Vapaus, December 22, 1955

              M i »trtbuioroathe
ure;
bo».
:es.
(sbould be oxes
eoose.
iese.
oose
se,
an
1
plural
?
ot
jr feet,
Doot
4 beet?
er '
än ^
mother
en.
le pronouns
ainine
iguage
Kiinassa
taottavat vuoxjna kivJbUJti
kerua enemmän kuio'^Tttonn»
' ^ epjsimmftise» vlislvuotlseuim-voan
aattona. KivJbiilen tuotan-
]feasvu oa selitettävissä xiusie»
antotapojen soveltamisella, töl»
Koneistamisella ^ekä kaivosten
jastruoimisella;Ja kuntoon panoj-
Vuoteen 1957 mennessä — -vlttl-tistouden
loppuun mennessä
pusinin kaivoksissa S,450.00aton-'
on suveneerinen vaHiQ
vas» allekbJoUeita Epsrtan» Xrn-'
vcstoliUoD i » SslDBD 4emokflwt.
«lseDfas»ronm TiiisbtäMihtelsfai
OD tärkeä caJaRyjfUd Nepvo^toU-ton
1» 6DT:n vSUsten ysti|i«tlis*
ten fiohtelden Ja läheisen yhteis-iyön
kehityksessä. ' 6 0 T : D fcan»
saooikeadellista asema» aJsteUen
meikftiee t» Salnnn 4emoknat-tisen
t4nvall«n imm«enlaBäsM>;>
pimpsta, koten iiäänlnlsteri GNN.
«eirohl UodMiTBn neaTotk^nJen,
aikana totesUOn.'
pital ten weeks?
ty m?"
' t
ILOISTA JOULUA JA
ONNEKASTA UUTTA VUOTTA
Kiitos aslaldcaOIemme kannatuksestaan
JOHNSON^S FURS
SUOMALAINEN TURKISLIIKE '<
16 Durham St. N. , ^ Sudbury
AJAN
iDYS
I
>00N
^KAUPPA
;iiff Rd.
Ont.
5'ORD
STORE
Ont.
St^ksan demokraattinen täioivtMA
perustettiin lokakuun 7. pnä^^ukbi
^Samana päivänä vahvisti''Välialkaio
tnen kansankamari tasavallan perus-
Ttuslaixi,' jonka valmisteluun: : o
osallistuneet Saksan . ^^nsan: laajat
Joukot, l a Jonka i n Saksan 'kansan-kongressi
oli hyväksynyt toukokuussa
194».
. osoittivat Saksan ;kansan .luottavan
ja tukevan uutta valtiota• ja sen halll-tuseUmiä.'
siliä 99.72% hyväksytyistä
väänistä tuli demokraattisen Saksan
Lajan
lisille!
g Co.
y; Ontario
-UA
let
.ES
•yj Ontario
OIKEIN ILOISTA
JOULUA
JA
ONNEKASTA
UUTTA
VUOTTA!
P A P . H A T M M A T K T T T n g a T T P ASTATTTr ATT.T.TCTUnVynr :
NORTHERN CAFE LEMPI JA VÄINÖ KUJA
36 Borgia St, Budbury
VUODENAJAN
TERVEHDYS
KAIKILLE!
VARSITY
^ 25 ELGIN ST. N.
NORMANDY
12 BLM ST. E.
NORLAND
144% DURHAM ST, S.
PALLOSALIT
SUDBURY, ONT.
PALJON HAUSKAA JOULUNA
JA SUURTA MENESTYSTÄ V. 1956
Sulkeudumme yhä suosioonne
Acme Building & Consfrudion Ltjl.
N
)yers
;RTIT
sudbury
YLEISURAKOITSIJAT
•67 Elm St.:E. Sudbury
ONNEA V. 1956!
Kiitos asiakkaillemme
SINGER SEWtNG
MACHINE CO.
n ProodRd. Sudbury
In Sudbury It's ...
Pohjois^
Ontarion
suurin
kauppal
VUODENAJAN
TERVEHDfkSBT . . .
J o l ^ e e n kotiin ,,.,|okaiseen.;^^^
. vsy^meen . lähetämme - ^'
• rekilastUllsen jpxdiipnhittelujä;/
• Täyttäköön pukki teidän toi- :
[«^ voaiuksenne Ja pys:^cööh Juhr
la-ajah' lämmin hehku kans^/'
r ~.sanne klrJtastamassa muisto-
Jannokautta-tulevienkuukau'-,,
•ffi^i:. / :v'^: si^£^|||':;^::;^^^ '©'H-
• •• .•.' ••••••••-.'•,.,• . - s .•.••••.•• . ••. •••'.,'..,.••':••. .'-Jy'-:":c:''i^':]:.
