1951-08-02-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
» i i i mu Vi 1 I I I i i i S i v u 2 Torstaina, elokuun 2 p. — Thursday, August 2,1951 dUBEBTV) V— Xtidepexutent Labor Organ <tf Fiiuiab canadlans. Es* <tttdl8li0d Nov. 6, nti. Aatborlzed aii Becood c]as8,inall tgr the Post OfficA' Department; Ottawa., Pub* Udied tbflce weekly: ' Tuesdays, mnxfldays and Saturdays by Vapaus !PabUsbing Company litd.. at 100-102 Slm S t W., Sudbuiy. Ont., Canada; Telephones; Business Office Editorlal Office 4^4265. ^ Manager E, Sulcsl; Editor W; Eklund. BSaillng address Bo x 69; Sttdburyi Ontario. Advertlsing; rates vpon appUcation. Dranalation iree of ctiazge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 6 kk. 3.75 3 kk. 2it5 YhdysvaUblssa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 Tervehdys liittojuhliDe T Ensi lauantaina Ja sunnuntaina viete ja Don-baalilla urheiluliittomme (SuomalaiSrCanadalaisen^^^i^^ Urheiluliiton y viidettätoista Liittojuhlaa, johon osallistuu urheilijain ja voimistelijain lisäksi suuri joukko ''aktiivisia" penkkiurheilijoita ja muita juhlavieraita eri puolilta Canadaa ja iVieläpäYhdy^^ asti. Työväen urheiluliikkeen traditiot ovat syvälle Juurtuneet täkä- - Iäisten tnaanmiestemme, niin nuoremman kuin vanhemmankin suku- : polven keskuuteen ja siitä johtuu, ^ttä Liittojuhlat muodostavat erottamattoman osan Caniadan suomalaisten elämästä; Kuinka paljon ' köyhempi ja.karumpi olisikaan elämämme, ellei olisi näitä urheilevan ' nuoren kansan juhlia, missä elinvoimaa uhkuva ja eteenpäin pyrkivä nuoriso saa rauhanomaisella kilpakentällä mitellä kuntoaan ja omalla tilaisuuden edesauttaa rauhan kallista asiaa, mikä ,on/elinkysymys ei vain nieille:'pikkuihmisille'^ vaan Kanadalle jota me olemme oppineet V rakastamaan uutena kotimaanamme ja koko ihmiskunnalle. ^Tosiasiassa urheilevan nuorisona jo perjantai-iltana pidettävillä tansseilla ja jatkuvat lauantaina ja sunnuntama Tarmolassa pidettävillä urheilu- ja voimistelukilpailuilla sekä päät-tyv Se on siis ur-^ heilijoille, vqimistelijoille ja suurelle Juhlayleisölle työntäyteinen, palr jon vaativa Jansen perusteella myös paljon antava Juhla, mitä meidän oloissamme voidaan hyvällä syyllä nimittää suurjuhlaksi. * Vapauden toimitus ja liikkeenjohto yht3rvät niihin tuhansiin maanmiehiimme, jotka eivät o nuoren väen rauhanhenkisiin suurjuhliin, mutta jotka ovat kuitenkin "hengessä mukana" ja sydäatiensä -syvyydestä toivottavat onnea ja menestystä liittomme viidennelletoista Liittojuhlalle. Otamme myös isäntäseuran Yrityksen puolesta vapauden lausua sekä urheilijat että juhlayleisönkin tervetulleeksi Torontoon. ' Työläisu parhaat miehet ja naiset voittakoon Julpailut samalla kun koko juhla innoittakoon niin nuoria kuin vanho- ^jflkin terveeseen elämäntapaan ja aktiiviseen toimintaan työväenliik- ;£een riveissä rauhan puolesta — Canadan kansan ja valtion parhait- ,ten etujen vaatimalla tavalla! Liittokokous viitoittaa tietä i- Ensi maanantainay heti viidennentoista Liittojuhlan päätyttyä, ^pidetään Torontossa urheiluseurojemme edustajain liittokokous, missä '.viitoitetaan uutta tietä tulevaa toimikautta varten/päätetään seuraa- ;Yfen liittojuhlien^ajasta ja paikasta, sekä viitoitetaan ohjelmalUsessa (mielessä seuraavan vuoden tehtävät ja tavoitteet-. - . . ^ Tämän liU edellä on käyty, laajahko demokraattinen keskiistelu liiton asioista ei vain seurojen kokouksissa vaan myös leh- ' Umme yi5)auden palstoUh malais-Canadalaisen Amatööri-Urheiluliiton sydän on terve ja elinvoimainen. Parhaana todistuksena tästä on se tapa miten liittotoimfkun-ta on yhtynyt urheiluväen parhaimmistoon, im.m. Suomen "Entiset "Kultamiehet Yhdistyksen" johtaviin jäseniin korostaessaan työjärjes-tysehdotuksessa seuraavaa: "Ajankohtaisimpana kysymyksenä koko maailmalle on tällä hetkellä rauhan säilyttäminen ja toimenpiteet siinä ymmärryksessä. Kuinka mahtavaksi onkaan tuon asian eteen tehty : työ Ja saavutukset jo nykyhetkeen mennessä muodostuneet, se on meille