Vapaus, July 14, 1956

              1^? £ i v u 2 . J^panlaina, heinäk. 14 p.~Saturday,JuIy 14, J956
IM
VAPAUS
4UBEETr) ^ Tndfpfndent lebor
Onsn d Finniib Cuudlans, tSt-
UbUibfld ITor, 0, Aatborbeä
M second d a » naii by tbe Vost
Office Dq»rtixiect, Ottava. PutK
JUbed tliriee veekly: Tattday»,
Tbundaj* atid0atunla7S Vapaus
PoMIrtiing Company Ltd.; at 100*102
Elm-St. W^ Sudbtuy.Ont, Canada.
TeJepbones: Bt». Office OB. «-«SM;
Editortal Office OS. 4-4Ses. Manager
E. Saks). jBditor W. Eklund. SSaUing
addj-esa: Bo» CT. 6udbigy> Ontairto.
AdrertisUig xates upon~ippJicatiQnI
Translatlöo f « e <rf cttaise^^^
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: 1 vk. 7X10 6 kk. 3.75
3 kk. 2 ^
ThdysvaSoIssa: t vk, 0X)O 6 kk. «JO
Suomessa: 1 vk. 8 ^ d kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
PS
' yoro3li]Iovin'vierailu Suomessa
Suomesta talla viikolla saatu uutistieto, että Neuvostolii­ton
Korkeimman Neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja,
(pr^identti) marsalkka K . ' E , Vbroshilov tulee elokuussa pre
sidet^iiJCekkoäen kutsusta vierailulle Suomeen^on äärettö-
|»air mielenkiintoinen asia myös Canadan suomalaisille.
'yjjaraä vierailu on mielenkiintoinen ensinnäkin sen vuoksi,
ettit suuren sosialistien maan pr^identti tulee tutustuinaan
pienen kapitalistisen naapurimaan elämään ja kansaan, josta
häii sivummerinen sanoen antoi "uudelleen erittäin kiittäviä
lausuntoja. Voroshilov oii luonnollisesti hyvin tietoinen Suo-merr
asioista. "Vanhana" bolshevikkina hän on saanut aikai-seinjninkin
nauttia Stiothen kansan—silloiii tosin miltei yksin-
Smäsm työläisten vieraanvaraisuudesta. Tämä on ehkä yksi
i^asyy siihen, miksi Voroshilov on aina osoittanut myötämie-Öayyttä
.Suomen kansaa kohtaan, joskin vissit edesvastuutto-t^
t piirit ajoivat Suomen kanaan toisen maailmansodan yh-i^
dessä Ikghdesti sotaan Neuvostoliittoa vastaan.
Tullessaan nyt Suomen valtion ja kansan vieraaksi tulee
ihiäfsalkka Voroshilov epäilemättä huomaamaan sen suuren
fieJiityksen ja muutoksen mikä on isiemme maassa tapahtunut
s&i jälkeen kun hän 50 vuotta sitten Suomessa vieraili. Sa-iltlilla
kertaa hän tulee huomaamaan, niin uskonmie, myös
^ suuren ja molemmille naapurimaille myönteisen muutok­set^
mikä on Suomen virallisissakin piireissä sodan jälkeen
tfi^^tunut siihtautumisessa Neuvostoliittoon — varsinaisesta
, naapuriystävällisestä Suomen kansasta puhumattakaan.
'Xt Voroshilov tulee JSuomeen vastavierailun merkeissä sen
vÄpksi kun Suomen ehtinen presidentti J. K. Paasikivi vie-täili;
viime vuonna Neuvostoliitossa. Tällaisenaan 'Vorshilo-yin
Vierailu on kohteliaisuuden ja ystävyyden osoitus Suomen
kansaa ja valtiota kohtaan.
Mutta vaikka tässä yhteydessä onkin turhaa lähteä kan­nuja
valamaan,' niin melkoisella varmuudella voidaan' olet­taa,
että pelkäksi kohteliaisuudenosoitukseksi ei tämä vierailu
sittenkään jää. Valtioiden päämiehillä — niin myös Neuvos-toliitonvirallisilla
edustajilla, on tapana käyttää näitä vierai­luja
hyyäksi sikäli^ että he keskustelevat vastaavassa asemas­sa
olevien valtiomiesten kanssa erinäisistä käytännön kysy­myksistä.
- Kaikista vierailuista ei ole odotettavissa hetikoh-faisesti
käytännöllisiä tuloksia, kuten tapahtui esimerkijifsi
Bulganin vieraillessa Lontoossa. Mutta^Lontoossa alulle pan­nuista
asioista jatkuu keskustelu edelleen ja se saattaa vielä
johtaa icäytännöllisiinkin tuloksiin. Toisenlaisena esimerkki­nä
tuleö; mielfeen Suomen presidentti Paasikiven Moskovan
ivierailui mikä'^k^
. 6en Hedelmän -rr Porkkalan vuokra-alueen takaisin Suomelle
pälauttami8ee»-k«kuan ennpnjnääräaikaa. ,
^ Mistä mahdollisista'selkosta presidentti Kekkonen ja pU-'
"lieehjoihtaja Voroshilov ;mahdonisesti^H^
yat neuVonantajineen, siitä voitaisiin esittää arvailuja puoleen
ja toiseen. Tärkeätä muistaa on kuitenkin tämä: Suomi on
aina menettänyt sodissa — rauhassa ja sovussa suuren naa­purinsa
.kanssa se: on vsensijaan saanut paikatuksi sotien repi-,
miä haavoja.