;• ; ; i - ' i ' '"„• •,' -, •• v:'• ••''-'"•' •'"'•'• V ' ' * • • ' - . - • • • ; - ' •
•r..'. '--^ ••••..•,.'••.. •••'•••'.••••.. • \ • ",v •; '.•-;'.•••.; •• .yj-.: •• -''''^'•"'f,'''!'
öHMäUitd liatta, ^ceattctf
"Py^YTYVXlSYYS TAATAAN - - -
TAlfeAHA TAKAISIN"
Sansanrlntamjm UstoUle.
Saksan dexnokrsattioeo -tasavalta
«n raujhaäraka6tftva,,yältio, sen pe*
mtuslain 5, artikla velvoittaa valtio­vallan
pitämään yllä ystävällisiä 6Uh>
t ^ ^ i|ai^^klln kansoihin, Fenistuslabj
iniikaan Spf^'.Xi kansalaiset eivät saa
osaU^^ua spt^toimlin. jplUa Joku kän-j|^'^:|
citetääa lannistaa, se pitää sota­propagandaa,
sotakiiholtusta ym^. ri-^:;
kok£een fl?errattavana;; KansatooikeuH
den: yleisesti tunnustetut ^säätfekset
sitovat sekä valtiovaltaa että Jokais­ta
kansalaista,
vMonet valtiot ovat jo tunnustaneet
Saksan demokraattisen tasavallan, jou
kossa kaksi.suurvaltaa '.<^ Neuvosto-^
liitto ja Kiinan kansantasavalta. SD-T:
lla: on kauppasuhteet miltei kaik­kien
kapistalististen maiden.kans­sa,
Joista 20 on solminut pitkäaikai­set
sopimukset SDT:n kanssa. Kapi-fatalistiset;
maat vovat. kuitenkin täliän
, asti kieltäytyneet tunnustamasta Sak­san
demokmattista tasavaltaa (de
ju^e.
Neuvosoliiton ja :-SDT:n välisessä
sopimuksessa on päätöksiä^ Jotka ovat
kansainoikeudellisen aseÄian kannair
ta hyvin suurimerkityksellislä. 1. a r ­tiklan
mukaan on molempien'maiden
' välisten suhteiden perustana täydelli­nen
tasa-ar volsuiis, - molemmlnpuoll-
: nen suvereenisuuden, kunnioittami­nen
ja sisäisiin asioihin; puuttumat-;
: tomuus.: SDT:lla on vapaa ratkaisu­valta
sisä- ja ulkopoliittisissa kysy­myksissään,
samoin suhteissaan Sak­san
liittotasavaltaan Ja muihin, vai-,
tiolhin.
Sopimuksessa edellytetään? että
sen solmimishetkellä: voimassaolevien
kansainvälisten sopimusten mukai­sesti
Saksan demokraattisen tasaval­lan
alueella olevat neuvostoliittolaiset
joukot jaavat sinne toistaiseksi; Tä­mä
el kavenna SDT:n,suvereenisuut­ta,
sillä nämä joukot jäävät Saksaan
maan hallituksen luvalla.: Sitä paitsi
sopimuksessa viitataan siihen, ettei­vät
neinrostolaiset joukot tule sekaan­tumaan
SDT:n sisäisiin asioihin
enempää kuin maan • yhtelskuimalll-seen
Ja poliittiseen elämäänkään.
SNTIirn ministerineuvosto, lakkautti
SNTLmylikomlssarlaatin viran Sak­sassa
Ja neljän vallan miehitysolkeuk-sien
mukaisten sopimusten voimassa-^
olon Saksan demokraattisen tasaval­lan
alueella.
Saksan demokraattinen tasavalta
on suvereeninen valtio. Mikä on.SD-T:
n kansainoikeudellinen asema?:KyT
symystä käsiteltäessä on ensin selyi-
.tettävä, miten, valtiosta tulee kansain
Oikeudellinen : subjekti. Popvarllllses-sakansalnoikeusoplssa
kannatetaan
vielä nykyäänkin teoriaa, jonka mu­kaan
uusi valtio tulee kansainoikeu­delliseksi
subjektiksi -vasta sitten
kim muut valtiot ovat sen txumusta-neet.
Täten rajoittuu kansainvälinen
kanssakäyminen suljettuun valtioliit­toon,
johon uudet valtiot voivat pääs­tä
vain määrätyn luvim perusteella.