jokaiselle' varmaan selviönä. Kuitenkin on tuota, kampanjaa edelleenkin vietävä kaikin voimin eteenpäin . . . Meidän kaikkien täytyy yksimielisesti vastata^ että juuri meidän urheiluliittomme ja sen nuorta jäsenistöä se koskeekin kaikkein tärkeimmin, sillä sodan ^tyessä juuri nuorisomme on se,. joka joutuu kantamaan raskaimman kuorman sodan Moolokille . . . ainoastaan rauhan vallitessa voimme tehdä työtä fyysillisen kuntoisuuden kohottamiseksi työtätekevien kansankerrosten hyväksi. Olkoon tämän liittokokouksemme päätun-nuksena: 'Rauhan puolesta sotaa vastaan' ja tehtäköön tässä ym-ntiärryksessä myöskin edullisia päätöksiä tässä kokouksessa. . ; . Tämän selvemmin ja kirkkaammin tätä nykyhetken kaikkein tärkeintä kysymystä ei juuri voida tulkita. Kys;piys on elämästä ^tai kuolemasta, fyysitlisestä kunnosta tai yleisestä rappeutumisesta, meidän nuorisomme Ja koko tämän kansakunnan tulevaisuudesta ja onnesta tai tuhosta. Ja vastaus liittotoimikunnan vetoomukseen ei voi olla mikään muu kuin se, että päätetään aktiivisesti: toimia viiden suurvallan rauhansopimuksen puolesta, aseistariisumisen hjrväksi kaikissa maissa, sekä kansojen välisen ystävyyden ja kaikkien maiden välisen kaupankäynnin edistämisen puolesta. Tämän peruskysymyksen lisäksi on liittokokoukseen valmistavassa keskustelussa herätetty eräitä muitakin tärkeitä kysymyksiä, jotka ansaitsevat vakavaa harkintaa. On julkisesti myönnetty — ja vain heikot pelkäävät tunnustaa heikkouksiaan — että liittomme ei ole viimeaikoina kasvanut. Tämä ei tietenkään Johdu siitä, että nuori-^ •sonune olisi vähemmän kiintj^nyt työväen urheilutoimintaan kuin ai kaisemmiit. Mutta syy onkin siinä, että johtavat piirit, ennenkaikkea juuri lehtemme Vapaus, eivät ole kiinnittäneet riittä\^ suurta huomiota aatteelliseen valistustyöhön —^ Ja kun on kuvaannollisesti puhuen annettu parhaimman aseemme ruostua tupessaan, niin seurauksena on se, että taantumuksen tyrskyt ovat hetkellisesti onnistuneet ehkäisemään liittomme kasvun. Mutta tämä on varmasti väliaikainen ilmiö. Urheilevan nuorison keskuudesta kuuhiu jo vaatimuksia, että jotakin on tehtävä tämän heikkouden poistamiseksi ja liittotoimikunnan työjärjestysehdotuksessa korostetaan entistä selvemmin tätä seikkaa alleviivaamalla rauhantyön tärkeyttä. ' Edelleen on keskustelun yhteydessä kiinnitetty huomiota kansallisuuskysymykseen, jonka yhteydessä esim. Vapauden kontolla on suurta laiminlyöntiä; Tunnettu urheilumies "Kalle Kustaa" pani tämän asian eräässä kirjoituksessaan täten: " . . . On visseissä kysymyksissä menetelty väärin, joka Iqppujen kapuksi johtaa toiminnan heikkenemiseen" ja viitattuaan siihen, miten on värvätty seurojen ulkopuolelta'Joitain "maineen puolustajia'*, niin "oman seuran kasvatit Jäävät silloin sivuun . . . Tämmöinen toi-oninta katkeroittaa myöskin vanhempaa väestöä . . "Kalle Kustaa" ei suinkaan kiellä "toiskielisiä" osallistumasta Uittomme kilpailuihin ja seurojen toimintoihin. Päinvastoin hän pi-ta^ sitä suotavanakin. Mutta jos me ymmärrämme häntä oikein, niin ^Klalle Kustaa" korostaa tässä kirjoituksessaan liittomme suonulai-suusperustan toteamista. "Kalle Kustaa" sen paremmin kuin Vapauskaan/ ei ok kansalliskiihkoilija. Mutta me emme liioin ole "oman pesämme" likaajia, vaan annamme arvon ja kunnian kansallisille kult-tuuriperinteUIemme ja erikoisesti juuri kansallisille urheiluperinteil-femme. Valtavan suuri eneinmistöUittomme jäsenistä ja iirheiUjolsta Mitä muut sanovat "lUUJUAS VAABA" «Ainoa; tekijä mikä «iattaa sekoit* taa (liikemiesten) laskelmat < on se, että. jsaavutettaisiin jonkinlainen tö-dennäkfiineniormula kestävästä rauhasta Venäjän kanssa, - r Financial World, Montreal. O, CANADA! Vaaeomrer. — Eilen kuoli sairaa-. lassa metsämies ja poliisiviranomaiset etsivät miestä, ioiuk, he sanovat, löi tätä metsämiestäisUtsi kun hän el puhunut englanninkieltä. KuoUut mies on4o-vuotlas Stanley Deren, jota lyötiin vasten kasvoja seisoessaan kadunkulmassa alakaupun-gilla. Silminhäkijä kertoo lyödyn miehimen kaatuneen ' j a iskeneen päänsä katuun. Hän kuoli sairaalassa seitsemän tunnin kuluttua. •Poliisi sanoo, että Deren puhui erfän naisen kanssa puolankieltä kun mies tuli katua pitkin ja kysyi: »Miksi et puhu englantia?" Perenm kerrotaan sanoneen: ••Tämä on vapaa maa." Silloin mes löi Derenla nyrkillä. — Canadian Pressin uutistieto. heinäk. 