Vapaus, January 13, 1955

              Torstaina, Xammk. 13 p. Tbursday, Jan, 13,1955
liiiiiiyisi
Mbul^ 9or, 9, 1917. AotliafbM
,Of9ee Depsrtoent, Ottow. Pnb-lUMd
ttutioe veddy: Tttodays
s m 6t W.., 6itdbBi7#<Mit, Oaoada,
TI?lflli>MTIIff' BtM. OfflgB Oa. 4'42M
EdSlOOlee 00.
SOS 0». Snnntrr. OoteHp, 'AdrtriUbf latea opm «miUcaw
mitfatioo ftee of cbaise.
TZLAUfiBDIffAt: -
M i m l M M : 1 fk. «1» e Kk; AfO
VritUiä peloitella omia luldjoitaan
Toronton suOTienkielincn ''Amerikan ääni" on flmeisesti kovasti
huolissaan lukijainsa rauhanomaisista mielipiteistä ja toiveista, koska
seJvjkaisi viime torstaina kaksi palstaa pitkän toimituskirjoitukon
inis^,>Titetään mainitun lehden lukijoita pelottdla mörköjutuilla.
« "rAiiieerisa oli Vapaa Sana saanu^^J;n ja S C A U t r n vetoomuk-se^
j josMtiedoitettiin/että mainitut järjestöt aikovat lähettää
. omat edustajansa ensi keväänä pidettävään «naailman rauhankon-cgreasiin
ja myös viidenteen maailman nuorisofestivaaliin. Tätä ei
1 oUsi^uuIemma saanut tehdä. Canadan suomalaisten pitäisi mulia
1 oM'^täydellisessä pimeydessä kaikesta siitä, mitä maailmassa todelH-
? ' i{A'\sujifd^ tapahtuu uskoa sokeasti kaikkea sitä, mitä amerikka-laiset
sotapoHtiikot ja heidän palkkarenginsä rauhanliikkeestä ja
%U demokraattisen nuorison toiminnasta sanovat. Eikö olekin kummal-f-
T ^ Jinen jiJttu kun Vapaa Sana pelkää niin kovasti rauhan- ja ystävyys-aatteiden
'•tarttumista'^ että sen täytyy toimituskirjoituksessaan
Väroittaaomialukijoitaan siitä, ettei missään nimessä pitäisi osallistua
täliiuseen oman edustajan lähettämiseen? piiksi eivät Canadan suo-ipal^
iset yfeensä ja myös Vapaa Sanan hikijat sajsj oman edusta-jansakauttaottaa
selvää, mitä maihnassa todella,tapahtuu?
^ * i ~ Tunnettu tosisia on, että kun porvareilta ja muuten vain sellai-
L '"^ silta^loppuu tosiasioihin perustuvat väitteet, he turvautuvat puna-
|f Icaufaun lietsomiseen. Punakauhun lietsonta on se viimeinen turya-
F, paöf^a, nuhTn kaikki sodanlietsojat nykyaikana pakenevat siten tun-
' f-^' nustäen.oman aatteellisen'vararikkotilansa.
|> ' ;'r^äin on asia myös'Vapaa Sanan tohnituskirjoituksessa. Kun
Cv luo'suomenkielinen '^^Amerikan ääni" et uskalla avoimesti sanoa,
""Vv. että kansamvälinen rauhanliike haittaa yhdysvaltalaisten kenraalien
;V liiisla sotasuunnitelmia, kuten mieli tekisi, niin sen\äytyy turvautua
l' kurjaan punakauhun lietsontaan. Näin kirjmtti suomenkielinen
*'Ap»?rikan aänt";*^ . .'Sapalla sanoen: molemmat 'festivaalit' ovat
- {dl.Y Venäjän diktaattorien järjestämiä ja ohjaamia, eikä niiden osayotta-
' |,. jiin ole'koskaan kuulunut länsimaista Ijcetään muita aineksia kuin
* , .,„Voimallista'ylistyslaulijä. "kommunismin" suurista voimista ja
^mahdollisuuksista! Muistetaanpa vain joitain kieltämättömiä tosi-
'' . asfoita. Kansainvälisen rauhanliikkeen toimesta kerättiin ns. Tuk-i
i ^"holm^ vetoomukseen — atomipommin pannajulistuksen tueksi —
-;k ' ',lää(ä^<E|00,miljponaa allekirjoitusta. |Corean sodan aikana hankittiin
ikansajnyälisen' rauhanliikkeen toum
:rkk)ditusta; kaikki : kieltämisen > hyväksi. Ja
' k a i kM vastuuntuntoiset ihmiset myöntävät; että näillä kansainväli-
^s^ä ^niniienkeräyksiilä^vo
"i^s^aa& maailmansota syttynyt jokin aika sitten kuten olivat vissit
sptaiarvetehtailijat politiikkoineen suunnitelleet. <
-'1^-^iMutta vaikka Vapaa Sana ei voisikaan myöntää totuutta siitä,'
r vj(u^l;a^suuresti oti kansainvälitKn rauhanli
viimevuosina vaikuttanut, niin sen täytynee kuitenkin tunnustaa,
[;eUeiv3t-kommunistit yksinään pysty 800 miljoonaa nhnikurjoitusta'
hä^^kimäan'. Tosiasia onkin, että 9iin aktiivisia rauhanpuolustajia
I' , kuin kommunistit yleensä ovatkin he muodostavat sittenkin pienen
" > ' - niurtOHOsan koko kansainvälisestä rauhanliikkeestä, mihin osallistuu
kaikenlabia ihmisiä niiden poliittisista tai uskonnollisista mielipiteistä
välittämättä. Vapaa Sanan tarkoituksena onkin vain maalata "kom-mtltiisteista'?
paholaisen kuva seinälle ja sitten peloitella omia luki­joitaan
sillä kotitekoisella paholaisella — kun ei mitään Järkeviä
väitö)^iä voi esittää.
se näkyy mainitun "Amerikan äänen" toimi-
^ iuskirjoituksen hantäpäästä. Vaikka se on lehnannut kommunistit
«^sellaisiksi maailman m a h t a v i k s i e t t ä he voiVät yksi-joilta
ylempänä mainitaan,
niiji.toimituskirjoituksensa loppuosassa Vapaa Sana tekee Canadan
' i^uhanpuolustajista ~r- joita se kommunisteiksi sanoo — niin vähäpä-ioUen
voiman, ettei niiden päälle kannata edes sylkeä. Tämä
-siitäkin huolimatta, vaikka rauhanpuolustajain toimesta lähetettiin
iViikon vaihteessa Ottavaan noin tuhatkunta kansalaista käsittävä
joukkoedustajisto vaatimaan^ ettei Canadan pidä ratifioida Saksan
uudelleen aseistamiseen tähtääviä Lontoon ja Pariisin sopimuksia!
