Vapaus, March 3, 1962

              vSiVt)i',2 Lauantaina, maälisk. 3 p. — Saturday, March 3- 1962
VAPAUS.
ömui of P i n n i t Canadians. Es»
tsHUahed Nov. 6. 1917. Authorlzed
as*iecond class pukU by tbe Post
V fflcfc Department. Ottava. Pub^
>^^ed thrice weekly: Tuesdays,
^ > nvursda;ys and Saturdays by Vftpstia
Publishing Company Ktd., at 110O-102
"Eäiji 8t. W.. Sudbury, Ont^ Canada.
Telepbones: Bus. Office 08. 4-4284;
Editorlal Offlce OS. 4-4?85, Managet
E. Suksi. Editor W.£kldnd} Mailing
Äddress: Box 69. Sudböry,'Ontario.
Advjertising rates Upon aBplioatloii.
Traöslatlon freo of;ch%ng^
TILAUSHINNAT:
canadasaa: i v t 8.00 « kk. 4J6
3 kk. 2.60
Yhdysvalloissa: 1 vk. ft.OQ 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
lii
Rauha Algeriaan • i . ; . r < ' i ; : - • ..
Näitä rivejä kirjoitettaessa, torstaina, ei ole vielä saatu täyttä
• varmuutta siitä, päättyykö Ranskan 'likainen'^ sota Algeriassa kuten
'V; 'ehiienkaikkea ranskalaiset ja algerialaiset toivovat, mutta kaikki mer-
• kitviittaavat kuitenkin siihen, että jo kahdeksatta vuotta jatkunut A l -
•'gerian sota on päättymässä'sekä-Algerian että Ranskan kansojen
yhteiseen voittoon. Huolimatta siitä mitä, mahdollisia puutttellisuuk-
./jsia-isiinä tulee aluksi Oleman, rauhan palautuminen Algeriaan tulee
""iöhtamaan ennenmmin taL myöhemmin Algerian täydelliseen itse­näistymiseen.
Toisaalta, vaikka Ranskan imperialismille Algerian
itsenäistyminen on menetys, Ranskan kansa tulee rauihan palautumi-
. . s e n ansiosta säästymään nuorison veren vuodatuksesta j a päaSemään
' irti-sodista, joita eri hallitusten johdolla on käyty — 102 päivää lu-
' kuunottamatta — yhtämittaisesti 23 vuotta.
• ' ' • ' . ' M a r r a s k u un 1 pnä 1954 alkaneen Algerian sodan päättymisestä
. ,on puhuttu paljon ja neuvoteltu paljon, kirjoitti asiasta noin viikko
Sittien Suomen laajimmin leviävä työväenlehti Työkansan Sanomat
ja selitti tilannetta mm. seuraavasti: Kuite*hkin vasta viime loka­kuussa
Sveitsissä käydyt salaiset neuvottelut alkoivat kantaa tulosta,
joka nyt on johtanut siihen, että Ranskan hallitus on jo hyväksynyt
. . sovintoehdotuksen . . .
Sopimuksen sisältö on vielä toistaiseksi salainen, joten siitä tihku-heisiin
tietoihin on syytä suhtautua varauksin. Kipeimmät kysymyk-
•• set olivat kuitenkin Saharan öljy, Ranskan Algeriassa olevat sotilas­tukikohdat
j a ranskalaisen väestön asema. Ennakkotietojen mukaan
Algeria itsenäistyttyään olisi hallinnollisesti vastoussa myös Saharas­ta,
mutta ulkomaiset yhtymät saisivat käyttää öljy- ja kaasulähteitä
samein kuin muissakäin arabimaissa. Toisin sanoen: toimiluvat an­nettaisiin
määrävuosiksi ja Algeria saisi tietyn osan voitoista: Soti­lastukikohtia
saisi Ranska pitää edelleen hallussaan, mutta määräaika
o l i s i huomattavasti toimilupia lyhempi. Algeriassa olevien ranska­laisten
asema järjestettäisiin, niin, että he saisivat taatun vähemmistön
kansalliskokoukseen, kansallisuuden valinnassa (.Algeria tai Ranska)
olisi •kaikilla viiden vuoden harkinta-aika ja alaikäiset voisivat odot­taa
ratkaisuaan siihen asti, kunnes cvat täyttäneet 21 vuotta..
:• Jos —^ kuten ilmeiseltä häyttää — sovintoehdotus noudattaa näitä
periaatteita! niin kumpi osapuoli on joutunut perääntymään kannas­taan?
