Vapaus, January 31, 1959

              Perheen nuoremmUle
Henry Was Impressed
With iLapland
r • 'Dear Setä and readers of Vapaus,
il . After our 13 hourbus trip to the
• Kilpisjärvi hotel, we were di?appoint-ed
to find that there were no rooms
available. so we had to ;go another
thalf a mile tO; a Hostel at the Saana
tunttiri. ry)r olir fi^^ there we
had to ol)lige purselves to sleeping
on the floor, as did many others, for
there was no room ispace here until
next day. Blänkets and pillows were
provided.
After lunch we went for a walk to
look around at our new surroundings.
Here,-as i n ali the parts of northern
Lapland vegetation wias pf a stonted
growth. There were a large number
of trees and shrubs, but the tallest
of them barely reached above my
father's head. Up behind the Hostel
rose one pf the most famous moun-tains
in Lapland — Saana. A few
Short steps, and we were at its base,
ready to climb up tp the suriimit. but
as,-it was already la te aftemoon, we
decided not to go that day. Hanging
low over the summit were cotton like
• clouds drifting slowly with the breeze.
Dlrectly in front of the Hostel was
the deep blue of Kilpisjärvi. with
maj^tic mountains reflecting. in its
clear waters, and the eterrial ice and
snow glimmering in,the sun at their
peaks. Here the fisherman (I \vas
told), could batch his limit in no
time in the deep wat€rs. which was
ice cöld, as I was to find out later.
To our right was the Swedish, Nor­wegian
border which is near the Arc­tic
Ocean. to our left, the wiridjng
road from the south. on which we
had arrived from upper Tornio
Valley. Tlae air was light and very
fresh, fortunately it was one of the
days of sunshine, we were told that
this wäs the rainiest district in the
north, and that was very true. as we
found out in the following days.
The ne.xt mörning we were ali
.ready to climb Saana. From the bot-tom
it didn't seem to be much of
a distance for us, but it proved to be
over two hours of hard going. Small
narrpw trails wound all around the
mountain, and we had to keep our
wits about us to stay on the right
trail. Finally. exhausted and hungry.
we reached the summit. Below us.
the clouds hung in tiny \visps. cling-ing
around the large rock. For niiles
we could see countless valleys, moun-tains
and fells, and the road from the
south, resembling a narrow ribbon
wound across the rugged land. The
Wide expanse of Kilpisjärvi stretched
like a large puddle betwee:n the
möuntains. Kilpisjärvi is knpwn as the
"Way of the f our winds", here it is
said, the f our \vinas meet ät ohe
point, and the Lapps around there
wear curious four cornered hats, the
h ä t s of the "four winds." Standing
there, near the clPuds. I thought this
was surely a more impressive and
beautiful sight than any other in
Finland, i was lucky, for the sun
was shining. and I got some very
good pictures of the lake.
After eating spme sandwiches we
started on the downhill journey, and
finally arrived back ät the Hostel
late that aftemoon. After supper we
enjoyed a steambath by the lake, and
of course I_went for a swini. but af­ter
a few minutes,_in_,the^ jcy cold
water I^^declded that swimming in
t h i t lake was not for me, so numb
and cold I returned to the warmth
ofthe steambath.
Folloj^ing morhing äl seven we
"boardeej the bus, to go back iouth.
Marleen Missed a 'Few
Days of School
Dear Setä.
How.are you. 1 am fine. We did
not go to school on Monday and only
half a day on Tuesday. On Monday
we did not go because there was too
much'Snow and on Tuesday we did
not stay because the school was too
cold. Our room was önly 55 degrees
and dowristairs it was abput 58. They
fixed the heating and we were
in School only half ä . d a y . We have
29 i n our ropm,
I haven't much time to write be­cause
I am writing in school. Our
teacher will soon be back to take our
answers in arithmetic and if he saw
me writjng a letter he would give me
the strap and I don't think I*d like
it. But I'll take a chance.
We haven't got our report cards
to take home. Oh. oh, here he comes,
so 111 have to stop and put the letter
in my desk so I can listen to him.
Now he's gone again so I can write I
some more. I just came; back from
the rink and it seems hot in the j
room because it is 72 degrees. Its j
hard to work so I'll write a little
more and then I'll stop for a\vhil5!.
We played broom bäll for awhile
and the score \vas 3—0 for us in the
half hour that we played. We are
supposed to be practising wri'ir.g
now, so I will write my letter insteid
and I'll try to keep it neat and tidy.
We have just as much snow now
as w? had last year during the \vhole
\vinter. There is up to three foet of
snovv along our patii to the barn. I
shovelled it in half a day. I'm glad
the snow plo\v is cper.ing our road
SO that \ve can ge; to school. It is
.still snDw;ng hard and since this
mörning it has sncv.ed about two
inches. I"ll get my boots full when
I go home.
My goat is f inc. I lie hcr up at
night because then she will sleep on
her bed and won"t get dirty. She
gets dirty when she sleeps with the
co\vs.
Marleen Maensivu.
