1965-04-22-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sitm 4 Torstaina, huhök. 22 p..— ThurSdaJr, A p r i l 22i 1965
Silmäil lifl^in salaisuus sMe^
lionfayiiötta saksalaiset tutkijat
otat Kä^tSneet eriköisläa^i^ta tutkimusmateriaalia
: teurastettujen
näUfdjeH silmiä. Kiölin teurastamo
töijbittitUtkijoiille koko ajan lisää
tutkimusaineistoa, yhteensä joitakin
. tuhansia naudaiisilmia; Tutkijoiden
eriiyin^n . kiinnostus kohdistui osittain
vielä tutkimattomaan silmän-linssin
rakenteeseen.
Tri Heinrich Thiele, sovelletun
kolloidikemian professori Kielin
yliopistossa ja hänen oppilaansa Ui
.A. Wollifaer — nykyisin työssä Parii
sin Pfisteur-instituutissa — esittivät.
vuosikausia kestäneiden tutki-mustöidensä
tulokset. Tuloksena on
kauan salassa olleen Juonnon salai
suuden paljastuminen. Sillä kum^
matkin tutkijat pääsivät jäljille-tut
kiessaan mistä jolituu silmän lins
sin elämän kestävä kirkkaus, vank
ku us ja/erityinen joustavuus.
Toistaiseksi tiedettitn^-vain, että
linssi koostuu siptTlinkuoiien ta
paisista kerroksista ja nämä "kuoret"
puolestaan hyvin hienoista kuiduista.
Tiedettiin myös, että silmän
linssin kuidut rakentuvat vai-kuaismolekyylelstä.
Mutta kukaan
ei ollut ryhtynyt tutkimaan kuinka
nämä molekyylit ovat sijoittuneet.
Professori Thiele ja hänen avustajansa
lähtivät olettamuksesta, että
ei voi olla kysymys järjestymättö
mästä mblekyylinen kasasta, sillä
silloin ne muodostaisivat lasin tapaan
kristallien rakenteita, eli silmämme
"lasittuisivat", himmenisivät
ja jäisivät vaille niiden.^uuria
kykyjä. ^ •
Kolloidikemian modernien mene^
telmien avulla molemmat tutkijat"
saattoivat todellakin näyttää toteen
että siiman linssin kuidut ovat rakentuneet
järjestelmän pohjalle —
mi$H COMiÄ aHADAN RIKNALIA
TERVEHDYKSEMME!
233 L A R C H STREET
SUDBURY
^Ivyyi^&isi 4tsel!emmevja kaikille
luisille ja ^vanhoille\ canadalaisille ai-lekirjoittäri^
tcon Barry Matsonin mu-kaaii
kokoilltit^euraavaa:
Canada itni suuri maa. Se on suurempi
kuiiiköko Eurooppa. Seon suurempi
kuiri' Yhdysvallat jcaikkine mantuineen.
Miksi? Esim. pohjoisessa
meillä on niin suuret takamaat Ja
luhtaniityt kiiin Yukon ja North.West
Territorit, että yksistSfin nSmä alueet
ovat jo niin sUuret kuin Yhdysvallat
vaik'ei Sulu Islandia lukuun ottaisi-kaan.
Canada on niin suuri, että täällä
on Ms neliömaUiä maata jokaiselle
asukkaalle.
Me canadalaiset olemme joitakin
sellaisia joita englantilaiset sanovat
amerikkalaisiksi ja amerikkalaiset
ajattelevatettä olemme englantilaisia.
Me canadalaiset olemme ylpeitä kansallisuudestamme.
piemme myös demokraattisia.
Käymme ankaria vaalitaisteluja harva
se vuosi ja potkimme hallitukset pois
äänestyksellä.
Uskomme yksityisyritteliäisyyteen
niin kauan kun siitä on tuloja. Muussa
tapauksessa luovutamme kaikki hallituksen
haltuun.
Olemme uskonnollisia ja käymme
säännöllisesti kirkossa, hautajais- ja
vihkimätilaisuuksissa.
Rakastamme kotejamme emmekä
pidä mistään sen enempää kun saamme
viettää iltamme naapurimme kodissa
ja vieraanvaraisissa tilaisuuksissa.
. :. . • . •
Se määrä canadalaisia joka elää
hc puhuvat "spiraalijousijärjeslel-mäsiä".
He huomasivat nimittäin,
että linssikuidut koostuvat kolmesta
viikuaiskicrukasta. Nämä kierukat
ovat' kiertyneet valkuaiskuiduista
yhteen, jotka taas puolestaan ovat
kaapelimaisia molekyylinauhoja.
