Vapaus, November 23, 1922

              mmt Torsteina, manasit. 23 p. — Tlmrsday, Nov. 23.
VAPAUS
C&naäan snomalaisen tjövaeetSn äönenksnnstt&ja, Qmes*
tyy Södburyfisa, Ont, joka tiistai, toKtai ja lauantai.
H. PUBO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Liberty)
The only om^ of Finnish WorkcrB !n Canada., Pub
ftobed in Sudbury. Ont., every Tuesday, Thursday and
Bittarday. ,================-•—
Ädvertising ratcs 40c per col. Incb; Minimaro cnarge
for singJe iusertion 75c. DiBCOont on atanding advertise»
ment The Vapana is the best ädvertising medium amon^
ÖjeFinnisb People in Canada.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
»1.50 ja yksi kk. 75c. « ,
yhdysvaltoihin ja Suopieen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
|fl.00 ja kolme kk. $1.75. ^
Tilaubia, joita ei seuraa rana, ei tulla lafaetlamaan,
paitsi asiamiesten joillf on takaukset.
Umotushinta kerran juläistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista i motuksista sekä ilmotuksistn,
joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmnutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3 OOicaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; hä-lutaantieto-
ja osotfeilmotukset 60c. (kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raba seurata mu-
Jos ette milloin tahansa saa vastausta enslmäiseer
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeeboitajan per-eoonallisella
nimel'ä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Iiothe St., Puhelin 1038. ^ - Postlosote; -
Box 69. - Sudbury, Ont.
I^gistered at the Post Office Department, Ottawa, as
Becuriddass matter.
^Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont-torbsa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello'3.
Canadan uusi siirtolaisuuspolitiikkä
«Maan isät». — laiva- ja raulatieäcömppaniat, maa-keinöttelijat
jä teollisuusruhtinaat, kaikki ijuuredut ovat
yhtyneet lujaäähisesti vaatimaan, että hallituksen -täy­tyy
saada tähän maahan jisää asukkaita, ei muutamia
kymmeniä tuhansia, vaan miljöon^ja. Sisäasiainmiiiis-
"teri puhuu 3,000,000-4,000,000 siirtolaisen väittä-mBttomyydestä,
mutta inonet eivät tyydy tähänkään,
puhutaan 25,000,000 asukkaan saannista Canadaan.
Voiton Itaikesta vie eräs lontoolainen lehtij lausuen et­tä
Ganada voisi elättää 100,000,000 ihmistä. Siirtolais-ten
saannin välttämättömyydestä ovat puhuneet kaikki,
maan huomatut suuruudet, Oikeusminii^eri Sir Lomer.
Oeuin, joJsa on aomalla osokas moniin juuriin teolli-
^suuslaltoksiin JÄ fflhkkoihin, sanoi joku aika takaperin
pitäinässään puheessaap, että eliei liberaalinen hallitlis
iykene hankkimaan Canadalle 13i0Ö0,ÖÖÖ asukasta
6'eui'aavan kymmenen !.yuoden ajalla, niin se jättää
/vallan jollekulle toiselle piiolueelle. Canadian Pacificin
presidentti E. W. Beäily ön lukuleissa puheissaan agU
^teeraiinut voimakkaa&ti s^irtölaisuuden^ puo­lesta.
ÄskettShi perustetulin jättiläisrtiäinen maayhtiö
«Canadian Colonizatioä 'Association», jolla pn miljob-nej
a eekkereitä niaata. etupäässä Länsi-Canadassa. Tä­mä
jättiläisyhtio ulottaa toimintansa kautta Europan,
siirtolaisten hankkimiseksi ja on sillä hallituksen kan­natus
takanaan. Viimeksi piti Montrealissa raha- ja te-ollisuusmlesten
päivällisillä siirtolaiskysymyksestä.pu­heen
C. P. R:n ja' monien muiden miljoonayhtiöitten
osakkeenomistaja loordi Shattghnessy. Näiden suuretu-jen
painostamana 0n hallitus luvannut poistaa nykyi­set
siirtolaisuutta ehkäisevät rajoitukset ja ryhtyä te­hokkaisiin
toimenpiteisiin siirtolaisten tänne tuottami-
^ k s i Europan maista.