Päällisin puolin-tarkastellen voidaan todeta, että F L N : n (Alge-riäh)
uusi pääministefT^en Khedda hahmotteli jo viime syyskuussa
.Saharan osalta ohjelman, jota nyt osapuilleen noudatettaneen. Soti­lastukikohtien
kohdalla näyttää taas F L N myöntyneen ^niten^sillä
aikaisemmin sen tiedetään olleen melko jyrkästi niitä vastaan. Ja
: ranskalaisten aseman määrittelyssä tulos viittaa pyöreään kompromis­siin,
johon molempien osapuolten kannat ovat päässeet vaikuttamaan.
Suurena .kokonaisuutena katsellen kuitenkin Ranska on- nyt —
vihrtloinkin ottanut lusikan kauniiseen käteen. Tyrmättiinhän Me-
• luöin.sovintoneuvottelut Ikesällä 1960 lähes suoralta kädeltä ja Parii-
«'^ytilti-: epätoivoisesti sekoittaav peliin Messali Hädin johtamia "kan-
;sanisniieiisiä'\ vaikka F L N sanoutui heistä jyrkästi i r t i . Samoin ni-inenomään
Pariisi kaatoi viime kesänä Evianissa ja LuggriniSsä käy-
^J^, neuvottelut ijqklkuivaiheeseen. Kun nyt kuitenkin sovinnon tiet
^•tiftttuvat olevan avoinna, n i in vastattavaksi jää. eikö tähän pisteeseen
olisi voitu päästä jo alunperin? Miksi on pitänyt vielä kerran liata
Ranskan nimi likaisessa siirtoYnaasodassa, uhrata mittaamattomia ta­l
o u d e l l i s i a arvoja ja syöstä koko Algerian väestö julmalle^ kä»*simys-
. . . t e n t i l l e?
V .i..Kuitenkin kun ja jos Algeriaan saadaan-aselepo ja tietä ruvetaan
viitoittamaan uudelle itsenäisellfe arabitasavallalle, niin Algerian krii-
••siä.ei silti ole vielä pyyhkäisty pois päiväjärjestyksestä. Äärioikeis­tolainen
terrorijärjestö OAS vaanii yhä tilaisuutta, muovipommit
pacikkuvat ja kaappauksen uhka väikkyy ilmassa^ Ja vaikka OAS:n
.: Vsuora toiminta" saataisiinkin ehkäistyksi, niin harjoitettu myrkyn-
... JcylVö voi vielä kauan Äantaa surullista satoa. Kaiken kaikkiaan A l -
Igeria on tyypillinen esimerkki siitä, mitä ahnas imperialistinen riisto
•^lopultakin merkitsee. Mutta myös siitä, miten hellittämätön kamp­pailu
sitä vastaan lopulta kantaa hedelmän — olkoon, että kertahei­tolla
ei kaikkia tavoitteita saavutettaisikaan.
Tapaus V. K. Krishna Menon
Kymmenen päivää kestäneiden Intian yleisvaalien lopputulokset
^eivät ole vielä (keskiviikkoiltana) tiedossai mutta pääministeri Neh-
-rtt.n johtama Kongressipuolue näyttää saaneen odotusten mukaisesti
Voiton samalla kun •'kcmmunistivastaiset" voimat — mukjlanlukien
kommunisnuvastaista lippua kantava Praja Sosialistipuolue — ovat
-saaneet melkoisia tappioita.
• / . i . . : * . Erikoishuomio kiintyy kuitenkin tässä vaiheessa pääministeri
Nehrun oikeankäden miehen, puolustusministeri V. K. Krishna Me-nonin
vaalitulokseen PohjoisrBombayssa.
~ Kuten Intianvaaleja seuranneet kansalaisemme tietävät, Krishna
Menon on ollut yleensä edistyksellisen ohjelmansa perusteella "mal­kana"
koko imperialistisen maailman silmissä. Tämän mantereen,
varsinkin Yhdysvaltain suurlehdet, radio ja muut propagandalaitokset
pitivät "sydämenasianaan" Menonin häviölle saattamista näissS vaa­leissa.
Vaalipropaganda Menonin pään menoksi Yhdysvalloissa alkoi
jo vähää ennen vaalitaistelun alkua Intiassa. Esimerkiksi pääminis-
V teri Nehruakin "pommitettiin" tällä mantereella vieraillessaan kysy­myksillä
ja vihjauksilla,^ttä milloin hän aikoo ottaa pesäeron Meno-
, nista, joka on tosissaan pyrkinyt seuraamaan Intian puolueettomuus-ohjelmaa
myös erältä tärkeitä kansainvälisiä kysymyksiä ratkottaessa.
