Vapaus, January 30, 1928

              I
No. 1928
i 30 p:na—MoiL, Jan. 30
S U O M f i EN
Mi
Ganadan OoOariaU
40e lihetykdMft alla 120.00. 60e 1&
fastyksistä $20.00—|i9.99. 80e IE.
hatjksis» fS0.00—«7d.99. j a |i.O(t
UbatykdBti |8O.0O-~$lOO.eO sak»
':Sc jokaiaalta-searaaTalia alkavalta
•adalta döQarilta.
SiUBSMMomaiakctvksua OTat ta.
(Mtyaknlot $3.60 UhetykaiitiL
Xaaeki aihkMlliattyfait
«BQnMa Svdbaxnte Hnirtnkiiä a».
aii4to»8sa J » yrapjiJBtgUft aiavat
voivat kS^rdft Vapaadfea koatlweima
^ rtnirtarr* **tt trrfrrialfvm^ij
H E D U S T A K A A PiLETTIASIOrrik
TaKkU IfthiBtykaat oaotcaall»
Boa « » . SUDBUKY. ONT
Vapaudella Ottava* rakav<lUt?kid^
;if\!'taaa mygaMnt
V A P A U S BRAMCH OPPiGB
816 B a r Steaet,
DAVID H E UH
•^jpatkkaininhlHa Polil-OtttartoMM.
J . OKSANEN,
Eirkland Lake, OnL
JOHN VUORI,
Porcupine* Ont
C H A R L E S H A A P A N E N,
Osatt8kauppa> Timmina. Ont.
Ai T - HILL.
foronto, Ont. — Tavattavissa tlta-ifai
967 Broadview Ave., j a päivioi»
«oom 804, 95 Kihg St., E .
kokemuksista ja josko ne antavat
aihetta tehdä järjestelyssä muutok­sia.}
l a ^ f äV -i— j o i t ^ n ; Tuomaita;
lukuunottamatta — oli se käsitys,
että vaikka, ihmeitä ei oltu saatu­kaan
aikaan, on useassa suhteessa
ylitetty niitä saavutuksia, mitkä saa­tiin
vanhan järjestelymuodon aika­na.
Jäsenmäärä lisääntyi jo vuoden
alusta lähtien ja kokouksissa käy­pien
lukumäärän voi sanoa ainakin
puolella' kohonneen, osalta on myös­kin
saatu jäsenistöä kiintymään o-pl^
«lttty5hon; 'Useita muitakin seik­koja
oh jotka todistavat, että uu-destajärjestely
"vrorkkaa" täälläkin
ja mitä tuloksia säataisinkaan jos
vielä suurempi joukko vanhoja puo­lueen
jäseniä saataisiin innostumaan
toimintaan, sensijaan ettäuseat ovat
nyt pessimistejä ja siten osaltaan
«hkäisevät mehestystä.
Samoin oli tultu tulokseen «ttei
ole käytännöllistä, ei edes toisiaan
liki. asuvien keskuudessa, että solun
jäsenmäärä on paljon yli 20 jäse­nen
siksi^ jgttä iso joukko siten jää
tehtävistä ulos ja toiseksi sellaisen
joukon JO täytyy pakostakin saa­da
iso "kokoushuone, joten perhea­sunnoissa
ei voi kokouksia pitää. Ja
jos "kokous siirtyy haalille, on yhtä
ja toista kiirettä että ei jouda sin­ne
asti lähteä ja se vanha isojen o-sastojen
aikainen epäkohta ön taas
edessä. Näitä seikkoja silmälläpi­täen
jaettiinkin Sointulan alue, jos­sa
on ollut 2 solua, nyt kolmeen so­luun
ja ainiakin yksi näistä soluista
pitää kokouksia perheasunnoissa ja
osanotto on hyvä. Tammikuun al­kupuoli
menikin asioiden järjestelys­sä,
joten hoin ipuolivälistä kuukaut­ta
on solujen toiminta taasen ollut
käynnissä.
Muutama numero vielä viime vuo­den
sanomalehtien ja kirjallisuuden
levityksestä. Keskusasiamiehen kaut­ta
tehty liike viime vuonna on nom
$1,000.00 josta sanömalehtitilauk-sille
noin $750.00 ja kirjallisuudelle
noin $250.00. Välitys prosentti yh
menojen ön tullut noin $150.00 joka
pääasiassa käytetään puoiuetarkoi-tuksiinkeskuskom.
kautta. Meillä ei
nim.' 0htenä viimeisenä vuotena a-siamiehet
ole saaneet muuta palk­kiota
kun omien lehtiensä tilausalen-nuksen.
jakä piirikokoukseen V a n c IS—19
w SS^-m^- kedoiskom: vaKnnut
tov. Urho IVnjäiän sekä 2 tov. Van­couverista.
'
SUCaiAI* JIEJESTÖ J A PUOLUS-LHTTO
_ TMunik. 1 p. pidetöiii Suomal.
Järjestön osaston kokous jossa täl­lä.
vuodeUe valitut-virkaaijat otti-vat
paadcansa. Samalla pidiettun
myoa Can, Työläisten PuolustusUi-ton
Somt. osaston kokoua. Valit-bm
Bfliteeri sekä häneHe avuksi
4-henkin6Q komitea huoltamaan lii-tpn
osaston toiminnasta.
Solujen jäaenkirjurit tulevat otta­maan
uusia jäseniä liittoon sekä
myyvät jäsenmerkkejä. Kaikki tyo-laMet
luton jäseniksi tänä vuotena!