Samalla kun luokkatietoinen työväki on aina kan­nattanut
normaalista ja vapaata maasta toiseen sijrty-mistä,
ja samalla kun käsitämme, että Canada tavatto­maan
pintaalaansa nähden, sen luonnonrikkaudet käy-tettynä
työtätekevien kansan ainesten hyväksi, todella
voisi tarjota elämisen varmuuden monta kertaa suu­remmalle
väestölle kuin nykyisin, niin sietää tarkastaa
mistä näiden herrain siirtolaisuuden lisäämisinnostus
johtuu. Heillä ei suinkaan ole kannustimena humaani­set
motiivit, se on tarjota Europan kurjistuneille ja
nälkiintyneille liikaväestöille parempia elämisehtoja
täällä uudella mantereella. Heidän motiivinsa ovat ko­konaan
^ toiset. Canadan raha- ja teollisuusedut ovat
saaneet rajattoman rikastusmishalun. Heiliä on kätensä
sangen lujasti ja syvällä tämän maan rajattomissa
luonnonrikkauksissa, jotka he tahtoisivat muuntaa kul­l
a k s i— miljoonien työläisten työvoimaa riistämällä.
Suuret rautatie- ja laivakömppaniat näinmuodoin vaa
tivat siirtolaisuuden lisäämistä sen takia, että he saisi­vat
moninkertaistetuksi kuletusliikenteensä ja siten l i ­sätä
summittain tulojaan. Maakeinottelijat haluavat
käyttää kapitalististia maan monopolioikeutta ja myy
dä anastamansa maa-alueet hyvistä hinnoista uusille
tulokkaille. Teollisuuspohatat haluavat sekä lisää ku
luttajia, että myöskin tuoretta työvoimaa rajattomat
määrät kilpailemaan työvoimamarkkinoilla, jotta pai
kat voitaisiin pysyttää alhaalla, työpäivät pitkinä ja
jos mahdollista yhä edelleen polkea työläisten olosuh
teet entistä kurjemmalle tasolle sekä murskata ja eh
käistä työläisten järjestymispyrkimykset. Keskivarakas
porvaristokin kannattaa siirtolaisuuden lisäämistä. Se
toivoo uusia kunteja ja lisää veronmaksajia, sota kun
jätti n;ioninkertaistetun kansallisve|an pienen asukas­luvun
harteille.
Pohtiessaan siirtolaisuuskysymyslä, joutuvat por-varilehdetkin
koskettelemaan asiaa monelta kannalta.
Tarkistaessaan kirjojaan, huomaavat nimittäin nämä
herrat, että samalla kun hallituksen tilastot 'osotta>!at
niin ja niin paljon uusia siirtolaisia tulleen maahan,
on väkiluku vain sangen hitaasti tai ei ollenkaan nous­sut,
sillä väestö on miltei sama määrä muuttanut pois
tästä rikkauksien maasta. Ja pakostakin joutuvat jot­kut
.porvarilehdetkin tunnustamaan sen tosiasian, että
samalla kun uusia tulokkaita halutaan asettumaan
etupäässä maalle, eivät entisetkään tahdo siellä pysyä.
Niinipä eräskin porvarilehti valittaa, että lännen maan
mättömyys heidän ieskuudessaan kasvaa, joten samalla i
kun uusia siirtolaisia luotetaan, olisi tehtävä jotain,
millä maanviljelijät saataisiin kiintymään talouteensa I
ja pysymään maalla. Joo, siinäpä se. Mutta Biipkäi
teette sille seikalle, että rautatieyhtiöt, maanvil|e||s-konetrustit,
viljaelevaattorikomppaniat, pankkiirit, Jai-nayhtiöt,
komissionikauppiaat ja kaikenkarvaiset nyi-kijät
kilvan kynivät maanviljelijää. Porvareilla ei 9le
uskallusta eikä haluakaan asettua näitä suursaalistajia
vastaan. Ja ellei heidän kynsiään katkaista, pahenee
maanviljelijän asema päivä päivältä. Ja niin tämä lu­vattu
rikkauksien maa alkaa näyttää hänestä yhä enem­män
sellaiselta helvetiltä, josta hän pyrkii mitä kii­reimmiten
pois, vaikka tosin muualla on sama juttu.
Teöllisuustyöläisen asema on samallainen. Cana­dan
luonnonrikkaudet eivät lämmitä hänen kättään.
Kurjien nälkäpalkkojen, pitkän työpäivän ja turvat­tomien
työpaikkojen lisäksi painaa häntä alituisesti
työllömyyskurjuus. Joten ei ole taetta tavallisesta toi­meentulosta,
puhuilnattakaan rikastumisesta.