Markstay, Ont.
hauska biiigoiltia
Steetton haalfHa
i Sault Ste.Marie.-r^ Menemme kai^
kln helmikuun 4 pn iltana Steeltoh
haalille, missä on silloin oikein haus­ka
bingotllaisuus. Tilaisuuteen on
hankittu hyviä voittoja. Saa sitten
nähdä kuka kulloinkin on siellä "on­nen
poika" tai "rtyttö". Ilman muu­ta
on selvää että tiläisuiidessa tar­joillaan
hyvää kahvia leivosten kera.
Tilaisuus alkaa 'kello 8 illalla.
Toinien erikolstllaisuus, mikä kan­natta
pitää mielessä, on helmikuun
8 päivänä, jolloin sudburylaiset näyt­telijät
vierailevat Steelton haalilla.
Heidän vierailunäytäptönään oh "Ta­neli
ja mustalais-UUa" niminen hu­pailu,
joka saatujen tietojen mukaan
esitettiin oikein hyvin Sudburyssa.
Tämän vierallunäytelmän esitys al­kaa
kello 3 iltapäivällä. Täyttäkääm­me
siiloin haali viimeistä sijaa myö­ten.
Terve, näkemiin. — AJS.
Metsätyöläiset isaivat
paremman sopimuksen
. Kapuskasing. — Tammikuun 18
päivänä. päästiin lopullisesti Lumber
and Sawmill Workers-union. osasto
2995:n sekä Spruce Fall Power and
Paper Companyn, Kimberley^Glark
Pulp and Paper Companyn ja K i m -
berleyi—Clark . Lumber (Canada)
L t d : n kesken sopimukseen työläisten
palkoista ja muista t.vösuhteista. So­pimus
koskee noin 13.000 metsätyö-
Iäistä eri puolilla Ontailota.
Sopimuksen mukaan yhtiöt sopivat
etteivät ne käytä tukkien kokoami­sessa
(skidding) ^traktoreita kuluvan
vuodein maaliskuun 15 päivän jäl­keen.
Tämä oli työläisten vaatimus
ja ellei siitä olisi päästy sopimuk­seen
.niin se olisi voinut johtaa lak­koon.
Sopimus edellyttää, että yhtiöt
suostuvat antamaan union jäsenille
etusijan työn saannissa.
Maksullisiin juhlapäiviin lisätään
CSJ:n
MKAS
, t
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
On the way we saw herds of rein^
deer. and stopped at the Lap-lander's
dwellings. This region is the
real backlands of Lapland. Here the
Lapps still hve with their old tra-ditions.
Here in the shadows of the
big fells, on the shore of a.mountain
lake stands a Lapp hut, here the
Lapps tend their herds of reindeer,
like their forefathers Ijefore them.
•• So ended our:most memorable trip
to Lappi. Henry Tarvainen,
Toronto, Ont.
Catherine is Looking
Fonvard to Summer
Holidays
Dear Setä. ~
. This is_^my January. letter. After
JJew, Years I got my-first pair of
fIgure skatesi I have a box of co-loured:-:
pencils.;I've: started my~;new
work book at school. In my other
one I "got 15 Stars altogether.
I like to go down hills on my flylng
saucer. I have lots of fun with it.
A group of us go to Dentonia for
skatlng. It won't be long tiefore I
can start thinking about summer ho­lidays,
Fm glad whensummer; comes
because I can' gohorse back riding.
I can alsp go fishing and I'm glad
I "can go to the steambath. David
and I go swimming and wc also rlde
in the row boat.
Catherine Elimen, Toronto, Ont.
P. W. VIIKERI
' Suom. Silmälasispesialisti ^ ^
SILMIEN TARKASTUSTA
. 36 Sanford Ave., Toronto, Ont
PuheUn HO. 6-1260
1 Vastaanotto;
Joka toinen Ja neljäs keskiviikko
^kuukaudessa kello 3—8.
Haloo tytöt ja pojat!
Nyt saapui- osastoomme kolme kir­jettä
.joten tilanne näyttää taas pa­remmalta.
Kiitos kirjeistänne Mar­leen,
Catherine ja Henry.
Catherinella taitaa olla hauskaa
sillä '•lentävällä lautasella". Setäkin
on nähnyt kun luistelevat mäkiä niil­lä
ja se todella näyttää hauskalta
hommalta. Setä muistaa pikkupoika­na
ollessaan, että pii silloinkin haus­kaa
kun sai hyvällä pahvin palalla
luistella jyrkkiäkin mäkiä alas. Tol­sinaan
se tuntui paljon hauskemmal­ta
kuin kelkalla laskeminen. Edistys
on nyt mönnyt niin pitkästi eteen­päin,
ettei enää näe lasten luistele­van
pahvin palasilla, vaan sen sijaan
on otettu käytäntöön "lentävät lau­taset".
Marleen kertoo alkaneensa kir­jeensä
luvattomasti koulussa olles­saan,
mutta mitähän Marleen olisi
tuuminut, jos opettaja olisi huoman­nut,
ettei : hänellä ollutkaan tekeillä
koulutöitä? Varmasti olisi harmitta­nut.
Eipä silti, kyllä Setä tykkää
usein kuulla kaikilta kirjeenvaihtajil­ta.'-^
Siellä Markstayssa taitaa olla lun­ta
rilttänilln. sillä, lunta ön myös
vahvasti täällä Sudburyssa. Molem­min
puolin katuja on suuret lumi­vallit,
ettei meina nähdä mitä toi­sella
puolella on. Mutta kyllähän sii­hen
lumen paljouteenkin tottuu.