Pi;esidentti Kekkosen ja puheenjohtaja Voroshilovin läm­minhenkinen
kirjeenvaihto on osoituksena näiden naapuri­maiden
ystäv?illisten suhteiden edelleen kehittymisestä ja lu-
' jittunUsesta. Samalla kertaa tämä Suomen esimerkki on
käytännöllisenä todistuksena sekä erilaisten yhteiskuntamuo­tojen
omaavien maiden rauhanomaisesta rinnakkaiselosta että
pikku-: ja suurmaan välisistä mahdollisuuksista elää tasa-ar-voisina
naapurimaina. Tästä oh opittavaa koko muulle maa­ilmalle
ja erikoisesti sellaisille pienemmille valloille kuin
esimerkiksi Canadalle.
Uaä»Alu>0 Tarentonts, Sault S(e.
Haria, Ont.. tHyttSä lauantain», hei-nakuun
14 p:näi 70 vuotta.
WiJIIam Jakku, KirUaodtake.
Ont, täytti torstaina, beifiäkoun 12
päivänä 60 vuotta.
-Ybdymme ^kulalsten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Todiste vakoilusta Berliinissä lOiäysvaiUäaisei ssOakmmU^vat piOuäisike^nm», — Kyinä sot^ riehoi m-leen
täyttä vauhtia pienessä BerJi-uin
. laitakaupungissa Alt-CrlienuiC'
ilmaa. Siitä alkaa yhdysvaJtaJais-ten
Berliinin osa.
Ja fii^ä on ryjimä" uusia raken­nuksia,
kaksinb^rtaisio altoin ja
vafititomein ja kaloilla koristeeni-kessa,
joka sijaitsee vain muutoman; ^öantennia sekä rakennuksis­sadan
J a a i ^ e t ä i s y y d e s s ä - ^ ä n n e o ' sa vastaanottolaltteita.: Se on ^
.Mitä nuiul sanovat
Japanissakin ^'suuntana vasen"
l i
^Japanissa .viime sunnuntaina pidetyt senaatin aluevaalit
I osoittavat kerran uudelleen, että kansakuntia ei voida pitkää
V aikaa pitää vieraan maan sotavankkurien vetäjänä sittenkään,
vaikka niiden hallitsij
Äänestäjät antoivat siellä selvän tuomion amerikkalais-mieliselle
oikeistolle, joka haluaavYhdysvaltainphjelman mu­kaisesti
muuttaa Japanin perustuslakia niin, että maa voitai-siin
uudelleen militarisoida. Japanin kansa ei kerta kaikkiaan
halua uusia sotaseikkailuja.
Yhtä selvän kannan ilmaisivat japanilaiset valitsijat ul­komaisten
miehitysjoukkojen poistamiseksi maastaan. Tosi­asia
tietenkin on^ että. yhdysvaltalaiset sotajoukot ovat Japa­nissa
"liittolaisten" verhon takana ^ mutta tästä huolimatta
näitä ulkomaalaisia sotajoukkoja pidetään miehitysjoukkoi­na—
ja juuri ne puolueet, jotka vaativat näiden miehitys­joukkojen
pois häätämistä, saiyat suuria voittoja nyt suorite­tuissa
vaaleissa.
; Samalla kun amerikkalaismielisen oikeistohallituksen
kannatus on kansanjoukkojen keskuudessa vähentynyt on
kansallista sisä- ja ulkopolitiikkaa vaativien puolueiden kan­natus
suuresti lisääntynyt.
- Merkillepantavaa muuten on, että Japanin molemmat työ-vänpuolueet,
jotka vaativat miehitysjoukkojen poistamista
ja sotasuunnitelmien romuuttamista, selviytyivät voittajina
sunnuntaisista vaaleista. Amerikkalaismielisten toiveet Ja­panin
perustuslain muuttamiseksi ovat näiden vaalitulosten
perusteella hajonneet saippukuplan tavoin, sillä selvää on,
että työväenpuolueiden kannatus tulee entisestään lisääntyi
mään seuraavien vuosien aikana.
; Japanin sosialistipuolue saavutti näissä vaaleissa suuria
voittoja, kuten oli sen rauhanomaisen ohjelman perusteella
odotettukin. Tämä sellaisenaan oli- vakava isku niille, jotka
elättivät toiveajattelua työväenliikkeen heikkenemisestä.
Mutta vielä pahemman iskun saivat ne jotka Stalinin elä­mäntyön
uudeUeen arvioinnin perusteella ovat "enniistelleet'*
'kommunistipuolueiden "kuolemaa", sillä Japanin kommunis­tipuolue
sai nyt enemmän ääniä ja suuremman'kannatuksen
: kuin milloinkaan aikaisemmin.
