Vapaus, January 30, 1928

              Sivu 2 Maanantoma, taihmik. 30 pina—MOIL, Jaiu 30
VAPAUS
T O I M I T T A J A T t
8. a n o , r. n. CMXLsom. A. TUIHUSUI. M. PCHKOHKH.
at A* PM OfOa»
T k « «air
VAPAUS Uik«*ty)
«< PinUib VarfEoa i « CMa4a. TmktUkU im
a4 VUdar.
Oat, »nff Ucmimr.
mAUSBUDtATt
1 «k. UJO. t » . «LS*. S kk. |l.n ia > kk. tUM. — Tk^rmkaikia Ja
- f I «k. « » J t ; C kk. O J t . S k L «>JN ia I kk. f l m
aa< amall*
aOa
OMOnrSHISOUT TAPAVDKSSAS
« J M hmu, tlM kakat k«taa. — AriaOi»
afa
saa. kana. f t A » t k«taa. — Srwr«IU«acakaai g l A » karta. « J M S kartaa.
tum karta. « A t kakat kaataa. — K»faan«anVaal UM kana. —
kana, « a . IMaHkaa kUlaAaairita tai « a i M i l i a r M . — HataiaaartaAit |a •
- — TOatSUIaMttailaa ia Oaiiia—iiraariM «aa4ittaai
- at ttfla B k » t l r t l a , » a M aria
ataiia
tUHkiia. Jataa ai
akaUKltX
•laataa. JaiOa
afW»l»«iU,
ktttfkaal
B|M^na. yar-adU
PaaH* te
fSa. Ika V4
•teaitit l; r . K A K N A S T » . Kikki
==rss==ss3aB=s
klfjaai
^»iMja.
nikkaaafcataajaa
Jonluk. 6 p:na TieCettiin Suo­messa
**itseiiauyyden pihria**. Kyni'
menen vnotta sitten ilmotti Svin-
Jnmidin hallitus eduskunnalle» että
se valmistaa iiallitusmuotoesitylcseii,
joka on rakennettu sille periaatteel­le,
etta Suomi on riippumaton tasa*
valta (mika ei estänyt samoja sian»
paita vuoden kuluttua hommaamas*
ta Suomelle saksalaista kuningasta)^
Eduskunnan sosialidemdcraatit i l*
mottivat kannattavansa Suomen itse*
noisyytta, mutta vaativat, etta asiaa
on ajettava «ovinnollisesti neuvotel­len
neuvostohallituksen kanssa.
Svinbuvud koetti ajaa sita. neuvosto­hallituksen
ohi, mutta 'sai Saksan
hflillttukselta neuvon hankkia ensin
kansankomissarien neuvoston tun­nustus.
Sos.*dem^ puolueen johto
hommasi tiiman tunnustuksen ja
Svinhuvud kSvi sen Smolnasta ha­kemassa.
Bobhevikkipuolueen puo­luekokouksessa
V. 1919 kertoi Le­nin
-tasta.Buh8rinia vastaan, joka
ei hyväksynyt Leninin kantaa kan­sain
itsemääräämisoikeuteen nähden,
vaon ainoastaan "työtätekevän kan­san
itsemääräämisen**. Lenin selitU,
että on sanottava tnitä on. Kansat
ovat eri kehitysasteilla: toiset siirty­mässä
keskiaikaisista oloista porva-
' rilliseen demokratiaan ja toiset sii­tä
proletaariseen demokratiaan. Kan­saa
itsemääräämisoikeus vie eteen­päin
työtätekevän kansan itsemää­räämisen
asiaa. Suomtosa tapahtuu
työväen porvaristosta \ferI^anemisenL
j>rosessiv omalla' tavallaaU,' mutta^
.selvästi. Siellä on koettu Saksan
diktatuuria, ja koetaan liittoval-tain,
diktatuuria. Lenin jatkoi:
-"Mutta sen johdosta, että me tun-
<nustimme kansain iteemääräämisoi-
^keuden, kävi erottautumisprosessi
. helpommaksi^ Muistan hyvin koh­tauksen,
vkun minun oli annettava
tunnustusasiakirja . Svinhuvudille,
**sianpäälle**. Suomen porvariston
edustajalle, joka sitten esiintyi pyo-
'velinä. 'Hän puristi herttaisesti kät­täni,
j a me vaihdoimme kohteliai­suuksia.
Eihän se ollut mieluista.
Mutta se täytyi tehdä, koska tuo
porvaristo siihen aikaan petti kan­saa,
> lietti työtätekevää joukkoa sillä,
että moskovalaiset shovinistit, iso-
•venäläiset, tahtovat kuristaa suoma­laisia.**
^ Lenin oli oikeassa. Suomen itse­näisyyden
muodollinen toteuttami­nen
asetti, heti päiväjärjestykseen
kysymyksen sen sisällöstä: työväfci-fcö
sen määrittelee vai porvaristo?
Siitä taislcltiin luokkasota. Työ­väki
hävisi ja porvaristo näytti, mi­tä
sc itsenäisyydellä tarkotti: siltc
• valtapaikat ja esteetön riisto-oikeus,
työväelle sorakuopat ja parialuokan
asema. Ja itsenäisyytensä (lue: im­perialismin
alaisen pyövelirenkiy-tensä)
10-vuotisjuhlaa vietti se al­kamalla
kiukkuisen kommuxiislijah-
:..;din.