Henry kirjoittaa nyt vierailustaan
Lapissa ja ilmeisesti hän nautti mat­kastaan.
Kun Setä luki Henryn vuo­ristokiipeilystä
niin tuli pakostakin
mieleen kun Seta Henryn Ikäisenä
vaelteli usein vuoristossa British Co-lumbiassa.
Täytyy tunnustaa, samoin
kuin Henry, että se oli hauskaa kun
raskaan kiipeilyn jälkeen paasi
maailman huipulle ja sai katsella
monta kymmentä mailla kalkkiin
suuntiin.
Henryn :: kirjoitukset ovat, olleet
erittäin mielenkiintoisia ja Setä ai­nakin
toivoo,'että Henry edelleen löy­tää
aiheita kirjoittaa.
— Toimlttajasetä.
Vancouver. — CSJ:n Vancouverin
osaston vuosikokous pidettiin Clinton
haalilla tammikuun 25 pnä. Jäsenis­tön
osanotto kokoukseen oU huomat­tavan
hyvä.
Kokouksen puheenjohtajaksi valit­tiin
Matti Saari ja kirjuriksi Hilda
Saari. Kokous kunnioitti minuutin
hiljaisuudella tovereita, jotka viimek­si
kuluneen vuoden aikana olivat
muuttaneet tuonen tuville. Seurasi
edellisen vuosikokouksen pöytäkirjan
lukeminen, joka pöytäkirjan tarkas­taja
In allekirjoittamana hyväksyttiin.
Sitten järjestyksessä kuultiin toi­mikuntien
raportit, jotka myös hy­väksyttiin
ja niistä s.vntyneet keskus­telut
johtivat tyydyttäviin tuloksiin.
Johtokunnan toimintakertomus oli
hyvä ja selvästi ymmärrettävä. Siinä
johdettiin jäsenistön mieliin tehtä­vät,
joita kuluvan vuoden aikana
olemme suorittaneet ja joissa johto­kunta
on ollut aloitteen antajana.
Näin satavuotisjuhlien aikana ovat
Suom. Järjestön jäsenet joutuneet
antamaan oman panokseiisa juhlien
onnistumiselle ja ovat siltä s.Taneet-kln
osakseen suuren yleisön kiitolli-
.sen huomion.
Kokouksen lopulla keskusteltiin
rauhantyöstä, joka on hyvin tärkeä
tehtävä. Valittiin edustajamme rau-hanlähetystoön,
joka kokoontuu Vic­toriassa
ja myös kerättiin kolehti
rauhantyölle ja saatiin 20 dollaria.
Monenlaisia multa osaston sisäisiä
asioita oli vielä keskusteltavana kun
kello lähenteli kuutta. Kokouksessa
vallitsi toverillinen henki Ja yhteis-ymmärrj's
rauhan, kulttuurin ja pa­remman
tulevaisuuden toivossa.
— Kokouksen valitsema.
uudenvuodenpäivä. Kaikki seniority-olkeutta
' nauttivat työläiset, jotka
ovat -palkkalistalla 30 päivää ennen
maksullita vapaapäivää, saavat mak­sun
vapaapäivästä ehdolla etteivät
he kuittaa taikka panna pois työstä.
Vapaapäivamaksu urakkatyöläisille
kprotettiin $13.00:sta $14.60:eeh päi­vää
kohti. ;
Yhtiöt suostuivat myöskin maksa­maan
$1.50 kuukaudessa teryeyssuun-nltelmän
järjestämiseksi. Työläiset
saavat nauttia kuudesta palkallisesta
sairauspäivästä vuodessa ja jos niitä
ei käytetä, niin ne kokoprituvät työ-
Jäisen -tilille, että hän voi nauttia
enintään 12 palkallisesta sairäspäl-västä.
-
Sopimuksen mukaan työläiset saa­vat
5 sentin tuntipalkankorotuksen
ja urakkatöiden hintoja korotetaan
2 ' i prosentilla.
Kullekin työläiselle varataan kaksi
puhdasta lakanaa viikossa. Ruoan ja
vuoteen hinta pysyy entisessä $1.75
päivässä.
Sopimus astuu voimaan helmikuun
1 päivänä 1959 ja päättyy syyskuun
1 pnä 1960.
Union taholta huomautetaan, että
tätä sopimusta voidaan pitää mallina
toi-sille saman työalan sopimuksille
Ontariossa, mutta varoittaa kuiten­kin
samalla yhtiöitä, jotka mahdolli­sesti
kieltäytyvät hyväksymästä täl­laista
sopimusta, että lakkomahdolli-suudet
ovat olemassa.
Suomalaismenestys
heikko Gorkissa
Gorki. -^Neuvostoliittolaiset ja
itävaltalaiset mäkimieliet kunnosr
tautuivat sunnuntaina Gorkissa pi
detyissä r. kansainvälisissä mäkikil­pailuissa.
Tuulisessa ja suojaisessa
säässä suoritetussa kilpailussa vei
voiton isäntämaan Samsonov joka
88,5 ja 93,5 m. hypyistään keräsi
pisteitä 223 voittaen maanmiehensä
Nikolai Kamenskin viidellä pisteel­lä.
