Vapaus, September 16, 1952

              l i
•»»li
'if''-
Älä
t
rl
Sivu. 2 Tiistaina; syyskuun 16 p. — Tuesday, Sept, 16, 1952
y u S E B m : - ^ r ItotfependentLabor
Oxsaa oi glnalatocanadteiifc^
latdfobed Nov. a, 1917. Autborlzed
itf eecond classmaUtqr the Post
«oniee Department, Ottaja. Pubr
-4isbed thrtce veeklyr
»nundays end Satuxdays b7 Vapaus
PBMJghlng Company Ud.^ st 100«l(Ri
Etm 81. W, 8udbt07» ODt^ Canada.
lUepJiones: Boslnesi Qffleo; 4-4201
Editoria) Office 4.4m SS^naser
a SUkeJ^ EdUor;W. EUond^SSaatns
addnss Box 69, SodlRiiy. Ontexla
Adrertisfng rates opon applfestloa
Trapglatton free oi dutfge.
TILAUSBINNAT:
Canadaesa: I vk. 7il01 kk. 8^3
8 kk. 2S9
YtadysvBUoIssa: 1 vk, 8jO(r d kk. 480
suomessa: i vk. 8A) 6 kk. 4.75
Keski Jdän kuliisieii takaa ? ff I tf
I. C ; Viime viikolla tiedoitcttiin maiitipontisesti Kairosta, että^virfca-
' Jieitlo kuninkaan entiset hummauspailcat on reitattu>: ja et^^
\ ^ v ^ l a äskettäin vallankaappauksen suorittanut Egyptin>''voinian)ue5'',
\ ^kenraali! Mohammed Xaguib on korkean omakätisesti määrännyt,
jotta hallitusministerit eivät saa enää pitää virallisissa seremonioissa
aamutakkeja — ja että hallitusvirkailijain täytyy tulla työpaikalleen
"kello 7.30 aamulla, . .!>
\ Tämä osoiftääyf että egyptiläisten yleistä mielenkiintoa halutaari,
J jkaikin mokomin kiinnittää johonkin toisarvoiseen. Virkaheitto ku-ningasFaroukin
entisillä hummauspaikoilla ei ole suurtakaan merki-
* tysta enää/eikä senkään vertaa kun muistetaan, että juuri:'voima-
! mies" Näguib lähetti tämän hummerin perheineen ja miljoonine dol-
I' läreineen j a tykkien kunnialaukausten pauhatessa loistavalla huvipur-
1 reilaan''maanpakoon"! Mikäli on puhe hallitusministereistä, niin he
' * oväl-yhtä mustia otuksia tavallisessa takissa kuin aamujtakissakin ja.
» yhta vähätöisiä, huolimatta lainkaan siitä kuinka aikaisin he työ-
' paikalleen tulevat.
l Selvää on> että egyptiläisten huomiota yritetään kiinnittää mah^
^ dollisimman vaarattomiin seikkoihin j a se- osoittaa^ selvemmin kuin
' mi^kaanpitkätv; puheet; että Egyptin kansan keskuudessa on imperia-
" listellle'ja-heidän apureilleen vaarallista kuohuntaa.
Todellisuuden koko Keski->Idäs$ä on vallankumouksellista kuo?
huntaar jonka viiikkeellepanevana voimana on isänmaallinen itsenäisr^
tyinishalu, Egyptin tapahtumia soidaan seurata ja ymmärtää, vain
4alta pohjalta'katsoen/
' Kaiten tiedetään, noin vuosi sitten julkaistiin Yhdysvaltain ja
.'Bfitanniani suunnitelma 'Keskirldän päällystön muodostamiseksi.—
osana Atlantin liitosta. Mutta toistaiseksi, tästä suuntntelmasta el,
,ole tullut mitään,; sillä asianomaiset kansat vastustavat: sitä päättät
vasti. Tosiasiassa Washingtonissa ja Lontoossa, on - jo taktiltisesti'
-myonnätt^;^^että/mainitusta suunnitelmasta ei tule- mitään nykyisel'
Jaan ollessa ja hiin oh tehty uusi^ ehdotus Keski-Idän puolustusliiton
j>erustämiäestaj mikä: joitain muodollisuuksia lukuunottamatta Johr
' jlaisi luultavasti samaan lopputulokseen; kuin aikaisemmm, ehdotettu
Keski-ldänVpäällystösuunnitelmakin, minkä mukaan k.oy maat luovut-tatsiva,
t. erinäisiä sotatukiasemia suurvaltojen käytettäväksi' ja tulisi^'
vat asiallisesti vieroitten miehitettäväksi.
Samanaikaisesti sen luinssa kun Britannia ja.Yhdysvallat yrittä<
f&t taivuttaa' Keski»idän maita sotavankkurien^ vetäjiksi} k^Jfdä^^^
mydi kiivasta' ja täysin periaatteetonta kulissientakaista;.» tatst^yay'^^
|irittilajsen j a amerikkalaisen Imperial ismin väliUä; lämän- fcu1issien«i ^
Jakaisen.^ taistelun ;pääperustana on talouskys^lflnykset;' ,Yleis6sH tie-if ^
SYNTYAAÄr
P Ä I V IÄ
M n . Hanna HeinoAettSault Ste.
Mariesta, Ont. saavuttaa ensi perjan.
taina tk. 19 pnä kunnioitettavan 80
vuoden iin.
Yhdymme omaisten Ja ystävien o n -
nitteluiliin!