. /Mutta mitäpä •'Amerikan ääni" perustaa siitä, vaikka sen omat
väitökset lyövät toinen toistaan korvalle samassa toimituskirjoituk-
-sesSaF?? pä että voi intoilla McCarthylaisessa puna-
.kauhun. lietsonnassa kiivaammin kuin pahamaineinen McGarthy itse!
J a kaikki vain sen vuoksi, etteivät sen omat lukijat liittyisi aktiivi-seek
toimintaa n kansainvälisen rauhan ja ystävyyden hyväksi — mitä
ennenkaikkea Canadan kansa ja valtio tarvitsevat.
m
•; Ö korostaa juuri täiä seikkaa. Canadan Suo­malainen
Järjestö ja Suomalais-Canadalainen Amatööriurheiluliitto
osallistuvat näiden edustajain lähettämiseen kansainväliseen rauhan-kongressiin
ja viidenteen nuorisofestivaaliin nimenomaan ja ennen .
kaikkea sen vuoksi kun se on Canadan kansan j a »valtion etujen
tmikainen toimenpide. >
"Amerikan äänen" on turhaa puhua siitä, että Canadan rauhan­puolustajat
muka toimivat Neuvostoliiton hj'väksi. H iii.
tä^mitä me itse kukin sosialismista yleensä ja erikoisesti Xeuvostolii-tosta
ajattelemme, tosiasia on, että Neuvostoliitto ei tarvitse eikä ole
K^^tänyt tukea sen paremmin Cantdasta kuin muualtakaan. Sosia-l^*
men maailmanosa pystyy huolehtimaan omasta turvallisuudestaan
ilman kenenkään ulkopuolisen apua. Toisaalta sosialistinen maail-inSiosa
tulee toimeen ja edistyy "^kylmänkin sodan" olosuhteissa,
k ^ n on viimevuosina nähty. <
i . 3 Mutta pikkumaana on Canadan kansalle ja valtiolle välttämä-i
^SS* ^ ' säilytetään kansainvälinen rauha — jos emme mieli
l';; joutua jättiläbmäislen voimien jalkoihin atomisodassa, missä el
l • sS^ty sen paremmin lapset, naiset ja vanhukset kuin sotapalvelus-i
a ^ olevat miehetkään. Pikkumaat ja Canada niiden mukana,
i . j O ^ ^ välttämättömästj. rauhaa, kute^nsitä tarvitsevat suurmaat-
^' ^ kansakuntana.me tarvitsemme kansainvälistä ystävyyttä ja
i ; J^;^isymmärrystä, jos mielimme saada tuotteemme maailman mark-kurimukset.
i SSl sanottu, juuri Canadan eduista on kysym>'s ja sen vuoksi
l . , i»B.saamme olla vakuuttuneita siitä, että täkäläiset maanmiehemme
> ;tw5lvat vastaamaan myönteisesti C 9 J : n ja S C A L X : n vetoomukseen,
4KSt Canadan edustajistojen mukana lähetetään myös Canadan suo-i;?
iJ^f\-ij^|aisten^^ ja tärkeisiin tilaisuuksiin.
iV" I^SS"""***^''" muistettava, että mörköjutut j a pahamainen punakan-
* ? ''"S lietsonta ei'tehoa aikuisiin ihmisiin, ei ainakaan enää herran
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Pekka BntU lappi, Oau täyttää
tammikuun 17. pnä 60 vuotta.
pani mk»U, Toronto, Ont., täytti
tammikuun 10. pnä SO vuotta.
Vir», Baafu Hakala, Toronto, Ont..
täyttää tammikuun 19. pnä SO vuotta.
Viek järrf», Toronto, Ont., täyttää
tammilcuun iS. pnä 70 vuotta,
/. A. UHnonen, Sault Ste. Marie,
Ont., täyttää tammikuun 17. pnä «0
vuo'tta.
Yiidynune sukulaisten Ja tutt»vien
onnentoivotuksiin.
IVfita^^ muiit sanovat
Suomen ÖoSlaMeniokraatfssa R e i n ­hold
Svento arvosteli' äskettäin h y ­v
i n terveseti sitä " t a p a a " . Jolla Suo­nien
lehdet (puhumattakaan n yt
eräistä täkäläisistä'äänistä") Ja S T T
hoitavat uutispalvelun, k u n kysymyk­sessä
ovat Neuvostoliiton tapahtu­mat;
Hän osoittaa, että uutiset tule­vat
lännen uutistoimistojen k a u t t a J a
eräitä uutisia e i Julkaista vahingossa­kaan
lehdissä. Lopuksi Svento tekee
kysymyksen: ,
• K y j ^ : «Eääkö NeuvostoUiton
kanssa ystävyyssuhteissa olevan Suo­men
poimia ' J a imeä välittömästä
naapurimaasta sellaisia, Joka päivä
itseääh korvalle lyöviä ulkomaalai­s
i a u u t l s l a i i i i i n k u i n esim. englan­tilaiset
t a i Jotkut muut Neuvostolii-tbrt
tapahtumien harhaan Johtavat
kommentaattorit meiUe tänne 'asian-t
u h t i j a i n ' uutistavarana leveroivat.
Jos kysymys olisikin v a i n sivulta
katsojan pelkästä uteliaisuudesta
maailmanmenoon, niin silloinhan
Jokaiselle saisi suoda sen Ilon, m i ­kä
hänen korvissaan hauricemmalta
kuulostaa. — M u t t a Suomelle tällai­nen
asenne ei sovi: Paljon kokenut
Ja h i u k a n irähemmän oppinut maam­me
o n — Jo oman etunsa vuoksi —
velvollinen seuraamaan uuden vuor
den tapahtumia sekä monipuolisesti
että objektiivisesti hämärässä p i i l e ­vän
totuuden etsinnässä."
