Vapaus, January 5, 1928

              Torstaina, tammilanin 5 p:nä—Thnr.. Jan. 5
j f : VAPAUS tr«i2ca«»
T O I M I T T A J A T J <
S. C KpL, T- K. CABlSO!(. B- TEKHinnE!». K. PE^KOgtE».
-«igfMMM a» th« F o t OfCe* OcpaftoMt. Ottawa. « • MCMd CUM» matta./
VAPAUS (La>cil7)
f W ««ly « t m TiasiA V M k m te Cuuda. m i u b c d te Sadbarr. Out, « « r U<9<S>^
Vedaeadaf, T1t«xa4«y «ad Fcidcr*
TILAtJSBLVfAT: ' ' „
1 ^ 9<^, < k k . I2.S0. S U c 11.75 Ja 1 kk. « J O . — T t d m a l t o l k t e - j a S w » e « . .eka »aaJIe
r I t k . «6J)0k * kk. J P ^ . 3 kk. d i » J4 I kk. SLOO.
OllOTUbHfNNAT VAPAUDESSA:
i Hala*^ f l ^ kota. SZJOO kak« kertaa. — AtIoÖJtt<»Bm«joflaiot«k*et SOe. paJautoooa. —
lOiMnmMonnMisfcaet SOe. k o t a . kotaa. — Sr»«nBiiiJa«itttk««t U J O kerta. |2Xfl 3 kertaa-
AfteoviliMakact 12X0 k e n ^ S 3 J 0 kakai kcstja. — Klftoia»»ot»kae» 11X0 kerta. Ki«i»le8U»tIin«tuk.
kerta, 50e, lUiisakaa kUtaalaaaecIu tai •i»i»t<».är»T{iä. - HaloiaaBti«l»t ia <«oteiI«ctaJ»et
M a ; l M n a ; f I i » koIjM kertaa. — T i U i r i U i U a M U l U a j ^ lla»to»»«e«Ui.irr»e» o » , .aad.ftae....-Uhetrtu»»
>JtooteAilaU etakäteaa. ~ TUaakaia.^ aeoraa raha. ei toUa liketamääB. paiiai aaiaaueaie». j o i U.
Xckteci» aifKBt naK>tBk*«t p i i i a «Ua koattoriaaa keli* 12 Ume«ymi»>ii»I» edeU^eni arkij»äi»äa*
V«p«l4«a teittttaar Uhmr BaJMiof. SiU>m> Street. PokeUa 536W.
i kMKKirr» Uhertf IWJdiBfc 35 U r a e St. Fakelia 1038. Po«t>««<>M: Box 69. Sadbory. Ont.
^: ; per eo). inels. Mmimsm diaa» im aiofle toaertlo» TSe, Tke Vapaa*
^ l i eka iMal.advettitiaf McdiBm^^^u ik« Xicaiab People in Caaada.
J a * etta.mlUoia tafcaBM aaa tmtuutu en»imai.eea kirjeeaeeoae, ki/jottakaa »adeUecB liikkeeaho.u>a»
aaaaam.dla atewUSr J . V . iUlKNASTO. llikkceahotto)a.
Tor. BiAarnnii selostus Komintenmi toinunnasta
Selostuksen Konununistisen kan
f V vostoliUon kommmifatipuolueOT; w^
•: denne$äätoista ledustajakokouksessa
tov. Buharin.
Sekasorron komi kapitalistisessa
maailmassa
Selostuksessaan tov. Buliarin klin»
uitti päähuomion kommunismin ja
. opportunismin väliseen taisteluun.
Han.kuvasi nykyisen aikakauden ka-
' 'pitalistisän sekasorron kaudeksi^
r^^jesittaen samalla joukon huomatiiim-pien,
kapitaltstistcn ideoloogien ja
taloustieteilijäin (Wemer y.m.) lau-
8imtoja, joissa nämä itse myöntävät,,
«tta korkealle kehittyneen kaj>italis-imlnvaika
on palautumattomasti suu­relta:
osaltaan mennyt ohi ja että
/;£uropassa on v^httomattavissa .kaikki
vanhenemisen oireet. Nykyisen osit-täisen
vakiintumisen puitteissa on
^ Icyllä huomattavissa monia nousu-
,^ ilmiöitäkin, kuten esim. huomatta-
' A tervehtyminen Saksan talonselä-mässä.
-
. l>TäiUa nousuilmiuillä ei kuiten­kaan
fol^ mitään ratkaisevaa^^ merU^^
tystä; .Nykyinen tilanne ei missään
tapauksessa kuvasta rauhaa, vaan
.päinvastoin osottaa se tilanteen kär-
^•Kv/Jistyvän. ja uusien yhteentormäyk-
V-.K lähestyvän. Tällä hetkellä koe-
. ^.totaan yhdistää kapitalistien voimat
pitkin kapitalistista rintamaa pai^
r \ '.TJaiostuksebn työväenluokkaa vastaan on ehdottomasti lujitettava. Kom-
" ^ ~ ' V " » e n ' elinti^bn alentamiseksi. Tätä• munistislcn "puolueiden on Idinni-liäemokratia
avoimesti siirtyy yhä
oikeammalle,^ on siinä huomattavis­sa
manoöveerausyrilyksiä Neuvosto­liittoon
nähden. Sosialidemokraatit
ovat viime aikoina esittäneet suh­tautumisensa
Neuvostoliittoon seu
raavastit me tietenkin olemme Neu­vostoliiton
puolesta, mutta kommu
nisteja vastaan. Tämän kannan­ilmaisu
ei olemukseltaan lainkaan
eroa porvariston esiintymisestä, sii-lä
Baldvvin ja Poincare eivät myös­kään
tunne sanojensa mukaan eri­koisempaa
kaunaa Neuvostoliittoa
vastaan. He vain vaativat kolman­nen
kansainvälisen toiminnan lak'
kauttamista.