Työtätekevien kannalta ei ole siis mitään erikoisia
etuja, , jotka houkuttelisivat häntä siirtymään Cana­daan,
joskin saattaa olla totta vanhasta maasta palan-neitten
työläisten lausunnot, että täällä on sentään vielä
hiukan väljempää toimeentulo kuin nälkiintyneessä ja
kurjistuneessa Europassa.
Canadan luokkatietoinen työväki ei omaa luon­nollisestikaan
voimaa pysäyttää porvariston miele­töntä
ja epänormaalista siirtolaisuuspuumia, eikä sillä
ole halua myöskään vanhoillisten ammattiunioitten mu­kaan,
asettua jyrkästi työläisten vapaata, maasta toi­seen
siirtymistä vastaan. Sen sijaan mitä me voimme ja
meidän tulee tehdä, bn, että me painostamme uusille
tulokkaille iaikkien työläisten kiinteän järjestymisen
suurta merkitystä. Meidän on tehtävä parhaamme saa­daksemme
mahdollisimman möpet tulevista siirtolai-sista,
tämän maan järjest/neen:-työväen riveihinl Täl­löin
voi kapitalistiluokka käyttää'. siirtoJaisuustulvaa
mahdollisimman vähän työläisten palkkain polkemi­seksi
ja elinehtojen laskemiseksi tässä maassa.
Faseismi — turatismi
Italiaii porvaritterrori soiialideBiok*
.ratisen petokien tuote.
Kauan kestänyt Italian hallitus­pula
on päättynyt siihen, että ku­ningas
on «antanut» lahtarieh toi-voiton
jälkeen on kamppailu kuiten­kin
käynyt monin verroin vaikeam­maksi,
mutta työläiset ovat kuiten­kin
kerran saaneet täysin silmänsä
auki nähdäkseen mihin s'osialide-mokratian
politiikka johtaa. Ja tä­mä
opetus on yhtä tähdellinen muis­meksi
muodostaa hallitus, lahtari sa, k,a pitalistisissa maiss?, joissa fas-fascistien,
joilla • on ei ainoastaan. •^'^'"''i '^»^^^ varmaan on kannus-
- • - ' M . t a v a riistoporvaristoa yhä häikäile-mättömärapään
rynnistykseen,, mitä
sosialidemokratia kaikkialla on omi­aan
edistämään.
o———
Papillista pamputusta
Wienissä—
Amerikälaisia ajatuksia työväen­liikkeestä
Mitä iloa täytyykään maatyöläiselle tuottaa päi-vänpitkäinen
ahertaminen auringonpaahteessa luodak­seen
raaka-ainetta, minkä toiset elinorjat —r kohteliai­suudesta
palkkatyöläisiksi nimitetyt — muokkaavat
valmiiksi tavaraksi, mihkä typnostajat puoleslaan ääret­tömällä
riistoyoitolla myyvät!
Jokainen raatajan hikipisara merkitsee toisille viii-;
lyttävää varjoa, juhla-aterioita, Ipistoillallisia, virkis-tysmatkoja,
ylhäisiä häitä taikka jotakin miiuta sel­laista
kapitalistien rehevää perintöä yhä enemmän
huonontavaa mässäystä. : " '* —
' • - ' '' •
Proletariaatti saa todella mitä se luoUaa, jä se tuot­taa
itselleen kurjuutta niin kauaft kuin se ei ole ku­kistanut
riistojärjestelmää. Ja niin se t^den totta saa
jokaisen kannikan kurjuutta minkä tuottaa.
Miten luulisitte miijoonamiesten voivan saada rik­kautensa
ilman, ettei niitä joku ensin ole menettä­nyt?
Luuletteko sen satavan taivaasta? Ettekö tiedä,
että toiset aina menettävät sen mitä miljöonamiehet
saalistavat? Voiko hallitsija olla mahtava ilman, ettei
rajoita kansan,vapauksia? Yhtä vähän voivat kapita­listit
hankkia vaurauttaai) ilman, ettei toiset sitä ensin
luo ja menetä. '
Ainoa niikä maailmassa maksaa vaivan, on työväen­liikkeen
edesauttaminen. Siihen sulkeutuu kaiklci, mikä
ansaitsee mainita elämäntarkoitukseksi.
