1955-12-22-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
M i »trtbuioroathe ure; bo». :es. (sbould be oxes eoose. iese. oose se, an 1 plural ? ot jr feet, Doot 4 beet? er ' än ^ mother en. le pronouns ainine iguage Kiinassa taottavat vuoxjna kivJbUJti kerua enemmän kuio'^Tttonn» ' ^ epjsimmftise» vlislvuotlseuim-voan aattona. KivJbiilen tuotan- ]feasvu oa selitettävissä xiusie» antotapojen soveltamisella, töl» Koneistamisella ^ekä kaivosten jastruoimisella;Ja kuntoon panoj- Vuoteen 1957 mennessä — -vlttl-tistouden loppuun mennessä pusinin kaivoksissa S,450.00aton-' on suveneerinen vaHiQ vas» allekbJoUeita Epsrtan» Xrn-' vcstoliUoD i » SslDBD 4emokflwt. «lseDfas»ronm TiiisbtäMihtelsfai OD tärkeä caJaRyjfUd Nepvo^toU-ton 1» 6DT:n vSUsten ysti|i«tlis* ten fiohtelden Ja läheisen yhteis-iyön kehityksessä. ' 6 0 T : D fcan» saooikeadellista asema» aJsteUen meikftiee t» Salnnn 4emoknat-tisen t4nvall«n imm«enlaBäsM>;> pimpsta, koten iiäänlnlsteri GNN. «eirohl UodMiTBn neaTotk^nJen, aikana totesUOn.' pital ten weeks? ty m?" ' t ILOISTA JOULUA JA ONNEKASTA UUTTA VUOTTA Kiitos aslaldcaOIemme kannatuksestaan JOHNSON^S FURS SUOMALAINEN TURKISLIIKE '< 16 Durham St. N. , ^ Sudbury AJAN iDYS I >00N ^KAUPPA ;iiff Rd. Ont. 5'ORD STORE Ont. St^ksan demokraattinen täioivtMA perustettiin lokakuun 7. pnä^^ukbi ^Samana päivänä vahvisti''Välialkaio tnen kansankamari tasavallan perus- Ttuslaixi,' jonka valmisteluun: : o osallistuneet Saksan . ^^nsan: laajat Joukot, l a Jonka i n Saksan 'kansan-kongressi oli hyväksynyt toukokuussa 194». . osoittivat Saksan ;kansan .luottavan ja tukevan uutta valtiota• ja sen halll-tuseUmiä.' siliä 99.72% hyväksytyistä väänistä tuli demokraattisen Saksan Lajan lisille! g Co. y; Ontario -UA let .ES •yj Ontario OIKEIN ILOISTA JOULUA JA ONNEKASTA UUTTA VUOTTA! P A P . H A T M M A T K T T T n g a T T P ASTATTTr ATT.T.TCTUnVynr : NORTHERN CAFE LEMPI JA VÄINÖ KUJA 36 Borgia St, Budbury VUODENAJAN TERVEHDYS KAIKILLE! VARSITY ^ 25 ELGIN ST. N. NORMANDY 12 BLM ST. E. NORLAND 144% DURHAM ST, S. PALLOSALIT SUDBURY, ONT. PALJON HAUSKAA JOULUNA JA SUURTA MENESTYSTÄ V. 1956 Sulkeudumme yhä suosioonne Acme Building & Consfrudion Ltjl. N )yers ;RTIT sudbury YLEISURAKOITSIJAT •67 Elm St.:E. Sudbury ONNEA V. 1956! Kiitos asiakkaillemme SINGER SEWtNG MACHINE CO. n ProodRd. Sudbury In Sudbury It's ... Pohjois^ Ontarion suurin kauppal VUODENAJAN TERVEHDfkSBT . . . J o l ^ e e n kotiin ,,.,|okaiseen.;^^^ . vsy^meen . lähetämme - ^' • rekilastUllsen jpxdiipnhittelujä;/ • Täyttäköön pukki teidän toi- : [«^ voaiuksenne Ja pys:^cööh Juhr la-ajah' lämmin hehku kans^/' r ~.sanne klrJtastamassa muisto- Jannokautta-tulevienkuukau'-,, •ffi^i:. / :v'^: si^£^|||':;^::;^^^ '©'H- • •• .•.' ••••••••-.'•,.,• . - s .•.••••.•• . ••. •••'.,'..,.••':••. .'-Jy'-:":c:''i^':]:. ;• ; ; i - ' i ' '"„• •,' -, •• v:'• ••''-'"•' •'"'•'• V ' ' * • • ' - . - • • • ; - ' • •r..'. '--^ ••••..•,.'••.. •••'•••'.••••.. • \ • ",v •; '.•-;'.•••.; •• .yj-.: •• -''''^'•"'f,'''!' öHMäUitd liatta, ^ceattctf "Py^YTYVXlSYYS TAATAAN - - - TAlfeAHA TAKAISIN" Sansanrlntamjm UstoUle. Saksan dexnokrsattioeo -tasavalta «n raujhaäraka6tftva,,yältio, sen pe* mtuslain 5, artikla velvoittaa valtiovallan pitämään yllä ystävällisiä 6Uh> t ^ ^ i|ai^^klln kansoihin, Fenistuslabj iniikaan Spf^'.Xi kansalaiset eivät saa osaU^^ua spt^toimlin. jplUa Joku kän-j|^'^:| citetääa lannistaa, se pitää sotapropagandaa, sotakiiholtusta ym^. ri-^:; kok£een fl?errattavana;; KansatooikeuH den: yleisesti tunnustetut ^säätfekset sitovat sekä valtiovaltaa että Jokaista kansalaista, vMonet valtiot ovat jo tunnustaneet Saksan demokraattisen tasavallan, jou kossa kaksi.suurvaltaa '.<^ Neuvosto-^ liitto ja Kiinan kansantasavalta. SD-T: lla: on kauppasuhteet miltei kaikkien kapistalististen maiden.kanssa, Joista 20 on solminut pitkäaikaiset sopimukset SDT:n kanssa. Kapi-fatalistiset; maat vovat. kuitenkin täliän , asti kieltäytyneet tunnustamasta Saksan demokmattista tasavaltaa (de ju^e. Neuvosoliiton ja :-SDT:n välisessä sopimuksessa on päätöksiä^ Jotka ovat kansainoikeudellisen aseÄian kannair ta hyvin suurimerkityksellislä. 