Vapaus, October 13, 1962

              S i v u 2 Lauantaina, lokak. 13 p. — Saturday, Oct. 13, 1962
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
' O F FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E, Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Edltorlal OS 4-4265'
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advei-tisirig rates upon application, translations free of charge.
Authorlzed as second c'ass mall by the Post Office Department, Ottawa,
; and for paymenVof postage in cash.. ;
~ ~ ~ tiLAUSmNNAT ' ~ ~ ~
Ganadassa: 1 Vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 5.25
CANADIÄNLÄNGUAGE RRESS
^ Yhdysvaltain kontrolli laajenee
Viimeisimmät viralliset tilastotiedot osoittavat, että C a ­nadan
talouselämä on joutumassa entistä suuremmassa mää­rässä
; yhdysvaltalaisen suurpääoman kontrolliin. Tehdas-, -
öljy-, vuori- ja luonnonkaasuteollisuuden kohdalta nousi y h ­dysvaltalaisten
rahamiesten kontrolli 48.8 prosentista vuon^
na 1953 51.7 prosenttiin vuonna 1960..
M i t a l i n toisella puolen nähdään^ että canadalaisten kon­t
r o l l i suurtuotantolaitosten kohdalta, (kruunun yhtiöitä l u ­kuunottamatta),
laski samanaikaisesti kahdeksan vuoden a i ­kana
46.5 prosentista 35.7 prosenttiin.
Nämä ovat virallisen tilastotoimiston, Dominion Bureau
of Stätisticsin tiedonantoja tutkimuksista sellaisten yhtiöiden
omistussuhteista, joiden arvo on $25,000,000 tai sitä suurempi.
Tällaisia suuryhtiöitä oli Canadassa 86 vuonna 1953 ja
vuonna 1960 niitä oli 143. N i i d en kohdalta nousi ulkomainen
kontrolli tänä aikana 53.5 prosentista 64.3 prosenttiin. Täl­laisten
suuryhtiöiden luku, mitkä ovat ulkomaalaisen pää­oman
kontrollissa, nousi asiallisesti puhuen 46:sta 92:een.
Toisin sanoen, "canadalaiset" suuryhtiöt ovat joutumas­sa
lisääntyvässä määrässä ulkomaalaisen pääoman kontrolliin
ja hallintaan, ja mitä suuremmaksi tulee yhdysvaltalaisten
omistus tuotantolaitoksissa, sitä vähemmän on sananvaltaa
canadalaisilla omassa maassaan; meistä tulee tavallaan "torp­pareita",
joiden elämästä, työ- ja toimeentulomahdollisuuk­sista
päättävät ulkomaiset työnantajat ja muut omistajat,
j o t k a eivät ole mahdollisesti koskaan Ganadassa käyneetkään.
Inco oh siitä v a in yksi esimerkki!
Rooman kirkolliskokous
Roomassa alkoi torstaina, lokakuun 11 pnä roomalais-
•} katolisen k i r k o n ekumeeninen kirkolliskokous, josta muodos­tunee
useita viikkoja, ehkäpä kuukausiakin kestävä tilaisuus
mistä odotetaan kuitenkin melko vähän käytännöllisiä
tuloksia. ,
Tämä kirkolliskokous l i i t t y y sellaisenaan aikamme k u ­vaan
ja osoittaa tavallaan myös sen, millä suunnalla on roo­malaiskatolisen
k i r k o n hierarkian e l i korkeimman johdon sy­dän
poliittisesti. Palautettakoon mieleemme, että tämä. on
roomalaiskatolisen kirkon ensimmäinen ekumeeninen (yleis­maailmallinen
tai oikeammin "koko kristittyä" maailmaa
edustava) kokous 93:een.vuoteen.
Tässä yhteydessä housee kysymys, miksi nyt, eikä esi­merkiksi
30-luvulla?
Ihmiskunta j a katolinen kirkko sen mukana, oli 30-lu-v
u l l a äärettömän suurten ongelmien edessä. Joukkomittainen
työttömyys jäyti koko kapitalistista maailmaa j a fasismi
aseistautui kuumeisella kiireellä uuden maailmansodan aloit­tamiseksi.
Mutta roomalaiskatolinen kirkko " m u k a u t u i " sil­loin
tilanteeseen, veljeillen yhtä hyvin sekä Mussolinin fa­sismin
että H i t l e r i n natsismin kanssa niiden avoimista sota­valmisteluista
ja hyökkäyksistäkin huolimatta.
Mutta nyt on sen sijaan erikoisesti roomalaiskatolisen
kirkon johtoportaassa ilmeistä huolestuneisuutta ihmiskun-'
nan "maallisesta" kehityksestä, erikoisesti sosialismin leviä­misestä
ja kirkkojen vaikutusvallan suhteellisesta ja abso­luuttisesta
laskusta maailmanlaajuisesti. Siksi puhutaan nyt
"kaikkien kirkkojen" yhdistämisen tarpeellisuudesta jopa
auktoriteettivaltaan. perustavan roomalaiskatolisen kirkon
"liberalisoimisesta" jne. Näyttää siis siltä, että roomalaiska­tolisen
kirkon ekumeeninen kokous l i i t t y y omalla tavallaan
kapitalistisen maailman "sosialismivastaiseen" ristiretkeen.'
