Vapaus, August 16, 1956

              /5ivir-2 Torstaina, elokuun 16 — Thursday, August 16, .1956
VAPAUS
Of0m «f rbmttli catiadteiMu E»-
taUMMd l«or, e. 1917, AvOtotizeA
M MoeioA tUm^maa by tbe Poet
0£flee Deputment^ Ottawa, Pub-pabiubing
co^gMsy loa-us
s t W^8udboiTvODt^ Canada;
Tetepluses: Bus, Office OB. 4-420^;
EdUorfal Office OB. «^BS6?,Msnag^
KlSidul, £4itorW,EUuiitf. MaiUng
adflnsBi: » » 6»^ gudlnoy, Ontario,
Advertislng f»te» uppn appjleatloo.
Tiraaalatfen fyfee of charge. .
TZLAUSBIMNAT:
Canada»a: - i «k. 7JOO ,e |dc 3.75
ThdyarallQia»: l vk. SJOO 6 Ick. 4.30
^omtaa-. } vk. 3 ^ O fck. 4.75
J
!TMe olemme kuulleet koko kylmän sodan ajan puhdtä '
B i i t ^ miten sosialististen maiden rakentama "rautaesirippu .
^bkaisee vapaan Uotisten ja mielipiteiden vaihdon eri ^kansa-^
kufrtteiilresken.'' , ' '
'jÄutta' kun Kiinan kansantasavalta lähetti 'Yhdysvaltain
vjid^lietbisia uutistoimistolle ja sanomalehdelle, sekä radio-ja
^Jcdradioyhtiölle kutsurt, että tuIisiva't'kuuKaudeh kosta­valle
kiertömatlcalle Kiinaan, nuri Yhdysvaltain valtiodepart*
mdiiiti (ulkbit^sieriö) kielsi matkustusluvan ja passien an-rion^
ijlllta sanomalehti ja radioraporttereilta!
^«vTässa yhteydessä on syytä korostaa sitä tosiasiaa, ettei
tässä ole' Icysyniys iyöväenlehtien toimittajista ja kirjeen­kantajista;
vaan jsuiu^ rahan omistamista suurlehdissä ja'
räolaitokslsta. Mutta siitä huolimatta Yhdysvaltain valtio-depärtmehtti
sanoo niille "ei"! Kaiken tämän jälkeen on
hyv:li|J,yinmärretiävää mrk^i Intian, Burman Indonesian ja
miiid^^äiäiaiaismaiden porvarillisetkin lehdet ov^
neet, että vapaiden uutistietojen vaihtamisen edessä onkin
loppujen lopuksi kylmän sodan kenraalit ja politiikot Wash-ing^(
bniffsa; Lontoossa ja m
v^^Tämä sellaisenaan korostaa työväenlehtien, todella sana­vapautta
|>udlastavienjä edistävien lehtien tärkeyttä ja mer-ki^
rstä,. Tunnettua on, että totuuden puhuja ei kiitosta saa.
Siksi ovat työväenlehdet, kuten esimerkiksi Vapaiis-Iehti,
joutuneet poliittisen ja .taloudellisen painostuksen alaiseksi
vaan s6n vuoksi kun ne ovat uskaltaneet toteuttaa käytännös­sä
ääha- ja painovapauden kaunista periaatetta. '
'Säiiavalpaudeh hintana Canadan suomalaisten kohdalta
oi^^uölenpitösiitä^että Vapauden talousasema tulee ,^
sl, että^^kOThut'^ tulevat karkoitetuksi lehtemme ympän^ ja
ettÄ syy$kuun alussa alkava Vapauden haasteryntäys'onnis­tuu
täydellisesti/
Kysyoiyksiä ja
vasfaufcsia
KyBfmjmt Kuka yksityinen henkild
£nsi0unmseksi ilmoitti iteensä vero­tettavaksi
Suomessa sKmimilJonääri-nä?
Eikö hän oUut H . BsastamtOnm
Kuopiosta, Joka iJmoitti itsensä mo-nioDlljoneeriksi
1912-14 vuosina? Ha­luaisimme
säada^ todelliset tiedot H.
^astamoisssta i^cä sen minkälaisia
teollisuuslaiti^ia hän' »misti. Vält-tel3ryn
joutunut, — Sana tori umlssa,
Vastons: £mme tiedä, oliko H.
Saastamoinen ensimmäinen monimil-
Joneerina^ verotettu henkild Suomessa
taiveikö'ollut. Mutta varaa tällä
kaiipparieuvt^lla C185O-1920) oli- U-meisesti
enemmän/fcnin köyhillä vel­kaa,
- H . Saastamoinen oy^nt pääoma
dU 8D milj. mk (1951). Omisti sahan,
rulla-, puutalo- ja. rakennuspuuse-päntehtaan,
kon^jan; telakan ja
voimalaitdcsen. Tytäryhtiöt H. Saas­tamoinen
Ja pojat oy (per 1876 os-kepääoma
30 miU. mk 1951, tukku­liike,
valssimylly ja kahvin paahta-mo>
J a Saastamoisen laneri.of (per
1923).