Samsonovin toinen hyppy 93,5
m. on virallinen mäkiennätys. Supr
malainen JEino kirjonen oli 7., Ju­hani
Käikinen 15., Raimp Vitikai­nen
18. ja Antero Iipmonenli9.
Eskimot kuulema
"kovia kommu-
Lauantaina, tammik. 31 p. — Saturday, Jan.- 31,' 1959 - • Sivu 3^
— Poncho, Etelä-Amerikan työ­läisten
sekä eräitten Pohjois-Afri-kan
haamilaisten heimojen käyttä­mä
nelikulmainen hihaton vaate­kappale,
jossa keskellä on pääntie-aukko.
rr
Ottaw.a. — Canadan eskimoja ku­vattiin
täällä viime keskiviikkona
"maailman kovimmiksi kommunis­teiksi".
Hudson' Bay yhtiön kauppiaana ko­ko
aikuisen ikänsä ollut, 9-henklsen
North West Terrltorlesln neuvoston
jäsen E. J . Gall Yellowknifesta, esitti
tämän määritelmän mainitun neur
voston piiollvuosikokouksessa selit­täen:
Eskimot ovat voimakkaasti yk­silöllisiä,
mihin liittyy perinteellisesti
voimakas halu jakamiseen.
Tällä perusteella, selitti puhuja, es­kimot
kokoontuvat asutuskeskuksiin,
missä ystävillä on ruokaa ja asunto
pahentaen siten työttömj-ystilannetta
ja aiheuttaen samalla vakavia mo­raaliongelmia.
Ko. neuvoston kokouksessa ei kui­tenkaan
oltu yksimielisiä RCMP:n
komi-sslonerln L. H. Nicholsonin eh­dotuksesta,
että eskimojen keskuu­dessa
kehittynyttä pikkurikoillsuutta
Pauli Martinmäki:
Miten Ebert ja Noske
pelastivat kapitaiismin
(Jatkoa)
II
Työ nuorison keskuude.s.sa on myös JOI^-KOT K A V V A T KÄKSI-edistynyt,
mikä on ilomielin todetta­va.
Nuoret ovat esittäneet kappalei­ta
ja ottaneet osaa näyttämötyöhön
monella tavalla, tanssisoiton ja lau­lun
muodos.sa ja urheilua ovat "Si­sun"
pojat ja tytöt harjoittaneet us-köllLsesti
ja toivoivat suurjuhlilta
palkintoja. Siksipä jatkakaa suoma­laisella
sisulla.
Kuulillamme rahastonhoitajan ja
jäsenkirjurin raportit todcjtiin ne
toimet huolella hoidetuksi, josta hy­västä
annamme teille työpaikan tu­levana
toimintavuotena. Organi.-^ee-laaj.
in raportista selvisi, että hän on
parhaan kykynsä mukaan valaissut
S J : n periaatteita ja siihen kuuluvi.i
velvollisuuksia jäsenistön kuin myös
ei-jäsenlstön keskuudessa, eli kuten
sanotaan, "heittänyt verkon mereen
ja vetänyt maalle mahdollisimman
suuria saaliita".
Tähän menenssä oli runsaasti 2
tuntia kuliinut ja meidän kiltit
emäntämme ilmoittivat, että maail­man
paras lihamojakka on valmista
ja kehoittivat työn raskaan raatajia
kiireesti aterialle. El alkaakaan kun
60—70 henkilöä oli pöydän ympärillä
ja kuten tavataan sanoa, että riälkäi-nen
miies on aina vihainen ja siltä
se näyttikin. Mutta pienen ajan ku­luttua
kaikki hymyilivät ja yksi toi­sensa
jälkeen hiipi ylos kokoushuo­neeseen
jatkamaan harjoituksia.
seuraavana tuli esille johtokunnan
valinta ja edellisen vuoden puheen­johtaja
Heikki Kangas tuli uudelleen
valituksi yksimielisesti. Lippuäänes­tyksellä
täytettiin johtokunta. Kaikki
toimintaa varten tarvittavat komi­teat
saatiin asialliseen kuntoon, joten,
voimme toivorikkaan aloittaa uuden
toimintavuoden.
Kalevi Kärkinen
voitokas Sveitsissä
Unterivasser. — Suomalainen
Kalevi: Kärkinen .voltti Sveitsin
mäkiviikon ensimmäisen
: luHi' Tyylikkäästi . hyppäävä- suo­malainen
oU ylivoimainen Unten:
: wasserin mäessä: sunnuntaina ja
voitti norjalaisen veteraanin Am-')
finn Bergmannin yli kuudella
pisteellä.
. Valitcttavasfi muut suomalai­set:
ouni.stuivat. sitä huonommin.
Risto Virula oli 10., Timo Kivelä
12. ia Mauno Valkama 29.
Kärkisrn. pistetulos 221,1 <56-
58,5) Arnfinn Bergmann, Norja
214,8 (54,5-58) ja 3 Andreas Dä-scher,
Sveitsi 211,3 (54,5-58).