Me luonnollisesti toivoisimme olevamme tässä asiassa vää­rässä,'
mutta tosiasiat ovat äärettömän itsepintaisia, ja ne
johtavat edelläkerrotun iäiseen loppupäätelmään. -Lähipäi
vät tulevat osoittamaan miten tämän asian l a i t a todella on.
Eikä meidän lehtemme ole tässä yksin "huutavana ääne­nä
korvessa". Puhuessaan Rooman kirkolliskokouksen alka­misesta
ja merkityksestä sekä toivottaessaan menestystä sen
työlle, torontolainen aamulehti kiinnitti torstaisessa toimi-tuskirjoituksessaan
huomiota seuraaviin seikkoihin:
"Lähes vuosisata on k u l u n u t Rooman kirkolliskokouksen
pidosta . . . V. 1869. Maailma on muuttunut n i i n dramaatti-'
sesti sinä aikana, että 93-vuotisen toimikauden tarkistus näyt­tää
peloittavalta tehtävältä. Siitä-vuosisadasta; j o l l o in sodat
olivat pieniä ja. rajoitettuja, maailma on kehittynyt ydinase-ja
ohjuskauteen.
" V . 1869 51-vuotias saksalainen, K a r l Marx oli saarnaa­massa
uutta filosofiaa työtätekeville. Hän oli julkaissut kah^
tä vuotta aikaisemmin ensimmäisen osan teoksesta Pääoma.
Vuoden 1869 syksyllä Vladimir Lenin (syntynyt huhtikuussa
1870) oli vasta sikiönä äitinsä kohdussa,
'•Vatikaanin kirkolliskokous 1962 on vastatusten kirkon
historian suurimman vaaran kanssa. Maissa, jotka ulottuvat
Pohjois-Koreasta länttä kohti, aina Itä-Saksaan saakka, elää
m i l j a r d i . ihmistä (kolmasosa ihmiskunnasta—V) kommunis­min
alaisuudessa pitäen materialistista hyvinvointia ja kan­sallista
voimaa ainoana hyväksyttynä uskontona.
"Marxilaisten lähetyssaarnaajain edistyminen aasialais-
Venäjällä ja Kiinassa viimeksikuluneen muutaman vuosikym­menen
aikana, ovat lakaisseet pois suurimman osan kristin­opista.
J a länsimaailmassa aiheuttaa myös suuren problee­min
sekä materialismi että kirkkojen jatkuva pirstoutumi­nen
. . ."
* * *
Globe and M a i l lehden näkökannalta katsoen Rooman
kirkpHiskokouksen johdon,: roomalaiskatolisen k i r k o n hierar­k
i a n silmieni edessä on siis paljon muutakin harkittavaa kuin
sielujen pelastus. Kuvaavaa muuten on sekin, että samalla
kun roomalaiskatolisen kirkon hierarkia korostaa erikoisesti
nyt kokoontuvan kirkolliskokouksensa yhteydessä kaikkien
kristittyjen kirkkojen yhtymisen tärkeyttä niiden edessä ole-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mrs. Ada RauAa, AVebsters Goi-ners,
B:C., täyttää keskiviikkona,
lokakuun 17 päivänä 60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Rauhanpuolustajat
Oltawan matka!
Toronto. — Canadan rauhanpuo-lustajaryhmät
ilm^oittivat valmis­tautuvansa
yhteiseen "joukko-lobbyyii"
ja joukko.vahdintaan par­lamenttitalolla
Ottawassa marras­kuun
8 — 10 päivinä. Yhteinen
valtuuskunta samalla esittää ano^
muksensa hallitukselle vaatien pan.^
Tiajulistusta kaikille ydin- ja atomi­aseille
Canadassa, kansainvälisen
tutkimuslaitoksen perustamista
tänne sekä idän j a lännen välisen
kanssakäymisen ja neuvottelujen te­hostamista
ym. rauhaa edistävää
toimintaa.
Henkilöt jotka ovat tilaisuudessa
tekemään tämän retken ovat terve­tulleita
ja voivat osallistua joko
joukko-lobyyn" joka alkaa tors­taina,
marraskuun 8 p kello 2Np.
ja kestää lauantaihin marraskuun
10 päivään kello 3 ip. tai joukko-vahdintaan
joka alkaa marrjyskuun
9 päivä kello 9 aamulla—kello 3
ip.
Meno- ja paluumatkan suhteen
tiedustelkaa 329 Blooi" St. VV.* To­ronto
tai puhelin WA 2-8251 (päi­vällä).
— ejl.
Tämän päivän unkaria:
ämä on nyt toinen maa \
Vuosi 1982 Unkarissa. Poika t u .
lee kotiin koulusta ja sanoi Isäl.
••;leen: •.
— Isä, meillä oU tänään bisto.
riaa j a opettaja sanoi, että aikai­semmin
Unkarissa oli jonoja. M i ­tä
se tarkoittaa?
— Katsos poikaseni, aikaisem.
min kun ei ollut esim. lihaa,
n i in ihmiset jonottivat saadak.
seen sitä.
— Isä, mitä on liha?
Nainen menee Unkarissa lää.
kariin ja valittelee vaivojaan.
Lääkäjri suorittaa (lenisteelliset
tutkimukset j a sanoo sitten.
— Katsokaahan, kaikki jobtuu-siitä,
eUä te olette tullut vaihde,
vuosiin.
— Mitä ne seilaiset^vaihdevuodet
oikein tarkoittavat?
—No, ne tarkoittavat sitä, että
tulee suuria sisäisiä muutoksia.
