Vapaus, April 22, 1965

              A-. •• S.
J5ivu2 Torstaina, huhtik. 22 p. — Thursday, April 22, 1965
. J i i
-.a
•li'
»s •
«•
.ii
• *
VAPAUS
V 1 L I B E R T Y )
^piTOR; W j ? E K L U ND
INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH C A N A D I A NS
Establishcd Nov. 6, 1917
M A N A G E R ^
TEt-EfHCNE: O F F I C E A N D E D I T O R I A L '674-4264
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
PuMiBhing Co. Limited, 100-102 Elm St. Wc5t. Sudbury^ Ontario. Cauada.
" ' Mailing Address: Box 69.
Advertislng rates upon application, translation free of charge.
Aythorizcd as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and Ilor payment of postagä in cajdi.
^ CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USAissa l vk. $10.00. 6 kk. $5.25
V 3 kk. 2.75 ' Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
^ SYNTYMÄ-
I s P Ä I V IÄ
Vappuna 1965
Toisin kuin "virallista^juuntaa edustavat piirit yrittävät selittää;
vapun eli työväen kansainvälisen solidaaiisuusFäivän vietto on ai­nakin
yhtä palhon canadaiaista alkuperää kuin on kurpitsapiirakka.
Tosiasia nimittäin on, että vapiinvietto>on saanut alkunsa Canadan ja
Yhdysvaltain työläisten taistelusta kahdeksantuntisen työpäivän ja
parempien työolosuhteiden sekä sosiaalisten uudistusten puolesta.
.'. : Tämä toiminta ja taistelu työtätekevien olosuhteiden puolesta
antna vieläkin leimansa vapunpäivän vietolle, vaikka tätä kansainvä­listä
solidaarisuusjuhlaa vietetäänkin jo paljon erilaisissa olosuhteis­sa
kuin 75 vuotta sitten v. 1890, jolloin Euroopan ja Amerikan työ­väenliike
järjesti ensimmäisen kerran Toisen kansainvälisen^ Parii­sin
kongressin päätöksen mukaisesti yhteisiä vappumielenosoituksia,
joiden yhteissummana oli 'työväen voimien tarkastus", kuten Fried­rich
Engels sanoi ja selitti: ' Se (työväenliike) on ensimmäisen ker­ran
mobilisoitu yhdeksi armeijaksi, yhden lipun alle, taistellen heti-kohtaisen
päämäärän puolesta: laillisesti säädetyn 8-tuntiscn työpäi­vän
puolesta . . ."
Olosuhteet ja tunnukset ovat todella muuttuneet paljon ensim­mäisen
vapunvieton ajasta lukien. Mutta vielä tänäkin vappuna toi­mitaan
työpäivän lyhentämisen, työolosuhteiden edelleen parantami­sen
ja sosiaalisten uudistusten hyväksi.
Kuvaan kuuluu, että sosialistisessa maailmanosassa on työläisillä
vappuna palkalliset lomat niin, että he voivat täysin rinnoin juhlia
tätä kansainvälistä solidaarisuuspäivää. Useiniissa johtavissa kapita­listisissa
maissa vietetään perinteellistä vappujuhlaa todella valtavan
suurissa mittasuhteissa^ jota vastoin eräissä maissa, kuten Canadassa
ja Yhdysvalloissa, on vapunvietto vielä melko heikkoa. Onpa vielä
sellaisia fasistimaitakin kuin esim. Espanja, missä vapunvietto ta­pahtuu
maanalaisuuden olosuhteissa. •
Mutta huolimatta siitä, minkälaisissa olosuhteissa ja missä ulko-nai.
«issa puitteissa vappua nyt vietetään, kautta maailman kiinnite­tään
tänä päivänä huomiota sodan ja rauhankysymyksiin vaatien,,
että Yhdysvaltain pitää lopettaa hyökkäyssotansa Indo-Kimassa en­nen
kuin tilanne kehittyy siellä yleiseksi maailmanpaloksi, mikä
uhkaa koko ihmiskuntaa perikadolla. '
Kaikkialla seurataan kauhistunein mielin sita kun Yhdysvaltain
asevoimat pommittavat mistään puttaamatta Vietnamin kyliä ja kau­punkeja;
kärventävät vietnamilaisia elävänä napalm-pommeillaan ja
, turvautuvat jopa myrkkykaasunkin käyttöön niin puolustuskyvyltö-.