' Asiaan tietenkin kouluurettä Menonia vastaan nimitettiin ehdok­kaaksi
kovanaamainen taantumusmiesJ. D. Kripalano, jonka vaali­taistelun
tunnuksena o l i kommunistivastainen propaganda, kuten en-nenvanhaan
oli pääkallon j a ristissä olevien sääriluiden viiri meri­rosvojen
tunnusmerkkinä. •
- T ä k ä l ä i s e t Suuren Rahan lehdet toivoivat ääneensä ajatellen Me­nonin
tappiota ja valoivat kannuja etukäteen siitä, miten käy Meno-
" n i n , joutuuko hän tappiolle, ja kuinka paljon häviää, ja että Menonin
•tai>pio olisi tavallaan myös Nehrunkin tappio.
Mutta taantumuksen toiveet olivat tUrhia. Vielä keskeneräisten
laiicujen perusteella Menonilla oli tiistai-iltana jo lähes 60,000 äänen
etumatka. Hänellä oli kovapaamaisesta kommunismin vastustajasta
kahden äänen etumatka yhtä vastaan!
Vielä ei ole lopullisia tietoja Intian vaalituloksista, mutta ilmap
mibuta on jo selvää, että taantumusrintama imperialistfslne tausta-hiifehineen
sai sielläkin "nauttia" kirvelevästä vaalitappiostn.
Presidentti Kennedy Jkaimattaa:
ayaruiiil - r? ''"''^ t"??--. f'
Washington.— Presidentti Ken­nedy
sanoi lehtivastaanotoUaan.
viikko sitten keskiviikkona pitä­vänsä
"erityisen rohkaisevana"
Hrushtshevin ehdotusta, että Yh­dysvallat
ja Neuvostoliitto yhdis­täisivät
voimavaransa avaruustut­kimuksen
alalla.
- Presidentti ilmoitti vastaavan-'
Si^ Hrushtshevin ehdotukseen j o '
keskiviikkona. — Vastaulcsesta
tulee käymään ilmi Yhdysvaltain
toivomus siitä; että avaruuden
hutkimista jatkettaisiin rauhano­maisessa
hengessä, hän sanoi.
'—.Olemme ilomielin valmiit
käymään asiasta neuvotteluja
vaikkapa täällä Yhdysvalloissa tai
missä tahansa muualla. Mutta
voisimme tietysti myös käydä
neuvotteluja kahden Neuvostolii­ton
kanssa, presidentti kaboi.
Kennedy piti ajatusta ihmisen lä-hettäihisestä
kuuhun liian aikaise­na
tässä vaihcess^, kun häneltä tie-duisteltiin.
missä määrin Neuvosto­liiton
ja Yhdysvaltain mahdollinen
yhteistyö avaruustutkimuksen alal­la
edistäisi kuulentojen toteutumis-a.,
: •
Tällä hetkellä tiedämme vain,
että molemmin puolin on mielen-
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Onko yleisistä kirjas­toista
ja kirjakaupoista poistettu
vissejä teoksia? Jcs on. niin minkä­laisista
teoksista on kysymys? Ovat-
KO rasisti- ja natsimieliset kirjat
•luvallisia" ~ . \ s i a a n kiinnostunut;
Vastaus: Vissit kirjat ja julkaisut
on Canadassa kielletty pääasiassa
nioraelikysymysteri' perusteella,
(esim. "Lady Chatterlys Lover") e l i
siksi kun sensuuri on katsonut ne
.siveettömiksi.. •
Sen lisäksi on muistettava, että
kirjastolautakunnat eivät kiirehdi
Ostamaan lainattavaksi työväenmie-H
lisiä kirjoja, ellei lukeva yleisö tie­dustele
niitä ja siten painosta nii­den
hankkimista. Yksityisten omis­tamat
kirjakaupat ovat taas kiinty­neitä
enemmän voittojen saantiin
kuin hyvän kirjallisuuden myyntiin
la siitä iohtuu heidän •sensuurin­sa"
ja varastojensa niukkuus työ-vfäen
kirjallisuuden tiimoilta.
Fasisti- ja natsimieliset kirjat
ovat maas.samme luvallisia.
kiinteä yhteistyöhön.
— Samoin tied^ihme kokemuk­sesta,
että on vaikea päästä yleis-,
luonteisista fraaseista tarkofn mää­riteltyihin
sopimuksiin, Keni\i^dy
jatkoi. — Viisanita mitä voimme
tehdä on luullakseni odottaa vas­tausta
Hrushtshovilta. Viime vuo-
:;ina emme ole havainneet mitään
merkkejä siihen suuntaan, että
Neuvostoliitto olisi ollut suostuvai­nen
esityksiimme yhteistoiminnasta
avaruustutkimuksen alalla. • Mutta
ehkä tilanne nyt on parantumaan
päin. •
Myös ulkoministeri Rusk antoi
keskiviikkona lausunnon avaruus­yhteistyötä
koskevasta ehdotukses­ta.