Miia muut sanojat
^sia sittenkin
|iella siksi . , . _ , , _
jousee vihainen{karjunta|4 jb; ]tilk^iyn'^ jQ^dostk'^öfi;;ianiie^
lausuntoja ja ^alituksia julkisestikin. . J i ' ^ * / '
\ Kaikki merkit viittaavkl siihen, ^ttä' Prjtahniän iitiperialismi' ei %
^istelutta luovuta Keski-Idän,avainasemiakin' YhdysVal^inimperiä-^
^ismille. Toisdta puolen —'ja^vaÄtoinXtääHä.lP^i?!»^^
^agandaa— amerikkalaiset imperialistit eivät Kfeski-Idänmaläsa ole
yhtaan-ivöhemnUin^vihattuja kuin brittiläisetkään imperialistit.>
Tätä-taiistaa vasten katsottuna nähdään, miten Trans-Jordanin
^rittiliismielinen kuningas Abdullah tuli ammutuksi,' kuoliaaksi, ja;.,
j^nep tilalleen nousi amerikkalismielinen prinssi Talal, joka oli 'sel-
"iJdsti brittiläisvastainen mielipiteiltään —- ja siitä syystä pysyi. ku-riinkaanarainoastaan
vajaan vuoden, sillä parlamentti havaitsi Hänet
hertkisesti heikkomieliseksi. Prinssi f alalin tilalle muodostettiin s^l«,'
vasti brittiläisystävällinen kolmen hengen lautakunta hallitsijan tehtä-:
Vista huolehtimaan. Näin muuallakin.
Nämä, eikä haliitusministerien aamutakit, ovat; Keski-Idän mai-
\^en nykyisen poliittisen myrskyn avainkysymyksiä. Pelkkää suu-
Mebnaa ei kaiketi ole-se kun englantilainen' poliittinen aikakauslehti
valikko sitten kirjoitti:
Ensimmäisen kerran sitten vuoden 1945 sallimus on hymyillyt
E^ittiläisille :Keski-Idässä. Seitsemän vuoden jälkeen, joiden aikana
l^onot neuvot ja huono onni ovat salaliittoutuneet uurtaakseen ase-lAaanune,
meillä on Egyptissä tarjoutunut tilaisuus uuden aloitteen
tekemiseksi suhteissamme arabimaailmaan. Kenraali Naguib saat­taa
osoittautua juuri siksi taivaan lahjaksi, josta ulkoministerit unek­sivat,
mutta harvoin s a a v a t . . ."
K U K A MAKSAA PILUT?
"Kuka maksaa vaalitaistelut?" k y -
fijry Blair Fraser Macleani; Blagazi-
HMsa Ja vastaa kysymykseensä seu^
raayalla tavalla:
"Canadassä' ja todennäköisesti
myöskin Yhdysvalloissa saadaan r a -
liat pääasiassa sellaisilta, yksilöiltä^ Ja
yhtiöiltä, jotka* otaksuvat hyötyvänsä
kannattamansa^ puolueen voiton J<rf»T
dosta. kpskar Jotkut; haluavat hyör
tyä volttipa kumpi puolue tahansa,
antavat jotkut yhtiöt yhtä paUon
kumaialleiin puolueelle."
GANAOAN B I K K A U K S I EN
BIIgTAMINEN YHDYS-VALTAfS
TOIMESTA.
"Canada ei voi tosiasiassa, olla
tuskin sen täydellisemmin alistettuna
yjidysvaltain JeoUlsuusimperialismil-le
kuin jse tällä kertaa on. Canadan
lUkemaailma on alistunut mitä suur
rUmnassa määrin Yhdysvaltain Joh­dettavaksi,
eikä osoita mitään omar;
perälsyyttä käsitteissään; se von, täyr
deUisestt Oiaaraliike Ja slirtomaamie-lialan.
< i!srlläst>yttäsnä^ Sen Johdosta
Canada el t nauti: kaikesta rikkaudesr
taan. öe/ on * rlsltetty alue, paljon
tehokkaammalla: tavalla kuin Intia
oU/ k o s k a a n , ?— Queen's-yllaplston
professori Arthur R.- M J ^ Lower, teok­sessaan
rcanada,' Nation and Nel^»-
bor."
•,• .,»... ••»,. •
E G Y P T I N KANSAN T|I#A:
"Siellä raatavat talonpojat» Jotka
samoinkuin iisehnmati egyptiläiset,
elävät mudasta rakennetuissa majois­saan;
pukeutuvat Tääsyihin Ja syövät
köyhien leipää' (Sgyptlssä on kahden­laista
leipää; ravitseva valkoinen l e i ­pä
ainoastaan rikkaiden eaata-
Kolme^ Jokaisesta neljästä
a vähemmän maata kuin ieeik-kaksl
Jokaisesta kolmesta kar­joista-
Ja malariasta, yhdek-^
ta kymmenestä on i oslt-j
huonon veden Ja r a v l n^
j^fe^ takia. Palatsinjporttlei^
makasi- kerjäläisiä kuumassa;
'a|^in4x>npaistee8sa; He:^ ollvatn Ulan;
heikkoja; sah-aita tai- toivottomia,
kyetäkseen - raahaamaan itsensä^: ver-;
Jopalldcaan." — Time, The Weekly;
News^ Magazine.
#M#fftf
Rappeutuneisuuden kukka
* AP:n Formosan uutisessa (syyskuun 7 p.)mistä viime viikolla
sKumennen mainittiin lehtemme-"^M itä muut sanovat" osastossa, oli
aimo annos silmien aukaisijaa niille, jotka eivät halua silmiään sulkea
tosiasioille.
V Mainittu johtava; amerikkalainen uutistoimisto tiesi kertoa^ että
Fbrmosan sotarasiain tuntijain etumiehet ovat kehoittaneet AVashing-tqma
"vapauttamaaniKiinan kaksi kansallismielistä divisionaa" K o ­rean
sotaan; Edelleen nämä piirit ilmaisivat katsantokannan, että
tahan pyyntöön suostutaan marraskuussa suoritettavien,Yhdy^aUaJn,
piresidentinvaalien jälkeen huolimatta siitä kumpi puolue voittaa.
Asiantuntijat, joiden nimiä ei voida julkaista, selittävät, eitä
Kiinan kansallismielisten (tarkoittaa Ghiäng Kai-shekin joukkoja)
sdtavoimien;käyttö yhdessä YK: n joukkojen kanssa Koreassa>- täyt­täisi
seuraavat tärkeät tavoitteet:
' ' 1. Se antaisi kansallismielisille taistelukokemusta, mikä on tar­peellista',
» jos he mielivät ylläpitää mitään toivoa Kiinan mannermaan,
valtaamiseksi punaisilta.*
: " 2 . Se antaisi 'piston käsivarteen' Formosassa oleville kansallis­mielisille
sotajoukoille. . ."
