Vapaus, December 15, 1970

              Sivu 2 Tiistai, jouluk. 15 p. — Tuesday, Dee. 15, 19701 Dmitri Gudkov:
AUSTRALIAN INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS ' OF FINNISH CANADIANS
« L I B E R T Y » Bstabllshed Nov. 6.1917
fidltor: W. EKLUND Maaiager: E. StTKSI
Telephone: Office aand Edlitpilal 674-4264
{»ubllshed tvrtoe weekly: Tuesday» aaid Thursdays by Vapaus Rubllahlng
CJo. Umdted, 100-102 ESm St. .We8t,SiKlibury. Ontanlo, Canada.
MadUnff addre£(9: Box 69.
' AdveslMng ratea upon ai>piUcattoii, lirandlatton free of chfiige.
Secoad Olass MMI reglstaiaittoo
ilCÄNÄDIANIlANGUAGEieRESS
CSamaassa: I Tk. $ia00, 6 kk. $5.25
S kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
USA:n:
Suonifieai:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.76
1 vk. $11.50i6 kk. $6.25
Australiassa vietettiin suurin
j u h l a l l i s u u k s i n erästä' sen histo­r
i a n merkkipäivää.; 200 vuotta
s i t t en englantilainen kapteeni jä
löytöretkeilijä James Cook astui
ensi kerran tämän kaukaisen
mantereen kamaralle. Paikalle^
jossa brittiläiset matruusit nou­sivat
maihin, perustettiin myö-henimin
Sydneyn kaupunki, j o s tn
KOLMAS VUOSISATA
la:ista kuin kapitalismin itioologit eräiden ammattiliittojen vaati-sen
kuvaavat,: ilmenee fjicltä «aa-puneissa
uutisissa. V i i m e aikojen
tapahtumat kertovat luoklcaristi-r
i i t o j en lisääntymisestä, lakko-l
i i k k e i d en leviämisestä j a työ­väenluokan
vallankumouksellisen
rotcnt,itv:\lin kasvusta.. Taistelu-muodot
ny-t erilaiset taloiiselä-mäii
\ -A a l o i l l a . Taistelu tutikcu-
- Joiiliina 1970
' Lehtemme tämänpäiväisen juhlanumeron - - t o i n e n ilmestyy
torstaina — saapuessa etäisimmille lukijoilleen Canadassa, ovat
jouluvalmistelut huipussaan. Meidän lehtemme puolestaan toivoo
hyvää joulua lukijoilleen j a myös muille kansahiisillemme täällä
sekä yleensä vähävaraisille ihmisille. .
Samalla kertaa pyydärajthe esittää sydämellisen kiitoksen kai­k
i l l e n i i l l e jotka k i r j o i t u k s i l l a , ilmoitusten .hankinnalla, tervehdyk­sillä
j a m u i l l a t a v o in ovat avustaneet lehtemme Joulunumeron v a l ­mistamista.
V a i n laajan yhteistyön avulla on v o i tu pienellä työvoi­mamäärällä
saada nämä joulunumerot valmistetuksi.
J a kun vuosi lähenee loppuaan, me haluamme käyttää tätä
t i l a i s u u t t a hyväksemme esittääksemme sydämen juuresta nouse­van
kiitoksemme myös siitä . korvaamattomasta avusta ja tuesta
j o t a lehtemme, on päättyvän vuoden aikana saanut kirjeenvaihta­j
i l t a a n , asiamiehillään j a -naisiltaan, l u k i j o i l t a a n j a kannattajil­taan.
Ilman sitä apua j a tukea ei o l i s i mitenkään voitu selviytyä
niistä yhä kasvavista talous- j a m u i s t a v a i k e u k s i s t a , jotka: nykyään
ovat itsenäisesti toimivien k a i k k i e n pikkulehtien j a erikoisesti työ-väcnlehtien
jokapäiväisen toiminnan edessä.
Lehtemme ei lukeudu n i i h i n , joiden tapana on j o k o p e l o t t e l u -
tai muussa tarkoituksessa maalata synkkiä paholaisen kuvia val­litsevasta
tilanteesta; Päinvastoin uskomme nyt, kuten ennenkin,
että uutterat j a toimeksisaavat canadalaiset tulevat selviyty-.
mään myös nykyisistä.vaikeuksista, kuten on s e l v i t t y menneisyy­dessäkin.
Tästä huolimatta, tai ehkä sen vuoksi, emme voi ummistaa
silmiämme sille huolestuttavalle tosiasialle, että samalla kun kan-;
sainvälisessä ilmapiirissä on näkyvissä eräitä tervehdittäviä va­lon
pilkkuja, sisäpolitiittisessa elämässä on havaittavissa huoles­tuttavaa
"tyyntä myrskyn edellä".