Lontoon konformssi on iiifl:'pipiHi!iii
Mita muut sanovat
TänSIn Lontoossa alkanvt; "o-säkkeenomlstaiain"
koltom perus­tuu
väärille oJettamuksine
Klaavan elokuun 3 pnä Englan­nin
Moskovassa oleva sooriältetti'
läs W. Bayter jäUi SNTLn ulko­ministerille
D. T. ShepilovJUe
Englannin hallituksen nootin, jo­hon
oli mukaan liitetty Englan-nln^
Ranskan Ja Amerikan Yhdys­valtojen
halUtosten laostmto' E-gypfIn
toimeenpanemaan Soe^n
kanavan kansallistamiseen Ultiy-vistä
kysymyksistä. Tähän kolmen
vallan lausuntoon viitaten Eng­lannin
hallltos jätti neifVostphalli-tukselle
kutsun osallistoa konfe­renssiin,;
joka on määrätty .pide^
tavaksi Lontoossa elokuun 16 piiä
1956 "käsittelemään kysymyksiä
kanavan jatkuvan toiminnan ^nr-yaamiseksi,
mikä on taatto sopi-.
maksella lokakuun 29 pitä 1888T>
- Tämän johdosta Neuvostoliiton
halUtus pitää välttämättömänä
antaa seuraavan lausunnon.,;
KOLMEN V A L L A N LAVSUNTO
VIRHEELLINEN
Neuvostohallitus ei voi bsrväksyä
VXHEBHUISTON AIKAANSAAMA
BAS(mALEHTi8EfiSVVm:
Se el ole tavallisten lufcljaht tie- sitä arviointia, joka esitetään kol-dossa.^^
mutta eräät painostusryhmät
"»I^l ilman morsiantar:
->/I<ontoo5sa,' Englannissa valkaa tänään, elokuun 16 päivä­nä
lierran vuonna 1956 "häät ilnian morsianta". I^osiasiassa
on''\dsseissä piireissä ilmaistu iloakin siitä; ettei morsian^
omfinhäihiÄ . , . . , ; > ,
Kysymys on luonnollisesti Britannian, Ransk«tn,ja Yhdys­valtain
ullcoministerien kökoonkutsuinasta'22 vallan'konfe-
Yhdysvalloissa ja eräät *lokit ja'vä­hemmistöt
ovat onnistuneet pidättä­mään
lehdistöstä ja muista julkisuus-välineistä
kaikki niille epäkohteliaat
maininnat ja raportit, olivat*ne jsitten
täysin, totuudenmukaisia tai kuinka
päteviä uutisia. , . Niin kauan kuin
tällainen sensuuri on olemassa ja niin:
kauan kuin se on lisääntymässä y h ­dysvalloissa^
sen 'synnyttämä vaara
tulee. kasvamaan. .
l)itäisi olla kykeneviä tiedoittamaan
kaikki tosiasiat, kaikki uutiset' Ja
kaikkien niiden katsqmukset, Jotka
ovat uutisia. . . ^-The Labor News,
Mass.
m"
lailjfeeltä,(smlstajalta, Egyptillä,ei suivaittu edes k y ^ , että|
haluaälco se tällaisen, konferenssin, pitoa, l^ykyaikälsep,kä;;|:
sitykannan'mukaan el^häistä tule enää mitään, ellei, ,'asia^
tic^uätella^niyds ^^naitettavalta?* m;orsiamelta jä kalkki riierkit
viittäavat'myös siihen, ettei Lontoon konferenssi Voi liioin
järjestää^ mitään'kansainvälistä kontroUiaV. Suezilla: ',MeJko;|
varmana voidaan pi^ääi sitä, että 'Suezin kanavan 'kansainväli-; i
sen kontrollin järjestämisen asemesta lontoon konferenssista
tulee suuri pannukakku.
, .-KiAntaessaan kielteisen vastauksen Lontoon konferenssiin
0sa11ls"lusmiskutsuun, Egyptin hallitus kaivoi pois senkin vä-häisenmaaperän,
mitä tänään a^lkavank^^
toi yleisen mielipiteen mukaisesti olla.
" . , Yleisesti on tunnustettu se tosiasia, että Egyptillä on oi­keus,
kuten kaikilla kansakunnilla, päättää itsenäisesti siitä,
jnitil^ ^ itseään hallitsee. Suezin kanavayhtiön kansallista-
Tihispäätösonisiis yksinoon asia. Tämä
. sit|i|cin suuremmalla syyllä kun Egypti tiedoitti, että maini-
% tun*yhtiön ulkomaalaisille osakkeenomistajille maks
\ [kyisten' mukaisesti täysi hinta osakkeis-
;taarJ.^^
I > '/'V^ntamatta virallisesti suinaustaan tälle yleisesti hyväksy-tiy\
l^ käsityskannalle, Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain
iulkoniinisterit korostivat erikoisesti kokouskute
•Ipäätarkoitus on Suezin kanavan kansainvälisen ikäytön^^^t
minen.
i V|^?5Cleltäytyessään nyt osallistumasta Lontoon konferenssin
tyj^ön, Egyptin hallitus esitti puolestaan kysymyk^en,^ mik­si
*£ontoon konferenssiin on kutsuttu ainoastaan ^4'- maata?
>Miksi:'e^
,tavat Suezin kanavaa? Näitä maita on kaikkiaan 45. Ja vas-i
tauksena tähän Egyptin halUtus suosittelee, että pidettäisiin
; Ik^iftkien Suezin kanavaa käyttävien maiden konfeifensöi, mis- v
Isä tehtäisiin yhteinen sopimus.tähänlaivareitinkäyttöoil^^
isistä niin, että tämä kansainvälinen sopimus rekisteeratt^isiin
rYKtn sihteeristössä. .
"tiyi sitten, jos Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain ul-kö^
f^lnisterien tavoitteena ei ole mitään imperialistisia pyy-tell^
i vaan ainoastaan huolenpito siitä että Suezin kanavaa
saavat kaikki maat käyttää sodan ja rauhan olosuhteissa; niin
silloin ei ole mitään järkisyy tä hyi jätä Egyptin hallituksen eh-doiirsta.
Tosiasia nimittäin on, että maailman yleinen mieli-pfdl'*-
tulee tässä asiassa kallistumaan valtaosalta; Egyptin
i pijiqlelle. > • . -
^ » • •
«'^Eräissä piireissä on esitetty sellaisia ajatuksfa;^e
toossa tänään kokoontuvan konferenssin pitäisi omaksua luj;^
äsöhne Egyptiä vastaan; On esitetty ajatuksia, että Egyptiä ,
valaan olisi julistettava taloussaarto ja yleinen painostusoh-jelma
niin, että sen täytyisi taipua utkonoaalaisten voimien
painostukselle. o, •
Tällaista "ratkaisua" esittävät voimat' ovat luonnollisesti
ytiefoisiasiitäv että taloussaarron järjestäniinenEgyp vas- **
ta^äri olisi sekaantumista erään pikkumaan sisäisiin asioihin
s^U^ella tavalla, että kaikkien pikkumaiden oikeudet tulisi-vaiuhatuiksi
ja kansainvälinen rauha vaaranalaiseksi.