Silmän linssin jokaiseen kuituun sisältyy
yli 200 tällaista erilliskieruk-kaa.
• •.
Sihr.ur. linssin rakenne osoittautui
molekyylien suuruusluokassa siis
paljon monimutkaisemmaksi kuin
mitä oletettiin. Ei ole epäilystäkään!
että juuri tämä tavattoman moni |
mutkainen rakenne . silmän kudok i
se.ssa antaa perustan niille suurillt j
kyvyille, joita silmällä on. Näin j
selittyvät myös silmän vuosikymmc i
niä säilyvä erikoinen kirkkaus sen.
lujuus ja sen suuri joustavuus. j
maalla ja toiyoo vanhuuden rauhallisten
päivien viettoa kaupungissd^ on
yhtä suuri kuin niitten määrä, jotka
asuvat kaupungeissa ja toivovat vanhuuden
rauhallisten päivien viettoa
maalla. ' ^
Canada on jaettu maakuntiin joista
British Cblubia on kuuluisin ja samalla
yksi suurin. Se on niin suuri, ettS
sinä _voit laittaa kaksi Fintendia,^kol-me
Englantia ja neljä Scoilantia sen
rajojen sisälle ja vielä on tilaa viidelfe
niin suurelle perunamaalle kuin Ylisen
Jussilla oli Port Moocfyssa. B.C. on
joka puolella ympäröity mdai Pohjoisessa
on Neuvostoliitto, lännessä Aasia
etelässä Amerikka ja Idässä Canada.
BC: n sisäinen kansallinei^ kokoonpano
osoittaa ,että se pnjkokoonpantu
pienistä-paloista ja osista. Esim.Jfite-toria:
Pieni pala-vanhaa Englantia;
Caribou: on pieni-liuska vanbaa Texasia;
Point Roberts: on-kappaie vanhaa
Washingtonia. Helinin viulu on
puusta joka on katkaistu Queen Charlotte-
saaresta .Raasin Armaalla oli jalassa
pieksut .jotka oli tehty Suomessa
ja Vantan Matin koko suku on tehty
Kaustisella. Täällä ei ole tosissaan
ollut mitään koko B.C:ssä. Kaikki on
tänne tuotu ja ylös rakennetta. Soln-tula
on tuotu Australiasta. Gibson
Landin on tuotu Sointulasta ja Web-sters
Comers on tuotu Gibson Land-ingiltä.
^ .
Ilmasto täällä on meri- ja mannerilmastoa
ja se on vapaa kaikista veroista.
Pääteollisuus BC:ssä on "runnaaminen'*.
Siksipä sanotaankin, että skotit
runnaavat pankkeja, englantilaiset
runnaavat hallitusta, irlantilaiset runnaavat
poliiseja, kreikkalaiset runnaavat
kahviloita, vepsäläiset runnaavat
suksimäkiä, karstulalaiset hevosia, canadalaiset
katuvaunuja, lapset runnaavat
äitejään, vaimot miehiään ja miehet
runnaavat aina ulkona maksamassa,
laskujaan.
Rahana käytetään täällä cnadalais-ta
dollaria jonka arvo oli aikaisemmin
$1.04 maailman markkinoilla vaan
jolla .saa vain 52 sentin arvosta tavaraa
kulmakupoista. .
Elintaso BC:ssä on kaikkein korkein
Canadassa. Kun ostaa leipää niin ci
voi ostaa voita ja jos ostaa hevosen
lihaa niin ei tarvitset ostaa lehmän
lihaa. Elämä on tullut keveämmäksi,
sillä huolet tavaran ostosta on nos-'
tdttu korkeuteen .ja siitjS.htiolimaUfl .
mfe iwwmme Ja - lakenitamfoe, ät^iah ]
Goidmbiaa Ja 'Canada^ ja 'tiiletn^
denman ittaari suolänii .ain' e d e l tä
kiri. 4- GM. ,
Bucheitwalditi .
vi^iitumimi
20-yuatBs^vä
fieriihd.. ~ Bu(:henwaldin keäkitysi
leirin vankien i&piutwb\abai^^
muistopäivää vietetUihWiemari^^
entisellä leirfalueeUäV JiibUttiäuuicbi Ä
osallistui yli 20 aÄtifasultia^^ ^lei^NI
k<fe8kitysleiHvahkia20mfaästa'^^^
oli myös kuululstd(i5itu(lttjE:3äc^^
Waldrlapsi Jerzy Zweig. EntiiufU&.iei:
rjaukiolla manottajät uudistivat: .v«-
pautumisemia Jälkeen yannomaoäa valan
taistella natsismini hävittämiset
ja uudien rauhan msAJliimlEm.'' luonii-seksi.