Sosialidemokraattien kanta suh­tautumisessaan
Neuvostoliittoon
eroaa jyrkästi työväenluokan kan
nasta, jonka myötätunto Neuvosto­liittoa
kohtaan jatkuvasti kasvaa.
Kominternin perustehtäviä on yh-teisrintamataktiikai^
säilyttäminen
ja kehittäminen. Tämän taktiikan
kehittymisen tulee tapahtua voimis­tuttamalla
taistelua sosialidemokra­tiaa,
toista ja Amsterdamin kansain­välistä
vastaan. Samalla on' kom-munistien
laajennettava työtään jo
alkaneen vallankumouksellisen tais­telun
linjatla ammattiliitoissa ja ar­motta
paljastettava sosialidemok­raattien
ja p(UEyariston taantumuk­selliset
tarkotusperät. Taistelua am­matillisen
yhteisrintaman puolesta
mm
Ti i i V- n
[•
hyökkäystä työläisten elinehtoja
ya9taaa;käyvät kapitalistit likeisessä
r \,>^ yhteistyössä sosialidemokraattien ja
Ammattiliittojen byrokraattisten.^ ja
p^- '\ •'' opportunististen * johtajakerrosten
^ " ' ' - kanssa.' Tästä yhteistyöstä johtu­vana
juurrutetaan työläisjoukkoihin
^ - , teoUisuusrauhasta. Teolli-
\ 'i^f ^ ' auusrauhan ajattJcsen juurruttajiä:
'^"^^ - ovat pääasiassa Amerikan ammatil-
' lisen liikkeen hyvinpalkatut byrok­raattiset
johtajat. Tämän ajatuksen
kannattajia ovat myöskin meiwhe-vististen
työväenpuolueiden johto-ainekset.
Tuo amcrikalainen idea teoUi­suusrauhasta
siirretään vähin erin
Ä curopalaiscUekin maaperälle. Täs-f^
r- ' sä jätetään kuitenkin kokonaan huo-
'^"""^^nioonoltamatta se, että Amerikan
: :;]aloudcllm^ antaa .vielä
', tilaisuuden saattaa työläiset; yhteis-
'. työhön pääoman kanssa, mutta pai-
= • - joa.'^ - huonommassa taloudellisessa
oscsnassa olevassa kapitalistisessa
Europacsa ci sillä juuri lainkaan
tule olemaan clämismahdolHsuuk-aia.
Ja itse Amerikassakin, jossa
• .reforTOlslit lovat työntäneet vaiku-tusvaltansa
juuret syvälle työväen-
' - luokkaan, on viime aikoina tapah-hmot
proletariaatin vallankumouk-
; . sellisia esiintymisiä; Työväenluok­ka
on jo voittanut niiden tappioi-
^den seuVadcset, jotka se kärsi jdtu
" ."aika sitten, ja ottaen oppia kärsi-
15^5^*^,"'\n»istaan häviöistä alkaa se liketä
yS} tmsia taisteluetappeja.
Sosialidemokrati€at taantumtJiselli'
., , ' wtts haistelu sitä vastaan
Ij^omiiitemin täytyy jännittää kaik-
I . Id ^> voimansa, jotta se saisi tämän
j^^^j^x' - porvaristoa vastaan käytävän tais-r
'Wun^ johdon käsiinsä. Tämä. Ko-f;.,
r.^",,jiwat^niii pyrkimys joutuu yhteen-
^ ' ISrmaykseen sosialidemokraattien
.j^Vi^« .^'vaslatoiminnan kanssa, se joutuu
l l ^ i ' " / : yhteentörmäykseen toisen ja Amsr
^""^"v^^viv^ kansainvälisen pyrkimys-m
.m
'^"^^k^ii' laajasti sitä kantaa, jon
sosialidemokratia ja toinen kan-invälinen
on öttahiit ? alka^
n vallankumoukselliseen ;;liikk
-nähden, tov. Buharin to^^
S kolaan ennen- di> erimiälisjrj^^
i^idi^okraattien ja 'kon&iii^
vaiiila ole oilul niin suuii
tettävä' mitä suurinta huomiota puor
lueen peruselinten toimintaan. Kom­munististen
puolueiden on, ottaes­saan
osaa parlamenttivaaleihin, käy­tävä
armotonta taistelua sosialide­mokraattisia
ja muita porvarillisia
puolueita vastaan. '
Siirtomaakysymys
Tämän j aikeen selostaj a käsitteli
Ihajasti siirtomaakysymystä, jonka
probleemin ratkaisua hän piti yh
tenä kaikkein tärkeimmistä maail­manvallankumouksen
edessä olevis­ta
tehtävistä. Siirtomaaprobleemi
muodostaa niin suuren ja valtavan
probiecmiyhdistelmän, etlä olisi mv
tä suurin virhe, jos sovellutettaisiin
ahtaasti yhtenäistä taktiikkaa eri
siirtomaihin nähden. Siirtomaaky
symyksellä on meille valtavan suuri
merkitys ei vain siksi, että oikea
taktiikka vie voittoon yksityisissä
siirtomaissa, vaan myöskin siksi, et­tä
sen kautta voidaan koota yhteen
kaikki eri siirtomaissa olevat val­lankumoukselliset
voimat. Viimei­sinä
vuosina on siirtomaakysymys
osottanut omaavansa niin suuren
merkityksen, että Kominternin toi
meenpaneva komitea on päättänyt
ottaa tämän kysymyksen kokonai­suudessaan
esille maailmankongres­sissa,
joka tullaan pitämään ensi
toukokuussa.