Te^elllsuudessa on asia aivan toisin.
Kansainväliseen .kanssakäymiseen
osallistuvat Itsenäiset valtiot.- •,
PERUSTETTU VALTIO ON
KANSAINOIKEUDELLINEN
SUBJEKTI
Valtioiden välisiä suhteita säätävän
kansamoikeuden tehtäviin ei kuulu
valtioiden sisäisin asoihn . puuttum-nen.
Mitkä sisäiset iroimat^^^j^^
valtion perustamiseen^ minkä muodon
näiden voimien taistelu saa, millai­nen
järjestys sen seurauksena syntyy
— kalkki^ nämä kysymykset kuuluvat
valtion sisäisiin asioihin; Joista kan-sainoikeus
ei määrää. Kansainoikeus
lähtee näissä' tapauksissa vasta val­tion
perustamisesta. Se -merkitsee^
että naiden sisäisten voimien vaiku­tuksesta,
ilman ulkoapäin tullutta
sekaantumista perustettu valtio on
kansainoikeudellinen subjekti, riippu­matta
siitä, tunnustetaanko se.
On kuitenkin otettava huomioon,
että uuden «valtion tunnustamisella on
tälle valtiolle huomattava merkitys
sen kansainoikeudellisten > oikeuksien
Ja velvollisuuksien todellisen huomioi­misen
Ja kansaWällsen kanssakäy­misen
kamulta.
Saksan demokraattiseen tasaval­taan
^nähden tämä merkitsee.; että
se on kansainoikeudellinen subjekti,
tasavertainen xtsapuoli .kansainvälin
sessä kanssakäymisessä riippumatta
niiden valtioiden lukumääräsUl, Jot­ka
sen ovat tunnustaneet.
SUVEREENISUUDEN
TUNNUSSteBKIT
, Valtiolla kansainoikeudellisena sub-
Jek'tina on määrättyjä oikeidcsia ja
velvoituksia.. Pääasiallisiin oikeuk­siin
kuuluvat oikeus suvereenisuuden
kuniiloit^mlseen, valtion alueen kos­kemattomuuteen,
yksilön Ja kollek­tiiviseen
itsepuolustukseen (YK :n pe­ruskirjan
51 artiklan mukaisesti, kan­sainvälisten
suhteiden 'solmimiseen,
varsinkin lähetystöjen vaihtoon, kan-sahivällsten
sopimusten tekoon Ja
erilaisten kansainvälisten Järjestöjen
Jäsenyyteen.
Sellaiset oikeudet on Jokaisella val­tiolla,
Joka on kansainoikeudellinen
subjekti. Ja; koska valtio, on kansain­oikeudellinen
subjekti riippumatta
sen iunnustamlsesta, Icjtufaivat mai­nitut
oikeudet siUe; huolimatta sUtä,
'Mk
t«ln iffiUten ovat fcolbooneet »uta« J»
tojlsteoutsuuden voitot. ijUlAfsa voi­tot
ennen verojen vttbentämistft oli­vat
O kuukauden aikana 1& mUJoonaa
'4ollarla. ^hQn on kiinnitetty erikoi­nen
4iuomio filksir että suuret teräs-tehtaat
oy^t pyytäneet Usftä tarilfl-
OH
iiiiiliWMiiiiWii
' « l t « « » . —SfiUitvksenvlr^lliBenil- nut^mikUle ieoJUsuusiOolUe.
lastotolmiston keräämät numerot
osoittavat, ^ttä Canadan Ulkelaitok-set
ovat kuluneen vuoiäen aikana kah­mineet
ennätysmliärälsiä voittoja.
Sy^uutt 30, päivään mennessä nou-
Silvat suurten liikelaitosten voitot, en­nenkuin
tulovero oU poistettu, 2,238.-
009,000 dollariin, 'l^lmft öu 22 prosent­tia
enemmän kubi^j^uoden .1954, enr
simmäisen 9 kuukaUoen aikana.
Tuloverojen poistamisen Jälkeen oli
voitto $1,212,000,000, eU 29 prosenttia
enemmän kuin vaskaifana aikana vii4
me vuomia. Tänä vuonna kolmannen
neljäimeksen aikana-perittiin^ tulo­veroa
MSi prosenttia^ kokonaisvoitos­ta.