Uskotteko lähmmäisenrakkauteen? -— Tässä on
suurin ihmisrakkauden liike mitä maailma, on koskaan
nähnyt.
Uskotteko sivistykseen ja tietoon? — Vain ja yksin
työväenliike kykenee tekemään sivistyksen ja tiedon
kaikille saavutettavaksi! '
Uskotteko" taiteeseen? — Työväenliike merkitsee
kiteelle vapaata liikkumatilaa ja rajattomia mahdol-lisuuksia!
Taikka vaRputeen? — Se on löydettävissä vain
tästä!
Taikka rehellisyyteen? — Tämä liike merkitsee
ihmisille ensi kerran mahdollisuutta olla rehellinen!
Uskottekö miehen ja naisen väliseen yhdenvehai-suuteen?
— Tässä on se! '
Uskottekö oikeudenmukaisuuteen, hyvyyteen,., lopul­liseen
rauhaan? — Työväenliike käsittää kaikki nämä
asiat. Väin sen voitolla voidaan ne lopullisesti va­kauttaa.
— Ensin oli tsaarin, sitten kaiserin ja nyt viimeksi
on 'sulttaanin vuoro. Kaikki nämä kruunupäiset auto-
Igraatit on vallankumous rusentanut. Tulevat työväen
vallankumoukset tulevat rusentamaan.. <mustapaitais-ten
» mussoliinien, kaikenväristen mannerheimien, hort-tien
ja porvarillisten Inhlarien autokratian.
— Canadan konservatiiviset lehdet sanovat Cana-dalla
olevan, syytä olla ylpeän, että sen oma poika,
Bonar Law, on nyt Suur Britannian pääministerinä.
Tämän johdosta huomauttaa eräs työväeiilehti, että
Bonar Law on ollut niin kauan pois Canadasta, ettei
hän enään muista olevansa canadalainen.
— «Industrialislis>-!ehti märehtii jatkuvasti kuinka
Venäjällä hallitsee «pikkuporvaristo». Pannakseen asi­an
paikalleen, lausui Trotsky äskettäin neuvoslovirkai-lijoille
Moskovassa pitämässään puheessaaui että «Ve­näjällä
hallitsee työväki, nojaten talonpoikaisväestön
kannatukseen.»
teollisuus- ja agraarikapitaalin vaan
myös kaikkien porvarispiirien kan­natus
yleensä.
JIallituspulan aiheuttajina oli so­sialidemokratia
yhdessä eräiden
muiden pikkuporvarillisten puoluei­den
kera- Sosialidemokratia oli -te-sällä
valmis astumaan kokoomus­hallitukseen,
mutta oli sen pajfko
pitkän huojunnan jälkeen,' minkä
kestäessä työväenluokan parhaat is­kujoukot
lyötiin fascistien kanssa
käydyissä hajakahakoissa, antaa pe­räksi
joukkojen vaatimukselle suur­lakon
julistäraisesta. Mutta tuskin
oli sosialidemokratinen puolue an­tanut
suurlakkojulistuksen, kun «e
jo lyyhähti pelosta läjään, jätti
pinteeseen taistelevan proletariaatiii,
peruutti suurfakkojulistuksen ja
jätti täten taistelevat proletäari-aatin,
peruutti suurlakkojulistuksen
ja jätti täten taistelevat proletäa-rijoukot
uudelleen alttiiksi lahta-rien
verilöylyille.
Italian 'proletariaatin vastauksena
iähän Oikeistososialistien katalaan
petokseen oli sosialistikongressin
päätös oikeistplaisreformistieh sul­kemisesta
puolueesta ja puolueen
Kommunistiseen Internationaleen
liittymisjulistus. Näiden päätöksien
jälkeen alkoi uual Italian proleta­riaatin
ryhmittyminen fascistiterro-ria
vastaan,* minkä kannattajaksi
vähin erin liittyi koko porvaristo.
Mutta mitä enemmän työläisjoukot
osoittivat päättävää taisteluhälua,
sitä kiireimmin niieli porvaristo an­taa
valtiokoneiston palkkakätyril-leen,
fascisteille. Yksinpä noske-
.laislehti <Vorwärt6kin> myöntää, et­tä
ainoana vakavana voimana fas-cisteja
vastaan on Italiassa työvä­enluokka.