-miä>«iviilejä kuin koulutettuja sissejäkin vastaan...
Toisaalta tänä vappuna on kuitenkin ilo nähdä, että koko sivis­tynyt
maailma — Canadan ja Yhdysvaltain kansan enemmistö mu­kaanlukien
— tuomitsee jenkkien hyökkäyssodan ja vaatii sen heti-:
kohtaista lopettamista.
Kotona, Canadassa, kiinnitetään tänä vappuna, erikoishuomiota
maan perustuslaillisen kriisin kehittymiseen ja suurten talousongel­mien
ratkaisumahdoUisuuksiin.
Yhä yleisemmäksi kehittyy maassamme käsityskanta, etta Ca-nadaa
uhkaa kansallinen hajaannus ellei ranskalaiselle Canadalle
tunnusteta lakivoimaisesti ehdotonta tasa-arvoisuutta englantilaisen
Canadan rinnalla. Tämän vuoksi tänä vappuna vaaditaan perustusla­kimme,
uusimista niin, että Canada voi pysyä yhtenäisenä ja elinvoi­maisena
liittovaltiona,: mikä on mahdollista vain siten, että liittoval­tion
perustana on ranskalaisen ja englantilaisen Canadan tasaarvoi-nen
kumppanuus.
Meitä kiinnostaa erikoisesti se, että Canadan vähemmistöryhmät,
kuten suomalaiset, ukrainalaiset, japanilaiset ja muut, saavat mah­dollisuuden
vaalia kansallisia kulttuuriperinteitään — mukaanlukien
kieltään — ja siten osaltaan rikastuttaa Canadan kan.sallista kulttuu­ria.
Mc toivomme, että diskriminaatio esim. kansalaisoikeuksien
myöntämisen tiimoilta tulee viimeinkin hävitetyksi, ja että en kan­salaisryhmiin
lukeutuvat canadalaisct tunnustetaan lopultakin, kuten
hallitusvallan toimesta on viimeaikoina luvattu, tasa-arvoisiksi cana-dalaisiksi
toisten canadalaisten rinnalle. Kaikki tämä liittyy perustus­laillisiin
kysymyksiin, joista nyt käydään keskustelua kansallises.sa
mittakaavassa. Mutta avain tämän pulman ratkaisemiselle löytyy kui­tenkin
siitä, että voidaan perustuslain mukaan taala ranskalaisen ja
englantilaisen Canadan täydellinen tasa arvoisuus yhteisessä liitto­valtiossa.
Vain tämä takaa Canadan tulevan suuruuden ja voimak­kuuden,
mitä me kaikki haluamme. Siksi toivomme, ettb tähän suur-kysymykseen
kiinnitetään vappujuhlissammekin asianmukaista huo­miota.
• •
Ilman muuta on selvää, että vappujuhlissa tullaan vaatimaan liit­tohallitukseltamme
parempaa ulkopolitiikkaa rauhanasian edistämi­sen
hyväksi, sekä käytännöllisiä toimenpiteitä maamme talouselämän
edelleen vilkastuttamiseksi. Yleisenä vaatimuk.sena on, että Canadan
luonnonresursseja ei saa enää myöntää yhdysvaltalaisten rahamies­ten
kontrolliin, vaan ulkomaisten, kuten kotimaistenkin monopolien
valtaa on rajoitettava niin, että työläiset saavat .sananvallan myös
tuotantolaitosten hallinnollisiin ky.symyksiin nähden. On huolehdit­tava
siitä, että saadaan työtä kaikille, jotka lyötä tarvitsevat j a halua-,
vat, ja että työläisetkin pääsevät nauttimaan automatisoinnin eduista
ja hedelmistä. — —.
Kuten näkyy, Canadan kansan ja erikoisesti työväenliikkeen
edessä on tänä vappuna u.seita aivan erilaisia pulmia kuin on esimer­kiksi
joidenkin eurooppalais- tai aasialaismaiden kansojen edessä.
Mutta siitä huolimatta on korostettava kuitenkin, että vapunvie­ton
peruskysymyksissä — taistelussa työpäivän lyhentämisen ja työ­olosuhteiden
sekä sosiaalisen edistyksen puolesta — Canadan työtä­tekevien
edut ovat yhdenmukaiset toisten työtätekevien etu-jien
ja tavoitteiden, kanssa; Siksi on meillä canadalaisilla
syytä osallistua tämän kansainvälisen • solidaarisuuspäivän viettoon
nyt. kuten meidän edeltäjämme osallistuivat 75 vuotta sitten.