— Jääkö Kadaria sitten enää?
Puoluesihteeri pitää puhetta
Unkarissa j a sanoo mm:
— Ja tulee aika jolloin jokai^
sella on oma helikopteri!
Ääni yleisön joukosta.
— Mitä me sellaisella teemme?
Puoluesihteeri:
— Jos kuulette että jossakin
on lihaa, niin pääsette äkkiä pai.
kalle.
yhä härkäpäisesti sitä mieltä, että vapauden" mittapuuna. Jokainen
Mitähän t a i k a a on
s u l a n e e s s a l u m e s sa
IV^oskovä, — Siat kasvavat nope­ammin
ja kanat munivat enemmän
munia jos niille juotetaiin sulanut­ta
lunta veden sijasta, väittää Neu­vostoliiton
hallituksen äänenkannat­taja
Izvestija.
Lehti . kertoo, että tiedemiesten
Tomskissa, Siperiassa suorittama
koe on osoittanut, että 2,000 kanaa,
joille oli juotettu sulanutta lunta,
oli muninut 11,474 munaa kuussa
ja vastaava määrä vedellä juotettua
kanaa ainoastaan 7,775 munaa.
USAn sotalaivaston
upseeri puhumassa
rauhan asiasta
Toronto. ^ Canadan rauhan,
kongressin paikallisosastot järjes-täMiy
puhetiiaisuuifjsia kautta
maan t n Endicottille ja hyvin
arvovaliaiselle prof. J . P. Mor.
raylle. Torontolaisilla on tilaisuus
kuulla näitä rauhanpuolustajia
marraskuun 1 päivänä^ Torontos.
sa, Picadilly Club-nimisessä ko­koussalissa,
joka sijaitsee 53
Avenue Road. Kokous alkaa kello
8 illalla. Prof. : Morrayn aihe
"Aseistariisunnan todellinen
kiistakysymys" ja t r i Endicott
esit.ää väitöksen : että Rauhan,
liike voi estää suuntautumisen
sotaan"
Näitä vitsejä kertoi Unkarissa
suomalaisille lehtimiehille seurue,
jOhon kuuluivat mm. ulkoasiainmi­nisteriön
lehdistöosaston päällikkö. „ . , ... ,
lehdistöosaston muita työntekijöi- "'"^a s.llo.n edusti uutta ennätyslu-tä,
työväenpuolueen propaganda- kua (myös sodan edelliseen aikaan
' »- f fb venaten) ja tana vuonna edelly-hän
oli tehnyt kaiken oikein. Tässä
tilanteessa hänen ja puolueen ny­kyinen
linja olivat vastakkaiset ja
siten hänet yhdessä eräiden mui­den
kanssa erotettiin viime kuussa^
puolueesta. Ja tuskinpa hän nyky-
Euroopassakaan on ainoa vanhus,
joka itsepäisesti pitää kiinni omis-ta
vääristä käsityksistään, prof
Bognar lisäsi.
Kysjjmys Rakosista j a ennen v;
1956 Unkarissa vallitsevasta tilan­teesta
ei siis nykyisin ole miten­kään
"tabu" ja se kuuluu oleelli­sena
osana tämän päivän ilmapii­r
i i n . Voidaan tietenkin paljon kes­kustella
siitä, missä määrin tpah-dollisen
oppositiohengen tulisi saa­da
estotonta liikkumatilaa tai missä
määrin Imre Nagyn tapausta kos­keva
selonteko tyydyttää kaikkia,
mutia ratkaisevaa käännettä esim.
kymmenen vuoden takaisiin aikoi­hin
verraten ei voine kukaan kiis­tää.
Unkarin työväenpuolue on pys­tynyt
palauttamaan sen luottamuk­sen,
jota Rakosin ja Gerön mene­telmät
niin traagillisella tavalla
horjuttivat.
UUSI TURISTIENNÄTYS
Kaikki tämä ilmenee luonnolli­sesti
muutenkin kuin vain vitseissä
ja Rakosin ruotimisessa. Ulkomai­nen
matkailijaliikenne on Unkaris­sa
nykyisin tavattoman vilkasta,
eikä esim. hotelli Gellertin ilma­piirissä
voi olla enää toivomisen
varaa. Viime vuonna Unkarissa kä­vi
334 000 ulkomaalaista turistia,
saa ilmaista itseään niin kuin ha­luaa,
sanoi prof. Bognar, mutta
abstraktista taidetta valtio ei tue.
Mutta sitä vastoin' tämän suunnan
harrastajilla on .vuosittain kyllä
oma näyttelynsä. Valtion asennetta
ei sanele suhtautuminen "sosialisti­sesti",
vaan se, että tämä suunta
edustaa nähdäksemme jotakin epä­kypsää
ja extravaganttia. Sen har­rastajat
ovat meillä samassa ase­massa
kuin kapitalistisissakin mais­sa;
Mainittakoon kuitenkin, että
viime vuonna Unkarissa oli mm.
englantilaisen kuvanveistäjän H e n .
ry Mooren näyttely, joka sai-erit-täin
hyvän arvion.
" I L O I S E T " JA
P U L M A T
'IKÄVÄT"
osa.ston apulaipäällikkö ja Unka­rin
Helsingin-lähetystön lähetystö-sihteeri.