"''Sitäpaitsi on melkoisen varmaa, että mikään taloudellinen
saarto ei nykytilassa saa Egyptiä eikä mitään muutakaan i t -
:;JseiiSisyyden tielle lähtenyttä maata polvilleen. Ottakaamme
eainerkiksi nyt alkava Lontoon konferenssi. Sinne kutsuttiin
'ainoastaan 24 maata, mutta kaksi maata, Egypti ja Kreikka
lähettivät niinä hyvin kutsun takaisin. \ Sitäpaitsi tiedetään,
! että Neuvostoliitto tulee melko varmasti puolustamaan kon-
: ferenssissa ei vain Egyptin vaan myös toisten arabimaiden ja
koko Samoin tulee ihaiettäemään'Intia^^;^
ja.jeräät mtiutkin maat. Jos siis huqmioidaän kutsun saaneet
k^ldci 24 maata, niin taloussaartoa vaativille ehdotuksille^^e^^
Lontoon konferenssissa saada suurtakaan enemmistöä. Sitä-
Unkarin ulkomaan-käuppayhteydet
Unkari käy tällä hetkellä ,kaup<
paa enemmän kuin 90 ulkom.ian
kanssa. Viime vuonna, sen uiko-
'niaankauppaväihto oli 10 prosenttia
suurempi- kuin vuonna 1954. Hiijat-tain
Unkari, solmi kauppasopimuk-
-.set Egyptin, -o Sudanin ja monen,
muun Lähi-Idän maan kanssa. Tänä
vuonna se lähettää näihin mäihin
paljon kuorma-autoja ja matkustaja^
«autoja "Ikarus-55" jotka ovat hy­vässä
maineessa siistin valmistuk­sensa,
mukavuutensa ja luoteila\uu-'
tensa vuoksi.
Unkarin kaupankäynti laajenee
myös , länsieurooppalaisten maiden
kanssa. Tällä hetkellä Unkarin
kutomatchtaat täyttävät Ranskan
ruudullisten j a kirjavien kankaiden
tilausta,; joista on suuri kysyntä mo­nissa
maissa.
^Unkarin ulkomaankauppayhteyk^
sien •/. laajentumista edistävät kan­sainväliset
messut ja näyttelyt, joi­hin
Unkari osallistuu : aktiivisesti;
Viime vuonna Unkarin teollisuuden
ja maatalouden tuotteita oli näyt^
teillä f Leipzigin. Wiehin,Salonikin,
Izmirin, Damaskoksen. Plovdivin ja
monien muiden kaupunkien messuil­la
ja näyttelyissä. Tänä vuonna Un­kari
osallistuu vähintään 20 kan­sainvälisiin
messuihin ja näyttelyi­hin.
men vallan Jausunnossa Suezin ka­navan
alueella vallitsevasta tilan­teesta.
Länsivaltojen :1iiälUtu1cset:tunnus:
täydeUlsestt nobdattainaan ^ v a l l i -
keiileen vai^utta^ Suezin kanavalla
vuoden 1888 sopimuksen mukaises­ti.
Neuvt^baUitl» on ottanut buor
mioon tämän Egyptin hallituksen
lausunnon ja on sitä mlelti. että ei.
ole mitään aihetta levottomuoteen
täSsä" söhteessa, varsinkin kun E -
gypti, jonka- alueen^kautta ^Soezin
kanava kulkee; ohjdinnosttmut/ftorr
maalista laivaliikentieestä kanavalla
ja voi sen myfe turvata yhtä hyvin
kuin joku yksityinen, osakeyhtiö.
Suezin kanavan kansallistaminen ei
todellisuudessa millään tavalla ole
häirinnyt k a i k k i a maidenlaivbjen
keskey^mätSnta. kulkua Suezin ka­navan
kautta, joka edelleenkin toi­mii
samalla tavalla kuin ennen kian-sailistamistakin.
Tästä näkee, että Egyptin halUtus
ottaa huomioon täytlellisesti laiva­liikenteen
vapauden tärkeän merki­tyksen
Suezin kanavalla ja että täs­sä
suhteessa kolmen vallan lausun­nossa
ilmaistu pelko on perustaa
vailla. On syytä huomauttaa, että
sitoutuessaan kunnioittamaan Sue­zin
kanavan laivaliikenteen vapauta
ta Egypti on samalla päättänyt
maksaa korvauksen tämän; kanava-yhtiön
osakkeiden omistajille.
i Näin ollen Egypti'on suorittanut
täysfai^ laillisen ja oikeudenmukai­sen
toimenpiteen sitoutuessaan tur
P^äHömiä !huhuja
Tiibetin kapinoisla
Peklntr. — KUnan kansankoDKr
ressin vähemmistöjen asioita hoi­tavan
vaUoknnnan puheenjohta­ja
Liu Ke Ping kumoaa JyrkäsU
kalkki TllbeUssä satttmeeksi väl­tettyä
kapinaa koskevat huhut,
Uedolttaa uutistoimisto VusI K U -
na. Ne on luultavasU saatu a i ­kaan
väärentämiUU Ja liioittele­malla
tietoja useita kudkaosla
sitten Sze-Tähwanln maakunnas­sa
Keskl-Kllnassa sattuneesta ka­pinasta,
sanoo Liu Ke Ping.