Erikoista tässä tilanteessa on se,
• että porvariston, kädenjatkona tässä
pyövelin työssä ovat —• sosialide­mokraatit
He viettivät itsenäisyys­juhlaa
yhdessä lahtarien kamaa.
Tosin heidänkin puolueeseensa vielä
Idceuttiva tyoväU kieltäytyi viettä­mästä
sitä yhdessä lahtarien kanssa.
Mutta johtajat viettivät. Ja Tan­ner
piti puheen, jossa hän esitti
nofllceläisten kannan luokkasotaan ja
valkoiseen Suomeen nähden julkeas­ti.
Hän valitti sitä, että v. 1917 oli
Suomi, 8.0. porvaristo jäänyt ' V a i l ­le
voimakasta kesktjovaltaa ja silloi­nen
^allitus ilman mitään mahti-keinoja..
iSeurauksena oli yleinen
kurittomuus ja vallattomuus, jota
ei silloinen hallitusvalta pystynyt
hillitsonään. Tästä johtuivat suu­reksi
o s i ^ i ^ monet senjälkeiset va­litettavat
tapahtumat, jotka' kauan
aikaa jällKenldnpäin ovat luoneet
varjojaan maamme valtiolliseen
elämään, sumentaen kuvaa itsenäi­sen
valtakuntamme ensimäisistä as­kelista.
i^LunncmafapaAto^^ oli
sivuutettu, oli ensimSidia tehtäviä
hallitusvalUn auktoriteetin voimiS'
Ittftaminen. Vain vähitellen on tässä
onnistuttu.**
Harvennettu laiise on selvä: kun
punikit oli voitettu, vahvistettiin
lahtariyalta vankileirillä j a jouk-;
koteurastuksilla. "Vain vähitellen
on tässä oimistuttu.** — Niin, siinä­hän
se oh nöskeih murhe, että Suo­men
työtätekevä kansa ei ole tahto­nut
itdistua valkoiseen kopientoon,
ei vaik^it^.ios.-4en(l johtajat ovat
olleet sitä tmikeeiipanranassa. Eikä
tulekaan alistumaan^ He myöntä­vät
itse, osaksi julkisestikin, ~että
kommunistinen liike kasvaa. Erääs­sä
mielessä he kyllä, Tannerin sa­nojen
mukaan, voivat olla "melkoi­sen
tyytyväisiä kaiken sen johdosta,
mitä itsenäiset Suomessa lO-vup-tisen'
ajanjakson' kuluessa on tehty
ja saavutettu**. Mutta me ymmär­rämme
myös, että he eivät voi olla
täysin tyytyväiset j a että Tannerin
täytyy kehottaa heitä "jatkuviin
ponnistuksiin**.
Ja sitten huudettiin eläköön lah-tari-
Suomelle. Olihan^ Sasurakki jo
edeltäkäsin uhonnut, että "eivät ne
Marxin luuV kääntyne nurin liau-dassa,
vaikka köyhätkin kerran hih­kaisevat
lämpimikseen: Eläköön
isänmaa!" — E i , eivät ne käänty­neet
nurin. Sillä jos Marxin luut
kääntyisivät joka kerran, kun hänen
nimessään hänen oppiaan verisesti
herjataan^ niin saisivat ne kieppua
sähkömoottorin nopeudella. Ne le­päävät
rauhassa, sillä joka päivä
vie kehitys sitä kohti, jolloin ei yk­sikään
köyhä missään maassa enää
huuda: eläköön porvarien isänmaa.
Eikä niitä tainnut sellaisia köyhiä
Suomessa enää montakaan olla jou-luk.
6 p:nä 1927. Suomenkin köyhä
kansa tietää jo, että sen on ensin
vallattava käsiinsä isänmaa, ennen-kun
se voi sille huutaa eläköÖtä.
Mutta kyllä sekin päivä tulee. Eikä
se ole iloinen päivä Tannerille eikä
SasuUe. :— Köyhälistöläinen.
karilleajanusessa jfi kansainvälisten
suhteitten rikkomisessa, ymadai
Snurhritamuan ja l^euvostoliiton
välien katkeamisessa. Hänen pää­määränään
on ollut kaapata neuvos-tovaltalaiset
oljyalueet Ensin yritti
hän saada käsiinsä Neuvostoliiton
öljyalueet auttamalla Georgian vas-tavallankumoidcsen
rahastamisessa
j a kun hän tuossa epäonnistui
koetti hän neuvotteluja j a väaren-
D e ^ r d i n ^ takajaloilleen. Hinta­sota
tallam^^l^^ Intiassa, jo­hon
Standard-öljy-yhtio tulee vifr
maan neuvostovaltalaista öljyä.
Puhe **varastetuste tavarasta** on
naur^tavaa' ja varmaan saakin työ­läiset
nauramaan. Vaikka kapil^is-tit
riistävät työläisiä ja järjötel-mällisesti
ryöstävät heitä tuotan
nossa, ei^^-^riinä ole niitään pahaa;
se on perin siveellistä- Mutta kun
työläiset järjestyvät kansallistut-taakseen
teollisuuden, j o z ^ heidän
pxna työnsi ön rakentanut, niin se.
mista
painettiin villaisella' diplomaattbis*
ta syistä. T^unä on melko mielen­kiintoista,
kun sitä verrataan hänen
äändkkaäseen meluunsa "varastetus
ta tavarasta** (neuvostovaltalainen
öljy).