1. a r tiklan mukaan on molempien'maiden ' välisten suhteiden perustana täydellinen tasa-ar volsuiis, - molemmlnpuoll- : nen suvereenisuuden, kunnioittaminen ja sisäisiin asioihin; puuttumat-; : tomuus.: SDT:lla on vapaa ratkaisuvalta sisä- ja ulkopoliittisissa kysymyksissään, samoin suhteissaan Saksan liittotasavaltaan Ja muihin, vai-, tiolhin. Sopimuksessa edellytetään? että sen solmimishetkellä: voimassaolevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti Saksan demokraattisen tasavallan alueella olevat neuvostoliittolaiset joukot jaavat sinne toistaiseksi; Tämä el kavenna SDT:n,suvereenisuutta, sillä nämä joukot jäävät Saksaan maan hallituksen luvalla.: Sitä paitsi sopimuksessa viitataan siihen, etteivät neinrostolaiset joukot tule sekaantumaan SDT:n sisäisiin asioihin enempää kuin maan • yhtelskuimalll-seen Ja poliittiseen elämäänkään. SNTIirn ministerineuvosto, lakkautti SNTLmylikomlssarlaatin viran Saksassa Ja neljän vallan miehitysolkeuk-sien mukaisten sopimusten voimassa-^ olon Saksan demokraattisen tasavallan alueella. Saksan demokraattinen tasavalta on suvereeninen valtio. Mikä on.SD-T: n kansainoikeudellinen asema?:KyT symystä käsiteltäessä on ensin selyi- .tettävä, miten, valtiosta tulee kansain Oikeudellinen : subjekti. Popvarllllses-sakansalnoikeusoplssa kannatetaan vielä nykyäänkin teoriaa, jonka mukaan uusi valtio tulee kansainoikeudelliseksi subjektiksi -vasta sitten kim muut valtiot ovat sen txumusta-neet. Täten rajoittuu kansainvälinen kanssakäyminen suljettuun valtioliittoon, johon uudet valtiot voivat päästä vain määrätyn luvim perusteella. Te^elllsuudessa on asia aivan toisin. Kansainväliseen .kanssakäymiseen osallistuvat Itsenäiset valtiot.- •, PERUSTETTU VALTIO ON KANSAINOIKEUDELLINEN SUBJEKTI Valtioiden välisiä suhteita säätävän kansamoikeuden tehtäviin ei kuulu valtioiden sisäisin asoihn . puuttum-nen. Mitkä sisäiset iroimat^^^j^^ valtion perustamiseen^ minkä muodon näiden voimien taistelu saa, millainen järjestys sen seurauksena syntyy — kalkki^ nämä kysymykset kuuluvat valtion sisäisiin asioihin; Joista kan-sainoikeus ei määrää. Kansainoikeus lähtee näissä' tapauksissa vasta valtion perustamisesta. Se -merkitsee^ että naiden sisäisten voimien vaikutuksesta, ilman ulkoapäin tullutta sekaantumista perustettu valtio on kansainoikeudellinen subjekti, riippumatta siitä, tunnustetaanko se. On kuitenkin otettava huomioon, että uuden «valtion tunnustamisella on tälle valtiolle huomattava merkitys sen kansainoikeudellisten > oikeuksien Ja velvollisuuksien todellisen huomioimisen Ja kansaWällsen kanssakäymisen kamulta. Saksan demokraattiseen tasavaltaan ^nähden tämä merkitsee.; että se on kansainoikeudellinen subjekti, tasavertainen xtsapuoli .kansainvälin sessä kanssakäymisessä riippumatta niiden valtioiden lukumääräsUl, Jotka sen ovat tunnustaneet. SUVEREENISUUDEN TUNNUSSteBKIT , Valtiolla kansainoikeudellisena sub- Jek'tina on määrättyjä oikeidcsia ja velvoituksia.. Pääasiallisiin oikeuksiin kuuluvat oikeus suvereenisuuden kuniiloit^mlseen, valtion alueen koskemattomuuteen, yksilön Ja kollektiiviseen itsepuolustukseen (YK :n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti, kansainvälisten suhteiden 'solmimiseen, varsinkin lähetystöjen vaihtoon, kan-sahivällsten sopimusten tekoon Ja erilaisten kansainvälisten Järjestöjen Jäsenyyteen. Sellaiset oikeudet on Jokaisella valtiolla, Joka on kansainoikeudellinen subjekti. Ja; koska valtio, on kansainoikeudellinen subjekti riippumatta sen iunnustamlsesta, Icjtufaivat mainitut oikeudet siUe; huolimatta sUtä, 'Mk t«ln iffiUten ovat fcolbooneet »uta« J» tojlsteoutsuuden voitot. ijUlAfsa voitot ennen verojen vttbentämistft olivat O kuukauden aikana 1& mUJoonaa '4ollarla. ^hQn on kiinnitetty erikoinen 4iuomio filksir että suuret teräs-tehtaat oy^t pyytäneet Usftä tarilfl- OH iiiiiliWMiiiiWii ' « l t « « » . —SfiUitvksenvlr^lliBenil- nut^mikUle ieoJUsuusiOolUe. lastotolmiston keräämät numerot osoittavat, ^ttä Canadan Ulkelaitok-set ovat kuluneen vuoiäen aikana kahmineet ennätysmliärälsiä voittoja. Sy^uutt 30, päivään mennessä nou- Silvat suurten liikelaitosten voitot, ennenkuin tulovero oU poistettu, 2,238.