Kuomintanglrf asiamiehet tekivät
aloitteen tähän kapbioan ja sen suo-ritUvaf
muutamat feodaalljärjestel-mää
kannattavat henkilöt, jotka a-sennolluivat
vihamlelisesU kaikkiin
Uudistuksiin, jopa kalkkein alkeelli-simpiinkin
sosiaali^l* jälkeenjää­neessä
maassa. Kapina ön suurim­maksi
osaksi kukistettu ja syyllisiä
on kohdeltu lempeästi.^ sanoo L^u Ke
Ping.
tavat EgypUn oikeudet täysin suve^ vaamaanEgypto alueen kautta ^^^^^
reenisena ja riippumattomana vai-1 ^^evan ja egyptiläisten käsillä raken-iro
«caii;c«^o i?««ntin nsirfln. uotuu kanavatt normaalitoiminnan.
Sellaista, että Suezin kanava ei kym-mehieh
vuosiien aikdiWn},ol(B^^^^tö^
liiiennessä öUiit Egyptin käsissä,
vaan:yhti6n, j c ^ ^ ; bip^;^ kijö
ehglahtiiiaista ja
maa^ ja jokai'käyttt;^
navää rtkastumlseetf ja"; Eastin' si­säisiin
asioihin jpuiitt^iniseto^^^^^
voida esittää perusteeksi; jpnkä^
kaäh tällaisei) epinornituditilatt^^^^^^^
lyttändstä voisi pitää pikeudentoti-kaisena^'
-^r^-i^^^i-^-]--^^
EmLAjm i/i^ MkMAtw^
B ^ V Ä t EAlmAA; PÄIN<)STt^S^
TOIHEI^PITEnXJIXN
'. E l 1^^0118^5 pttÄ^^
sitä, että meidän aikian^iniiäe eivät
menneinävuosina valloitustenja
miehitysten kaiitta muoddsiuneet
suhteet oJpkäyttökeli>oi8iä eivätp
yastaa:{it^|ffiifei^^^^^
tiöiden^fiyh^
ta sen enempää'laiin:^y^
Kansakuhnat-järjestäii, periaatteita
ijä?ipäkmp^ä^iÄ«l^iP?^^
Ranskan samoin UäAn -hallitukset
tiinnuälava^^
; nat^äijeit(fe|j^^^
julistavat ottavansa t^dytyksellä
: vastaan • suhteiss^sm aikaiiemmin
siirtOmak-ase^^
kähs|a:|^^
mainittujen'valtioiden hailitusten ei
pitäisi: estää vhafö' feaita; toteutta­masta
suvereenisia pikeuksiaah. ; ; V
Neuvostohäliitus ei voi 'sivuuttaa
sitä seikkai,että Ä
ik^ki^idän-zdU^
Ni^;^^anitiän!^S
tnlpihin kajottiin, turvautuivat Enfi-lahniii
j ^ Raifökäfli Ua^^
tin tprkeääii j^ljp«
painbstukseen,;^ . 1^
määnt talöiid^li^^^
teitä sitäiV^ta^^
'sötavbizöiehsa''S^^
Iu>^mii^laän jaf niiden kesid>tä^^
misestä Sueää kahäv^'iähettyville;
reserviläisten kutsumisesta palve-lukseeh.
raiaihinnöuäujöukk^
mentainisesta jne.: Raiiskan;. Eng:
lännih j a eräiden ttuiideh länsimai­den
lehdistössä alettiin.kehlttää laä^
jaa kamppailua, joka lietsoo viha-mielistä
suhtäutunds^ riippumaton­ta
Egyptiä kohtaan.
Ryhtyessään tällaisiin -toimihu,
joka ei; voi -olla säättäniatta -räliliä.'!
ja.turvallisuuden yUäpi^iiUstäy
raan, Englannin j» R}»nskan |halli-tlona
kansallistaa Egyptin oikeu­denkäytön
alaisuuteen kuuluvan; o-maisuuden.
mutta koettavat kuiten­kin
asettaa epäilyksen alaiseksi E-;
gyptin hallituksen toimenpiteen
Suezin kanavayhtiön kansallistami­sesta.
Lausunnossa esitetään .aivan
perusteettomia väitteitä, että tämä
yhtiö muka on "kansainvälinen lai­tos?,
jonka asemaa Egyptin hallitus
ei voi muuttaa. Tällöin väheksy­tään
sitä tosiasiaa, että Suezin ka­navan
yhtiötä on perustamisestaan
alkaen jopa vuoden 1866 sopiittuk-seen
nojautuen, joka on asettanut
Egyptin, epatasararyoiseen asema^,
pidetty legyptiläisenä yhtiönä,^ ^jota
on hallittu Egyptin laiden ja faijo­jen
mukaisesti. Suezin kanavan
kansallistamisella e i ole mitään'te­kemistä
Suezin kanavan, kautta kul­kevan
laivaliikenteen. turvaamisen
kalissa, joka on määritelty vuodelta
1888 ; olevalla: erikoissopimuksella.
Sellaisia pyrkimyksiä, joilla yrite­tään
esittää asia siten, että yksityis
tä, Egyptien lakien alaista yhtiötä
olisi pidettävä jonkinlaisena kan­sainvälisenä
elimenä, joka turvaa
laivaliikenteen kanavassa, ei voida
oikeudellisesti lainkaan perustella^
Jonkun valtion alueella sijaitse­vien
laitosten omistuksen kansallis-
• taminen on yleisesti tunnustettujen
kansainvälisen oikeuden periaattei­den
mukaan kyseessä olevan valtion
sisäinen asia ja sen ovat nimeno­maan
näin käsittäneetkin: kaikki
maat, jotka ovat viime vuosikymme­nien
aikana suvereenisina valtioina
päättäneet kansallistaa tällaista 'o-maisuutta
ja myös sellaista, joh6n
on sijoitettu ulkomaalaista pää­omaa.
Tässä yhteydessä on huomautet­tava,
että YK-järjestön yleiskokous
on lokakuussa 1932 hyväksynyt pää-:
töslauselman, että kansoilla on bl-keus
vapaasti käyttää omia luonnon-rikkauksiaan
ja varojaan. YKn y-leiskokous-
kehoitti valtioita pidät­täytymään
toimenpiteistä, jotka rik­kovat
toisten valtioiden suvereefai-sia
oikeuksia tässä suhteessa.
