1965-02-18-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2^ Torstaina, helmik. 18 p. — Thursday, Feb. 18, 1965 V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNIStH CANADIANS Estjjblishcd Nov. 6. 1917 M A N A G E R : E S U K S I OKFIce A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4 , I L I B E R T Y ) EDITOR: W , E K L U ND . . TELEPHONE Publiihed thiice weeklv: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Limited' 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada. Mailing Addi-ess: Box 69 Advertising rates upoii applicaticn, translation fr^e of charge. Authorized as sqcond classmail by the Post Office Departmentj Otta\va, and fiJr payment of pcsiagiJn cash. A, • ; i ; M e m b e r ; o * CANADIAN lANGUAGE-RRESS^ TIL.XUSUINNAT: CanÄda.ssa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA::«a • .^r-' . . 3 kk. 2.75 1 vk: SIO.OO. 6 kk. $5.25 Suomp.^sa: 1 vk. 10.50. G kk. 5,75 PUOLUCEftOMUUDEN LINJA SAKSAN SUHTEEN Saksan demokraattisen tasavallan. sa korkeakouluissa opI^Keiee usci-valtioneuvoston puheenjohtajan | ta afrikkalaia ylioppilaita. Walter Ulbrichtinkut-suminen Yh-! Sak.san liittotusavallaila Länsi^ distyneeseen Arabitasavaltaan on I Euroopan johtavana teollisuusmaa-nostanut esille kysymyksen Saksan J na^ on myös kiinteät taloudelliset molempien valtioiden suhteista A f r i ! yhteydet Afrikan maiden kanssa, kan nuoriin valtioihin. Tätä asiaa jUsei.ssa Afrikan mais.sa se auttaa käsittelee nigerialainen lehtimies i tehtaiden mm. radio- ja autotehtai- Femi Coleide; jonka kirjoittaman | den sekä rautateiden rakentamises-artikkelin neuvostoliittolainen uutistoimisto A P N on välittänyt. Algeria. Egypti, Guinea^ Sansibar ja monet muut Afrikan maat ovat ! siirtomaa-asemasta vapautumisensa ' jälkeen olleet hedelmällisessä yh-: sa. Mutta liittyvät länsisaksalaiset Afrikkaan suunnitelmat rakentuvat täydellisesti Hitler-Saksalta halveksunnan värillisiä kansoja kohtaan ja ro,t,ucrotte]ua puolustavani ascn-tcep. W^^utahan ei voi otdottaakaan valtiolta, jossa hallituksen avainasemissa istuu samoj^ miehiä, jotka aktiivisina puolsivat ja aikoinaan toteuttivat Hitlerin ei-arjalaisten kansojen tuhoamissuunnitelmaa. Afrikkaan on lähetetty jopa diplomaatteina entisiä natseja. Nuorten afrikkalaisten valtioiden .suurelle bisnekselle". Ensimmäi-j kansallisia tunteita kunnioittaen nen ja tärkein tehtävä (ässä on säi-1 D D R e i pidä vllä minkäänlaisia yh-lyttää imperialistinen herruus ke- jeyksiä Etelä-Afrikan tasavallan ro- Salazarin kanssa yhteisjtuumin riistävät Angolap ja M,osanibi)(in kan- 60J9. Län$j'£^ksa painostaa suoraan A f ' / i k a n nuoria valtioita ja pakottaa ne alistumaan jipperialistisecn sa-nelupolitiikkaan. Mutta Sansibarin äskeinen kokemus sen solmiessa Mitä imiut saifoyat M i u i i i j i i n j i s s B ^^ Holmes Alexander sajpoi syndilcaattisessa arUk(:eli.s^aii Richmondin Jnd?J3«fldept-lehd^ sp.yraavasti: "Jotain ihanaa tapahtuu Etelä-Vietnamissa. Siitä on tullut koetinkivi amerikkalaiselle luonteelle. Meidän miehemme kublevat siellä joka DDRn''"kanss7'\uplomaatU^^^^^^^ Päivä, ' " " « a »leiden kuolema^^^^^ . . . Tästä koettelemuksesta me suurlähettilästasolla osoitti, että i Länsi-Saksan kanssa on puhuttava kovaa kieltä ja lyötävä takaisin kaikki diktatuuriotteet ja kiristys-' yritykset. Aikoinaan Yhdistynyt Arabitasavalta.