Vapaus, January 3, 1952

              ^S5sly'j'';«
Sivu 2 Torstaina, tammikuun 3 p. — Thursday, Jan. 3,1952
mSE^m " XodepentfentLabor
Onsan «I KonlSb Canadians. Es-täUlsbed
Nw. 6, 1917, Authorized
fls eeeond class natt tqr tbe Post
OtCOtoe OeDartment. Ottava. Pub-
Ifalied .tbzfce tceekly: Tttesdays,
TtntzSdajnand Satuzdays 1^ Vapaus
ma SL W., Baabury, Out., Canada.
Itelephones: Business Office 4-4264.
Bdltorlal Oftice 4-4265. Manager
E. Sulc5J. Editor W. EMond. Mailing
addfes3 Box 6i^, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon applfcatlon.
ItansJatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: i vlc 7J0O C kk. 3.75
3 kk. 2>ö
YhdysvaUolssa: 1 vk, 8.00 6 kk.' 4.30
Suomessa: 1 vii. 8^0 6 kk. 4.75
T Uuden vuoden tervehdys
. ' Onnellista uutta vuotta, rauhan vuotta, arvoisat lukijat ja kan-
' ' nattajaf! *
Sanotaan, että ^'uusi,luuta puhdasta tekee"., Xiin myös tämän
uudenvuoden alkaessa^ivotaan, että vuodesta 1952 muodostuisi rat-
'^iseva käännekohta pysyvän rauhan hyväksi.
JEi ole epäflyäkään siitä, etteikö nyt alkanut vuosi 1952 ole tär­keiden
jÄatösten ja ratkaisujen vuosi. Muistettakoon tässä yhtey­dessä
»e sotaiset puheet ja lausunnot, joissa on viittailtu ja vihjailtu
siihen, etta vuodet 1952—53 ovat "vaarallisia vuosia", joiden aikana
- kolmas maaflmansota voi alkaa. Muistettakoon, että Collier's-jul-
' iaisun pahamaineinen sotanumero, jossa annettiin yksityiskohtainen
kuvaus sodan alkamisesta, Neuvostoliiton alustavista "voitoista" ja
*?sitä seur^^
ohella tnyös maihinnousu Suomessa, sekä sosialismin perinjuurin tu­hoaminen
maapmasta, määritteli myös, että tämä sota alkaa yllämai­nittuna
aikana siitä, kun Wall Streetin Van der jLubbe, joka tunne-l
taan Tito-verisen nimellä, yritetään panna pois päiviltä, Muistetta-
- koon myös ne yhdysvaltaa^ joiden mu­kaan
Collier's julkaisu ei olisi mitenkään voinut yllämainittua sota-
? numeroaan julkaista ilman Yhdysvaltain hallitusviranomaisten ja
ylipäällystön myötävaikutusta. Sodan­lietsojat
ovat etukäteen määritelleet nyt alkaneen ajankohdan rat­kaisun
vuodeksi ja vaatineet, että Länsi-<Euroopan maiden pitää sii-iheo
mennessä muodostaa yli miljoona miestä käsittävä armeija ame-
' xikkalaisen kenraali 'Eisenhoveerin komennettavaksi.
Kaikki tämä viittaa siihen, että sodanvaara on entistä kärke-
^vaö^ii^^^^M uhalla/ vaikka •
sitä «syytettäisiin": ikuiseksi optimistiksi, me uskomme kuit
tl, että nyt alkanut vuosi 1952 voi muodostua ikimuistoiseksi
han vuodeksi, jolloin sodanlietsojat saatetaan paheellisine suun­nitelmineen
ratkaisevaan häviöön ja valtojen kesken tehdään rau­hansopimus,
mikä takaa kaikille kansoille^ niin suurill^ kuin pienil­lekin
kansallisen turvallisuuden, ja samalla huojentaa; nykyisen va­rustautumisen
suurta talouskuormaa pikkuihmisten kohdalta. Me
'voiiäme luottamuksella ja toivorikkaalla mielellä katsoa nyt alkanut-.
, ta uutta vuotta ja ihmiskunnan koko tulevaisuutta, jos me kaikin
omalta kahdaltamme, yksilöinä ja järjestöinä, ponnistelemme her-
' keämättä rauhan säilyttämisen ja vakiinnuttamisen hyväksi.
•Kukaan,, joka sanoo rakastavansa tätä maata ja kansaa, ei voi
I tänä tärkeänä vuonna jäädä rai^hantaisteljussa ^rvpäsakat^ojan ase-
' maan. 'Meidän kaikkien on annettava oma vaatimaton panollemme
•; rauhan hyväksi ja. se voidaan täkäläisten maanmiestemme kohdalta
i tehdä parhaiten siten, että rakennamme GSJ;ja' §p;n^i^tJepkerhoja,
I SGAUiLia; prbgressirvisiaVdsuusliikkeitä ja muita yhdistyMsiä, jotka
aktiivisesti' 'OsalIi^uvatr;€anadan .rauhalipiioluskjain patrioottisseen
työhön.^ Jo5 j Capada on. k^^
kuollak^nme;. kuten on asia, niin silloin kannattaa ja täytyy toimia '
myös Canadan ^pelastamiseksi uhkaavan^.spdan jaloista. Ja Cdjia^an
pelastamiseksi uhkaavan sodan jalobta. Ja €anadawvoidaan pelastaa
sodasta vain siten, että estetään uuden maailmansodan syttyminen
vaatimalla kaikissa maissa kansainvälistä rauhaa ja samanaikaista
aseistuksen vähentämistä sekä laajakantoista kaupankäyntiä kaik­kien
maiden kesken.