- 009,000 dollariin, 'l^lmft öu 22 prosenttia enemmän kubi^j^uoden .1954, enr simmäisen 9 kuukaUoen aikana. Tuloverojen poistamisen Jälkeen oli voitto $1,212,000,000, eU 29 prosenttia enemmän kuin vaskaifana aikana vii4 me vuomia. Tänä vuonna kolmannen neljäimeksen aikana-perittiin^ tuloveroa MSi prosenttia^ kokonaisvoitosta. Kun rahaministeri' Harris huhtikuussa! ilmoitti, että'korporatioiden tulovero alennetaan 43 prosentista 47 prosenttiin (viime tammikuusta lähtien, arveli hän verotulojen alentuvan noin 43 miljoonalla dollarilla, suurliikkeiden ^ voitot ovat v kutterein lisääntyneet niin huimasti, että tämä < aryip;on' osoittautunut täysin vääräk-sL< SuurlliUcelltä'' perityt verotulot ov^tltihnousseefclSpros. suuremmiksi < kuin vastaavana aikana <viime' vupniia. K yoiitojen lisääntyminen on ulottu-mm Kuusi sai sumiaiiisa * autokilpailussa ^nonquuia, €k>Ipmbla. — Viime maanantaina sai surmansa: viisi; henr kilöä kun kilpa-auto syöksyi «väki-jo^ ikkoon 'Baranon:kaui^alassa. Surr mansa saaneiden joukossa on venezuelalainen auton ohjaaja Fancho Crocker. kutoka moni valtio on sen tunnustanut. • Vastaperustetun-valtion tunnistamatta Jättäminen Jpnkunval-tipn taholta ei meiUtsi sitä, että tämä voisi jättää sen oikeudet huomiotta. 'Tässä yhteydessä on: k Saksan Uittotasavallan^ vaatimusta saada edustaa koko Saksaa,, myös itä-Saksaa > kansaiinvälislssä' asioissa.' T4mä vaatimus on perusteeton sekä oil^eudellisessa että moraalis-poliitti-se^ a mielessä. Saksan demokraattinen 'tasavalta;: javSaksan Lllttotasa- «valta ovat kaksi valtiota. Kuten TÄSS:n tiedonannossa: syyskuun - iO; p:ältä- sanotaan;: rajoitVuu : Saksan Liittotasavallan: suvereenisuusi siihen .Saksan alueeseen, jolla'' sillä on lainkäyttövalta. ' • ' Sitä, paitsi, itjä-Saksan väestö eiole oikeuitanut Saksan LilttotasävalCäa puhumaan, nimissään.^Saksan de-mpkraattinen^ tasavalti Ilmaisee; fi^^ san- kansan - mielipiteen!-puoliistaen maansa työväenluokan, talonFOlkais* ton Ja sivistyneistön etuja. Allekirjoittaessaan • Pariisin^ sopimukset 23 pnä lokakuutaM954 julistivat -USA:n; Iso-Britannian Ja -Ranskan ; hallitukset tukevansa .Saksan Liittotasavallan mainittuja vaatimuksia.- . Julistuksessaan he selittivät pitävänsä:: Saksan •Liittotasavallan hallitusta ainoana Saksan hallituksena, 'joka on muodostettu vapaasti Ja laillisesti .ja Jolla siten on ;olkeus puhua kansainvälisissä asioissa Saksan nimissä! Saksan kansanv.edutajana. Tämä Julistus uudistettiin 28 päivänä syyskuuta 1055 lisäyksellä. Jonka mukaan em^ kolme hallitusta eivät "tunnusta ! itärSaksan hallintoa eivätkä lieuvostovyöhykkeellä olevan valtion olemassaoloa", LÄNTISEN "TUNNUSTAMATTO^ MUUDEN» ARVOTTOMUUS : USA:n, Britannian Ja MBanskan hallitukset ovat siis selittäneet Saksan Liittotasavallan hällltitksen olevan ^leidän mielestään ainoa laillinen hallitus; kun taas Saksan:demokraattinen .tasavallan faaUituson;! laiton hallitus, mhikä vuoksi he kieltäytyr v^t ttmnustamasta sitä.' Tässä t a pauksessa arvioivat muut valtiot toisen valtion hallituksen laillisuuden sen mukaan, miten tämä hallitus muodostettiin, ts. sisäisten; perustuslaillisten näkökohtien perusteella. Tällaiset toimenpiteet oyat uudenaikaisen kansainoikeuden Ja erilaisen yhteiskuntajärjestelmän omaavien maiden väUsen rlnnakkainolon periaatteiden vastaisia. Näiden tekojen arvottomuuden vahvistaa kansainvälinen ; käytäntö; Joka osoittaa, että hallitukset 'tunnustetaan kansainvälisesti siitäi huolimatta; mitkä sisäisettapahtumat ovat johtaneet sen muodostamiseen. Sekä yleisten vaalien että esim, va|- tionkaappauksen «kautta valtaan tulleet hallitukset tunnus^,taart. Hallituksen miiodostamitftapi^ onL näissä aivan erilainen, mutta siitä huolimatta muut valtiot tunnustavat ne puuttumattomutksperlaatteen pohjain la, koska niiden