' • .
Vuonna 1945 huhtiitiuiissa oli - ^u-chemvaldm'
ItäriUfi vielä noi!]^ 2^000
vankia, jotka jo kauairi kansainyiliis^
ietrikomitean johdolla,. vattnistelhri^
sen aseellista vapanttatnisUj: Ameri^^
kalaisten. panssitrien tSbestyea)ä';<Wei-maria
vangit ii^ltytvat osittain ofiia-tekoisilla
aseilla hyökkäyksiin .$S^V{M--
tioita vastaan! ja mijefsivat heidät.
Kaksi päivää vangH haUitsiyat leiriä
rintamien välissä, l i n m ^ äjneriJdca'
laiset olivat vallanneet. Weimarini jÖu-chenvvaldissa
natsit surinasivattt<nn
65.600 eri kansallisuuksiin kuuluvaa ihmistä.
\
Tänä työväen kansainvälisenä mMi^ ja juhlapäivänä lujittakaamme
kansan ytitenäisyyttä paremman elämän, työllisyyden
ja rauhan puolesta!
7
KAIKKIEN KANSOJEN RAUHALLINEN
RINNAKKAISELO VOI POISTAA SODAT JÄ
TEHDÄ MAAILMASTA ONNELLISEMMAN
PAIKAN ELÄÄ!
Vapputervehdys kaikille!
Kuoro, Orkesteri^ Näyttämö^ Sairashuoltokoinitea ym. toimikunnat
SUDBURYN NAISTEN KERHO
V.- JA U.-SEURA ALERTS
Anti-Baby»
pillerdtä tutkitaan
Lont«o. — Englannissa on alettu
tutkia ehkäisytablettien vaikutui5t& jA
väitteitä, että ne aiheuttaisivat veritulpan.
Lääkkeiden vaarattomuutta tutkivan
Dunlop-komltean johtaja sir Der-rick
Dunlop .joka on eräs kuningatar
Biisabetin henkilääkäreistä. Umoitti
komitean aloittaneen koko maan käsittävät
tutkimukset nimenomaan
näiden väitteiden vuoksi.
Näitä tabletteja käyttäneiden naisten
keskuudessa on esiintynyt veritulppaa,
joka on muodostunut vaJtl-moon
tai laskimoon siten, että se voi
johtaa kuolemaan. Englannissa myy*
ciään yhtätoista erityyppistä ehkäisy-,
tablettia.
Komitean lääketieteellinen avustaja
tri Denis Cahal. Jonka kirjoituksia
julkaistaan British Medical Journalissa
ja Laiicetlssa. kieltäytyi sanomasta,
kuinka monesta tapauksesta komitealle
on Ilmoitettu. Eräät tapaukset
ovat Johtaneet kuolemaan.
CahaJ tähdensi, ettei ole saatu todisteita
näiden tablettien Ja veritulpan
yhteydcstät mutta asiaa tutkitaan
parhaillaan . v
Tri Cahal sanoi, että asla oli alun
perin otettu esille Yhdysvalloissa^
Muistomerkki
Auschwitziin
Varsova. — 20 vuotta on kulunut siitä
päivästä, jolkiin Auschwttzin teloi-tusmuurin
juurella teloitettiin viimeinen
niistä neljästä miljoonasta ihmisestä,
jotka kuolivat tässä kauheassa
kuolemanleirissä.. Auschwitzissa vietetyn
keskitysleirivankien vapautuksen
päivänä oli kokoontunut 30,000 puola»
laista. Joukossa oli myös kansainvälisen
Auschwitz-komitcan valtuuskunta
sekä.neuvostoarmeijan sotilaita, jotka
olivat vapauttamassa kuolemanleirin
vankeja ja uhrien omaisia ja tuttavia.
Tilaisuuden osanottajat hyväksyivät
vastalauseen Bonnin hallituksen sota-rikollisuuskysymykscssä
ottaman
asenteen johdosta sekä vaativat vapaina
olevien rikollisten toimittamista oikeuden
eteen,
Auschwitzm tcloitusmuurin eteen
muurattiin paikalle pystytettävän kan-
.sainväliscn Uhrien muistomerkin peruskivi
sekä laskettiin seppeleet ja
kukat.