KommunisHpuolueitten nykyhetken
tehtävät
Viimeisten kahden luoden aikana
on Europan tärkeimpien maiden
kommunistipttolueiden jäsenmäärä
kasvanut Veljespuoludden suurim­pana
puutteellisuutena on niiden
**ruttämätön kansainvälisjrys**. Niin­pä
muutamat kommunistipuolueet
dvät tulleet aikanaan Englannin
kaivoslakkolaisten ja Wienin kapi­naan
nousseen proletariaatin avuksi.
Tämän lisäksi ne eivät ole vielä op
pineet": järjestöllisesti. lujittamaan
poliittisia saavutuksiaan. Edelleen
on huomattavissa: heildcouksia kom-munistifraktsiainjohdossaammz^
l-lisissa;
y.m. puolueettomissa järjes­töissä.
Ja lopuksi on kommunisti­puolueiden
teoreettinen taso : liian
alhainen.
Osibttuo^ ^imtö^
lujittaa*: Kominternin koneistoa ja
hetkellä. Samalla kun sosia-j toimeenpanevan komitean tyÖn ILOI-lektuvista
johtoa, selostaja lausuu!
yhteenvetona, että me olemmejMir-»
tymässä uudelle kehitysvyöhyldceel-ie,
joka on edullinen Kominternille.
Kapitalistimaissa kärjistyvät luok-kavastakohdat
ja luokkataistelu ja
samalla voimistuu siirtomaiden tms-telu
vapautumisensa puolesta.
Jos kapitalistimaat hankkivat
meille sotaa, — lausuu tov. Buha-rin
lopuksi, •— niin on välttämä­töntä
korostaa sitä, että tähän so­taan
työväenluokka ryhtyy järjesty­neenä
vallankumouksellisena voima­na.
Ensimäisellä laukauksellaan tä­mä
sota kohottaa jaloilleen kaiken
sen, mikä on parasta maapallolla,
mikä yksin kykenee asettamaan im-perialbtista
riistoa vastaan taiste­lun
kommunismin voittoon saatta­misesta.
Viikoii tapakäsmsta
Oman laivaston Canada tarvitsee,
eitä tapella kerran se saisi.
Sitä parlamentti nyt harkitsee,
kulut kansalla maksattaisi. ~
Pelko valtasi porvari-Australiaih
kohta työläiset herätä voisi.
Sai kirjat Marxin ja Leninin
pannahan,
ne luokkatiedon kun nousevan soisi.
Vei vallan taas **tunkio-aateliset", y
Suomen nosket kun virkansa kuiltas.
On joukossa kokoomus- *
"puolueettomat",
jotka viivana virkoihin loikkas.
Jouluenkeli siipensä kärvensi,
jo Timminsin perukalla.
Ranskalaisien juhlis' kun näytteli,
surma uhkasi polttamalla.
Kaksi senttiä Bonnari varasti,
siitä kymmenen vuotta nyt Knnaa
saa. • • . ;
G. Remus kun vaimonsa murhasi,
hänet jätikkien "oikeus** vapauttaa.
Hyväksyttiin sihteerin vastaus, jos­sa
selostettiin että tp. komitea suos­tui
ostamaan talon paikan siksi et­tä
maan hinta oU edullinen verrat­tuna
yleiseen tasoon Sadburyssa, sa.
maila käsitettiin olevan -mabdolU-suus
myyntiin milloin tahansa, jos
•ei iuDa tarvitsemaan, kunhM^tialon-hankintaa
ja kotipaikkaa koskevat
asiat on esitetty osastoille harkitta­vaksi
ja tehty päätös siinä suhtees­sa.
•
Vapanden «oimittaja tov. CarUo-nin
pyytäessä palkkaansa korotetta­vaksi
?2.50 viikolta, päätettiin selos­taa
häneae, että vaikkakaan vaati­mansa
§35.000 viikkopalkka ei olo
Korkea, niin katsoo tp. komitea vält­tämättömäksi
toisten alemmalla
palkalla olevien toimittajien palkan
korotuksen suhteeflisuuden käsitte­lyn
ensin.
Ktiftaxmaslukkeitten -rollstä kir­jeenvaihtoa
luettiin, selostuksena
cyönalla olevien kirjain suhteen. E i
antaneet aihetta toimenpiteisiin.
Yhdysvaltain Suom. Työväen Jär­jestöä
tp. komitean kutsuessa Jär-
..estöimme olemaan läsnä tammik,
14 ja 15 p.. pidettävässä edustaja­kokouksessaan,
veljesedustajan kaut­ta,
päätettiin tiedustella Vapauden
johtokunnan mielipidettä edusta­jaan
nähden.
Vapaaden johtokunnan pöytäkirja
ja liikkeen tiliote lokakuulta tar­kistettiin.
Ei antaneet aihetta toi­menpiteisiin.
"Työläisten Taskukalenteri" (v.
1928) tarkistettiin. Canadan ta-loudellista
liikettä koskevassa osas­sa
kaksi ensimmäistä kohtaa ilme­nevät
seuraavasti:
"Taloudellisiin työväenjärjestöi­hin
kuuluu Ganadassa noin 275,000
jäsentä, joista noin 200,000 sellai­siin
järjestöihin, jotka toimivat A.