Kun rahaministeri' Harris huh­tikuussa!
ilmoitti, että'korporatioiden
tulovero alennetaan 43 prosentista 47
prosenttiin (viime tammikuusta läh­tien,
arveli hän verotulojen alentu­van
noin 43 miljoonalla dollarilla,
suurliikkeiden ^ voitot ovat v kutterein
lisääntyneet niin huimasti, että tämä
< aryip;on' osoittautunut täysin vääräk-sL<
SuurlliUcelltä'' perityt verotulot
ov^tltihnousseefclSpros. suuremmik­si
< kuin vastaavana aikana <viime'
vupniia. K
yoiitojen lisääntyminen on ulottu-mm
Kuusi sai sumiaiiisa *
autokilpailussa
^nonquuia, €k>Ipmbla. — Viime
maanantaina sai surmansa: viisi; henr
kilöä kun kilpa-auto syöksyi «väki-jo^
ikkoon 'Baranon:kaui^alassa. Surr
mansa saaneiden joukossa on vene­zuelalainen
auton ohjaaja Fancho
Crocker.
kutoka moni valtio on sen tunnus­tanut.
• Vastaperustetun-valtion tun­nistamatta
Jättäminen Jpnkunval-tipn
taholta ei meiUtsi sitä, että tämä
voisi jättää sen oikeudet huomiotta.
'Tässä yhteydessä on: k
Saksan Uittotasavallan^ vaatimusta
saada edustaa koko Saksaa,, myös
itä-Saksaa > kansaiinvälislssä' asioissa.'
T4mä vaatimus on perusteeton sekä
oil^eudellisessa että moraalis-poliitti-se^
a mielessä. Saksan demokraatti­nen
'tasavalta;: javSaksan Lllttotasa-
«valta ovat kaksi valtiota. Kuten
TÄSS:n tiedonannossa: syyskuun - iO;
p:ältä- sanotaan;: rajoitVuu : Saksan
Liittotasavallan: suvereenisuusi siihen
.Saksan alueeseen, jolla'' sillä on lain­käyttövalta.
' • '
Sitä, paitsi, itjä-Saksan väestö eiole
oikeuitanut Saksan LilttotasävalCäa
puhumaan, nimissään.^Saksan de-mpkraattinen^
tasavalti Ilmaisee; fi^^
san- kansan - mielipiteen!-puoliistaen
maansa työväenluokan, talonFOlkais*
ton Ja sivistyneistön etuja.
Allekirjoittaessaan • Pariisin^ sopi­mukset
23 pnä lokakuutaM954 julisti­vat
-USA:n; Iso-Britannian Ja -Rans­kan
; hallitukset tukevansa .Saksan
Liittotasavallan mainittuja vaati­muksia.-
. Julistuksessaan he selittivät
pitävänsä:: Saksan •Liittotasavallan
hallitusta ainoana Saksan hallitukse­na,
'joka on muodostettu vapaasti Ja
laillisesti .ja Jolla siten on ;olkeus pu­hua
kansainvälisissä asioissa Saksan
nimissä! Saksan kansanv.edutajana.
Tämä Julistus uudistettiin 28 päivänä
syyskuuta 1055 lisäyksellä. Jonka mu­kaan
em^ kolme hallitusta eivät "tun­nusta
! itärSaksan hallintoa eivätkä
lieuvostovyöhykkeellä olevan valtion
olemassaoloa",
LÄNTISEN "TUNNUSTAMATTO^
MUUDEN» ARVOTTOMUUS
: USA:n, Britannian Ja MBanskan
hallitukset ovat siis selittäneet Sak­san
Liittotasavallan hällltitksen ole­van
^leidän mielestään ainoa laillinen
hallitus; kun taas Saksan:demokraat­tinen
.tasavallan faaUituson;! laiton
hallitus, mhikä vuoksi he kieltäytyr
v^t ttmnustamasta sitä.' Tässä t a ­pauksessa
arvioivat muut valtiot toi­sen
valtion hallituksen laillisuuden
sen mukaan, miten tämä hallitus
muodostettiin, ts. sisäisten; perustus­laillisten
näkökohtien perusteella.
Tällaiset toimenpiteet oyat uuden­aikaisen
kansainoikeuden Ja erilai­sen
yhteiskuntajärjestelmän omaa­vien
maiden väUsen rlnnakkainolon
periaatteiden vastaisia.
Näiden tekojen arvottomuuden
vahvistaa kansainvälinen ; käytäntö;
Joka osoittaa, että hallitukset 'tun­nustetaan
kansainvälisesti siitäi huo­limatta;
mitkä sisäisettapahtumat
ovat johtaneet sen muodostamiseen.