16. HYVÄ ON Associated Press levitti viime v l l - koUa tätä tfetoa. jonka nyt vällr tämme teille. Se tulee Birmingha-mlstia, Ala., eikä oikeastaan kaipaa mitään huomautuksia. :. Sheriffin apulatoen meni haastamaan kansalaista valamlestehtävään. Ferheenemäntä vastasi oven koputukseen. "Onko hänen BAXKO tulla?" kysyi "hän. "Kyllä,' rouva." "Maksatteko te matkarahat?" "Kyllä." , "Hyvä on", sanoi perheenemäntä. :; "Hän on Japanissa." ' v . Ukrainian DaUy News„ New York; CC F:n maakuntokokous oli rauhan ja Kiiiian puolella Liittojuhlan urhei uolijelma Suomalais-Canadaläisen Amatööri- Urheiluliiton 15. Uittojuhlan urheUu-ohjelma suoritetaan, kuten aikaisemmin julkaistussa kilpailukutsussa todetaan, seuraavassa Järjestyksessä: Lauantaina, elok. 4 pnä: .111.15 ap. — 100 m. alkuerät kaikissa sarjoissa, l l i l S ap. — Yleisen sarjan painon-heitto. 12.15 ip. — 800 m. yiemen, aUe 21 v. ja yli 35 V. . 't • 12.15 lp. — Kuulantyöntö kaikissa sarjoissa. 1J30 ip. — 4x60 m. viesti, varhaisnuorten (2 poikaa alle 13 v. Ja 2 tyttöä alle l ö V. E i mestaruudesta). 130 ip. — Korkeushyppy, kaikki muut sarjat mutta • ei yli-ikämiehet. ä.45 ip. — 200 m. alkuerät, yleinen, alle 21 V. Ja yh 35 v. sarjoissa. 2.45 ip. — Kiekko, yiemen, alle 21 v. Ja yli 35 v.,poJat alle 17 v., naiset Ja alle 16 V. tytöt. 3.45 ip. — 4x100 m. seurojen väimen viesti midiiUe. 4.IS ip. — Kolmiloikka, yleinen, alle 21 V. ja yli 35 V. 5.00 ip. — 400 m; Juoksu, yleinen, alle 21 V. Ja yli 35 v. 5.30 ip. — 3,000 m. juoksu, yleinen (el mestaruudesta). Sonnuntalna. elok. 5 pnä: 8.00 ap. — Yhtelsvoiroisteluharjoi-tus.. * ' 10.00 ap. — 110 m. aidat, yleinen, alle 21 V. Ja yU 35 v, 10.00 ap. — Moukarinheitto, yleinen sarja. •10.30 ap. — Seiväshyppy, yleinen, alle 21 v. Ja yli 35 v.' 1/130 ap.— <1;500 m. juoksu, yfemen. alle 21 V., yli 35 V. ja yli 45 v. 12.00 p. — tCelhäs. kaikki sarjat mutta ei yli 45 v. : 12.30 ip. — 100 m. loppukilpailut kalkissa sarjoissa. 1__2 lp. — Päivällisloma a—4 ip. — Voimistelua, paraadi Jne. 4.00 ip. — Pituushyppy kaikissa sarjoissa. 4 JO ip. — 200 m. juoksun loppukilpailut. 5.00 lp. — 4x100 m. viesU, naiset 530 lp. — 80O--400-20O+-100 m. viesti, miehet. 6.00 ip. — 1J500 m. Juoksu, 10-otte-lijat. «—8 ip. Pesäpallokilpallut. Kaikki hypyt ja tieitot ovat suoraan loppukilpailuja. : iKukin seura saa lähettää kolme osanottajaa Joka lajiin i a sarjaan. Näihin kilpailuihin saavat (wal- Ilstua ainoastaan liiton jäsenet. —^Yhdysvaltain vallankumouksel-llsteti petturikenraali Benedict Arnold sai Britannian hallitukselta palkkiokseen 13,400 eekkeriä maata Ontariossa v. 1798. K A DOVOLAB COU>WELLIA VASTAAN gaskatcheipanin pääministeri T. C. Doorlas sanoi CCF:n maaknntafco-konksen edustajille, että Y K : n tditä-vänä on rauhan turvaaminen - eikä niiden hallitusten tai Icansojen tuhoaminen. Joiden ideologia ei ole sopn-sotnnossa omamme Icanssa; Mr. Dotig-laa Ja maaknntakokous omaksuivat CCF:n Johtajan politiiI<an vastaisen kannan ulkopoliittisissa asioissa. CCF on ' hallitnspuolne Sashatchewanin -maaknimassa»''''''''' " Saskatoon, Sask. — Täällä hei- . näk. 18—21 pnä. pidetyssä CCF: n maakunta järjestön lu>koiik8essa hyväluyttlin yksimielisesti vaatimus, että Korean sota olisi lopetettava neuvottelujen avulla, ja että maaliman rauha pitäisi turvata myöskin neuvottelujen avulla. Edelleen hyväksyttiin vaatimus niiden rikoslakiin tehtyjen muutosten peruuttamisesta mitkä liittovaltion parlamentti hyväksyi ennen lomalle lähtöään. Nämä oikeusministeri Garsonin ehdottamat muutokset leimattiin "snora-nalseksl Ja ehdottomaksi siviilioikeuksien menettämisen uhaksi Ca-nadassa." Kokouksessa hyväksyttiin myöskin