F. of L. liiton osana ja loput 75,000
itsenäisiin kansallisiin unioihin ja
katolisiin unioihin.
"Suurin ammattixmioiden keskus-ärjestö
on Canadan Ammattiliitto
'(Trades and Labor Congress of Ca-
.ada), mikä on rakenteeltaan jok­eenkin
samanlajtncn järjestö kuin
n A. F. of L. liitto. Canadan Am-jiattHiittoon
kuuluu sekä seHaisia
iansaUisia järjestöjä jotka kuulu-
/at samalla A- F. of. L. liittoon et­tä
puhtaasti canadalaisia järjestö­jä."
' • , .
Ensimmäinen kohta . on aivan oi­kein,
mutta toiseen kohtaan oikaisu­na
on tarpeellista lisätä, että Ca­nadan
Ammattiliitolla eikä siihen
kuuluvilla järjestöillä ei ole itse­näistä
toiminnanvapautta, mutta
riippuu ne järjestöllisiin toimintaoi-keuksiinsa
nähden yhdysvaltalaisista
päävirastoista. XJanadan Ammatti­liittoon
kuuluu vain 103,000 järjes­töistä,
jotka kuuluvat A. F. of L.
liittoon, eikä se hyväksy ollenkaan
yhteyteensä puhtaasti canadalaisia
järjestöjä. " -
Canadalaistfai järJMtöjen taholta
muodostettiin viime vuonna Yleis-canadalainen
Työväenliitto (AU-Ca-nadian
Labor Congress), joka yhdis.
tää noin 48,000 canadalaisiin järjes­töihin
kuuluvia työläisiä ja'näytte­lee
huomattavaa osaa canadajaisena
unio-keskuksena ja on sillä ilmei­sesti
kasvava merkitys maan unio-liikkeen
taistelukuntois^uden ja
yhtenäisyyden lujittamisessia. Pää
Tokumentteja Hearstln agentit, ^
hikipäissään ne: kokohan laati.
Taas viatoinna valheen on mestarit,
palkkarenki kun syyn nyt saapi.
• • .'.ia'
£ / R O Kuuselan rääkkääjä, farmari,
pääsi vapaaksi oikeudessa. ^
Sitä ^^hyväntekeväisyyskin'* suositti;
kuka orpoa puoltamassa? - - "
Coloradossa taistelu kärjistyy,
lakkolaisia hurtat yhä piinaa.
Siell* ikkunat haaleist* on särjetty,
virkavalta nää teot vain siunaa.
Ken on kelvoton johtajatoimelle,
sil^ ei ansio entinen auta.
Näin määräsi puolue Trotskille;
"ota uusi nyt tulsurauta".
Liian röyhkeä terrori rosvojen,
monen hengen Kiinassa vaati.
Joukkomurhista neuvosto­kansalaisten,
uhkanootm jo Tshitsherin laati.
MAGNUS RAEUS.
JÄRJESTÖN mi
Pöytäkirja
tehty Canadan Suomalaisen
Järjestön toimeenpanevan ko­mitean
kokouksesta, jouluk.
12'p-, 1927.
Saapuvilla olivat toverit
Kahila, Mertanen^ Kivi, Ahl­qvist,
Pirttinen, sihteeri Hill
ja järjestäjä Sanna Kannas-to.
Puhetta johti Ahlqvist.
Laettiia iov. J. Stenroosin kir.
jcenvaihtoa, koskien Porin Työväen-,
yhdistyksen oman talon rakentami­sen
avustamiseksi osakkeitten myyn­tiä
täällä. Päätettiin vastauksena
selostaa, että omia keräyksiä baali-rahastojen
kartuttamiseksi on jat­kuvasti
käynnissä, eikä niillekääin
ole mahdollisuutta saada suurempaa
kannatusta, mutta yleensä vaikutta­vat
ne tympasevästi, josta k&sii y-leisluontoisetkin
avustustehtävät. —
Tp. komitea on sita. mieltä ettS huo­mio
täällä voidaan -'kiinnittää vain
yleiseen luokkataistelun avusta^-
seen Suomessa,- kuten kuluneen vuo­den
ajallakin olemme järjestäneet
tyoväenlehtien, työväenvaalitaiste^
lun ja metallityöläisten hyväksi ke­räykset.
^ Tov.^ Stenroosille kuiten^
kin:: myönnettiin «ikeus paikallisen
osaston kanssa osakkeittsn myynnin
järjestämiseen.
Vapaaden liikkeenhoitaja Idr-jeessaSn
ilmoitti: Vapaudelle oste-.
tun maapalan registeeraamisen^ t a ­pahtuneen
lopullisesti Järjestön - n i ­meen,
kt;tten päätös edelljTtti. Toi­menpiteet
hyväksyttiin.- ^
Port Arthurin Ja Intolan osastot
kirjeissään paheksuvat-. Vapaudelle
maapalan ostoa Sudbnrysta, koska
käsittävät, etta talla toisienpiteellä
osittain vedotaan liike ^^^S^
tettiin huomauttaa "Työläisten Tas-kukalenterin"
toimitukselle asiatie­tojen
tarkemman huomioon ottami­sen
välttämättömyydestä. -
Kokous lopetettiin.