; Mitä enemmän näitä esityksiävja perusteluja mietitään, sitä kur-jehpaan
valoon tulee koko Korean sota ja Yhdysvaltain osuussiinä.
^hiistetaan, että Britannia, Canada ja. muut Korean sotaan osallistu­vat
maat ovat tähän asti vastustaneet Chiang Kai-shekin joukkojen
lähettämistä Koreaan, koska se näiden maiden hallitusten mielestä
olisi suoranainen sotaprdvokatio Kiinan Kansantasavaltaa vastaan.
Tästä huolimatta 'pomo;' ja isäntä onAVashingtonissa. Sieltä.mie-kaöinielijät
"pyytävät lupaa" Chiang Kai-shekin joukkojen käyttöön
koska se ylläpitäisi Chiang Kai-shekin miesten keskuudessa sei-la^
ta:harhaluuloa,.että he joskus voivat vallata'Kiinan kiinalaisiltal
: Vaaleihin asti asla pidetään pois päiväjärjestyksestä, etteivät ame­rikkalaiset
valitsijat voisi siihen mitenkään vaikuttaa, mutta vannana
pidetään, että " l u p a " tulee huolimatta lainkaan siitä, kumpi vanha
piÄlue voittaa —-ja mitä "liittolaiset" sanovatl
7^ prosenttia
USÄn budjetista
setaa varten
; AVashlngioq. — Presidentti, Truma-nin
Ilmoitetaan tehneen Joltakin vä­hennyksiä*
^ kuluvan - ibudjettlvuoden
menoja koskeviin laskelmiin, mutta^
korjatut luvut ovat kuitenkin suu­rimmat
Yhdysvaltain historiassa, l u ­kuunottamatta
Joltakin huippukausia
toisen maailmansodan aikana.
Valtiomenojenlasketaan olevan nyt
79,0Sa miljoonaa dollaria, aikaisem­min
arvioidun 85.000 miljoonan dol­larin,
asemesta, joka arvio tehtiin v i l -
me> tammikuussa. Tulolaskelmat,
ovat myös. muuttuneet silla tulojen
odotetaan olevan nyt 68.000 miijoo-naa
dollaria aikaisemman 71,000.mil­joonan
dollarin'asemilta.
TTumanin uusien laskelmien poh-.
jana sanotaan olevan sen, että. soti-.
laalllslln': menoihin ei ehditä, käyt­tää
n i i n paljon ikuln aikaisemmin oli
suunnteltu. Näiden menojen sano­taan
olevan noin .6,300 miljoonaa dol­laria
vähäisemmät k u i n alkujaan oli
suunniteltu. Toisaalla odotetaan, (vä­littömien
yhtiöverojen tuottavan noin
^.000 mfljoonaa dollaria vähemmän
kuin aikaisemmin oU laskettu — eli
kaikkiaan noin 24,800miljoonaa dol­laria.
Truman on Ilmoittanut, että sotl-laalllaten
menojen vähentyminen
riippuu konerressln tekemistä vähen­nyksistä
sekä teräslakon alheuttat
masta sotatuotannon vähentymisestä;
K a r e s t a ; - huoltonatta^ r Ilmoitetaan
täten 'tarkistetun hudjetln menoista
noin' 74 prosenttia käytettävän välit­tömästi
"puolustustaikouukslln."
(Baobaa kobU-lehdestä)
Y K : n Jäsenvaltioilta vaaditaan
kuuliaisuutta- tämän Järjestdnipery*-
kirjaa kohtaan. Ja. peruskirjan 103!
art. säätää-selvästi: "Jos Yhdistynei­den
Kansakuntien jäsenten velvoituk­set
tämän peruskirjan Ja Jonkin
muun kansainvälisen sopimuksen no­jalla
Ovat ristiriidassa, keskellään,, on
tämän peruskirjan velvoituksilla etu­sija."
Tämän artiklan valossa^ on selvää,
että sopimuksesta. Jonka Y K : n Jäse­net
tekevät keskenään,; on poistetta­va
kaikki määräykset. Jotka ovat ris^
tiriidassa Y K m ' p e r u s k i r j a n kanssa
ja julistettava lainvastaisiksi, toimen,
piteet. Jotka nojautuvat sellaisiin
määräyksiin.
. Englantilaisessa Peace. iNews-leh.
dessä Jessie Street on tutkmut. mitä
totuuden pohjaa on Atlantin sopi­muksen
^perustajain ja kannattajain
väitteissä, että ehdotettua iEuroopan
armeijaa j a Atlantin blokin (NAT
0:n) sotavoimia- muka (voitaisiin
käyttää Y K :n voimina yhteispuolus-tusta
varten,' kuten .YK:n:peruskirJa
myöntää.
Itse asiassa sellaisissa väitteissä
vaietaan • nusta edellytyksistä. Jotka
Y K : n peruskirja määrää aseistettujen
joukkojen.perustamiselle Y K : n käy­tettäväksi,
yhtelspuolustusta varten.
Aivan olennaista luonnetta on tässä
suhteessa peruskirjan 43. artikla. Joka
säätää^ että: aseistetut voimat ovat
Turvallisuusneuvoston (TN) käytet­tävänä
ja. ne asetetaan.TN;n kanssa
tehtävien sopimusten mukaisesti,
joissa - määritellään niiden: lukumää­rät
ja lajit.