Standard-öljy-yfatiö, jonka pää­määränä
on voitto eikä tunteelli­suus,
qn päättänyt myydä neuvos­tovallan
^Ijyä, j a tämä on saanut
^Tnlkoon pian se lähestyvä aflca,
nyksiä. Neuvottelujen kautta pyrld
häh saamaan monopoolin Neovosto-liiton
ö l j y ^ ja hän epäonnistui
tässä myös, loan neuvostohallitns JDeterdingin' mukaan, on *Srarasta-kieltäytyi
soittamasta hän» nuot-tiensa
w?^i1fftiiiT, Hänen nimensä se­kaantui
pahasti sen vaareatajäjöu-kon
kanssa, joka teki j a laski liik.
keelle väärää Neuvostovallan rahaa
tarkotukseila : hqrjuttaa. tshefyon^-
sia. Beriiinih pahkit havaitsivat se­telit
väärennetyiksi j a Deterdingin
apulaiset vangittiin, joskin iiänen
osuutensa tShSn rahanväärennykseen
joiM,ei enää tule oFemaan tSlalsia
"varastettuja tavaroita** tnoulman^
markldnoiUä; kun brittiläinen työ-väenltuJcka
paldcoluovuttaa I^oyal
Dntch Shell- j a Anglo-Persiah-amerikalalsi^^.
= työläiset ^«ädar4:;
öljy-yhtiön. >: Tämä tulee tekemäiin
lopun imperialistisista sodiiCta,. jqt
ka taistellaan markkinoista, luon
nonrikkatdcsista ja siirtomaista.
Vain työlliset voivat järjestää rau­hallisen
osuustoiminnallisen maail­mantalouden^
" Yhteentörmäys näit­ten
kahden, kilpailevan imperialisti-aen
öljyrylunän välillä taasen pal­jastaa
rauhidliseen "ultra-imperia­lismiin'*
uslromisen järjettömyyden.
Huomioita ja huomautuksia
"Samalla, kun tämä laitos täy­delleen
suorittaa osuutensa^ maan
teollisessa' herättämisessä, sanulla
sen ohjelma on, kuten se'oh aina
ollut, antaa kaikki mahdollinen
avustus maanviljelykselle**, lausui
Montreal-pankin puheenjohtaja pu­heessaan
tuon "laitoksen** osakkeen­omistajien
vuotuiselle kokoukselle.
Tuon niaahviljelyksen avustamista
koskevan lausunnon johdosta Fur-row-
lehti aivän oikein huomauttaa,
että "jos pankki on heittänyt lei­pänsä
veteen, niin on se nähtävästi
tullut takaisin sen luokse*!. Mont­real-
pankki teki viime vuonna 5,-
229,887 dollaria puhdasta voittoa,
ollen tämä 321,754 dollaria suu­rempi
kuin edellisen vuoden yoitto.
Maanviljelyksen avustamiselta ei
puutu hyviä puolia» Montreal-pan-
Idn "vastaavissa** pn huomattavana
yli miljoonan dollarin höuseva erä
kiinnityslainoissa olevia varoja.
Johtuen siitä yleisestä ilmapiiris­tä,
missä se on ja toimii, ei Cana­dan
viljalakia soveltava viljakomis-sionerien
lautakunta ole mikään hy­väntekeväisyyslaitos,
jokai etsisi kei­noja
viijäakasvättavien niaanviljeli-jäin
avustamiseksi. Päinvastoin ;pn
se voittoja ahmiva laitos. Vuonna
1926 kahmi se lähes puolimiljoo­naa
dollaria puhtaaksi voitoksi Ca­nadan
vii jalain soveltamisesta. Mai­nitun
vuoden kuluessa kokosi lauta­kunta
768,000 dollaria tarkastuk­sista^
792,000 doIiaÄa punnituksis­ta
ja muista palveluksisto niin paljo,
että sen tulot kohosivat yhteensä
675,000 dollariin. Menot olivat
kaikkiaan 1,229,803 dollaria, joten
puhtadcsi voitoksi jäi tuolta Vuo­delta
428,260 dollaria, joka on
enemmän kuin kaksikymmentäviisi
prosenttia yleistuloista. —^ Canadan
luokkataistclukannalla olevien ma,an-viljelijäin
Saskatoonissa, Sask., i l ­mestyvä
lehti, "The Furrow", ei ai­heetta;
huomauta; että "maanviljeli­jän
nylkemiskeinoja on enemmän
kuin sotajalalla (mato) jalkoja".
Australian merimiesten liiton pu-heenjohtajah,.