Vakuudejisi,
A. T. HH.L, sihteeri.
Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan, ja hyväksymme sen kä-c
jsiteltyjen asiain ja tehtyjen pää
; töksien kanssa yhtäpitäv^i,
E. Pirttinen.
Selostus Yermilion Riverin kyläjärjestöh jäse­nistön
Iro
pidetty Beaver Laken osaston talolla jouluk. 21 pna 1927
Sen johdosta, että Vermilion R i - ;
verin kyläjärjestön alueella on jo
pitemmän aikaa ollut vallitsemassa
tuntuvaa erimielisyyttä ja sekaan­nusta
puoluejäsenien keskuudessa,
joka on vaikuttanut lamaannutta-vasti
koko alueen työväenjärjestö-jen
toimintaan; päätti piirikomitea
kyläkomitean pyynnöstä lähettää
kaksi edustajaansa mainitun kylä-järjestön
jäsenistön yhteiseen ko­koukseen.
Tarkoituksena oli, että
erimielisyydet voidaan poistaa siinä
määrin, että ne eivät voisi olla suu­rempana
esteenä järjestötoiminnal­le.,-
.• , 7 : •
Tässä tarkoituksessa oli kutsuttu
yhteinen kokous koolle viime kuun
31 päiväksi, Beaver Laken osaston^
talolle; kokous alkoi kello 3.15 ip.
Saapuvilla oli kokouksen alkaessa
viidettäkymmentä osanottajaa," l i ­sääntyen
kokouksen kuluessa noin
kymmenellä jäsenellä. <
Kokous hyväksyi melkein yksi.
mielisesti piirikomitean edustajat
kokouksen virkailijoiksi, nim. T.
Carlsonin puheenjohtajaksi ja E.
Jääskeläisen sihteeriksi; pari jäsen­tä
lausuivat erimielisyjrtensä -virkai­lijain
valinnassa.
Koska mitään varsinaista työjär­jestystä
ei kokoukselle oltu varattu,
ryhdyttiin lyhyesti selvittämään puo­lue-
elimien ja paikallisten järjestö,
jen toimintaa. Tässä ilmeni, että
puolucjäsenistön lukumäärä on val-^
iinneiden erimielisyyksien aikana
huoniatta-vasti laskenut. Vielä -vii­me
kesänä se oli 104, mutta nyt
sensijaan 62; vähennys itehden siis
42 jäsentä. Soluja on kaikkiaan 10,
mutta eräät ovat verrattain pieniä.
Eräässäkin solussa oli ollut hilj ak-koin
vain 2 jäsentä, mutta sen hen­gessä
pitämiseksi oli siihen siirretty
yicsi jäsen lisää. (Koska kyseessä
on ainesolut, ei näin pieniä soluja
yleensä ole suosittava, koska asun.
cöalue ei siihen välimatkojen etäi­syyden
takia pakolta.)
Solut ovat kokoontuneet vain ker­ran
kuukaudessa. Jäsenistön yhtei­siä
kokouksia ei kyläjärj eston Jilu-eella
ole pidetty ainoatakaan, koko
sinä aikana kun puolue on uudel-ieen
oi^:aniseerattu. T^nä on suu-relta
osalta aiheuttanut välien kär­jistymistä
ja jäsenistön toimetto­muuteen
vajoamista, kun tärkeistä
kysymyksistä ei ole voitu vsdhtaa
mielipidettä. (Puolue bn nimen­omaan
ohjannut tällaisia kokouksia
pitämään, ylimenokautena uuteen
orgahlsationiin siirryttäessä.)
Kyläjärjestön keskuskomitea on
kokoontunut kerran kuukaudessa.
Jokaisesta solusta bn ollut yk^ edt^
taja, paitsi yhdestä kal^i edustajaa.
Kokouksissa käynti ei ole ollut sään­nöllistä,
j^ohtuen suurelta osalta sii.
tä syystä, että kyläjärjestö on kä­sittänyt
liian laajan, aineen; noin
lä mailia toisesta äärestä 'toiseen.
(Puolueen organiseeraaja antoi oh­jeet
jo toista vuotta ätten alueen
kahtia jakamiseen,' toiminnan elvyt-tämiseksL)
N
^'Viimeisten kuuden kuukauden -ku­luessa
ei ole järjestetty puolue^
ehmien toimesta mitään muita työ.
väen ybtefeiä • agitatsionitilaisunksia,
kuin syksyllä pideJyt -vallankumous­juhlat,
sekä kesällä . piirin kesä­juhlat.
Suomalaisesi Järjestön osastoille
on aineella annettu kannatusta, mnt-^
ta esim. Beaver Laken osaston toi­minta
on ainakin epäsuorasti jou­tunut
kärsimään tuntuvasti puolue,
jäsenistön keskuudessa: vallinneista
erimielisyyksistä. Todettiin, että
mainitun osaston toiminta on v i i -
meksf kuluneen kuuden kuukauden
aikana tuottanut tappiota ainakin
kaksisataa dollaria. Tällaiset epä­kohdat
tulisi epäilemättä saada kor­jattua,
sillä kokouksessa tuotiin il­mi
piirikomitean edustajien, taholta,
että puoluejäsenien tulee valvoa, efc;
tei 1 työ-väenjärjestöjen toiinint£i[
yleensä' joudu kärsimään niistä 'leri-mielisyyksistä,
mitä puoluejäsenien
kesken saattaa aina joskus ilmetä.
(Tämä koskee niinhyvin S. Jm
osastoja kuin unioitaj y.m. työväen­järjestöjä.)
.