Toisessa tilaisuudessa maan apu- I
luismaatalousministeri kertoi mm.
seuraavan kaskun;
Hrushtshev, Kennedy ja Kadar
lensivät Afrikassa, kun kone äkkiä
joutui tekemään pakkolaskun kes­kelle
ihmissyöjiä. Nämä aikoivat
oitis panna saaliin poskeensa, j o l -
tetään saavutettavan 500,000 turis-j
i in "haamuraja". Kuluvan vuoden
kuuden ensimmäisen kuukauden
aikana unkarilaisia matkusti ulko­maille
140,000 ja mm. Itävalta
myöntää nykyisin unkarilaisille 300
vii.sumia päivässä, mihin eivät
kauttakulkuviisumit sisälly (mai­nittakoon
etlä tämä on Itävallan:
Budapestin-lähetystön taholta saa-lu
tieio. •
loin Kenendy piti puheen USA;n
mahtavuudesta. Turhaan. Hrush- TENNESSEE W I L L I A M S JA
tshev yritti tällöin puhua suurten; lONESCO
Kulttuurin alalla oli hyvin va­laiseva
ja mielenkiintoinen em.
apulaiskulttuuriministerr Aczelin
kanssa käyty keskustelu. Hän ker­toi
ensin Unkarin koululaitoksen
kehityksestä ja mainitsi mm., että
suurena tavoitteena : on saa­da
kymmenen vuoden kuluessa
yliopistoasteelle johtava pohjakou­lutus
pakolliseksi kautta maan. J a
liettyä ylpeyttä äänessään hän huo­mautti,
että nykyisin Unkarissa
myydään vuosittain keskimäärin 60
forintin (noin- 850 Smk) edestä
kirjoja askasta kohden. Mutta siir­ryttäessä-
käsittelemään kulttuuri­ministeriön
tämän päivän "ikäviä
pulmia" (koulutuksen laajentami­nen
oli ministerille "iloinen pul­ma")
haastateltava tuli mietteliääk-
.si;-
— Kulttuurielämän edustajan
kirjailijan ja taiteilijan, taloudelli­nen
asema on nykyisin turvattu
Unkarissa. Tietenkin näin on hy­vä,
mutta asia ei s i l t i ole mut­katon.
Ajatelkaamme vain, että
esim. teatterikoulussa loppututkin-
Taloudellinen as^jsta-riisuntaohjelma
hahmöttiiu
New yPrk. _ NLh udkoministeri
Andrei Gromyko esitti neuvostohal­lituksen
toimeksiannosta Y K n Y^
leiskokouksen puheenjohtajalle
pyynnön, että 17. yleiskokouksen
työjärjestykseen liitettäisiin itse­näisenä
ja kiireellisenä kohta, jonka
jtsikkona olisi taloudellinen aseis-ariisuntaohjelma.
Neuvostohallitus
esittää käsiteltäväksi julistusluon­noksen,
joka koskee aseistariisun­nan:
tuloksena vapautuvien varojen
.<äyttöä rauihanomaisiin tarkoituk-
;iin.
Tätä asiaa seuraavassa muistiossa
sanotaan, että Y K on velvollinen
seuraamaan aikaansa j a odottamat­ta,
yleistä j a täydellistä aseistarii-iuntaa
koskevan-sopimuksen solmi-
.mista ryhtyra_ään toteuttamaan
omaa taloudellista aseistariisunta-ohjelmaansa.
Olisi laadittava konk-
•eettiset suunnitelmat eri maiden
taloudellisesta kehityksestä yleisen
ja täydellisen, aseistariisunnan to-
.euttamisen kaudella.
Yleinen ja täydellinen aseistani-iunta
antaiSi mahdollisDuden käyt­tää
joka vuosi välttämättömien inhi­millisten
tarpeitten tyydyttämiseen
noin 120 miljardia dollaria, jotka
nyt uhrataan sotatarkoituksiin. 25
vuoden aikana valtiot hyötyisivät
aseistariisunnasta noin 3,000 miljar­dia
dollaria, mikä on koko. inhimil­lisen
työn tähän mennessä maapal­lolla
luomien rikkauksien summit-täinen
arvo.
Mikäli sotilaallisiin ryhmittymiin
kuuluvien valtioiden sotatarkoituk­siin
käyttämistä varoista käytettäi­siin
vaikkapa vain viidesosa kehi­tysmaiden
talouselämän avustami­seen,
merkitisisi se 20 m.ijardin
dollarin apua 25 vi-.odessa.
Näillä varoilla saattaisivat Aasian.
Afrilian ja latinalaisen Amerikan
kehitysmaat rakentaa 30—40 suurta
voima- ja teollisuuslaitosta.
Kaakkois-Aasiassa, missä asuu
non suorittanut ohjaaja saa nimi- neljännes koko maapallon väestöstä
tyksen ohjaajaksi. Han tietää» että onjj-adittu suunnitelmia tämän alu-hänen
asemansa on turvattu ja | j^^ien Gangesin, Bramaputran,
JOS hän ei edusta riittävän suuria ] irawadin ja Mekongin sekä
taiteellisia tavoitteita, niin hän voi kyseisen alueen monipuolisten
ja pienten kansojen tasa-arvoisuu-desta.