Työttömyystilanne on nyt pahempi kuin vuosikausiin. V i r a l ­l
i s t en tietojen mukaan oli marraskuussa peräti .176,000 työtöntä!
Tosiasiassa työttömien määrä on vieläkin suurempi. J a useat t a ­lousmiehet,
aina finanssiministeri Bensoniin asti arvioivat,, että
tänä talvonä voi työttömien määrä ylittää pahimmillaan 800,000
rajapyykin. Onpa esim. C L C : n toimesta arvioitu,' että työttömien
määrä voi nousta lähelle miljoonaa. E r i k o i n e n huomio kiintyy täs­sä
yhteydessä siihen, että työttömyys on kaikkein, pahin nuorten
työläisten (ja myös yliopistosivistyksen saaneiden) keskuudessa.
Viimeisempien tietojen mukaan alle 24-vuotiaista työnhaluisista
oli m a r r a s k u u s s a l l . S prosenttia työttömänä!
Sanomattakin on selvää, että nämä työttömät j a heidän huol­lettavansa
odottavat tuskaisin m i e l in j o u l u n lähestymistä. Heillä ei
t o t t a totisesti ole ylenmäärin " j o u l u i l o a ".
Kuvaan kuuluu, että suuresta työttömyydestä huolimatta, j o ka
johtuu huomattavassa määrässä pääministeri Pierre Trudeaun ja
hänen hallituksensa ohjelmasta j a tavoitteista, hinnat ja verot ko­hoavat
jatkuvasti aiheuttaen yleistä tyytymättömyyttä laajoissa
väestönkerroksissa.
Tätä taustaa vasten katsottuna nähdään myös se v a l t a p i i r i en
yleinen hyökkäys mikä on käynnissä kansan j a erikoisesti työtä­tekevän
kansanosan oikeuksia vastaan. Kysymys ei ole v a in W a r
Measures lain voimaanjulistamisesta j a sitä seuranneesta poik­keuslaista
(Public O r d e r M e a s u r e s laista) joiden sanotaan koh­distuvan
F L Q : n terroristeja vastaan, mutta voivat kehittyä ny­kyistä
suiintaa kulkien uudeksi " r i k o s l a i n 98:nneksi pykäläksi"
mikä ensimmäisen j a toisen maailman.sodan välisenä aikana .sai
n i i n . paljon pahennusta.aikaan. Establishmentin hyökkäys, kansar
laisvapauksia vastaan tapahtuu nykyään todella laajalla rintamal­la.
Monissa maakunnissa on l a a d i t tu e r i k o i s i a työväenvastaisia lar
k e j a : B i l l 33 B r i t i s h Golumbiassa, B i l l 290 Quabecissä, B i l l 2
:Saskatchewanissa j a B i l l 167 Ontariossa. Itse pääministeri T r u -
deau sanoi muutama päivä sitten Columbia Broadcastin Systeemin
televisiohaastattelun yhteydes.sä, että hän mm. pitää mahdollisena
" p o l i i s i v a l v o n n a n " järjestämistä yliopistoissa j n e !
Nämä kaikki ovat todella huolestuttavia .seikkoja tänä jouluna
kotimaisessa tilanteessa.
Kansainvälisessä tilanteessa on Kambodzhaan tehdystä hyök­käyksestä
huolimatta j a Vietnamin sodan sinne laajentamisesta
välittämättä tapahtunut tervetullutta parannusta. Euroopan jän­nitystilanne
on lieventynyt Länsi-Saksan j a eräitten sosialististen
maiden kesken tehtyjen sopimusten perusteella. On voimistunut
vaatimus j a kannatus Euroopan turvallisuuskonferenssin pitämi­seksi.
Neuvotteluja käydään Helsingissä strategisten a.seiden r a ­joittamiseksi
jne. —
• " M u t t a j u l m a sota jatkuu yhä VieXnamissa j a yleensä kautta
Indokiinan. Enemmistö, maapallon väestöstä näkee jatkuvaa näl­kää.
Kehitysmaissa kuolee tuhansia lapsia nälkään .samanaikaises­ti
kun esimerkiksi N A T O - l i i t t o tiedottaa,'että se lisää sotilasme-nojaan
m i l j a r d i l l a d o l l a r i l l a seuraavan viiden vuoden aikana.
Valmi.4tautue.SHa.mmc nyt vastaanottamiian joulua me tiedäm­me;
että sc: " h y v i n v o i n t i " josta niin paljon puhutaan, on monessa
tapauk.scssa kovin, näennäistä. Puheet " r a u h a n j u h l a s t a " vaikutta­vat
teennäisiltä. L i i a n monet canadalaisetkin ovat ns. " h y v i n v o i n ­n
i n " ulkopuolella, puhumattakaan nyt kehitysmaiden ,nälkäi.si.stä
kansoista. : , . .