Mutta mitä lehti el to­tea,
on se, että Italian sosialide­mokratian
, kuolemansynti on, ettei
työväenluokka vielä ole tullut käyt-
.,t^neeksi yhdistynyttä voimaansa
iflhtarisijlia vastaan, sosialidemok­ratia
kun on , proletariaatin . verta
vuotaen taistellessa veljeillyt ka­pitaalin
kanssa, yrittänyt 'lehmä­kauppoja
ministeripaikoista ja tar­jonnut
palvelustaan kuninkaalle.
Italian sosialidemokratia on taset-tunut
tosiolojen pohjalle», sts. fas-clsmin
pohjalle, Ja kuninkaallisen
taistelun sijasta komprömissihuija-uksella
johtanut työväenluokan lah-tarismin
ikeeseen. ^
Katkerain pettymysten ja veris­ten
opetusten jälkeen ovat Italian
proletaariset joukot jälleen astu­massa
vallankuniouksell^sen tielle.
Turatismin petosten ja fascismin
i Jouliirahat Suomeen
Aatteista ja tapahtu­mista
— Syyskuun lopulla pidetyn YIeis\'enäläisen Am­mattiliiton
koncressin aikana järjesti Vallankumouk­sellisten
Taiteilijain liitto edustajille liikkuvakuvanäy-
Viljelijäin asema huonontuu vuosi vuodelta ja tyyty- tännön työläisten jokapäiväisestä elämästä.
Onico teillä tällainen rekordi?
Aina tämän tuosta tempaa tuo­nen
säälimätön käsi meidän kes­kuudestamme
sellaisia tovereita,
sellaisia . puoluetyöntekijöitä, jotka
eivät jVielä olisi meiltä joutaneet,
jotka eivät oikeastaan kostkaan jou-taisi
.kuolla, ja jotka kuollessaan
jättävät rivoihimme ikäänkuin tun­tuvan
aukon. Tässä ei ole puhe
tällä kertaa joukkoliikkeen kasvat­tamista
etevistä johtajista ja puo­lueemme
korkeimmista toimitsijois­ta,
jotka nekin ovat tarpeen, yaan
tavallisista rivimiehistä, jotka kui­tenkin
toiminnallaan työväenliik-keen
hyväksi ovat el-tavallisia.
Äskettäin kuoli Superiorissa i l ­mestyvän
toverilehden Työmiehen
johtokunnan monivuotinen , presi­dentti
— toveri Frank Piuva. Tä­män
johdosta kirjoittaa Työmiehen
«Feidias» seuraavaa:
<Frankki on nyt kuollut. Kaikki
kai kietävät, että hän oli tämän yh­tiön
johtokunnan puheenjohtaja
monet vuodet.
Kuoltua tulee muistelleeksi kuin-,
ka monessa paikassa hankia ehti
toimia. Ja jonkinlaisen todistuksen
saa hänen aherruksistaan keskuste-lusta,
joka syntyi allekirjoittaneen
sekä naapurikaupungin porvarilen-den
<lady-reporterin> >'älillä. Hieno
neiti nimittäin tuli onkimaan uu-tista
ja allekirjoittanut sattui ole­maan
lähinnä vastaamassa.
— Hän oli tämän yhtiön presi­dentti?
— Oli.
— Oliko hän toimiva jäsen Su-perior
Labor Societyssä.
— Oli. Takavuosien aikana näin
hänet ainakin seuraavissa tehtä-vissä:
puheenjohtajana, kirjurina,
jäsenkirjurina, johtokunnan jäsene­nä,
monissa komiteoissa, johtokun.
han' kirjurina, taloudenhoitajana,
Lokakuun 23 pnä oli- Wienin
kristillissosialisteilla kokouksensa
missä heidän apostolinsa valtio-,
kansleri Seipel esiintyi silaamassa
prjakontrahtia, minkä hän on teh­nyt
kapitalististen rosvovaltojen
kanssa. Herra Seipel ja muut kris­tityt
eivät kuitenkaiah uskoneet,
että herra olisi heikoissatarpeeksi
väkevä, minkä vuoksi he olivat
haalineet suojakseen vahvan lahta.