St. Laurentin hallitukselle . esitettäväksi . vaatimus, että viiden vuoden vehnäpoolista olisi maksettava farmareille vielä 48 miljoonaa dollaria, että vv. 1950—91 sadosta ja kaikista tulevista sadoista olisi malcsettava parlty-hlnnat Ja että' maatalousvälineiden hinnat olisi palautettava:cvuo-den 1946 tasolla. Moose Jawn valtuusmies tri E. Ma-hoed sanoi kannattaessaan komitean kokoukselle alistamaa selostusta Isaa-sainvälisistä asioista: '*YK:ta ei perustettu sodan a - loittamiseksi Korean kansaa vastaan, eikä Korean kaupunkien'ja-kyiien tuhoamiseksi napalm-pom-; melUa. YK: la käytetään nyt hysvaltain tarkoituksiin, Joita? me' emme hyväksy." Myrskyisän keskustelun jälkeen edustajat hyväksyivät muutokset komitean mietintöön, Joosa sisältyivät mm. seuraavat vaatimukset: . ' 1. Y K : n on palattava entiseen tarkoituliseensa työskennellä ran-"^ han hyväksi neuvottelemalla, eikä'' ole yritettävä pakkorauhaa uudelleen aseistamisen Ja' sodan avulla. 2. Koreassa on saatava aikaan Tauha . neuvottelujen avulia^ ja poistettava sieltä ulkomaalaiset • Joukot.'. • • 3. Canadan on heti tunnustettava Kiinan. Kansantasavalta. 4. Ulkomaavaltojen sekaantuminen Formosan asioihin on ioper tettava. 5. Saksan uudelleen aseistumi-nen on lopetettava. PÄÄMINISTERIN PUHE r SaskaU;hewanin maakunnan pääministeri T. C Douglas puhui ko-koulcsen avajaispäivällisillä ja sanoi: "Jos suurvallat käyttäisivät 25 prosenttia sotatuotannostaan takapajuisten maiden avustamiseen, vaikuttaisi se, enemmän maailman rauhan a i kaansaamiseen kum kaikki ne biljoonat mitkä nyt käytetään aseistamiseen ... YK:ta ei ole sallittava käyttää taantumuksellisten hallitusten — Chlang Kai-shek, Syngman Rhec ja Franco — pakottamiseen niille kansoille, Jotka eivät halua heitä. YK:n tehtävänä on rauhan turvaaminen eikä lähteä tuhoamaan mitään kansaa tai hallitusta, joiden ideologia ei. ole sopusoinnussa omamme kanssa. H. Mitchell Flskesta ja parlamentin 'jäsen Percy Wright Melfortista ehdottivat mietintöön sellaisia mUU-toksiS, Jotka olisivat asettaneet kokouksen sopusointuun Y K : n viralli- Saskat4^ewaiiin Iinaalamlakokous vaatu myös rikoslam kapiimpykäläin peruuttamista seniv|Wlitilkan.rJcaQssa. N^ kuitenkin' mytäkyfjxsa'!^^ Ja äänestyksen JäUteen;^' Jotka on käsi-» tettävä edelleen, jQGPzn - jcan-sall Isen J o ^ J k n M. j . £teläweilin sotapotf-tii^ f^arvostelukii. ob^merkille pantavaa,, että ;{cur.^ ,C^ldwelI ei (älut kökpulEsessavvaiU^ parlamenttiin Juilul; 6askatchewanis; ta!, joka ön liänen kotimaakuntansa. Merkille • pantavaa siltä tyytymättömyydestä mikä vallitsee. Saskatche-wanissa Coldwellin .Ja OCP:n parla^ menttiiyhmän toimintaa kohtaan - on se päätöslauselma, 'jossa : vaaditaan niit£ työskentelemään idän Ja lännen rauhallisen rinnakkaisolon merkeissä. Kotimaisiin kysymyksiinnähden vaati kokous^' että"iarmareile pitäisi naaksaa parity-hUmat. että perhelisät pitäisi korottaa Jcymmeneen dollariin lasta kohden, että vanhuudeneläk-keitä pitäisi m ^ a a 60 dollaria 65 vuoden iän saavuttaneille ja llmam mitään varallisuusedellytyksiä.ja että Saskatohewanin sairaalaveroa ei saa korottiaa. Kokoukseen osallistui 528: rekisteröityä edustajaa' vaUtsiJapihristä Ja kokouksen arvellaan olevan viimeisen maaiumtakokouicsen ennen maakun-tavaaleja;. Suurin piirtein puhuen osoitti kokous: niiden CCF:n voimien lujittumista. Vjotka haluavat CCF:n JUttyvän rauhan Ja sosialismbi leiriin. On kuitenkin selvää, että näiden* voimien on tehtävä rvielä paljon lujitttukseen^otaisteluaan ^öväen: ja iarmarten yhtenäisyyden puolesta so^ tapolitiikan ja Icapitalismin puolusta^ jia vastaan; joideii-edustajina esiintyivät tässä kokouksess mm. CCF:n kansallisen rv johdon • puheenjohtaja Percy Wright ja H. Mitchell. • TABJOAA JnaXEISTOIMiNTAA 8a8ksl4Kin.i-^ 3jFP:n Saskatchewar^ nin nuuikuntajohtaja Nelson Clärke antoi täälläv: OCP:n Änaakuntakokor "uksen jälkeen .lausunnon; jossa ke-hoitetaan ryhtymään j^teistoimin-taän hyvien päätösten icäytäntöön saattamisen puolesta m l ^ hyväksytä tiin äskettäin pidetyssä COPrn,maar, ktmtakokouksessa. Mr. Clarke sanoi: "Hyväksytyt päätöslausehnat Ja pääministeri Douglasin pbhe avustavat huomattavaila,tavalla rauhan ja edisr tyksen voimia. OCP:n kokouksen vaatimus, että Kiina tunnustettaisiin Ja että sille myönnettäisita palkka Yk:ssa j a selvä Korean sodan vastustaminen tulevat tunnetuiksi Ot-tavMssa.