Vuonna 1926 sfyksyllä tapahtu­neet
puoluejäsenten eroittamiset
ovat olleet huomattavana syynä eri­mielisyyksien
syntymiselle, sekä toi­minnan
lamaantumiselle. Tämä yuo-rostaah
on johtunut siitä syystä, et-tä
eroittaminen oli tapahtunut tah­dittomasti
ja liian pintapuolisen
«asiain käsitteljm perusteella. ,3iitään
päteviä asiakirjoja eroitettujen jä­senien
^Trllisyydestä tai syyttömyy­destä
ei vielä tähän mennessäkään
ole asiasta laadittu, eikä tutkijako-miteaa
ollut asetettu työskentele­mään
ennen eroittamista. Tämän
johdosta on eroittaminen ajettu lä.
vitse kyläjärjestön keskuskomiteas­sa,
vieläpä sellaisessa tilanteessa, et­tä
enemmistö puoluesoluista on ol­lut
liian pikaista ja harkitsematon­ta
eroittamista vastaan. Eräät eroit­tamiset
ovat tapahtuneet sellaisiin
väitteisiin nojautuen, joiden vuoksi
toimivia jäseniä puolueesta ei voida
eroittaa.
Toisaalta on eroittamisessa tapah-tunut
sellaista puolueellisuutta, si­käli
kuin kyläjärjestön keskuskomi­tean
pöytäkirjat osoittavat, että sa­moista
rikoksista (porvariehdokkai­den
hjrväksi äänien antamisesta) on'
puolueen vanhat jäsenet eroitettu,
mutta kuusi kuukautta' puolue jäse­nyydessä
olleet jätetty eroittamatta.
Nämä sekä lukemattomat muut
kahnaukset ja vississä määrin per.
soonalli^ luoiinetta olevat ristirii­taisuudet
ovat ehkäisseet työväen­järjestöjen
toimintaa hyvin suures­sa
määrin tällä ympäristöllä. Asias­ta
on ollut joskus mainintaa Vapau­den
pnlstoillakin, m.m, -viime mar-rask.
^5 p:n numerossa oli julkais­tuna,
eräs kirjoitus, "Pakanaa JBea-ver
Lakelta", sekä useat henkUö-kohtaiset
tiedot olivat todenmeet, et­tä
korjaus olisi saatava aikaan ta­valla
tai toisella- Siihen suuntaan
viittaa myöskin kyläjärjestön kes.
kuskomitean lähettämät kirjelmät
piirikomitealle, joissa pyydettiin sen
väliintuloa-
Tässämielessä asettuivat piiriko­mitean
edustajat sovittavalle kan­nalle
mainittujen erimielisyyksien
poistamiseksi, siinä laajassa keskus­telussa,
joka yUämäinittujen kysy­myksien
johdosta kokouksessa käy­tiin.
Jäsenien eroittamista koskeva ky-
^mys käsiteltiin kahdessa eri osas­sa.
Ensiksi oli esillä niiden entis­ten
jäsenien asia, jotka olivat jou­tuneet
eroitetuksi siitä syystä, että
olivat ottaneet metsänhakkuu-ura­kan
ja siinä yhteydessä joutuivat
käyttämään jossam määrin vierasta
^ovoinÄa. Tämän johdosta kuiten.
kin ihneni, että asianomaiset henki­löt
olivat itsekin esiintyneet työn­tekijöinä,
sekä maksaneet vieraalle
työvoimaille union määräämän pal­kan;
myöskään ei ollut ilmennj^ m i ­tään
muitakaan valituksia työssä o l ­leiden
työläisten taholta. Näiden
seikkain perusteella, ja koska eroit.
taminen oli julistettu määräämättö­mäksi
ajaksi,--asettui kokous yksi-nuelisesti
sille kannalle, että asian-omaiselr
entiset jäsenet voivat liit­tyä
puoluejäsenyj^een,. alueensa so­lujen
kautta. ^ " .
Toisena ky^myksenä oli niiden
jäsenien asia, jotka olivat eroitetut
vaaleihin osallistumisesta, vastoin
puolueen erikoista kieltoa. Keskus,
lelussa todettiin, että useat äänestä­mässä
käyneet olivat tehneet sen
tietoisesti, tuntien puolueen kieltei­sen
kannan. Eräät kuitenkin olivat
lausuneet, että jos he olisivat tien*
neet seurauksena olevan puolueesta
eroittamisen, eivät he olisi? äänestä­mään
menneet. Useimmat äänes^
tykseen osallistuneista ovat myöntä.
neet menetelleensä -virheellisesti,
rikkoessaan puolueen antamia ohjei­ta.
Samalla tuotiin ilmi, että jot­kut
eroitetut jäsenet olivat jälkeen­päin
'ilmaisseet puoluekuria halvek­sivia-
mielipiteitään. Sellaisiin hen-idlöihin
nähden asetuttiin sille kan­nalle,
että solujen ei tule heitä jä­senyyteensä
ottaa, mutta tekonsa
virheeksi myöntäneet henkilöt voi­daan
uudestaan -jäseneksi hyväksyä.
Lisäehdotuksena' oli, että viime-main"
tujen tulee jäsenhakemuksen
yhteydeTssä tehdä kirjallinen tunnus­tus
tekemänsä virheen johdosta.
Vastaehdottis oli se, että nämä jä­senet
ovat saaneet heille kuuluvan
rangaistuksen jo siinä, kun ovat
joutuneet olemaan toista vuotta puo.
luejäsenyyden ulkopuolella, ja että
jnrjallista tunnustusta ei vaadittaisi.