- Japanin vaaleissa oli selvä suuntaus vasemalle — ja se
onhyväksi sekä Japanin kansalle ja valtiolle että*koko rauhaa
' haluavalle ihmiskunnalla
lEHTUIIESTEN VASTUU JA
VAPAUS
Helsingissä Otaniemessä torstaina
työnsä päättänyt 'kansainvälinen
lelitimieskonferenssi on tervehdit­tävä
virstanpylväs kansainvälisen
hyvän tabäbn laajeniajana.: Vaik­kakin
tähän konferenssin saapui
: vain eräs ösa maailman lebtimieliiä,
t>n se kuitenkin "askel kynnyksen
yli; Joka lähentaä'?'kolmanncn val-tiqmahdln"
edustajia; toisiinsa. Ja
tällaista lähentymistä on tietenkin
tervehdittävä llöUa. Puolalainen
lehtimies Litauer sanoi kokoulcsessa
että yhteisymmärryksessä maiden
ja kansojen; välillä: on saavutettu
huomattavia voittoja, mutta vali­tettavasti
näin ei .ole: tapahtunut
lehdistön kesken. Sen - vuoksi ko­kouksemme
tarkoituksena oli löytää
yhtenäisyys myös lehdistön alalla;
"Konferenssi hyväksyi useita «pää­töslauselmia,
jotka mainiosti osoit­tavat
|con/erenssin-työn* tuloksen ja
tarkoituksen.: Punaisena v lankapa
niissä on .ajatus, että lehtimiehille
on suotava vapaus kirjoittaa,: siirtyä
esteettömästi maasta toi^en^ j a lä­hettää
uutisia j a sähkeitä il;nan, et­tä
niitä sensuroitaisiin.^ Mutta, sa­malla
korostetaan lehtimiehen suur­ta
vastuuta. Lehtimiesten tulisi
ammatissaan sitoutua noudatta­m
a ^ objektiivisuuden,: totuuden­mukaisuuden'jakunniallisuuden
pe­riaatetta,
j a samalla edellytetään,
että he kannattaisivat Unescon hy­väksymää
kahsalnvällstä lehUmies-vakuutusta.
Unescosta olisi muo­dostettava
lehtimiehiä ^kansainväli­sesti
yhdistävä elin, joka kansallis­ten
lehtimiesjärjestöjen suosituk­sesta
myöntäisi lehtimiespassin. Sa­malla
kuitenkin anpetaan lehtimie-liille
mahdollisuus myös henkilö­kohtaisesti
sitä Unescolta anoa;
Raivaaja, Kotka. '
ja idän rajalta.
Neuvostoliittolaisten, Saksaa» ty-levien
sotilasvoimien esikuntapääl­likkö
kenraalimajuri I. h. Zarenko
kirjoitti; "Huhtikuun 22 päivänä
Neuvostoliiton yhteysmiehet löysi­vät
Alt-Glienicken alueelta tunne­lin,
minlcä yhdysvaltalaiset olivat
kaivaneet päästäkseen käsiksi Sak-dysvaltain
lentovoimjen radaariase^
ma -r' tai niin ainakin sanottiin kim
san Demokraattisen Kansantasaval­lan
alueen läpi kulkevaan puhelin­linjaan."
' '
On erittäin ihmeellistä se, että
nykyaikaisia vakoilumenetelmiä
käytetään yhdessä keskiaikaisen pii­ritystaktiikan
kanssa. Ja erittäin
ihmeteltävää on myös se, eitä "ori
ollut olemassa sellaistakin järkeä,
joka on suunnitellut tämän miltei
puoli mailia pitkän tunnelin ja va­rustanut
sen paljon maksavilla lait­teilla.^
^ , . ^
Kun yhdysvaltalaiset päättivät
käyttää miljoonia doUareita veron­maksajien
rahoja tähän tarlcoituk-seen
he; eivät mahdollisesti' ajatel-leetkaan,
että voisivat joutua kiinni
pahanteossa.
Tuntuu siltä, että he. olivat niin
kiinnostuneita järjestämään: moni­mutkaisia
kojeitaan ilma0alhtolait
teineen; erikoisine valoineen j a eri-näisine
mukavuuksineen vakoilupe-säänsä,
että he unhoittivat järjestää
sellaista, joka olisi pitänyt heidän
puuhansa salassa.
"RADABIASEMA"
Alt^lienickesta Schoenefeldiin
johtava tie vie lentokentälle;;jota
Neuvostoliitto ja Itä-Saksan siviili-lentolaivue
käyttävät yhteisesti. Va­semmalla
on uusia omakoteja ja
uusia rakennetaan kiireisesti;^ '(01^
kealla on kukkiva hedelmätarha,
minkä-vieressäAlt-GIienicken hau­tausmaan
vanha kiviaita.
••• Joä seuraatte hautausmaankiviai-taa
rja jatkatte ödelleen yli karun
alueen ' saavutte jpaikalle missä on
muutamia valkoisiksi maalattuja
kiviä. Siinä sijaitsee raja;" Vielä
kauempana : .on Rudowin laitakau­punki,
'pieniä omakoteja, samoin
kuin Alt-GIienickessakin, mutta :;se
on siitä huolimatta aivan toista maa-
Todellisuudessa tämä radariase-ma
on vakoilutunnelin pää j a toi­nen
pää on Alt-Glienicken tien alla,
syvällä Saksan demokraattisen kan-kantasavallan
rajojen sisällä.