47.art. taas säätää, että aseistettuja
voimia käyttää Ja. Johtaa, sotilaalli­nen,
T N ; n alahien. esikuntavaUokun-ta,
jonka muodostavat T N : n : v a k i ­naisten
jäsenten (huom, myös Neu­vostoliittoa
esikuntapäälliköt tai h e i .
dän edustajansa. ,
Edelleen säädetään useissa artik­loissa
(27.32; 33, 38, 39, 40 Ja. 41) yksi­tyiskohtaisesti,
mi ta rauhanomaisia
neuvottelumenetelmiä Tistiriidan rat­kaisemiseksi
on käytettävä, ennen­kuin
yhtään saa käyttää aseistettua
voimaa. Vasta kiin kalkkia näitä me­netelmiä
ori 'koetettu ja !ne ovat- epä­onnistuneet,
saa aseellinen esiintymi'.
nen tulla kysymykseen.
- Pintapuolinenkin tfuntemus A-sopi-muksen.
luonteesta Ja-aSSdöksIstä/'o-,
soittaa, miten, monessa suhteensa t ä ­mä
jyrkästi- s o t i i - 'Y^ : n peruskirjan
henkeä Ja. kirjainta vastaan. Jessie
Street tulee tutkimustensa perusteella
seuraaviin tuloksiin:
Tulen selvittämään j a vertaamaan
niitä ehtoja. Joiden alaisina Y K : n pe.
ruskirjan mukaisesti, ovat YKjn ase­voimat
niihin määräyksiin/ Jotka A -
sopimuksen mukaan asetetaan A'-blo-kIn(
NATO:n) .voimiin näldenjärjes-telyn
j a valvonnan suhteen.
Peruskirja vaatii, että Y K j n Jäsen­ten;
Järjestön käyttöön asetettavien
asevoimien määrä on ^rajoitettava l u .
kuun. joka säädetään.Jäsenvaltioiden
ja T N :n välisellä sophnoksellaiI^A^
TOrn helmikuussa Lissabonissa pitä­män
kokouksen tekemistä: tätä; asW
koskevista päätöksistä ei ole vielä a n ­nettu
täsämällisiä tietoja. Tähän aa^
ti julkaistujen' sopimusten;; mukaan
NATO :n asevoimat käsittävät N A T
0 : n Jäsenvaltioiden kokpnalsrolmat.'
Y K : n peruskirja vaatii, että Y K : n
voimat ovat sotilaallisen eslkuntava;-
Uokunnan valvonnan alaisina, minkä
valiokunnan muodostavat T N : n v i i ­den
' vakituisen jäsenen esikuntapääl­liköt
j a että sanottu valiokunta tolmir
T N : n johdon alaisena. E l ole mitään
mahdollisuutta olemassa, että YK :n
voimat alistettaisiin Johonkin ken­raaliin.
Jostakin; maasta.
: NATO:n. voimien ylintä Johtoa
iiui 'Hitlerin f i M l a a :
ssm ffttian
varapr^itfetttft
Bombay; I n t i a ; - . TääMä pitämäs­sään
julkisessa puheessa lausui I i i -
; tian varapresidentti S; iRadha K r i s h -
:nan; että nykyinen suunta' "lännen"
ulkopolitiikassa " o n riemukulkua H i t ­lerin
.filosofialle'.', tiedottaa Reuterin
toimisto.
"Hitler saamasi, että Venäjä tulisi
murskata. Hän eli Ja kuoli sen puo­lesta.
(Me .havaitsemme tanaan, että
on olemassa, ryhmä läntisiä kansoja,
jotka yrlttan/at' murskata Venäjän,
FAkö. se todista, että Hitlerin filor
.•Jofla elää yhä?"
Krishnan, entinen Intian Neuvos­toliitossa
ollut lähettiläs, varottaa:
"Meidän on käsitettävä, että vaikkapa
Venäjä saatettaisikln häviölle, min
sillä el rauhaa voiteta. Me tulemme
olemaan vastakkain monien yhteis­kunnallisien
probleemien kanssa. Jos
me haluamme muokata uuden maail­man,
niin sitä ei saada aikaan yrit-tämallla
murskata vihollinen, vaan
kehittämällä yhteisjrmmarrysta kalk­kien
kansojen keskuuteen."
taas hoitaa kohnen sotilashenkilön
muodostama pysyväinen valiokunta,
joka sijaitsee (Waähingtonlssa Ja j o n ­ka
muodostavat Ranskan, .Snglannin
j a USAn esikuntapäSlliköiden vaki-tnlsetedustajatf.
Kenraali EisQDho-
•vtreJriniiälkeiEn^^kienraaU Ridgway toi­mii
yllpäällikkShä.
Y K : n voimia 'saadaan peruskirjan
mukaan käyttäS vasta sen Jälkeen
kun selkkauksiin • ratdianomaisäcsi
ratkaisemiseksi on" käytetty koko sar­j
a yksityiskohtaisesti n^ärlteltyjä
'menetelmiä ja'^ «illoinkhi ainoastaan
Jos^ kaatkt neuvoiteluyrltykset' ovat
epäonnistuneet. "
iMltään s e l l a i ^ varauksia el ole o-lemassa
NATOin voimien käyttöä
-vaataan. Aseentstahyökkäysta Jota­kin
NATO-valtiota vastaan tai Johon­kin
sellaisexr alueeseen t a i Jotakin sen
miehitysjoukkoa-vastaan on^pldettävä
aseellisena hyökkäyksenä k a l k i t N A
TO-valtioita va£(taan. (NATOisopl-mus,
ärt. 5 ja~€;)
Kun Pohjois-Atlantln sopimus a l ­lekirjoitettiin.-
totesi iMr. Acheson, et-tä
'ulkoapäin tuettu vallankumouk­sellinen
^toiminta'voidaan: oikein hy^
vin- merkitä aseelliseksi hyökkäyksekt
sl." .
Tiedämme'vallan hyvin, että v i i ­meisten
kahden' tai kolmen vuoden
aikana on; miltei kaikkialla esitetty
syytöksiä ^'ulkopuolisesta tuesta", k un
on ollutv kysymys silrtomaakansojen
kansallisista-Itsenälsyysliikkelstä t ai
vieläpä työväen toimeenpanemista-la­koista.