Sekä yleisten vaalien että esim, va|-
tionkaappauksen «kautta valtaan tul­leet
hallitukset tunnus^,taart. Halli­tuksen
miiodostamitftapi^ onL näissä
aivan erilainen, mutta siitä huoli­matta
muut valtiot tunnustavat ne
puuttumattomutksperlaatteen pohjain
la, koska niiden muodostamioeen
Johtaneet ta^alxtumat ovat ib^Isen
valtion sisäinen asia. ' - ,
: T^ssä valossa on luonnollista, ettei
edellä mainittu 'DSA:n,' Brltannlfin
ja Banidian Imllltusten JiUI«tus voi
Järkyttää J^DT':n as«maä suyerec»^
n^ valtiona kansalnoikeudtö' täysi­valtaisena
subjekthia, N|tU[en. t<Mlr
asioiden t i m n u s t o i ^ kaikkien volr
tiolden, .vmrsinkin «uutvaltojmvt^
ta Johtaisi Jännityksen JUevenemlMen
Ihiröopassa Ja oUsl tärkeä askel SiCk*
san-kysymyksen ratkaisussa.
O. TunUn
On juhlakin tavall^esii lopussa. Ja
Juhlan Jälkeen ^Ikaa a h u arklnpn
työ J» aherrus — ta.va:4iriinmin oilr
voi^unall». O n niin helppoa sanoa, et­tä'
»Järjep^tftänpäs. pienet ' Juhlat'V
mutta juhlien .valmistelu ja vai-^(!nkin
niiden Jälkeen tapahtuva siivoaminen
ovat eri Juttuja, '-.•arslnkin, Jcs ky­seessä
on 4^ fl^rastö,^ ^\
Useimmille 'ihmisille on lentoko­neessa
matkustus vielä nykyläbkln
eräänlainen JidUa, «tenklnVnilUe. Jot­ka
lentävät etts^Qmä'5t^'kertaa elä­missään.
Ainakin iScai^Uiuvian Air­lines
System on Icäsittänyt ^tmän Ja
niinpä, jokainen lento yli Atlantin
on tkäänkuh» Juhla eli *'paärti", h i i n -
kuin'täällä Canadassa:sanomme. Täl­laisen
lentojuhlan valmisteluun liittyy
mönta^pulmaa< Ja oras niistä on edel-rispn
juhlan jälkien korjaaminen Ja
siivoaminen, siis lentokoneen saatta­minen
valmiiksi uutta lentoa varten
Jujui päättyneen matkan Jälkeen.
Esim. Kew Yorkissa, missä Joskus'
S-A-S:n lentokoneet vain käyvät
kääntymässä ympäri Ja missä niiden
on oltava valmiita rpa!tuimwtkaa-:fj
uusia "juhlijoita" varten Jopa kah-;
d s ^ tunnissa, on Joukko erlka's-k<^
dtuksen saaneita miehiä. Jotka
kädenkäänteessä ji^anevat koneen jäl.^
le^n matkakuntoon, mnä Iskujouk­ko'on
vahvuudeltaan IQ miestä. Ja
seuraavassa esitämme nyt, kuinka tuo
ry xmä toimii.
7 ^un matkustajat ovat poistuneet Ja
kun suuri Jintu rullaa- hitaasti kohti
hijoltoha^leja, • häätää «(.miestä Jo
täyttä vauhtia- koneen sisuksissa. He
k^okoovat Ukaisei lautaset Jakupi^t Ja
m^ut syömävälineet erityisiin ptenUn
vaunuihin Ja -sinne paxmaan^myös
6u|uei teimospuUot, Joissa kahvit Ja
te^t pysyvät kuumana Ja maidot* Ja
mjiut JUcmat taaa kyhninä. Tuhka­kupit
tyhjennetään Ja vanhat sano­malehdet
kehrätään- kokoon.} .Ja sar
malla'1nm' kone rullaa sii^e.ha^lip,
4vMnriAtiU(n -VAtlrfd tiio> tflivaiitanaärä
tc^. llih^waaiei:ömennu4^
iujuluu-kolme iiaie»tö^;He ottavot sel­känojien
yläpaiatä pels käytetyt ir^a-,
vaatteet ja sujauttavat tilalle uudei
Ja tuoreet, vielä pesu an miellyttä­vää
puhtauden tuoksua uhovat llUia-i
^et. He vaihtavat 4yypyihhi uudet
I ^ ' i s e t «ja laskostavat Istubnilla lo­juvat
huovat kauniisihi vUkkauksim
Ja asettavat ne paikoilleen. Tähän
ryhmään kuuluu vielä yksi nUcs, Jolla
on kaikketo kovin kihre. Hän nlm.
sijaa koneen takaosassa 8 täysimlt-ta^
rvuodettalakanoh^een Ja huopi­neen,
iyynylneen Ja tyynynpäällisl-neen.