muodostamioeen Johtaneet ta^alxtumat ovat ib^Isen valtion sisäinen asia. ' - , : T^ssä valossa on luonnollista, ettei edellä mainittu 'DSA:n,' Brltannlfin ja Banidian Imllltusten JiUI«tus voi Järkyttää J^DT':n as«maä suyerec»^ n^ valtiona kansalnoikeudtö' täysivaltaisena subjekthia, N|tU[en. t<Mlr asioiden t i m n u s t o i ^ kaikkien volr tiolden, .vmrsinkin «uutvaltojmvt^ ta Johtaisi Jännityksen JUevenemlMen Ihiröopassa Ja oUsl tärkeä askel SiCk* san-kysymyksen ratkaisussa. O. TunUn On juhlakin tavall^esii lopussa. Ja Juhlan Jälkeen ^Ikaa a h u arklnpn työ J» aherrus — ta.va:4iriinmin oilr voi^unall». O n niin helppoa sanoa, että' »Järjep^tftänpäs. pienet ' Juhlat'V mutta juhlien .valmistelu ja vai-^(!nkin niiden Jälkeen tapahtuva siivoaminen ovat eri Juttuja, '-.•arslnkin, Jcs kyseessä on 4^ fl^rastö,^ ^\ Useimmille 'ihmisille on lentokoneessa matkustus vielä nykyläbkln eräänlainen JidUa, «tenklnVnilUe. Jotka lentävät etts^Qmä'5t^'kertaa elämissään. Ainakin iScai^Uiuvian Airlines System on Icäsittänyt ^tmän Ja niinpä, jokainen lento yli Atlantin on tkäänkuh» Juhla eli *'paärti", h i i n - kuin'täällä Canadassa:sanomme. Tällaisen lentojuhlan valmisteluun liittyy mönta^pulmaa< Ja oras niistä on edel-rispn juhlan jälkien korjaaminen Ja siivoaminen, siis lentokoneen saattaminen valmiiksi uutta lentoa varten Jujui päättyneen matkan Jälkeen. Esim. Kew Yorkissa, missä Joskus' S-A-S:n lentokoneet vain käyvät kääntymässä ympäri Ja missä niiden on oltava valmiita rpa!tuimwtkaa-:fj uusia "juhlijoita" varten Jopa kah-; d s ^ tunnissa, on Joukko erlka's-k<^ dtuksen saaneita miehiä. Jotka kädenkäänteessä ji^anevat koneen jäl.^ le^n matkakuntoon, mnä Iskujoukko'on vahvuudeltaan IQ miestä. Ja seuraavassa esitämme nyt, kuinka tuo ry xmä toimii. 7 ^un matkustajat ovat poistuneet Ja kun suuri Jintu rullaa- hitaasti kohti hijoltoha^leja, • häätää «(.miestä Jo täyttä vauhtia- koneen sisuksissa. He k^okoovat Ukaisei lautaset Jakupi^t Ja m^ut syömävälineet erityisiin ptenUn vaunuihin Ja -sinne paxmaan^myös 6u|uei teimospuUot, Joissa kahvit Ja te^t pysyvät kuumana Ja maidot* Ja mjiut JUcmat taaa kyhninä. Tuhkakupit tyhjennetään Ja vanhat sanomalehdet kehrätään- kokoon.} .Ja sar malla'1nm' kone rullaa sii^e.ha^lip, 4vMnriAtiU(n -VAtlrfd tiio> tflivaiitanaärä tc^. llih^waaiei:ömennu4^ iujuluu-kolme iiaie»tö^;He ottavot selkänojien yläpaiatä pels käytetyt ir^a-, vaatteet ja sujauttavat tilalle uudei Ja tuoreet, vielä pesu an miellyttävää puhtauden tuoksua uhovat llUia-i ^et. He vaihtavat 4yypyihhi uudet I ^ ' i s e t «ja laskostavat Istubnilla lojuvat huovat kauniisihi vUkkauksim Ja asettavat ne paikoilleen. Tähän ryhmään kuuluu vielä yksi nUcs, Jolla on kaikketo kovin kihre. Hän nlm. sijaa koneen takaosassa 8 täysimlt-ta^ rvuodettalakanoh^een Ja huopineen, iyynylneen Ja tyynynpäällisl-neen. ^ a kun häp, on päättänyt työnsä, on hänen viimeisenä tehtävänään 'keretä kaikki matkustajien unohtamat vanisteet^; kuten kalossit Ja sateenvarjot Ja Joskus jopa kaineratUn Ja luovuttaa ne S^A-S :n löytötava-rain toimistoon; Ja sitten tul^e seuraava ryhmä, Jo-k% lakaisee lattiat, pesee ne, suoristaa verhot koneen ikkunoissa; ••, pyyhkii pölyt, suorittao aina määräajoin todellisen suursiivouksen pöly' nimurelden avulla,.-ja, heidän Jäljll-tään kone ,alkaa taas näyttää mat-kustuskelpoiselta. Eräs tämän ryhmän jäsen toimii ohjaamossa pesten ikktmat sisältä Ja ulkoa, pyyhkien pölyt mittareiden 1^^ Ja kUllpittaen •Jokaisen. vivun Ja kädensijan tthjaamoaso. Jos hän va-hUigossa muuttaa Jonkun vivun asentoa, ibnolttaa hän siitä. viipymättä S-A-jS:n operatio-osastolle. ^ Ja sitten yhtäkkiä VauhtU vlll»istuu ivif lä entisestäänkin^ ^iioneen vler^^^ le ajaa suuri kuorma-%uto. Josta ryh-dyt^ änino^te^emaan rudcatavaroita j B ^ n mimenlin. • Korikaupalla samppanjaa^ sjrväjäädytettyjä btmi-merelto Ja multa potijolsmaisia hetk-fcuja^ pullotettu;» vfanroitufijuomia* Jää. tä; tarjottiffliaja tetmoj^mll^ kahvia; teetä, suklaata J ^ n»ltoa ah*r •detaan Ipneesj^ J^^ kalkki tuo tavaton; paljous' suJlptaan niille varattuihin jBäiI;itt^stilol^ rtieta^ viimeinen t a ^ ^ ma tuuinaiia edetään fcoliti'koneen oyea; i » I s k i^ J < ^ i k l n e n ' l^ tdtid^n^ldc^^ taas konmT t^uiiu^Tuotc^ Tpese^"' 'tolnm miehistö koimivaliavantaräs potkureinensaf peräsimUiensä kalkkl-tieiual ' ' aika,.j<iiiioln kone on vabnisja JoUpm «e rullatoon kentälle, t JSsmtjbkxtai ko neen varsiqalnen fnlehistö icai)te?