•Mr. Achesonitt' tätä artiklaa koske-:
va;^ tulkinta; avaa oven. NATO-Jouk­kojen
käyttämiselle kansallisia itse-näi^
sUtkkeitä;'tai:^IakkoJa vastaan
missä: maallmah-osassa tahansa.
Endicott puhuu
Korean asiasta
Ttoonto. — Tri laiBes G. Enäl-eott
pnbno byi^nvksesf» "VäU-
. faoba Kofcasas»'* soauuntaina
syyOsaan 21 pnä 8 lp. CluisUe
Icadim haaiina* TOalämdessst cst-tclään
myösbiii iaolu- Ja sottto-objebnaaj.
Vaatimus neljän vallan
neuvottelujen aloit- ^
tsuniseksi-kasvaa yhä-
S ^ y i n i T Saksan demokraatti­sessa
j tasaraJlassa on - pidetty, osan-ottaJamaäTäi^
äSasmiriav kokouksia.
Joissa'Väestö vaatii ^töoitettavakä v i i ­pymättä
neuvottelut neljän suurval­lan
, Välillä .Saksan ,raiAansopimuk-sen
jkysjäayksestä j a .kaikkien mie­hitysjoukkojen
poistamista^ 0^
Neuvostoliiton hallituksen ehdotuk­sen
mukaisesti;. Leipzigissä- osallis­tui
tällaiseen kokoukseen y l i 250.000
kaupungto asukasta j a Chemnltzissä
90.000 henkeä.
Nnerenberg, Länsi-Saksa.— Myös
Länsi-Saksan työtätekevät esittävät
jatkuvasti vaatimuksia Neuvostolii­ton
esitysten hyväksymisestä. A m ­mattiliitoissa
hyväksytään päSitöslau-selmia,
Joissa sanotaan, että neuvos­tohallituksen
esityjfset (vastaavat
Saksan kansallisia etuja.
Velka ei mätäne
United Nations, N . '— Syyskuun
11 pnä Ilmoitettiin, että iKiina
(Chiang), Argentiina j a Iran ovat
suuressa velassa Y K : l l e . Kiina on
velkaa vuodelta 1951 $2,527,637 j a vuo­delta
1950 $503,555. Argentiinan vel­ka
on $898.404 j a Iranin $184,711.
Brittiläiset ja amerikkalaiset khr
perlallstlt ovat havainneet väittä^
mättömlksi monimutkaiset manöövee
rit, salaliittoutumisista sotilaskaap­pauksiin,
saadakseen toteutetuksi
valtauspyrkimyksensä Keski-Idässä;
Tämä on hyvin selvästi tullut-, näky^
viin äskeisissä Egyptto tapahtumissa^
Imperialistiset vallat ovat jo kauan
työskennelleet Egyptin vetämiseksi
Keski-Idän komennuskuntansa ' yh^'
tsyteen. Niiden pyrkimyksenä oh
F,-jypUn alueen Ja erikoisesti Suezin
kanavan .alueen. saaminenikäytettä-*
väkseen-rrr sotilaalliseksi tuklkohdak^
seen. Tämän suunnitelm&i) mureaan'
Suezin: -,kanavfiralueen> i. brittlläiinen
miehitys -vailidettalsiln; amerikkalfkir
seen miehitykseen.
. (Kun suimnitelma.ensimm{^sen;ker-'
ran. esitejbtiin. viime isyksynä> osoitti
Blgypjl^in väestö... erehtymätömän selr
västi, että se käsittää.suunnitelman
vastakkaiseksi : heidän : kansallisille
eduilleen j a asettui Jyrkästi^ vastus­tamaan
sitä. E^ptissä. nousi voimar:
kas vaatfmus, että brittiläiset onlehl-tysjoukot
on poistettava Ja kansalle
annettava . mahdollisuus rakentaa
oma tulevaisuutensa.
Länsivallat eivät halunneet huo^
mlolda' tätä vaatimusta. KieriUä m a ­nöövereillä,
Joihin kuului yritykset
muodostaa "kovan käden" hallitus,
joka olisi valmis hyväksymään im^:
-perialistien tarjoukset, ne. yrittivät
pakoittaa £<gyptin liittymään " y h ­teiseen
puolustussysteemiin". Yhdys­valtain
j a Britannian esimiellsyydet
ylivallasta iEgyptissä saattoivat nämä
manööverit täydellisesti epäonnistu-,
maan.
Nämä imperialistien • erimielisyydet
kuvastuivat myöskin Egyptin poliit­tisessa
elämässä, missä; sekä b r i t t i -
läis-. että amerikkalaismlelisiä pU-rejä
on hallitsevissa asemissa. Tämä
Brittiläiiienr
d^taatlrori
vhmnoissaait
Singapore.-— Malakan brittiläinen
ylipäällikkö Templer on uhannut
ympäröidä 36,000 asukasta käsittävän
Semepan kaupungin piikkilanka-ai­dalla;
Ja' estää asukkaat poistumasta
kaupungista Ja toisten tulemasta sm-
.ne. ;•
Samanlaisia uhkauksia on annettu
myöskin; toisten kaupunkien ja kaup­paloiden
asukkaille ja useita kyliä lie-nee
jo irmpäröity piikkilangalla^
Nämä hitleriläismäiset määräykset
on annettu Sir Templerln ollessa r a i ­voissaan
sen johdosta, että malallijal-set
tukevat ja ovat myötätimtolsla
brittiläisiä, orjuuttajia vastaan talste.^
leville kansanarmeijan sotilaille.
Katoliset vastustavat
atomi- ja. rutto-aseen
käyt^töä
New York. — Sen johdosta, että
USA:n hallitus on julistanut, ettet
se.luovu biologisten j a atomiaseiden
"käjittöoikeudesta", on katolisten
lehti Catholic Worker. joka ilmestyy
New. Yoricissa, julkaissut arvostelun.