Viimo vuoden jäsenmfiarft oU jo ko-ko
huomattava, vaan Kki puolella
voidaan jäsenmäärää kohottaa jos
icaikla huomaamme velvollisuutem­me
tässä asiassa. Monen monissa ta­pauksissa
on liitto antanut arvokasta
apua vinotuille tySläisiUe» viimeisin
huomattavin juttu joka voitettiin oli
Greccon ja Carillon juttu seka käyn­nissä
oleva Coloradon kolimainarien
ttkko, jota Tx^läisten Puolustnaiat.;
to avustaa. '
Edellämainittu komitea järjesti
iltaman Coloradon lakkolaisten hy-'
vaksi 14 p. Lk. .Tilaisuus oli onnis-j
tunut sekä tulojen että myös ohjel­man
puolesta. Ohjehnassa oli puhe
suomen ja engl.-kielillä, useita runo­ja
lausuttiin, tilapäinen säcakööri
lauloi useita lauluja, luettiin ker­tomuksia
sekä vielä välillä Uikku-via
kuvia vilkutettiin. -
Suomenkielisen puheen pitäjä
kaiketi vanhasta tottumuksesta ei
voinut olla tuomatta esille sitä va­litettavaa
seikkaa että ei ollut seu­rannut
aikaansa eikä paikkakunnan
rientoja sanoessaan että: oli tullut
yllätetyksi sillä että täällä oli ru­vettu
avustamaan Lw.w:lM8ten joh-doUa
taistelevia mainareita. — Jo­ka
on seurannut Työl. flPuolnstuslii-ton
sekä Kom.-puolueen osaston
toimintaa, tietää että kaikissa tun­netuissa
lakko- y.m. työläisten tais­teluissa,
on täältä oltu valmiit avus­tamaan,
ensin kysymättä ovatko a-pua
tarvitsevat sympatiseerajiamme
eli ei. Se asia että i.w.w:-läisiä ei
ole kovin usein avustettu, johtuu
siitä että he ovat olleet vähemmän
taistelevia viime vuosina, ja heidän
tsensä on se ensin korjattava. Tu­ot
mainitusta iltamasta lakkolai­sille
olivat ($120.00 C. Työläisnais­ten
liiton Sointulan osasto on jo
ennemmin lähettänyt ^iSlOO samaan
larkoitukseen, sekä !Kom.-puol.
Soint. keskuskom. sihteeri näytti al­lekirjoittaneelle
kuittia C T. P:-
iiton yleissiht. -Florence Custan-celta
että keskuskom. on lähettänyt
$20.00 samaan tarkoitukseen myös
ennen iltamia. Yhteensä lähetetty
i;;oIoradon lakkolaisille $^150.00 C T .
P:liiton välityksellä. Sopinee tässä
vielä huomauttaa, että ne, jotka
uulevat näiden sekä muiden avus­tusvarojen
tänne jäävän, voivat
saada varmuuden' asiasta :]örs]rmällä
cuittia nähdäkseen joko keskuskom.
taikka järjestön osaston sihteeriltä,
muuten osoittaa tarkoitusten pahan­suopaisuutta
levittäessä epävarmoja
huhuja.
Lenin, Liebnecht, Luxemburg ja
Suomen luokkasodan 10-vuotisjuhlaa
vietetään tammik, 21 p. Sen suhteen
ehkä jotakin seuraavissa kirjeissä.
NJLTTELBU.YLEISÖLLE
girkland 'Idike'n S:X. naytefan&-
seura esittää snnntmtaiiut kelmik.
5 p. suuren ^teiafanmallisea xuly-telmän
•^KTOÖttÄN", «U "etu» j a
takapihan kunnian". T & n i n anuren
näytelmän eteda onkin t e b ^ huo­mattavasta
työtä. Harjoitnsaikaakin
on viarattn kuukauden verran. Kapr
pale on mennyt useilla-suur^rnznil
l a näyttämöillä Amerikan pnolelliu'
iMyösIdn Canadassa on sitä näytel^,
mutta suuren henldlomääran^ kuin
ihyös pxtantensa tähden du se ver-.
rattain vaativa esitettävakn täkäläi­sillä
näyttämsaiä. ifäytelmissa pal­jastuu
nykyiaön yliteisknntamme
kunniakäsite niin etu- iozin takapi-hanldn.
"Etupihan kunnia makse­taan*
usein verellä j a takapihan kun­nia
rahalla", 'kunniassa" ruoski,
taan verrattiun sattuvasti porvaril­lista
kunniakäsitystä. NäytcÖmä ko­hoaa
hyvän sisältönsä j a korkean
taiteellisen tasonsa tähden parhait­ten
yhteiskunnallisten ''näs^linien
joukkoon. Saapukaa äla ktokk^ j o i l ­l
a on mahdollisuus, katsomaan ja
oppimaan sen vaikuttavasta dsällSs-tä.
~ P. V . K. : V: '
liNäSON OSASTO
Y i i ^ a fifine, Ont
HeDo Comrades:
V i^W;beeh «hsfted from öur braneh
^^Itfond)' t o ^ r e p ^ ali our affidre
(not ptivate t h o t i ^ I snppose) in
tiie Vapau& We had our meeting
abönt'two v r e ^ ago and reportera
for tho Toung Worker, Vapaus and
Toveritar vrare^dected. They are
eadi to vrrite i n a t leaat onee a
montfa.
Thia' brand» haa &ow. been . i n
iedstence for äimost three yeara
rmm
Kilpailukatsa
Ainoastaan täten kutsumme .Cana­dan
Suomalaisen, Työv. Urheiluliiton
alaisia seuroja jäsentensä kautta osaa
ottamaan hiihtokilpailuihinf • jotka
^ianomaisella luvalla järjestämme
Timminsissä 12 pmä helmik. Kilpai­luohjelma:
aamulla klo 10 on 5 km
yleinen hiihto- ja Timminsin "Ilon",
So. Porcupinen "Viestin", Connaught
Stationin "Yrityksen" ja Kirkland
Laken "Jymyn" välinen viestinhiihto
4 kertaa 6 knu
Iltapäivällä kello 2 yleinen 20 km.
hiihto, 6 km. hiihto ikämiehiUe yli 35
v., 2 km. hiihto naisille ja 6 km. hiih­to
nuorille alle 18'v.
Kaikissa kilpailuissa noudatetaan
liiton sääntöjä. Kilpailijoita pyyde­tään
saapumaan suomalaiselle kaalil­le
kello 9.30 ap. Ajoissa ilmoittautu­neille
varataan vapaa asunto.
Osanottoilmoitukset tehtävä osoit-h
a t i s s been fouttded in U a r . 1026,
•W« can not veally> boast- of our ae-,
^mplJshTOentaybut >vre hava tried tb
Iceep-our membearaUip i n Itne, Tfa»
ye^tli' around 'fier^ -whb ä^inot
i a e i ] ^ » are-aons and daughten o f
th«^..VbMnd-to-facts". , people,: and
«önseciueB.tly wontijl laot., toI«ratia
even th^ 1>Minningä of seiibua taik.