- n l , pe(:#miebet, lentoet^nnlM^» r a ^ tit xm, -rr, astuvat Jconeeseen, levitty-vätsihooja^ vfemnuttpn J c^ Jmportoltten eteen^JO^iei nroii^ heidän JaV>l^ankiWi ktd^fii, mitään Öljy-tai $nulta tah,roia kohffseen, slUä kaiken pitää ol)a-t^>'t9p, sillä kohta alkaa taas "i^iarti" Jä. uudet vieraat saapuvat tuossa tuokiossa, » E. K . i i i ALEKAMDRB DUMAKSBN eoURTEOS MONTE-CRISTON KRBVI ]' Kobne osaa: X oia 353 sivua;«n osa 336 sivua» HX osa 355 sivua ,1 (Kaikki osat hienossa kotelossät ^ J •:'i^:i:;;vi»i;s:Ä;s?i^ Koko teoksen hinta sidbtfujkia' ,aInoB9iaAn ,$54»Ci I Mo^tevCrlston fcrelvln;alnoa:(äydfUIstä auemenklellstä elävöittävät kuvat romaanin' muk^n t|b^^rnlftyflokii|«i^ Sukupolvesta toiseen, on Monte^rls^n Jcrf^li^ sl^yitftnyt;> asemansa k^Ikkiei^ aikojen kuuluisimpana Ja„ suosltulhipana • seikkailuromaanina Ja myöhempään romaanitaiteeseen pysy- : vääti vaikuttavana mestarlluojnuksenfi., , 1 '^1 m Am ANYÄ SETON: KATHERINE Kokonainen vuosi6s2a1t aS iv—uaa 1 —30 0H-liunvtua ns; iEd.n «g4l4aiOn^n in lolstava-a^mulmse:i . t ritarit Ja jalosukuiset neidot turklsreunusteisissa viltoiB8aBh,iUi{tta-^. > fieet peitset, kuninkaalliset juhla-aterat"'J?^huV^etker .^vOuMteto- \ keskiajan pimeydestä ja alkeellisuudesta loistooUh Ja ^kavneUte«a , ANVA . . M M SETONm Värikkäässä historiallisessa romöanlssa.-/ " THOMAS HARDV: ; ,\ - \ / - ^ PORMESTARIN TARINA/ J . < . , 343'slvua--'Hinta sid. $ 2 . 4 0 ' . c - > > . "Pormestarin tarina"onsanah täydessämerkltykseäsäf kiaasHUnen.' - »^-.'^ Sel!>n niitä romaaneja, jotka'säilyttävät äina arvonsa maaOmati-kirjallisuudessa. > Se on voimakas. Jykevä teos — suurenkertoJaO''^ mestarlnkäden tyiitä. . , . r " ' \ r ; , Bomaänlii'keskushenkilönä on M i c h e l Henobarp.' Jcdca on ko-" ~ e hoxmut köyhästä'^lehestä\ pienen .'Gästerbrldgen kaupuhglQ'por-^ mestariksi. Hän on nuoruudessaan mVynyt valmoht^'erääUe meH- ' Mi m.. 'm tmleheiy, jota tekoa hän saa sovittaa koko ^lämänsä äjon,^ LEMPI JÄÄSKELÄINEN; * VANHA MARKOVILLA 382 sivua >- Hinta) sid^ «4.50 ^ " Viipurin liepeillä sijaitseva MarkbylUa lUttyy kMnteäsU Suomen/Y. historiaan. Lempi Jääskeläinen kertoo romaanissaan» tämän st^ui^' I upean huvilan romanttisen syntyhistorian Ja sen perustajien tak-' kaustarhian 1800-luvulta. Hän värittää-eläväsU ItdOJon eteen loisteliaat salit, viehättävän puiston Ja 'Huusnlemen lahden toiseUa rannalla hohtavan vilkkaan ja yritteliään Viipurina > ' < EDITH WHARTONt . ' . VIATTOMUUDEN AlKÄ 388 sivua''-; Hlnth> sid. 14jtS,. 7, Nyt on jUmestynyt kuuluisan Amerilekälalsda naUkkJälUJan^Edltti Whartohi teos, "The Age of Znnon^nce" suomehkleieUä ^H^tto-, muudenaika". joka Amerikassa vqittL'PuUtze]:ln,kjtfJälU«ttU8ii^^ Edith m a r t o n on tuntenut aihepiirinsä Ja henkUÖJaivatikk^ tliita' < •Viidennen Avenuen valiojoitkon eleganssissaan i^Jtf:'^ lattuine tunteineen Ja etlkettinsaOrJtna. Siihen'8(iält:^;k|0köyaia perinteiden mukaan kasvatettuja^ arvokkaita naisia;'JoUett-vdfol'' llsuutena on osoittaa hienotunteisuutta ja vlf^ttd3nu!^ttä,''xbu^t<( siitä huolimatta siitä ovat vaUnitnp. ,1^1 Joukkoonsa ' mm ^11 Hinta" Kirjoitetaan vuosiluku 1502/ L i ^ j a Johdatetaan loistavin vetfoln keskelle täysrenessanssia Juonittelevien kaqpunkivaltloideO Ja.-^' mahtavien ruhtlnaltten pariml jotka pettävät taideteoksia.iKiUal- (/\ silla miehillä kuin Leonardo jft M i c h e l a n g e l o . c ' i \ t ' ' Firenzeläinen ruhtinas Macchlävelli^ratsastaa kaUpunkäua lähiet- - tlläänä Zmolaan. missä Cesare. Borgl|a parhaillaan :on ]OukkbDieett. leiriytyneenä. Hänen tehtävänään px»neuvotteluilla, estjlä^riai ainakin vUvyttää häkäliemätöntä herttuaa toteuttamaa smm-nltebniaan Firenzen valolttomi^eksL ' >' . f < ••!