**-':'''-•?•'•'•"••'••:" SAI KOKVAFUVSTIN Vaikka CCF:n kansallinen Johtaja M. J.Co|dwell on valittn parlamenttiin jnorf': Saskatehevanln maakunnasta el hän oliot saäpmma, ;^CCF:nSas-batchewanln m««knntahofconkwawa. Joka pidettiin äskettälnJSaskatöontea.' Jossa hän sai. poliittisen • korvapuustin kun kirftops omaksol ulkopolitiikkaan nähden CoIdweUIn Ja CCF:n kansallisen'Johdon vastaisen. luuman.; K o - ifcoultseen osallistui ,528 virallista edustajaa. f-SUÄ :TÄTÄ.:J KAYTXNNOLUNEN lUlORCg -Nuori luotettava ja työteliäs mfr, joka saa palkkansa perjantakal on p.a. tiistatoa. haluaa tehdä tmtT vuutta nuoren viehättävän tn& kanssa. Joka saa palkkansa tUstZ ja on pA. lauantahia. Vastaus nL mhn. "MolemnUnpuoleinen onm* SECBANKIPEA METSÄKADBlg Eräs metsäkuris oli eräänä ml nä pelästyttää hengUtä metsastäli Alfred Nilssonin Skanessa GediZ! mto tilalla. Metsästäjä käyskenUa metsässä Ja jäi seisoskelemaan det selän takana, kun han ään tunsi kädessään jotakm kylmää kosteata. Hän kääntyi ja näki säkaurito, ioka oU hieronut kÄ ansa hänen käteensä. Joitakin tunteja myöhemmin'-fl. mestyl metsäkauris Skromber^ missä se lähti seuraamaan pyörgfle. viä tyttöjä. Kauris _ ykslvubtlto kohras — oli nito ihastunut tyttöjä seuraan, että seurasi niitä kotiin asti. Se oiiihneisesti kesytetty ja bli jisi takto syystä eksynyt kotlpaikkakijn; Mr. Olarke pamosti, että "nykyinen kriitiUinen tilanne edeUyttää, että Jokaisen kansalaisen. Ja Saskatchewa-nm maakuntahallituksen jäsenen on heti osallistuttava taisteluun sellaisen oikean ohjelman puolesta mikä pelastaa meidät atomisodan icauhidl-ta> naltaan. 'apande lCL:n lortterik vai i AHERTAJA Pomo: ?^Miksi sinä kannat vain yhtä -lankkua vaikka toiset vievät kaksi?" Paavo: VKatsos. he ovat Illan lais-J koja tehdäkseen kaksi reisua." eduskuntavaalit osoittivat? Kirj. 1. Kiiranen . Travdä", helnakoon K p:Itä 1951 Heinäkuun alussa olivat' Suom&ssa eduskunnan vaalit. Täinän kuun 12 päivään ; mennessä saatujen tietojen mukaan Suomen kansan demokraattinen liitto sai uuteen: eduskuntaan 43 paikkaaC entisessä eduskunnassa sillä oli 38 paikkaa), sosialidemokraattinen puolue sai 53 paikkaa (entisessäedus-kunnassa sillä oli 54>i maalaisliitto 51 (entisessä eduskunnassa sillä oli 56). kokoomuspuolue ä8 (entisessä' eduskunnassa : sillä oli 33), ruotsalainen kansanpuolue 15 (entisessä eduskunnassa sillä oU 14) ja entisistä kansal-lisiesta'edlstyspuordeest^^^^^ '''itseh^- sestä: ^ keskiluokasta^; muodostettu '^Suomen kansanpuoIuef^'saI:vlö.paikkaa!. - , , ! . TNäin ollen Suomen' kansan» demokraattinen liitto . sai;' eduskuntaan paikkoja enemmän kuin sillä oli entisessä; eduskunnassa - samaan ' aikaan kuin 'iniltei kaikki: porvarilliseen leiriin; kuuluvat .puolueet menettivät mtiulamia paiki^oja «eduskunnassa. Suurimman tappion eduslcuntavaa-lelssa kärsi kokoomuspuolue; joka vaa-lijulistuksessaan .ivaati julkisesti sotaan valmistautumisen vohnistamista. Se menetti yli 55 tuhatta: ääntä. Suomen kansan;: demokraattisesta liitosta on valittu., eduskuntaan mutm miiassa Hertta Kuusinen, Jokaon saanut ääniä enemmän kuin kukaanmuu Uudenmaan; vaalipiirin ..edustajaeh-dokkaista, kuten. ViUe. Pessi, Mauiri Ryömä. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aatos Vh^anen, Aimo Aaltonen, Mauno Pekkala yjn. Suomen taantumus sai solutetulcsi eduskuntaan Sotarikollisen Väinö Tannerin Ja hänen oikeistososialistiset aateveljensä Fagerholmin, Leskisen y.m. rauhan Ja demokratian viholliset. Kaikki porvarilliset -puolueet, siinä luvussa myöskin sosialidemokraattinen puolue olivat Vaalikampanjan a i kana yhteisrintamassa koettaen hinnalla niillä hyvänsä tuottaa vaalitappion Suomen icansan demokraattiselle liitoUe. On helppo havaita, mistä taantumuksen yhteisrintama saa tukea. U l komaiden lehdistö hiljattahi kirjoitti, että amerikkalaiset imperialistit olivat asettaneet Suomen sosialidemokraattisen puolueen- joht(»niesten tehtäväksi yhdessä ihdidto oikeistopuolueiden kanssa syrjäyttää SUömen kansan demokraattinen liitto eduskunnasta. Vaalipäivän aattona "Työkansan Sanomat': julkaisi kirjoituksen, josta selviää, että'kodeh 1947 lopusta lähtien Suomessa on-toiminut "Yhdysvaltojen vakoilulaitoksen perustama salainen diversiojärjestö ^'^rohkalsuliike". jonka perustehtävänä on valmistaa vallan kaappaaminen Suomessa englantilaisten ja amerikkalaisten sodanlietsojien . kanssa yhteydessä olevien taantumuksellisten voimien käsiin Ja Neuvostoj^iopi'ja Suomen ystävyys-, yhteistyä4|a\6i<funantosopimuksen rikkominen;;; l i u e t u n lehden lausunnon mukaanit^mä^-salaisen Järjestön Joh-tokunnasi^,': oV3(t Ryti. Tanner, Kivimäki jaiaÄt':sotarikoUiset. Monet sosiaUdemoljiraattisen puolueen johto-niiehet^ :-mtitb£cbuassa Fagerholm Ja puoluesihtee^H^Iieskinen. kokoomuspuolueen;^ maaUisUiton ja sotilaspiirin edustaJaV.-se^^poliisilaltoksen suuret irirkailijät?!'aä^tuvat aktUvisesti tämän' salaisen-Järjestön hajoitustyö-hön. - Taantumuksen aikomuksena oli tuottaa vaalitappio Suomen kansan demokraattiselle liitolle Ja saada se pois eduskunnasta. Suomen taantumuksen talstelutavat eivät ole mitään uusia.: Monilukuisten fasististen järjestöjen henkiinherättäminen, sotarikollisten Ja uusfasistien valitsemin.en eduskuntaan, uuden sodan hillitön propagoiminen, demokraattisten voimien ilkeä parjaaminen Ja rauhan-puoltajien ahdisteleminen ja haukkuminen, — sellaisia ovat ne keinot, Joihin Suomen taantumus turvautui vaalikampanjan aikana. 'Matkien: Ranskan. Ja Italian taantumuksen vaaliiäktikkaa Suomen por-varistopuolueet olivat itseasiassa yhr teisrintamassa maan demokraattisia voimia vastaan. 15 vaalipiiristä oli 11 vaalipiirissä muodostettu vaaliliittoja, joihin yhdistyivät kaikki taantumukselliset puolueet — suurkapitalisteja edustavasta kokoomuspuolueesta vaalien edellä muodostettuun "Suomen kansanpuolueeseen" asti. Uudenmaan vaalipiirissä kokoomuspuolue oli vaaliliitossa "kansanpuolueen" ja niinsanotun ' "vapaa-ajattelijain liiton" kanssa, Vaasan läänhi eteläisessä vaalipiirissä "kansanpuolue" oli vaaliliitossa maalaisliiton kanssa, Turun läänin eteläisessä vaalipiirissä oli maalaisliitto vaaliliitossa ruotsalaisen kansanpuolueen kähssa jne. Suomen sosialidemolcraattien johtajat olivat suoranaisessa salaliitossa ultrataantumuksellisen kokoomuspuolueen kanssa. Nyt on käynyt täysin selväksi, että Jo monta kuukautta en-; nenvaalikamppanJan alkamista kokoomuspuolueen johtamiehet solmivat salaisen vaalisopimuksen sotarikollisen Tannerin kanssa. : Suomen kapitalistit rahoittavatj runsaasti "sosialistisia" aputtitaan.) Ruotsalatatn VNy Dag" lehti kirjoit-j taa, että sosialidemokraattisen piio-j 4ueen pää-äänenkannattajan "Suoni€h| sosialidenmkaatin" budjettivajai^; ( sesta korvaa 35 prosenttia Suomen työnantajain keskusliitto ja 24 pro-senttiä osakeyhtiö "Enso-GDtzeif. Toiseksi painomäärältään suuilntti sosialidemokraattista lehteä — •'Eu^l san Lehteä" ralioitUvat tamperelaliieit[ Emil Aaltosen konserni Ja osakeybtiij "Yhdistyneet paperitehtaat". Sosialidemokraattisen puolueen niinsanottu | "teoreettista" lehteä rahoittaa puunjalostusteollisuuden työnantajain yhdistys. "Yksistään vaalikampanjani aikana sosialidemokraattinen puolutj sai tämän yhdistyksen puheenjohtajalta puolitoistamiljoonaa markkaa. Suomen taantumuksen ja sen valu-1 merentakaisten isäntien laskelmat ovat pettäneet. Heidän ei ole onnls- ( tunut syrjäyttää kansandemokraatt«]a| eduskunnassa. Päinvastoin taantumus on itse — kokoomuspuolueesta | sosialidemokraattiseen puolueeseen asti Icärsinyt tappion. Suomesi kansan demokraattinen liitto saavutti I eduskimnan viime vaaleissa suura | voiton. Rauhan ja demokratian leirin vol-l 