Suomen uutisia
Helsinki. — (Suomi-Seura).
Tasavallan presidentin vierailu
Ruotsissa
Tasavallan presidentti Urho Kokkonen
palasi maanantaina 12.4 ta-kaisi4i-
kotimaahan viisi päivää kes-täneeltä_
epäviralliselta Ruotsin matkaltaan..
Matkansa j n s i puoliskolla
presidentti Kekkonen tutustui Länsi-
Ruotsissa Göteborgin telakoihin
ja kalasteli Göteborgin lähiseudulla.
' '
Upsalan-kunniatohtorit
Ensi toukokuun viimeisenä päi-viinä
vihitään Upsalan yliopistossa
yliopiston yhteiskuntatieteellisen
tiedekunnan promootion yhtcydössli
filosofian kunniatohtoreiksi kaksi
suomalaista. Vihittävät ovat pro-fe.
ssori HuRO E. Pipping ja professori
Karl Bruhn. (US)
Kirjalahjoitus Neuvostoliitosta
Presidentti Urho Kekkosen Säätiö
.sai perjantaina 9.4 vasLianottaa
merkittävän kirjastolahjoltuksen
Neuvostoliiton Helsingissä olevassa
suurlähetystössä.
Noin tuhat kappaletta käsittävään
lahjoitukseen kuuluu suomen-, englannin-
Ja venäjänkielisiä sekä kaunokirjallisia
että tieteellisiä taksia.
(KU)
Parhaimmat
vapputervekdyk8Miih^; /
LAINE AGENCIES
VAKUUTUS. JA KIINTEISTÖTÖHMISTÖ
PENTTI P E N T T H A Ja O U V E B VL LAINE
Puhelin 675-6427 — Kotiin 674-4167, 675-2941
12S DtmHÄM ST. S., SUDBUAY Bannonin vittr. y l aE
VAifTUTERVEHDYS
iuöniajkisille asiakkaiOeni
IttOtottftTAlta sähkömieli^llä . . .
James Ing
Puhelin 674-1294
341 L A S A L L E BLVD. SUÖBURY
PARHAIN TERVEHDYKSIN!
PASSI mi & SERVICE
J O H N J A V I O L A PASSI
MASSEY-FERGUSONIN TEOLLISUUS- J A FARMIKONEIOEN
M Y Y N T I J A PALVELU
Puh. 674-6104
56 Alder St. Osuusmeijerin vier. Sudbury
farhammat Vapputervehdyksemme!
SUDBURY FOOTWEAR
© KESKIKAUPUNGIN KENKIEN KORJAAMO •
Vastapäätä Eatonia
^ PUHELIN 673-8856
21 Larch Street Sudbury
PARHAIMMAT ONNITTELUMME!
DAVID A. BOWLES LIMITED
Yleisien vahtttttttksien toimisto
A U T O L A I N O J A K O H T U U L L I S I N HINNOIN
PUHELIN 674-1951
67 Elm St. East, huone 301 Sudbury
LÄMPIMÄT ONNITTELUMME
SflDflcaa meidän ottaa valokuvanne kuvaamoiff^unme tai kotonttAne
NIEMI STUDIO
UUSI MUOTO- J A LAPSIKUVAAMO
Durham St. N. ja Beech St. kulm.
UUSI HÄÄ-, KOTI- J A P U U T A R H A K U V A A MO
211 Nepahwin Ave.
Erikoisuutena hääkuvat joko värillisinä tai
mustavalkoisina
Sama puhelin G75-8S24
VAPPUTERVEHDYKSEMME
raukan ja kaikkien työtätekevim
yhtenäisyyden puolesta!
P Y S Y V Ä I N E N R A U H A T U R V A A P A R E M M A N JA
O N N E L L I S E M M A N E L Ä M Ä N K A I K I L LE
K A N S O I L L E !
CSJn Beaver Laken Osasto
Beaver Laken y.- ja u.-seura Jehu
Beaver LakenJ^Iaistenkerho'
B E A V E R L Ä K E T O N T A R I O —
VAPPUTERVEHDYKSEIVIME
kaikille raskaan työn raatajflle
rauhan puolesta!