Kuten sanottu, meidän lehtemme katsoo, että nyt alkanut vuosi
voi muodostua tärkeäksi rauhan ja edistyksen vuodeksi. Tämä sel­laisenaan
on luonnollisesti meidän toivomuksemme. Mutta pelkkää
toiveajattelua se ei kuitenkaan ole. On nimittäin muistettava, että
rauhanvoimat saivat jo merkityksellisiä voittoja juuri päättyneen vuo-'
den-aikana. Totta oh, että marshalloitujen maiden hallitukset ovat
suostuneet kenraali Eisenhowerin.vaatimukseen, jonka hän tulkitsi
Yhdysvaltain kongressin valiokunnassa sanomalla: Euroopan maat
antavat sotilaita,; me varaamme niille aseet — mikä sellaisenaan
olisi liyvin,edullinen "kauppa" yhdysvaltahusille sotatarvetehtaili-joille.
Mutta kenraali'Eisenhbwerin Euroopan yhdistynyt armeija
on ^deläkin paperitiikenV johtuen se siitä, että on eri asia marshalloi-dajbltakin
porvarien hallituksia kuin itsenäisyydestään, omanarvon­tunnostaan
ja kansainvälisestä rauhasta kiinni pitäviä kokonaisia
kansakuntia. Myös muistetaan, että 'Korean sota saatiin kuluneen
/ vuoden aikana estetyksi* laajenemasta kansainväliseksi atomipaloksi.
Tämä siitäkin huolimatta, vaikka sodanlietsojat kenraali iMacArthurin
johdolla vaativat sodan laajentamista Kiinaan ja sitä tietä kaikkialle
maailmaan. Tämä sotasuunnitelma törmäsi kuitenkin rauhaara­kastavan
ihmiskunnan muodostamaan horjumattomaan muuriin sillä
seurauksella, että kenraali"MacArthur sai 'lopputilin" jä kalossin ku-i
van siihen paikkaan^ missä selkäranka ja jalat kohtaavat toisensa.
Merkillepactavaa myös on, että vaikka kenraali 'MacArthur sen jäl­keen
otettiin Yhdysvalloissa vastaan ''suurena sotasankarina", niin
.kumpikaan vanhoista puolueista ei kuitenkaan halunnut ptta.-i hänen
sotalippuaan vaaliohjelmaansa!
Nämä ja monet muut samansuuntaiset seikat, liittyen siihen vie­lä
yhä useimmifi hallituspiireistäkin noussut vaatimus, että "idän"
ja "lännen'' täytyy tehdä "kylmästä sodasta'' järkevä ratkaisu so­sialistisen
ja^ kapitalistisen maailmanosan rauhallisen rinnakkalsolon
periaatteen hyväksymisen pohjalla.
Kaikki tämä osoittaa, että rauhanpuolustajain ääni kuuluu jo
korkeissa paikoissa ja siis myös sen, että rauhaa voidaan menestyk-sellisesti
puolustaa loppuun asti, jos ihmiset otta\'at rauhan asian
omiin käsiinsä ja toimivat peräänantamattomasti sen hyväksi.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Hilda Kiviharju, Meadow Portage,
Man. t ä y t t ä ä 75 vuotta t ä n ä ä n tam­mikuun
3 p n ä . .-
Kysymyksiä ja
vastäuEuia
* * * 5-
T U U L E N VOIMASTA
Kysymys: Luin. hiljattain Vapau­desta
uutisen. Jossa kerrottiin "beau-fortelsta','
myrskyn mittana. Olisitte­ko
n i i n hyvä Ja selittäisitte t ä m ä n m i -
tan, sillä saattaa olla muitakin luki­joita
Joille Jäi sormi suuhun uutisen
luettuaan. — Tilaaja.
Vastaus: Beaufortin asteikko käsit-^
t ä ä ' 12 tuulen astetta. Nolla vastaa
tyyntä; 2 heikkoa tuulta,^4 kohtalaista
tuulta, 6 kovaa tuulta; 8 myrskyistä
tuulta, 10 kovaa myrskyä Ja 12 beau-fortia
ivastaa hirmumyrskyä. Kun
tuulen nopeuden sanotaan olevan e-slm.
6 beaiifortia kulkee tuuli silloin
9.9—124 metrin sckunttinopeudella,
12 oeaufortin tuuli ^(hirmumyrsky)
kulkee y l i 29' metrin sckunttinopeu­della;
Beaufortin asteikko tuulen mit­taamisessa
on vaöhanalkainen silla
on paljon selvempää mitata tuulen
voima siten, e t t ä mainitaan sen tun­tinopeus,
kuten yleisesti t e h d ä ä n t ä l ­lä
mantereella,
.VEROTETTAVASTA TULOSTA
Kyysymys: (Minä ostin asunnon tä­män
vuoden alkupäivinä Ja myin sen
kymmenen kuukautta myöhemmin
tuhannen dollarin voitolla. Bitääkö
minun maksaa tulovero t ä s t ä tuhan­nen
dollarin «voitosta? — Tietoa ha­luava.
Vastan»: Yleinen sääntö tuloveroon
nähden on, e t t ä pääomien myynnistä
saatavasta voitosta el tarvitse maksaa
tuloveroa, ellei niiden myyntiä voi­da
p i t ä ä ammattinanne. (Niinpä maan
talon, huonekalujen, arvopaperien y-ms,
myynnistä saatua voittoa ei kä­s
i t e t ä verotettartraksl tuloksi, eikä sii­t
ä tarvitse mainita tuloveroilmoltuk-sessa,
ellei 'niiden myynti ole varshialr
nen tulolsaiteenne. ja aimmattinne.
Pulmallisista seikoista on parasta tie­dustaa
tuloveroviranomaisilta.