Siitä huolimatta emme kuitenkaan vaivu toivottomuuteen ja
synkkyyteen. Päinvastoin otamme joulun j a sen varaaman loman
j a piristyköen i l o m i e l in vastaan. Me v a in toivomme, että t u l i s i mah-dolliaimman
pian aika, j o l l o in j o u l u a v o i t a i s i in todellisuudessa viet-
,tää'ra.uhan j a hyvän tahdon juhlana, jolloin k a i k i l l a . o l i s i tilaisuus
.saada riittävästi ravintoa, asuntosuojaa ja, vaatetusta.
Näissä merkeiseä lehtemme toivottaa hyvää joulua kaikUle
, täkäläisille kansalaisillemme!
k e h i t t y i : suuri teollisuuskeskus j a , tiui fnyös maan " p o l i i t t i s e en clä-satamakaupunki.
V i r a l l i s t e n j u h -
allisuuksien aikana ei Sydneyssä
Melbournessa eikä Canberrassa
ollut puutetta suurista sanoista,
puhuttiin maan korkeasta kukois
tuksesta, harmoniasta luokkien
:?eskcn, sosiaalisesta tasa-arvoi-suudesta
j a taloudellisesta edis­tyksestä.
Elämä Australiassa ei ole .sei-
L u n M ke^i
Kuun 202 asteen
pakkasyön
Moskova. — NeuvostoliitonT
kuunkulkija . Lunohod rupesi
torstaina taas kulkemaan Kuun
pinnalla oltuaan toimettomana
noin 2 v i i k k o a kestäneen kuuyön
ajan.
Tämä 8-pyöräinen Lunohod te­ki
maasta annettujen nlääräys-ten
mukaisesti useita käännöksiä,
tiedoitti T A S S tor.stai-iltana.
A u r i n k o nousi pari päivää a i ­kaisemmin
Sateiden meren alueel­le
Kuussa minne Luna suoritti
pehmeän laskun marraskuun 17
päivänä.
T A S S tiedoitti, että Lunohod
k u l k i y l i 100 j a a r d i a Kuun pin­nalla,
ennen auringon laskua, mi­kä
tapahtui Kuun sillä alueella
marraskuun 24 pnä. L a i t e kesti
h y v i n pitkän j a kylmän Kuuyön
koettelemukset, selitti TASS.
Lämpötila laski 202 asteeseen
alapuolella nollan ( F ) , mutta L u -
nohodin sLsällä ylläpidettiin 59
asteen (F) lämpötilaa. T A S S sa­noi,
että uudelleen toimintansa
aloittanut Lunohod lähetti maa­han
televisiokuvia auringonnou­susta
j a ympäristöstään Kuusta.;
Maasta annetun määräyksen
perusteella avattiin Lunohodin
kan.si niin. että auringon.säteet:
pääsivät lataamaan uudelleen sen
paristoja.
Lunohodin laitteet toimivat
normaalisesti sen pitkän yön
ajan, j o l l o in tämä kuunkulkija ei
l i i k k u n u t f paristovoimansa sääs­tämisen
vuoksi) lainkaan.
mään, j a «e on .saanut anti-impe-riaiigtiscn
luonteen.
V i r a l l i s t e n tietojen mukaan tä­män
vuoden ensimmäisen neljänv
neksen aikana Australiassa, o l i
643 lakkoa, j o i h i n asallistui y l i
200,000 työläistä j a toimihenki­löä.
Kolme kertaa yhden kuu­kauden
sisällä Australian •ceolli-
Kuuskeskuksissa lakkoilivat mcr
tallimiehct j a kaivosmiehet. Use­at
ammattiliitot, vaativat päättä'-
västi, että ulkomaisen pääoman
on lopetettava sekaantumisensa
A u s t r a l i a n talouselämään. Ulko­mainen
pääoma on todellakin .laa
j a s s a mitassa tunkeutunut tämän
"vihreän maanoisan" sisäisiin asi­oihin.
:
J o k i n aika .sitten, xinansaipiirit
päättivät perustaa kansaiiiväli.sen
pankkiyhtymän, jonka pääoma
käsittäisi' 200 miljoonaa Austra­lian
dollaria.; Pankkiyhtymään
kuuluisi englantilaista; amcrikka-mus,
että ulkomaisten monopoli-yhtymien
toimintaa on rajoitet­tava.
T'ämän ovat tunnustaneet
niiriiiiiiiiii»
Mitä muut sanovat
K U K K I A . . .