• — Vegetaari, yksinomaan, kasvi­ravintoa
käyttävä henkilö. '
Suomen luistelu
Oslo. Suomi saavutti ylivoimai­sen
voiton Norjasta luistelumaaot-telussa,
joka päättyi sunnuntaina
Oslossa. Pisteet olivat Suomen hy^
vaksi 88^.56,jnutta on otettava huo­mioon,
että "Tlorjan joukkue oli
eräänlainen A-^rB yhdistelmä.;
Bisletin tunnetulla stadionilla
vallitsi kilpailujen aikana doistavat
eli: nonjalaisittain sanoen :Vgllmren-de"
olosuhteet. Lämpömittari
osoitti sunnuntaina: muutamaa pak­kasastetta
varjossa; mutta peilikirk--
kaalia ^ j ä ä l l ä : vallitsi i tyypillinen
"Davos-lämpötila"'. 12,000 ~katseli­jaa;
kuningas Olav. ja kruununprin.s-si
Harald etunenässä saattoivat ol­la
tyytyväisiä ainakin säähän.
,'•1,500 m:n tuIokset.-DJuhani Jär­vinen,:
Suomi 2.13i7; 2)::Roald Aas,
Norja 2.150, 3) Toivo Salonen,
Suomi, 2.15,2, 4) Jaakko Niemi,
Suomi, 2.17,1, 5) Leo Tynkkynen,
Suomi, 2.18,2.
Pisteet: Suomi 23, Norja 13.
5,000 m: 1) Aas, 8,15,5, 2) Jär­vinen,
8.17,0, 3) Salonen 8.21,2, 4)
Niemi 8.13,6, 5) Tynkkynen 8.32,5,
Pisteet: Suomi 22, Norja 14.
Maaottelun lopulliset pistocl:
Suomi 88, Norja 58.
MATTÖiMIKSi
Sitä mukaa kuin alkaa käydä
.selville, että Ebertin johtama
k a n .sanvaltuutcttujcn neuvosto
pyrkii vain jarruttamaan työläis­ten
vaatimaa suurta ratkaisua —
yhteiskunnallista vallankumousta
—, joukot käyvät kärsimättömik­si.
^fiitä on vaikea enää hallita
pelkillä iupauk.silla.
Ebert ja hänen toverinsa totea­vat
tämän joulukuun 16 päivänä
Saksan työläis- ja sotilasneuvos­tojen
edustajakokouksen alkaes­sa.
Edustajat tekevät epämiellyt­täviä
kysymyksiä hallitukselle.
Miksi Berliiniin päästettiin vas­tavallankumouksellisten
keisarin
upseereiden joukkoja, jotka am^.
puivat kansaa joulukuun 6 ja 7"
päivän mielenosoitusten aikana?
Miksi hallitus .sallii taantumuk­sen
muodostaa vapaajoukkojaan?
Miksi hallitus käskee työläisiä
luovuttamaan pois aseet tällaises­sa
tilanteessa? Onko hallitus
taantumuksellisen upseerikunnan
ja vanhan keisarivallan palveluk­sessa?
250,000 Berliinin työläistä on
sainaan aikaan mielenosoituksel­la;
"'Saksasta sosialistinen tasa­valta."
— "Kaikki valta neuvos­toille."
—. "Vastavallankumous
. riisuttava aseista!"
Mielenosoittajien lähcty.stö saa­puu
neuvostojen eduslajakökouk-seen
esittämään Berlinin työläLsten
vaatimukset. Kokouksessa käydään
kiihkeää taistelua. Riippumatto­mien
vasemmisto s-yyttä Ebertiä pe­toksesta.
Edustajakokous tekee
päätöksen armeijan vanhojen up
seerien syrjäyttämisestä. Päätetään,
että sotilaat saavat:valita upseerin­sa.
Sotilasneuvostoista tulee armei­jan
päättäviä elimiä. Taantumuk­selliset
upscerijoukot on hajoitet-tava.
"~
Vielä kerran saa Ebert puhetai­dollaan,
selityksillään ja lupauksilr
laan edustajakokouksen puolelleen,
ja estää päätökscii.soshilistisenncur
vostotasavallan julistamista. Multa
enemmistösoslalistil käsittävät,' että
he eivät kykene kauan hillitsemään
joukkojaJ Virtaus vasemmalle on
selvästiv havaittavissa; : On' tehtävä
jotakin. Tehtävä nopeasti,
EBERT JA KEISARIN
KENRAALIT
"Onko hallitus upseerien ja van­han
keisarivallan palveluksessa?"
— Tällaisten ky.symystcn esittäjät
eivät tienneet kuinka lähelle to­tuutta
he iskivät.
Jo marraskuun 9 pliiväslä.alkaen
Ebert oli olliit kiinteässä yhteyde.s-säkeisarlllisenrarmeijan
ylijohdon
kanssa ja _ päässyt sopimukseen yh­teistoiminnalta
valiankumo^iista va.s-taan.
Tämä tapahtui myösjialli-lukscssa
olevien riippumattomien
sosialistien selän takana,
'•Minä ehdotin Hindenburgllleiar-kraattiicn
puolueen välistä liittoa",
selitti Ebert itse myöhemmin, "jot­ta
armeijan ylijohdon avustuksella
voitaisiin muodostaa hallitus, joka
palauttaisi jälleen järjestyksen."
Tämän yhteistyön käytännöllisis­tä
järjestelyistä kertoo suunnitel.
missä mukana ollut kenraali Groe-ncr:
"Seuniavana oli kysymys siitä,
että riistettäisiin valta työläis- ja
s o t i lasncuvostoilta Bierliinissä.