Tyytymätön jäsen
CCF:n kriisistä
(Seuraava kirje Julkaistiin To­ronto
l^aily Starin yleisön osas­tolla
Jouluk. 13 pnä 1Ö51-)
Joulukuun numerossaan CCPN^s^^s,
C C P : n Ontarion Jaoston viralhnen
Julkaisu, antoi seuraavan selityksen
miksi puolue kärsi niin murskaahan
häviön maakuntavaaleissa:; "Ne tu­hannet
CGF;n Jäsenet. Jotka eivät
meniKet kane: taimaan, aiheuttiVat
tappien CCP:lle."
Miksi eivät nämä tuhannet men­neet
äänestämään? Kcska he olivat
kyllääntyneet C C F : n jatkuvaan .luun-nanmuutoksecn
eivätkä nahnset CC
P : n ja kahden vanhan puolueen iva-
Llla. s;lvaa eroa tarke Sod kysymyk-s.%
a _
Mcnns:nä päivinä CCPrn ryhmissä
kcvkustcl-.Iin polithkan , peniskysy- asiakirjan, Reginan manifestin ro-
KirJ. Leslie Morris
"Mikä meitä loi?" :^'se3evat C C P :n
j ä s e n e t : Ontarion yaalien jälkeen.
Liittovaalien tuUessa päiväjarjestjUc-ceen
ehkä ensi vuonna j a amakin nel­j
ä n maakunnan vaalien ollessa tulos­sa,
he -tekevät o:kem esittäessään
tämän kysjmyksen.
Osa vastauksesta saadaan. C C P :n
uudesta ohje^.^la- Ja penaatejulistus-ehdotuksesta,
CCF:n kansallinen
neuvosto on kirjoittanut alustuksen
S i i t ä keskustelua varten neuvoston
kokouksessa mika pidetään vuoden
1S52 alkupäivinä. Tassa: neuvoston
kokouksessa harkitaan muutosehdo­tuksia
j a siten viimeistelty ohjelma-j
a periaatejulistus ehdotus alistetaan
vuoden >1£52 edustajakokouk»Be.-
Täysin hereillä olevien ccf: laisten
pitäisi helposti voida vastustaa tata
'asiaiirjaa. Uuden ohjelma- j a pen-aatejulistusehdotuksen
taystana on
V. 1932 laaditun CCP:n perustamxs-
Milä muut sanovat
VAROITTAA TUHLAUSTA
VASTAAN
' . . . Se on melkein samanlaista Jos
vakautettaisiin ruumiita, niinkuin
tehtiin sodan aikana kun hengissä
olevia ruumiita tehtiin hengettömik­si.
Kekkonenkin oli kyllä mukana
Siinakin vakauttamisessa, mutta .Tan­ner
siinä kuitenkin oli päätekijänä
siellä ylhäällä, ja Mannerheim, ku­ten
tiedetään, pani toimeen, mitä
muut määräsivät. Silti^hänkin osal­listui
itse Juonten punomiseenkin, ei­kä
h ä n t ä turhaan tehty presidentiksi,
sitten kun se huittislainen Risto Ryti
oli lopullisesti palanut pohjaan. Sii­tä
hj^ästä 'Manneitheimille ollaan
nyt alkamassa kerätä rahoja, patsas­ta
varten, Ja köyhiltäkin pyydetään
rahaa. Jopa entisiltä punakaartilaisil­takin,
mikä on punakaartin pilkkaa­mista.
Varoittaisimme ketään anta­masta
markkaakaan, koska ne rahat
tulevat joka tapauksessa menemään
hukkaan, sillä on aivan selvää, ettei
sellaisia Mannerheim-patsaita Suo­messa
kauan tar.lta, vaan niiden alle
pannaan kasa trotyylla Ja ne ammu-mvksistä
ja taloudellisista-problee-mc
s:a, mutta näiden sijaan nykyään
k-'::i;-ie3!aan miten voitaisiin järjes­tää
szlla nen -vaalikoneisto, Joka saisi
cr.c.Timuii ääniä. Nykyiset kokoukset
o/at tustin mmta kuin vaalikokouk­sia,
Cr.3ttajlen, lakimiesten j a pro-fe-^
crifi.n: keskiluokkalais'sta Johtajis­ta
' c n tullut byrokraatteja. ^
He imaäräavat politiikan Ja torjuvat
puolueen oikealle, suistumista ivastus-tavat
I1.7iauks3t jyrkksti. Äskettäin
julistettiin jlaitbcCTiaksi B . C. Scscialist
Fellowsh:p, ryhin|f rakt:ivisia, uskolli­sia
ja pitkäaikais!ia: ccf:lais.a>/ jotka
yrittivät elvyttää liikkeen British
Columbian jaostoa. .. ^
C C P : n klubien poliittinen;; aktiivi­suus
'on hyv:n alhaista. Aktiivinen
jäsenistö on perusteeltaan ketkiluok-.
kalaisia j a ammattitaitoista työvaen-luoickaa,
joidsn keski-ika on: hyvin
korkea j a poliittmen kiinnostus hyvm
alhainen. 4 G C F i n nuoris^toimmta on
kuollut j a Jäsenistön pääpyrkimykset
on kohd-stettu rahantekcsuunnitteim-hin,
jasenryntayksiin, seun^stelutilal-suuksiin
ja vanhan vaalikoneiston
rakentamiseen suorittamaan tehtävää.
Jonka vain työväenluokan militantti-suus
voi suorintaa. '
Puolueen v. 1950 fvuosikokous hyl­käsi
Reginan manifestissa, CCF:n
peruskirjasra, määritellyn: srkaivan
sentimentaali-en pas fismin. j a antoi
kansallisen ivsuvcston tehtäväksi, laa­tia
uusi periaatejulistus.: Mr. Cold-
\*ellin vakuutus ,etta luokkataistelua
ei oI-2cleOTasia.cn saattanut monet
työväenluokkaan kuuluvat CCPm
kannattajat epaileniaan keskiluok­kaan
kuuluvien "sosialismia".