Harkitsematon muutos eläkkeiden suhteen. Liittohallituksen
eläkelain muutosehdotus annettiin parlamentille viime viikolla/ 1^
pohjautuu se "valkoisessa kirjassa" aikaisemmin mainituille seikpil-jopa
maan liikemiespiirit. Nämä le. Kun mainittu asiakirja esitettiin edustajille, herätti se jo sillojn
p i i r i t ovat levottomia sen vuok­si,
että maan talous on n i i n .^uu-resti
riippuvainen Yhdysvalloista
Japanista j a : Englannista.
Huutavat sosiaaliset opäkojjdat
eivät koske ainoastaan Austra­l
i an teollisuutta. Vaike^ tilanne
on syntynyt myös maaseudulla.
J o k i n aika sitten aikakauslehti
Austrnlien j u l k a i s i a r t i k k e l i n far-mareitten
tilanteesta j a esitti
B i l l Garberryn lausunnon Victo­rian
osavaltion 1200 farmitalou-deu
nimissä. Carborryn lausunto
kuului ::Idenhopen alueelta voin
nimetä 50 f a i T n a r i a , jotka ehkä
kestäväL-vielä jiuoli-vuotta. H e i -
dän_ käytö.ssään on pieniä maa-aloja,
he eivät selviä v i l l a n hin­tojen
, roimasti pudottua. Hinto­jen
laskuun 'i ovat syynä Japani­laiset
j a amerikkalaiset; Kntcn
havaitsemme tilanne Australiasr
s a on huonontunut pienten ja
keskisuurten farmarit ovat työ-läi.
sten tavoin ryhtyneet ; taiste-u
u n. M on o pol i steja vastaan käy-lävä
taistehi laajenee Australias-
.sa. Tämän taistelun kärjessä kul­kee
työväenluokka, jonka l-alou-döliisct
vaatimukset yhtyvät po-vastalauseita...
— Vapaa Sana, Toronto,
laista, japanilai.sta j a hollantilais l i i t t i s i in tunnuksiin. Esimerkkinä
ta pääomaa, toisin rianoen Aus­t
r a l i a n kaikki yksityispankit.
Täysin oikeutettu on Austra­lian
edistyksellisten voimien, k u ­ten
kommiinislisen jniolueen ja
m a i n i t t a k o o n satamatyöläiset., j^^^^,; ^^^^^.^^^ ^.
j o t k a ovat JO u.scasti kieltäyty­neet
l a s t a a m a s t a a l u k s i in aseita.
. . . J A N O K K O S IA
Ummistaen silmänsä suuryhtiöiden hallituksilta:: saamat loput­tomat
tukiaiset, rikkaitten verqnmaksujen kiertämisen, sodan 'Moo-
Ipkille joka vuosi tehtävät lähes 2 mijjardin verodollarin haaskauk­set-
jne miltei loputtomasti, Vapaa^ Sanan nimiijierkki '-Rela^* ori
löytänyt uuden "Kultaisen vasikan" eli köyhyydessä ja puutteessa
elävien canadalaisien avustamisen. Hän kirjoittaa: ' ..
"Liittohallitus, maakuntahallitus ja kunnallishallitukset pane­vat
miljoonia tuon kultaisen vasikan elättämiseen...
"Tuon asian yhteydessä käytetään kaikki väärinteot, joita
vain kuvitella .maattaa, ja kaikki tapahtuu minun ja sinun, tarkoit­taa
veronmaksajien kustannuksella... y
"Jos tämä Canadamme olisi \/ailla Vilin tervaamista, niin asian
ymmärtäisi, mutta täällä olisi vielä paljon kirveellä töitä .... (jos
niitä teetettäisiin—: V) Mistä löytyy se' mies joka pystyy esimer-r
kiksi kaatamaan meidän kultaisen vasikkamme, v/eUaren. ^."
— Vapaa Sana.
SEKIN VOI VIELÄ
TAPAHTUA USA:SSA
H i t l e r i n ja Mussolinin olIes.sa'kaalien ryhmien aiheuttamaan
valtansa kukkuloilla Euroopassa
luotettiin Pohjois-Amerikan Y h ­dysvalloissa
vuorenvarmasti amc
rikkalaiseen demokratiaan j a va­pauteen
ja sanottiin: "Tt can't
j o i t a käytetään sodankäyntiin
Vietnamin kansaa vastaan.