Tässä tarkoituksessa laadittiin
suunnitelma, jonka mukaan kym-menen
divisioonaa marssii Ber­liiniin.
Ebert antoi tähän suos­tumuksensa.
. . Me laadimme oh­jelman,
jossa edellytettiin jouk­kojen
saapumisen jälkeen Berlii­nin
puhdistus ja spartakistien
aseistariisuminen. Tästä sovittiin
Ebertin kanssa, mistä olen hänel­le
erityisen kiitollinen . . . Minä
pyysin sitten hänen suostumus­taan
siihen, että meidän jouk­komme
hyökkäisivät joulukuun
24 pnä Linnas.sa ja hovitalleilla
o 1 e V i e n matruusidivisioonieh
kimppuun. Ebert antoi suostu­muksensa,
ja hyökkäys suoritet­t
i i n . . . 29 pnä Ebert kutsui tän­ne
Nosken johtamaan joukkoja
spartakisteja vastaan. 29 pnä ko­koontuivat
vapaajoukot, ja nyt
saattoi taistelu tapahtua."
LIITTO KAPITALISMIN
KANSSA
Nyt saattoi taistelu tapahtua, via
Ebertin hallituksella oli taistelus­saan
vallankumouksellisia työläisiä
vastaan myös Saksan kapitalistien
luki. Myös suurpääoman edustajien
kanssa oli tehty liitto. Se tapahtui
marraskuun 15 pnä pidetyssä neu­vottelussa,
jossa sosialistijohtajien
neuvottelukumppaneina oli sellai­sia
herroja kuin Stinnes, Hugen-berg,
Vögler, Siemens ym. -—osak­si
samoja miehiä, jotka sittemmin,
auttoivat Hitlerin valtaannousua;
Tämän jälkeen^ enemmistösosia-listeilla
oli "järjestystä palauttaes-
.saan'V käytettävänään . runsaasti;
suurpääoman miljoonia; Pelkästään
tuon: vaiheen—pahamaincislcnr vav
paajoukk'ojea:muodo.stamiscen; lu­pasivat
suurpääoman edustajat al­kajaisiksi
Tm miljoonaa silloista
Saksan nrarkkaa. Saksan kapitalis­min-
osalta oli kysymyksessä tais­telu
elämästä ja kuolemasta.
HALLITUS PROVOSOI
TAISTELUA
Jouluaattona suoritettu kenraali
Lcqquisin joukkojen: hyökkäys :;Beiv
liinin linnaan ja hovitallcille epä­onnistui.
Matruusien' pienet' var-liojoukot
pitivät sitkeästi taistellen
puoliaan niin kauan; että Berliinin
työläiset ehtivät avuksi. Osa ken­raalin
joukoista antautui, osa liittyi
vallankumouksellisiin,
:Mutla uusia provokaatiotekoja oli
tulossa; Ratkaisevaksi tapahtumak­si
muodostui ky.symys Berliinin
poliisipäälliköstä. Samaan aikaan,
kun .Ebert ja Noske Berliinin;-neti:
vostojehtletämättäi ja yhteistyössä
armeijan! ylijohdon kanssa järjesti-moijan
ylijohdon ja susialiilemo- vui vastavallankumouksellisia divi
sioonia Berliinin lähettämistä var­ten,
samaan aikaan erotettiin pää
kaupungin sosialistinen poliisipääl
likkÖ Eichhorn.
Eichhorn kieltäytyi eroamasta.
Hän selitti hallitukselle ja hän se­litti
myöhemmin Berliinin työläisil­le:
"Minä olen ottanut virkani vas­taan
vallankumoukselta, ja vain
vallankumoukselle minä sen luovu
tan!" .
Kun tieto Eichhornin erottamis
yrityksestä levisi Berliinissä, niin
riippumattomien sosialistein ja juu­ri
perustetun kommunistisen puo'
lueen johtoelimet kutsuivat Berlii
nin työläisiä vastaluasemielenosoi-tukseen.
"Osoittakaa voimanne tämän päi­vän
vallanpitäjille!" lausuttiin täs­sä
vetoomuksessa. "Osoittakaa, että
marraskuun päivien vallankumouk­sellinen
henki ei ole teistä kadon­nut!"
BERLIININ TYÖLÄISET
KAPINASSA
Se ei ollut kadonnut. Sadat tu­hannet
työläiset ja sotilaat olivat
liikkeellä tammikuun 5 pnä. Eich­horn
puhui riemuitseville joukoille
Chausseestrassella. Karl Liebknecht
puhui Siegesalleella. Ja mielen­osoittajien
keskuudessa levisivät
tunnukset: "Työläisten aseistami­nen,
punaisen kaartin muodostami­nen,
vastavallankumouksen aseista­riisuminen!"
Mielenosoittajien innostus on
niin suuri, heidän joukkonsa niin
.valtava, että se tempaa mukaansa
myös johtajat; joiden pitäisi harki­tusti
ja määrätietoisesti punnita
mahdollisuuksia. Tästä vaiheesta al­kaen
tapahtumat riistäytyvät val­loilleen
ja johtavat valmistelemat­tomaan,
hajanaiseen kumousyrityk-seen.