Li^ä sotaväkeä
Mau-Mau-sotaa
varten Keniassa
Nairobi. Kenia, — Brittiläisten so­tajoukkojen
yliko^nentaja. kenraali
s i r George Eruiine on ilmoittanut
.täällä ryhtyvänsä Mau-AIau-sodan
suurimpaan "puhdlstusryntäyksccn"
sijoittamalla kalMkiaan yhdeksän p a ­taljoonaa
brittiläisiä J a a f r i k k a l a i s ia
s o t i l a i t a K e n i a n viidakkoalueille suo-ritett^
n^aan ryntäykseen.- S i r George-
'anoi tarkoituksena olevan saada s e i -
«ville J a tuhota k a i k k i a&uasukkaiden
piilopaikat ivlidakossa. TKtä tehtövää
varten ovat sotajoukot nälkymättö-mlssä
useiden v i i k k o j e n ajan; niiden
ainoana yhteytenä muuhun maail­maan
ollen radio j a yhteydet n i i h in
lentokonelsUn, joiden tehtävänä on
saada selville alkuasukkaiden piilo­paikat.
Sotajoukoille pudotetaan
elintarvikkeita, ampumatarvikkeita
Ja lääketieteellistä apua lentokoneis­t
a . " Taiivlkkeiden viidakossa kuljet­tamista
ivarten on h a n k i t t u alkuasu-kaskantajla
j a kuonnaelälmiä.
Alkuasukkaat, jotka ovat i l m o i t t a ­neet
tarkoituksenaan olevan valkois­ten
maahan tunkeutujahi maasta pois
ajamisen, tekivät tammik. 5 pnä r o h ­kean
hyökkäyksen tämän kaupungin
keskukseen, i h a n K e n i a n kuvernöörin
asunnon läheisyydessä. P o l i i s i t van­gitsivat
tapauksen johdosta kuusi
afrikkalaista, neljä miestä j a kaksi
naista.
Viranomaisten
liyyittämistä
tiarjoitetaan
Ottawa. — Verovalitusasloiden o i ­keudessa
on täällä tullut i l m i . että
eräs canadalainen liike, j o k a saa u r a ­koita
miltei yScsinomaan liittovaltion,
maakuntien. J a kuntien viranomai­s
i l t a , omaa loistavan m a a t i l a n näiden
viranomaisten kestitystä j a " h u v i t ­tamista"
ivarten. Koska -veroasiat
ovat salaisia el liikkeen nimeä ole
päästetty julkisuuteen. Kysymykses­sä
oleva umkoitsijahike oli ostanut
erikoisen maatilan tällaista kestitystä
varten j a o l i käyttänjt sen kohenta­miseen
noin 29,000 dollaria. Jotta se
o l t i l mahdollisimman viehättävä Ja
tarkoitukseen sopiva. Yhtiö halusi,
että m a i n i t u t 28.000 dollaria sallit­t
a i s i in vähentää yhtiön tuloista t a -
vallisma liikekuluina, m u t t a valitus­oikeus
hylkäsi yhtiön valituksen.
Valltiisolkeuden tuomari oli k i e l ­täytynyt
llmalsemnsta mielipidettään
asian suhteen, mikäli sen siveellinen
puoli o n kysymybsesaii. so. onko tar­peellista
kestittää Valtion, riiaakun-
Uen j a k u n t i e n virkamiehiä ermen-k
u l n he päättävät urakoiden myön­tämisestä.
Täällä pidetääri ilmeise­nä,
että monet muutkin urakoitsija-liikkeet
menettelevät samalla tavalla
Ja että niillä on vastaavanlaisia paik­koja
t a i että ne kestitsevät viran­omaisia
muUla tavoilla. Joko hotel­leissa,
kodeissa Jne.
Hfindsflrin naiset ja Fordin lakko
- oppHnnti naisia väheksyville
Yrittäen fcäyitää byväkfeen
tokkolaMcn vaimojen tiukkaa
utouaaemaa. JärJestettUn Wlnil-sorissa
pari vUkko» sitten ilmei«i^
sesti Ford-ybtldn bmoiiiama
naisten kokous, missä oU tarkoi­tus
poolostoa ybtiötä J a mnst^^^v
maalata aototyolälsten (uilQtal,^
Bfalta vindsorUaifoet'nalsefa^^'
loivat Ikimolstetfävaiti opeioks^^
niUIe, JoUta lantevat, etlä,IaKjo-fr
laisten v»«mpJa voidaan k i ^ f f ^ ',
lakkolaisi» jä nnloUikettä/vaihiV
taan, Inlkaisenuue oheelUlKna,
Canadian Tribune-lehdeii IMr-jeenvall^
ian selostuksen tästä
. kyaymyksestä:
' t V i n d s o r . '— F o r d i n lakkolalfet nos­t
i v a t viime v i i k o l l a l a k k i a päättäville
vaimoilleen. Luottamusmiesten . ja
lakkovabti-kapteemen kokous antoi
seisomaan nousten tunnustukseii
naisten nopealle toiminnalle- ehkäis-tessään
yhtiön yritykset lakkolaisten
moraalin heikentämiseksi. - Autoti^ör
l-älsten u n l o n kansainvälinen n h t e ^ r i -
r a h a s t o n h o i t a j a E m i l Jtfazey, j o k a nyt
Johtaa ^ uAlort . neuvottelukomiteaa,
k i i t t i erittäin lämpimästi näitä n a i - ;
sia.
Autotyölälsten imlo-osasto No.
200 : n naisten apujärjestön jäsenet
osallistuivat joukkomitassa mrs. W11T
l i a m L a w t o n i n kutsumaan epävlralr
Useen kokoukseen j a lupasivat siellä
h y v i n «vaikuttavalla tavalla kaiken
ikannatukainsa miehilleen, jotka;vaa^
tivat pararmuksia terveys- j a lääkin­tähoitoon,
sekä seniorlty-oikeu-kslen-sa
suojaamista Ja korotuksia p a l k k o i ­hinsa.
Kokoukssen oli saapunut Canadan
Y l e i s r a d i on (CBC) nauha-ä^änittäjä'
sekä suiu-i määrä sanomalehtikiTr
Jeenvaihtajia j a televlslomlehiä, m u t ­ta
he salvat tästä naisten kokouk-
£e:i';a mukaansa v a l l a n jotakin m u u ­ta,
mitä oli "yhtiön toimesta s u u n n i ­teltu.