Kirje lapsilisän
sieppaajalte
Deai- M r . T r u d e a u :
Olen j u u r i saanut kuulla uuti­sen
Teidän suunnitelmastanne ot­taa
pois minulle nyt maksettava
lapsilisä. Kiitokseni Teille oikein
munuaisteni pohjasta.:
Yhteenlaskettuna minä luulen
vanhempieni ansaitsevan niukas­ti
y l i .$10,000 vuodessa. Me k a i k ­ki
lapset olemme teini-ikäisiä ja
elinkustannukset nousevat, nou­sevat
ja nousevat jatkuvasti
(huolimatta ruokatavaraliikkei-den
hintasodasta). K u u k a u s i t t a in
vanhempiemme saama $28.00 jae­taan
meidän lasten kesken j a täl­lä
rahalla voidaan maksaa osa
vaatetuk.sesta. N y t k u n Te suun­nittelette
tämänkin poistamista,
minua mahdollisesti pukee kou­luun
menne.s.säni vilunväreet.
Minä luulen näiden vaikeuk­sien
olevan Teille ymmärtämät­tömiä,
koska ette yritä kasvattaa
perhettä, puhumattakaan .ISIO.OOO
vuosituloista.
Minä luulen,'että köyhät ottai­sivat
vastaan mieluummin vaki­tuisen
työpaikan j a tulevaisuuden
k u i n Teidän armopalojanne.
K u n n i o i t u k s e l l a Teidäni
— Yk.si tulcvaisuudcs.sa
äänestävä.
PS. minä olen yksi nuori tyttö,
joka haluaisi saada Teiltä mie­luummin
vastauksen kuin suudel­man.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
KliHa Salcmen, ?ylvji.n Lako, A l -
berta, täyttää keskiviikkona, jou­lukuun
16 päivänä 90 vuotta.
I*cter Perttula, N o r t h Bay, On­tario,
täyttää perjantaina, joulu­kuun
18 päivänä 86 vuotta. ,
John Niemelä, Sudbury, Ont.,
täyttää maanantaina, joulukuun
21 päivänä 76 vufjtta.
MuUla Kanta, Toronto, Ontario
täyttää tiistaina, joulukuun 22
päivänä 83 vuotta. ,
N i i l o ' Niemi, Sudbury, Ontario,
täyttää tiistaina, joulukuun 22
päivänä,65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tut-tavain
onnentoivotuksiin.
476,000 CANÄDALAISTA
TYönöMIEN ARMEIJASSA
Oltavva. — Viime v i i k o n lopulhi
ilmoitettiin. . että marraskuun
puuliviiiissii o l i Canadassa vii-alli-se.
sti työttömiii 176,000, mikä. o-soit.
ti työttömien Uikumäärän;
runissoen .07:000 kuukauden k u -
lup.s.sa. Työttömien hikumiiärä k i i -
s i t t i maamme kokonaistyövoima-määrästä
marnisku un puolivälis­sä
6.5. pro.scnttia.
Mai-i-asknussa r)li.. niaummc ko­kona
ist.yövoimamäärä 8,400.000
'if>nkilö;i,j(Msl;t työttömänä oli v i ­r
a l l i s e s t i 476,000. V u t t a aikaisem­min
Canadan kokonaistyövoima-määrä
oli 8,115,000 ja näistä o l i,
työttömänä vuosi sitten .354,000.:
Canada M:uipo\vcrin j a v i r a l l i ­sen
tilastotoimiston fDBS) , : y h -
teisessä raportissa ilmoitettiin
tästä työttömien lukumäärän huo
mättävästä lisäärtymiiestä.'.
Rapoili.ssa ilmenneet numci-o-ticdot
on saatu noin 30.000 per­heen
keskuudessa suoritetun k y ­selyn
tuloksilla. Nämä kyselyt
päätyivät marraskuun 14 päivä­nä.
Työttömien • t i b i s t o t i c t o ja kos.^
kevissa raporteissa oi ole lain­kaan
huomioitu esimerkiksi hen­kilöitä,
j o t k a ovat lakf?nncot saa­masta
työttömyysvakuutusta ja
niitä canadalaisia, jotka elävät
köyhyydessä sosiaalihuoltoavus-tusten
turvin. .
Esimerkiksi—Torontossa on v i i
meksi kuluneen vuoden aikana
työkykyisiksi luokitellut sosiaali-huoltotnpaukset
lisääntyneet 11
pros., tarkoittaen tämä sitä.
että sosiaalihuoltoapua; saavan
perheen pää tai perheen muu jä­sen
on työkykyinen, mutta ei ole
onnistunut saamaan työr)aikkaa.
K a i k k e i n pahin on työttömyys­tilanne
nuorten canadalaisten kes
kiiude.s.sa. Työttömien prosentti­määrä
16--24 ^vuotiaiden kcskuu-
•ies-.n on noussut 11.5 pro.senttia
niarraskuii.s.sa, oltuaan lokakuus-
•;a 11.2 i)i-osenttia. Toisin sanoen
nn!>rten'ranadalaiston keskuudes­sa
on työttömyys kaksi kertaa
n i i n suuri kuin vanhempien työ-liiisten
kesk,uude.ss;i.