Tyytymätön cefrlälnen
«5>-
taan hajalle. Mitä enemmän rahaa
patsaiden rakentamiseksi nyt kart­tuu,
sitä suuremmiksi patsaat vale­taan
ja sitä enemmän tarvitaan dy.
namllttia sitten myöhemmin. 'Emme
suossittele sellaista tuhlausta... —
Jussi Llsäjuuri, Satakunnan Työ."
PARAS TUODA K A I K KI
U L K O M A A L A I S E T ^ O I S JA
JÄTTÄÄ K O R E A K O R E A L A I S I L LE
Veteraanit (Koreasta - takaisin tul-
Jeet kanadalaiset sotaveteraanit); sa­novat,
e t t ä Korea on hyvä paikka j ä ­tettäväksi.
'
Canadan Korean armeijan kaksi­toista
miestä edustaen rivimiehistä
aina vääpeliin a s t i . . . saapui Malto-nin
lentokentälle lauantaina.
. . . Tosiasiassa kaikki takaisin pa­lanneet
pitivät jossakin määrin K o ­reaa
epämieluisana p a i k k a n a . . . J a ­pani
oli hieno paikka.. . K o r e a ? Ko­rea
soveltuu linnuille" sanoi yksi heis­t
ä p ä ä t t ä v ä s t i . . - Globe and.Meil-lehden
uutistieto, Joulukuun 31 pnä
1951.
muuttamlnöri. Oikeistojohto on sita
mieltä, e t t ä Reginan manifesti, joka
kirjoitettiin vv. 1923-33 kriisikaudella
voidaan : tulkita luan radikaaliseksi.
Siksi on laadittu uusi ehdotus,-— -
Ensisilmäyksellä nayttaa,. etta vv.
1S32-52 mjrskyinen historia ei ole
antanut mitaan opetusta C C P i n joh-^
dolle. Mutta asia ei ole niin. Joh­tuen
juun vallitsevasta ihaailman-
JcriLslstä ta ma uusi periaatejulistuksen
ehdotus on askel oikealle siten, etta
asiallisesti puJhuen se ei poikkea pal­joakaan
sellaisesta ohjelmasta mita
kansalUstamtsta kannattavat liberaa­lit
tukisivat.
, Se ei ole alustus. Jonka tavoitteena
on työväenluokan ja pikkufarmarien
tarpeiden tyydyttäminen, vaan hei­dän
taistelujensä välttäminen ja vä­syttäminen.
Sen tavoitteena on saada keski-luokkalaisten
-ja joidenkin: kapitalis­tienkin
tuki vieden CCF 1 aa entista
kauemmaksi työväenluokasta. Ehdo-tas
C C P m uudeksi chjglma- ja peri­aatejulistukseksi
soveltuu kes-ciluokan
liberaalipuolueelle, muttei ' työväen­puolueelle.:
Tästä huolimatta CCFin tuhannet
•jSiSnet, erikoisesti työlaisjasenet, ha­luavat?
työväenpuoluetta, samalla kun
farmarijasenet haluavat tyolalsten-larmarien
liittoa. Monet progressii­viset
keskiluokkalaiset odottavat joh­toa
työväenluokalta. •
N i m a ihmiset odottavat turhaa toi­veidensa
täyttymistä uuden ohjelma-j
a periaatejulistuksen perusteella,
iruilu, caisa vallitsee G C P i n oikeisto-iohdon
ja C C P m jasenjouäkojen vä­lillä,
levenee jatkuvasti. . S i l t a Johtuu
C C P : n alhamen ä ä n i m ä ä r ä Ontarios­sa.
Silta Johtuu oikeistojohdon Ja
ijäsenistön mielipiteiden jyrkkä ero.
CCPrn riveissä on käynnissä terävä
taistelu. Taoia ilmeni kouraantun-tuvasti
Ontarion vaaleissai työläisten
j a farmarien antama kannatus L PP
m julkaisemalle työläisten ja farma­rien
yhtenaisyysvetoomukseHe ja
rauhantöiminnalle — Jota tukivat
Jack Dswllng, Harry Waltcr5, V/alter^
Parker. Lloyd Fell. George B . Fa-cr-cett.
Beg. Gardiner, Joe F.aston ja
Tbcmas D. Thomas — CCi^in ehdok­kaat
Ontarion tärkeimmis<?a teolli­suuskeskuksissa^
ai 1 ekirjoittamaJla
viiden ; vaUan ' rauhansopimus vaati­muksen'
' t a i -: ilmaiseoialla julkisesti
kantansa neuvoteltavan rauhan- puo-^
lesta.
On totta, e t t ä .Thomas .03hawasta
peruutti,kantansa vaalipäivän, aatto­na,
mutta^^^tarkeitit?;on, ettärOCP v i ­ralliset
ehdokkaat. Johtuen {|sev tyo- ^
Iäisten sekä CCP: n jäsenten ' j a ^ T ^ -
nattäjlen-: vaatimiikses-tä, ilmaisivat
Julkisesti kantansa neuvoteltavan
rauhan puolesta. ::: Merkillepantavaa
mj'ös on*;ettei sen paremmin M . J .
Coldv/elpäutt J . B . Jolliffe'Eaan us­kaltaneet
julkisesti tuomita- naita eh­dokkaita,
tai kayttaa rankaisutoimen­p
i t e i t ä h e i t ä vastaan, vaikka he j u l k i ­sesti
cmäi^uiyat vastakkaisen kannajf
mitä COFrn ^ kansalhnen neuvosto
seuraa.
Nämä ontariolaiset tapahtumat
liittyvät,, tärkeisiin Saskatchev/anm
tapahttimijn^ missa CCF hyväksyi
tärkeitä päätöslauselmia rauhan ky-sjaiykse-
»ta.