rijoukon (ent. rintamasotilaita),
jotka kepeillä ja kummipampuilla
varustettuina vahtasivat, etteivät
vuohipukit yrittäisi tähän pyhään
laumaan. Tällainen " tavaton suoje-lustilä,
herätti tietysti ohikulkeväin
kuninkaallisten; työläisten huomion,
näitä kerääntyi paikalle yhä enem­män
ja enemmän. Kaikki olisi kui­tenkin
sujunut rauhallisesti, jos nä-
«riä tosihurskaiden suojelijat, olisivat
malttaneet olla ihmisiksi. Mutta tä­tä
on tietysti herran viinim&'en kä­tyreiltä
turha odottaa, ja niin al­koivat
he herjata paikalle kokoon­tuneita
työläisiä «punaisiksi koirik­si
» jne. Hurttain annettua näin
i:auhallisille työläisille o^an nimen­sä
alkoivat nämä työntää, mupallc.
teja pappisvallan heitukoita vähän
syrjemmälle, mistä tietysti syntyi
navakka yhteenotto, jota sotilaat
vain olivat varronneetkin saadak-seen
kapaloida työläisiä. Nämä an­toivat
pamppujen ja keppien hei­lua,
uhkailivatpa ampuma-aseillai-kin,
ja vaikka kokoontuneiden työ­läisten
kiihtymys oli luonnollisesti
suuri, riippui näiden inielenmaltis-ta
kutenkin kokonaan, ettei tapah­tumasta
koitunut mitään vakavam­pia
seurauksia.
Wieniläinen toverilehti huomaut;-
taa tämän lahtarismin avoimen
esiintymisen johdosta, että tämä,on
nyt sitä rauhaa ja järjestystä, josta
seippeliläiset ovat Geneven sopi­muksessa
menneet takaukseen. Työ­läiset
mielitään nujertaa pampu-tuksella,
ja Seipel ympäröi pyhän
persoonansa suojakaartilla, kuten
ainakin despootti, joka' ei nauti
kansansa luottamusta. Tapaus osoit­taa,
huomauttaa toverilehti, että
Itävallassakin joudutaan kokemaan
samaa kuin Saksassa ja Italiassa.
nä, kahvinkeittäjänä, ovimiehenä,
pankini johtokunnan jäsenenä, osuus­kuntien
johtokunan jäsenenä, näyt­telijänä,
vuosikokouksien puheen­johtajana,
puuseppänä, lämmittäjä­nä,
poliisini^ tänssitilaisuuksissa, tar­joilijana.
..
— Tarjoilijanakin?
— Tarjoilijanakin «ekä tiskari-na,
kahvinkaatajana, voiIeivänte'ki-jänä
— vieläkö haluatte enemmän
tietoja.
— Se on ihmeellistä.
' Yes.
— Ihmeellinen mies. Oliko hän
puhujakin?
—- Ei, hän oli toimitsija.
— Korkeasti oppinut?
— Hyvin korkeasti. Käynyt jät-käyliopiston
jokseenkin loppuun
saakka.
. '•— Mikä se jätkäyliopisto on. ^
—- Maailmanrannan korkeakoulu.
— Self-made man you mean?
— Yes.
— Eikä pitänyt puheita.
— Ei. Ja siksi olikin, mukava
mies. Ei pitänyt juhlapuheita ei­kä
sen suusta saanut sanaa paljo
muutenkaan, mutta muuten oli mu­kavaa
sorttia ,piies — hiljainen,
myhäilevä.
— Oliko hänellä suuri palkka
tässä yhtiössä.
— Ei penniäkään.
— Don't fool me!
— Jep. Ei senttiäkään. Tämä,
yhtiö ei maksa senttiäkään johto­kuntansa
jäsenille, jaitsi minkä
matkarahat. Lapion varressa se
meidän presidentti hääräsi tuolla
tokalla._. Kuului olleen koko hyvä
i)istelemään. Monta dollaria koli-komppania
on hänenkin käsivarsis­taan
tienannut.
Neiti meni hieman sekaisin. Hie­man
vaikeaa käsittää tällaista pre­sidenttiä,
joka on presidentti ja
ikeittää kahvia ja tarjoilee voileipiä
ja käy lapiotöissä sekä on promi­nentti.
3Iutt'a Frankki oli sellainen.
Olin matkassa seitsemisen vuot­ta
ja luulenpa, ettei hän ollut haa-
Canadan
'dollarisi
V LÄHETYSKUSTANNUKSET:
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30: 50c läh^trV
40: 60c lähetyks. ?40-?60; 75c lähe . $6Q3
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää -^-cA- - ^•
läbetyksiUe 13.50 lisämaksu. Sähkösanoma.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill 957 n A
vjew Ave. ' ' '
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
= Tiedustelkaa hintoja y. m.