Nixon nimitti
öMv^niiJjonäärhi
YK-lähcttilääksi
•Was]iin{;toii. — :U.S,\:n presidentti
Richard Nixon ilmoitti viikonlopul­la.
cUä te.xasilainsn miljonääri
('icorge . H. \V. Bush tulee US.\;n
uudeksi Y K : n sujirlähcltilääksi Char
les W. Yostin tilalle.
Bush fili. aikaisemmin kongre.s.sin
jäsen, multa jätti paikkansa Nixo­nin
pyynnöstä, yrittäen päästä .se­naatin
jäseneksi. Mr Bush, jonka
kampanjaa presidentti Nixon tuki.
kärsi kuitenkin häviön senaatin vaa­leissa
tultuaan lyödyksi marraskuu.s-sa
demokraatin, I.loyd M, Bentsen
Jr., toimesta.
Ei ollut
rinta mani itis
Helsinki. --^ Mannerheimin soti­laallisia
tekoja ylistetään vielä hä­nen
kuolemansakin jälkeen. Mutta
ei hän olisi saanut edes rintama-miestunnu.
sta.Hänhän oli sodan ai­kana
Mikkelissä. .
pahtua täällä)'. Sitten McCarthyn
päivien j a Vietnamin rodan ame­rikkalaisen
demokratian käsit­teestä
on tullut tyhjääkin t v h -
jempi fraasi. Yhdysvaltojen 200-
vuotinen perustuslaki on lähes
täysin romutettu. J a nyt ".»-ajat-tomien
mahdollisuuksien maassa-puhutaan
jo toisen vallankaap-pauk.
sen mahdor.i.suudesta (en­simmäisenä
pidetään pre.ndcntti
John Kennedyn murhaa).
U S A : n .sotilaallis-teollinen kom
pieksi oli varusteluteollisuuden ia
•en ostamien poliitikkojen j a t o i ­saalta
sotilaiden, valtakartelli,
määrää suurelta osalta p o l i t i i k an
suunnan. Tämä vaitaryhmittymä,
josta entinen kenraali j a re^Hib-likaanincn
presidentti Eisenho­wer
varoittaen käytti ensimmäi­senä
nimity.stä .sotilaalli.Kteollincn
kompleksi ei tahdo lopettaa tuot
toisaa sotaa Tndokiina.ssa. v a i k ka
amerikkalaisten enemmistö niin
haluaisi. Se huiputti senaatilta
Tonkinin lahden provokaatiolla
L. B. John.sonille lähes rajatto­mat
sodankäyntivaltuudet. Sen
asianajaja Richard N i x o n ci enää
•ainkaan kysynyt senaatin eikä
kongressin miellä rylitycssään
rjotaan Kambodzhassa.
S o t i l a a l l i s t c o l l i s cn kompleksin
p o l i t i i k a l l e on kuitenkin kasva­nut
varteenotettava vastustaja,
mm. nuorista ja neekereistä.
Ulottuupa .rauhanoFT])ositio. ioka
no p t t a n u t vakaaksi päämääräk­seen
Nixonin .syrjäyttämisen, jo-j
p a hänen oman puolueensa r i ­veihin.
M u t t a imperialistien huippu-kerros
ei aio enää jättäytyä sen
varaan, että. .sen kannalta niin
hyvä mies kuin Nixon mahdolli­sesti
seuraavissa vaaleissa 1972
joutuisi syrjään jonkun vapaa­mielisen-
rauhanpoliitikon tieltä.
A s i a voitaisiin järjestää esim.
niin, että vaalit peruutettaisiin,
j o l l on Nixonin presidenttikausi
j a t k u i s i automaattisesti. Vaalit
peruutettaisiin vetoamalla "radi-levottomuu.
suhkaan". Tämä olisi
kyllä perustu.slain va.staista,
mutta sitähän ei loukattaisi en- -
simmäistä kertaa. -
C I A : n laskuun toimiva jä' n i ­mellisesti
. ilmavoimien rahoitta­ma
suuri tutkimuslaitos tai äja-tustehdas
(think :!:actory) ..Rand
Corporation Santa Monicassa lär
hellä Los Angelesia on saanut
amerjkkalaisten lehtien mukaan
N i x o n i l t a tehtäväkseen tämän­laatuisen
vallankaappauksen: y k s i
tyiskohtaisen suunnittelun. Jo
vuosia sitten on tehty yhtä. j a
toista, mikä jialvelee kaappausta
ja opposition demokraattisten o i ­keuksien
polkemista. Mikään sa­laisuus
ei ole; että U S A : n armei- .
j an tiedu.stelupalvelu valvoo ja
varjostaa tuhansia : läviilejä ja
kerää epämieluisi.sta henkilöistä
materiaalia tietokoneiden muis-tcihm.