- '.v \ m». mm ALICE LYTTKSNS: H, ' , SYNTIINLANKEEMUS 318 sivua — Hinta sid, ^.76' ' ^ , ;' . *" Filosofian kandidaatti Karin Fallan<:|er on ministeriön viettäviä nainen. Sitä paitsi hän on määrätietoinen,^ tarmokas je^ erittäin pystyvä, sekä esimiestensä että alaistensa kanssa' hän tviee^^erln- , omaisesti toimeen; Hänen aviomiehensä; fogitiete^ ^nndidatfttt i Curt Fallander, on samanlaisessa vlrkä-asemässa samassa inlnis^i teriössä, ja kaikki pitävät heidän neljä vuotta kestänyttä avioliIt»'<^ ^ toaan esimerkiksi kelpaavan sopusuhtaisena. . o "'Syntiiidankeemus" kertoo poikkeuksellisen mielenkiintoisella to- < valla niistä ohgelmista. Jotka kohtaavat Itsenäistä naista. ' • ^ : ; - ' V ; ? * H i A ' - ' : " - ' - ^ • • • i - ; ^ ; ^ KAMALA MARKANDAYA: ' SAVIMAJA JA TEMPJ»ELI^ - s . . 246 sivua — Htota sid. $2.50 \ >. ? Tämä romaani kertoo —'minä-muodossa vanhan naisen sulilla r — Intian maatyöläisen karusta elämästä Ja uskollisesta^akk^Udesta.^^ Kh-Jan minä on nainen. Joka naistaan säätynsä alapuolelle, koäka uudet ajat ovat köylj^dyttäneet verhc&n. Avioliitolta tuleoltälkesta huolimatta onnellinen: jaloluontoine^ Ja hellä Bukmanl irakastaa "1 Ja kunnioittaa miestään Ja lapsiaan. < ] - * ^ Kamala Markandayan romaani on'^ kaikessa ftbruitomuudeB^n ^ ' Järkyttävä kuvaus. Sen hiljaisessa, kohtaloon alistuvassa elämäntun-nossa on itämaista suuipilrteisyyttä Ja' aitoutta. , ^ ' KERSTI BERGROTH: > ' ., , SALAISUUTEMME 290 Sivua — Hlntat sid. $3X0 • ^ . s IMikä on salaisuutemme. Jokaisen ihminen salaisuus? Salalsud? > temme on elämä; nousemhipn aamulla, i^ivän työ jatouhu. sänia /, toistuva, tuttu kulku aamusta iltaan, päivästä päivään* viikosta^ ' viikkoon, vuodesta vt^oteen. - ,/ ALAIN BOMBARD; ' • \ \ ' VALTAMEREN AI^MOXLLA . - T'leteelllnen lu-otekö — unohtumaton seikkailu.' f ' * ' 252 sivua — H i o t a nld. $2X0 ''?s't. ; ''MM ^4 m. Nyt tarjoamme faefc^ayakii r Otava kustannii^osakeyhtiön kustsktamia halpoja "Tähti"-sarjan kiyjöj^ ;:?.;;^''>•wr^•^;v:,,-i•/•r•s*v^;;öyiiS ml I i i i RUDYARO K I P U N O : , ^ . KÄDONNU* LEGIOONA , 7 . 219 ivua' ~ Hinta klUtokansUn nld. h OJ. . - , -V — " * '-**"'• " kallun keskelle heitettynä Kiplingb^ e vaikutti miltei pommin'tavoih;'^ervc tuntuvat Jälleen saavan tdiilta sUjilen^ alle. < ^Kadonnut legtoooa?, kuuluu maaUmonUrJallisuuden luetUlmpUn tooksIl^^^/lTPVelU *Vi»t., ^^^i Wara yow Dee-vkertoo,ln«alal««U,ti¥)rl8toiO,jnIeh«a, j $ a ajof^ Vaimonsa rakastajaa lä^l kSS*iailah. , i,aWEN:-^BRlSTpW 206 oiJ^^M^^rMM^ Romaanin Jokahien ^JBIVU on tulvillaan Jännittäviä/ioiidhtumla,,, mahtavan aarniometsän värejä ]ä eUtmää ihmiskuvauttac^^ ' ^ c s k l* kesä" tuo lukijan sUnjlen «teeii todellisen uudlsraj^^' : tuon nuoren hyvässä ' m m m Vapaus PubUshihg Co: Lfaii,i i » . .;|Box:69.v;:?%;;n£^:»M|):M^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 22, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-12-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus551222 |
Description
Title | 1955-12-22-05 |
OCR text |
M i »trtbuioroathe
ure;
bo».
:es.
(sbould be oxes
eoose.
iese.
oose
se,
an
1
plural
?
ot
jr feet,
Doot
4 beet?
er '
än ^
mother
en.
le pronouns
ainine
iguage
Kiinassa
taottavat vuoxjna kivJbUJti
kerua enemmän kuio'^Tttonn»
' ^ epjsimmftise» vlislvuotlseuim-voan
aattona. KivJbiilen tuotan-
]feasvu oa selitettävissä xiusie»
antotapojen soveltamisella, töl»
Koneistamisella ^ekä kaivosten
jastruoimisella;Ja kuntoon panoj-
Vuoteen 1957 mennessä — -vlttl-tistouden
loppuun mennessä
pusinin kaivoksissa S,450.00aton-'
on suveneerinen vaHiQ
vas» allekbJoUeita Epsrtan» Xrn-'
vcstoliUoD i » SslDBD 4emokflwt.
«lseDfas»ronm TiiisbtäMihtelsfai
OD tärkeä caJaRyjfUd Nepvo^toU-ton
1» 6DT:n vSUsten ysti|i«tlis*
ten fiohtelden Ja läheisen yhteis-iyön
kehityksessä. ' 6 0 T : D fcan»
saooikeadellista asema» aJsteUen
meikftiee t» Salnnn 4emoknat-tisen
t4nvall«n imm«enlaBäsM>;>
pimpsta, koten iiäänlnlsteri GNN.
«eirohl UodMiTBn neaTotk^nJen,
aikana totesUOn.'
pital ten weeks?
ty m?"