Dna to u i s yezy laek bf sym-patbiaera.
fin- eur- Ipcality,. i t haa
bipen . « }d ^ impoasjble foi> us to
hold ahy entertainmenta with prog-rams
or dances, imless in eo-opera-tioh
trith aome other branch. Our
praetically only. possible vrotk is to
educate. ouraelvea; Tbi» we ^ v e
been trying tb do.the best of our
ability. •
Ju«5t lately t h e ^"Party" and
League branehes have been con-ducting
Special program eventa ih
honöur and memory of the v o rk
and strugglea of ILenin, Liebknecht,
and Luxemburg, and also the com-rades
who died the Finnish Clasa-
War. Most of us have had to atay
at the eide and vratch the efforts
of the ottiers, f o r even the closest
hali is some ten. fand as much as
fifteen for sonte ot our members)
riiiles away. We are hoping that
those who have the opportunity to
take active part i q t h i s great work
will do their utmost for it. It. is not
through lack of interest that we
are merely onlookerä.
f raternally, yours.
The One Elected.
' - • ••— •"-''~
teellä: A. Aho; Box 1899, Timmina,
Ont
Naisten osanotto tuotaimolliseen#öhö am­matillinen
järjestyneisyys Piinaisessa
Karjalassa
TYÖSUHTEISTA
NUÖRTSON TOIMINTA
Can. nuorisoliiton puhuja Oscar
Ryan puhui S.J. osaston talolla tk.
5, 6 ja 7 päivien iltoina. Kun osa
nuoresta väestä oli työpaikoillansa
pääasisiasa "träppäämässä" ja suu­ri
osa vanhemmasta väestä on vaja-va
engL-kielessä, ei tilaisuuksissa ol­lut
niin suuri osainotto kuin olisi ol­lut
toivottavaa, sen takia että meil­lä
on kovin harvoin tilaisuutta
kuulla varsinkaan engl.-kielistä pu­hujaa.
Tov.,-Ryan, niinkin nuoreksi,
on kykenevä ja esiintymistavallaaTi
Hyvän vaikutuksen tekevä puhuja,
joten ei tule erehdystä häntä kuule­maan
,jnennes.=u. Matka-avuksi piiba-jalle
luovutettiin $35.00 josta suu­rin
Enemmistö meikäläisistä kun pää­asiassa
saa elantonsa palkkatyöstä,
ovat palkkatyöt myös ne joista on
puhuttava. "Farmaukset ja räns-säykset"
ovat vielä siksi pienet että
ne ovat vaan sivuelinkeinoja, koko­naisuus
huomioon otettuna. "Träp-päys",
turkiseläinten pyynti, on
suurinta ansiota ollut talvisydännä
ja siinäkin vaan aniharvat ovat
onnistuneet palkoille pääsemään.
Useat luottivat Kalakanriuttimon
haajennustöihin, jotka luvattiin al­kaa
tammik.'alussa ja joihin jokai­nen
kysyjä tietääkseni oli luvattu.
Nyt on kuitenkin alkaminen veny­nyt
niin, että ehkä aletaan helmik.
puolivälissä, eli ei ollenkaan. Kun
kalastuskaan ei häävisti kaikkia on­nistanut
viime kesänä, saamme si­ten
esimakua työttömyyden siunauk­sista.
Kirjeenvaihtaja.
Kirkland Lake, Ont.
(POIKATALONEUULUMISISTA
voidaan mainita, että nyt, isännöit­sijän
hakuajan umpeen mennessä,
neljästä hakijasta valituksi tujl
Kaarlo Valli- Torontosta. Hän on
enttiudestäan tunnettu Pohjois-On-tsriossa
kaikinpuolin kunnolliseksi,
uhrautuvaksi puoluetoveriksi. Hä­nellä
on myös kokemusta entuudes­taan
tähän valittuun toimeensa kos­ka
hän on aikaisemmin toiminut
Timminsin poikatalon isännöitsijänä.
Toivomme että hän edelleenkin,
kaikista vastustuksista huolimatta
yhtä uhrautuvasti toimisi osuuskun­tamme
nostattgpiiseksi, koska osuus­kuntamme
taloudellinen asema sita
kipeästi tarvitsee.
TYÖ-OLOT
täällä Kirkland take'lla ei ole kii-t-
ettävät. 3i2inien pä-illä on isot
Heinäk. 1 pnä v. 1927 työskente­li
Karjalan tuotannollisissa laitok­sissa
5,605 naista, joista alle 18 v
107; kun taas v. 1926 äamaan ai­kaan'
olivat vastaavat luvut 4,590 ja
103. Verrattuna koko työläismää-rään
oli naisia prosenteissa v. 1927
— "16,1 pros. ja 1926 — 14,7 pros.
Näinollen ei naistyövoiman yleistä
syrjäyttämistä työstä ole ollut' ha­vaittavissa,
vaan on naisten luku
tuotannossa sensijaan jonkun verran
noussut, jota on pidettävä hyvänä
saavutuksena, •
Mitä tulee alaikäisten naisten ja
yleensä alaikäisten väUseen prosent-tisuhteeseen,
niin on se vakiintunut
ja on alaikäisiä koko naisten luku­määrästä
0,3 pros.
Naisten työskentely eri aloilla
V. 1926—27 on naisten lukumää­rä
kaikilla muilla aloilla paitsi me­talliteollisuudessa
kasvanut. Lähiai­koina
on Onegan tehtaan laajenta­misen
yhteydessä mahdollista tällä­kin
alalla saada naisten luku nou­semaan.
1/VlI —27 oli naisia eri
teollisuusaloilla: louhimoissa 38 eli
2,1 pros, työläisistä, puuteollisuu­dessa
1,724 — 21,9 pros., maatalo-usiyöläisiä
276 — 2,8 pros,, kirja­painoissa
52, metalliteollisudessa 33,
ravintoaineteoll. 100, rakennustyöl.
277, yhteyden palveluksessa 89, kan-sanvalistusalalla
1,175, lääkintätyöl.