KANSALLISTAAUNEN TÄYSIN
LAILLINEN
Tämän johdosta neuvostohallitus
pitää Egyptin hallituksen päätöitä
Suezin kanavayhtiön kansallistami­sesta
täysin laillisena toimenpitee­nä,
joka kuuluu Egyptin suvereeni­siin
oikeuksiin.
Esiintymistään Egyptin hallituk-.
sen julistamaa Suezin kanavayhtiön
kansallistamista vastaan Englannin
ja Ranskan hallitukset perustelevat
sillä, että ne ovat huolissaan laiva­liikenteen
vapauden turvaamisesta
Suezin kanavalla. Kuitenkaan ei
entisen Suezin kanavayhtiön omai­suuden
siirt}aninen Egyptin valtion
käsiin johda minkäänlaisiin'Suezin
kanavan laivaliikennejärjestelmSn
muutoksiin.
Egyptin tasavallan hallitus ilmoita;
ti virallisesti elokuun 1 pnä neuvos-:
tohallitukselle samoin kuin kaik­kien
muidenkin valtioiden hallitokr
sille, että Suezin kanavan kansallis^
taminen ei millään tavalla muul^
Egyptin asianmukaisia kansainväli­siä
sitoumuksia ja että Egypti tulee
paitsi tulee muistaa tämä: Samalla kun Britannian hallitus on
esiintynyt hyvin sotaisesti Egyptiä vastaan, on Britannian
voimakas Labor-puolue kommunistipuolueen tavoin ryhtynyt'
vastustamaan kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat
johtaa sotaan Suezin kysymyksessä —siis myös taloussaartoa
vastaan. Tältä pohjalta katsoen on hyvin kyseenalaista edus­taako
Edenin hallitus Britannian kansan enemmistö?, vai eiko'
edusta. Me uskomme, ettei se edusta. Näinmuodoin Lontoon
konferenssissa ei asiallisesti puhuen voida tehdä mitään enem­mistöpäätöksiä
Egyptiä vastaan.
Meidän lehtemme uskoo, että Canadan ulkoministeri'
Pearson oli melko lähellä oikeata ratkaisua kun hän alahuo­neen
istunnossa antpi ymmärtää, että Suezin kanavan käjrtöh
suhteen olisi "edullisempi" tehdä sopim\iksia YK;n puitteissa
— kuten Eyptin hallitus on nyt suositellut.
tuksetvAStuvat tielle joka el ole 00
pugoiniiussa Vhdlstyneet Kansakun-lla^
järjest^n periaatteiden kanssa
Tällaisia toimia ei luonoIUsesti voi
sovittaa ybteenYKn jgsenvaltjoiden
sitoumusten'Kanssa^ joissa edellyte;
tään. että ne pldSttäy^ät kansain
välisissä suhteissa uhkaamasta voi
maila tai käyttämäsiä sitä ja sitou
tuvat ratkaisemaan kansanväliset
klistakysyn^ksetv<:. raulianoniäisin
keinoin saattamatta jfcansalni^llstä
rauhaa «ja turvallisuutta vaaranalai­seksi.
. Neuvostohallitus pitää ehdotto­masti
Englannin j a Ranskan -hailia
tusten toteuttamia toimenpSteitä su
vaitsemattomina ja käsittää ne
haasteeksi rauhan asialle.
On täysin selvää, että nämä toi­menpiteet
eivät voi olla liiratta
mättä oikeutettua suuttumusta, et­tä
tae kohtaavat ansaitsemansa vas
tustuksen ei ainoastaan Egyptin
vaan myös muiden itsehäisyyuitasä
ja kansallisen'riippumattomuutensa
puolesta taistereWen kansoj^i- ta
holta. Vritykset käyttää voimaa su­vereenisia
oikeuksiaan toteuttavaa
Egyptiä vastaan ovat omiaan tuot
tamaän vakavaa vahinkoa etukädes
sä länsivaltojen omille eduille lähi
ja keski-idän alueella.
Suezin kanavayhtiön: kansallista
niinen e i kajoa Englannin, Ranskan
USAn tai muiden maiden kansojen
etuihin. Ainoastaan entinen. Sue
zin kanavayhtiö. joka sai aikaisemf
min suuria voittpja kanavan käytös
tä, menettää nyt mahdollisuutensa
rikastua Egyptin kustannuksella.
Yrityksillä palauttaa väkivaltakei
noin mainitun yhtiön etuoikeudet
tai pakottaa Egypti alistumaan jbii'
kun muun kilven takana esiintyvän
, ulkomaalaisen pääoman valvontaan
on selvä siirtomaaorjuutuksen luon
ne.
Uskollisena politiikalleen, joka
noudattaa rauhan,' tasa^arvbisutiden
ja toisten valtioiden sisäisiin asioi­hin
puuttumattopiuuden jperiaattei-ta,
neuvostohallitus julistaa^, että
[mainitut Englannin j a Ranskan hai,
litsevien piirien toimenpiteet, joi
hin Egypti ei ole. antanut mitään
aihetta, eivät suinkaan voi edistää
kansainvälisen jännityksen lieventy
mistä, jä' luottamuksen kasvua Vai
tioiden keskinäisissä suhteissa'.
KONFERENSSI KUTSUTTU
KOOLl^E^iKKSII^UOUSESTI^
Mitä tulee l^nglannin hallituksbn
NeuvostoUiton faallituk^ile esittä^
mään kutsuun osallistua Suezin ka>
navian kysymyksiä . käsl^Ievään
konferenssiin I^ntoossa elolrauh 16
päivänä, ei neuvostohallitus tätä a-siaa
käisitellessäan voi olla otta­matta,
huomioon v seuraavia iseikko;
ia-' .