Tom Walshm, ja sih­teerin,
JacoB' Jacobsonin, laittomas­ta
vangituttamisesta ja kaikottamis-yrityksestä
on Australian liit­tohallitus-
pakotettu maksamaan
kummalldcin anunattiliittotoimitsi-jalle
sata dollaria korvausta ja suo-rittaniaan
suuret oikeuskulut. Tä­män
lisäksi pakotettiin hallitus mak-samaan
kummankin miehen vaimol­le
kolmesataa dollaria korvaukseksi
näitten "murehtimisesta**"ja "aita,
että hallitus laittomalla vangitutta-'
misellaan riisti heiltä miestensä
'Srirkistyksen, seuran ja tuen'*. -—
Najin tapahtuu vain perin harvoissa
erikoistapauksissa^ ja kun työläis­ten
järjestämisestä vangituillo ja
vainotuilla, on takanaan toistelu-kykyinen
järjestö. Rakentakaa ja
tukekaa Canadan työväen puolustus­liittoa.
•.
' - ' •[ •
Syyskuun puolivälissä 1917 kir-jotti
Lenin:' "Porvarbton ja prole­tariaatin
välillä on pikkuporvaristo.
iSe välttämättä, taloudellisen luokka-asemansa
painosta, horjuu porvaris­tonpa
proletariaatin kesken. Sosia-livallankumoiikBelliset
ja menshevi-kit
vetävät pikkuporvaristoa liittoon
porvariston kanssa. Siinä on hei­dän
^kokoomuksensa' olemus, koko
kokoomushallituksen, koko Kerens-kin
politiikan,. tämän tyypillisen
puolkadetin- Puoli vuottaf vallan­kumousta
ja tämä politiikka on kär­sinyt
täydellisen vararikon, vallian-kumous
ei ole selvinnyt sodasa ei­kä
rappiosta! Valhe. Vararikon
ovat käisineet kadetit ja sosiali-vallankumoukselliset
yhdessä mens-hevikkien
kanssa, sillä tämä hallitus-
Hitto oh puoli vuotta hallinnut Ve-näjääj
puoli vuotta lisännyt rappio­ta,
sekottanut ja vaikeuttanut sota­tilannetta.
Minkä täydellisempi on
por\'ariston 'sekä sosialivallanku-mouksellisten
ja menshevikkien lii­ton
yararikko, sen pikemmin oppii
kansa. Sitä helpompi on, löytää oi­kea
ratkaisu: köyhimmän talonpoi­kaisten
ja proletariaatin liitto."
Toronton ammattineuvoston kokouksesta
KaiToclmkkelaisteB avastAmisea
Toronton järjestyneiden työläis­ten
solidaarisuus lakossa olevia Yh­dysvaltain
hiilenkaivajia kohtaan to­dettiin
Toronton piirin aimnatti- ja
sekatyöläisten neuvoston kokoukses­sa
kuluvan tammiknun 19 pmä kir­jeellä,
jonka oli lähettänyt Toron­tossa
toimiva kaivosmiesten avustus-jfirjestö.
Kirjeessä sanottiin että a-vustusjärjestö,
mikä taannoin perus­tettiin
ammattineuvoston myötävai-kutuksella,
on ryhtynyt Torontossa
kokoamaan rahaa ja vaatteita ka»^
voimiehille, jotka ovat kymmenen
ktrakäutta taistelleet hiiliparoomen
keisto ei pidä asiaa hautautuneena,
vaan yhdessä vasemmiston kanssa
vaitiisen suhteen raportin toimeen­panevalta
komitealta seuraavassa
kokouksessa.
tyranhiutta vastaan —kylmää, nal-kiäf
estetnomioita,, häätöjä. Kirjees-
^^:]^lleen.-Uuvuttiin, että Idertor
Idzjech avulla esittää avustusjärjes­tö
kaivosmiesten asian Toronton jo­kaisella
^ammattiyhdistykselle, kehot­taen
atsekuhldn yhdistyksen ryhty-määni
>piIcMsiin'- avustustoimiin; ja
etti ihihiiimtoiaa, -tk. 29 pmä kello
kahdeksalta illalla, tullaan Standard-Öljysota
Suuri öljytaistelu. Joka on puhjen­nut
amerikalaisen Stondard-öljy-yhtiön
ja brittiläisen Sir Henry De­terdingin
johtaman Royal Dutch
Shell-öljy-yhtiön välillä on yksi pa­haenteinen
merkki maailmaa uhkaa-ivasta
sodanvaarasta, lausuu kommu-nustipuol
ueen pää-äänenkannatta j a
toimiluspalstoillaan, ja jatkaa: M i ­kään
ei voisi tämän selvemmin ku-vaJa
niitlcä ovat imperialismin ja im­perialistisen
sodankäj-nnin käyltövoi-maL
Näitten jättiläismäisten yhtiöit­ten
jdisicltua välilleen avoimen ta­loudellisen
ja diplomaattisen sodan,
ei Saurbritannian, Yhdysvaltain, Ca­nadan
Ja muitten maitten työläisten
aaisi menettää hetkeäkään, ennenkun
ryhtyvät uudistamaan yrityksiä, joit­ten
sydämenä ja keskuksena ovat ol­leet
konmiiuiistit j a vasemmistolaiset,
yhtenäisen imperialisti- ja sotavas-taisen
rintaman luomiseksi. Amma­tillisen
liikkeen kansainvälisen yh­tenäisyyden
ediistäminen ja ' yleisla­kon
järjestäminen sotaa vastaan ovat.
tehtävät, jotka olisi asetettava koko , , ^- ,
, . .... . . . . . , .. keydesta punavat useaan suöma-
Kansamvahsen tyovaenhiLkeen tyo- Ia3skeskukse<.n rakeanetTit komniuBis-ohjelmaan.