Rusk sanoi Hrushtshevin ehdo­tuksen
olevan lefvetullut vastaus
amerikkalaisten moniin samaa tar-
K o i t t a v i i n aloitteisiin.
— Tästä olemme meidän puolel-iamme
olleet kiinnostuneita jo kau-j'n.
Rusk huomautti.
Presidentti Kennedy puhui vas­taanotolla
lopuksi Laosin tapahtu­mista
ja sanoi Yhdysvaltojen jatku­vasti
pyrkivän toimimaan puolueet­toman,
riippumattoman Laosin hy­väksi.
Etelä-Vietnamin hallituksel­le
Kennedy lupasi kaiken sen tar­vitseman
avun "että hallitus pystyi-
.si todella palvelemaan Vietnamin
kansaa".
MITÄ G L E N N NÄKI?
Grand Turk, Bahama. — John
Glenn on hämmästyttänyt ympäris­tönsä
tiedemiehiä kertomalla loista­vista
"lumihiutaleista" tai "tulikär-päsistä".,
joita hän näki matkallaan
avaruudessa.
E i kukaan ole jlodella kyennyt ar­vaamaan,
mitä hänen näkemänsä a-
;iat voivat olla. Erään teorian mu­kaan
kysymyksessä oli muutamat
niistä miljoonista kuparineuloista.
joita Yhdysvallat viime vuonna lä-iietti
avaruuteen erästä koetta var­ten.
Ne saattavat olla myös av:i-
•uuskapselia lennon aikana tuke­neesta,
kuudesta pienestä moottori-raketista
lähteneitä kaasuhiukka-
, ? i a . . . . .
Myöskään niitä suunnattomia o-ranssin
ja sinisen värisiä nauhoja,
jotka Glenn väittää nähneensä, mat­kansa
aikana todistamansa kolmen
auringonlaskun aikana, ei kyetä-se-
'.iltiimään. Avaruuskapselin jarrut-laessa
alaslaskeutumisen aikana nä­ki,
avaruuslentäjä kullan ja orans­sin
väreissä hehkuvan kaasupallon
joka pian muuttui huikaisevan val­koiseksi.
Tämän ilmiön oletetaan
(Jatkuu sivulla 3)
-1.
JA PÄÄTTYY HUHTIKUUN 15 PNÄ. TILAUSTEN
HANKINTA SUORITETAAN KILPAILUN MERKEISSÄ
Kilpailun voittajille arvokkaita palkintoja
A-sarjassa - Waltham "Waterchief" 17-kivinen miesten rannekello - aryoltasoi
$56.50 tai samanarvoinen naisten kello.
B-sarjassa - Kodak Brownie Stiper Outfit (valokuvauskone) - arvo $21.95, si!?
sältyen väläh^yslaijnppu, fibnj ja kaksi patteria.
C-sarjassa - Proctor Deluxe höyry- ja kuiva silitysrauta - arvo 18.95.
Lehtemme levikkialueen paikkakunnat on jaettu
kolmeen eri sarjaan hankinta tavoitteiden perusteella
-i^uraavasti:
A-SARJA —-kuuluu paikkakunnat, joiden uusien ti­lausten
tavoite on 6 tilausta tai enem-^
man.
B-SARJA — kuuluu paikkakimnat, joiden uusien ti-laitsten
tayoite on 3—5 tilausta.
C-SARJA — kuuluu paikkakunnat, joiden uusien ti­lausten
tavoite on 1—2 tilausta.
Kilpailu ratkaistaan pisietulosten perusteella siten« että'
jokaisessa sarjassa annetaan ykal palkinto eniten pisteitä saa­vuttaneelle
uusien tilausten hankkijalle.
Uusimia tilauksista annetaan yksi piste jokaisesta kuu­kaudesta.
Uudeksi tilaukseksi lasketaan myös sellaiset tilauk­set,
jotka ovat katkenneet ennen helmikuun: 15 päivää.
Palkinnolle pääsyn ehtona on. että paikkakunta on täyte'
tänyt znyös sille asetetun tavoitteen.
Tämä iiusien tilausten hankintakilpailu on avoin kaikille,
siihen voi osallistua kuka hyvänsä.
Ryntäyksen aikana myönnetään uusista tilauksista IS%
palkkio kaikille tilausten hankkijoille.
Asiamiehet ja -naiset sekä lehtemme tilaajat ia ystävät,
ryhtykäämme yhteisvoimin lujan kilpailun-merkeissä haak^
kimaan uusia tilaajia Vapaudelle!