Englanti ja Ranska'juIi§taCvat ky­seisen
konferenssin tarkoituksia
olevan, suunnitella toimehpitiäta;kä-navan
toiminnan turvaamiseksi vup"
den 1888 sopimuksen edellyttämällä
tavalla. Tällainen lähtökohta: vai>
kuttaa epäselvältä, etenkin siitä
syystä, että vuoden :1888:taiääräämä!
periaate vapaasta, laivallikenteestS
Suezin kanavalla on säilytetty, ku­ten
ylempänfi.on jo mainittu, koskei^
mattomana, ja sitä noudatetaan täy
dellisesti. ; Jps^kiUtei^in k ^ ^
sin tarkoituksena:olisi'mubdos^ tai
toisessa yrittää tarkistaa kysymystä
Suezin kanavayhtiön kansallistarni-sesta,
olisi se avointa sekaantiunis-ta
Egyptin sisäisiin < asioihin^ e i ^
Egyptin oikeutta suvereenisena Val­tiona
tämän yhtiön kansallistami­seen
voi kiistää mikään kansainväli-nen
konferenssi. ' ' . ' .
Samoin on pantava merkide,: että
mainitun konferenssin: kobtlekutsii-jina
ovat Englanti ja Ranska; • jotka
ovat olleet'Suezin kanavayhifönp3$r
o^akkaita:^ Seka USA, joka el ole
vuodto 1888 sopiibuksen äitekirjoit
ja Bomaniaan
iffftilJiBii Tifhfrfsf•" IBHI ITIMIHB
Jisniilltol» 00 m^äetfy^ «iaidi-mnk
edastaJaaiMkijfa vai-fait^
mntffn. isiaaim.mtevaSn
ValffaiiitkBn^an läee' ^ Jäsenti,
Puolaan S Ja Bomanfaao 4 j3-
sentS.
yiriUmiiia kumSsästt
icailda liaijoitidKsäii
Kaiku* kuorolaisia pyjSei
fuiinai.::..»»^
•M, eli^^ui 21 p:ig keuo s
DoD^haäUe^ Cibibiaen csi^
varten. --^Ji-Mm,
tajia. Samalla konferenssi kutsu
t a a n k o * ^ neuvottäratattaNettV05r
toliiton tai muiden vuoden 1888 sor
plmiikseni^allekujoittaneidfDy^valtl-oiden^
lädi^ -
Huomiota herättää > seikka, lettS
konferenssiin i kutsutta^jen maiden
kokoonpanotyön suunnl|eltu ^ n d e ^
siniäisesti toivoen, että psäno
eneminist?'>:>kannattaid''En^atanin
j a Ranskan valmistamia ehdotukaä.
Kolmen maan sojSmuIräeh nojalla
konferenssin osanottajien, kokoon-panomaäräytyy
kahden periaatteen
mukami': :^^fcsi vuoden 18^. sopi­muksen
^elärjoittineet maa^ - ja
toiseksi, "kmiävan käytjSstä eniten
kiinnostomeet .maat". Mutte' kum­paakaan
periaatetta ei ole noudatet­tu.
. ItävaHa-Unkiarin lUkeuäehpeH-joitä
oväl Itävalta, Unkari, Täfaek-koslovakia,'
Jugoslavia, inutla vmi-tään
näistä^altibista bi^le kutsuttu
konferenssiin. Saksasta on kutsut­tu
ainoastaan saksan yksi osai Sak­san
liittotasavalta, mutta toinen osa;
Saksan demqkraaltinen tasavalta,
on jätetty.kutsumatta. Tätä ei voi­da
hyväksyä^! varsinkaan kun maini­tut
valtiot ovat yhtä kiinnostuneita
laivaliikenteen vapaudesta.; Suezin
kanavalla kuin muutkin valtiot, v
OSAkKEENiOMISTAilElV
NEUyÖTTELliKÖlKÖirS
KbnJTerenssikutsiia ei ole esi­tetty
arabimaille. Syyrialle, Libano­nille,
Saudi-Arabialle, -JordaniaUe,
Sudanille, Ubyalle, Jemenille. Ira­kille,
Marokolle ja Tunisialle, joi­den
alueet sijaitsevat välittöinästi
kanavan läheisyydessä ja joille tä­män
kysymyksen järjestely oikealla
tavalla on elintärkeä asia. Oh s^ytä
mainita, että uselrotaiat arabimaat
ovat lisäksi entiseq Turkin keisari­kunnan
:oikeudenperijöilä.-Konfer
rehssikutsUa ei ole esitetty sellaiisil-le
paljon' kviavaa käyttäville meri-valtioille
- kuin Kiinan kansantasa­valta.
Pubia, - Bulgaria, Romania,
BIrmb ja ^ubnii. ' ^
Täten Lontooseen suunniteltu
kbnTerelTssi.lm erSTdeh EubiTn ka-navaybtiön
osakkeenomistajainai*
ä^n'^neuvottelukokous ^eräiden ,val-tioideb.
kanssa, jotka yhääxi pääo-sakkaat
lovat inlelivaltäii^äfi/VvstUii^
Konferenssi järjestetään 6ivuut
taen Yhdistyneet Kansakunnat-jär­jestö
mitä seikkaa .ei voida muodos­tuneessa
tilanteessa pitää normaali­na.
, ^ , " , _
Konferenssin, paikaksi- on sopt
matta vuoden 18ä8 soplnäukäen K O%
sanottajait^iden l^iissa jnäärätty
L«tttöa;-,vaikka: kanavan toimlntiaaii
liittyvien kysymysten käslttelyb: pi-täiisi
tapahtua Kairösä^ nnikäli nou­datettaisiin
vuoden 1888 sopimuk-sen.
niääräyksiä. *-
Yllä^Vtetyn jbhdosta neuvosto­hallitus
on sitä mieltä, ettämalqit-
: tua konferenssia ei mitenkään vojda
kokoonpanonsa sen enempää;, kuin
lubnteeiisa . ja päämääriensäkäSI
puolesta : käsitellä ^ kansainvälisenä
neuvotteluna^ joka olisi täysivaltai­nen
tekemään joitakin päätöksiä
STuezin, kanavan suhteen. ,
MIKSI E I MYDS PANAMA
I A DABDANELLIT? ,
; NeuvostbhaiUtus pitää kaikkein
tsu-kbituksofimukaisimpana vkansain-välisesti
tärkeiden kanavien ja sal­mien
vapaan laivaliikenteen turvaar
miseen liittyvie» kysyibyksien kä­sittelemistä
Y h d i s t e e t Kansakun-iiat-
järjestön'pid'ttetesä.v ^ . ' .