Lehti myöntää, että on tarpeellista
tehokkaan kansainvälisen kontrollin
järjestäminen, ennenkuin sellaisesta
"oikeudesta" luo|umista voidaan vaa­tia,
mutta osoittaa samalla, että sel­lainen
kontrolli voidaan saavuttaa
vain rauhanomaisen tolmhman avul­la.
"Niin kauan kun Amerikan poli­tiikan
perustana on aselstusvlmma,
ei sellaisesta kontrollista- ole toivoa",
sanoo lehti.
Lehti selittää edelleen: "Biologiset
j a atomiaseet eivät ole oikeuden ja
rauhan välineitä, vaan absoluuttisen
sodan perusta, mitkä eivät voi johtaa
muuhun kuin helvettiin.
Kuningas
vlnen osa ka
l a on ollut aktil­l
a näissä kulllslen
takaisissa m^i|)pimisissa. Tammi­kuussa
hän YMysvaltain lähettilään
painostuksesta ^:erotti pääministeri
Nahas Pashani Ja nimitti hänen t i ­lalleen
.iMaHier pashan. CShrlstlan
Science iMonitflriipanl merkille, että
uusi pääministeri ".omaa: ttähänisuo­siota!'.
Lontoossa., Kunii kuningas e-rottl
hänet ^kuukautta- myöhemmin,
katsoi ulkomaiden- -lehdistöii&enr»ta­pahtuneen
Lontoon epäsuosion: täh­den.,
, .1, • ' tl
(Maher.Pa3hda>iseurasi>:HllBly-Pas-;
ha; joka; ipysyli'«vallassa' noin' ^neljä
kuukautta.><>Ke8äl>uun-;puoIivälln jäl­keen
< hänetipakoitettiln' -eroamaan.
Hän muodosti u etuuden^ 'hallituksen
^elnäk.i21 pnä^'jdka kulteniUn pysyi
.pystyssä, vahiikaksi^päivää::^:-:Vii ;.
: Heinäkuun(23 päivän iltana ryhmä
armeijan-upseereja kenraali-Naguib
Pashati johdolla otti vallan haltuun^;
ylittää syyn lukuislhi hallitusvaih­doksiin,
joita on ollut viisi tammit
kuun jälkeen.
pääkaupioifrissEf v|a^ i
kaan^ eroamaan.- Kiminkai^;^.:eroami­nen;
Johti myös hänen-^easempieh
neuvonantaijainsa eroamiseen. Eron­neiden
joukossa oli A f i f i Pasha, k u ­ninkaallisen
kabjnetln Johtaja.
; Tarpeetonta lienee mainita tosiasi­asta,
että. Naguibln seuraajat eivät
>viinrytelleet yhteyksien solmimisessa
AmerUtan lähetystön kanssa, pyytäen
sitä tiedoittamaan brlttUäisUie voi­mille
(Egyptissä,; että F « ^ t i n armeija
tulee käyttämään voimakeinoja, jos
Britannian asevoimat sdcaantuvat
hyökkäykseen HUälyn hallitusta vas-taan.
Samoin on; tarpeetonta huomaut­taa,
että USAm^jdiploftiaatlt häärä­sivät
hyvin ahlcerasti Kairossa Ja
Alexahdriassa, . l ^ n c e Pressen tie­donannossa
sanottita, että USA:n
lähettiläs Calfery vieraili pääminis­terin
luona j a lähetystön sihteeri
Simpson Nagful^Ui luona. Juuri; en­nenkuin
vallasta luopumisesta ilmoi-märtää,
että Caiffery neuvotteli pää-mmisterm
"menetelmistä järjestää
rauhallisesti kuninkaan vallastaluo-puminen".
- Vähemmän mielenkiin­toista
el ole se, että Oaffery oli ainoa
ulkomainen diplomaatti, joka tapasi
kuningas- E^axoukin hänen vallasta-luopumisensa
:ja maasta poistumisen­sa
välisellä ajalla.
- 'Amerikan- sanomalehdistö ja ^ a s -
hlrjstonin''virallinen puhemies eivät
ole: esittäneet minkäänlaista pahoit­telua
sotilaskaappauksen ja kimin-kaan
eroam|4f \ ^akl#.} I; jPäinyastoin'
ne. ovat. ilmajäj^t; ^to^ypmu^ef^ ejitf.
tällainen asiain kehittyininen , tekee.
Yhdysvalloille 'helpommaksi' toteuttaa
sotilaalliset suunnitelmansa E g j ^ i s -
sä.: r ;UP:n.' raportterl sanoo: Wa9hlng-tontn
.viranomaisten olevan; ;'Sitä
nUeltät; että. "£%arptin nuoren' armei-:
'Jan: Johtajat mahdollisesti ';.tuntevat
suurempaa - mielenkiintoa • elidotettua
Keski-Idä^> komennuskuataa koh­taan".
' " ' -
Tulevaisuus: tulee osoittamaan mis­sä
määrin ennustelut. ovat i osuneet
oikeaan. Tapahtumaf^^ Iranissa; niis­sä
voimakas kansan liike on tehnyt
tyhjiksi imperialistien salaJllttoutu-mat,
ovat osoituksena Keski-Idän
kansojen voimasta taistelussa kan­sallisten
oikeuksiensa puolesta j a va­roituksena
siitäi että ne saattavat
antaa ennen kuulumattoman lujan
iskun sotahullullle j a heidän suun-nitelmllleeni
-•-
Kaksi kuoli ja 6
loukkaantui autorikossa
Guelph. — Maakuntapolllsl Umolt-tl
lauantahia, että kaksi henkilöä
sai surmansa j a 6 loukkaantui kol­men
auton yhteeniörmäyksessä.
. PolUsIn antaman tiedon mukaan
kaksi autoa törmäsi ensiksi yhteen
j a kolmas auto ajoi vaurioituneiden
autojen päälle. Onnettomuus tapah-tettita.
Tiedonannossa annettiin y m - " t u i No. 24 valtatiellä.'
JOUTUt SATIMEEN
Kaksi vaalieiidf&asta oh vaitt^ivs
sa j a toinen heistä saijoi:
— On tuhansia keinoja riiustami
seen. mutta ainoastaan yksi nijsM
— J a mikä se on, kysyi toinen.