(Eräs valkoisen sivistyksen eteen-päinpukkaajista,
Yrjö Rauanheimo
on matkustellut viime-kesänä Cana-dassa,
tutustumassa maahan ja var­sinkin
suomalaisiin siirtolaisiin, ku­ten
hänen sanansa kuuluvat, antaes­saan
matkastaan selostuksen hirsi-puuintemaalin
suomalaiselle äänen­kannattajalle.
Uudelle Suomelle.
. ^Leikkaamme tähän näytteitä hänen
"matkakertomuksestaan", jonka ot­sikkona
on "^Kommunismi suoma­laisten
keskuudessa". Tästä mei­dän
suomalaisten äänenkannattajas­ta.
Vapaudesta, antaa hän seuraavan
anathei^ah ja maranathan:
"Kommunistisdn toiminnan vir-
Suurinmian brittiläisen öljy-yh­tiön,
Ro}-al Dutch Shellin, päämies
Deterding on "ollut yksi neuvosto­vallan
piintynelmmistä vihollisista.
Kerran toisensa perään on hänen
vaikutuksensa ilmennyt sellaisten
neuvottelujen kuin esim. Genoan,
tisct kokoussalit. Onpa heillä Stid-buryssii,
Ontarion valtiossa oma.sa-r.
onialehtensäkin "Vapaus". Sen si­sältö
on paljon voimakassanaisempaa
kuin eisim. Helsingissä ilTnestyväE
"Tiedonantajan" sanavarasto. Tä­mä
sanomalehti, joka leviää ver­rattain
runsaassa määrässä sisältää
mitä törkeimmin vääristeltyjä tieto­ja
oloista Suomessa. Se on ottannt
varsinaiseksi" tehtäväkseen Suomen
olojen mustaamisen ja "lahterival-tiote"
ei suinkaan sanoissa säästetä,
(H3rvin sanottu, eikö • totta, lu­kijat?
Suomalaisen valkosivistyksen
eteenpäinpukkaaja siinä tunnustaa,
että lehtemme on oikealla tiellä.
Tuollaista kieltä me porvarilta odo-tammekin,
emme päänsilitystä. Se
osoittaa, että Vapaus kulkee pää
pystyssä ja kirkkain otsin selvällä
ja suoralla luokkateistelalinjallä.
Mitä muuten niihin "vääristeltyi­hin
tietoihin Suomen oloista" tu­lee,
— sikäli kun me joskus niitä
teatterissa, mika sijaitsee Spadina-ja
Pundas*atujen kulmassa, pi-tämäSh
avustuskonsertti ja joukkoko;-
kous. Jossa saadaan kuulla hyvää
musiikkia ja eteviä puhujia.
T8minöi!>et toimenpiteet tähtäävät
oikeaan suontaan. Niiden edistämi­nen
oniteekunkin työläisen velvol­lisuus.
" Lähettäkää, vaatteet Labor
Lyseumiin, 346 Spadina Ave., phone
Tr. 8134, tai W. H. Kinjrin kotiin,
221 Sumach St, phone M. 2966,
sekä rahat osottaella: Mrs. J . Laing,
Labor Temple, 167 Church St. Jo­kainen
kokoamanne dollari, taldd tai
liivi, tulee rohkaisemaan lakkolai­sia
jatkamaan taisteluaan voitok­kaaseen
loppunii.
JfiaimlpalkluM «lotaaa al*&Ua
(Kaivoslakkolaisille yksimielisesti
oSotatun sloidaarisuuden suoranai-iKsksi
vastakohdaksi osottautui neu­voston
suhtautuminen niihin muutok-'
sin, joita Ontarion minimipalkkain
laiitakunta suunnittelee yaateteol-iisuuäen
nykyisiin naisten.v.miäjäif-palkkasäädöksiin.
Minimipalkkain
lautakunnan lähettämässä kirjeessä
näet kerrottiin, että nykymen mini­mi,
kahdeksan dollaria viikossa, mi­kä
määrä vaateteollisuudessa mak­setaan
kahdeksantoista vuotta täyt­täneille
tai sitä vanhemmille alot-televille
naisille, aiotaan alentaa
neljään tai kuuteen dollariin viikol­ta
ensimäisen kuukauden ajaksi,
mutta että oppiaika aiotaan lyhen­tyä
kahdeksastatoista/ viiteentoista
kuukauteen. Oikeistplaisedustajat o-livat
asian suhteen ehdottomasti vä­linpitämättömiä,
vaikka vasemmis­tolaiset
osottivat, että tämä mini-niipalkkain
lautakunnan häpeällinen
suunnitelma koskee muita erinäisiä
ammattialoja aivan yhtä paljo kuin
vaatetaollisuudessa. työskenteleviä
naistyöläisiä; ja että näin ollen työ­läisten
etujen takia neuvoston on
päättäväisyydellä ryhdyttävä Vas­tustamaan
moisia hankkeita. Kun a-siasta
oli käyty melko vilkas keskus­telu,
i>äätettiin se 71 äänellä '53 vas­taan
jättää toimeenpanevan komite­an
harkittavaksi.