. ,
Poliisin päämajaan kokoontuneet:
johtajat, riippumattomat ja Sparta-kistit,
päättävät kehoittaa joukkoja
yleislakkoon ja taisteluun hallituk­sen
kukistamiseksi. Liikettä johta­maan
valitaan väliaikainen vallan-kumousvaliokunta
jonka on aluksi
otettava käsiinsä hallituksen tehtä:
vätT^ Valiokunnan johtoon valitaan
mm.: riippumattomien huomattavin
johtaja LedebourJa kommunisteis­ta
Karl Liebknecht.
lOako yritys on^^^t
maton ja suunnittelematon. Siinä
määrin suunnittelematon, että.esim;
molempien vasemmistopuolueiden:
johtoelimet saavat asiasta tiedon
vasta jälkikäteen. Kommunistisen
puolueen: keskusjohto: toteaa, ;eitä'
hallituksen kukistamiselle ei ole
r i i t t ä v i ä i e d e l l y l y k s i ä . : Saman jou­tuu
pian toteamaan myös: vallanku-mousvalioKunta.
Sen alkuvaiheessa
saamat: .tiedot — erityisesti' sota­väen
joukkorosastojen asenteesta
— o.soittautuvat vääriksi. Lukuisat
joukko-osastot julistautuvat; uudes­sa
tilanteessa• puolueettomiksi.: Vai-lankunvousvaliokunta
neuvottelee ja
epäröi, ;samaan aikaan kun työläis-joiikot
marssivatvkadullla kanlaen
tunnuksia: "Alas hallltusIV —
"Kaikki valla neuvostoille!"
Jutkuu
N-liitto|}äihitttUSAn koripallossa
: Santiago, Chile. Neuvostoliiton
' joukkue tyrmäsi. Yhdysvaltain
: joulikueen keskiviikkoiltana suori­tetussa
koripallo-ottelussa maalein
62^7. Neuvostoliitto sai tämän
ylivoimaisen voiton koripalloilun
MM-klsoissa ja tämä olikin ensim­mäinen
kerta jolloin Yhdysvallat
on tällä urheilualalla Neuvostolii­tolle
hävinnyt
"Tämä.voitto tule säilymään kauan
aika mielessämme", sanoi Neuvosto­liiton
joukkueen valmentaja Alexand-ri
Gomelski.
näpistelyä ja prostitutlota, i-yhdyt-täisihi
parantamaan siten, että hei­dät
kärkoitettaislln pois ihmisasu­tuksilta.
Hän ehdotti eskimojen aja­mista
20' mailin päähän asutuskes­kuksien
rajoista esittäen yhdeksi pe­rusteluksi
toivomuksen, etteivät vie­railijat
ja turistit saisi "töllistellä"
eskimojen asuinhökkeleltä ja likaisia
vaatteita.
NeuvDstoUitoUa " oli tämän -IJeUf»'
jälkeen. maailmanmestaruus; vPOvessa;
— mutta silta huolimatta maailman­mestaruus
voi' mehää ' Jonnekih
rriuualle. jos NeuvostolUtto JieltäytjT
pelaamasta Chiang Kai-sheklch: mje?"
hiä vastaan, jonka pitäisi; tapähj^.
perjantai-iltana. NeuvostolUtdni jöukj^
kueella on pisteissä nihi suuri:'eti^j
matka, että se saa maailmanme^tft;^^^
ruuden sittenkin^ vaikka ; M M i l ä j ^ ;
Chiang Kai-shekui uiiehUieJ.;^;^ j
eivät ole vielä yhtään ött^U^
neet näissä kisoissa. MutWheUyosto^^^
liittolaiset ovat ilmoittaneet ?^etiili&|;
teen, etteivät he halua pelata-Qiiang
Kai-shekln miesten kanssa. Sttta t*«
pauksessa. jos neuvostpliittoiai4fet~pi|^
tävät kiinni tästä päätöksestä; 'helf
dän katsotaan "luopuvan" pelistä,
mestaruuden saa toisella tilalla ölev*
maa.
— 1902 löydettiin Sussejdsta;
Englannista, sieni, joka oli ^ tuti^
maa leveä. . ". i
Kirjakaupassamme on ny! suurin j |
monipuolisin romaanikirjojen Wili-koima,
mitä on ollut moneen vuoteen
Nyt ovat varastossamme Netta Muskettin
uudet romaanit.
NETTA MUSKETT:
TÄHDET TUIKKIVAT
286 SIVUA >- HINTA SID. $3J)0
Iskevän ajankohtainen kertomus kuuluisan aivokirurgin rakkau­desta
kahteen naiseen, jotka ovat erilliset kuin yö ja päivä.
NETTA MUSKETT;
KARU MAA KUKKII
275 SIVUA — HINTA SID. $3.00
"Verna istui puiston penkillä ja tuijotti jäykästi eteensä. Hänen
kätensä puristi laukkua, jo.-^-sa oli Robert Grimtreen antama sor­mus.
Suunnattoman suuri timantti tuntui säteilevän jäistä kyl­myyttään
halvan muovin läpi . . ."
Näin alkaa Netta Muskeliin uusi jännittävä romaani, atrina köy­hyydestä
ja rikkaudesta, vastoinkäymisistä, surusta ja onnesta.