Tämän johdosta äänestettiin, saa­nen
' viimeksi mainittu ehdotus pa­rin
äänen enemmistön.
.. Puheenjohtaja. mainitsi näiden
päätöksien johdosta, että ne eivät
merkitse puoluesolujen tai minkään
ydeminän piiolue-elimen syrjäyttä­mistä
näiden. kysjnnyksien yhteydes­tä.
Vaan käydyn keskustelun kauti
ta on "pyritty pääseinään yhteisym­märrykseen
ja solut voivat ottaa
kokouksessa lausutut mielipiteet toi-minhalleeri
, evästyltseksi.
Neljän ja puolen timnin aikana
käydyssä keskustelussa -käytettiin
lähes sata puheenvuoroa, joka ta­vallaan
osoittaa kokouksen vilkkaut­ta.
^ Yleensä tapahtui asiain käsit­tely'hyvässä
järjestyksessä, j a jo­kaisella
oli tilaisuus tuoda' mieli­piteensä
julM. Saapuvilla oli myös-kiri
eräitä puolueesta eroitettuja jä­seniä,
jotka selostivat osuuttaan
esillä olevissa kysymyksissä.
Yleisvaikutelmana kokouksesta sai
sen, että tällaisen .kokouksen pito
oli. vallitsevassa tilanteessa ehdptto-i
man • -välttämätön. Jäsenistpnini© ei
rin-toimimaan yksinomaan solujen
edustuksen pohjalla ja siitä syystä
aika.ajoittain^ön syytä pitää puolue-jäsenistön
yhteisiäkui kokouksia.
Toisaalta on viastaisuuteen nähden
otettava, se oppi, että silloin kim
puoluekuria joudutaan (käyttämään,
tuiee sen tapahtua perusteellisen
biarkinnan pohjalla, tutkimuksiin ja
vannoihin asiakirjoihin perustuen.
Rangaistuksen määräämisessä on
otettava huomioon jäsenien työväen­liikkeen
keskuudessa suorittamat
palvelukset ja ansiotl Vain silloin
voidaan kasvattaa puolue-elimien
auktoriteettia j a jäsenistö oppii kun­nioittamaan
puoluekuria. Päinvas­taisessa
.tapauksessa joudutaan heti
teon jälkeen johdon taholta perään­tymään
ja saatetaan aikaan yleinen
sekaannus ja järjestötoiminnan häi-noT.
oivcttavaj^ on, että asianomai­sen
kyläjärjestön alueella nyi voi­daan
.ryhtyä uudestaan elvyttämään
puolueen ja kaikkien muiden työ­väenjärjestöjen
toimintaa.
Sudburyssa, tammik. 4 pnä 1928.
• Piirikomitean valtuutetut.
Työtaistelu sovittu
Y Jokd aika sitten kerroimme leh­dissä
lakkoutumisuutisesta J . Nie­men
ja Kennedy Gibson kämpillä,
jotka sijaitsevat 9—11 mailia Tim­minsin
kaupungista Eämiskoosian
tien varrella.
Koska isännistö, ei suostunut vaa­timiimme
maksuehtoihin, niin nou­simme
yksimielisesti taisteluun lak-koutumalla,
näin saa-viittaaksemme
n'e yaiaditut maksuehdot. Kun jouk­komme
oli suurimmaksi osaksi jär­jestyneitä
työl^lisiä, päätHnme läh­teä
kämpältä suljetussa jäzgestyk-sessa
• kaupunkiin, näyttääksemme
kämpän runnareille järjestyneiden
työläisten -voiman ja yksimielisyy­den.
" ' - '
-Kaupunkiin päästyä saimme ko­koontumispaikaksi
Timminsin suo­malaisen
haalin jossa pidirnme koko­uksen
ja ryhdyimme heti järjeste­lemään
. asioitamme tilanteen julki­tuomiseksi,
kuiri myöskin : hädän a-laisuuteen
jontuneitten, lakktmtu-nelttcn
toverien huoltamiseksi. Ko­kous,
missä asioitamme harkitsimme
muodostui kaikessa tapauksessa
joustavaksi ja opettavaksi tilaisuu-deksii
Yksinpä avustus-iltamistamme
päätimme muodostaa a^tatsioni- ja
propagandatilaisuuden mikä" ^ oii omi­aan
osoittamaan. - ^tilannetta, kuin
myöskin ^ pain ostamaan miten tär­keää,
työläisten järjestäytyminen on,
jos. aijomme >jotain parannöksia ai^
kaaa saada.
ainutaman päivän^upungissä oU
tuanane saapui Jfeännistö luoksenaae
neuvottelemaan tilanteesta. SiläU
kun oU kysymyksessä, suoranaisesti
paDdasuhteet oli hän valmis miian
täydellisesti suostumaan. Riidanalai­seksi
jäi ainoastaan kokköcysyinys,
silla muan valmistuksessa työsken-neUeet
työläiset lähtivät mukaamme -
kannatuslakkoon, "täten avustaen
taistelevia työläisiä, mutta jonlnm
erityisen syyn tähden ei isännistS
suostunut ottamaan takaisin näitä
entisiä kokkeja. Tätif kysymystä
pohdiincie useassa eri kokouksessa
kuin myöskin isännistön kanssa, neu­votteluissa,
kumminkaan pääsemättä
minkäänlaiseen tulokseen. Näinol-
Ien katsoivat kokkeina työskennel­leet
henkilöt suuremman joukon e-duksi
jäädä syrjään ja antaa tuon 80
miehisen joukon palata takaisin työ- ;
hön, koska pääasiana ollut palkka­kysymys
oli täydellisesti voitettu.