VAPAUS PUBUSHING CO. LTD. V ;
Johtokunta. .
S
jPaikkakuntien ja eri alueiden ha nkintatavoitteet ovat seuraavat:
ITÄ-CANADA— QUEBECIN
A L U E
Montreal 3
Rouyn . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Vai d'0r . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Malartic . . . . . . . . . . . l
KESKI-ONTARION A L UE Sioux Lookout
Atikokan i . . .
Geraldton
Nakina .
YLEISÖN KIRJE
6
ETELÄ-ONTARION A L UE
reronto . . . . : : . : . 6
1 i
1
1
Windsor . . . . . . . . . . . . . J . . . . ..
St. Catharines
Sprucedale j a Burks Falls . . . .
Sarnia ..
Sudbury—Copper Gliff 6 .
VVanup l ^iPi^on
Long Lake ja K e l l y Lake 1
AVahnapltae . . . . . . . . . . . . i . . . . . 1
VVhitefish 1
McKerrow ... _ ^ . . . . i . . . . . ^ . . . 1
Beaver Lake ja Nairn Centre 1
Sault Ste. M a r i e — 3
Wawa 1
Alattavva 1 Shaunavon
Gärson Mine ._ 1 ^unblane
Creightcn Mine i DJnsmpre
Waters Tovvnship 1 liorketon
• •. • Lac du Bonnet .
Rocky Mountain House
Waskatenau I
25
MANITOBAN J A SASK. A L UE
Meadcw Portage 1
1
1
i
1
1
11
BRITISH COLUMBIAN A L UE
Vancouver i . . 4
Sointula v2
Solsqua 1 - , , . . - —1
Salmon A rm — : _ — 4
Websters Corners (Haney)™-^ a
Ladysmith „-.__^i._-;__'.-.-i_i
»"^hase
Nanaimo .-—_ - - i _ L _ _ . . _ -,
New Westminster ^.
Port Kells
1
1
1
1
20 Macrorie 1 sicamous ^Ji.JZlJl 1
OSUUSTOIMINNALLISESTA
VALISTUSTYÖSTÄ
Mihin on joutunut se osuustoimin-tainnostus
mikä oli meillä suoma­laisilla
takavuosina? Aiottiin jo pe­rustaa
Vapaiislehteenkin erikoinen
osuustoimintaosasto. Nyt ollaan
hiljaa kuin hiiret. Katsommeko, et­tä
se on aikansa elänyt, ettei osuus­liikkeellä
ole enää merkitystä.
Tuli mieleeni ylläsanottu kun
luin Maiju Väisäsen kirjoituksen
Naisten Viiristä niistä vaikeuksis­ta,
mitä heillä cli osuusmeijerissään
ja voinen todeta oman kokemDkseni
pohjalla, että ne vaikeudet eivät ole
loppuneet vieläkään. Vaikka kehi­tyksessä
on menty eteenpäin, niin
osuustoimintaliike ei ole saavutta­nut
sitä, mitä siltä toivottiin.
Rupesimme täällä Port Arthurin
ympäristössä järjestämään osuus­meijeriä
R. B. Bennettin aikakau­tena,
jolloin pikkufarmarit olivat
.suuressa puutteessa, eivätkä saa­neet
vähäisiäkään tuotteitaan myy­dyksi.
Vastuksia meillä oli paljon. En-smnäkin
oli kysymys siitä, mistä
saadaan tarvittavat varat. Tci.sena
huomattavana vastuksena, jonka
tiesimme etukäteen, oli yksityis-omistajain,
oikeammin suuryhtiöi­den
ja heidän meijerinsä vastarin­ta.
Mutta emme "osanneet aavistaa­kaan
minkälaiseen vaikeuteen jou­dumme
työvoiman saanni-ssa: mistä
.'^aadajkykenevä liikkeenhoitaja ja
kannattavaa
la liikemiehiä. Jos, he toimivat hy­vin,
niin siitä on liikkeelle suuri
etu, muitta jos he toimivat huonos­ti,
niin liike siitä kärsii. Yksityis-liikkeen
työläisillä on niin ankara
kuri, että vain aniharvat pienet
osuusliikkeemme voivat sellaista
kuria toteuttaa.
Siksi katson, että osuustoiminnal-
Imen kasvatustyö on tarpeellista.
Tavaran hintoja emme voi laskea.
Kaupasta on kilpailtava.
1. Seppälä Port Arthur. Ont.
• * •
HUOMIO P O R J ARTHUR!