1,079, neuvostotyöläisinä ja kaup-papalvelijoina
621, ravintolatyöläi-sinä
48 j.n.e.
Naisten järjestyneisyys ammatti­liittoihin
Naistyöläisistä oli l / VH — 27
ammattiliittojen jäseniä 8.2,8 pros.,
vastaavana aikana miehistä oli am­mattiliittojen
jäseninä ainoastaan
63,6 pros. Tuotannollisissa laitok­sissa
työskentelevistä naisista oli
ammattiliittojen jäseninä 1/VII —
27 — 67,1 pros, ja miehistä 74,3
pros. Tästä näemme, että naisten
järjestyneisyysprosentti tuotannolli­sissa
laitoksissa yleensä on alhai­sempi
kuin miesten huolimatta siitä,
että heidän järjestyneisyytensä e-räillä
aloilla, kuten metalli-, ravin­toaine-
ja vuoriteollisuudessa, on
ha omattavasti suurempi. _
Tämä on osittain selitettävissä
sillä että sesonkitöihin tulevista on
suurin osa naisia, jotka eivät ole
järjestyneitä ammattiliittoihin.
Yhtc-ys- ja iiikennetyöläi=et, niin
r.ai.=et kuin miehetkin ovat kaikki
ammattiliittojen " jäseninä. v
Henkisen, työn tekijöistä on ara-r-.
attiliittojen jäseninä: naisista 96,2
pro3. Ja miehistä 92 prosenttia,
llcrataioustyöläisistä on atnmatti-
Pitävän toimintansa yhtämitt
vireillä. -Nubriso-osaston edustajak­si
Vancouverissa pidettävään N. 0:n
kokoukseen helmik. 19—^20 P- on
valittu tpv. lEbnnes MynttL Edusta-väen
vaUankumousjuhlaa- Ohjelma
on tilaisuutta varten erikoisesti jär­jestettyä
Mittoihin järjestyneitä: naisista 22
pros. j a miehistä 84,4 pros. 'Huo­noimmin
ovat naiset ammattiliittoi­hin
järjestyneitä puu- ja rakennus­aloilla.
Mitä tulee muihin aloihin,
niin ovat he suurimmalta osaltaan
ammattiliittojen jäseniä.
Tyolaisnaiaten aktiivisnns anmati!
Usella alalla
Naisten aktiivisuus erinäisten am
matillisten ja tuotannollisten aio
jen komiteain jäseninä y.m. tehtä­vissä
oli jonkun verran köhonnu
vuoden 1926 tanamik. 1 p:8tä v.
1927 tammilc 1 pm mennessä. V.
1927 oli. tehdas- ja. paikalliskomi-teoissa
157 naisjäsentä (16 pros.)
ollen vastaava luku, edellisenä vuon­na
128 (15,2 pros.). Tarkastuskomi-teäin
jäseninä v. 1927 oli 70 naista
(11,6 pros.) ja v. 1926 oli 67 (13,9
pros.). Työnsnojeluskomiteoihin v.
1927 kuului 80 naista (19,9 pros.)
ja V. 1926 — 74 naista (18,9 pros.),
Kulttuuri-komiteoihin v. 1927 kuu­lui
122 naista (2«,1 .pros.) ja v.
1926 — 99 (28.8 pros.) Tuotanto-komiteoihin
v. 1927 kuului 59 naiä-ta
(14,4 pros) ja v. 1926 — 47
(9,3 pros.). Delegaatteja toimi eri
ammattialoilla v. 1927 yhteensä
149 (15,7 pros.) ja v. 1926 — 166
(13,7 pros.). Valtuutettuina v. 1927
toimi 53 naista (22,6 pros.) ja
V. 1926 — 25 (17,6 pros.). Työrii-takomiteoissa
(RKK) v. 1927 oli 16
naisjäsentä (12,3 pros.) ja v. 1926
— 26 (11,3 pros.).
Naisaktiivi ammatillisella alalla
siis on kohonnut tehden tammik.
1 p. 1927 yhteensä 706 henkeä, ol­len
se tammik. 1 p. W 26 yhteensä
627 naista.
Toisissa ammattiliitoissa tehdään
kiinteää työtä naisten kehittämisek­si
erinäisiä ammatillisen alan teh­täviä
varten. .Karjalan Ammattiliit-toneuvoston
puhemiehistössä on kah­desti
käsitelty kysymystä valistus­työstä
naisten keskuudessa: selosta­essa
kuluneen vuoden työn tulok­sia
sekä selostettaessa eri ammat­tiliittojen
tehtäviä naisten valistus­työn
alalla.
Sitä mukaa kun naistyöläisten lu­ku
tasavaltamme teollisuudessa ja
tuotannollisilla aloilla kasvaa, sitä
mukaa vähitellen lisääntyy ammat-tiliittotehtävissä
työskentelevien
naisten luku. •—^ P. K.
'Missä onvikar
Hiulcan sclostcsta tuon ylläolevan
otsikon sahteen
}a^«!ten voimistuttaisivat itseSIn,
ovat he vuoteella, ndkft on ^dotto-masti
anuri er^tdys, ja p^^iin «tt&
4) häpeävät äitiydentilaa j a käyt­tävät
-vahinJsoUiaia keinoja, kuten:
ravitaevaV ruumistaan vain sen ver-nm,
e t a ' juuri hengisä pjrsyvät,
vaiUca olid tilaisuus parmmankin
ravinnon käyttämiseen. T&st&. kär-nvät
ruuansulatuselimet. SiklQ el
saa tarpeelöl ravintoa, joten sekin,
kun ae ayntyyi on luhi pieni ja
hei^o» että aUnä j a u r i j a j u u r i hen­k
i on. Surkutellaan lapsen heik-k
o n t U ja fiidiit - sairautta, joka
nseass»; t a p a u k s e s i on niin heikko,
ettei ole midtoa rinnoissaan lapsel­leen.-,
v
Hisak siis on vika? kysytään
sensijaan, iett& levitettäisiin nais-ten
keskuuteen valistavaa kirjaili'
snuttap joiite terveellisesti aelitet-t&
isiia «yyn ja senrankseq lakia.