, Tästä. a.siasta.ei voi olla epailyai
Ne ^cf^iaiset,: jotka käsittävät etta
tie eteenpäin; kulkee tyolaistert-far-marien
yhtenäisyyden .kautta rauhan
hyväksi, ovat pakoitettuja omaamaan
vastuunalaisuuden tassa taistelassa
C C P m oikeistosiipea vastaan.
El SIIS ole ihme vaikka Ontarion
tehtaissa j a imioissa kaydaankm kuu­ma
keskustelu siita, etta .mihin C CF
on meno3.sa.
CCF:n uuden ohjelman sanotaan
perustuvan nelj^aan pääkysymykseen:
mhimilhnen ./ ai-vokkuus, sosiaaliset
Oikeudet, •. ^taloudellinen demokratia,
maailmanhaUitus. El mitaan mai­nintaa
imperialucnista ja taistelusta
sitä vastaan. Ei »mitaan mainintaa
hirveästä atQmisodan vaarasta j a sn-t
ä mKen sit-a vastaan olisi, taistel­tava.
Ei mitaan mammtaan työläis­ten
ja tycnantajain välisestä luokka­taistelusta.
El mitaan mainintaa imr
perialistisen sodan vaarasta ja työ­väenluokan
traditionaalisesta taiste­lusta
rauhan puolesta. Ei mitaan
mainintaa Yhdysvaltain ylihemiudes-.
ta Canadassa ja itsenäisyyden mene­tyksestä.
Ei m i t ä ä n mainintaa fa­sismin
vaarasta.
Hyljätään historiallinen välttämät­tömyys
sita, etta työläisten täytyy ot­taa
haltuunsa* tuotannon, välineet ja
inaan hallinta. Vam joukko abstrak­teja
ja tomuisia paragrafeja. Jotka
muodostavat täydellisen vastakohdan
lausimnolle, etta " C C F : n ohjelma on
taottu realiteeteista ja muovailtu ca-nadalaisen
elaman opetuksista".
Kansallisen neuvoston esittämillä
perusperiaatteilla ei ole mitaan yii-denmukaisuutta
COF:n työläisten ja
farmarien todellisen elaman kanssa.
Todellinen elämä johtaa k ä s i t t ä m ä än
poliittisen taistelun tarpieel^uuden —
taistelun monopolipäaomaa ja sen
kalkkia aikaansaannoksia vastaan.
C C P : n uuden ohjelma- j a periaate­julistuksen
lucnpoksessa ei ole Jälkeä­kään
rauhan ja kansan etujen puo­lesta
käytävään taistelun tarpeelUsau-desta.,
« .
On totta,; e t t ä silna luonnoksessa
puhutaan- ,asunnoista, elintasostan-daittien^
i-lattiasta. terveyspalv^hptä,*^
:TÄTÄ.
HAJASHEUNEN
' TarjoiUJatar: T e ö M i e vä
unohtanut Jotaldn? :
;' Professori; E n J ^ m l z i ^ antanut
.le' tavanmukaista juomarahaa? 5
Tarjoilija: Kyllä hörra. Muti
ett^ ole varmaankaan muistanut
d ä tilaamaanne ateriaa;
::SKjjätäri:?^liäJ^|Ä^
? ^ * p i l | a k k ^ - t a ^ k ^ ^ ^
',:";ilmiva'>^<^Kli,--^^
; i i u t t a | jä^iffy^ileiM
' agäflkurl:.g^yJml;B& ylpensä
ohjelmasta?.*';^! vato r ^ i i i a t a J ^ l u n ^ i^
pamen^i^^iittaliatitkin tUTVrryäni.^ j ! - : ^J-j
^ , , a HÄTJULLVT ,
" i ^ n i puheUmefisa;: '"Lääkäri,;
sltteko saapua t ä n n e heti? Poikani
nielaissut täytekynän." '<y^
' iLääkärri: ' T u l e n heti. M u t t a i h i^l
te teette sUlä välin?" '
Ääni: ' K ä y t ä n lyijykynää."
1
tunnusta
nujstavau sen — f fmUttei OCP:n rtnisl
hyväksi. Bhodes koululaisten j a hy-
•vätuloisten. työväen 'lakimiesten laa-r
timassa ohjelmaluonnoksessa ei ole
jälkeäkään tästä!
P E T O K S E N P O L KU
Meitä ei tassä yhteydessä kiinnosta
sellainen mahdollisuus, e t t ä oikeisto­siiven
sosialidemokraatit laatisivat
vallankumouksellisten työläisten oh-jsLmaa.
Sitä he eivat tee. Mikä
meitä kiinnostaa on se, etta. C C P : n •
tuhannet kannattajat, jotJka etsivät
tietä" kaipitalismista • vapautuakseen,
rauhaan ja taloudelliseen turvaan,
johdetaan tämän ohjelman avulla pe­toksen
tielle; Sen lopputuloksena
olisi se,: e t t ä työläiset j a farmarit vie­täisiin
"inhimillisen, arvokkuuden"
fraasin suojissa miperiallscnin leiriin.
Työläisten tulevaisuuden ehtona on
se, e t t ä saatetaan Yhdysvaltain impe­rialismi
häviöön, e t t ä voitetaan kan­sallinen
itsenäissrys j a rauha sekä so­siaalinen
vapaus, nukä saavutetaan
siten, etta työväenluokka johtaa pro- •
gressliviset ihmiset liaisteluun kansan­vallan
toteuttamise&si. Se riippuu
viiden suurvallan yhtenäisjrydestä
rauhan säilyttämisen j a vakiinnutta­misen
hyväksi, aseistariisumisen ja
atomipommin pannaan Julistamisen
puolesta seka ullromaisten joukkojen
pois kuljettamiseksi muiden kanso­jen
alueilta. 6e riippuu kaikkien
maiden tyol&isten solidaarisuudesta.