TILATKAA VAPAUS!
osuustoimintaa työvä­keä,
ja lisäksi johtokunta, joka osai­si
toimia vastuunalaisesti liikkeen
hyväksi.
Olen tullut -siihen lopputuloko
.".een, että jos ei meidän osuuiliik-keellämme
ole näitä mainitsemia 3
edellyttystä. niillä silloin on perin
vähän mahdollisuuksia pysyä pin­nalla.
No mistä sitten saadaan nuo mai­nitsemani
elimet eli henkilöt?
Se onkin j u u r i kirjoitukseni tar­koitus.
Jos emme pysty kasvatta-iiiaan
osuustoimintaa ymmärtävää
henkilökuntaa, niin silloin emme
tule onnistumaan csuustoiminnalli-sissa
yrityksissämme.
Nyt voi jokuvkysyä, että tai*vitse-vatko
osuusliikkeet erilaisia henki­löitä
kuin muut liikkeet. Siihen
vastaan, että tarvitseVsjt. "Sellainen
koira ei lintua hauku, joka väkisen
metsään viedään". Erikoisesti mei-jerilijkkees.
sä, jossa tarvitaan pal­jon
työvoimaa maidon jakelussa,
ovat osuusliikkeen työläiset samnl-
Kun helmikuun kylmänä sun,
nuntaina tapasimme Paavo Vouti­laisen
Toronton Don-haalilla, tuli
mieleen heti, että hänen matkansa
tarkoituksena ovat Suurjuhla-asiat
Eipä tullut sitä mieheltä itseltään
kysyttyä vaikka hetken puhelim-mekin,
ajattelin että "perästä kuu^
luu sanoi torventekijä". Voutilai­nen
keiloi tulleensa jet-koneella ja
Port Arthurista Torontoon kului
melkein sama aika lentäen kun;
lentokentältä Don-haalille autolla.
Siksipä se "linnuntie"- matkustami­nen
onkin tullut niin' suosituksi ,
kiireellisenä nykyaikana. j
Port arthurilaisilla näkyy olevan
kiireiset ajat sarjajuhliensa kans­sa,
mutta me tavalliset penkkiur­heilijat
ja musikin ystävät odotte­lemme
jo hartaasti niitä "väliaika,
tietoja"' Suurjuhlien järjestämis-talkoista.
Antakaapa kuulua. Olem­me
jo ajatelleet kääntää auton ncu.
kan Arthuriinj. päin kun juhla-aika
tulee, mutta olisi hauskaa saada
lehtien palstoilta lukea mitä kaik­kea
hyvää siellä suunnitellaan näil­tä
Suurjuhlia silmälläpitäen. On­neksi
olkoon vaan touhuillenne
portarthurilaiset.
— LSP.
• •
KIITTÄÄ TEKSTIN
PAREMMUUDESTA
En oikein tiedä ketä kiittäisin,
CSJ:n Long Laken osastoa, joka
kiinnitti huomiota siihen^ että leh­temme
teksti oli varsinkin toisella
sivulla toisinaan niin huonoa ettei
siitä saanuit, selvää ' kirjanoppinut­kaan",
vai kiittäisinkö Vapauden lii­kettä
siitä,' että se otti valituksen
huomioon ja korjasi vian? Varmuu­den
vuoksi kiitän molempiarBlllä
tapahtuneen korjauksen jälkeen
lehteämme on paljon hcijiompi lu­kea
näillä "vanhoillakin silmillä.
— Kiitollinen lukija.
10
LÄNSI-ONTARION A L UE
POIIJOISONTARION ALUE Port Arthur 6
Timmlns 3 Fort VViliiam L 2
South Porcupine . . . . : . . . . . 3 Intola ja A l p p i l a J - — 1
Pottsville (Porcupine) I Nör^th Bränch . . - - - . u - . . : . . - ^ . 1
Connaught Statlon 1 Stepsto/JelTarmolä) .^r 1
Pointe du Bois
\Vapella (Glayridge)
Cochrane . j . . 1
Kapuskasing 1
Hearst 2
Kirkland Lake 3
Swastika (Tarzvvell) — 1
Cobalt 1
17
Lappe ja. Ware .1 i . . - . _ . . . . _ 1
Miller (Murillo) 1
Kcministiquia - . . - . . . - . . i . - . . . 1
Mokomon j ^ - i . ; . . 1
Nolalu 1
Silver Mountain 1
Suomi, P. O. - . i —I
Finland l
A L B E R T A N A L UE
Canmore
Eckville ja Sylvan Lake
Elspeth (Benalto) . . . . . . . ..
Leslievillc ^ . . ..
Thorhild
Bingley . .......
Hespero
Rad\vay . — . . . . .