Se^airta c i kuitenkaan tehdl sanot-uvasti
ollenkaan. Valistustahan p i -
detftiii /Icauiitina. '^Bobhevismia"
pel&tfiän, että joa ae tunkeutuisi
valiatoks» • varjossa äiteihin. Ja
sehän ä;. pfc J "soveliasta". —
iKureiiivi'' naisen piinakehft —
on tevifttonum VaarallitMia käyttää
äitjydentöai^. oUessa. ' S^^^ e i kui­tenkaan
-äjaieUa,- viian- €ahdotaan
näyttää ulospäin "si^ytUtä". Tuo
kureliivi alkaa tidiotySnsä jo vat­salaukusta
alkaen. Sikiö vaikuttaa
kohoamisellaan vatsalaukkuun, joten
se joutuu äärimmäiseen puristuk­seen.
Hengitya k&y vaikeaksi. Kaa­sua
kokoontuu j a se paisuttaa vat­salaukkua,
josta oh seurauksena
pahoinvointL Ruumiin tulisi an­taa
vapsiastl aehittyä —~ Istajentua
— ollakseen luonnollinen. - Mutta
tuo kirottu kureliivi estää sen. Vat­san
alaosa saa vaikeita revehtymiä
j a tulehduksia. Ruumiin . laajentu­misen
asemasta tapahtuu rue^ttu-misia
jopa niinkin pahasti, että
sikiö litistyy j a kasvaa kiinni selkä­rankaan,
joka tosin kylläkin on
harvinaisempi ilmiö, mutta ei kuiten­kaan
mahdoton. (Mutta jos tttten
on käynyt, niin silloin täjrtyy suo­rittaa
niin sanottu "keisarileikkaus",
joka el ole ensinkään vannaa jos­ko
siinä onnistutaan. Siinä voi kuol­la
äiti eli lapsi, toisinaan molem'
matkin.
Pidetään äitiyttä "häpeällisenä".
- ~ Miksi? — Siksi, että se "näyttää
niin rumalta" — joka päinvastoin
pitäisi olla kaunista, luonnonlain
täyttämistä, sillä se kuuluu naiselle
— J a miksi ei' äitiyttä sovi pitää
yhtä luonnollisena kuin on suku­puolielämäkin?:—
Siiliäpä sei V a ­listusta
puuttuu. Ja sensijaan, että
valistettaisiin naisia, itketään kuo^
rossa, kaivetaan hautoja j a veisataan
kuoUnvirsiäl Ja vielä lääkärit, joi­den
tulisi nuo asiat tietää, ilmaise?
vat i h m e t t e l y n i : missä on vika?*»
J a mikä johtaa niin monen ftldir
ja lapsen ennenaikaiseen hautaan?"
Tuohon ihmettelyyn vastaa tavalj
linen "maatiainen" vain: —• ValUta-kaa
naisial A. R-o.
riea huonoa piiloutimeiBsa zfveSa-sS.
Osa lahtareista t a i t e l e e jok9eea«
kiq haluttomasti, vieläpä hyvftn p i i -
lopaikaa löydettyään lakkaavat 'to-k
o n u n ampumasta
K tm kylää e l n i in helpolla otet»-
kaan, vimmastuu lahtaripäilliHg
^ Caaadaa vartm raialttM larffe.
faralinia l ^ t i v i i , astMi naHili'
BMitfcBrtaste vvtaa kottasMfimM
kiroaa j a haukkuu miehiään. Tht^ matnUfl^ vmlnrtstaa ai£ädrJoj[a, kU»*
äkkiä komentaa hän jonkkohsa väki-rynnäkköön.
^opeasU lähettää h i a
sanan aUpääUiköiU» ja pian alkui
hurja .rynnäkkö.
—- N y t tuli loppu, ^ miettivät ur­hoolliset
punaaoturit.
—- Rohkeutta, toverit! — huutaa
urhea punapäälHkkS. —«• Knolena
lahtareiUe! MaaUmaa 'köyhien ja
sorrettujen vallankumouksen pno^
lesta
Punaiset ampuvat maltillisesU» t u ­hoisin
• yhteislaukauksin. Paksussa
lumessa eteenpäinkahlaavien lahtsr
rien ketjusta kaatuu middä ktdn
heinää. HurjasU laulavat punaiset
knularuiskut köyhälistön vallan voS-tonvirttä.
Veriniusuja hangella
On yö.
Räiskyen loimuavat revontulet
taivaalla.
Tuimasti paukkaa pakkanen aito­jen
seipäissä ja pirttien nurkkauk­sissa/
Kylmä on Pohjolan talvi.
Yksinäisenä, hyljättynä seisoo pie-nenpuoleinen
kylä synkän korven
ympäröimänä. Elävää elämää sieltä
ei kuitenkaan puutu, sillä ihmiset
siellä valvovat äärimäiseen asti jän­nittyneinä
pelosta ja odotuksesta.
Odotetaan lahtareita ja tästäpä
johtuu pelko.
Punaisten tiedustelija oli tuonut
viestin, että lahtarit hyökkäävät ky­lään
vielä tänä iltana. Kylän punai­sia
puoluisttajia on vain satakunta
miestä ja aseman puolesta on se
äärettömän tärkeä sekä p~unaisille
että lahtareille. Siksipä on odotetta­vissa
ankara taistelu sen omistami­sesta,
taistelu elämästä ja kuole­masta.
Harvana, vilusta kohmettuneena,
matta pelottomana odottaa lahta­reita
punaisten ketju jäisille han­gille
asettuneena. Joka mies tärk­eää
terävin, valppain katsein met­sänreunaa.
Kör\'a on käynyt tar­kaksi
kuulemaan hcikoimmankin ri­sahduksen,
silmä huomaamaan pie-hemmänkin
liikahduksen. Joka mie­len
sormi on valmiina liipasimella,
ähettääkseen tuiman tervehdyksen
lyökkääville valkohurtUIe.
Arvaillaan jännittyneinä, miten
suurella joukolla ja millaisilla aseil-a
vihollinen on varustettu. -Epätie­toisina
näistä seikoista luulisi pelon
hiipivän punaisten ketjuun kuin öi­sen
varkaan, mutta tietoisuus taiste-un
suuresta merkityksestä luokkan­sa
asialle poistaa pelontunteen pu­naisten
haukkain rohkeista sydämis­tä.