Ja huolimatta siitä, mi.ssä olosuhteissa vappua vietetään eri'paik­kakunnillamme,
canädalaisina työläisinä ja muina pikkueläjinä mei­dän
kaikkien pitäisi omien etujemme, Canadan koko kansan etujen
sekäj kansainvälisen rauhan ja edistyksen vuoksi osallistua pai­kallisiin
vappujuhliin ja -mielenosoituksiin.
Tämä on lehtemme vapputervehdys vuonna 1965.
Hilja A. ICctola, Trepanier, B.C.,
äyttää tiistaina, huhtikuun 27 pnä 70
/uotta.
Matilda Kevoniemi, Lac du Bonnct,
Man., tä.yttäk torstaina .huhtikuun 29
jnä 80 vuotta.
Yhdymme, 'sukulaisten ja tuttavain
>nnentoivotuksiin.
USAn työttömyys lisääntyy
rinnan automatisoinnin kanssa
New York. _ Taloutemme kulkee
ktitastrofiaa Kohden .Samahalkaisesti
kun cuotannon autpnoatlsolnti supis­taa
työvoin^an tarvetta; kasvaa ^ ö -
vobnamarkklnollle tulevien henkilöi­den
määrä nopeammin kuin koskaan
aikaisemmin .lausui Amerikan työfe-deraation
ja tuotannollisten ammatti­liitojen
kongressi (A^rOIO) pu­heenjohtaja
^George M«any esiintyes­sään
Borwnin yliopistossa jär;[estetys^
sä konferenssissa. . •
arin mamiasemi
aa olla merinytiä Toisen maailmansodan kallistuessa
oppuaan kohti liittoutuneet rupesivat
caavailemaan sodan jälkeisen maalla
aan talousasioita. Brenton Woodissa
USArssa) pidettiin kansalnvälmen
aha- ja fmanssikonferenssi. Läntis­en
edustajien Iisaksi tähän tilaisuu-een
osaUistui mm. Neuvostohiton
edustajia. Konferenssin tuloksena oli
.iansamvälisen rahaston ja Maail-
'.anpankin perustaminen vuoden 1945
opulla. Molempien rahaelimien pe-ustaminen
kytkeytyi tai oikeammin
määräysvalta koko Valuuttarahastos­sa
(kuten Maailmanpaotissakin).
US A : n_ rinnalla taloud^se^i maail­man
toinen mahtava .valtlOi ».Neuvos­toliitto,
ei luonnolUsestiis^ vouiut
na'.ssa puitteissa osaMlstaa I^ummän-kaan
rahaelimen tounlniaan.'* Sama
koski myös muita sosialistisia maita.
Muut maat olivat ja ovat velvollisia
tosiasiallisesti.vakauttamaan valuut­tansa.
mikä'"käytänriöss& dn samaa
kuin devalvointi .vain Valuuttarahas­ton
(USA:n) kehotuksesta/-'^painos-ähti
YK:n perustamisesta. Maail- tuksesta) t^il lavalla. Mil^hikliän Itse-
' naiseen valuuttapolitiikkaan muira ei
ollut mahdoUisuuUsia. Kalkki muu
saattoi muuttua, mutta ei kullan hinta
eikä dollarin arvo. '
nanpankm piti toimia pitkäaikaisten
ainojen myöntäjänä ja Valuuttara­haston
pääasiallisena tehtävänä oli
:distaa kansainvälisen rahajarjeste'.-
nan yhteistyötä, valuuttojen vaih-iettavutta
ja vakavuutta ja tata tieta
;delleen edistää maailmankauppaa.
;yollisyytta ym., ollen vimie tavoittee-la
taloudsllisen kasvun ja elintason
lousun turvaaminen.
Maailmantalouden Ja maailman­kaupan
kehitys ei kuitenkaan vuosien
vieriessä pysynyt paikallaan, vaan
• pa.nvastoin muu maailma. Joka o'i
I kärsinyt suursodasta, elpyi mullista-
Yhdysvaltaln suurimman Ammatil­lisen
keskusjärjestön Johtaja Jces-klttyl
puheessaan käsittelemään Ame-i
rikkaa .syvästi huolestuttavia ongel­mia.