Innoittakoon työväen kansainvälisen
juhlapäivän. Vapun, vietto kaikkia
toimintaan työväen yhtenäisyyden Ja
rauhan puolestal
C$J:n LONG LAKEN OSASTO
H.R. 2 ( L 6 N G L A K E ) SUDBURY. ONTABIÖ
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 22, 1965 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1965-04-22 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus650422 |
Description
| Title | 1965-04-22-04 |
| OCR text |
Sitm 4 Torstaina, huhök. 22 p..— ThurSdaJr, A p r i l 22i 1965
Silmäil lifl^in salaisuus sMe^
lionfayiiötta saksalaiset tutkijat
otat Kä^tSneet eriköisläa^i^ta tutkimusmateriaalia
: teurastettujen
näUfdjeH silmiä. Kiölin teurastamo
töijbittitUtkijoiille koko ajan lisää
tutkimusaineistoa, yhteensä joitakin
. tuhansia naudaiisilmia; Tutkijoiden
eriiyin^n . kiinnostus kohdistui osittain
vielä tutkimattomaan silmän-linssin
rakenteeseen.
Tri Heinrich Thiele, sovelletun
kolloidikemian professori Kielin
yliopistossa ja hänen oppilaansa Ui
.A. Wollifaer — nykyisin työssä Parii
sin Pfisteur-instituutissa — esittivät.
vuosikausia kestäneiden tutki-mustöidensä
tulokset. Tuloksena on
kauan salassa olleen Juonnon salai
suuden paljastuminen. Sillä kum^
matkin tutkijat pääsivät jäljille-tut
kiessaan mistä jolituu silmän lins
sin elämän kestävä kirkkaus, vank
ku us ja/erityinen joustavuus.
Toistaiseksi tiedettitn^-vain, että
linssi koostuu siptTlinkuoiien ta
paisista kerroksista ja nämä "kuoret"
puolestaan hyvin hienoista kuiduista.
Tiedettiin myös, että silmän
linssin kuidut rakentuvat vai-kuaismolekyylelstä.
Mutta kukaan
ei ollut ryhtynyt tutkimaan kuinka
nämä molekyylit ovat sijoittuneet.
Professori Thiele ja hänen avustajansa
lähtivät olettamuksesta, että
ei voi olla kysymys järjestymättö
mästä mblekyylinen kasasta, sillä
silloin ne muodostaisivat lasin tapaan
kristallien rakenteita, eli silmämme
"lasittuisivat", himmenisivät
ja jäisivät vaille niiden.^uuria
kykyjä. ^ •
Kolloidikemian modernien mene^
telmien avulla molemmat tutkijat"
saattoivat todellakin näyttää toteen
että siiman linssin kuidut ovat rakentuneet
järjestelmän pohjalle —
mi$H COMiÄ aHADAN RIKNALIA
TERVEHDYKSEMME!
233 L A R C H STREET
SUDBURY
^Ivyyi^&isi 4tsel!emmevja kaikille
luisille ja ^vanhoille\ canadalaisille ai-lekirjoittäri^
tcon Barry Matsonin mu-kaaii
kokoilltit^euraavaa:
Canada itni suuri maa. Se on suurempi
kuiiiköko Eurooppa. Seon suurempi
kuiri' Yhdysvallat jcaikkine mantuineen.
Miksi? Esim. pohjoisessa
meillä on niin suuret takamaat Ja
luhtaniityt kiiin Yukon ja North.West
Territorit, että yksistSfin nSmä alueet
ovat jo niin sUuret kuin Yhdysvallat
vaik'ei Sulu Islandia lukuun ottaisi-kaan.
Canada on niin suuri, että täällä
on Ms neliömaUiä maata jokaiselle
asukkaalle.
Me canadalaiset olemme joitakin
sellaisia joita englantilaiset sanovat
amerikkalaisiksi ja amerikkalaiset
ajattelevatettä olemme englantilaisia.
Me canadalaiset olemme ylpeitä kansallisuudestamme.
piemme myös demokraattisia.
Käymme ankaria vaalitaisteluja harva
se vuosi ja potkimme hallitukset pois
äänestyksellä.
Uskomme yksityisyritteliäisyyteen
niin kauan kun siitä on tuloja. Muussa
tapauksessa luovutamme kaikki hallituksen
haltuun.
Olemme uskonnollisia ja käymme
säännöllisesti kirkossa, hautajais- ja
vihkimätilaisuuksissa.
Rakastamme kotejamme emmekä
pidä mistään sen enempää kun saamme
viettää iltamme naapurimme kodissa
ja vieraanvaraisissa tilaisuuksissa.
. :. . • . •
Se määrä canadalaisia joka elää
hc puhuvat "spiraalijousijärjeslel-mäsiä".