Lujasti puristavat kylmästä koh­meiset
kädet kivääriä.
Metsästä kuuluu hiljaisia ääniä.
iNe tulevat! — — Tulta sil-
Lahtarit pysähtyvät, keittäytyvät
hankeen j a ampuvat. He ovat nyt ai­van
lähdiä j a revontulten valossa
voi heidät aivui yksitellen ^brottaa..
1— Paremmin piiloon, lurjukset lef
l o j a t u U pSänet'— huutaa lahtari-päällikkö,
nähdessään miten, kama­laa
mieshukkaa hänen joukkonsa
kärsivät. Mutta samassa, tuakln eh-dittyään
suutaan sulkea, kaatuu faäa
jäfselle hangelle kuulan lävistämUi
rinnoftt.
Osa hänen miekistään oli tätft o-dottanutkin
j a nyt lähtivät he eikin
sokin täyttä päätä karkuun. Pian
seuraavat heitä punaisten takaa-»-
jamina loputkin lahtarit, jättäen jäl­keensä
runsaasti kuolleita j a haavoi­tettuja.
Sekä pakenijat että takaa-ajajat
käiki pian metsän luminen ayUv
Mutta pitkän aikaa vielä kuulut se&
helmasta epäsäännöllistä
taa yhteiseksi meluksi j a >äUnäksi
sekoittuvia hurraa- j a kuolinhuntoja.
RuniBaasti on taistleutantereella
myödcin punasoturien kylmeneviä
ruumiita, joissa vielä äsken hehkui
vallankumouksen asialle palava, nr-fi
hea henki. On haavoittuneitakin^
joiden haavoja pohjolan pakkanen
armotta polttelee. On verivirtoja
runsaasti, jotka ^ jäisille hangille
muodostavat paljonpuhuvia, puhai»
sia ruusuja.
> E i ole mitään suuriarvoisempaa,
tatotelohenkeä kohottavampaa kuin
köyhälistön asian puolesta talvisille
pohjolan hangille punasoturien - ve­restä
muodostuneet veriruuBui^ jot­ka
liekehtivät j a hehkuvaV revontu­lien
-levottomassa hohteessa Perä­pohjolan
kylmässä yössä. — Uusi
Taimi .
tOVH MIOiUL
• f
BooB^ 918
118 filuiky StTMt, MontmL
<Gomtr 6 t GatlMuriat aad aaalqp),
AKSEU RAUANHEmOi»
pläkoBMH
_ LIsäkal oa SmcMSa «dvtiJiM
Fort Axthur^ Oat _ D. CaU?
40 JQiiff St.. S t JohBf N. B.
rento, Gat. w O. W. Ttaurooa U I
Sow« 8ti Vaneoimr, B. G. —. B»
a AlbMt Barauukioa^ 470 ^
Biuc H ISeaaar C l i f t . Oat.
Mittrtaftihoiset molttiatt^^
Charles Falp, aeekereidea Jiiiia^
täjä Pennsylvaniaa hiilikentOlft ke»»
too raportissaan, « t t i värnUaet «spl^ ^
doatavat jäijastynrfseasä yhtä liSKii
Jälkeä ktthi valkolholiietkin. BiB
kertoo, «ttä vfMIliHt «yöläbet chife
vastaetele liittyä ^nlelUa j a y l M B *
tyAväenjärjestSihta, knnhaA ' vate
valkoihoiset «allivat |ien. BCattaTttO*
sfkynunenlen eana^olnnlot «Inltt « to
he^jpoja. voltMa. Suurat lakot, to- .
ten hUlenkaivajaln lakko, «peCtcvaft
kuitenkin vältteleiaääBrota- j a Icaa-aallisuusrajoja.
Yhteinen talsteht o a
«unri lähentäjä, kertoo tämä j i s j e ».
t i j i , |a alinpa Penasylvaaiaa Uitt-malnarit
ovatkin oppineet nyt jo
«en, et;ta rivit täytyy salkea y U d s -
tä kapitalistista rintamaa vastaan.
Heikoille, Hemosto-neille
Miehille ja
UlMi«a ia u U i M , Jotka o n l HalU^Ja i s «ar*
« « « • i i e l t a , joitta «M liaoM tm<r*. talld k A f c ^
N«C*-T(Ma. «aDNauMiaU taalatta Joks 9M
«CTSM. Ja Ufca«*ol«aa Ja «alaa iiMltt «OIMMI ) •
loInJautamoa Jätemailla «UmiUa. Naca-TaM £
k«rt«« t « « a r i t l Ja «alaaa Ja i i a t t l k t e • »
«oltuaaloa U l k a pslaeo kadeltamltalit, M
««okalulaaa. haeaoUa ntt««l«t«lu«Ua, tnaaint»
aella mnplUadUla. hitaatd taiatfaUa aukatlla. aai^
• M l o Jo «MiraUu, hVMSiUe. «aaitaMasMO*. « p i .
^olTcdfvUa Ja alakolobdla , iBat«anf:::Ja; M k f l l»
tavilla aamanlaataliilla Um^tUa Jatka M U M M '
aloiikBlaDeeMa i«jm>yilart|. , ' ,
Sehdotkaappltat m m » Js U k s s n t M« a i-THM*
Kokeilkaa .111 omama upaakMmaasa. ^ "
lodlMamaai) uUl» a«ar«a. «fveam. UtMimm
vtr4ca. «otaaa j a coMglaa f«k««ujaa«, Ba
juUntataaa Joa /alta cta t w w « n a » .
.- ~ irTr-rsaaaaaaaaaav.
CANADAN KOMUUNISTIPUOLUEEN SIHTEERIN
OSOTE
Kömanuibtlpooluoclla lihotatUrl klrjanikta m
aaotmura alUolaralla oMtl«eJUi Mr. I . H e D a a a l i ,
Rooa. SM, 9S K i o f St., E . , Tonmte i, Ost.
L.W.I. UNION Pokjola-Ootarioa ataakaalloaa koit.
paikka msutataaii •{rjrokadn IS p l l v l a t l alkaaa
Soaib PorntpiDoeai Joten alotkofflltaalta aaoi.
tetitt kirjovalbio on t J t . IS pll«iia J l t k a n O M ^ .
toitava Qot S6(, SottlB Porcaplaa, Oat.