^ a kun häp, on päättänyt työn­sä,
on hänen viimeisenä tehtävänään
'keretä kaikki matkustajien unohta­mat
vanisteet^; kuten kalossit Ja sa­teenvarjot
Ja Joskus jopa kaineratUn
Ja luovuttaa ne S^A-S :n löytötava-rain
toimistoon;
Ja sitten tul^e seuraava ryhmä, Jo-k%
lakaisee lattiat, pesee ne, suoris­taa
verhot koneen ikkunoissa; ••, pyyh­kii
pölyt, suorittao aina määrä­ajoin
todellisen suursiivouksen pöly'
nimurelden avulla,.-ja, heidän Jäljll-tään
kone ,alkaa taas näyttää mat-kustuskelpoiselta.
Eräs tämän ryh­män
jäsen toimii ohjaamossa pes­ten
ikktmat sisältä Ja ulkoa, pyyh­kien
pölyt mittareiden 1^^
Ja kUllpittaen •Jokaisen. vivun Ja kä­densijan
tthjaamoaso. Jos hän va-hUigossa
muuttaa Jonkun vivun asen­toa,
ibnolttaa hän siitä. viipymättä
S-A-jS:n operatio-osastolle.
^ Ja sitten yhtäkkiä VauhtU vlll»istuu
ivif lä entisestäänkin^ ^iioneen vler^^^
le ajaa suuri kuorma-%uto. Josta ryh-dyt^
änino^te^emaan rudcatavaroita
j B ^ n mimenlin. • Korikaupalla
samppanjaa^ sjrväjäädytettyjä btmi-merelto
Ja multa potijolsmaisia hetk-fcuja^
pullotettu;» vfanroitufijuomia* Jää.
tä; tarjottiffliaja tetmoj^mll^
kahvia; teetä, suklaata J ^ n»ltoa ah*r
•detaan Ipneesj^ J^^
kalkki tuo tavaton; paljous' suJlptaan
niille varattuihin jBäiI;itt^stilol^
rtieta^ viimeinen t a ^ ^
ma tuuinaiia edetään fcoliti'koneen
oyea; i » I s k i^ J < ^ i k l n e n ' l^
tdtid^n^ldc^^ taas
konmT t^uiiu^Tuotc^ Tpese^"' 'tolnm
miehistö koimivaliavantaräs
potkureinensaf peräsimUiensä kalkkl-tieiual
' '
aika,.j<iiiioln kone on vabnisja JoUpm
«e rullatoon kentälle, t JSsmtjbkxtai ko
neen varsiqalnen fnlehistö icai)te?-
n l , pe(:#miebet, lentoet^nnlM^» r a ^
tit xm, -rr, astuvat Jconeeseen, levitty-vätsihooja^
vfemnuttpn J c^
Jmportoltten eteen^JO^iei nroii^ heidän
JaV>l^ankiWi ktd^fii, mitään Öljy-tai
$nulta tah,roia kohffseen, slUä kai­ken
pitää ol)a-t^>'t9p, sillä kohta
alkaa taas "i^iarti" Jä. uudet vieraat
saapuvat tuossa tuokiossa, » E. K .
i i i
ALEKAMDRB DUMAKSBN eoURTEOS
MONTE-CRISTON KRBVI ]'
Kobne osaa: X oia 353 sivua;«n osa 336 sivua» HX osa 355 sivua ,1
(Kaikki osat hienossa kotelossät ^ J
•:'i^:i:;;vi»i;s:Ä;s?i^
Koko teoksen hinta sidbtfujkia' ,aInoB9iaAn ,$54»Ci
I Mo^tevCrlston fcrelvln;alnoa:(äydfUIstä auemenklellstä
elävöittävät kuvat romaanin' muk^n t|b^^rnlftyflokii|«i^
Sukupolvesta toiseen, on Monte^rls^n Jcrf^li^ sl^yitftnyt;>
asemansa k^Ikkiei^ aikojen kuuluisimpana Ja„ suosltulhipana •
seikkailuromaanina Ja myöhempään romaanitaiteeseen pysy- :
vääti vaikuttavana mestarlluojnuksenfi., ,
1 '^1
m
Am
ANYÄ SETON:
KATHERINE
Kokonainen vuosi6s2a1t aS iv—uaa 1 —30 0H-liunvtua ns; iEd.n «g4l4aiOn^n in lolstava-a^mulmse:i . t
ritarit Ja jalosukuiset neidot turklsreunusteisissa viltoiB8aBh,iUi{tta-^. >
fieet peitset, kuninkaalliset juhla-aterat"'J?^huV^etker .^vOuMteto- \
keskiajan pimeydestä ja alkeellisuudesta loistooUh Ja ^kavneUte«a ,
ANVA . .