He huomasivat nimittäin,
että linssikuidut koostuvat kolmesta
viikuaiskicrukasta. Nämä kierukat
ovat' kiertyneet valkuaiskuiduista
yhteen, jotka taas puolestaan ovat
kaapelimaisia molekyylinauhoja.
Silmän linssin jokaiseen kuituun sisältyy
yli 200 tällaista erilliskieruk-kaa.
• •.
Sihr.ur. linssin rakenne osoittautui
molekyylien suuruusluokassa siis
paljon monimutkaisemmaksi kuin
mitä oletettiin. Ei ole epäilystäkään!
että juuri tämä tavattoman moni |
mutkainen rakenne . silmän kudok i
se.ssa antaa perustan niille suurillt j
kyvyille, joita silmällä on. Näin j
selittyvät myös silmän vuosikymmc i
niä säilyvä erikoinen kirkkaus sen.
lujuus ja sen suuri joustavuus. j
maalla ja toiyoo vanhuuden rauhallisten
päivien viettoa kaupungissd^ on
yhtä suuri kuin niitten määrä, jotka
asuvat kaupungeissa ja toivovat vanhuuden
rauhallisten päivien viettoa
maalla. ' ^
Canada on jaettu maakuntiin joista
British Cblubia on kuuluisin ja samalla
yksi suurin. Se on niin suuri, ettS
sinä _voit laittaa kaksi Fintendia,^kol-me
Englantia ja neljä Scoilantia sen
rajojen sisälle ja vielä on tilaa viidelfe
niin suurelle perunamaalle kuin Ylisen
Jussilla oli Port Moocfyssa. B.C. on
joka puolella ympäröity mdai Pohjoisessa
on Neuvostoliitto, lännessä Aasia
etelässä Amerikka ja Idässä Canada.
BC: n sisäinen kansallinei^ kokoonpano
osoittaa ,että se pnjkokoonpantu
pienistä-paloista ja osista. Esim.Jfite-toria:
Pieni pala-vanhaa Englantia;
Caribou: on pieni-liuska vanbaa Texasia;
Point Roberts: on-kappaie vanhaa
Washingtonia. Helinin viulu on
puusta joka on katkaistu Queen Charlotte-
saaresta .Raasin Armaalla oli jalassa
pieksut .jotka oli tehty Suomessa
ja Vantan Matin koko suku on tehty
Kaustisella. Täällä ei ole tosissaan
ollut mitään koko B.C:ssä. Kaikki on
tänne tuotu ja ylös rakennetta. Soln-tula
on tuotu Australiasta. Gibson
Landin on tuotu Sointulasta ja Web-sters
Comers on tuotu Gibson Land-ingiltä.
^ .
Ilmasto täällä on meri- ja mannerilmastoa
ja se on vapaa kaikista veroista.
Pääteollisuus BC:ssä on "runnaaminen'*.
Siksipä sanotaankin, että skotit
runnaavat pankkeja, englantilaiset
runnaavat hallitusta, irlantilaiset runnaavat
poliiseja, kreikkalaiset runnaavat
kahviloita, vepsäläiset runnaavat
suksimäkiä, karstulalaiset hevosia, canadalaiset
katuvaunuja, lapset runnaavat
äitejään, vaimot miehiään ja miehet
runnaavat aina ulkona maksamassa,
laskujaan.
Rahana käytetään täällä cnadalais-ta
dollaria jonka arvo oli aikaisemmin
$1.04 maailman markkinoilla vaan
jolla .saa vain 52 sentin arvosta tavaraa
kulmakupoista. .
Elintaso BC:ssä on kaikkein korkein
Canadassa. Kun ostaa leipää niin ci
voi ostaa voita ja jos ostaa hevosen
lihaa niin ei tarvitset ostaa lehmän
lihaa. Elämä on tullut keveämmäksi,
sillä huolet tavaran ostosta on nos-'
tdttu korkeuteen .ja siitjS.htiolimaUfl .
mfe iwwmme Ja - lakenitamfoe, ät^iah ]
Goidmbiaa Ja 'Canada^ ja 'tiiletn^
denman ittaari suolänii .ain' e d e l tä
kiri. 4- GM. ,
Bucheitwalditi .
vi^iitumimi
20-yuatBs^vä
fieriihd.. ~ Bu(:henwaldin keäkitysi
leirin vankien i&piutwb\abai^^
muistopäivää vietetUihWiemari^^
entisellä leirfalueeUäV JiibUttiäuuicbi Ä
osallistui yli 20 aÄtifasultia^^ ^lei^NI
k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-04-22-04