' t
ILOISTA JOULUA JA
ONNEKASTA UUTTA VUOTTA
Kiitos aslaldcaOIemme kannatuksestaan
JOHNSON^S FURS
SUOMALAINEN TURKISLIIKE '<
16 Durham St. N. , ^ Sudbury
AJAN
iDYS
I
>00N
^KAUPPA
;iiff Rd.
Ont.
5'ORD
STORE
Ont.
St^ksan demokraattinen täioivtMA
perustettiin lokakuun 7. pnä^^ukbi
^Samana päivänä vahvisti''Välialkaio
tnen kansankamari tasavallan perus-
Ttuslaixi,' jonka valmisteluun: : o
osallistuneet Saksan . ^^nsan: laajat
Joukot, l a Jonka i n Saksan 'kansan-kongressi
oli hyväksynyt toukokuussa
194».
. osoittivat Saksan ;kansan .luottavan
ja tukevan uutta valtiota• ja sen halll-tuseUmiä.'
siliä 99.72% hyväksytyistä
väänistä tuli demokraattisen Saksan
Lajan
lisille!
g Co.
y; Ontario
-UA
let
.ES
•yj Ontario
OIKEIN ILOISTA
JOULUA
JA
ONNEKASTA
UUTTA
VUOTTA!
P A P . H A T M M A T K T T T n g a T T P ASTATTTr ATT.T.TCTUnVynr :
NORTHERN CAFE LEMPI JA VÄINÖ KUJA
36 Borgia St, Budbury
VUODENAJAN
TERVEHDYS
KAIKILLE!
VARSITY
^ 25 ELGIN ST. N.
NORMANDY
12 BLM ST. E.
NORLAND
144% DURHAM ST, S.
PALLOSALIT
SUDBURY, ONT.
PALJON HAUSKAA JOULUNA
JA SUURTA MENESTYSTÄ V. 1956
Sulkeudumme yhä suosioonne
Acme Building & Consfrudion Ltjl.
N
)yers
;RTIT
sudbury
YLEISURAKOITSIJAT
•67 Elm St.:E. Sudbury
ONNEA V. 1956!
Kiitos asiakkaillemme
SINGER SEWtNG
MACHINE CO.
n ProodRd. Sudbury
In Sudbury It's ...
Pohjois^
Ontarion
suurin
kauppal
VUODENAJAN
TERVEHDfkSBT . . .
J o l ^ e e n kotiin ,,.,|okaiseen.;^^^
. vsy^meen . lähetämme - ^'
• rekilastUllsen jpxdiipnhittelujä;/
• Täyttäköön pukki teidän toi- :
[«^ voaiuksenne Ja pys:^cööh Juhr
la-ajah' lämmin hehku kans^/'
r ~.sanne klrJtastamassa muisto-
Jannokautta-tulevienkuukau'-,,
•ffi^i:. / :v'^: si^£^|||':;^::;^^^ '©'H-
• •• .•.' ••••••••-.'•,.,• . - s .•.••••.•• . ••. •••'.,'..,.••':••. .'-Jy'-:":c:''i^':]:.
;• ; ; i - ' i ' '"„• •,' -, •• v:'• ••''-'"•' •'"'•'• V ' ' * • • ' - . - • • • ; - ' •
•r..'. '--^ ••••..•,.'••.. •••'•••'.••••.. • \ • ",v •; '.•-;'.•••.; •• .yj-.: •• -''''^'•"'f,'''!'
öHMäUitd liatta, ^ceattctf
"Py^YTYVXlSYYS TAATAAN - - -
TAlfeAHA TAKAISIN"
Sansanrlntamjm UstoUle.
Saksan dexnokrsattioeo -tasavalta
«n raujhaäraka6tftva,,yältio, sen pe*
mtuslain 5, artikla velvoittaa valtiovallan
pitämään yllä ystävällisiä 6Uh>
t ^ ^ i|ai^^klln kansoihin, Fenistuslabj
iniikaan Spf^'.Xi kansalaiset eivät saa
osaU^^ua spt^toimlin. jplUa Joku kän-j|^'^:|
citetääa lannistaa, se pitää sotapropagandaa,
sotakiiholtusta ym^. ri-^:;
kok£een fl?errattavana;; KansatooikeuH
den: yleisesti tunnustetut ^säätfekset
sitovat sekä valtiovaltaa että Jokaista
kansalaista,
vMonet valtiot ovat jo tunnustaneet
Saksan demokraattisen tasavallan, jou
kossa kaksi.suurvaltaa '.<^ Neuvosto-^
liitto ja Kiinan kansantasavalta. SD-T:
lla: on kauppasuhteet miltei kaikkien
kapistalististen maiden.kanssa,
Joista 20 on solminut pitkäaikaiset
sopimukset SDT:n kanssa. Kapi-fatalistiset;
maat vovat. kuitenkin täliän
, asti kieltäytyneet tunnustamasta Saksan
demokmattista tasavaltaa (de
ju^e.
Neuvosoliiton ja :-SDT:n välisessä
sopimuksessa on päätöksiä^ Jotka ovat
kansainoikeudellisen aseÄian kannair
ta hyvin suurimerkityksellislä. 1. a r tiklan
mukaan on molempien'maiden
' välisten suhteiden perustana täydellinen
tasa-ar volsuiis, - molemmlnpuoll-
: nen suvereenisuuden, kunnioittaminen
ja sisäisiin asioihin; puuttumat-;
: tomuus.: SDT:lla on vapaa ratkaisuvalta
sisä- ja ulkopoliittisissa kysymyksissään,
samoin suhteissaan Saksan
liittotasavaltaan Ja muihin, vai-,
tiolhin.
Sopimuksessa edellytetään? että
sen solmimishetkellä: voimassaolevien
kansainvälisten sopimusten mukaisesti
Saksan demokraattisen tasavallan
alueella olevat neuvostoliittolaiset
joukot jaavat sinne toistaiseksi; Tämä
el kavenna SDT:n,suvereenisuutta,
sillä nämä joukot jäävät Saksaan
maan hallituksen luvalla.: Sitä paitsi
sopimuksessa viitataan siihen, etteivät
neinrostolaiset joukot tule sekaantumaan
SDT:n sisäisiin asioihin
enempää kuin maan • yhtelskuimalll-seen
Ja poliittiseen elämäänkään.