Turhaan sekin. Lopuksi oli
Kadarin vuoro yrittää. Hän meni
juuttua paikoilleen. Ja mitä sitten,
•jos nuoresta polvesta nousee kyky-
! jä. jotka ylittävät hänet taiteellises-noi
tämän korvaan muutaman sa­nan,
jolloin kaikki alkuasukkaat pa­kenivat
kauhun vallassa. Muut oli­vat-
tietenkin uteliaita kuulemaan
Prof. Morray on - saanut suurta
kuuluisuutta kirjallaan "From
Entä kuhtuurieläma. joka niin, ^. .j,^. i^i^^^^j^i ghkä he tulevat
herkästi sanelee.^, sivistyneistön nykyisin liiankin hyvin ;toimeen:
. „.,.. , , . , "^ennoitumisen. Todettakoon aluk- s.jj„ ^^^^^^^^ taipumus "eristäytyä
ihmissyojapaallikon luokse ja sa- s i . etlä vuoden 1956 tapahtumien i.sjkaappiin". Meillä on esimerkki
yhteydessä vankeuteen tuomittu, i^i^^^nuLt,, joka kirjoitti kirjan
kirjailija; Tibor Terry pn ollut JO jj,,^„p^j^ ilse hän v i i -
parisen vuotta yapaana, han on öli- käynyt talonpoikien kes-
^ ^ , . „ . , - •'^'"'"^ ^'''''^ '"«^''"'^f ; kuudessa vuonna 1946. Tässä meil-mita
Kadar oli sanonut, jolloin, ta- tuoreimpien tietojen mukaan koh-• ,jj ^„ ^.^y. ratkaisematon arvoitus,
ma vastasi yks kantaan. dakkoin Norjaan Yhdessä hänen j ^ ^ , ^ ^ ^^j^ nyky-Unkarin
- Sanoin vain, etta perustetaan- kanssaan tuomittu ki.ja.lija Es. yu.tämiseksi apu-pas
tänne kolhoosi. ^terhazy on jopa tyovaenpuo-; laJkuKtuuriministeri lisäsi:
" T n i v K - M M A A » -lueen jäsen. György Lukacs
TOINEN M A A jkirjoittaa parhaillaan laajaa t u t k i - ! - Ajatelkaa: 1952 Unkarista läh-
Unkari on nyt toinen maa, sa- elmaa, estetiikasta. Entä taide-elä-i länsimaihin 3^2 taiteilijaa - - - 64
noivat lähes kaikki unkarilaiset mä muuten? Teatterien ohjelmisto i heistä, jäi sinne. Tänä vuonna on
minulle kertoessani, että olin edel-i ulottuu klassikoista Tennessee i käynyt lilkomailla jo 6,000, vain
lisenkerran käynyt maassa vuonna! VVilliamsin ja nim. lonescöri " K a l ju (harvat heistä on työväenpuolueen
1950. Ja Unkari on "toinen maa" j laulajatar" saadaan alkaneena näy- | Jäseniä, ja he kaikki pvat palan-nyt
nimenomaan ilmapiiriltään, jota jtänlökautena ohjelmistoon. Ja ; "^^^ takaisip. ,
oheiset kaskut hyvin heijastavat, meillä niin paljon kiistelty Satnuel! Olli Laine, Kansan Uutiset.
Lisättäköön välittömästi, eitä itse­ironiaa
ilmentävät
Beckett'.' Haniä ei ole esitetty j<i
unkarilaiset I asiaa tiedusteltaessa vastasi apu- |
kaskut eivät suinkaan pysähtyneet {laiskulttuuriministeri György Aczel
tähän. Niitä oli tarjolla kokonainen j mm. näin: "Eme halua esittää Bec-vuori,
vyörymä ja niitä kertoivat Ikettiä vain siksi, että voisimme sa-estotta
lähes kaikki, ministeristä'noa esittäneemme häntä. Haluam-osuustilan
työntekijään.
hiönnoiirikkauksien hyväksikäytös­tä.
Nä den .suunnitelmien puilteis-sa
voitaisiin hedeimällisimmjllä Ja
US^il joukkoja
yhä Laosissa
Honkkohg —: K i i n an ja -Pohjois-
Vietnamin ; viralliset uutistoimistot
sanoivat sunnunta|-iltana, etteivät
Yhdysvallat ja sen liittolaiset olleet
poistaneet kaikkia sotilaallisia yk­siköltään
Laosista^
Genevessä solmitussa Laosin so­pimuksessa
.vaadittiin kaikkien u i - :
koniaalaisten joukkojen poistamista
Laosista sunnuntaina. ;
Vieritianesta saadussa selostuk­sessaan
uutistoimisto UUSI KIINA
sanoi, 'ettei Washington ole poista
nUt kaikkia yli l.epo-henkisestä so-tiiaallisesta
henkilökunnastaan Lao­sista,
eikä se ole poistanut aihoata-
- Mikäli syväjäädytysmenetel- "^^^^ satelliittiensa Thaimaan, E t e -
mää • voitaisiin soveltaa vaaratto- l lä-Vietnamin ja Formosan tuhansiin
masti ihmiseen, voisi, kosmonautti
tiheimmin asutuilla alueilla Intias-'
sa, Pakistanissa,* Burmassa, Thai­maassa,
Laosissa, .Kambodzhassa ja
Vietnamissa rakentaa usorta voima­laitoksia,
joiden yhteinen teho voisi'
nousta kymmeniin miljooniin kilo-vvatteihin,
rakentaa suuria eri aio- .
jen tehdaslaitoksia ja kastelujärjes­telmiä
miljoonien hehtaarien kaste­lemista
varten.