Nälhfai lukeutuvat mm. tuotan­non
automatisoinnin Ja teknillisen
edistyksen aiheuttamat seuraukset.
Joiden tuloksena Meanyn sanojen mu­kaan
''huomattava määrä työpalkkoja
on vähentynyt. Monien työläisten
vuosien, aikana hankkima dmmattitai-'
to on käynyt tarpq^ttomajijsl., Nuorttta
Ja vanhoUta työajoilta öh sulje'^,
mahdollisuus hankldk'elatuksensa re­hellisellä
t y ö n t e o l l a . " ' j j ; , ^\'i
— Vuodesta 1953 ilähtien jäjOjslMS?'
teollisuuden piirissä: työpaikkojen.-
määrä on supistunut; 5l;3; m^oMaila.
Rautateiden-^ palveluksessa olevien
määrä on- supistunut yli puolella mil­joonalla
työntekijällä. Tämän Iisaksi
maatalouden palveluksessa olevien
henkilöiden lukumäärä on supistunut
vuodesta 1953 lähtien lahes' 2 mllJoo'-
nalla jne. toteaa puheenjohtaja Meä^
ny. Työttömyys on saavuttanut laajat
mittasuhteet ja kasvaa edelleenkin.
Vuodesta 1953 lähtien työttömyyden
kasvu on olltit lähes säännöllistä.
Meany totesikin, etta työttömyys on
todellisuudessa paljon suurempi, kuin
viralliset tilastot osoittavat. 1—2 mil­joonaa
henkilöä putoaa, laskelmista
pois. koska he luopuivat toivottomista
yrityksistä, löytää ayötä, Tämän lisäk­si
2 miljoonaa henkilöä :'on ainoaltaan
osapäivätyössä käyviä.;Jos kaikki tä-"'
mä otetaan huomioon, niin voidaan
sanoa, että työttömien osuus maan
koko työvoiman maarasta nousee 5:stä
7.5 prosenttiin.
suurikuin valkoisen-väestODMiean kes­kuudessa.
Meany torjui yleisesti levi­tetyn
väittämän^ että .ainoastaan am-mattijtataottooiat
nen^aot eivät löydä
työtä Amerikassa. Työttömien määrä
on tänään suuri kalkkien työläistyh-mien,
niin korkean ammattitaidon
omaavien kuin- ammattitaddottomlen-kin;;
l|^efiikwde9^i1' I l m a n osoittavat
seivi^! t^ömi^ltdtie^ teittäic&t^
^IpjBt'numeroa 1953 verrattu­na;
on ityöttönpiyys-viime vuoni;ia huo­mattavasti
k ^ ä ^ u t kaikkien työn­tekijäryhmien";';^
keskuudessa, lausui
Oeorge Meany esitelmänsä lopussa.
NL:h ja Puolan
sopimus uusittiin
Moskova: — Puola ja Neuieosto-liitto
lujittavat. kiinteätä liittoaan
ja yhteistyötään ystävyys^'yhTeis
työ- ja avunantosopimuksen puit
teissä.
Yhdekiän kohtaa käsittävä sopi
mus solmitaan 20 vuodeksi ja sc jal
kuu automattisesti viidellä vuodella,
ellei sitä erikseen irtisanota. Sopi­mus
täydentää Euroopan sosialistis­ten
maiden välillä vuonna 1955 soi
mittua ns.. Varsovan sopimusta. Uu'
den sopimuksen Keske.senä kohta­na
on Puolan valtakunnan nykyis
ten rajjBjen ^turvaaminen ja velvoi
tuä yhdetä torjua Länsi-Saksan tai
muun sen kanssa liitossa olevan vai
lion taholta tuleva hyökkäys.