Kuten tunnettua, on -olemassa u-seita
^ k e i i ä kanavia ja salmia, jöä-la
bn kansainvälinen merkitys: Jos
kolmra valtion lausunnossa koäke-tellaan
kysymystä Suezin kaa
|öanlalnva!ist8mlses@, niin i
noUisesti herää kysymys, aiki
noaȊan kanava otetaa
jiUeenf^ muiden vähmtään kan
vill8estt tärkeistä kanavista J9
mist£ 'JlSOJäh neuvostohaöj
sen lähtökohtana on. että ratla
essa.^vallä, tgi toisella kysyi
.kansainvälisesti tärkeistä kan^
j|4sainiistä; bn otettava huob^
bfä on' välttämätöntä noudattal
däs valtioiden :suvereenisia oik
tn^ joiäen,,alueiden kautta ii
/meritiet.kulkevat ^ , /JJ
iS2:VA]/nO!IA UNOHDETTU S
' 1 Vil^^te^hVömioonottaeD
^oslblutbn' ItälUtus yhtenä vii
J888 sopljonuksen allekirjoittaja]
na katkoo; että Suräin kanavaii
paata-laivaliikennettä käsitellä
on ehdottomaäti. oltava mtd
myös säUaiset maat kuin Itäv
Albani<Birma, Bulgaria, Uni
Saksan/ demokraattinen tasasi
Jemen. Jbrdania, Irak, Libanon
byia,vMarokko, Puola, Romahiai;;
di-Arabia,'Syyria, Sudan, Tun
fSuomi,^Tshekkoslovakia ja Jug
^ Neuvb^hallitus pitää va
äiättön^anC, eiiä tähän konfei
sllp osallistuu sellainen suun
kuin Kiinan kansantasavalta.
Neuvostohallitus toivoo, etta 1
lännin hallitus ei. tule asettan
esteitä mainittujen valtioiden 1
listuroisell^ tähän konferenssiin
|iä tapauksessa, että nämä vä
katsovat osallistumisen olevan
le välttämätöntä.
N t MUKAAN — KONFEREN!
ELOKUUN LOPPUUN
Koko. Neuvostoliitto kanns
kansainvälisten kysyniysten rau
omaista ratkaisua ja ottaen
mioon/ että edessä oleva Lon
konferenssi voi avata mahdolli
den Suezin kanavan laivaliiken
vapautta koskevien kysymysten
Iäisen järjestelyn löytämiselle,
ka huomioonottaen: uudet olo
teet hiin -Egyptin valtio kuin i i
kin asiasta kiinnostuneet valtiot
sivat hyväksyä>meuvostohallitu!
hettää' edustajansa • konferens
On itsestään- selvää, että neui^i
hallituksen osallistuminen kc
renssiin ,eijlalnkaan:aseta Nenv(
;UItolle noinkäänläisia rajoituksii
velvollisuuksia; jotka ovat-13bt(
' k o l i i b i vanan julkisuuteeni^
mästa yhteisessä .lausunnossa;
kuiui-2>plta. ilmaistuista periaat
tät^vjottMCsaattavat aiheutti
hinkba.^Eiiyptinr suvereenisille
keuksille jä arvovallalle. ' r
Mitä .tulee., konferenssin pi
määrään, niin neuvostohallittd
mielestä biisi . tarkoituksenmi
sempaa^ pitää sb elokuun lop
jotta konferenssiin voitaisiin pii
min valmistautua.
> Neuvostoliiton hallitus kanna
kansainvälisen jännityksen jatki
lieventymistä • päättäväisesti,,/
myös Lähi- ja Keski-Idän alue
Se on vakuuttunut siitä, että vai
den suvereenisten oikeuksien j
nioittaminen ja kansainvälisen
teistoiminnan kehittäminen <
hengen mukaisesti tasa-arvoisui
ja yidtioiden: Sisäisiin asioihin II
tumattomuudei), pohjalla on va)
den välisten luottamuksen luj
inisen ja kansojen välisten pysj
rauhan turvaamisen tärkein ehi
Neuvostohallitus on vakuutb
siitä; että syntyvät kiistakysymy
voidaan ja että ne pitää ratlu
rauhanomaisin .keinoin kansojei
kenkäien ja.lakien mukaisesti
toivoo, että , valtioiden hallitu
Suezin^kanavan kysymyksesslo
tavat jäikein^tä ja kaukonäkffii
tä sekä pÖätÖytyvät sellaisista
menpielsiä, joilla saattaisi dia
raukset; jbita ei toivota. - SIE
UutisUeeolsta liSSttäen nlyttäa
sUtä, «tta Yhdysvaltaitt armeija-riu-peaa
kasvattamaan' kovaksi keitet­tyjä
sotavankeja", ^siiiä Tokiosta
me sunnuntaina tulleessa New Yol-k
Timesin uuti^edossa kerrottiin m.
m. seuraavaa: - >. ^
'^dysv^tain^Kai^o-Idän soti­laille
Pietetään., miten heistä tulee
kovempia (ton^)vsota^
Mm
heidän fovdreistaan; jpUca alistuivat
suuressa -mitassa kommunistien hy-vitte^
lle Koreiassa . . . "
, .kuten, tuOLgy,^ jrhdysvaltalaiset
keiuiaalit^.äv^^^^^
väl^fsiihek n^trä^va
sptavangii meneltteUväty&oi^^
niinmuodoin > on aimeljan. p j ^ a r -
jestebnään" btettu myös .sellainen
aine. e^tä vangiksi jouduttuaan >on
ybdysröltalaisten, sotilaiden; vastat­tava
kovuudella kaikkeen hyvään-kin!