Aaseistariisunta ja valtavien r a ­hamäärien
siirtäminen rauihanomai-seen
käyttöön luo laajat edellytyk­set
rauhanomaisen, tasa-arvoisuu-^
teen ja molemminpuoliseen etuun
perustuvan yhteistoiminnan kehit­tymiselle
eri yaltioi^en välillä.
Kansainvälinen taloudellinen-,
kanssakäyminen ja avunannon—^
laajeneminen olisi hyödyksi kai­k
i l l e maille n i in suurille kuin pie- v
nillekin, taloudellisesti kebitty- ' '
neille ja kehitysvaiheessa oleville.
Se merkitsisi tuotannon kasvua ja
täystyöllisyyttä miljoonille ihmi. .
:--siile.
JuJistusluonnoksen tekstissä ke­hotetaan
yleiskokousta vetoamaan
kaikkien valtioiden hallituksiin, jot­ta
nämä tekisivät voitavansa yleistä
ja täydellisiä aseistariisuntaa koske­van
sopimuksen solmimisen hyväk­s
i , j a antamaan vt. pääsihteerin teh­täväksi
aloittaa ko. sopimuksen sol­mimista
odottamatta neuvottelut
Aasian, Afrikan ja latinalaisen A -
meiikan kehitysmaiden hallitusten
kanssa kansainvälisestä avunanto-ohjelmasta^
joka edellyttäisi näiden
maiden taloudellisen kehityksen
jouduttamista aseistariisunnan t u ­loksena
vapautuvien varojen turvin. -
J A
TÄTÄ
ISOJA K A L O JA
—Kala.statteko paljon täällä?
— Kyllä.
~. Mitä pyydätte?
— Järvilohia.
— Kuinka suuria?
— Viiteen paunaan asti.
— Minkä näköisiä ne ovat?
— En tiedä.
A M E R I K K A L A I S I T T A IN
Skotlantilainen puristeli kum­mastellen
päätään. "Katsokaa tätä
ylläni olevaa pukua'', hän sanoi.
'Siinä käytetty villa on kasvatettu
Australiassa, kangas on kudottu
New, Englandissa, lanka tehty B a l t i -
moressa ja minä ostin sen Buenos
Airesista." • . -
"Mitä kummaa on siinä", kysyi
ystävä?
"Se on ihmeellistä", niutisi skot­lantilainen,
"että niin moni hen­kilö
voi hankkia elatuksensa josta­k
in sellaisesta, mitä minä en ole
vielä maksanut?"
kiitää - kymmenenkin vuotta ava-me
että näytelmät antaisivat myös ruusaluksessaan ja herätä robotin
elvyttävän käsittelyn jälkeen yhtä
nuorena, reippaana ja elämänhalui-
. Tämä ei suinkaan merkitse sitä,-Vastauksia ihmisiä askarruttaviin
että nämä henkilöt olisivat nyky-1 pulmiin ja ongelmiin."
Yalta to Disarmament" jonka sa- Unkaria vastaan Ja pyrkisivät kai-} Ja abstraaktinen taide, jota meil- .sena kuin hän o l i matkalle lähteis
notaan olevan yhden tärkeimmän vaniaan mjiata pois sen Jalkojen ai- lä pidetään j d n k i n l a i s e n a " t a i t e e n ! sään.
ulkomaaohjelmaa käsittelevän
teoksen. Prof. Morray on suoritta­nut
opiskelunsa Yhdysvaltain sota­laivaston
akatemiassa ja lakilieteen-sä
Harvardin yliopistolla. Hän on
palvellut upseerina sotalaivastossa
toisessa maailmansoda.ssa ja on ol­lut
viisi vuotta apulaisasianajajana
laivastoasioissa Yhdysvaltain suur­lähetystössä
Madridissa. Hän on
myös toiminut opettajana Califor-nian
yliopistossa, Berkeleyssa ja
tänä vuonna hän opetti Havannan
yliopistossa Kuubassa.
Siis marraskuun 1 päivän ko­kous
lupaa meille harvinaisen t i ­laisuuden
.kuulla tätä vieraanmaan
paljon kokenutta puhujaa. Joka
käsittelee kysymyksiä, jotka ovat
luonteeltaan kiistanalaisia. Marras­kuun
6 päivä on sudburylaisilla
tilaisuus kuulla näitä samoja puhu­jia
ja missä vain he esiintyvätkin
keholtamme kaikkia menemään
heidän puhetilaisuuksiinsa. ejl.
vien vaarojen voittamiseksi,
Rooman kokousta sanotaan kui-^
tenkin "ekumeeniseksi", eli*
koko kristikuntaa edustavaksi,
yleismaailmalliseksi kokouk­seksi!
Käytännössä se tarkoit­taa
käsittääksemme' sitä, että
Paavi ja hänen lähimmät mie­hensä
pyrkivät edelleenkin
kirkkojen yhdistämiseen siten,
että ."erehtyneet" protestantit
j a muut: palaisivat katuneina
syntisinä roomalaiskatolisen
kirkon helmaan, mikä "sellaise­naan
tekee luonnollisesti kirk­kojen
"yhdistämisehdotuksen"
mahdottomaksi.
nousevista Joukoista".
Pohjois-Vietnamin uutistoimisto
sanoi, etlä amerikkalaisia joukkoja
ja sotilaallisia neuvonantajia sekä
thaimaalaisia, etelä-vietnamilaisia,
formosalaisia ja filippiiniläisiä, soti­laita
jäi naamioituina Laosiin.