5 Suurimpien valtamerilinjojen ?altuutettu asiamies.
| > O X 6 9 . VAPAUS, SUDBURY, ONT
E pilettiliike tehtävä J, V . Kannaston nimessä,
liHiHimiiiuiiiiinHHiiHHiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiin
Sosialidemokrattien cviisas taktiik­ka
» kantaa satonsa. Työläisten .al-lot
isketään häihäksi, mutta taan-
{umua kaarteineen kiekuu kukkona
tunkiona. -
Friends of Soviet
Bussia
KAIKILLE OSASTOILMl:
Hyvät toverit: .
TyÖka^jen keray»*
Kaikkr tyäkälujen keräyslistat ja
kootut varat tulee palauttaa heti
.päämajaan, koota käyttämättömät
listat jokaiselta toverilta, palautta­en
samalla. Tämä on välttämätön­tä
voidaksemme .luottamuksella vai-mistautua
lasten avustusryntäyksen.
Osastojen, jotka ovat koonneet työ­kaluja,'
tulee heti ilmoittaa siitä
piiri virastoon ' lähettämälllä niistä
luettelon ja selostaen lähemmin nii­den
käyttökelpoisuuden, odottaen
lähettämismääräystä.
. Työkalujen keräyslista^j; tullaan
lähettämään Venäjälle säilytettä­väksi
Neuvostohallituksen arkistos­sa'.
•
Lasten avuttusryntäys.
Kansainvälinen työläisten avus-
;uskomitea (The International; Wor-kers
Relief. Committee) oh ottanut
vastuulleen huolenpidon 20,000 lap­sesta
Venäjällä; 'jotka jäivät avut-
;onSksi orvoiksi nälänhädän seura­uksena.
Canadian Friends of So­viet
Riiss'ia on' pyydetty huolehti­maan
1000 lapsesta ja olemme hy­väksyneet
tämän osuuden. Tämä
vaatii $5000.00 lasten kotien kun­toon
panemiseksi ja $2000.00 kuu­kausittain
lasten ylläpitoon. Ensi
mainen suoritus • $3000.00 kotien
kuntoon laittamista varten, tehtiin
)äävirastostamme lokakuun 31 p.
'uolet 1 tästä tuli Winnipegin pii-kirjastonhoitajana,
lattianlakasija- lilta pois yhtään iltaa.
Silitteli paikkoja, pyyhki tomu­ja,
korjaili kLijioja, tarkasti mones­tako
kahvikupista on korvat pois
.n.e.
Sanalla sanoen: järjestötyön mo­ninaisten
tekijäin keskeisin tyyppi.
Olen pahoillani että kuolemalla
oli niin kiire, ettei Frankki ehtinyt
tietää kuinka monta uutta tilaajaa
saimme viimeisessä rynnistyksessä.
Se alisi vetänyt hänen suunsa hert-täiseen
nauruun. ' ,^
^Sellaisia miehiä me tarvitsemme.
Tarvitsemme niitä asiamiehinä ,ovi-miehinä
ja muina miehinä.
Hatut päästä kaatuneen haudal-la!>
Työläistoverit, monellako teistä
•on tällainen rekordi? Monestako
teistä voidaan kuoltuanne kirjottaa
tällainen muistokirjoitus?
Tämän kirjoittajakin tuntee to­veri
Piuva-vainajan hyvin, on toimi­nut
hänen kanssaan, joten tiedän
vakuuttaa, että kaikki mitä ystä­vämme
cFeidias» hänestä sanoo, on
aivan paikallaan..>
Ollappa vain meillä paljon Frank
Piuvan kaltaisia tovereita?
*
«Harvinainen vieras.»