— Minä, arvasin oikein, että te et
te sitä tiedä. * • •
KAKSINKERTAISTA
Aviomies: Mistähän se johtuu, et-tä
olen saanut räätäliltäni kaksi las!
kua samasta puvusta?
Aviovaimo: Etkö sinä sitten tiedä
että hän pitää: kaksinkertaista lOr.'
•Janpitoa:ja se edellyttää, että laskiit!
km pitää olla kaksinkertaiset.
Halia on teiinyt
suurta tuiioa
pQii|oi^Suofflessa j
' Helsinki. ^ Hallan tuhot koko Kai!
nuussa oyat olleet huomattavat, tö^
teaa agronomi Aslar Fränti Kajaanin
maanvilejlysseurasta. Ilmeisesti tu.
levät ne haitat, jotka aiheutuvat epä-!
edullisista kasvaiolosuhteista olemaan
Vielä suuremmat.
Agr. Fränti, kertoo, että hän raja-konsulentti.
L. Virtasen ja paikaliisten
-maatalousneuvojien, seurassa on teh-nyt
hallan aiheuttamien vahinkojen
ennakkoarviointia, koska elokuun 15
päivän jälkeen on ollut useita halla:-
öitä. Ennakkotiedot vahingoista olivat
suuremmat kuin mitä tilanne vUje-lyksjllä
osoitti ja. yleensä halla on
vikuuttanut viljaa kaikkialla Kainuus
sa. Hallan vaikutus ei kuitenkaan ole
noussut niihin, määriin kuin vuonna
1949.
Hallan aiheuttamat vahingot ovat
suurimmat perunassa, sadonvahni-nys
on arvoionnin mukaan 35 prosi '
Pahimmat perunavahingot ovat ol­leet
Kajaanin maalaiskunnassa. Syy.
tä on vielä todeta, että Kainuun rus­kea
ja musta perunalaatu ovat myö­häisinä
laatuina kärsineet: hallasta
enemmän.
VaUalaaduista on ohra < kärsinyt
suurimmat vahmgot. sadonvähennys
on arviolta noin; 30 pros.; v
.^Tässäkin tajpauksessa vahingot oyat
suurimmat; Kajaanin maalaiskunnas­sa,
,erjkol56$ti Jormualla, jal .pqdlin-gallaf../|
} •] i\ i ' ! :, , , M
Ruis on säilynyt varsinhjfvin..,.Ke.;
/ätvehnässä 'on keskimääräinen sa-!
ionvähennys 15 pros. Kaurassa ovat'
yahingot 20 pros.: . -, . ,
il Mitä yleensä hallan aiheuttamim
Vahinkoihin tulee, ovat ne olleet suu-j
Hmmat'p^runan ja ohran suhteto. ;; I
t.SLopuksi,. agr» iPräntl. huomauttaa;-
että kesän sato-on huono. Omaleipä
puuttuu" ensi:" talvena" monen -taton
pöydältä j a itävän siemenen kysyntä
ensi keväänä on varmaan suuii.
Nemeth on edelleen
hirmulhinnossa
• .Unkarissa pidetyissä u^heilukilpa^
luissa elokuun loppupuolella ei saa­vutettu
yleensä erinomaisia tuloksia.
Helsingissä pronssille jaanyt entinen
maailmanmestari Nemeth kuitenkin
pyöräytti taas komean moukarlkaa-ren,
jonka pituudeksi mitattiin 60.01,.
Salainen sotaliitto
USA—Japani
Hongkong^ — K i i n a n rauhankomi­tean
puheenjohtaja Kuomojo sanoo
Japanin kansalle osoitetussa kirjees-.
sään, että ITSA j a Japani allekirjoit-,
tivat hemäkuun 26 pnä salaisen sopi­muksen.
Joka oikeuttaa USA:n mie­hittämään
Japanissa kymmeniä, len­tokenttiä,
2 laivastotukikohtaa >m
paikkoja.
Terästy.öläisten lakko
uhkaa Torontossa
Toronto.- — Noin 1,000 John Ing-lis-
yhtlön työläistä, jotka • kuuluvat
terästyölalsten union osastoon 2900,-
uhkaavatlakkoutua ellei heidän vaa-^
timustaan :$l.G4^i peruspalkaksi hy-vokstyä:
Jäsenistön kokouksessa
päätettiin ylivoimaisella äänten
enemmistöllä antaa union johdolle
oikeuden kutsua lakko ellei vaati­mukseen
suostuta.
Samanlaisen päätöksen ovat; teh­neet
English Electiic-yhtiön 500 työ^
Iäistä St. Catharineslssa.
Jös iltniiset eivät vain " M ä i s i "!
Näyttää siltä, että jos vata saamme
ihmisistä karkoltetuksl "pelon" niin
k a l k k l o n hyvin — Ja me voimme
, täydellä höyryllä . valmistaa seuraa­vaa
maallmansotaav
Tästä Johtuu, että tehtävänä el ole
sodan- estäminen, kuten paheelliset
rauhanpuolustajat . selittävät, vaan
pelon hävittäminen Ihmisestä;
Niinpä'me saimme lukea Olobe and
Mali lehden uutisotsikosta seuraavaa:
"Ilmahyökkäys epäomiistua, Jos
pelko on hävitetty, välttää profes­sori.^
Tämän- pontevan otsikon alla oli
Ottajasta syyski 10 p. lähetetty CTPrn
uutistleto. Jossa selitetään, että T o ­ronton
yliopiston professori John S.
Morgan oli pitänyt opettajille ja
muille luouion siltä, niitä heidän
pitäisi opettaa kasvavalle sukupol­velle.