Vihtori poltti savukeen toisensa
jälkeen. Vaimo sanoi: "Tiedät var­sin
hyvin, että lääkäri on kieltä­nyt
sinua polttamasta. Jos tahdot
elää vielä muutaman vuoden, lo­peta
heti!"
V i h t o r i : " S e on jo l i i an myöhäis­tä".
Vaimo: "Koskaan ei ole liian
myöhäistä lopettaa!"
Kulkija tuli ja sanoi: "No, sitten,
hän on vielä aikaa".
ta. E i , tarpeen tullen he puolusti­vat
käsityksiään selkeästi ja J o h - i
donmukaisesti Ja . tässä mielessä I
viljelty itseironia (jota niin, paljon .
ihaillaan m. briteissä) on nimen-;
omaan voiman eikä heikkouden!
merkki.
Kaikki tämä on myös merkkinä
iii.ä, että Rakosin ja Gerön aikai­sia
virheitä ei suinkaan pidetä Jo­nakin
"arkana asiana", josta pu­hutaan
takapuolta kiusaantuneena
tuolin istuimeen hangaten. Unka-rissa
sanotaan nykyisin, että Rako­sin
ja Gerön ansiot ennen maan
vapauttamista on tunnustettava.
He taistelivat pelotta ja rohkeasti
fasisista hallintoa vastaan J a niin
paljon kuin heidän taloudellisia
ratkaisujaan onkin arvosteltu, niin
niiden perussuunta oli oikea. E s i ­merkiksi
terästeollisuuden raken­taminen
Unkariin ei ollut sinänsä
virhe — v i r h e oli siinä, että se ra-kenettiin
liian nopeasti j a - liian
varhain, monen muun tärkeämmän
tekijän kustannuksella.
PÄIVÄN PAKINA I kajola ei'ääseen päivänpolttavaan nyt hiljan vapautuneissa maissa
! seikkaan—- nimittäin siihen tosi- i vain kourallinen seuraajia eikä
T I L A T K A A VAPAUS l
HISTORIAN "VANHAT
M I E H E T " ' _ "
Mutta antakaamme jo Unkarin
kansainvälisiä suhteita hoitavan,
instituutin johtajan prof Josef Bog-narin
jatkaa:
Historiasta löytyy esimerkkejä
miehistä, jotka ovat parempia oppo­sitiossa
kuin hallituksessa ja tämä
pätee myös Rakosiin j a Geröön.
Oppositiossa olo vaatii periaatteelli.
suutta, voimaa ja kestävyyttä, mut­ta
hallituksessa olo kärsivällisyyt.
tä, viisautta Ja ymmärtämystä.
Sekä Rakosilta että Geröltä puut.
tulvat jälkimmäiset: ominaisuudet.
Rakosi ei milloinkaan myöntänyt
olevansa väärässä. Kun hänen lait­tomuutensa
sitten juuriaan myöten
tutkituin ja hänen kanssaan vielä
kerran neuvoteltiin, niin hän oli
Milcä sitten kii^ltkoja vaivaal
Lokakuun alussa VVaterloossa,
Ont., pidetyssä Itä-Canadan Lute­rilaisen
kirkon synodissa eli k i r ­kolliskokouksessa
pitämänä puheen,
yhteydessä Yhdysvaltain Luterilai­sen
kirkon presidentti tri F r a n k l in
Clark Fry sanoi, että kristittyjen
lukumäärä on maailmassa vähene­mässä
prosentuaalisesti, ja että tä­mä
suunta "tulee todennäköisesti
jatkumaan". .
Mainittujen uutistietojen mukaan
tri Fry on myös Luterilaisen kir­kon
maailmanliiton presidentti ja
tähän maailman järjestöön. 5ano..
taan kuuluvan-50,000,000 ihmistä.
Luterilaisiksi laskettuja on Yhdys,
valloissa 3,200,000 j a täällä Cana­dassa
113,000,
Tri Fryn kerrotaan sanoneen,
että—nyt on aika hälytysnappulan
painamiseen. " V u o s i vuoden perään
tulee kristittyjen luku prosentuaa­lisesti
pienemmäksi maailmassa",
hän sanoi, j a selitti että se . tulee
todennäköisesti jatkumaan loputto­masti.
Hän arvosteli terävästi .sitä, m i ­ten
luterilainen kirkko kehittää
"uusia kenttiä" sanoen: "Mennei­syydessä
me toimeimme edesvas-tuuttomasti
korjataksemme no­peimmin
sadon itsellemme, saavut­taaksemme
pikaisemmin etuisuuk­sia
itsellemmcj ja antaen hyvin vä­hän
huomiota sille, missä jumalan-sanaa
tarvitaan eniten . . ."
Hän selitti, että uusia seurakun­t
ia pitäisi muodostaa, ei sinne missä
luterilaisryhmä sitä vaatii, ei sinne
missä kirkko voi tulla itsekannatta­valle
pohjalle kahdeksassa vuodes­sa,
vaah yksinkertaisesti sinne, mis­sä
on sille kehittymässä tilaisuus.
"Aikaisemmin me olemme suorit­taneet
tehtäviämme halvimmalla
tavalla, mistä on tullut luterilaisuu­den
merkki . , ."