. Mitä me löydacnme tästä uudesta
ohjelmasta? Puhetta maailman h a l ­lituksesta,
aluepaikteista (kuten At­lantin
paktista. Jota C C P : n kansal­linen
neuvosto täydellisesti tukee,
yaikka Lansi-Euroopan kansat ovat
sen- hyljänneet),• ja sen sijaan, että
annsttaisiin; täysi tuki siirtomaatean?'
sojen vapaustaistelulle, siinä anne-'
taan kannatus .pahamaineiselle Co­lombo
suunnitelmalle; 'jav iTrtmra^n
'»Neljän kohdan" WäU Streetin "avulle
kehittymättömien maiden"^ suhteen.
Miettikööt . C C P : n fja,3enjoukot hot^<
kisen, mita ajattöl^vatf-lögyjptfii, Irä-,
hm ja Lansi-Intian työläiset sellai­sesta
J4^'u4utee5ta"..,«.
Winston Churchill hyväksyisi p ä ä -
/1\Aar8lmlIin ayun'' loppu
Kuten aikaansa seuraavat maanmiehemme tietävät, n.s. Marshal­lin
avun ohj'elma päättyi joulukuun 31 pnä 1951. . >
Tämän suunnitdman tarkoitukseksi ilmoitettiin alusssa Länsi-
Euroopan maiden talouselämän ''elvyttäminen" ja "kommunismivaa-ran"
torjuminen.
Muistetaan miten "Marshallin avun" järjestämisen aikana su­keutui
kansainvälinen väittely siitä, mitä se "apu" on ja mitä se ei
ole. Tämä väittely tunkeutui myös työväenliikkeen riveihin, oikeis-t<
Maisten unJojohtajien ja sos.demien huippujohtajien omaksuessa sen
kamiatuksen miltei jumalalliseksi uskonkappaleeksi, josta johtui, että
sen vastustajat (kuten CM-'M ja sähkötyöläisten unio) erotettiin
CllOrsta ja (esiiri. Canadan merimiesunio) IVFLrsta.
Njrt kun tämä yhdysvaltalaisille keskimäärin jokaista aikuista
Ja lasta kohti noin $80 maksanut '^larshallin avun" ohjelma päät­tyi/
sen korkein hallintovirkailija Richard 'M. Bissell Jr sanoo "va­kaasti
uskovansa", ettii Marsahallin apu olh\ saattanut Länsi-iEuroo-jpan
nmt"rahallisesti jaloilleen kesäkuun 30 p:ään mennessä 1952,
dlci olisi syttynyt Korean sotaf Toisinsanoen mr. -Bissell Jr, sanoo
nyt, kuten sanoi heti alussa esim. ' M -M unio ja myös vaatimaton leh­temme
Vapaus, että Marshallin apu ei auta ketään muita kyin yh­dysvaltalaisia
sotatarvetehtailijoita. f
Suurin osa Marshallin avun rahoista meni Britannialle, Rans­kalle,
Länsi-Saksalle ja Italjalfe (juuri tässä järjestyksessä). " Bri­tannia
sai^2,825,O(iO,000 'Marshallin apua" ja elää edelleenkin mi­tättömän
pienten "annosiTläärien varassa. Yhtään paremmin ei ole
Ranskan laita, vaikka sekin on saanut $2,455,000,000 "Marshallin
apua". Italia on saanut $1,314,000,000 "Marshallin apua" ja on nyt
sellaisessa talouskriisissä että sen onnettoman maan oikeistolainen
hallitus kaupittelee työttömiään kuin karjaa ympäri maailmaa.'
On osoittautunut, että '-Marshallin apu" oli todellisesti \Vall
Streetin sotakapitalistien"itseapua", jonka perusteella sodista väsy­neille
Länsi-Euroopan maille on tyrkytetty tykkejä ja tankkeja, ja
siten saatettu ne taloudellisesti ja poliittisesti yhä suurempaan riip-puvaisuusascmaan
Wall'Streetin suhteen.
Mikäli taas on puhe "kommunismin hävittämisestä" .näissä
'"marshalloiduissa maissa", puhumattakaan nyt Neuvostoliitosta ja.,
Kiinasta, niin parhain todistus tämän stfimnitelman epäonnistumi-sesti
saadaan Euroopan matkalta palanneen ATLtn sihteeri-rahas­tonhoitajan
George 'Meanyn valitusvirrestä. Xew York Timesin ker­toman
mukaan mr, ^leany on "pettynyt" eurooppalaisten kommunis-tisyöjien
aikaansaannoksista, sillä eurooppalaiset uniot ovat kuulem­ma
liian "helläkätisiä kommunistien" suhteen. iMr. -Meany on sano­nut
Timesin edustajalle:
"(Länsi-'Euroopan) hallitukset, uniot ja kaikki muut näyttävät
olevan'Valmiina siihen, että me olemme huoUss.amme, ja he ovat teke­mättä
mitään . . . Euroopassa ei ole todellista yhteistoimintaa kom-munistiunioiden
kysymyksessä . . . Saa sellaisen käsityksen, että
vain amerikkalaiset ovat huolissaan kommunismin .suhteen . . . "
F'ikä mr. Meany itke suotta. Euroopan unionistit ovat hyljän­neet
hajoitusohjclman ja sensijaan ovat yhdistäneet rivinsä palkan­korotusten
puolesta. Unionistit o\-at hyljänneet Wall Streetin sota-ohjelman
ja vaativat sen asemesta rauhaa ja ystävyyttä kansojen
kesken. ^ , .