SNTIirn ministerineuvosto, lakkautti
SNTLmylikomlssarlaatin viran Saksassa
Ja neljän vallan miehitysolkeuk-sien
mukaisten sopimusten voimassa-^
olon Saksan demokraattisen tasavallan
alueella.
Saksan demokraattinen tasavalta
on suvereeninen valtio. Mikä on.SD-T:
n kansainoikeudellinen asema?:KyT
symystä käsiteltäessä on ensin selyi-
.tettävä, miten, valtiosta tulee kansain
Oikeudellinen : subjekti. Popvarllllses-sakansalnoikeusoplssa
kannatetaan
vielä nykyäänkin teoriaa, jonka mukaan
uusi valtio tulee kansainoikeudelliseksi
subjektiksi -vasta sitten
kim muut valtiot ovat sen txumusta-neet.
Täten rajoittuu kansainvälinen
kanssakäyminen suljettuun valtioliittoon,
johon uudet valtiot voivat päästä
vain määrätyn luvim perusteella.
Te^elllsuudessa on asia aivan toisin.
Kansainväliseen .kanssakäymiseen
osallistuvat Itsenäiset valtiot.- •,
PERUSTETTU VALTIO ON
KANSAINOIKEUDELLINEN
SUBJEKTI
Valtioiden välisiä suhteita säätävän
kansamoikeuden tehtäviin ei kuulu
valtioiden sisäisin asoihn . puuttum-nen.
Mitkä sisäiset iroimat^^^j^^
valtion perustamiseen^ minkä muodon
näiden voimien taistelu saa, millainen
järjestys sen seurauksena syntyy
— kalkki^ nämä kysymykset kuuluvat
valtion sisäisiin asioihin; Joista kan-sainoikeus
ei määrää. Kansainoikeus
lähtee näissä' tapauksissa vasta valtion
perustamisesta. Se -merkitsee^
että naiden sisäisten voimien vaikutuksesta,
ilman ulkoapäin tullutta
sekaantumista perustettu valtio on
kansainoikeudellinen subjekti, riippumatta
siitä, tunnustetaanko se.
On kuitenkin otettava huomioon,
että uuden «valtion tunnustamisella on
tälle valtiolle huomattava merkitys
sen kansainoikeudellisten > oikeuksien
Ja velvollisuuksien todellisen huomioimisen
Ja kansaWällsen kanssakäymisen
kamulta.
Saksan demokraattiseen tasavaltaan
^nähden tämä merkitsee.; että
se on kansainoikeudellinen subjekti,
tasavertainen xtsapuoli .kansainvälin
sessä kanssakäymisessä riippumatta
niiden valtioiden lukumääräsUl, Jotka
sen ovat tunnustaneet.
SUVEREENISUUDEN
TUNNUSSteBKIT
, Valtiolla kansainoikeudellisena sub-
Jek'tina on määrättyjä oikeidcsia ja
velvoituksia.. Pääasiallisiin oikeuksiin
kuuluvat oikeus suvereenisuuden
kuniiloit^mlseen, valtion alueen koskemattomuuteen,
yksilön Ja kollektiiviseen
itsepuolustukseen (YK :n peruskirjan
51 artiklan mukaisesti, kansainvälisten
suhteiden 'solmimiseen,
varsinkin lähetystöjen vaihtoon, kan-sahivällsten
sopimusten tekoon Ja
erilaisten kansainvälisten Järjestöjen
Jäsenyyteen.
Sellaiset oikeudet on Jokaisella valtiolla,
Joka on kansainoikeudellinen
subjekti. Ja; koska valtio, on kansainoikeudellinen
subjekti riippumatta
sen iunnustamlsesta, Icjtufaivat mainitut
oikeudet siUe; huolimatta sUtä,
'Mk
t«ln iffiUten ovat fcolbooneet »uta« J»
tojlsteoutsuuden voitot. ijUlAfsa voitot
ennen verojen vttbentämistft olivat
O kuukauden aikana 1& mUJoonaa
'4ollarla. ^hQn on kiinnitetty erikoinen
4iuomio filksir että suuret teräs-tehtaat
oy^t pyytäneet Usftä tarilfl-
OH
iiiiiliWMiiiiWii
' « l t « « » . —SfiUitvksenvlr^lliBenil- nut^mikUle ieoJUsuusiOolUe.
lastotolmiston keräämät numerot
osoittavat, ^ttä Canadan Ulkelaitok-set
ovat kuluneen vuoiäen aikana kahmineet
ennätysmliärälsiä voittoja.
Sy^uutt 30, päivään mennessä nou-
Silvat suurten liikelaitosten voitot, ennenkuin
tulovero oU poistettu, 2,238.-
009,000 dollariin, 'l^lmft öu 22 prosenttia
enemmän kubi^j^uoden .1954, enr
simmäisen 9 kuukaUoen aikana.
Tuloverojen poistamisen Jälkeen oli
voitto $1,212,000,000, eU 29 prosenttia
enemmän kuin vaskaifana aikana vii4
me vuomia. Tänä vuonna kolmannen
neljäimeksen aikana-perittiin^ tuloveroa
MSi prosenttia^ kokonaisvoitosta.
Kun rahaministeri' Harris huhtikuussa!
ilmoitti, että'korporatioiden
tulovero alennetaan 43 prosentista 47
prosenttiin (viime tammikuusta lähtien,
arveli hän verotulojen alentuvan
noin 43 miljoonalla dollarilla,
suurliikkeiden ^ voitot ovat v kutterein
lisääntyneet niin huimasti, että tämä
< aryip;on' osoittautunut täysin vääräk-sL<
SuurlliUcelltä'' perityt verotulot
ov^tltihnousseefclSpros. suuremmiksi
< kuin vastaavana aikana |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-12-22-05