Meillä canadalaisilla oli viime vii­kolla
kunnia saada tutustua harvi­naiseen
vieraaseen (distinguished
visitor), ei vähemmän tunnettu suu­ruus,
kuin vara-amiraali SJms, Yh­dysvaltain
äskettäin eronnut lai­vaston
ylikomentaja, kunnioittaen
meitä vieraskäynnillään. Hän ei
kyllä käynyt .salokylissä, piti pu­heita
Montrealissa ja Torontossa,
joiden johdosta porvarilehtemme
kirjoittivat juhlallisia toimituskir-joituksia
tämän harvinaisen—te­rään
kunniaksi. Mitä tämä suu­resti
arvossa pidettävä vieras sitten
.puhui? kysyttäneen. Hän puhui
myrkkykaasun inhimillisyydestä so­dan
käynnissä. Polemiseerasi Vfasbt
ingtonin konferenssin päätöstä vas-,
taan siinä suhteessa, että se tuo­mitsi
myrkkykaasun käytön sodas-sa
cepäinhimjllisenä.» Amiraali kui­tenkin
vakuutti oikein tilastoilla,
että myrkkykaasun käyttö on yksi
ri^tä ja toinen puoli Torontoa
ristä.
Keräyslistat ja kirjallisuus
ryntäystä varten on nyt paic
ja lähetetään osastoille niin
kuin valmistuu. Me vetoamme :
kiin osastoihin ja tovereihin, •
taen että kaikella tarmolla 'rj
tään tähän ryntäykseen, joka
lyttää sen onnistumista.
Russian-American Induilrli
Corporation.
Elok. 15 p. kiertokirjeessä
heitämme osastoja antamaan
natutuksen R. A. I. C. toimin
missä se on mahdollista. Täti
edelleen painostettava ja misj
R. A. L C. paikalliset edustajat
vat osastot järjestää täydelliser
teistoiminnan, sekä missä täa
ole mahdollista, voivat osastot
4a lähempiä tietoja kirjoittai
suoraan R. A. I. C. 31 l
Square, New York,
Amalgamated Clothing Wo
of America muodostaessaan t
yhtiön, otti ensimäisen ask
työläisten taloudelliselle avusti
le Amerikasta ja he ansait
kaikkien kannatuksen, jotka t
vat avustaa Neuvosto-Tasavalt;
Avustettuamme R. A. I. C.
tyksen onnistumisessa, tulemm
tamaan Workers International
poration bondien myynnin,
sainvälinen avustuskomitea mu
ti tämän yhtiön tarkoituksella
taa Venäjän taloudellista uudf
rakentamista' ja takaa bondit
vostohallitus.
Ven&jän käsitöitä.
F. S. R. virastoon, New Y(
sa' on saapunut lähetys käsin
mistettuja leluja ja muita es
Venäjältä ja voidaan niitä läh
Canadaan. Tavallinen tullitaks
30 pros. siihen lisättynä 6
myyntivero, mutta koetamme
kia mahdolliset erikoisehdot
inhimillisimpiä sodankäyntiv
tä. «Myrkkykaasu on inhimil
pi kuin mikään muu murhaai
line,» vakuutteli tämä arvon
Hän oli myöskin varma, että
ingtonin konferenssin päätöksi
tule olemaan mitään arvoa,
yksikään sotiva valtio ei voi s
taa myrkkykaasua sen käytä
syyden vuoksi.
Näin puheli amiraali. Ja
olemme me canadalaiset taa
leet selville yhdestä tärkeästä
myksestä.
fKunnioitettava» lahjuiten J»
Manitoban yliprokuraattori
ilmaisi äskettäin eräälle papp
ystävälleen, että hänelle oli
arvossa pidetty» kansalainei
jonnut 50,000 dollaria lahjufc
hän ei välitä panna toimeen
kunnan kieltolakia. Pappi I
tämän julkisessa puheessaan,
män johdosta on osa sanoms
töä ja useat julkisuushenkilöt
työväenpuolueen edustaja 3
ban lainlaatijakunnassa. Dixoi
tiniit, että prokuraattorin o
jastettava tämä lahjusten ta
Prokuraattori selittelee, ett
nen on vaikea paljastaa h«
koska tämä ckunnioitettava k
nen> teki tarjouksen erään
sen ystävän välityksellä.
Olisipa joku outo henki
vellyt prokuraattorin virastoo
kanaan pienempi summa rah
si hänet epäilemättä vangittu
ta henkilö joka kykenee tarjc
50,000 lahjuksia ja vallanki
tekee sen diplomaattisella
hän on «kunnioitettava kansal
J& muutamat lehdet arvele
että prokuraattori on luvann
antamatta häntä ilmi- Ku
on vaatimus siksi vo.maka=
arvellaan, että ellei prok"'
ilmaise lahjuksien tarjoaja,
lee hän'menettämään virlcan=
* ..
«Induslrialisti. opettaa L"«=
teiskontaoppi».
«Industrialistini poi