M r s . Lav?ton avasi kokouksen luke-;;
m a i l a hymnin Jeesus kutsuu meitä
iJesus Calls Us) m u t t a sitä ennen ^
naiset lauloivat rintansa täydeltä
•unionistien solidaarisuuslaulua (SoU-d
a t i t y Forever) mikä l a a j a l l e t t i in s a ­mana
i l t a n a radioyleIa'ille.
Y k s i nainen, joka nousi puhujala­valle,
«anoi -mikrofoonihi (ja s en
kautta koko nutata käsittävälle k u u ­lijakunnalleen)
: "Minä olen m r s .
K e l l y - ; . .; Meidän täytyy o l l a lakossa
s i i h e n asti kunnes me saamme W l n d -
soriUi lääike- J a sairaalapalvelun
(Blue Cross). Hänen puheelleen,
h u r r a t t i i n . ^
• N a i s t e n apujarjte eräs toine^'
jäsen sanoi: '^Emmekö me heikennä
mie.'t'emms asemaa aikana j o l l o i n he
käyvät neuvotteluja • yhtiön kanssa?"
Pettyneenä «ditä kon naiset
antoivat Jakamattonan kanna-toksec
mlebilleen Ja lakkojobta-mrs.
Lawton laosnl yhteen­vetonaan:
**Mlnua Ihmetyttää,
onko tämä kaikki ollut ajan
tiaaskaosta."
Hänen ainoana tarkoituksenaan o l i
esittää naisten k<Jtföb|sel)le ^äätös^
lauselmaehdetus,- 'ttlfesä pyydetään,-
että hallitus s u o r l ^ a i ^ la4|f:plaipten,
, keskuudessa aänestyjl^^ti (ty4|»ön,pa-
I laamlsestä). M u t t a , k u n hänen pää-t(^,
lauselmaeh«|OtHl^Veen' jel Jöyty;
nyt kokouksMtä'-kannatlaJaai nfifa-se'
kuoli ilman^ muuta, j Tämän: ^^aätös-^
lauselmaehdotuksen l i n j a oliLSUufes,--
in määrässä' yhtäpitävä Toronton;^
Globe a n d M a i l - l e h d e n tolmituskir-joitusten
l i n j a n kanssa vUmeksimäi-n
l t u i i johtaessa Alassey-Harris-Fer-gu,
3on lakkolaisten " t a k a i s i n työhön"
liikettä. Tyrmätäkseen M - H - F l a k ­kolaisia-
vastaan tähdätyn lakon mtu"-
tamissuunnltelman menivät naiset
sillojiliaikkovahtiUnJalle. F o r d i n työ­läiset
Oakvilleffiä' ovat myös torju­neet
samansuuntaiset yritykset lak­kolaisten
V m o r a a l i n heikentämistä
varten.
W i n d s o r i n naisten kokouksen
eräässä vaiheessa saapasteli eräs
mies etualalle missä liän y r i t t i |
saada' kiihtyneitä n a i s i a rauhoit­tumaan,
motfa tämä nies iootui
peiääntynaän täydessä epä^r-
: äestyksessä ktm eräs nainen .ky­syi:
**aiinkä lakkolaisen vaimo
hän on?"
Kokouksessa l e v i t e t t i in k.o. n a i s t en
apujärjestön Jäsenhakemuskaavak-kelta.
Joita naiset täyttivät. Eräs
F o r d i n lakkolainen l a u a ^ i:
"Naiset • avasivat; monen J a b k o -
. laisen sUmat. Se, ,oU ratkaisevaa
. laatua oleva tappio y^öUe." .
V ; K o k c u s ; päättg^i ;siiheni k u n naisten
apujärjestön «Jäseiet lähtivät pois sja
kutsuivat kaikSsi s a a p u v i l l a olleet nai­set
osardo No. 200 huoneistolle kahvi-,
ija voileipäpöydän,ääreen,
"Uutishaukat'*; Joiden piti; saada
erittäin hyvän imiovastaisen. t a r i n a n,
poistuivat pettynein m i e im t i l a i s u u ­desta.
Y k s i heistä, j o k a oU lähetetty
paikalle a i n a Torontosta asti, joutui
tiedoittamaan:
" E i ollut merkkiäkään siliä,
että k u k a a n o l i s i mitenkään oDot
uniota vastaan . . -Naiset meni­vät
j a t k u v a n a /virtana puhujala­valle
. . nuoret, vanhat, raskaa­n
a olevat j a seitsemänkin lapsen
äidit, i l m a i s t e n saman; kiihkeän
kannatuksen u n l o l l e j i l a k k o l a i ­sille
. . . "
Rakennustoimintaa
mai^eudulia
Eräässä K a r j a l a n vanhimmafisa
kylässä — KentJäneUä ~ o n «aatu
v a l m i i k s i kerhotalo/Jossa o n eJpkuya-i
laitteet, kirjasto Ja kerhotyöbuoneet^,
Kentjärvellä-on tänä vuonna myös­k
i n valmistunut ruokala, kone- J a
traktorlaieaiän työntekijöiden asuina;
talo, kyläneuvoston, p o s t i n J a r a d i o -
keskuksen rakennukset. Kylän luonr
n o n i h a n l m p a a n osaan o n a l e t t u r a ­kentamaan
oppikoulua j a xpettatjien
j asuintaloa.
I T a s a v a l l a n kylät kasvavat ja, k a u ; ,
nistuvat Vuoslivuodelta. V a l t i o pn täri
Tiä vuonna ''myöntäi^t kolhooseille;
kymmeniä mUJoonia r u p l i a plfkäal-k
a i s i a 'lainoja, eli p u o l t a ; enemmän*
k U i n vUme'vuonna. (' • ' «
'Kolhöosikyllin o n v u o d e n alusta a l ­kaen
r a k e n n e t t u kymmeniä kerhota-:
loja, kirjastoja, radiokeskuksia, r u o ­k
a l o i t a myyiriälöltä y m , l a i t o k s i a s e ­kä
]ähes.2QP asuintaloa.