Nyt on tie suljettu vihreäpukuls-ten
kansan poliisien toimesta\ Tiestä
. vasemmalla on kolme; tai neljä jaar­dia
avonaista ojaa ja ojassa kolme
suurta -puhelinkaapelia, jokainen
niistä käsivarren vahvuinen. Näihin
kaapeleihin on kytketty toiset lyijy-päällysteiset
kaapelit, jotka joh­tavat
tien alle ja tunneliin; Niin on
aikaansaatu yhteys satoihin puhe­linlinjoihin.
'
Schoenefeldin 'tien alla olevan
tunnelin, pää on kuin koko moni-miitkiaisen
laitoksen nielu. Siellä o-tettiin
vastaan puhelinlinjoista saa­dut
iheikot värähdykset. j a vahvis­tettiin
^432:lla vahvistuslaitteella.
Me - laskimme ne, niitä oli niin pal-jon^
Sieltä johtivat kaapelit 650
jaardin .mittaista tunnelia myöden
yhdysvaltalaisten hallussa olevalle
osalle niinsanottuun "radariase-maän",
..jossa epäilemättäkin oli
myös 432.^ ääninauhakonetta, joilla
otettiin nauhalle 432 puhelinkes­kustelua,
minkä määrän Schoenefel-dln
^tienvierustaa: kulkevat kaapelit
kykenivät välittämään samanaikai­sesti.
Asemalla oli joukko miehiä työs­sä
niinä mieliinpainuvina lauantaina
ja sunnuntaina huhtikuun 21 ja 22
päivinä, jolloin kovaäänisestä kuur.
Jui neuvostoliittolaisten sotilaiden
lapioiden ääni.
: vähän'kasuuttavalta.seiS'
ta aivan kylmän sodan etuIinjaU?.
Jalkaini alla olivat noo vahvat kaa^
pelit, kuului ääniä ilnuovaibtolait'
teestä. Kun sammutin' lamppimi
tunnelissa olevat sähkövalot tuskU»
riittivät pimeyden karkoittamigeen;
sen rakentaminen aloitettiin v. 1954.' Kaikki tuntui niin epäreaaliselta^ ai­van
kuin hollywoodiIaises6a salapo-lusifilmissä.
Paitsi jutun sensatiomaisuutta» on
olemassa joitakin mainitsemisen ar­voisia
seikkoja.
1. Puhelinkeskustelujen salakuuo-teluyritys
oli Saksan Demokraatti­sen
Kansantasavallan suvereenisuu-^
den;lonkkaamista.;: Kansainväliseni;
lain mukaan maan suvereeniisuus u-lottuu
puhelin- ja sähkeyhteyksiin.
2. Lukuimottamatta länsisaksa- ^
laista pölynimuria ja joitakin yh­dysvaltalaisia
kenttäpuhelimia, tun­nelista
löydetty kalusto oli brittir
Iäistä tekoa.
Vaikka vakoilutunneli olikin e-nemmän
epämukava paikka- britti- -
Iäisten firmain' tuotteiden mainosta-.
miselcsi, tekniikot sanoivat, että lait­teet
olivat ensiluokkaisia. Brittiläi­sille
firmoille'voisi ehkä ehdottaa,
että Itä-Saksaan voidaan myydä ta­varoita
myös Diaan päälle ^ j a siitä
olisi tulojakin,'paremminkin pltkän-päälle.
3. Vaikka nämä laitteet olivat vii­meisimpiä
tuotteita, osa valmistettu
v. 1955, ne eivät siitä huolimatta
olleet ehdottomasti vsurmoja, eikä
niitä voitu siksi tehdä mahdotto­milla
rahamäärilläkään.
Ja nämä seikat yhdessä kansojen;
yhdysvaltalaisten tunnelin kaivaus-**
hommia tuohtaan osoittaman..inhon
kanssa auttavat kylmän sodan hau­taamisessa
maan syvyyksiin yhdessä
Alt-G 1 i e n i c k e n vakoilutunnelin
kanssa.
RANSKAN SOSIÄLtSTiT VAATtVAT
KYLMÄN SODAN LAKKAUnAMISTA
Pitäkää ruuti, anteeksi
puuteri kuivana. Jos i . .
Boston;-T- R a l ^ n u k s e n ^ kella­rissa,
sijaitseva pommisuoja^ jonka
aikoinaan rakensitte,^ ei jollutkaaä
kaikkien ponnistusten arvoinen. Jos
otamme täydestä hallituksen kor­keimman
ekspertin lausunnon, niin
ainoa, mitä voitte tehdä nyt, on
juosta henkenne edestä, silloin kun
vetypommi räjähtää.
Mrs; Katherine .G.' Howard, Fe­deral
Delense Admihistrationin joh­taja
Vai Petersonin erikoisneuvon­antaja,
on juuri palannut Euroopas­ta
: takaisin hienoon Back Bay ko­tiinsa.