M M
SETONm Värikkäässä historiallisessa romöanlssa.-/ "
THOMAS HARDV: ; ,\ - \ / - ^
PORMESTARIN TARINA/ J . < .
, 343'slvua--'Hinta sid. $ 2 . 4 0 ' . c - > > .
"Pormestarin tarina"onsanah täydessämerkltykseäsäf kiaasHUnen.' - »^-.'^
Sel!>n niitä romaaneja, jotka'säilyttävät äina arvonsa maaOmati-kirjallisuudessa.
> Se on voimakas. Jykevä teos — suurenkertoJaO''^
mestarlnkäden tyiitä. . , . r " ' \ r ; ,
Bomaänlii'keskushenkilönä on M i c h e l Henobarp.' Jcdca on ko-" ~ e
hoxmut köyhästä'^lehestä\ pienen .'Gästerbrldgen kaupuhglQ'por-^
mestariksi. Hän on nuoruudessaan mVynyt valmoht^'erääUe meH- '
Mi
m..
'm
tmleheiy, jota tekoa hän saa sovittaa koko ^lämänsä äjon,^
LEMPI JÄÄSKELÄINEN; *
VANHA MARKOVILLA
382 sivua >- Hinta) sid^ «4.50 ^ "
Viipurin liepeillä sijaitseva MarkbylUa lUttyy kMnteäsU Suomen/Y.
historiaan. Lempi Jääskeläinen kertoo romaanissaan» tämän st^ui^'
I upean huvilan romanttisen syntyhistorian Ja sen perustajien tak-'
kaustarhian 1800-luvulta. Hän värittää-eläväsU ItdOJon eteen lois­teliaat
salit, viehättävän puiston Ja 'Huusnlemen lahden toiseUa
rannalla hohtavan vilkkaan ja yritteliään Viipurina > ' <
EDITH WHARTONt . ' .
VIATTOMUUDEN AlKÄ
388 sivua''-; Hlnth> sid. 14jtS,. 7,
Nyt on jUmestynyt kuuluisan Amerilekälalsda naUkkJälUJan^Edltti
Whartohi teos, "The Age of Znnon^nce" suomehkleieUä ^H^tto-,
muudenaika". joka Amerikassa vqittL'PuUtze]:ln,kjtfJälU«ttU8ii^^
Edith m a r t o n on tuntenut aihepiirinsä Ja henkUÖJaivatikk^ tliita' <
•Viidennen Avenuen valiojoitkon eleganssissaan i^Jtf:'^
lattuine tunteineen Ja etlkettinsaOrJtna. Siihen'8(iält:^;k|0köyaia
perinteiden mukaan kasvatettuja^ arvokkaita naisia;'JoUett-vdfol''
llsuutena on osoittaa hienotunteisuutta ja vlf^ttd3nu!^ttä,''xbu^t<(
siitä huolimatta siitä ovat vaUnitnp. ,1^1
Joukkoonsa '
mm
^11
Hinta"
Kirjoitetaan vuosiluku 1502/ L i ^ j a Johdatetaan loistavin vetfoln
keskelle täysrenessanssia Juonittelevien kaqpunkivaltloideO Ja.-^'
mahtavien ruhtlnaltten pariml jotka pettävät taideteoksia.iKiUal- (/\
silla miehillä kuin Leonardo jft M i c h e l a n g e l o . c ' i \ t ' '
Firenzeläinen ruhtinas Macchlävelli^ratsastaa kaUpunkäua lähiet- -
tlläänä Zmolaan. missä Cesare. Borgl|a parhaillaan :on ]OukkbDieett.
leiriytyneenä. Hänen tehtävänään px»neuvotteluilla, estjlä^riai
ainakin vUvyttää häkäliemätöntä herttuaa toteuttamaa smm-nltebniaan
Firenzen valolttomi^eksL ' >' . f < ••!- '.v \
m».