"Mar?hallin apu päättyi", kuten ajattelevat ihmiset etukäteen
sanoivat, epäonnistumaan. .
piirteissään ne " k a n s a i n v ä l i s e t pei#
aatteet",, m i h i n - t ä m ä .nusi: ohjein tfi
päättyy. El siis ole ihme vaikki J
löydy hiuksenkaan eroa ClementAtt I
leen : j a Anthony Edenin ulkopolitli |
kan Vallila — ohjelmassa,mikä jölrt|
Korean ja Egyptin asioihin
tumiseen j a Malalkan-raatajain muT^
haamlseen; Ovatko C C P : n j ä s e nB
samaa mieltä kansallisen: neuvost
kanssa näissä asloissa?v Minä en usk
asian n i i n olevan.
. Ohjelma- 'ja. periaatejulistukses
.(jonka .suhteen kansallinen vsUiie
Lorne Ingle määrittelee huolella;,et^
se 'ole; vaaliohjelma, .tarkoittaen i
sltä^ ettei M i t ä .periaatteita M y t e t l i o^
vaalitaisteluissa) oUsl luullut, ettIi
CCP:ää kontrolloivat kesklluokka|f Ja
lals-liberaalit olisivat, koska he. y r i t l l
tavat saada työläisten, kannatusta
antaneet selvän- lausunnon Canadai i
teollisuuden tulevaisuudesta'. MutU i
ohjelmaJuonnoksessa «anotaan, v ette
' ' C C F : n ohjeliim edellytä ».
tuotantovälineiden lyhtelskunnallists.
omistusta". ."Korostus von "SUUN-;
NITTBLUSSA". Suunnittelu .'kenelle \
minkä vuoksi, kenen toimesta ja kel
nen hyväksi? Kenen h ä r k ä -on pis­tettävän?
. Onko tämä sosialldem& l
kraattmen kivuton toampaanveto tar-l
koitettu keinoksi Jolla loukataan Yh-'^
dysvaltaln j a Canadan saaliinhlmoil
sla konporatlQja, jotka kontrolloiva^
Canadan ekonomiaa Ja vaknlstuvs^i
..sotaan?,^Eipä tietenkään..mikäli C6
P : n kansallisella neuvostolla on mi
taan sananvaltaa slihep.
: ; bjij^lmaluoni^t^essa > sanotaan, et
tä', ^''turvallisuutta ,'Uhataan" totali­täärisen
kommunismin taholta. kuki
tamalla Itsenäisiä valtioita tai kaata­malla-
niiden^^halhtuksia, mikä on ai-
Van sama perustelu, millä Trumai
toteuttaa imperialistista sotaohje
maa. ' Siinä puhutaan .kiertelemattij
"kcjllefctilvisesta turvallisuudesta" ii
"asevoimista", jotka suojaavat "va
paatai maailmaa" missa "sosialismi voi
kukoistaa". 'Naiden lausuntojen I
gllkkana on kannatuksen antaminei
hykkäjlkselle Neuvostoliittoa Ja Ku­han.
K a n s a n t a s a v a l t a ; vastaan. CC
F : n yiipäällystö el uskalla t ä t ä sän(
avoimesti, mutta se kannattaa Ko
rean kansaa vastaan tehtyä "Ijyöi-käystä
Jotta voitaisiin luoda „polija
Yhdysvaltain; asevoimien toiminnall!
Kiinaa vastaan, siten osoittaen sei
Västi. että-Jos sota syttyy, n i i n CCF:it
Johtajat ovat Yhdysvaltäin puolella
sosialistisia maita Ja . kansandemo-kiratioite
vastaan — kun U S A : n sota
peitetään sopivasti Y K : n naamiolla
kuten tapahtui Koreassa.
Ylläoleva kuva pnotettn päivää ennen joulua halUtuk sen työnvälitystoimiston edostalta Torontossa, missä
työttömät odottelevat toivossa saavansa vjonklnlalsta t y c t ä , koska monilta on jo työttömyysvakuutos katkaisu.
Lähes ncljänhcsmiljoona carikdalaisiä on nykyään työ ttcmänä. sillä baUitnksenkin antamien numeroiden mu­kaan
o l i työttömien lukumäärä lokakuussa 10(1 pros. korkeampi kuin edellisenä vuonna.
ISKUiTiAUSEITA J A .liBSTRAKTEJ;*
• T o t t | i on, että periaatteissa kii­r
e h d i t ä ä n lisäämään, e t t ä "aseet yk­s
i n ä ä n eivät r i i t ä demokratian suojaa
jmiseen". Mutta mitään el sanota
kontrolloidusta. aseistariisumisesta!
Oletettavasti asevoimien täytyy olla,
V Jatkuu 5. sivulla
1
Juhlahumuista on s i i s - p ä ä s t y ja
taas alkavat "härkäviikot ja reikär
leipien'' ajat.
(Hyvä niinkin. Totta tietysti on, et­t
ä juhlapäivien lepo tuntuu meissä
nuorissa miehissä (ja naisissa myös)
samalla tavalla kuin "rahan pankkiin
vlenjr*, mutta kun rahaministeri Ab­bott
j a muut porvarit ovat vieneet
'korkeilla hinnoilla j a suurilla veroil­la
meiltä rahat, n i i n l i i a n pitkät juh­latkin
muodostuvat' epäterveellisiksi
kun el ole mitä panisi hampaiden ra­koon.
Alkakaamme siis työhön Ja toimin­taan
siinä hartaassa toivossa, että
sotavlllltystä voitaisiin rajoittaa, jot-ta
ensi jouluna j a uutena vuonna voi­taisiin
vapaammin käytellä lantte­jamme.