Oikeistoedustajain välinpitämät­tömyys
asiaan nähden osottaa sen,
että he joko tieten tai tietämät­tään
auttavat minimipalkkain lau­takuntaa
ja tehtailijoita naisten mi­nimipalkkain
alentamisessa. Täm­möinen
välinpitämättömjrys on sur­kuteltavaa.
Ellei neuvoston oikeis­to
niin ehdottoman tarkkaan seu­raisi
ahdasmielistä "puolueettomuus­politiikkaa"
toisiin ammatteihin näh­den,
jota työnantajat aina käyttävät
hyväkseen 'huonontaessaan sen tai
tä.män ammattialan työ- tai palkka­suhteita,
olisi • tilanne perin erilai­nen.
Jospa neuvoston voima yksi­mielisesti
kohdistettaisiin minimi­palkkain
lautakunnan moista häpe­ällistä
suunnitelmaa vastaan, niin o-lisi
lautakunnan piankin ryhdyttävä
harkitsemaan minimin ylennystä a-lennuk&
en sijaan. Toivott^Lvastr^^
meidän lehtemme kielenkäyttöön,
sen voimakkuuteen nim., tulee, niin
sijnä emme mitenkään jaksa kilpail­la
"Uuden Suomen" y. m. "puukolla
selkään" sakin ääneidtannattajain
katissa. Eikä meillä ole sellaiseen
kilpailuun haluakaan.
Koska tässä kerran tuli puhe kie­lenkäytöstä,
niin leikkaamme vielä
erään kohdan mainitusta kirjoituk­sesta,
osoitukseksi lukijoille, minkä­laista
kieltä itse ohranoita tähän
maahan . järjestelevä Eauanheimo
käyttää. GPätkä kuuluu näin:
"Kun suomalainen valkoisiin lu­keutuva
siirtolainen joutuu Kana­dassa
ollessaan työmaalla punaisen
aineksen kanssa vaikeuksiin, voi hän
kääntyä edellämainitun poliisiosas­ton
puoleen ja ilmoittaa heili© ko­kemuksensa.^
On varmaa, • että työ­rauhan
häiritsijät silloin vetäytyvät
TbomtOB TadlittiiB ««iiiiielidMi
Kokouksen työjärjestyksessä oU
yhtenä tärkeimmistä, adoista vir­kailijain
valinta alkaneelle vuosipuo­liskolle.
Valintaa vartan jaettiin e-dnstajille
äänestysHput nimihaudon
perusteella. Kaikki muut paitsi amä
iltana vannotatut edustajat saivat
äänestyslipun, mikä oli täytettävä
niin sanotun Hare Spence-systeemm
mukaan. Toisen etimiesehdokkaan,
veli Varleyn, saUitUin kuitanUn äär
iiestää; Väikkä hänet muitten utttten
edustajani *kera yanrio^tOin sinÄ
iltana. „
Veli Varleylle annetta .^?t»oikeu8
synnytti vasemmiataedns^^
ken suuttumuksen yjnjrä^, mom
heistä pyrkien puhumaan samalla
kertaa. Puheenjohtaja O^hintlhi se­litys,
että protesteeraäjat rikkoivat
työjärjestystä, jätettiin tykkänään
huomioon ottamatta ja puheenjohta­ja
itse saatettiin naurunaUiiseksi.
Kun sitten muuan edustaja esitti ^ko-kouksen
lopettamista, ei puheenjoh­taja
tuhlannut sekuntiakaan julista­essaan
esityksen päätökseksi.
Kokonksen loputtua ilmoittivat
äänten laskijat, että vaalien tulok­set
olivat: esimies, Thornten 79 ään­tä,
Varley 60; varaesimies, W. King
87, J. Loan S8; toimeenpaneva ko­mitea,
Simpson, McDonald, Mary
McNab ja George <)^Brien; omaisuu­den
huoltajat, Simpson Jenoveso ja
Scott. •
Vaalien tuloksista saattaa helposti
huomata kaksi seikkaa. Ne julkeat
masinoimiset, joilla Varleyta oli suo­sittu,
olivat häntä kohta&n synnyt­täneet
oikeutetun halveksumisen
kaikissa itsenäisesti ajattelevissa e-dustajissa,
sillä Varleylle annettu
äänimäärä on vähempi kuin kaksi
kolmasosaa hänen vastaehdokkaan­sa
äänimäärästä. Toiselta puoldn
taasen MoDonaldin,, tunnetun kom­munistin
jälleen" valinta toimeenpa­nevaan
komiteaan toteaa sen seikan,
että Simpsonin yritykset pelotella
neuvoston edustajia Moskova-jutuil­la
eivät ole tuottaneet toivottuja
tuloksia. Edustajat valitsivat toveri
McDonaldin toimeenpanevaan^ komi­teaan
siksi, kun hän on todennut o-levansa
halukas ja kykenevä tuke­maani
työläisten etuja ja taistele­maan,
niiden puolesta niin ammatil­lisella
kuin poliittisellakin alalla.
Arvo Vaara.
vuorokautta, ennenkuin
lähteä taivaltamaan kämpälle,"2;
mana ntifma kuin minäkin, tali
ne entisten lisäksi 20 miestä C o ^
nesta sipattuina ja tietysti taAot
tuksella aHcaa katkaista paperipBiK.»