SITÄ
— JA
T Ä T Ä
SUOMEN PRESIDENTIN
UUDENVUODEN SANOMA
H e l s i n k i . Suomen tasavallan
presidentti J . K . P a a s i k i v i puhui u u ­denvuodenpäivänä
yleisradiossa lau­suen
m m : •
Meidän kansamme pyrkimys on ol­lut
pysyä suurvaltojen l i i t o j a n u l i o -
puolela Ja:; on ulkopoliittinen tila
ollut tyydyttävä. Suhteemme suu­reen
naapuriimme Neuvostoliittoon
ovat kehittyneet suotuisasti, Samoin
läntiseen naapuriimme Ruotsiin :yn^
na toisiin pohjoismaihin niinkuin
myös m u i h i n m a i h i n ne ovat jatkur
neet menestyksellisesti.
Sisäpoliittisella a l a l l a kulunut vuo­si
Jättää erilaisia muistoja,' E i ole
ollut sellaista, vakavuutta j a r a u h a l ­l
i s u u t t a k u i n olisi: toivottava. Jour
duimme toimeenpanemaan ^ viime
maaliskuussa, ennen'' määräaikaa,
valiolliset. vaalit. Sen jälkeen h a U i -
tus kahdesti v a i h t u i . Vuoden l o p u l la
s y n t y i kolmaskin h a l l i t u s p u l a i . m u t ta
sen.:.,Qtu:^isfuimme: nopeasti selvittä­mään,
- . .'
• Olemme. tosin itsenäisyytemme a l ­kuajoista
a s t i tottuneet a l i t u i s i i n h a l -
l i u s t en v a i h t o i h i n . Ehkäpä nUden a i -
ERIKOISLAATUINEN
ITSENÄlSYYS>!UHLA
PIDETTY VAASASSA
Osa yleisöstä poi!$tui paikalta Jkun juhlapuhuja
solvasi N: Iidttoa-^ kirjeJmä halituSkselle
H e l s i n k i — (TkS) — Suomen itse­näisyyspäivänä
p i d e t t i in V a a s a n K a u -
pungmtalossa . Itsenäisyyspäiväjuhla,
jonka ollVat Järjestäneet Vaasan R e ­serviupseerikerho
Ja eräät muut Jär­jestöt.
Juhlassa sattui välikohtaus.
Jolloin huomattava osa Juhlayleisöstä
poistui' p a i k a l t a Ukka-lehden päätoi­m
i t t a j a n A r t t u r i Leinosen ^ruvettua
ilkeämielisesti hyökkäämään Neuvös-toliitfba
vastaan j a näin väärinkäyt­tämään
maamme itsenäisyyden v u o s i ­juhlaa,
Poistuneet lähettivät valtio­neuvostolle
kirjelmän, Joka on j u l k a i s ­tu
jäljempänä.
Itsenäisyyspäiväjuhlan avauspuhe
o l i a s i a l l i n en j a mm. s en pitäjä sanoi,
että "Suomen kansa o n tunnetusti r i i ­taista
kansaa, mutta hän toivoo, että
edes yhtenä päivänä yuodesta voitai­s
i i n o l l a yksimielisiä tällaisen suuren
j a hyvän a s i a n puolesta".
Yleisö antoi jakamattoman kanna­tuksensa
avauspuheelle j a uskoi, että
tämä itsenäisyyspäiväjuhla on todel­l
a k i n k a i k k i a kansalaisia koskeva h y v i
isänmaallinen j u h l a / m u t t a t u l i suu­resti
pettyneeksi sen Jälkeen, k u n juh;.
lapuheenpitäjä Ilkka-lehden päätoi­mittaja,
k i r j a i l i j a A r t t u r i Leinonen
astui puhujalavalle j a alkoi ilkeämie-llsesU
hyökkäillä Neuvostoliittoa vas­taan
vääristellen tosiasioita. Tällä t a ­v
o in hän myöskin solvasi demokraat­tista
liikettä maassamme. Huomatta­va
' o sa yleisöstä lähti kesken puheen
pois Juhlasta vastalauseeksi Leinosen
esiintymistä kohtaan. :
PoiglälÄeneet kokoontuivat Kau­pungintalon
edustalla Ja päättivät lä^
hettää valtioneuvostolle kirjelmän.
Jossa m a i n i t a a n mm. seuraavaa:
"pyydämme kiinnittää arvobaqv,
valtioneavoston Imomlota siihei^, '
että Sttomeii BeservinpseerllUtto
ry. ja c«n alalse^ reserviupseeri­kerhot
harjoittavat toimintaa, jo­ka
on ristiriidassa maamme viral­lisen
ulkopoliittisen suuntauksen ,
kanssa. Käyttäen hyväkseen eräi- .
tä maallemmif ja kansallemme
arrokkaita j a kallUta jäblapälviä, :
kuten ItsenäbyysiÄIvää edeDä.; '
mainittu t i e s t ö harjoittaa tör­keää
propagandaa Nenvostolilttoa
, vastaan.'
Niinpä Vaasan Beserrlnpseeri- M i
kerhon flrjestämässä itsenäisyys.
päiväjuhlassa Vaasan Kaupungin­talossa
johlapuhuja harjoitti pu­heessaan
Neuvostoliiton vastaista
panettelua ja parjausta. On sel­vää,
että tällainen menettely on
omiaan vahingoittamaan Suomen
ja Neuvostoliiton välisiä Inotta-mokselllsia
suhteita. Tämä el voi
olla eduksi Isänmaan ja rauhan
asialle."
Koska on oletettavissa, että Suo­men
Reserviupseeriliiton alaisten
kerhojen • -toiminta munallakin
maassamme on samanlaista, toi-.
Tomme asianomaisten^ virallisten
elinten kiinnittävä^ asiaan hnö-mlota
ja ryhtyvän toimenpiteisiin
mainitunlaisen maamme ja kan­samme
etuja vaarantavan toimin­nan
lopettamiseksi."
heuttaman: hälinän merkitys toisif
naan yliarvioidaan. M u t t a j o k a t a ­pauksessa
tällainen, valtakunnan
korkeaan elimeen liittyvä epävaka-vuus
o n v a l i t e t t a v a tosiasia. Se e i ole
omiaan edistämään v a l t i o n j a k a n s a ­kunnan
yhteisten asiain hoitoa., Se
ei myöskään ole omiaan ylläpitämään
j a kohottamaan arvoamme maailman
silmissä; H a l l i t u s t e n usein tapahtuva
vaihtuminen voidaan helposti pitää,
i l m a i s u n a siitä, että demokraattiset
parlamenttaariset laitokset eivät t o i ­mi
riittävän kitkattomasti j a menes­tyksellisesti.