Juhlien jälkeen — meidän velvolli­suutemme
kun on^ v ä l i t t ä ä sekä h y \ lä
e t t ä huonoja uutisia — tunsimme Jon­kinlaista
hienoa y l p c j t t ä Ja tyydytys­t
ä siitä kun täkäläiset maanmiehem­me
selvisivät näistä ruljanselsta suu­remmitta
haavereitta. Mikäli tie­toomme
on tullut, kukaan täkäläinen
vkansalalscmme cl ole lllkarcntouden
vuoksi Joutunut vakavampiin selk­kauksiin,
eilöi?nyt oteta huomioon s i ­tä,
että jotkut ukot ovat oikeutetusli-k
i n saaneet kuimnella "naispuhujaa"
— kotona. •
Mutta "ylpäys käy lankeemuksen
edellä". «Juuri kun olimme pääse­mässä
omahy\i'älsyyden tunnelmaarf-siltä,
ettemme *^Jumalan kiitos ole n i in
pahoja kuin muut", n i i n slUohi sattiif
silmiimme 'Reuterin uutlstieto skot­lantilaisten
..uudenvuoden juhlista.
Tunnustaa täytyy, että se oli kuin
jääkylmää vettä niskaamme.
Mainitun uutistledon mukaan me
kalpeanaamat eli vaäleaverlset Ihml--
set olemme onnettomuuden sanan­saattajia.
Jolta kaikki kunnialliset
skotlantilaiset, niin herrat kuin nar­r
i t k in karttavat •varsinkin uudenvuo­den
yönä.
Maimtun. uutistledon mukahan skot-lantllnistcn
"Hogmnnay:n" — uuden­vuodenpäivän
— -viettoon kuuluu
vanhoja hyviä trndltloja, kuten on
asianlaita muidenkin kansallisuuk­sien
keskuudessa.
Näiden vanhojen tapojen Ja tradl-tiojcn
mukaan skotlantilaisten on
kuulema miltei mahdoton uutena
vuoima lausua vcslfaltls-sanaa — pu­humattakaan
nyt siltä, e t t ä he olisi­vat
ralttiusseuralalsia.
Ilot ovat .kaikkein ylimhilllään
puolenyön aikana jolloin skotlantilai­set
laulavat, nauravat. Itkevät j a suu­televat
toisiaan, kuten me muutkin
syntiset, aattoyönä. ,
Mutta sitten alkaa vasta olkea r u l ­janssi.
SkotlantUaiset lähtevät liike­kannalle
niin matalista tölleistä kuin
korkeista linnoistakin. Vaikka asiaa
el läheisemmin selltetäkään, niin'
m e i s t ä - t u n t u u kuitenkin, e t t ä • mata-l
a ln töllien'-miehet 'jä-'naiset vieraile­vat
maalissa. :töUelssä^^.|a kbir^^eiden
linnojeju i. miBkkltiurkklset jrouvafc ^ Ja
möhömaihalB** -herra'*^ *Weralle*ät * t o i ­sissa
k o r k e l ^ ; linnoissa'. ] .ÖHellla k a l ­k
i l l a ön paketteja .kainalossaan ja
p i t k ä ' p u l l o n kurkku i t ö r r ö t t ä ä kuin
pienen tykin piippu taskuista.
K a l k k i tämä on kuhi ollakin pitää.
luuleÄ mä.
Skotlantilaisten tapana on ivledä
lahjoja ystävilleen Ja uudenvuoden
lahjana on klvihlUenpala, Joka on
huolellisesti kääritty paperUn. Tä­mäkin
on vl?lä mukiin menevää.
Varsinkin näinä aikoina, jolloin "an­tamisen
hinta" on aivan Ulan korkea,
tällainen lahjojen Jako käy täydestä
vaikka siihen slsäityykln v ä h ä n taika­uskoa
ja muuta sellaista.
Mutta t ä h ä n liittyy myös se kar­vas
pala joka panee meidät suomalai­set
- r t^l tarkcmnjln sanoen vaalea-
Veriset kalpeanaamat kokonaan pois
' ' l u c ^ a h » n n a ^ - f t C i t a l « ^ - - kirjoista ~
joko kolmannen tai neljännen luokan
Immeisiksi.
/Vanhan käsityskannan mukaan a
sla on n i i n hullusti, e t t ä Jos Skotlanti
laiseen peiiheeseen uudenvuoden yönä
tulei^a ensimmäinen vieras on vaalea-verinen
henkilö, n i i n se tietää huonoa
onnea Ja onnettomuutta. Tästä jo5i
tuu, e t t ä enshnmälsen vierailijan j;
lahjankin antajan tä;ytyy olla tum-mayerisen
henkilön, sillä vain sitec
voidaan seuraavan kahdentoista kuu
kauden aikana odottaa onnea ja me­nestystä
. / t ä s s ä matoisessa maail­massa,/
." CNilnpä- sitten uutlstletomme ker­tookin,
e t t ä puolenyön, jälkeen, kun
skotit läfetevät liikekannalle, laijo-
Jaan jakamaan Ja pullo jaan sihtaile­maan,
ensin menevät kynnyksen yli
tummaveriset ja koko Juhlatoimltuk-sen
ajan vaäleaverlset pysyttelevät
taka-alalla — sillä eihän kukaan kun-nlaUtaen
vaaleaverlnen sentään nito
tyly ole. e t t ä parhaUle ystävUlecn on­nettomuutta
toivottaa kurjan ulkonä­könsä
perusteella.
T ä t ä vanhaa kansalllstapaa el kui­tenkaan
pldft skottien synniksi lukea
sillä skotlantilaiset työläiset
marlt ovat valtaosalU kunnon Ihmi­siä
j a hyviä tappelijoita pahemman
lämän puolesta. ' .
Onnellista uutta -vuotta lukijat, J«
hyvää tolmhitatarmoa kcstiVvUn rau
han, vauraamman Canadan j a y'
s ä onnellisemman huomisen vww
ta. -T iKänaäkoiira;'. ^