Sopimuksen alla ovat Leonid Brc
zhnevin, Aleksei Kosyginin, \Vlad.s
law Gomulkan ja Joszef Cyrankie
Maailman turuilta
vasti. Tama muutti taloudellisia vol-
Bretton Wcodsissa tehtyihin paa- i masuhtsita kapitalistisessa maallmas-oksiin
ja Valuuttaraliastoon perustuu ! sa jyrkästi siten, että esimerkiksi ny-coko
nykyinen kansainvälinen (kapi- { kyism kapitalistisen miaallman kullas-talistmsn)
raha- ja maksujärjestelmä. | ta muiden maiden hallussa on lähes
lähtökohtana o'i kullan hyvaksymi- ! 2/3 ja USA:l'a enaa vain runsas kol-nen
yhteiseksi arvon mitaksi s;ten. jmannes. Tämän Iisaksi aivan uutena
etta 1 unssi <31.1 grammaa) kultaa .painavana tekijänä maallmantalou-vastaa
35 USA:n dollaria. Muiden va- den ja kansainvälisen kaupan kuvaan
luuttojen vaihtosuhde oli määräytyvä j ovat Ilmestyneet Neuvostoliitto ja '
iaman kulta-dcllarl-suhteen pohjalta, i muut sosialistiset maat. Tämän kehi- i
Vuodan 1945 tilanteen valos.sa tama 1 tyksen mukana vanhat raha- Ja mak- i
näytti tarkoitukscnnuikaiselta ja '•oi- ! .sujarjestelman pelisäännöt ovat vie-keutelulta".
kun USAn hallu.ssa olij neet umpikujaan. Maailmankauppaa
laroin 2/3 kapitalistisen maailman I ei voida enää hoitaa kulta—dollari-kullasta
ja 'Kuiv USA sitoutui o.sta-. i pohjalla; kcska kul'an hinta on epä-maan
ja myymään kultaa em. h:nnal- [ lealistinen Ja USArllaei ole enää riit-
Amerikan tyofederaation puheen-jolitaja
korosti, että aivan erityisen { wiczin nimet,
valkeassa asemassa ovat nuoriso ja | Neuvottelusta annetussa lausun
neekerit. Alle 25-vuotlaitten keskuu-; ^^^^^ ilmoitetaan, että käsittelyn
dessa työttömien maara kohoaa yh kohteena oli mm. USAn hyökkäys
10 prosenttiin Neekenvaeston keskuu-, vietnamin demokraattista tasaval-des.
sa työttömyys on kaksi kertaa nUn , ^^^^^^^^ Valtuuskunnat korost.-
vat täydellistä
tämän jälkeen seuraa, on toistaiseksi Vietnamin
hämärän peitossa. Joka tapauksessa lan kanssa. Samoin ne ilmoittavat
USA:n ja dollarin mahtiasema maali- j olevansa yhtä mieltä kansainväl*sen
man raha- ja maksujärjestelmän kommunistisen liikkeen yhtenäisyy-j
määrääjänä on Jo mennyt. den lujittamiseen hittyvistä ongel
~ LIBRA. 1 mistä.
solidaarisuuttaan
demokraattisen tasaval
KALAJUTTU
Kevään ja kalastuskauden lähesty­essä
lienee paikallaan.kiinnittää' huo­miota
siihen' vaaraan, mipkä liitin pie­net
veneet aiheuttavat; M<äid(dlisesti
minun ja toverini'>;viime,.'.keväinen,
"uintimatka" antaa vihjeen siitä, mi­ten
voi käydä.^
Olimme kalastelleet noin yhdeksän
jalkaisclia veneellämme kolmisen tun­tia
ja saaneet muutamia; jbaukia ja
ahvenia,. Niinpä päätimme lähteä ko­tiin.
Mutta kun; veneen keulassa is­tunut
toverini yritti tulla keski-istuir
melle ,niin hän kompastui,ja-Hun sa­massa
tullut aalto.,pntoi vielä lisä-vauhtia,
niin veneemmckaatui,
odotettuamme veneessä riippuen
pitkän-aikaa apua, paikalle tuli eräs
moottorivene ,mutta sekin oli niin
pieni, ettei voinut ottaa meitä mo­lempia
samalla kertaa ylös. Pelastajat
veivät ensin toverini ja kylmässä tou­kokuisessa
vedessä ollessani tuntui
odotusaika ikuisuudelta. -
Meiltä meni siinä kahakassa kolme
hyvää onkivapaa ja kaikki muut ka­lastusvehkeet,
ehkä kaikkiaan $75.00
arvosta. Kaiken lisäksi sain sen lystin
johdosta jalkavian. jonka johdosta olin
kolmisen kuukautta vuoteen omana.