Jos Joku luulee, että • arvon profes-sorunme
neuvoi- opettaijia Johdatta­maan
:^dipsla rauhantaistelun tl^Ue;
n i i n hän tietysti luulee vääriiL Tä^
mäiv korkeasti oppineen professorim­me
kerrotaan sanoneen mm. että' i l ­mahyökkäys
siviiliväestöä ' vastaan
epäonnistuu^suurelta osalta J o ennen
sen tapahtumista. "Jos tavalliset s l - .
vUlikansalalset Uet&v&V mitö^järjeä-
^|^'1^9SL^^Jll^^^lP^°^^J^ prob-leemlensa^
suhteien. tietää mhikälai-set
valmistelut on tehty j a luottaa
nimUi, Jotkat ö*«ft vastuussa näistä
valmisteluista". .'poistakaa pelko 11^
mahyökkäysten> suhteen-Ja niin a l ­k
a a . iknahyökkfiysten epäonnistumi­nen'
. . . " ' '--
Me' ;6mme tiedä,; mitä "valmiste­luja"
professori Morgan suosittelee
ilmapommitusten tavallisille kansa­laisille
>aihedttaman pelon problee­min
poIstamlseksG -"^
Mautta meillä on kesäkuun 16 pnä
liW2 Washingtonista lähetetty A P : n
uutistleto (leikatfu paikallisesta Star-lehdesta)
Joid»i^!«nukaan Yhdysval­tain
slvlllipuolustuksen- lllttohallintö
arvioi, että Yhdysvaltahi keskinker­taisen
kaupungin' täytyy^ .haudata
40/)00 Ihmistä kaihden.päivän slsäUäi
Jos sUhen kaupunkiin pudotetaan
atamipommi;- - ^- -
Palataksemme takaisin professori
Morganin luentoon, kysymys el ole
täUaisen onnettomuuden estämisestä
vaan- sUtä; että-'töidään tarpeelliset
Talmlstrtnt tämäiv "probleemin" suh­teen
Ja poistetaan Uunlstotä pelon
tmme sen' tietoisanden' pemsteella,
eU& Icalkkf talrpeel^en on tehty täl­laisen
' mahdolUsnnden vanlta;
Nyt sitten voimme lainata edelleen
AP:ja^ WashlnBtonm^^^ u ^ jcösa
yllaviitatun- 40.000; kuolemantapauk­sen
johdosta aprikoidaan mleltäylen-tävällä
tavalla seuraavaa:
Viranomaiset tutkivat tätä kylmää
todellisuutta yrittäen arvailla nUtä
lukemattomia probleemeja j a yksi­tyiskohtia,
mitä siihen sisältyy (että
voidaan poistaa pelko kuten prof.
•Morgan sanoo — Känsäkoura). Pap­pien,
hautaantohiiittajaln, koneen­käyttäjäin,
kaupunghi virkaiUiJahi ja
terveysvlrkailijain komiteat ovat neu­votelleet
siviUipuolustushalllnnon
kanssa. .
Siviilipuolustushalllnto pyytää kon^
gressilta $2400;000 määrärahaa mil­joonan
kääa-eliman eli kuolleitten
peiteviitan (shrouds) varastoon osta-nilsta
varten. Ne* ovat todennäköi­sesti
plastlikklsla lakanoita mihin
ruumiit voidaan kääriä hautaamista
varten, sillä sivlllipuolustushallinto.
sanoo, että 40,000 puuarkun n i i n äk­kiä
hankkiminen on mahdotonta.
Ilmavoimien ylipäällikkö kenraali
H o y t S . VandenbCirg sanoo, että 70%
vihollisen lentokoneita pääsee toden­näköisesti
Yhdysvaltain puolustuk­sen;
läpi; .
Siviiliptiolustushallinnon mielestä
on tarketa tehtävä se, .että saadaan
ensta ruumiit polsnäkyvistä, muu­ten
henklta jääneiden psykologinen i
vaikutus on huono . . .
Ruumiiden tunteminen on toinen
suurtehtävä. Ekspertit selittävät,
että jos 40,000 ruumista pannaan k a h ­teen
riviin, niiden väilleen kuja olisi
20 mailia pitkä.
Jolssakta kaupungeissa suunnitel­laan
jo hautausmaita . . . Puistoja
^uunnliega^j^j^^
maiksi . . .
Hautausseremonlain pito on saanut
erikoishuomiota. KuoUeiden uskon­non
(määrittely on yhtä vaikeata kuin
heidän nimensäkin tiedoksi saanti.
Jotkut papit ovat ehdottaneet, että
pieni ryhmä pappeja, edustaen kalk-.
k l a uskonsuuntia, sijoitetaan hau­tauspaikalle
j a he suorittavat hau-tausseremonlan
joukkopohjalla . . .
Jos kolmas maailmansota syttyy
atomisotana, kuten Isoiset kuoleman-kauppiaat
suunnittelevat, niin sivUli-väelle
tulee siis '^irobleemeja" aivan
riittävästi. Professori Morgan selit­tää
jä keholttaa opettajia seUttä-:
mään jpahaa-aavistamattomllle laP';
sille, että kalkki on verrattain hfi^
jos vata tiedetään mitä on tulo^,.
että voidaan polstaa-ihmisistä peBO,^
— j a siten "torjua" ilmahyökkäjk-
No, jos meillä, luonteenomaisen»,
epäilijällä on vastakkaiset käsityk«5
asiasta, nito se annettakoon anteja-
Kaikesta huolimatta meistä tuntuu,
että parempi olisi jos professori
gan neuvoisi opettajia johdattamaan
lapsia raUhantaistelijaIn tieUe.
Mitä hyötyä on siitä, vaikka
sistä voitalsiinkta poistaa pettOj.J*
kaupunkeihimme tulisi keskimaarm
40.000 kuoUutta (puhumattakaan nj^-
haavolttunclsta Ja loukkaantunelsw
Jokaisesta ihnarelttaidcsesta? _ -
Käytettäköön .valtion j a 1^''^^
kansalaisten voimat Ja varat t a u ^
luiin rauhan säilymisen Ja TOMID
nuttamisen puolesta. Se on a i n o^
tehokasta-töiinmtaa ilmapommm»
f.
( Elli
«esti
ii! ^
1W