L.W.I. Uoioa PoliJai».OaUrio« alnaiMoUtaa.
B0WIE'N •. oMitoa koLuatMt ptdatlln 1 m
Ja 3 » •aaouotal * k a u M a . KIrJayalkto mota, c a t
Bo«le, via Sota<(va, B . C
BEAVER L A K E N t. <«"too kokoakMt Jaka kaaa
eoai «unouDUi kello 1 piW2tli omton Utolb.
Outtoo oibter Doa B7. W«rtbiD<toa, On|.
VoImUtelaMura Jebaa oeota oa aaäa.
mille! — komentaa puoliksi kuiska­ten
punainen päailikkö.
Trrata-ta-tatata — —
Ei suinkaan tanätse olla mikään
tilastotieteilijä, kuten ei tämän kir­joittaja
satu olemaankaan, mutta il- Terävästi leikkaa hiljaisuutta kuu­man
sitäkin olen tehnyt havaintoja l?iruiskun kuolemaa kylvävä päpä-tuon
asi&n suhteen ja tullut seuraa- tys.
vaan käsitykseen:- ' Metsä on herännyt toimintaan.
1) että naiset eivät ota vakavalta 1 Sie:Iä leimahtelee, liikkuu ja jyri-kannalta
tätä sjTinytystä koskevaa see-
CANADAN SUOMALAISEN JAIUESTON. lallUita.
t o n , «ifateerlD otole ont K. T, Hill, 9S7 Bfoad-
»iew Ave., Toronto, Oii't,
CANADAN SUOMALAISTEN TVÖLAtSTEN UB-If.
SILULilTTO. LiillotoimikunDin kotipaikka «a
Sudburr, Ont. Liiton eilitecri oa P. laaaaon,
oa. Box 69. Suiiliury, Ont. ,
CANADAN KOMMU.NISTIPUOLUEEN PIIRI Ko.
ii:nnen (K.-uni) loinieeopancvan piirikomltean
ia k p : n Sudburyn koupuDkiJiirjettiio oiolteet orati
7Ji, Sutlbury, Ont. — KoromunltllpsoIiMCB
Suilburyn Järjenlon •ibteerirabuloalioluja, S. C .
Neil, un tavaltavfHa Vcpiiu<len toImltukMaai,
L f i i c i t j r-rakeaaukMMi, Lorne-kaditlla.
CO.^^ALTIN (. «. outtoo o»c/te on: Cox 810 Co.
b a l l , Onl.
CONM!::t;N S. J. o«,ton l y ö t o k o u k M t . Jokaieen
Luuo luinen «uncuntai; kirJeenraiI>tö.<>«otei
A. Jsnalulnen, Mokoiaoo P.O., Oof.
S. i. COTKAU IIILLI.H o u t t o D tfSkokookfet pl*
'leiiian JoLaJKa kuukauilea cniinuiloeD Ja k«|.
Min «unououi kellu 2 päi«i>llii. Kirjeraihto^eaota
on: /. E. Kouki, Dintioore, P, O., Saik.
S. J . CREICHTON ouifoD kokoa* «n jaka im»,
kauden 4 » «unnuoui kello 2 J.pp. P. O. BosflZ.
i. I. COLmAMN ouatoo koktnilftet pidetaaa
j o k a t<>iiseti ja Viimeinea muiaDOtai klo 1 I.p.
KirJeenvtibto-OKte s S. I, Otatto, Boa 31, G*,
leman. Alta.
S. I. CO.SNAUCHT STA, ja METSÄMIESTEN
U.MO OSASTON oaote; Box 35, Connaoi*t Sta.,
Oul. Kukoukaet pidetiSSn Joka kankänJra cn.
«inuioen «umontäl.
S. j . POTTSVILLEN otaelo No, U . PoreopIne,
. Ontario. . '
a. J. FINLANDLN ouaton k o k o o k M t pIdetäSo
Joka eaaimiioen eiiBOiuitai knaiaa, kttlo U pSi>
viillä. OMte: FioUn<l. v i a BtnUk, Oat.
S. J, FORT _ ITILLtAMIN o«awon tySkofconkaat
orat JokaJteo kann eaiimäineo ja Icolmaa «aa.
B o n U i kello 6 iilalls. Jobtokonnan kokonlcact
ec)elli«enä tiiaUSoa. oinalU baooeuatoUa 211 Bo*
benaoo Sl., Foirt 'WJllJaai, Onl.
S. J. UtTOLAN oaaaloo triikokookaet pMetXia
joka knuo entiraäiaen »uoounlai l^o 2 j . pp.
O t r . e : : S, J . O M S S U , loluU, Oct.
S. i. KOUTll BUA.VCHIN ourton otote oa:
j Sipna iUazut-yo, B M 4 2 0 , Port Arthar, Ont.
asiaa, vaikka se olisi aivan välttäniä
tön;; ,
2) kiiyttävät n.s, kureliivejä ai­van
viimeisiin hetkiin s s akka. .Tä­mä
pitää paikkansa varsinkin maan
kielisiin naisiin nähden;
3) hemmoittelevat liian paljon i t ­seään
(ellei äärimmäin«a taloudeili-:
nen taianne ole esteenä). Sen s i -
jaan* että liikkuisivat ulkoilmassa
1, L A K E COTEAO t(,a»to3 Iso. il fcukoakaet
Lahtariälla on pU0le]Tar.tl ylivoi-; pi,let2-ia oiunsoa hsji):ila jok» tuuo toinen »un-mä,
siliä heillä on er<;mmlin scklij cu-t-i t<i!o j pr.rSiia.,jfoii-^te: Bo* ei,
rai£u:ä että raiskuja. Yhä enemmän' Duahbne. i».v.
ilmaantuu heitä metsänreunasta au-!s j , iAovsMiTUiN ot::»tin kokook«t pidetään
kealle, jossa hö hankeen bsittäyty-neinä
vihmovat rankkaa lyijysadet-ta
punaisten harvenevaan ketjuun.