Aamiai^ydässä lasldn oUeea^
miestä. Tulin tietysti huolestuneet
si,-sillä oKn päättänyt kaikesta S
limatta uniooh vedoten vaatia iän.
histöltä myönnytyksiä lakkolaista
vaatimuksiin. Menin kuitenkin idb.
nistön puheiUe. Kyqrin tekiaiviftj
he mitään myönnytyksiä, että TOJ.
taisiin lopettaa lakkotilanne. Suot
tuivat keskusttdunn. Alettiin mitt».
usäsiasta, joka luvattiin suorittaa kak.
ai kertaa kuussa ja jokaisen ttita»
jälkeen tuodaan miedcan^ppään ax
skeilipiUi, josta jokunen mies 8|.
kee, kuinka paljon on mitaräa saa.
nut. Peitteistä eli bl&nketeistä ^
tästä eteenpäin luvattu: ottaa seat
tiäkään vnokraa. Mutta palkan y.
lennykseen' eivät sanoneet voimaa
suostua, s iM sen mäyriä koami».
nia. Mutta m i k i l i r ^ o U i s n t a ^
Iin, sekä ^g^Tprf:rlakji^ koskevaa
lehtiantiseh' :^|M»:«ui^ otdcÄia.
:kolaiset Jföite tapasin vakuuttivat,
«|tä Jos laännistö olisi suostoBBt
^ ^ U d e s ' mittausvaatimukiseen, niin lat
koon ei olisi ryhdytty. Päätimme aiii
sopia läkön tällä odttaisella voltol.
Ia,, siitäkin syystä, että ympäristdiU
vallitsee ankara työttömyys ja lakoo
pidemmälle, jatkaminen näytti hyS.
dyttömältfi. — «U. K.
Oikaisu
joulukuun 25 p mä 'Sudbaryssa
pidetyn metsätyöläisteh edustajako^
kous referaatissa oli mainittu että
Algoma-linjalta ei olisi ollut yhtään,
edustajaa kokouksessa. Kokousra­portti
oli siinä kohdassa erheeni,
nen siksi, että räportteri ei ollut ai­van
kokouksen alussa saapuvilla
silloin kun oli visltakirjäin tarkas.
tus ja niinollen hän pääsi siitä vää^
rään käsitykseen niistä puheenvuo­roista
mitä kokouksessa käytettiin
siksi kun Algoma-linjalta oli neljä
edustajaa ilmoitettu tulevaksi, mut­ta
sieltä ei kuitenkaan ollut kuin
yksi edustaja, joka oli lähetetty
Newayco <Co :n kämpältä. Tämä siksi
koska sanotulla. kämpällä on ollut
epäilystä, että heidän lähettämänsä
edustaja ei olisi ollutkaan kokouk­sessa
mukmia. — E. T.
Cochrane, Ont.
Drifwoodin lakko sovittu tyoIäUten
otittaiaella voitolla
tietoja julkaisemme :— niin siinä
voimme sanoa, että olemme Suomen
oloja kosk-evia tietoja lainailleet suo- ^
malajsista niin porvari-sosdem- kuin uhkauksillaan vedota
myöskin työväenlehdistä, emraekä
ole katsoneet tarpeelliseksi niissä
olevia asioita ruveta mnokkaatnaan
pr:remniiksi kuin ne ovat, : Emmekä
pahemmiksiksan. Olemme katso­neet,
että kyllä valkoinen Suomi
tekee itsensä "tunnetuksi ulkomail-kuoreensa.
On sattunut tapauksia,
jolloin suoraselkäinen valkoinen työ­mies
on asettunut .vastarintaan ja
; asia viran-pnialsten
kuultavalcsi pahasti peloit-tanut
kommunistisia työmaan kiihot-tajia."
Mitä kansa canoo tästä? Hais-tahtaakohan
tässä yhtään ohrana,
maisuutta? Poliisiosasto, josta
Rauanheimo puhuu, on Intelligence
li-ySTjLUnion Pohjois-Ontarion a-luekomitea
lähetti allekirjoittaneen
Drifwobdin' lakkoalueelle, saadak­seen
tarkan selvyyden kaikista lak­koa
koskevista asioista ja katsomaan
millä tavalla unio voisi avustaa lak­kolaisia.
Matkani myöhästyi kuiten­kin
muutamalla päivällä, sillä kier­telin
Timminsin takalistolla olevilla
kämpillä, joihin ei ole mitään sään­nöllistä
postinkuletusta; Sain siis
tietää lakosta vasta sitten kun se
oli jo kestänjrt jonkun aikaa. Saapu­essani
Cochraneen, olivat lakkolai­set
jö miltei kaikki hajaantuneet
muille markkinoille. Tapasiii kuiten­kin
muutamia joilta sain kuulla la­kon
vaiheista. iCochranesta Hearstiin
menevä juna myöhästyi jonkun ver­ran
lumimyrskyn vaikutuksesta ja
samasta syystä -Loemblay ja Boivin
kämpille aikovat miehet ja "toffi-tiimit"
olivat pakoitettuja viipy-mään
Drifwoodissa kokonaista kaksi
la" omalla painollaankini Vanha Service, Jota hän vertaa suomalai-sanalasku
nimittjuJa sanoo, että he-{seen ohranaan. Meillä, tekisi mieli
delmistään puu tunnetaan. Mitä< kysäistä tässä, että onkohan tämä suo­malainen
hirsipuuinternalisti ollut
oikein palkattuna, järjestelemässä
suomalaisten siirtolaisten keskuu­teen
Canadan "Intelligence Service'-
lle" ohranoita? Siltä se ainakin
haiskahtaa.