' J a . tätä perustellaan sillä, kutea
ko. uutistiedossa kerrottiin, fcim yk
sikaan ainoa amerikkalainen ,so£>
vanki — ja heitä kerrottiin <dfeen
)idjätuhatta.^-^ ei ,«Ies yrit^nyt
karata sotavuddleiriItS, vaan,oleili­vat
mieluunniin sielli j a " y ^ e ^ t^
vihollistensa "kahssai'
Huoittispäiväit sotäVabiäeb koVak-si
keittamisien'iarkbitökseiia «akak­si
Ipääseikkäa, äeliCettiin äUUtynbä-le
luUjakuitoallb.
Yhteni t^kbifokseiia oo opettaa
sotilaille, "miteh v^tustetäan pu­naisien
"aivbpfesiiä** ' Tbiseha
tarkoituksäia bn opettaa "ataenk-kalalsme
sbtilallle - sb^arvblä.
jotka monä amerikkalaiset ovat^^il-meisesti
tchhoittatitet koifamUhistien
sbtava^kileirilia : . ~ . -
BIsunituii uutistredon, mukaan a-m^
riktf»l^iiytg'*' t»iOfe»v»>nkfen 'edessä
el olb kommanistimaissa huono koh^
telu tai rääkkäys, sillä' ^kpmmimls-t
im tavoite, kuten osoittautui Kore­assa,
on |KaI]oit'kehit^eempi, kau-askantoisemi^
v j a .-pitemmlHe. iäh-täävä...
IGkäli ,on olemaisa l o i u l l i -
nra ase, niin se^ei ole p<Hnnd äkä
pyssy;: vaan psykologinen di.aattedi-
Unen ase sellaisella kuin &inan
kommunistit sitä käytävät», sanoi
majuri lVillisum E. Mayer.
; ."Kommnnis^t alpitevatiutj^
selitti.. että ;v(Stta(vat sblavainidcn
tekeytymälli ystäviksi
"Ov<g|älIa ' tavaia", ' kerrbtasm
meille^ kommunistit opettavat sit­ten
vangeille asioita, yrittämättä
käänbyttää ^ heitä kpmmunist^ksi,
(Ilmeisesti rauhanaatetta ja muuta
sdiaista vilUtyätä ~ K) jotka osoit-tautuvatisotavanklenv^
liuomaamatta
vahlbgollisikä. . 7hdb«valtaIalsiUe
maailmanvalloittajille. -
E l i kuten majuri .-Mayer^ sanoi-
"Yksikään yhdysvaltaläliien, sota­vanki
ole ^ tuUut/ varsinaiacksi
knmmiin^*i*'^'ri'*' «»vtf^ a«**äiti'n yjssi
kolniaimes on oUut ^iteistbiminnas-sa.
. _
v-f''' :0::;':-{;\:t-^%v ^^5"'?^^
Me rohkenemme fcliitenkin «päil-lä.
että ^kovaksi.keitettyjen** sota-vankien
kasvatus tuottaa voiperän:!
E i .sUti, etteivätkö amerikkalaiset
« a a olla.Iujia j a päättäväisiä iotit
laita>ggToinen! maailmansota bsoftfi
«ttä amerikkalaiset: ovat verrättb^
man hyviä sbtHäitaldn.
Riitta ^Korean sota osoitti, aivan
pämva^taista. ^^^^ ^ .
^ Kysybiys el slis^^ble amerikkafei-sista
.IhnUsiriä j a sbtilauia. vaaii i>ii-tä.'
minkSlalsta^ sotaa he, joutmrat
Uiynäla. Puolustaessaan maataan
ia-bHceutta natsismia, ja fasismia
vastaan.' amerikkalaiset blitrat hy­viä,
kistlvia j a IbiSla s ö ^ t a .
Joutuessaan tuhansia^ > mälll^
pS?h?n k"*f«r"*^"*n y«*r«^n
amerftkalaisel :oHvät kpvapämeises-fa
^jj^pagandasfa ^huotunat&i .täVk
hUm, eitt lie blfvat-^UmOli sait-la
ja niinmuodoin he olivat
raalien: mielestä "huonoja sotui
Vaikka, esimerkiksi rinnan
kuvotusta aiheuttanut "Big Piet
tv kuvassa amerikkalaiset ."v.
vat" viikcm vaihteessa Korean a
kerrassaaB yiivpimaisesti, histj
linehtösiasia kuitenkin on, ett
meriäralaiset sotavoimat ole
Ipin^uin ennen - kob(iaiineet>j
'sU>ta nöyryytystä, mikä tuU Ä
osaksi "tasapeliin" päättyni
lKbreab'^Soda^ minkä piti j »
muutamassa ^iiikos£ia amerikfc
toi' ratkaisevaan voittoon. ; r
Vain täinä seUttää eräitten
r i ^ a l a i s ^ kenraalien valitusv
snta.,'JBttS,. anierikkalaiset o
"hubÄpja sotilMta'' Koreassa.^
, "TäittS iieUttää Korean sodan
p u p l i b i ^ ' bsitelyt amerikkaU
sota-a^iii'tubtijain valitokse
ihniettdyt dltä kim amerikkal
j a heiään Uiftblaisensa "makas
adduimä^^ kuopissa ja kiviei
kaba kum käyttivät ampmn»
taan-^ ' > , ^.
Sotaan' vbidiaan viedä valhe
ten tunnusten suojissa ja va!
Hutta s b 6 mi siksi kova koulu,
slelia.^riisntaan .pikamarssissa
heen naainiotpbis.
Siksi voidaan sanoa, etta kof
kbitettyjä.sofavankeja ei voida
väRäa. l ö t ä t u l » vain sikihi
H käytävl sota on todella o i ^
maan^olifbissbta liyökkääjlä.
laan. - r TnTnfäkoara. ^ '