Tämä kirja on myös rakkausromaani, vaikkakaan ensimmäiset sivut
eivät sitä paljasta.
NETTA MUSKETT:
VARJOT VÄISTYVÄT
235 SIVUA — HINTA SID. $3.25
Tämän Netta Mu-skeluii uuiien lumaaniu tapahtumat alkavat
Maxlnen lapsuuden Intiasta ja kärjistyvät huippuunsa sodan run­telemassa
Euroopassa, missä ihmi.set ovat joutuneet paljon kök(!-
maan ja paljon kärsimään. Se on kertomus kilhkeästä. epätavalli­sesta
naisesta. Maxinesta. joka ci oppinut tyytymään puolinaiseen
onneen — hänen ehtonsa oli kaikki tai ei mitään.
NIKO KAZANTZAKIS:
VIIMEINEN KIUSAUS
432 SIVUA HINTA SID. $4.00
Niko Kazantzakisin teos Viimeinen kiusaus muuttaa rohkealla
otteella ristilnnaUlilseiniskertomukscn realistiseksi ja vaikuttavaksi
romaaniksi. Se kuvaa levotonta aikaa — tuttujen historiallisten
hahmojen toaeJlista ja elävää elämää värikkäässä arkipäivässä.
Roomalaisten legioonien 'suojeluksessa' he elävät vapaudentaiste-lijölden
ristien varjossa; näitä ristejä kohoaa teloituspaikoilla kautta
maan. Huomispäivän pelossa ja hengellisessä kodittomuudessaan
he turvautuvat väkivaltaan, rakkauteen ja uneksivat luvatusta
vapauttajasta.
NIKO KAZANTZAKIS:
V AP A U S T AI K U O L E M A
338. SIVUA — HINTA SID. $3.25
Vapaus tai kuolema on saanut nimensä kreikkalaisten vapaaeh­toisjoukkojen
taisteluhuudosta heidän käydessään vuosisatojen ai­kana
toivottoman epätasaista kamppailua vieraita vallanpitäjiä,
vastaan. Romaani kertoo eräästä kapihayrltyksestä jä sei» VCTI-sestä
kukistamisesta turkkilaisten hallitsemalla Kreetan saarella
1800-luvim lopulla. Se kertoo voimakkaista, alkukantaisista ihmi­sistä
ja on tä.vhnä läikehtivää tunnetta, villiä huumoria, raikasta"
aistillisuutta ja jylhää tragiikkaa. Romaani on uusi vakuuttava!
todistus nyky-Kreikan suurimmaii kirjailijan valtavasta Juöiiiis-voimasta,
joka lunastaa hänelle aseman aikamme suurimpien ker­tojien
joukossa. '
JOHN STEINBECK:
VIHAN HEDELMÄT
444 SIVUA HINTA SID; $3.75
John Steinbeckin Vihan hedelmät on amerikkalaisen kirjallisuu­den
merkkiteoksia ja yksi meidän aikamme harvoja todella suuria
romaaneja. • • , v .•::••.
.. Romaani kertoo köyhän vuokraviljelijän Joadin perheestä talou­dellisen
j a yhteiskunnallisen kriisikauden puristuksessa. Oklahoman
maanviljelijät raatavat pienillä, vuosi vuodelta yhä hedelmättö-mämmillä
palstoillaan, jotka heidän esi-isänsä aikoinaan ovat val-larmect
intiaaneilta. Man ei kuitenkaan ole heidän omaansa; sen
omistaa untematon: 'hirviö' nimeltä Pankki. Eräänä päivänä'päh-'
kln edustajat ilmoittavat, etta maasta muodostetaan suiu^iljelndä
ja vuokralaiset saavat lahtea kodeistaan; :
KATHRYN HULME:
NUNNAN TARINA
29LSIVUA — HINTA,SID. $3.50
• .Nunnaluostari oh ulkoijuolisillc sliljcttu maailma; jonka Salai­suuksista
emme paljoakaan ti(xiä. Vielä suljetumpi maailma on
nunnan sydän, jonka salaisuudet lasketaan hänen mukanaan haii-taan-
kuten pyhänkuuliaisuudeiihipaiiksensisältäväperganitottflc^
- KathrynHulmcn Nmuian tarina: perustuu_entLsen nunnan bmaah^
kertomukseen, :Sisar.Lukasta.ci enää ole —^^G
on-palannut maailmaan seitsemäntoista vuoden jälkeen; Miksi näin
kävi nunnalle, joka oli kaikkein vilpittömimpiä ja rakasti järjes-töään?
' ' ,
Corbatt T. Thigpen.ja Hervey M. Cleckley:
EEVAN KOLMET KASVOT
291 SIVUA — HINTA SID. $3.85
"Vuoden erikoisin ja kiinloii,in kirja"
. Eikma itse on antanut aiheen tähän poikkeukselliseen kirjaan
l ä ä k ä r i e n kertoma, mielikuvituk.selli.selta: tuntuva kuvaus nuoresta*
aviovaimosta, jossa yhdistyi kaksi toisilleen vastakkaista persoo­nallisuutta,
jotka lopulta muuntuivat vielä kolmanneksi.
T L . \ T K . l . \ OSOITTJ;ELL.\:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD,
BpX.M , SUDBURY. ONTARIO
f