Kirjoituksena lopussa huokasee
Rauanheimo, että:
"Onkin kummallista, «ttä juuri
suomalaisten keskuudesta tapaam­me
radikaalisen aineksen kaikkein
kiivaimmat suunsoittajat. Samaten
Yhdysvaltain puoleUa ovat
täälläkin suomalaiset erikoisesti
mustien listalla". "«.oisesn
Merkillistä tosiaankin. Mekin si­tä
ihmettelemme. Suomalaiseen ei
muute kun' radikaalisuus paisuu,
vaikka sitä kuinka höyhontäisi.
Suomalaista työläistä on kotimaas-t^
f." .vankUeireillä, ruo­kittu
"kalorioilla», murhattu tuhan­sittain,
istutettu Tammisaaren pak-kolassar
pieksetty ohranoiden keski-aikaismalhsissa
kidutuskammioissa
— ja sittenkin nämä pahuuksen suo­malaiset
ovat kaikkein radikaalisim-pia
venäläisiä tietysti lukuunotta-nia.
ta. Saa siinä tosiaan toinenkin
Rauanheirno_ kyr.sästä korvallistaan
ja Ihmetellä, että mikä piru niihin
suomalaisiin sitä radikaalisuutta va­laa.
\aikka he, rauanheimolaiset
ovat koettaneet jo kymmenen
ldae np oaijsa nk istikteaäh.e istä kaikilla keinoil-
FL Wilitaiiiiii vim
iHEI FORT WILLrtA!MI'LMSiET!
Quo vadis? Minne menette lau­antaina
helmikuun 4 päivänä? —
-Phrtillepä tietenkin, siUä sieUä kuu-
.lenuna näytellään Minna Canthin 5-
näytök^en näytelmä ''Murto var­kaus",
joka tarjoaa katsojille nau-tintorikkaan
illan. Sillä onhan näy­telmä
parhaita suomalaisia kansan­näytelmiä,
johon on varattu sekä
itku- että naurupillerit. Kaikkien so­pii
tulla seuraamaan tätä esitystä,
sillä näytelmäseura on koittanut teh­dä
parhaansa onnistuakseen tässä
esityksessä.
Tulkoon mainituksi että entinen
näytelmäkomit^ on järjestetty seu­rapohjalle,
tarkoituksella saada toi­minta
ripeämmäksi ja myöskiii tai­teellista
puolta kohottaakseen. Siis
yleisöllä on syytä antaa kannatuk­sensa
tälle ainoalle suomalaiselle
taidelaitokselle, täyttämällä katso­mon
ääriään myöten, siten antaak­seen
tunnustuksensa tälle näyttelijä­joukolle,
jotka työnsä sivussa uh­raavat
vapaailtansa näyttämönpal-keilla.
Siis 4 päivä tavataan! —
• •. . •' iHynni
Eri paikkakui»^
Sointula, B. C.
PUOLUiESOLUJEN TOIMINNASTA'
Jo viime vuoden lopulla pidettiin
aluesolujemme yhteinen kokous, tar­kotukseila
keskustella saavutetuista
Ja entäs sitten "mustille listoille"
joutuminen. Eiköhän sekin ole yh­teydessä
edellisen kanssa. Suoma­lainen
työläinen on täälläkin osoit­tautunut
sellaiseksi, ettei* se rupea
aivan kuutamolla elämään, vaan vaa­tii
työstään siedettävän palkan. Tie­tysti
sellaisen katsovat rauanheimo­laiset
ja Canadan kapitalistit kapinal­lisuudeksi
ja asettaviait oikeuksiaan
puolusta^^a työläisiä mustille listoille.
Mutta siitä menettelystä ei suoma­laista
työläistä ainakaan moittia voi;
päinvastoin kiittää, että he pys3rväi
aikansa tasolla ja näyttävät toisille
kansallisuuksille, mitä tietä on koet­tava
saada parannuksia kurjiin olo­suhteisiin
täälläkin "länhen kulta-lassa".
.
_ Lohdutukseksi,,, tai olisikohan se
päinvastoin, voimme lopiiksi sanoa
Suomen hirsipuuintemalisteille, että
suomalainen siirtolaisväestö ön sit­ten
Yrjö Rauanheimön viimekesäisen
tutkimusmatkan" . jälkeen taas yh­den
askeleen rädikalistisöituhut. Tä-vainiolla-
työskennellessään. J a
Rauanheimön tänne järjestämien urk-kijain
housut 'lepattavat kuin haa-
"«"an lehti raikkaassa aamötuulessa.
Niitä nim. pelottelee "kommunismin
peikko", samoiivkuin itseään Bauan-heimoakin.
Lan^ovaaratk Isko.
/