Hän sanoi Yhdysvaltain luteri­laisen
kirkon budjetin olevan niin
suuren, että se nostattaa kirkoissa
joidenkin kurkkuun palan, mutta
silti se e i anna voimaa kirkolle k o ­tona
ja ulkomailla. - v - -
Me eme halua esittää edes puol­ta
sanaa sinne tai tänne tri F r yn
itsearvelivista lausunnoista. Todet­takoon
vain se, että meitä ihmis­lapsia
on noin 3,000,000,000 j a s i i ­tä
korkeintaan 800.000,000 kaikkien
k r i s t i l l i s i in kirkkoihin muodollises­ti
tai asiallisesti kuuluvia.
Kun kaiken lisäksi kirkkojen u l ­kopuolella
olevi.ssa maissa väkiluku
kasvaa nopeammin kuin " k r i s t i t y i s ­sä
maissa'.', J a kun "kristityissäkin"
maissa tapahtuu jatkuvaa irtaantu­mista
kirkon vaikutuspiireistä, niin
tri Fry ei värinäänkään liioitellut
yhtään sanoessaan, että kristittyjen
lukumäärä prosentuaalisesti on vä­henemässä
maailmassa.
Mutta kun t r i F r y esitti maallisia
seikkoja perusteluksi sille, miksi
kirkot kasvavat lehmän hännän
kanssa samaan suuntaan, niin mei­dän
mielestämme hän olisi voinut
asiaan, että linjoittuessaan eräitä
kunnioitettavia poikkeustapauksia
lukuunottamatta poikkeukselta, ää-ritaanlumuksen
kanssa jä hyväksi,
kirkko tekee karhun palvelun niin
omille jäsenilleen j a seurakuntalai­silleen
kuin itse kirkollekin.
Ottakaamme joitakin eläviä esi­merkkejä
kaikkien räikeimmistä
tapauksista. Espanjan kansaa on
hallittu vuosikymmeniä suurpää­oman
j a feodaalisten kartanonher-rain
hyväksi fasismin rautaisella
kädellä — mutta katolinen kirkko
Espanjassa on asiallisesti puhuen
osa tästä fasistisesta valtiokomen-nosta.
Selvää on, että Espanjan fa­sismi
tulee jonakin kauniina päi­vänä
— vielä meidän päivänämme
siitä saamme olla varmoja — ku­kistumaan
Ja tuhoutumaan;, E i l i i -
_pin tarvita suurtakaan kaukonäköi­syyttä
siitä, minkälaiseen asemaan
kirkko joutuu silloin Espanjassa.
Me oleme saaneet nähdä miten
eri "Ttirkkojen lähetyssaarnaajat -Ja
muut lähetystyön tekijät ^enivät
imperialististen voimien mukana
isiirtomaihin "käär^nytystyötä" te­kemään.
Ne linjoittuivat siellä
poikkeuksetta voiman Ja. väkivallan;
avuUavaltiovaltaa edustaneen im-^
periallstisen vallan puolesta alku­asukkaita
vastaan. Mutta tämäkään
komento ei voiput ikuisesti jatkua
— j a kun imperialistien oli tunnus­tettava
tosiasiat ja myönnettävä i t ­senäisyyden
eilisille siirtomailleen,
silloin joutuivat asiallisesti puhuen
lähetystyön tekijätkin, kokoamaan
kimpsunsa Ja kampsunsa ja lähte­mään
yhdessä valkoisten isäntien
kanssa pois. Parhaassakin tapauk­sessa
vuosikymmenien "lähetys­työn"
tuloksena eri k i r k o i l l a on
juuri minkäänlaisia tulevaisuuden-mahdollisuuksia.
Ne käyttivät siel­läkin,
etsikkoaikansa väärin.
Tai ottakaamme tsarismin aikai­nen
Venäjä, kansojen vankila,
missä tavallisen, kansan oli mahdo­ton
erottaa mistä alkoi valtiovalta
ja mihin päättyi uskonto. Ne olivat
siellä yksi ja sama — ja kun lä­peensä
rappeutunut tsarismi luhis­tui
omaan mahdottomuuteensa, se
vei mukanaan kreikkalaiskatolisen
kirkonkin, mikä on vasta viimevuo­sina
ruvennut saamaan jossakin
määrin uskovaisten kansanjoukko­jen
luottamusta.-
Sama suunta on menossa kautta
linjan. Kirkot pysyttelevät enem­män
kuin käsivarren ulottuman
päässä työväenliikkeestä yleensä —
ja työväenliike—edustaa historian
nykyvaiheessa tulevaisuutta.
Luterialainen kirkko ei suinkaan
ole poikkeustapaus yleisestä
suunnasta. Päinvastoin on valittaen
todettava, että esimerkiksi täkäläis­ten
maanmiestemme keskuudes­samme
toimiva luterilainen kirkko
on — jälleen eräitä tervehdittäviä
poikkeuksia lukuunottamatta sidot­tu
käsistä ja jaloista mahdollisim­man
kauaksi oikeistopiireihin ja
äärioikeiston politiikkaan yleensä.
Selvää tietenkin on, että t r i F ry
on tietoinen näistä tosiasioista ja
vallitsevaan tilanteeseen vaikutta­vasti
realiteeteista. Mutta hänellä­kään
ei ollut ilmeisesti riittäväs­ti
rohkeutta /katsoa asioitaan suo­raan
silmiin^ niin itsearvosteleva
kuin hänen puheensa uutistietojen
mukaan näytti Olleenkin.
— Känsäkoura.