No, henkiriepu kuitenkin pelastui,.
että voin tällaisenkin "kalajutun" ker-
Loa. Emil Halin.
I1UR.IIA VMOPPILASJIJHLIA
HOLLANNISSA
Utretht, Hollanti. — Poliisi tut­kii
parhaillaan 22-vuotiaan yliop­pilaan
kuolemaa hevosenrattaissa
pussillinen nokea päässään osakun-lamfenojen
aikana.,
Yl.oppilas oli jonkhecr D. L L .
Rutgers van Rozenbuig Ulrcthtin
yliopiston oikeusticteelliscjtä tie­dekunnasta.
Kun hänet otettiin Utrechtin hie­non
ylioppilaskerhon jäseneksi, hä
ncn päähänsä panti.n musta huppu,
johon puhallettiin nokea, ja tämän
jälkeen hänet vietiin lähellä sijait­sevalle
maatilalle.
Maikan aikana toverit huomasi­vat,
etta hän makasi hyvin hiijaa.
He ve.vät hänet sairaalaan, jossa
hänen todettiin kuolleen todennä­köisesti
tukehtumalla.
Ia
Kansainvälisen valuuttarahaston
"osakepääomasta" eli Jäsenosuuksista
USAn osuus oh Ja on noin 25% (tä­mä
pitaa paikkansa myös Maailman­pankkiin).-
Valuuttarahaston jäsen­määrä
on kohonnut alkuperäisestä 47
maasta 102 maahan nykyi.sin. Mutta
"oman osuutensa Iisaksi USA:lla on
orut eräiden tärkeimpien ja rikkaim­pien
jasenma Iden - avulla itse asiassa
Kirieita
SUOSITTELEE YHTEISEN
LENTOMATKAN JÄRJESTÄMISTÄ
Maaliskuun 14 pnä oli täällä jär­jestelty
päivällistilaisuus kun tiedet­tiin
että mainittuna päivänä saapuu
tänne Sudburysta vieraita Gcorgo
Gustafson ja Aatu Koivula, jotka se-:
lo,stivat meille viimeksi pidetyssä
CSJ:n edustajakokouksessa ja Vapaus
kustannuliikkccn yhtiökokouksessa
tehtyjä päätöksiä, sekä niitä tehtäviä,
mitä meillä juuri nyt on suoritelta­vana:,..
Minä puolestani haluaisin herättää
(ässä yhteydessä kysymyksen järjes­tömme
toiminnan yhteyteen saatavissa
olevasta taloudellisesta hyödystä. Tie­dän
ihmisiä liittyneen joihinkin mui­hin
seuroihin esimerkiksi sillä perus­teella,
että siten menetellen on ollut
saatavana alennetuilla hinnoilla lento^
matkoja synnyinmaahansa, mutta sel­laisia
etuisuuksia ei ole viime vuosina
varannut meidän järjestömme.
Tällä perusteella haluaisin nyt ky­syä
julkisesti, että eikö meidän jär­jestöllämme
olisi mahdollisuus saada
vuokratuksi lentokone, kuten ovat
eräät muutkin järjestöt menetelleet,
että jäsenet voisivat tehdä tuon halua­mansa
Suomi-matkan oman järjestön­sä
varaamassa seurassa. .
Luonnollisesii-cn tiedä7~önko-mah-dollisuutta
lentokoneen vuokraamiseen
nyt, mutta sopisi kai silä yrittää, sillä
onhan meillä suurilukuinen kannatta­jajoukko:
Monet kansalaisemme ovat
nimittäin pitkän aikaa odottaneet sitä,
että milloin Canadan Suomalainen
Järjestö ottaa taas järjestääkseen täl­laisen
lentomatkan. .
. Käsitän luonnollisesti ,eltä siihen
iiittyy myös taloudellisia seikkftjd, mit­kä
koskevat sekä.Järjestöä että kuta­kin
matkustajaa. Lentomatkan hinnat
ovat; nykyään siksi korkeat, että sa
panee: monenkin toivomaan keinoja,
miten:voitaisiin matka halvemmalla
suorittaa. Sanomattakin on selvää,
että'jösön riittävästi rahaa, njin sil­loin
pääsee lähtemään milloin tahan­sa.
Mutta meikäläisillä pikkueläjillä
ei tahdo olla sitä "maan tekevää",
jolla voisi kalliin matkan' suorittaa.