Ja samaan aikaan kun rau­ha
näyttää saavuttavan epideemiset
mittasuhteet nykyään. Mrs. Hoa-ward
ei tule sietämään mitään sel­laista
hassutusta. ^ -
Hän tuhlasi huomattavasti varo^
jaan atomipommia kestävän suojan
rakentamiseen ylvään talonsa kella­riin
-r- rakensitteko te? mutta se
kaikki oli suurta virhettä. Promi-nenttirepublilcaanijohtaja
sanoi ka­tuvaisena:
"Minä olen muuttanut ajatustani
vetypommin takia; Minä tiedän, et-ä
taloni tulee olemaan poissa" ^
. OS vetypommisota syttyy.;
Hänen uusi ajatuksensa on, selitti
hän. lähteä kiireellisesti pois kau­pungista
silloin kun. pommeja alkaa
sataa taivaalta. Kuinka te voitte
sen tehdä Bostonin liikenteessä, jos­sa
> ehkä syntyy maailman suurin
ruuhkaus, sen lady jätti selittämät­tä.
Mutta Mrs. Howard on valmiina
ähtemään. Hänen asuntonsa por­taiden
alla on 'jö''suutkeissi'' ja
pajunoksista punottu toinen suu­rempi
väsky, jossa on ruokatarpein
ta ja suojatarpeita kolmeksi päi­väksi.'
Sen jälkeen kUn se oh syöty
niin, no miksi mennä siihen?
Mrs. Howardin valinnat ovat laa-asisäUöisiä.
Matkalaukku on täytetty kannute-
Ulla lihalla, pinaatilla, pavuilla, l i -
lasopalla, kanhutomaateilla, kaak-kaoUa
ja katsokaa kuinka sy­vällisesti
inhimillisyys istuu hänes­sä
—- ruokatarpeilla kahta persia-aista
kollia, varten. Eikä hän un­hoittanut
kannuavaintakaan.
Pajunoksaväsky eli kori on vielä­kin
mielenkiintoisempi. Se sisältää
''moraali"-välineitä, ' sellaisia kuin
raamattu. Muihin moraalivälineihin
kuuluvat ensiavunlaatikko, neiilo-malaatikko,
taskusähkölamppu yli­määräisine
pattereineen. radio ja
varapattereita; pesurasuja, kurkku-abletteja,
saippuaa, paperiselkäisiä
kirjoja, paistinpannu, kokoonkään-nettävä
uuni ja huulimaalipuikko.
Minä esittäisin että jokainen Bos-onin
metropolitan alueella asuva
tekisi samoin", sanoi hän lujasti.^
Tietenkään rinlssääni tapauksessa
ei saa unhoittaa atomisodassa niin
ärkeätä hengenpelastajaa kuin huu­limaalipuikko.
'
Kuitenkin lienee parasta, että'e-mäntä
ei jakaisi ohjeitaan entisille
jalkaväen sotilaille. Heillä kun ;on
taipumusta olla vähän kyynillisiä ja
ehkäpä ilkeitäkin, koska kokemuk­sestaan
tietävät, kuinka paljon to^
peskaa: iikka voi mukanaan raaha-:
ta silloin kun jäniksenpassi on kou­rassa.
Mrs. Howardilla on paljon vaih­toehtoja,
joista hän voi valita silr
loin kun räjähdys tapahtuu.- Hä­nen
mahdollisesti täytyy mennä
Washingtonlin, tietenkin, avusta­maan
asiain suoristamista, tai hänet
saatetaan : määrätä menemään uu-delleenasutusalueelle
tai keskuk­seen.
'
Mutta jos asiat, menevät sekaisin
— ne todella menevät joskus sodas­sa
— niin Mrs. Howard ja hänen
miehensä, valtion pankkikomissio-neri
Charles P. Howard, lähtevät
mehiläisen teitse Gosheniin, N. H.;
Heillä on siellä kaivo. "Me viem­me
kynttilöitä ja tulitikkuja", SOT
losti hän sanomalehtikonferenssis-saan.
Tuskinpa mikään muu voisi olla
niin suureksi avuksi maallenune
kuin se, että misis ja mestari Ho­ward
istuvat; kaivon pohjalla.
Mrs. Howard on äärettömän opti­mistinen
kaikesta siitä, mitä teh­dään
siviilipuolustuksessa. "Me saa­vutamme
ihmeteltävää -menestystä
Yhdysvalloissa, kun otamme huo­mioon
probleemin suunnattomuu-den",
sanoi hän; Hän ajattelee 'vpe^,
lastumis-suunnitelmien todella me-'
nevan eteenpäin, mutta ei selittä­nyt,
onko tämä kaivossaistujain.oh­jelmaa,
joka on hänen erikoisalan­sa.
Jos haluatte mitä tahansa ohjei­ta,
jotka koskevat pajukoreja, per­sialaisten
kollikissojen säilymistä
tai siitä, minkälainen tulee olla.sen
paperiselkäisen "punkan", jota Mrs.
Howard suosittelee pakattavaksi ko­riin,
niin kirjoittakaa suoraan Mrs;
Howardille. Lady on niin käytän­nöllinen
silloin kun tulee kysymyk­seen
sellainen likainen homma kuin
maapallon kappaleiksi räjäyttämi­nen.
—Työmles-Eteenpäin.