Blairmorc
is
TAVOITTEET ALUEITTAIN
Itä-Canada — Quebecin alue -JB
Etelä-Ontarion alue ..-t. 10
Pohjois-Ontarion alue : : — — - 1 7
Keski-Ontarion alue .v——c^--- 20
Länsi-Ontarion alue -,.;^.„.__— 25
Manltoban j a Sask. alue--^—i— 9
Albertan alue 11
B r i t i sh Columbian alue 15
Ulkomaat . ^ . . . l ^ - i - I - j . . . - — . 2
Yhteensä 115
PÄIVÄN PAKINA
"Yleisön osaston" kirjeet
Erä:j ystävämme ilmaisi päivänä
muutamana toimitukselle mielihy-vänsä
siitä, että Vapauden '.Ylei­sön
osaston" kirjeet ovat viime­aikoina
lisääntyneet. Se tekee leh­den
sisäsivut pirteimmiksi, sanoi
hän.
Samalla tämä ystävämme esitti
sellaisen väitteen, että hän ei oi­kein
tiedä, mikä on ero ns. paikka-kuntakirjeitten
ja "yleisön osas­ton"
kirjeitten välillä? "Jos "toimi­tus
selostaisi tätä asiaa hieman, se
voisi auttaa yleisön osaston kirjei­den
lisääntymistä lehdessll", sanoi
ystävämme.
Asia sellaisenaan ei ole aivan
uusi. siliä esimerkiksi vuoden vaih­teessa
pidetyssä Vapauden yhtiö­kokouksessa
kiinnitettiin huomiota
tähänkin kysymykseen, Sanotta^-
koon' kuitenkin heti aluksi, että
lehtemme toimitus on iloinen siitä;
että kansankirjeet ja "yleisön kir­jeitten''
osasto ovat viimeaikoina^
saaneet entistä suuremman huo-.
mion.
Mikäli on sitten kysyys paikka-kuntakirjeitten
j a yleisön osaston
kirjeitten välisestä Vjakajasta",
niin siinä suhteessa Vapaus seuraa
sanomalehdissä yleensä- noudatet­tavaa
mittaa eli puntaria.
Paiklcakuntakirjeet, mukaanlu­kien
työmaakirjeet, antavat luki­jalle
joko paikkakunta-, tai työmaa,
uutisia: Paikkakuntauutisissa ker-rotaanktmnallisasioista,
kuoleman-tapatiksista.
rakennussuunniteimis-ta,
järjestöasloista, työttönayysti-lanteista,
työmaiden aukeamisesta
jne. Samantapaisia, joskin liikunta­piiriltään
suppeampia, ovat työmaa-kirjeet
tnetsäkämplltä jne.
Yleisön kirjeitten- osastolla jul­kaistavat
lukijain kirjeet eivät sel­laisenaan
ole "uutisluontoista",
vaan mielipideilmaisuja: Yleisön
kirjeitten osasto on siis paikka,
missä lukijat voivat esittää asioista
oman mielipiteensä' lainkaan välit­tämättä
siitä, mikä on lehden viral­linen
kanta joko siitä tai tästä asi­asta.
Lukijan osastossa voidaan siis
vapaasti esittää vastustava, tai
puoltava kanta lehden viralliseen
kannanmäärittelyyn nähden. Ylei­sön
osaston kirjeessä voidaan i l ­maista
lulcijen jjnielipide siitä tai
tästä vaaliehdokkaasta, siitä tai
tästä kampanjasta, jne.
Juuri tällainen' l u k i j a in vapaa
kesl(ust«lu ja -mielipiteiden ilmaisu
yleisön kirjeitten osastolla antaa
todella arvokkaan panoksen lehden
sisällölle. täplä sittenkin, vaikka
Icaikkia mielipideilmaisuja ja nii­den
merkitystä el olisi aina ajatel­tu
aivan loppuun asti niin, ettei
asiasta^ voida ilmaista vastakkaista­kin'mielipidettä.
M i i a tHssä :tarvi,taan on ensinnä­k
i n se, että, ilmaistaan avoin ja
iehti mielipide kunkin oman har-kmnarimukaan',
ja toiseksi se, että
ollaan ' nokkaan ottamatta" valmii­na
kuulemaan tai lukemaan se, mi­tä
jollakin toisella saattaa olla sa­nottavaa
saman asian "toiselta"
puolen. \.
> kuten tiedetään, • "yleisön osas­tojen"
ikitjeetikaikissa lehdissä —
n i in työväenlehdissä kuin porvari-lehdissäkin
— ovat lyhyitä, mutta
s i l t i ytimekkäitä. Rajoitetun tilan
vuoksi Vapauden kokoisessa leh­dessä
julkaistavat yleisön kirjeet
eivät saisi olla, poikkeustapauksia
lukuunottamatta muuta kuin keski;
määrin noin 150 sanan mittaisia.