Punaiset taistelevat f«^nesti ja
urhoollisesti. Heidän kuulansa saa­vat
aikaan hirveätä hävitystä lahta-joka
kaun oeijEf sonnustai, alkaen klo 7 ilUUa.
KirjeetJvaibto-stote: Box 153, 'Ladfamitb, B . C .
S. i . LONC LAKEN otattaa lurjeenTailita.öaate:
Victor BZooioea, Bbranlt, *la So^bar^, Oat.
Kokookaet - oa jokalaesB' Istes aosaoikfai kanam
s. t. LMtPfjR L A K E N «Mataa « • « « • « • t
? ^ ^ M , Utit U k a , Oat.
kUMBia «oBfERs iNousTOiAt umoii or
CANApAJt lillaaa pIM. JUrJaraIkta.«aMa s a t
A l f . Hsaiamlikli xa S M M I I St.., Port AnftM^
Oat. SamHMt7|Ml »m tAM fitttUmik
• «««ttaaUs.
n. f. tBVACKnff. «laita* N*. SI kakoakaat y M s,
U l a Joka l;i|(i|Hia4t« ttlu» aaaasatai; SaiM..
t ia oaoiai ^ «1, Uvaak. Oat.
8. J. NOtA^UN MMunaa kakookaH ea Jofcalma
k<iekaa4«a ' S m t a muampU kaUo » t.p. tJ^
raaite.«aotai Ffäalt Ifsnal. Nalala, rjiJ>» Oat.
8. i . M O N T R E A U N eaaatoa kokoakaH p t t e Ua
MenaH Hall, C7^ Mallia St.. Jokaltaa kaaksa.
ilaa aatlmUnaa Ja kolmaa torttai.Ika kalla S..:
KlrJaralbto-oaotai 795 CaU A r a . , Vardaa. F. Q ,
S. /.'KraKLANO LAke» otaatas aaota tmi
Bos 240, Kirklaaii I«ka. Oat.
8. J. NIPICON «taMofl tySkokookaat p U e t U a Ja.
ka fcuna 3m Ja 4M aannaatal. KlrJaMlhto aaala
oat 8. j . Oiaaio, I. Katala, Bos SI, Hl«%aa,
Oot.-
S. I. PÖRT^ARTBimiN oaiiaioii kokonkM Jcka
knokaodea laen «aooanul; JobtoktuD^ fcaka*
bkaet kuukaadea «liaeinen tlUtal; aly
ran kokoakMt Joka toloea ketklrlikko;
Jaoeto kokoootna Joka toinen tllatai.
kafcMties aika on klo 8 Ulalbi. Kirjoaaraihta.
oaoio! 3JÖ Ba» Sl„ Port Arthur, Ont;
ROUYN, QUEBECIN. ». i, otaaton kaakao*!,
kokoua pidetiiäo joka kuukaadea eaaiaZises
aannunul kello 2 lp. Ja L. V . I, Union ouatoa
kokoua Joka' kaaluaden toinen aunnoatal kall^
1 lp. Po«ti<Morai Box 91, Rouyn. Qu*.
S. j . ROSE CROVEN oaaiton kokonkaet pfdetUa
Joka kuukaaden töine* aonououl klo 2 J . p p^
KirjeenvaU>to.o*otat Oaa Hela, B O M Crora P . O .
Ootario. ' . ,•,
S. 7. SAULT STE. MARIEN No. S tySkaUak.
»et pidetSiio joka toinen aannaatal ja objebM*
kokoukaet toiaina, alkaen klo 8 i.p. Oaotai U S
TbaaapaoB St., SauJt Sta. Maria, Ont.
8. /. SOUTH PORCUPINEN ouatoa tySikokflokaat
pitletSäo Joka koakanden kolaantena anasaa'
taina, 1^110 2 i.p. OaoU: Box S28.
SOINTULAN OSASTO (Canadan Saoaulalaea Jb-lotUia
Ot»fU> SO) kokoontoo omalla RaaUUaaa
Joka koakanden eniioliaeni aunnuatalaa keila
1 päi»illljl. Oaote: Soinfiila, B. C.
S. J . TIMMINSIN oaaaton kokookaet pldetaSa Joka
toinen, aanmtntal. Oaaaton kjrJeTaJbta.«eote; &,••
Omato, Bos 1090, Tiantina, Ont. Palkkaluuumt.
Ia on edjaiyiDjtaaä JlrjeaaytyaJnea kalraato- Ja
metaStyölXiaten järJetlSSn,
S. i . TOBONTON ouatoa työkokonkaet pidetSSa
Toronton Suomalaiaea Seuran baonenatotU; ' 957 .
Broadrie* Are.. Jokaiiea kaokaadea enalaZIaes-
Ja kolaa* *iittnantai.Uta, alkaea kello 849. v
Objelaia. Ja keskaalelokokoakaet pidetään Jokai.:;
•ea konkaaden loinen Ja neljä* aaaovntal^lla,
alkaeo kello 8X>0. Oaote; K. S. Oaaato. 957
Broadvlei* -Are.
: J . WEBSTER-S CORNERIN otaatcn kokoakaet?^
pidetÄaa etuimäineo attonuotal kaaua. Kirjeen' .
T a ' . b t O ' 0 * 9 l « : O. Sslou^ ^'ebster'a Corner. B.
. J , iyASUPI.N o»att(Ki Imtjtaesilokoal-Mt: pide- ,.i
tSiio joka kaaiuioCeo 3 as aus.iuuUi kJc 2, j.^.p.v^'
Pc»tJo»oJc:;.Qa3rtx,'Out. .. •'...:..•,.••>.;.•';•;•;
. VANCOUVERIN THE nXNISH SOCIETr»^
t o k o a k i M t p!<!eii!ä3 joka toioen ke»JuW(kko ,740/j
j.fP^ saa.VcnJet St„ Vancooier, B. C . ?^
AMEmB:AN^ Saoaald»*»
Toiiaj«ton..'.SnOQuIai«ten Työvienybdlftyftea K**^,^
kukaen Ja^ NSytxSaSCitoD cxotteet ««at: daalik€
Federattoo. 1009 Belmont Ava.,:
Kaikki kSrJeearaibtd Ja nbaOkctykaet / « a .
t S y i yltlaalaitiiTTa atottcrfls.