L i l l e , Ranska. Pääministeri
Guy Molletin johtama sosialistipuo­lue,
konventsi»nissaan täällä, hy­väksyi
päätöslauselman jossa vaadi­taan'
kylmän sodan lakkauttamista
ja annetaan hyväksymä ulkominis­teri
^ Christian Pineaun ulkomaaoh-jelmalle.
P ä ä t ö s lauselmassa onnitellaan
Plneauta siitä, että hän seuraa "it­senäistä
- suuntaa"! ulkomaapolitii-kassa;;
Siinä kehoitetaan' Ranskan
hallitusta jatkamaan yrltyl^siään
maailman jännityksen; lieventämi­seksi
"ilanskantraditsionillisten l i i ­tojen
puitteissa".
, Sosialistipuolueen konventsioss»
myös ::hyväksyttiinr päätöslauselma
jossa kehoitetaan algerialaisia hy­väksymään
^seistuli; ja neuvottele­maan
T Ranskan hallituksen kanssa.
Kortyentsio: hyväksyi tämän: päätös-lauselihan
yksimielisesti.' ja antoi
Motletille iuotjtauiuslauselman. V -
Mqllet/tuli .uudelleen valituksi
puoläeen yleissihteeriksi.-ja ainoas­taan
:yksi: edustaja äänesti häntä
vastaan. luottamuslauselman yhtey­dessä.
Vetoomus seistulen; puolesta A l -
iteriassa ^hyväksyttiin yksimielisesti;
Päätöslauselma Molletin Algerian
ohjelman hyväksyttäväksi hyväk­syttiin
äänin 3.308—363, ja 44 oli
äänestämättä.
Vetoomuksessa kehoitetaan kapi­naan
ryhtyneitä algerialaisia "hy-väksjrmään
selstuli ja antamaan pe­rään
hallitukselle jonka koko oh­jelma,
Inhimillisten ihanteiden ja
demokratian innoittamana,; takaa
heille, todellisen .itsenäisyyden ^-el-jellisessä
ranskalais-algerialaisessa
yhteisössä".
Tupakan hiki ja öljy
ei aiheuttanut sy'&pää
Lontoo.— Heinäkuun 10 pnäilmoi-tettiin
täällä, että 20 kuukautta kes­täneet
kokeilut josko tupakka aiheut­taa
syövän kehittymistä hiiris^, ovat
osoittaneet, että ; arvelut tässä suh­teessa
eivät ole pitäneet: pa&kaansa.
Hiiret voideltiin päivittäin tupa-kanhlellä
Ja -öljyllä, mutta mitään
merkkejä syövän kehittymisestä el
ilmennyt.
Yhdysvaltalaiset veronmaksajat joutuivat maksaraai
huomattavasti tästä puhelinkeskustelujen salakuuntelula
tieesta.
ETANA-NOKKÖSSbPPAA
HULLUUDEN PALKKIOK:
Pariisi. Kymmenen ranskalais-miestä
on "villinä" Ranskan etelän
osassa.
: Tämä miesryhmä, johon kuuluu
opiskelijoita; vapaiden ammattien
harjoittajia ja sotUashenkUöitä, tut­kii
v hengissä v säilymisen olosuhteita
eristetyssä asemassa ilman varusteita.
Kaksi viikkoa kestävän kokeilun
palkka.on Bordognez-Joen lähettyvil­lä.
Kokeilu. alkoi heinäkuun 1 päi­vänä
ja päättyy ensi lauantaina. EräS;
sanomalehtlkirjeenvaihtaja kirjoitti:
. "Näkemys, missä ; aikalaisemme
Juoksevat eläinten vuotiin, pukeutu­neena
Ja kivikirvestä heiluttaen, on
naurettava." •
Näille kokeilijoille se ei ole nUn-kään
naurettava asia. Ranskalaiset
tykkäävät hyvästä ruoasta, '.mutta
Bordognen rantamilla ei ole juuri, hy­vää
ruokaa, saatavissa.:-Seuraavassa
on :eslmerkkl: heidän ruokavaliostaan:^
Ortles cuites ' (keitettyjä ^noIck6sia)v''^
escargot (etanoita), un brouet d'her-bes
(kasvi tai rUohoUentä) — kaikki'
S I T A
J A TÄ-
: Pariisi. — Ranskan hallitus päätti
viime viikolla -korottaa piipputu­pakan
j a savukkeiden hintoja 15—
20 prosentilla. Tällä tolmehpiteel-lä
aiotaan saada lisää varoja Alge­rian
kapinallisia vastaan käytävää
sotaa varten.
Ilman mausteita. * .
Olsin, Jolloin miesten luola-asunnot
Ja kurnuttavat vatsat tulevat sietä­mättömiksi,
menee osa miehistä Joel­le
-missä he 'yrittävät^ paljain käsin;
pyydystää nukkuvia kaloja;- •
~ Maanantaina saatu tieto viittaa sii­hen,
että miesten moraalissa on ta­pahtunut
käänne parempaan päln';:^
t Miehille on kuulema sanottu, että
lääkärintarkastuksen Jälkeen he saa­vat
viikon lopulla painua tämän alu­een
ravintoloihin.
Colombian pääkaupunki, Bogo­ta,
perustettiin v. 1538.