'toista .villiintyneet taantumuksen joi-l tcpukarit ovat ryhtyneet uusiin, Suo-] men kansan eduille turmiollisiin 1 hankkeisiin. Vastoin valitsijain sd-j vää tahtoa he koettavat muodostaa 1 sellaisen hallituksen, joka toteuttaisi j julkista sotapolitiikkaa ja alistaisi | inaan ameriklcalalsten imperialistits | agressilvisille suunnitelnulle. Kokoomuspuolueen äänenkannat-j taja "Uusi Suomi" on kehoittamitj kaikkien pyplueiden kesken. Suomeni kansan demokraattista liittoa lukuim-ottamatta, soUniamaan poliittisen «-j Uranhan, Ja muodostamaan "yhteiseni kokoomushallituksen" ilman Suomen kansan demokraattisen Hiton edusta-1 jlä. Sosialidemokraattisen puolueeni äänenkannattaja "Suomen soslaMe-j mokraatti" myöskin yrittää todistdU,! ettei Äiomen kansan demokraattKaj (Jatkuu 4. sivulla) „ ta le,.V iväi/i ;täisiv: jos b tta IS koskei ae ji : mai ta inu ohta m 5CAI m 1 iestä] rheil iuvav ) I KE iuhlas IEN ' loukki intoa .es-:».. PÄIVÄN PAntNA t i - Mitä fapalifuu Ciciitssa? rajalla sijaitsee I lyöneen häniä iiseita kertoja ja huu- ' suuruhien d - / t a n e e n : : ?tMene pois täältä ja älä Chicagon läntisellä noin 67.000 asulckaan ceron laitakaupunki, jolla ei ole koskaan ollut er&oisen hyvä maine. Kaksikymmenluvulla vallitsi kaupunkia Torrlon ja Caponen kängi. Jonica miehet ajoivat panssariautoilla kau-i} un«in kaduilla ja hallitsivat .kaupungin julkisia pelipaikkoja, "sala-käpalcoita" Ja porttoloita. * Vaikka kaupungilla olikin mohien hyviniklr- Java historia- niin ylpeUtiUi siellä sillä, ^ttä ketään neekereitä ei asu kaupungissa, Ikäänkum se olisi kunnon ihmisten kannalta'tärkeä ylpeUto-sen aihe. ' : Fiskin yliopistossa kandidaatin-tutkinnon suorittamat ja toisessamaaU-tule takaisin . . . tai muuten saat luodin nahkaasi." Mr. Clark, joka toimii bussin ajiir rina Cblcacossa; päätti ryhtyä lail- UsiUi. toimenpiteisiin. Hän'pani v i reille i$2()0A)0(Jrkorvausjutun Ciceron kaupunkia ./Ja. sen viranomaisia vastaan. Oikeus antoi: ^amal|atilapäi-mansodassa kersanttina toiminut nee-ovat Canadan suomalaista nuorisoa. Näin tulee aina olemaan. Siksi liittomme Mmuotona", j'a lainkaan sen canadalaista sisältöä vahingoittamatta, pitäisi olla järjestön todellista olemusta tulkitsevat kansalliset piirteet. Pitäisi tietoisesti innoittaa esim. kauniiden kansalllspti-kujemme pitoa ^tällaisissa juhlissa samalla kun järjestetään kansantanhuja ja muita nimenomaan nuorisojuhliin sopivia toimintamuotoja. Kun yllämainittuihin setkkoihm lisätään seuraavan liittojuhla-paikanmäärittely ja hikuisat muut tärkeät kysymykset, niin nähdään kuinka tärkeä ja edesvastuullinen tehtärä liittokokouksen edustajilla' -on. Siksi kaikki urheilutoimintaa harrastavat maanmiehemme seuraa.- vat liittokokouksen menoa ja toivottavat sen työlle hyvää menestystä. keri Harvey ^ Clark ja hänen vaimonsa eivät nähtävästiicään tietftnect tätä neekereihin suhtautumista muuten surullisen kuuluisassa kau- ^pungissa. He olivat kyllästyneet asumaan "pienessä ^huoneistossa ,Ct|ica-gon eteläpäässä Ja etsivät parempaa asuntoa itselleen ja kahdelle Uipsel-leen. Niinpä Clark vuokrasi sitten huoneiston, Ck:erosta. Mutta, kim hän yritti muuttaa uuteen asuntoonsa kesäkuussa.; kielsi kaksi . kaupungin poliisia häntä purkamasta huonekalujaan kosM hänellä ei oUut "lupaa" ja kun palkalle sa^ui poliisipUllilt-kö Konovsky.; määräsi hän: Clarkin poistumaan^ kaupungista. > Se r.klin-telstdkaupplas. Joka f4i vuokrannut gsumum ClarUUh,.sanot KoDOtoskyn sen estetuomlon, varoittaen Ciceron 1>oliisia ' huolehthnaan' siitän- että ClarUn peHbettä ei häiritä. V- Kun ClariUt palasivat myöhemmin Ckeroon- ja muuttivat huonekalunsa asuntoonsa — tapasivat he paikalla ^ kourallisen Ckeron Ja Cook-katintin poU^eJa Ja smuren joukon vihamielistä väkeä. Clarkit pelästyivät ja lähtivät pois, mutto väkijoukko ei hajäanUmut., Tämä roskaväen Joukko liikkui kaduilla puoIeenyOiön saakka Ja kun,Cook-kauntin sheriffi Jolin Bä4)i);;naSäräsi joukon hajaantumaan sai häii vastaukseksi pilkka-, huutoja ja^ikijoukosta