Se ei ole tosin pitkä kirjoitus,
mutta jos asiaa harkitaan huolella
puolelta ja toiselta, niin 150 sanan
mittaisessa kirjeessä voidaan esit­tää
melko tyhjentävä ajatus yhdes­tä
asiasta. Jos tekee mieli esittää
ajatuksensa toisestakin asiasta,
niin siitä voidaan tietenkin kirjoit­taa
toinen "yleisön kirje", ja n i in
voidaan puhua, tai tässä tapauk-^
seasa kirjoitta kaikista mielessä
olevista asioista, j a s i l t i pitää kesf
kustelukirjcet pirteinä ja suoraan
naulan kantaan iskevinä.
Toimituksen kannalta katsoen
Vapaus seuraa yleisön kirjeitten-kin
käsittelyssä sanomalehtien
yleisiä tapaa: Kirjeet puhtaaksikir­joitetaan
ja korjataan kielellisesti
niin, että ne ovat kieliasultaan
kunniaksi sekä lähettäjälle että
Ifehdelle: MUTTA A S I A A N EI K A ­JOTA.
Yleisön kirjeitten sisällöstä
ei vastaa toimitus, vaan lähettäjä,
ja niinmuodoin niiden sisältöä ei
muuteta.
Toimitus ei tietenkään pyri mi­tenkään
määrittelemään sitä, mitä
asioita näissä yleisön kirjeissä kä­sitellään.
Aiheitten täytyy, olla l u ­kijain
itsevalitsemia.
Mutta kun lehtemme lukijat ovat
työläisiä, farmareita ja muita pik-kuihmisiä,
sekä rauhanpuolustajia
yleensä, niin siitä johtuu luonnos­taan,
että valtaosa yleisön kirjeit­ten
sisällöstä pyrkii tavalla tai toi­sella
antamaan rakentavan vas­taisiin
yhteiseksi eduksi parempia
tuloksia, mitä pitäisi tehdä ja mi-
•, • i ; ., .•••ti.- --•-•: -'• • Xi.:-.. •
ten suhtautua siilien tai tähän s«ttc-kaan.
^
Yleisön kirjeitten osastossakaan
ei' tietenkään voida julkaista ehdot­tomasti
"kaikkia" kirjoituksia. Mi­kään
lehti ei voi julkaista esim.
sellaisia kirjoituksia, joiden vuoksi
voi nousta oikeusjuttu tai herjaus-syyte
eli jokin muu vabingonkor-vausuttu.
Meidän lehteämme ei ole
liioin perustettu rylimäriitojen
lie^sonoista eikä keltaisen lehdistön
harrastaman parjaus- ja panettelu-kirjoitusten
julkaisemista -varten.
'Muita rajoituksia ei toimituksen
taholta yleisön kirjeitten sis^l^Ue
panna. . .-rav-
-. VastapidetyssS yhtiökokoul^a
herätettiin toimituksen puolesC^ivi^
rallisesti kysymys sutä, että^Jlei-sön
'kirjeitä nimitys ei ole paras
mahdollinen, sillä se antaa a i i p l^
vasenkätisesti sellaisen kSsityK^,
että siinä osastossa jullcaislaän
vain sellaisia kirj oituksia, jot|ca; «sie­vät
muka muualle kjclpaa; TjEurkoi-tus
ei kuitenkaan ole se, kuteaCyl-läolevästa
näkyy, sillä yleisön kir­jeitten
osasto on sitä varteni^SHä
lukijat; kirjeenvaihtajat ja :]i^p-^
naan lehtemme lukiapiirin uJ^O'"
puolellakin olevat henkilöt voivfit
siinä esittää oman mielipiteensä
joko siitä tai tästä asiasta.. • .*
Mahdollisen v ä ä r i n käsityksen
poistamiseksi sietäisi siis luurkita
koko osaston nimen muuttamilta.
Esim; joku seuraavista olisi käsit­tääksemme
parempi: Lukijan siub^.
Lukijan mielipide, Kansan ääM,
Lukijan ään^i tai jokin muu. Mah­dollisesti
joku lukija voi esittää
paremman muutosehdotuksen^' hji-käli
muutosta kaivataan, kuten ;t()i-mttus
olettaa. — —
Tämä vastaus venyi luvattoifil^
tauksen kysymykseen: miten sai-[pitkäksi, mutta toivottavasti el aa­van
tarpeettomaksi "tilan haas­kaukseksi".
— Känsäkoura. V