mm
ALICE LYTTKSNS: H, ' ,
SYNTIINLANKEEMUS
318 sivua — Hinta sid, ^.76' ' ^ , ;' . *"
Filosofian kandidaatti Karin Fallan<:|er on ministeriön viettäviä
nainen. Sitä paitsi hän on määrätietoinen,^ tarmokas je^ erittäin
pystyvä, sekä esimiestensä että alaistensa kanssa' hän tviee^^erln- ,
omaisesti toimeen; Hänen aviomiehensä; fogitiete^ ^nndidatfttt i
Curt Fallander, on samanlaisessa vlrkä-asemässa samassa inlnis^i
teriössä, ja kaikki pitävät heidän neljä vuotta kestänyttä avioliIt»'<^ ^
toaan esimerkiksi kelpaavan sopusuhtaisena. . o
"'Syntiiidankeemus" kertoo poikkeuksellisen mielenkiintoisella to- <
valla niistä ohgelmista. Jotka kohtaavat Itsenäistä naista. '
• ^ : ; - ' V ; ? * H i A ' - ' : " - ' - ^ • • • i - ; ^ ; ^ KAMALA MARKANDAYA: '
SAVIMAJA JA TEMPJ»ELI^ - s . .
246 sivua — Htota sid. $2.50 \ >. ?
Tämä romaani kertoo —'minä-muodossa vanhan naisen sulilla r
— Intian maatyöläisen karusta elämästä Ja uskollisesta^akk^Udesta.^^
Kh-Jan minä on nainen. Joka naistaan säätynsä alapuolelle, koäka
uudet ajat ovat köylj^dyttäneet verhc&n. Avioliitolta tuleoltälkesta
huolimatta onnellinen: jaloluontoine^ Ja hellä Bukmanl irakastaa "1
Ja kunnioittaa miestään Ja lapsiaan. < ] - * ^
Kamala Markandayan romaani on'^ kaikessa ftbruitomuudeB^n ^ '
Järkyttävä kuvaus. Sen hiljaisessa, kohtaloon alistuvassa elämäntun-nossa
on itämaista suuipilrteisyyttä Ja' aitoutta. , ^
' KERSTI BERGROTH: > ' ., ,
SALAISUUTEMME
290 Sivua — Hlntat sid. $3X0 • ^ . s
IMikä on salaisuutemme. Jokaisen ihminen salaisuus? Salalsud? >
temme on elämä; nousemhipn aamulla, i^ivän työ jatouhu. sänia /,
toistuva, tuttu kulku aamusta iltaan, päivästä päivään* viikosta^ '
viikkoon, vuodesta vt^oteen. - ,/
ALAIN BOMBARD; ' • \ \ '
VALTAMEREN AI^MOXLLA . -
T'leteelllnen lu-otekö — unohtumaton seikkailu.' f ' * '
252 sivua — H i o t a nld. $2X0 ''?s't. ;
''MM
^4
m.
Nyt tarjoamme faefc^ayakii r
Otava kustannii^osakeyhtiön kustsktamia
halpoja "Tähti"-sarjan kiyjöj^
;:?.;;^''>•wr^•^;v:,,-i•/•r•s*v^;;öyiiS
ml
I i i i
RUDYARO K I P U N O : , ^ .
KÄDONNU* LEGIOONA , 7 .
219 ivua' ~ Hinta klUtokansUn nld. h OJ. . -
, -V — " * '-**"'• "
kallun keskelle heitettynä Kiplingb^ e
vaikutti miltei pommin'tavoih;'^ervc
tuntuvat Jälleen saavan tdiilta sUjilen^ alle. < ^Kadonnut legtoooa?,
kuuluu maaUmonUrJallisuuden luetUlmpUn tooksIl^^^/lTPVelU *Vi»t., ^^^i
Wara yow Dee-vkertoo,ln«alal««U,ti¥)rl8toiO,jnIeh«a, j $ a ajof^
Vaimonsa rakastajaa lä^l kSS*iailah. ,
i,aWEN:-^BRlSTpW
206 oiJ^^M^^rMM^ Romaanin Jokahien ^JBIVU on tulvillaan Jännittäviä/ioiidhtumla,,,
mahtavan aarniometsän värejä ]ä eUtmää ihmiskuvauttac^^ ' ^ c s k l*
kesä" tuo lukijan sUnjlen «teeii todellisen uudlsraj^^'
: tuon nuoren hyvässä '
m
m
m
Vapaus PubUshihg Co: Lfaii,i i » .
.;|Box:69.v;:?%;;n£^:»M|):M^^