EI TIENNYT
: Kylässä oli, taitava soittaja. ]
veljeltään kysyttiin kerran, että
ko hänkin soittaa.
En tlijä, kun enoo koskaar
täny. Kuka ties, vaikka olisin
parempikin.. , •
VARMUUDEN VUOKSI
Farmarin hevonen lönkytti '
matkaa ja pysähtyi hetldseksj
käen edelleen Ja vjälleen pysäl
Täteniv tapahtui f jo .useamm
Joten farmarin multana ollut kai
"kUainen ennätU kysymään:. j;:
"bnko /hevosessanne, jotain
• Ei suinkaan, mutta se pel
pelkää ;nIini'kovastI, että: minä
Iän menemästä Ja että se ei ss
kuulemaan'sitä. Joten se pysähtj
män ! tuosta : kuuntelemaan.
ÄISTIHÄIBIOITÄ TODELLA]
Eräs' länsi-saksalainen saapui
raalaan Ja kysyi missä olivat s
Ja korvaspesialistit; Hänelle s
tiin; että sairaalassa oli;erikoisel
siaUstit korvavikoja varten Ja
silmävikoja, varten ja kumpia ,
haluaisi tavata.
"Molempia';Vr oli • vastaus. "M
on Ilmeisestikin Jotain vikaa mi
missa.sillä minä en näe samaa
minä kuulen^" r ;
Asian fäilcein puoli
Pohjoismaiset jousi-ammunltakisat
Oslo. ~ • Jousiammunnan pohjois­maiden
mestaruuskilpailut suoritettiin
Bisletillä heinäkuun 7 Ja 8 pnä. Mies­ten
kilpailussa meni mestaruus Ruoti;
siin. mutta naisten kUpailussa oU pa­ras
.Suomen Impi Hartikainen, :
Miehet: 1) N. Hansson. R. 998. 2)
Alf. Holstensson, R.; 989. 3) E. Öberg,
R-, 958. 4) T. Rautavaara S. 956.
Naiset: 1) Impi Hartikainen 997; 2)
S. Johansson. R;, 921. 3> B. Bergtsson
R. 824.
Joukkueet: 1) Ruotsi 3,863. 2) Saor
mi 3.804. 3), Tanska ja neUäs Norjai
Torontossa ilmestyvän Vapaa Sa­nan
kesäpakinoitsija tuntuu' hauk­kuvan
väärää puuta kun hän tänne­päin
viitaten selittää itse puolalais­ten
tunnustaneen,; että Poznanin
työläisillä oli valittamisen aihetta
j a loihe sitten lausumaan:
"Uskallamme lyödä "vetoa, että
k . . 'Känsäkoura' ei tule katsomaan
Poznanin = känsäkouraisia työläisiä
tässä valossa . ."
: Vapaa Sanan miehillä tuntuu ole­van;
huono :onnl veikkauksessa, ku­ten
muistetaan aina ivilltä ajodta
asti, jolloin mainitun lehden toimit­taja
lupasi ryvetä uskomaan Va­pautta,
ellei Hitler sammuta: Krem­l
i n lyntyä!
Eiköhän se hyvä ystävä kesäpaki­noitsija
ollut juuri tällä palstalla,
missä viikko sitten; eli heinäkuun
5 pnif ilmaistiin seuraavanlainen
johtopäätös
. . Tällöin on luonnollisesti
otettava huomioon sekin näkökoh-t.
i. että mielenosoittajain joukossa
on - ollut rehellisiä työläisiä, jotka
vilpittömästi. ovat laskeneet osoitta­neensa
.mieltään joidenkin työolo­suhteiden
vuoksi . ; . Puolassa on
luonnollisesti ::;viel3 epäkohtia , ja
• >soitettakoon niiden korjaamiseksi
mieltä kiduillakin . . ."
Mahdollisesti meille sanotaan^ et­tä
tuo on 'Vain" lainausta eräästä
helsinkiläisestä t > ö väcnichdcstä.
Niin se onkin. Mutta sillom sanoi
allekirjoittanut "uskovansa, ;että
(Helsingm) Vapaa Sana on totuu­dessa."
E i siis tarttunut Toronton Vapaa
Sanan väitös tältä kohdalta.
Mutta tutkikaanune veU "Silta-nieiE^
eQ Santerin" "syytökää" vä-
hän yksityiskohtaisemmin, Hän
kirjoitti:
^ " . . . Työläisten nousu (Pozna-nissa-^
K) V oli selvästi .suunnattu
kommunistisia sortajia vastaan
Sudburyssa: ilmestyvän vkomukka-lehden
'Känsäkoura' isännilleen usr
kollisena ei osannut sanoa tapahtu­masta
mitään omasta takaa, vaan
saksi lentopostissa tulleesta heisin^
kilälsestä komukk.alehdestä jgalasen
Käsi sydämelle "Siltaniemen San
teri": Voiko kumpikaan meistä kir
jcittaa mitään tosiperäisia. tietoja
Poznanin tapahtumista "oniasja ta^
kaa"? Eikö meidän kummankin
tarvitse turvautua niihin tietoihin,
nutä saamme muiltn tässä tapauk­sessa';
Ainaldn allekirjoittanut
myöntää olevansa:muista riippuvai­nen
tässä suhteessa.