heitettim joi-takto kiviä,, Seuraavana Utanä oll^oukko Jälleen luolia, entistä fuuren^iana ja uhkaa-vampan< L<f'ffi:uh alaflcäiset poikaset heUteliy&t^ Jb^tä .piiUqudkoista. k i viä ClarUh Siuoneiston ikkunoihin, eivät Sd poliisia tehneet mitään sen Johdosta^ Puolenyön aikaan muodostui > JoulcknMihkaavaaimaksi. ; Joukko nuor^iQlehU ^työntyi polilsivar-tion. ohi taloa käytäVifin. •rikkoivat etuoven ja menivät, yläkerrassa. olevaan Clarkin huoneistoon. Väkijoukon hurratessa heitettiin ikkunasta alas Clarkin huonekalut, piano mukaanluettuna. Sen jälkeen nämä vandaalit repivät irti ikkunat ja ovet kehyksineen. tekivät reikiä seiniin Jne. Sähkövalaistuslaitteet kis-kottim hrti, lämpöpatterit. Jääkaappi Ja sähköuuni sekä toiletti murskattiin.' Kaupantekijäisiksi tehtihi samalla tavalla kahdessa darkhi alapuolella olleessa huoneistossa. ' R a - kennukssessa asuneet 19 perhettä olivat sitä ennen paenneet kodeistaan. Tämän jälkeen sytytettiin ulos heitetyt huonekalut palamaan Ja väki-< joukon elämöhiti tuli entista voimak-kaammalul. Noin puoli kolmen a i kaan aamulla- väidjoukko hajosi — mutta kaikki käsittivät että seuraavana iltana kokoonnutaan jälleen. AamuUa lähetti sheriffi Babb pyynnön Illmolsin valtion kuvernöörille avun saamiista. Kuvernööri määräsi paikaUe lähetettäväksi viisi komppaniaa Icansalliskaartilaisia. Väkijoukkoa rupesi kerääntymään jäUeen iilaUa. Poliisit toimivat nihi hyväntahtoisella tavalla kuin kysymyksessä olisi ollut Jotakm paraatia seuraavan väkijoukon järjestyksessä pitäminen. Phneän tullen muodostui väkijoukko kuitenkto rohkeammaksi Poliisien Joukkoon heitettita raketteja ja ruvettihi puskemaan poliisia pois tieltä. Kello kyoomenen aikaan oli joukko niin lähellä rakennusta, että kyettiin heittämään kiviä ikkunoihin. Juuri kun Joukko oli pääsemässä vailoiUeeh kuului huuto: "Kaartilaiset!" Kun kaartilaiset etenivät Jeepeissä, trokeissa Ja busseissa, ryhtyi väkijoukko pilkkahuutolMn Ja (heittämään raketteja, tiilk. ja kiviä kaartilaisia vastaan. Jotkut heitUvät rakennuk-. un katolle rautatlesoihtuja. - Palokuntalaiset saivat kivisateesU^ huolii matta tulipalon sammutetuksi- Va-I paaehtoiset kaartilaiset oUvat varis-1 taneet kiväärinsä pistimillä Ja iJäää-l vät hiljalleen pistimiä käytellen-j neljän tunnta kuluttua tilanteen liefj raksi. Kohnen illan väklvaltalsnu-j det johtivat 23 henkilön loukaaoi*! miseen ja 119 vangitsemiseen, I Harvey Clark oU yhä edelleenteil sitä mieltä, että hänen Pitää « taa uuteen asuntoonsa. Hän sai^l "He hävittivät kaiken mitä ooistBi-l me. kaiken mitä olimme saaneet p-l koon O vuotta kestäneen aviolliIM»-I me aikana — vieläpä avlollittot^j tuksemmeUn. Minä en tieU voinut aavistaa, että kaikki pahtuisi yhdelle ainoalle neekofl^J^I *eeUe." lA Tämä ajankuva nykypäivieD;^! dysvallolsta ei ole seurauksllDssgj den nito vakava Ja murheellIno»"?| monet muut neekereltä vastaan i ritetut hirmutyöt. Eräänä JobJJJI tökSenä voidaan sen Johdosta i w i että viranomaiset ja polUstt «^1 tätä roskajoukkoa kohtaan T s n^l vaitsevalsia. Jos olisi oUut kyJJ^I sessä esimerkiksi lakkovarUooMgl tamtoen toi muu työväenv«s»^| tohntota nito kyliäpä «1"°^ liisit saaneet aikaan Ja <^^r^ Ja ampuneetkto. kuten on nitoBJ kertaa ennen tapahtunut Ja muualla. Tätä Juttua tutkineet itoopar koko mellakoinnto takana oOtto cagon kitoteimistökctai Joista erilänä mainitaan Land Owners Commission-vaUa tämä toiminta oU ei ole vielä Uedossa. mut» sekto tulee selviUe. . -^ , -ramä juttu on kenran JW«»^ distuksena siitä tasa _^ demokratiasta mikä vaUiis»»» muun maassa - Kalle T e * mm iiiiiiiiiii
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 2, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-08-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510802 |
Description
Title | 1951-08-02-02 |
OCR text |
» i i i mu
Vi 1
I I I
i i i
S i v u 2 Torstaina, elokuun 2 p. — Thursday, August 2,1951
dUBEBTV) V— Xtidepexutent Labor
Organ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-08-02-02