Tämän lisäksi on olemas-
.sa turvasäilöleirejä, joihin tois­taiseksi
on .suljettu vain Mustien
panttereiden iä.seniä. Mutta nä­mä
keskitysleirit voisivat äkkiä
tä5'ttyä ääriään myöten, joa
kaappaussuunnitelma pantaisiin
läyLäntöön.
Työttömyyskö syynä?
Prince George, H.G; — L a s k u n ­sa
ruokalassa maksamatta "jättä­nyt"
25-vuotias Craighead W. Mc-.
Murray ky.syi häntä pidättämään
saapuneilta poliiseilta viime v i i ­kolla,
että j o u t u i s i k o hän vankeu­teen
talven ajaksi jos pahoinpite-lisi
poliisia. P o l i i s i vasta.si "mah­dollisesti".
M r . M c M u r r a y löi po­l
i i s ia j a hänet tuomittiin 45 vuo­rokaudeksi
vankeuteen.
Korealainen ampui
11-vuoliaan tytön;
USA:lta siitä "maksu"
Saigon. — Täällä olevien Etelä-
Korean .sotavoimien eräs piihe-.
mies sanoi viikonlopulla, että eräs
korealainen sotilas ampui kuol­leeksi
11-vuotiaan vietnamilaisen
tytön, j a että tytön vanhemmil­le
on maksettu $127 sekä annettu
ruokatarpeita vahingonkorvauk­seksi.
PÄIVÄN PAKINA
JOULUJUTTUA
N i i n :hauskaa.-joulua, lukijat
kautta laajan maamme, v a i k ka
• tjimä "ensimmäinen juhlanume­r
o " on omistettu pitkämatkalai-
.sillc, niille j o t k a asuvat B C : s sa
jne. _
Toinen, eli t o r s t a i n a ilmestyvä
.joulunumeron osa on omistettu
pää-a.4iassa "lähiympäristö.ssäm-mc"
asuville kansalaisillemme.
Meistä tuntuu kuitenkin, että
y k s i " j o u l u p a k i n a " riittää vaik­ka
onkin: todettava, että " j o u l u -
sanoma" ei ole lähnskiiän sa­manlainen
kaikille, j a k a i k i s sa
tilanteis.sa.
Siinä on . j o kielellisestikin .
eroa. Kun suomalainen sanoo
"hyväii jouhia", niin englanti­lainen
ja siis canadalaisten
enemmistö sanoo " M e r r y (liaus-kaa)
Cliristmas".
Norjalaiset ja ruotsalaiset sa­novat
puolestaan "Cod J u l " .
Joulua on esimei'kiksi isiem­me
maassa Suomessa ; v i e t e t ty
muinoin henkien j a eritoten vai-najain
juhlana. Muinaisten suo­malaisten
joulu ei alkiuiankaan
o l l u t minään miiäräpäivilnii vie­tetty
juhla, kerrotaan aikakaiis-kirjoissn,
vaan jouluaika alkoi
Tuomaan päivästä ja.kesti Nuu^
: naan tai "kehitetyssä" muodos­sa
kristillisen joulun viettoon,
mikä länsimaissa alkoi sivumen­nen
sanoen vasta ajanlaskum­me
neljännen vuosisadan puoli-viilissä.
•
S i l l o in tuli läntisissä maissa
joulusta Jeesuksen syntymäpäi­vä.
Itämainen kirkko yhtyi edel­lämainittuun
vasta neljännen
vuosisadan lopulla.
Sen jälkeen on tietenkin "men­nyt
paljon vettä siltojen alta",
kuten .sanotaan.
Seurauksena on, että vaikka
j o u l u a vietetään ns. k r i a t i l l i s i s -
-sä maissa Jeesuksen syntymä-jiäivilnä,
niin tämän j u h l i n n an
olemus j a sLsältö on valtaosalta
kaupallistunut aina kirkkoja
myöten.
J a kristillise.^säkin mielessii.
myös joulun vieton yliteyde.ssä
on miltei "yhtä monta mieltä
kuin o n miestiikin" tai oikeam­min
"kuin on k i r k k o a j a lah­k
o a k i n " . .
Emme kuitenkaan halua mil­lään
tavoin sekaantua joulun
yhteydessä nyt o l e v i in uskonto-kysymyksiin
ja -kiistoihin. .1.0-
kaincn uskollaan autiuiaksi tul­koon.