O n h a r t a a s t i toivottava
j a odotettava, että. kansalaiset .erikr
seen J a k a n s a k i m t a kokonaisuudes­s
a a n vakavasti kääntävät huomionsa
tähän k u u l u v i i n kysymyksihi. ;
Syynä epä v a k a v a an t i l a a n ovat o l ­leet
etupäässä taloudelliset seikat. N e
ovat viime vuosina aiheuttaneet eri­mielisyytä.
Ottaen huomioon, että
taloudellinen : elämämme sotien joh-:
dosta: j o u t u i kokonaan, pois .raiteil-r
taan, on vaikeuksien edelleen esiin­tyminen
selitettävissä. Viime . v u o ­s
i n a on: t a v a n takaa esitetty enem­män
t a i vähemmän synkkiä ennus­tuksia
sekä huolta Ja p e l k o a tulevai­suuteen
nähden. O n todettava/ että
nämä ennustukset eivät s u i n k a a n a i ­na
ole osuneet L oikeaan. Tällä het­kellä
ovat suhdanteet suotusta Ja t a ­loudellinen
tilr, tyydyttävä. Miten
tulevaisuudessa kehitys tulee mene­mään/
sitä en rupea ennustamaan.
S i i h e n vaikuttavat monet ulkopuo­l
i s e t tekijät, j o t k a ehrät ole meidän
hallittavissamme. Ijiialliseen pessi­m
i s m i i n e i k u i t e n k a a n ole aihetta.
K e h i t y s o n vienyt v a l t i o n J5lä s u u ­rempaan
sekaantumiseen taloudelli­seen
elämään. Tällainen kehitys e i
ole vain meidän maassamme, vaari
useimmissa muissakin maissa esiin­tyvä
ilmiö. Monimutkaisia t u k i p a l k -
klojärjestelmlä j a m u i t a menetelmiä
käytetään taloudellisen tolmiiman
ohjaamiseksi, n i i n meillä k u i n muu­a
l l a . Viime vuosisadan taloudellisen
L b e r a l l s m i n aatteissa kasvaneille, joi­h
i n minäkin kuulun, tällainen ihin-nanmuodostulisen
j a muiden talou­dellisten
l a k i e n 's3?rjäyttäminen tvaij
t u u tietenkin oudolta.: M u t t a olem­me
n i i n monessa sekä taloudellisessa
että valtiollisessa asiassa saaneet tot­t
u a sellaiseen, j o t a minun nuoruur,
O N N ^ U N E N V A I M O \
— KyUä » t o u n vaimollani o n o n - ' '
n e a ! Hänellä o n i s o tapatunnaväkuu^ -
tus. j a e l l e n putosi k a t o l t a tiiiiskivj
hänen päähänsä» j a tänään ajoi auto
bänen ylitseen, n i i n että molemmat
Jalat menivät p o i k k i . ^ ^
VVS:^\ S A N D M
P e k k a , v i t s i vuotia.3: Joko s i n u n pik­kuveljesi
osaa puhua? 'K
A r v i : Kyllä, hän pUhuu k o k o Joukoh
sanoja, f^f _ ^ ; 7,
iMitä » M n ; sanoo ; e s i m p k l k s i ? ' ^ !
E n tiedä, sillä e n o l e e n n e n kuifl--
l u t s e l l a i s i a sanoja. -. , >v
• \ /XAIÖÄNEIf-ESTifp ' ;/4
. T u o m a r i : Teitä o n ennen;rangaistu- •
murrosta, muttäinyt olette fruvennui':
taskuvarkaaksi. • . \
S y y t e t t y : Niini k u n - sorkkarautani
on panttilaitqksessa.
PITKÄNRANNAN PIIRIN
MAA:TALOUSNÄYtTELY
PetroSkoL. r - Pitkärannan p i i r in
maatalousväki on' v u o d e n 1954 a i k a n a
saavuttanut-.vjhuomattavla ; tuloksia
mäataloustuotäimon : kehittämisessä.
J o k i n a i k a S i t t e n a v a t t u p i i r i n maa­talousnäyttely
Ixeijastaa sen u u t t e ­r
a n työn tuloksia.
Näyttely o n ajvattu Zhdanov-kol-hoosin
alueelle. Tässä maatalous-osuuskimnas^
sa o n v i i m e aikohia t a ­pahtunut
stiuria muutoksia. K o l h o o -
s l o n nyt'lisänrmyt lypsäväisyyttä 595
l i t r a U a . k u t a k i n lehmää k o h t i . M a i t o -
tavarafarml on myynyt 502 senteriä
m a i t o a , ^ - . >
Zhdanov-kolhoosin karjatalousfar-mi
kuvUuntäbän näyttelyyn s e n h a a ­raosastona,"
Cen keskuksen läheisyy­teen
o n kohonnut uusia rakennuksia,
mm, navetta, vasikkala Ja s i k a l a . Ne
ovat sopivasti s i j o i t e l tu Joen r a n n a l la
Ja j o n i i d e n * ulkonäkökin o n o m i a an
houkuttelemaan näyttelyssä käyvää
yleisöä sisälle. Yleisössä herättää
i h a i l u a karjasuojien-mukavuus, s a ­moin
k u i n myös se puhtaus, j o k a y h -
teisjcarjaa ympäröi. Navetta on v a ­r
u s t e t tu , a u t o m a a t t i s i l l a Juottolalt-^
teillä, lypsykoneilla Ja riippiu-adalla.
Jokaiseen piittuusesn o n k i i n n i t e t ty
pieni k i l p i , j o b o n o n merkitty.' lehmän
n i m i Ja ^.ikä. lypsävälsyys, - seuraava
poikimisaika.. K o k o k a r j a o n puhdas­t
a j k 'hyvässä lihassa olevaa.
. P a r h a i l l a a n rakennetaan kolhoosiin
uusia karjasuojia ^ uusi s i k a l a on j o
vesikatossa Ja' p i a n ryhdytään- r a k e n ­t
a m a a n karjakeittiötä."^ " ' * • •-•
Kolhoosta karjanhoitajat tekevät
uutterasti .työtä saadakseen v. 1955
Jokaiselta lehmältä 2,800 l i t r a a m a i ­toa.