K>'symys on siis loppnluidessä
siitä, 'omaksummeko me Xhdys^
valtain valfiodepartmentitt vai'
todella itsenäisten piirien selos­tuksen
tapahf omista. .
V "Siltaniemen Santerilla" on / tie­tysti
oikeus niellä: seka koukun^että
painon vja korkinkin DuUesin syö­tistä,
mutta niin on meilläkin oi-
•keus etsiä värittämätöntä totuutta
sekä: Helsingin Vapaasta Sanasta
että muista Jähteistä.
Sivumennen /sanoen, totuus on
äärettömän itsepintainen j a löjgää
lopulta tiensä : jopa porvarilehtien
palstoille. Tässä yhteydessä suosit­telemme
. vi/kaveli "Siltaniemen
Santerille!"komukkalehtien'^ lisäk­si
'!The Vancouver Sun"'lehteä, jo­ka
julkaisi heinäkuun 4 pnä johta­vana
etusivun juttunaan Lontoossa
olevan kirjeenvaihtajansa Patrick
Keatleyn pitkän: ja yksityiskohtai­nen
selostuksen Poznanin ^ tapahtu­mista
otsikolla: ^'Poznan Riot Weil
TImed'-*. Tässä uutistiedossa Pat­rick
Keatiey kirjoittaa mm; seu­raavaa:
''Lontoo. — Poznanlssa, Puolas^
sa viime viikolla tapahtunut ka­pina
ei ollut sattumanvarainen.'
'Vämä selvisi puhelinkeskuste­luista
mitä minulla oli useiden
liikemiesten kanssa; j o i l l a oli etu­penkin
paikat tässä Puolan länti­sessä
kaupungissa, missä he oli­vat
kansainvälisessä kauppanäyt-telyssä.
"Näyttelypaikka on vajaan 200
jaardin päässä siitä suuresta kivi-.
: rakenni^esta missä ::on: Puolan
turvallisuuspoliisin päämaja;
"Kommnnistivastaisen • m a a n^
alaisen liikkeen Johtajat; tekivät;
Poznanlssa suunnitelmansa Jo
vuosi sitten nimenomaan - siinä
mielessä, että voivat järjestää
suuren mielenosoituksen : silloin
kuin Poznanlssa on 'paljon kan­sainväliseen
näyttelyyn osallistu­via
vieraita lännestä., '
ftSaän selitti minuIle^Mässey-
H^rris-Fergnsonin sielläolevan
näytöspaikan mjyntiednstaja Ro­ger
Wlufe , . .
fW1uie sanoi mlnnlie, etta en­nen
kahakan kehittymistä : mie-lenosoitos
oli hyvin Järjestetty Ja
vaikuttava.
r^Samtdla kun mielenosoittajain
pääosa marssi (näytöspaikan)' ohi
lanlaöi . . . joukko hyvin val­mennettuja
vapaaehtoisia poik­kesi
^ kulkueesta näytöspaikalle.
He .katselimme juuri ohimarssia
kun nämä miehet tulivat, sanoi
nir. WIute.
'TELe pubnirat englantia, rans­kaa
Ja muita kieliä ja puhuivat
kaudlifi fläimestä tnlleHIe mjryii;
tiedustajille . . ."
Mitä tähän lisätään, se on fc
pahasta. ' Mutta vaikea on;fc
Toronton; Vapaa Sanankin sivu
ylläesitettyä puhumElla. '.'komi
iehden" lainauksesta. >
Ttfdettakoon; siis vielä uudel
Sodassa maan' tasalle hävitc
Puolassa on tietysti vielä p
puutteellisuuksia ja paljon va
misen aihetta. Vasta vähän i
sosialistista . järjestelmää rai
neessa Puolassa on tietenkin t;
sillä valittamisen, aihetta i(
johdosta on sanottava mielipit<
— jopa mielenosoitustenkin
dossa.
Mutta tämän todettuamme,
emme voi sulkea silmiämme i
tosiasialle, että vasta kym^
kunta vuotta - sosialistista jäi
telmää rakentaneessa Puolasss
myös entisiä kapitalisteja ja I
tanoinistajla> jötka^»ksilöetai<
vuoksi haluaisivat kukistaa
Iäisten ja talonpoikain vai
Näiden eilispäivän "suurunlc
apuna on ösalfhdysvaltahi 1
gressin loövnttamasta sadan i
Joonan dollarin suomisesta t.
määrästä, JoUa palkataan t
työn tekijöitä'fioslaUstisiin i
hin, koten on YhdysvaUoissa
kisesti sellfetfy.
Näistä entisistä porvareisfc
ulkomaiden palkkaamista tuho
tekijöistä on siUom puhe kun
couverin ,Sun lehden kirjoi
kertoo "Ideliä" taitaneista ja
vin valmennetuista "vapaaeM
ta"„ jotka käyttivät työlaista
keutettiia valitusta polilttistci
voitteidensa hyväksi-
Jos veli "Siltaniemen Saul
haluaa sulkea sihnänsä näille
asioille, se. on tietenkm bäneo
^nsa. Mutta Vapaa Sanan l i *
enemmistö haluaa sittenkin £
Uetäa totuuden! Nähi uskoo '
sakoina.