Näinollen on tämä tilanne molemmin
puolin sovittu.
Nyt oli kysymyksessä kämpille ta­kaisin
meno, ja ennakolta tiesimme
kämpillä työskentelevän, rikkureita
luvultaan noin CO miestä, josta isän­nistön
kanssa sovimme siten että
rikkurit poistuvat liämpiltä sikäli
kuin • lakkolaisia ja mahdollisesti
muita työläisiä tulee tilalle. Ja nyt
kun olemme saaneet rikkurivoiman
täältä karkoitetuksi ja muutkin vaa­ditut
ehdot ovat isännistön puolelta
täytetty, niin pitämässlipame kämp-päkokouksessa
jouluk. 26 p:nä 1927
olemme päättäneet peruuttaa^ käm­pät
pois bkko- ja - bo:i:^ttitilasta,
jonka täten annainme työläisten tie­toon.
'
Osanotosta ja taistelumme . tuke-misesta
lausumme toverilliset kiitok­set
S.J. Timminsin osastolle ja Poika,
talon yhtymälle siitä lämpimästä-ja
toverillisesta tuesta jota osoititte
meitä kohtaan taistelua käydes­sämme.
Meidän pikku taistelumme päät­tyi
meidän eduksi. Tämä olkoon
kannustamassa työläisiä toimintaan
ja järjestymään, siten parantaen ja
kohottaen elintasoamme jokapäiväi­sessä/
elämän taistelussa. — - Y k si
'joukosta.
Mt ArthuriD
3»y
KULTAINEN MEDALJONaBa
Jokainen joka bn kappaleita" seu-ranut
-vanhempaan aikaan, muis­taa
kappaleen Kultaristi, jota sil­loin
suurella mielenkiinnolla katsot­tiin,
: mutta sitteihmin alettiin sitä
-vieröamaan ;6en isänmaallisuuden
täkiä., .Meidäii vanha, näyttämövete^
. raanimme Fj Hsrrske otti kappa- '
bieJvaem.^erehtynyt^nittäyäs nn(lnTtnr>iCj»^
vittaeri 'sen tsSyäennäyttämoille e-'
iiempi soveltuvaksi. Nyt on Fort
Williamin osasto hari^itellut sen
ja esittänyt' jo Joulupäivänä omal­la
haalillaän. Meille ärthuriläisille
oh V tilaisuus tähän tutustua tammik.
T päivän illalla, sillä silloin "mllia-milaiset
tulevat sen esittämään Art­hurin
osaston talolla. Kaikki katso­maan
tätä kaunista j a paljon tykät­tyä
öjjerettia.
HUOMATKAA — NUORTEN
TOIMINTAA
Arthurin niioriso-osasto tulee jär­jestämään
hauskat naamiotanssit o-saston
talolla t.k. 9 päivänä. Nuo-
-isb' on päättänyt, että kaikkien tu­lee
n jiamioida tähän tilaisuuteen ja
sillä tavalla saada hauskuus ylim-milleen.
Siis maanantaina, 9 päivän
iUalla,
. ISKUN TOIMINTAA '
Voimistelu- ja urheiluseura Iskun
toiminnasta ei ole puhuttu mitään
nitkään aikaan, vaikka ssu7-a Vn^te-n-kin
on taasen ollut toiminnassa.
Sisäharjoituksia on pidetty yhtä­mittaisesti
joka Eimuntai iuvmu^^äi-vällä.
Vaikka joukko ei ole ollut
ouurikaan, niin kuitenkin sitä bin oltu-
Nyt -viimeinen seuran,kokous päätti
järjestää ^seuran jäsentenväliset'
hiihtokilpailut helmikuun loppupuor
!ella, joten kaikkien tulee alkaa ras- '
vailemaan • suksiaan kuntoon. Myös­kin
päätti seura tilata 50 kappaletta
Suomen Työväen lUrheilulehteä.se-
'cä Canadan Suom. Työväen Urhei- •
luliiton merkkiä päätettiin tilata'
myöskin myytäväksi. Toimintaa kai-kinpuolin
päätettiin vilkastuttaa.
Ottakaa kaikin nyt. osaa seuran toi­mintaan
ja vilkastuttakaa Isknn
toiminta samassa määrin kuin muut­kin
toimintamme ovat vilkastuneet;
UUSIA SUUNNITELMIA
•s
Taasen on alettu suuria'' maanvil­jelyksen
asuttamisen sUunnitelniia^
kun ympäristön asumattomia maita
koitetaan alkaa suuremmassa määrin
asuttamaan. Asotuskomiteiä J on ^' a1-^
kanut järjestämään enännäkin taris- •
kalaisen maan vii jelysjoukkneen tän­ne
siirtämistä -«Fowler Township-piin
ja- nyt taasen on keskustelut
töiden samanlaisten joukfan|iden
tänne siirtämisestä.
Mitenkä tulee näiden kaikkien u u - '
disasnkkaiden käymään joljca tänne
suurilla toiveilla siirtyvät; sillä
koskaan ei pubuta siitä initen nämä
alkavat joukot ensin tulövat toi­meen:
Niillä seuduilla, mis^ on o l ­lut
metsiä ovat uudisasukkaat saar^/'
neet alknrahojaan metsistä nylri^ai-i^
koina, mutta : useammalle On fey-nyt
sillä tavalla että ei ole niin i p l -
joa saanut näilläkään rahoilla maa­ta
auki, että voisi a&aa siellä elä­mään.