Zhdanov-kolhoosin farmilla^ kävi
ensimmäisenä päivänä toistasataa
herkeä, ' J ^ m i n työhön tutustuta
tuäan-naapiuruudessa olevan Molo-:
tov-kornoosin karjanhoitajat päätti­vät
sisustaa j a v a r u s t a a tänä vuonna
rakentamansa navetan saman t a ­paan.
Siinä rakennuksessa. Jossa ovat
näytteillä yleisliittolaiseen maata­lousnäyttelyyn
osallistuvan S a l m i - n i ­misen
neuvostotilan saavutukset, on
äina p a l j o n väkeä. Tämän neuvosto­t
i l a n karjanhoitajat ovat täyttäneet
kaikenlaisen karjan kasvattamis-suunnltelman
ylittäen. H e ovat saa­neet
jokaiselta,lehinästä 3,517 litraa'
maitoa ivuodessa. Neuvostotilalla työs-;
kenteleväfr- p a r h a a t lypsäjät Aino
K o r h o n e n . Sylvi-Seppänen J a (Lyyli i
J a r o s h ovat .saaneet y l i .4 000 l i t r a a '!
m a i t o a jokaiselta;lehmältä. Vasikan-;-;
h o i t a j a t A n n a Rasonen ja. M a r i a Lev-'
ko ovat kasvattaneet 60 vasikkaa
k u m p i k i n . P i i r i n maatalousnäyttelyyn'
osallistuu .21 tämän neuvostotilan'-
k a r j a n h o i t a j a a .
Hyviä tuloksia ovat saavuttaneet
myös neuvostotilan maanviljelijät.
Neuvostotilan näyttelyhyllyillä näh­dään
v a l t a v i a k a a l i n k e r i a . j o t k a on ^
kasvattanut I.. P a r a m o a o v i n työryh­mä.
Tämä työryhmä" o n k i n kahdek- .
san h e h t a a r i n J a a j u i s e l t a kaalimaal­t
a saanut •ilO senteriä Slava-kaalia
h e h t a a r i l t a , Sama työryhmä on kas­vattanut
524 sentneriä t u r n i p s i a heh­t
a a r i l t a , •;
•Runsaasti nähdään yleisöä P i t k ä r -
r a n n a n oppikoulun- oppilaiden, nuor­t
en l u o n n o n t u t k i j o i d en näyttelyosas-.
tossa. Koululaiset ovat asettaneet
näjrtteille a i k a i s e m m i n näillä seuduin':
t u n t e m a t t O B i l a kasveja, n u n . ! K o l r a b l - .
k a a l i a , s i n a p p i a y m . ' .
. Näy.ttelyssä o n monipuolisesti edus-
; t e t t ^ u t m t a s a v a U a n ^ maataloudellisen-?,.:
koeaseman'; tukiasema. iHuomio kiin-^. r,
tyy aivan ^;erikoisesti sen m a i l l a kas-;
•vatetti»i[hin.Jhyväsatoisiln rehukasvei-^v
ihin -— m a i s i i n , h e m c r j a fcauraseok-seen
" t s h i u n i z a a n " , . t u r n i p s i i n i .aurina
g o n k u k k a a n , . y m . '
^: Tökias«na'-^liarJ<)lttaä menestyksel-iv,'
lä puutarhianhoitoa. Se o n asettanut' ^
näytteille 16 e r i omenalajia. J o l t a se
kasvattaa-, samoin k u i n myös erilaisia
v i i n i - j a karviaismarjalajeja.
dessani j a vielä vuosisadan altissa e i
o l i s i hyväksytty, eikä pidetty mah­dollisena.
Maailma on nopeasti
muuttunut.
Suomen kansa on h i s t o r i a n s a v a i ­heiden
aikana Joutunut kokemaan
monenlaisia onnenvalheita j a koette­lemuksia
— s m n e m p i a k u i n nykyiset
sisäpoliittiset vastukset. E i o le epäi­lyä,
että ine näistäkin selviämme;
Näillä ajatuksilla toivotan k u u l i ­j
o i l l e n i j a koko Suomen kansalle o n ­n
e l l i s t a uutta vuotta. ( H S )
Kalidelaan lienltiiöä
ho\\ lentorikossa
P r i n c e Albert, Sa£k..:-Kahdelksan
henkilöä, j o i s t a v i i s i o l i l a s t a , s a i s u r ­mansa
lentorikosax B u f f a l o Narrov^s-sa,
Saskatchewanin luoteisosassa.
K a l k k i lentokoneessa 'olleet kuolivat.
Lentokone o l i m a a k u n t a h a l l i t u k s en
omistaman lentoyhtiön J a s e o l i e n ­simmäinen
k u o l e m a n aiheuttanut Ien-t
o r i k k o V. 1947 perustetun yhtiön h i s ­toriassa.
Oimettomuua tapahtui 10,30 a.p,
j u u r i k u n lentokone o l i laskeutumas­s
a lentokentälle. Lentokone kosketti
maata vähää ennen k i i t o r a t a a , syök -
^ 1 ympäri j a s y t t y i palamaan.
96 prosenttia uskoo
ÄskeUt3i5sä G a l l u p - t u t k i m u k s e s s a i l ­moitetaan
todetun, että'96 pros. Y h ­d
y s v a l t a i n äsuka&ista uskoo J u m a - ,'
l a a n , Joten neljä prosenttia maan ,•
Haysikasvuisesta väestöstä o n Juma-: >
lankieftäjiä.
PÄIVÄN. PAKINA
"Syöl(ää, juoltaa ja suudetliaa" filosofia
" M e olemme erittäin iloisen m a a i l ­man
aatossa", sanoi j o u l im edellä O t to
Strasser, Joka auttoi a i k a n a a n H i U e r i i i
A a t u n natseineen valtaan. Hän antoi
tämän syvämietteisen lausunnon G e ­r
a l d Preeman nimiselle sanomalehti-raportterille.
• ;
, '^ntta", hän sanoi, kuten kou-ilnateltojen
^nrpolltiikkojen tapa
^{on v ^ u k s U ' t e ^ ihmi­siä
vaivaa pelko. -.'He'eivät nauta,
l: elvat .n^cästa, rnkoile, kirolle, juo,
eivätkä: laolari^ttiivästt Kalkki
ovat kovin vakavissaan — kalkki
pelkäävät atomipommia. Se on
idloottimalsnatta. Atomipommin
aiheuttama kuolema olisi ihan-tccninen.