Sokin pappismies joka täis-kellä
merkitty kuolinhetki". ja
että. "sitä ei voi edes lääketiede
muuttaa".
Ennen kuoli kyllä miljoonia
ihmisiä ruttoon; kulkutauteihin
j a n.s. "parantumattomiin" tau­teihin.
Rutto on saatu lääketie­teen
kontrolliin. Samoin monet
muut taudit aina köyhiä suo­malaisia
peloittanut keuhkotau­t
i k i n — ja siitä johtuneet
ennenaikaiset kuolemat ovat
" s i i r t y n e e t pois elämänkaares­t
a " .
Sellaisissa mai.ssa kuin esi­merkiksi
Kiinassa kuoli vielä lä­himenneisyydessä
miljoonia i h ­misiä
nälkään j a nälän aiheut­tamiin
tauteihin, M u t t a kun siel
tä potkittiin herrat kartanon­omistajat
ja muut suurporhot
pois, niin silloin loppuivat näl­käkuolemat,
vaikka mitäiin p a ^
r a t i i s i n olotilaa ei heti saatu­kaan,
t
Toisaalta satojentuhansien
vietnamilaisten elämänkaari on
lyhentynyt äärettömän paljon,
ci heidän syntymänsä yhteydes­sä
annetun määritelmän, vaan
yhdysvaltalaisten tuliluikkujcn.
piipusta lentävän raudan, lyi­j
y n j a myrkyn johdosta.
Maallikosta asia (liiäkctiotcen
vaikutus jne) näyttää tiillai-sclta,
mutta kuten sanottu, var­sinaisista
uskon asioista emme
halua puhua, sinne täi tänne.
tin päivänä. Sitä sanonta " H y - ; sä päivänä muut amana ilmeises- <• ^Seenn asiijjaaaarnt ticcrrvveenhudiimmmmöö ssuuui i--
vä Tuomas joulun tuopi. H i i v a - ' t i sinisllmäisesti itse fsphen us- reHa ilolla eräitten kirkkojen
nniui un ftltii pr>or>iijier»su vviiperpi ii"".. U n o n v j ikini t t i : että "ennDnni- v i ime a i k a i s i a edesot tamisia.
Myös tiedetään, että osia e r i
kansojen muinaisista • j o u l u t a ­voista
on omaksuttu sellaiac-koen
vakuutti, että "ennenai­kaisesta
kuolemasta ei. voida pu-i
i i u i siksi kun jokai.sen ihmisen
elämänkaareen on syntymilhct-
Tähän ei kyllä kuulu paavi
Paavalin kiivailu Italiassa äs­kettäin
hyväksyttvii avioerolakia
vastaan. Hänen, aviottoman
m i e h e n on hyvä i s t u a korkealla
puoluettomuustuolilla silloin
kun ihmiset joutuvat syystä, t a i
toisesta särkyneen perhe-elämän
jatkumisen vuoksi kitumaan s a -
: nau varsinaisessa merkitykses­sä
helvetin tuskassa täällä maan
päällä; Paljon parempi on, että
sellainen " a v o i l i i t t o " lopetetaan
säädyllisesti j a annetaan ihmi­sille
mahdollisuus elämänsä u u ­delleen
aloittamiseen. '
Mutta sitä suuremmalla s y y l ­lä
tervehdimme L u t e r i l a i s e n k i r ­kon
maailmanliiton lausuntoa
siitä, että k r i s t i t t y j en pitäisi t u ­kea
väkivaltaisuuksiinkin tur­vautuvia
kapinallisia, j o t k a tais­televat
sortoa vastaan sellaisis­sa
maissa kuin esim. BrasiUas-sa
(ja Espanjassa) missä ei
muita toimintamahdollisuuksia
"ole.
Emme kannata yksilöjen U a i
ryhmien terroritoimintaa ja
murhia. Siksi olemme tuomin­neet'
ministeri Laportcn mur­han,
mutta oikeuden nimissä on
sanottava, että terroriluontoi-s
i a k in tekoja on e r i s o r t t i a —
sellaisia kuin Quebecissa, joita
ci voida mitenkään hyväksyä,
ja .sellaisia kuin Brasiliassa, E s -
jianjassa j a Portugalissa, joita
voidaan ja pitää ainakin y m ­märtää.
:•
Tässii mielessä ojennamme tä- •
nä j o u l u n a ruusuja Luterilaisen
k i r k o n niaailmänliitolle . tUstä
julkilausumasta.
J a lukijoille sekä muille kan­salaisillemme
yleensä toivotam­me
sekä hyvää joulua että Mer-rv
Chriatmas. - - Kiinaäkoura;