Tässä mielessä nionet odottavat nyt
yhteisen. joukkolennon järjestämistä.
Piirsi S-nen, Sault Ste. Marie, Qnt.
I tava.sti kultaa. USA on käyttänyt
j suursodan päättymisen Jälkeen val­tavia
summia dollareita ulkomaisiin
sotilasmencihln ja apuun sekä viime
vuosfna lisäksi nimenomaan länsieu-rcoppalaisiin
tehtaiden ostamiseen. .
Tama kehitys toi Länsl-Eurooppuan
.suuna summia doUareita, Joiden ar­von
säilyvyyttä USArri maksutaseessa,
esiintynyt monivuotinen .-suuri vajaus
pani epäilemään. Tama aiheutti sen,
etta muut maat rupesivat vaihtamaan
haltuunsa saamansa dollarit kultaan
US A: n kul tareserveis tä USA: n Itsen -
.sa aikanaan määräämällä halvalla
pakkokuissilla. Tassa on avain USA:n
kulta reservien romahdusmaLseen su-pistumi.
scen viime vuosina. USA on
tehnyt Ja yrittänyt vhme aikoma eri­laisia
"manipulaatioita" dollarien
maasta virtaamisen Ja siihen liitty­vän
kullan päbn e.stamlseksl. Nämä
civat voi olla teholtaan kuitenkaan
kuin lyhytaikaista pintaelakcttä. ellei
USA supista mm. ulkomaisia sotilas­menoja
jyrkästi. Tämä on mahdollista
vaikka esimerkiksi Vietnamin tapauk-
-sct civat tata tue. Oman lukunsa
muodostaa se voidaanko "vapaaseen
markkinatalouteen" perustuva USA:n
yksityinen pääoma saada rajoitta­maan
investiomtejaan, mm. euroop­palaisten
tehtaiden ostamista. Ranska
on hyvin taitavasti (Ja USA:n mie-le.
sta myös häikäilemättömästi )ru-vennut
käyttämään USA:n heikkoutta
hyväkseen Ja tosiasiallisesti muut Eu­roopan
maat tukevat Ranskaa. Mitä
Ulkoasiainministeri Paul Martin Canadlan-kla bin presidentin,
Windsor hotellissa, Montrealissa olleessa lonnastilaisuudessa.
Duncan Campbellin kanssa
PÄIVÄN PAKINA
VAPPUMIETTEITÄ
Vapun vietto juontuu tavallaan jo
ammoisesta menneisyydestä.
Muinaiset roomalaiset juhlivat huh­tikuun
28 pstä toukokuun 2: een päi­vään
Floran- eli kukkien jumalat-
~tären_kunniaksi. ^ ,
-Vanhassa Englannissa vietettiin
vappua suurin—juhlallisuuksin, liit­tyen
se uskonnolliseen taruun .Wal-burgista.
- ^ -
Ja Valpurin yönä, toukokuun en-'
simmäistä päivää vastcen,_ luultiin
noirten ratsastavan luudilla vanhoille
uhripaikoille.
Kun kirkollinen vuosi alkoi touko­kuun
1 pstä, on Suomessa vietetty
vappua kirkollisenakin juhlapäivänä, kiksi ne erittäin viisaan ja tärkeän
Ja kukapia meistä olisi unhoittanut näköiset herrat jä matamit, jotka se-ne
keinokukat joita myytiin "maito- ; littävät, että yhtciskuntamine suu-pisaran
hyväksi, sekä simaa ja tippa- nmmat pulmat — nälkä, kurjuus ja
leipiä, joita vappuna tarjoiltiin Suo- yleehsä puute — voidaan poistaa
messa. •'. ^ -t^-....sänkykamareissayöiliseen aikaan—
Myös tiedetään, että noin 75 vuot- ehkäisypillerien ja muiden sellaisten jä kasvattamisen aliarvioimisesta,
ta sitten sai toukokuun ensimmäisen menetelmien avulla. Meille selite-: Mutta olisiko esim. Hitler voinut
päivän vietto aivan uiiden merkityk-; tään, että tässä maailmassamme ei olla natsiohjelmineen jonkinlainen
sen ja sisällön. Historian näyttä- ojjsi muka mitään vikaa, jos ei olisi maailmanparantaja, vaikka olisi ol-mölle
oli jo siihen mennessä tullut niin paljon suita jakamassa maa- lut totta viimeistä "ii-pilkkua" myö-aivan
uusi voima, aina'kasvava ja emomme ruokaa. ten natsien väitökset, että hän oli
Voimistuva työväenluokka. Kun meitä on kuulemma jo miiu- esimerkillinen kansalainen,, joka ei
Juuri työväenliikkeen,i kehityksen tenkin Ulan paljon, koko ihmiskun- ryypännyt viinaa, ei tupakoinut .eikä
ja sen taistelun yfileydessä 8-tunti-; taauhkaa nälkäkuolema ja perikato, käyttänyt yleensä m|tää muuta kar-sen
työpäivän ja sosiaalisen edistyk­sen
puolesta, kehittyi kansainvälisten
vappumieienosoitusten vietto ja vap-puperinteet
yleensä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita vali­tettavasti
kyllä sitä, että esimer­kiksi
noitiin uskojninen, olisi koko-naan
muinaisuuteen.kuuluva hatha-kuva.