'
.'^Ihmisten pitäisi syödä, juoda ja
snndeOa, eikä surra. Klrjallisuus-
; k i n : on kokonaan perikadosta —
niin monta kirjaa mielisairaudes­ta,
sairaaloista ja siltä, kuinka
iaikea on kasvaa. , Minä . sanon
Jomalan nimeen, naurakaa!"
T ä ä t e o n kerraksi päivänpaisteista
elämän filosofiaa.
Älkää välittäkö atopommlväarasta
— sillä atomipommiräjähdyksessä
kuolevUla o n s u u r i onni,
, E i siis karmata: s u r r a , vaan syödä,
juodai suudella •— j a n a u r a a . -
Strasser aikoo p a l a t a t a k a i s i n Länsi-
Saksaan "suurena Johtajana", J<&a
perustaa siellä uuden p o l i i t t i s en l i i k ­keen
— A a t u - v a i n a j a n maailmaxikat-somusten
mukaisesti. J a vaikka''hän
onkta oikaissut J o i t a k i n k o h t i a siitä
lausunnosta. Jonka hän yllämainitulle
sanomalehtlkirjeenvalhtajaUe antoi,
n i i n hän ei k u i t e n k a a n näimyt mitään
v i k a a "syömis-, j u o m i s - Ja s u u t e l i m l a -
teoriassaan".
M u t t a mainitun kirjeenvaihtajan
selostuksen , m u k a a n Strasser esitti
myös seuraavanlaisia ajatuksia:
" T a i s t e l u o n Ihanaa; jännitys o n
i h a n a a , , .Meidän väliilänameon jän­nitystä.
Älkää poistako sitä jämol-tystä
harmonisoikaa altä. M c h a ­luamme
e r i l a i s i a nuotteja . . . "
Hän arvosteli Jopa Ybdysvattain
Presidentin Eisenhowerin rauhanve-toomuksia
(!) j a s a n o i :
" R a u h a ei o l e mitään. Jos E i ­senhower
h a l u a a ranbaa, n i i n a m -
P1*?9^ ftän Itsensä. Rauha on
taivaassa — e i , sielläkin o l i s i täy­d
e l l i n en rauha kauheata. Minä
v e i k k a a n että Ike tappelee M a ­mien
( a v i o p u o l i s o n s a K . ) kans­s
a ."
E i siis muuta k u i n "syödään. Juo­daan
j a suudellaan", että sodanlietso­j
a t saavat rauhassa «tebdä petomaisia
tekosiaan i h m i s k i m u a n pään menoksi
— koska atomipommlräjähdyksessä
kuoleminen on i h a n a a !
Suurena johtajana Strasserin käy­tettävissä
o l i yllämainitun haastatte­l
u n aikana suuri maailman k a r t t a j a
hän^seUtti. että kaiklllatiheääh a s u ­t
u i l l a teollisuusalueilla o n maalimassa
kehitettävänä suiuri alue,' mikä on' r i ­kas
r a a k a - a i n e i s t a:
"Venäjällä o n S i p e r i a , Euroopalla
A f r i k k a . Y h d y s v a l l o i l l a EteJä-Amerik-k
a . B r i t a n n i a l l a C a n a d a j a A u s t r a l i a . "
s e l i t t i Strasser kaikessa viisauäessaan.
T o i s i n sanoen, hän suosittelee m a a -
i h n a n "kehittymättömien" alueiden
Jakamista 'suurvaltojen kesken. Suti-ressa
Jalomielisyydessään hän luovutf
t a a S i p e r i a n VenäJäUe, Etelä-Ameri­k
a n vallat YhdysvaUollle sekä C a n a ­d
a n j a A u s t r a l i a n B r i t a n n i a l l e . '
Strasser esimtyy näin jalojblelisenä
" a n t a j a n a " tyypillisenä saksalaisena
Imperiallstbia voidakseen "oikeuttaa" ,
vaathnuksen.öttä A f r i k k a k u u l u u E u ­roopalle,
j a k a i k k i e n saksalaisten i m ^ ' ;
p e r i a l i s t i en kielessä " E u r o o p a l l a " tar­k
o i t e t a an nimenomaan j a ennenkalk-',
kea S a k s a a ! •
S a k s a n ; l m p e r i a l i s t e i l l a ei o l e vielä
v a r s i n a i s t a a r m e i j a a ; mutta h e i l l e on
l u v a t t u 500,000 miestä käsittävä a r ­meija.
Jos a s i a n o m a i s e t n u i a t tulevat
tämän sopimuksen r a t i f i o i m a a n . M u t ­t
a nyt jo, k u u l l a a n saksalaisten poll-:
t l j k k k o j en suusta v a a t i m u k s i a " e l i n ­t
i l a n " levittämisestä! N y t J o v a a d i - ,
t a a n A f r i k k a a S a k s a l l e J a sitä seuraa
luonnoUisesti t o i s i a vaatimuksia, Joi- v
den p e r u s t a n a on ajatus, että a i n o ^ - . ;,
•taan saksalaiset kykenevät maaUmaa ,',
h a l l i t s e m a a n J a vjänsojen välistä Jän-.,
nltystiläa- " h a r m o n i s o i m a a n "/
Ilmeistä o n — j a kokemus o n sen '
k i i s t a t t o m a s t i t o d e i m u t — että Länsi-
S a k s a n uudeksi Johtajaksi 'pyrkivä
O t t o Strassör p u h u u j u u r i siitä, mistä
S a k s a n bnperialiatlt' uneksuvat, vaik­k
a eivät rohkenekaan vielä sUtä ää­neensä
ajateUa.
• T o t e i n sanoen, hänen Vsyökää/Juo- ,.
kaa Ja suudelkaa" fUosöflansa o n uusi
varoitus siltä, 'että C a m u i a n pärla- ,
m e n t i n ei pitäisi ratifioida Lontoon Ja .
P a r i i s i n sopimuksia, Joiden perusteella
natslkenraäUen käsiin annettaisiin '
uudelleen h a m p a i s i i n asti aseistettu
a r m e i j a . — Käniäkotira* " < ^ ' ,
m