- ___
Totta tietenkin on, ettei sivisty.s-maissa
enää polteta roviolla naisia
ja neitosia sen • vuoksi kun jotkut
hourupäät luulevat heitä noidiksi.
Mutta samansuuntaista vouhotte-lua
on nykyäänkin menossa.
Meidän miele.ssämme on esimer-ellei
jokaiseen sänkykamariin saada
ehkäisypillereitä tai muita ehkäisy­välineitä.
Onpa eräissä tunnetuissa piireissä
menty tässä niinkin pitkälle, että eh­käisypillereistä
on tullut-suuri kom­pastuskivi
niille, jotka pitävät elä­män
tehtävänään autuaitten sielujen
pelastamista sen vanhan vihtahousun
käsistä. _ - ,
Tähän samaan luokkaan lukeutu­vat
ne hyvää tarkoittavat, mutta yh-
-tciskunta:asioita heikosti tuntevat
piirit, joiden mielestä kaikki olisi hy­vin,
kunhan vain saataisiin yksilö-kansalaiset
"parannetuiksi". Tähän
oppikuntaan kuuluvat selittävät, että
jos olemme rehellisiä, auttavaisia ja
huomaavaisia toisia ihmisiä kohtaan,
silloin tulevat esimerkin voimalla
toiset samankaltaisiksi, ja niin tule­vat
suuret yhteiskunnalliset ongelmat
ratkaistuksi kivuttomasti, ilman räi-kieätä
väittelyä ja luonnollisesti ilmäh
taistelua.
Olkoon meistä kaukana ajatus ih­misen
"oman minänä" kehittämisen ,
vasta kuin vaateharjaa?
Vastaus on ilman muuta selvä.
Kysymys ei ollut Hitlerin henkilö­kohtaisista
hyvistä tai pahoista puo-_
lista, vaan siitä, että hän toimi Sak­san
suurpääoman rautanyrkkinä en­sin
oman maansa kansalaisia ja sit­ten
koko Eurooppaa ja myös Ame­rikkaa
vastaan.
Toisin sanoen voidaan pitää .sel­vänä,
että pelkällä ihmisen "hyvyy-deljä^
ei paranriefä nykyisen luokka--
yhteiskunnan aiheuttamia taloudelli­sia
ja sosiaalisia ongelmia yhtään
sen paremmin kuin ei niitä paran­neta
yölliseen aikaan sänkykamaris-takaan
käsin. —
Mitä tarvitaan-ennen muuta on
se, että työtätekevät yhdistävät kan­sallisesti
ja kansainvälisesti voiman­sa
työolosuhteittensa parantamiseksi
ja uudistaakseen he yhte|skunrialli-;
set olosuhteet, joiden perusteella ön
olemassa pieni kourallinen upporik­kaita
riistäjiä ja; valtavat kansan­joukot
riistettävänä ja nälkäisinä.
Tieteen ja tekniikan kehitys oh
saavuttanut jo sen asteen, että. näl­kä,
köyhyys jä epävarmuus huomi-.
sesta voitaisiin poistaa kaikkialta
maailmasta, poistamalla ne olosuh­teet,
jotka , ylläpitävät sitä epänor­maalia
tilannetta, mhtikä mukaan
; köyhyys ja kurjuuskin on yksi rik­kauksien
lähde. — Känsäkoura.