^ Algeria, Ceylon, i Odotettu ja tervetullut Ujgpu lukiten-OTi -uatistiedoissa •4ferrottu,_Canadan.oni koKosi salkoihin maanantaina eM vastaliStn 98 vuoden kuluttua lyjaamme itsenäistymisen jälkeen. .Ja toisin kuin oikeislosuunnan poliittiset pessimistit selittivät, Canadan kansan suuri enemmistö tervehti myönteisesti tätä uutta karisalli.sen itsenäisyytemme symboojia. Asiasta käydyn keskustelun yhteydessä — ja Vapaus on lukeutunut yli 30 vuotta omaa lippua toivoneisiin canadalaispiirei-h i r \ ~ meidän lehtemme on moneen kertaan ilmaissut mieh-piteenään, että mikä tahansa oma-lippu on parempi kuin ei milä*an omaa lippua. Mutta nähtyämme nyt uuden lipun iie- : huvan lipputangossa meistä töntuu. että se on sekä taiteelliselta" kannalta että a.siapohjalta katsoen odotettuakin miellyttävämpi. Meillä oh siis vihdoinkin oma erikoinen lippumme. Nyi, on vain huolehdittava siitä, että tämä komea lippumme saa liehua vapaassa ja itscrrä"i.sessä maas.sa — ettei sen yläpuolelle nosteta TJSAh tähtillppua merkikst~^itu. että WaU: Street on rohmunnut loputkin tuotantolailcksemme ja luon-nonrcsurssimmc käsiin.sä. Innoittakoon uusi lippumme kaikkia eanadalaisia ponnistelemaan entistä päkttävämmin yhdysvailalaisen suurpääoman maahan tunsottumistlri^asta.an'?ekä Canadan kansallisen vapauden ja itsenäisyyden säilymisen puolesta. Huolehtikaamme canadalaisina .siitä, että tällä lipulla on oma l-unnioitettu paikkansa itsenäisessä Canadassa. Rohkaiskoon tämä lippu toimintaa ja taistelua Canadan perustuslain uusimisen puolesta niin, että tässä kahden kansan ja monen kansallisuusryhmän maassa tuntisivat kaikki olevansa eanadalaisia. Olkoon nyt salkoihin nostettu lippu merkkinä siitä, että me eahadälaiset_ haluamme pitää ranskalaisesta ja englantilaisesta Ganadasta sekä-niiden yhteydes.sä olevista kansallisuusryhmistä koostuvan veljellisen liiitovaL-tion voimakkaana, yhtenäisenä ja itsenäisenä. Täm.ä voidaan/^ toteuttaa ennenkaikkea ja vain siten, että uusitaan perustuslakimme niin. jotta siitä tulee canadalaisten oma.ja iiimcn- ^omaan Canadan kumpaakin kansaa palveleva ja tyydyttävä perustuslaki— maamme tulevan suuruuden kulmakivi. Vain täten menetellen takaamme kansakuntana nyt salkoihin nostetulle lipulle pysyvän hulmuamispaikan: i kiihkolle eikä militaristeille. Niin .suhteeseen teollisesti-kehittyneistä i ;,i)ä esimerkiksi r.uinea .solmi kan muistirsekä näiden poliitti.seen hei -: 1 sainvälisen sopmuksen nimenomaan ' itiuteeir ja edustaa tyypillistä uus-; i DDRn kanssa^ koska tämä-vultio on .<oloniali.smia. ^ I puolustanut "Afrikan valtioita impe i Lisäksi Läiist-Snksa on perinyt 1 1'ialistien avoini!ssa-h.v,ttkkäyksi.ssä: " Bonn, DDR, Arabit ja Israel . ' "Viimeksikuluneen paiin viikon aikana ja vähän enemmänkin, on ulkomaiden uutistiedoissa loskeleltu melko yksityiskohtaisesti otsikossa mainittujen maiden "— Länsi-Saksan, Itä-Saksan. Yhdistynyt Arabitasavallan ja Israelin välisiä suhteita. Ja niiden yhteisenä summana voidaan todeta, että Länsi-Saksa on ajautunut pahamaineisen Hallsteinin oppinsa perusteella osapuilleen samanlaiseen asemaan missä oli aikoinaan satukirjojen harakka, mikä tervatulle lankulle laskettuaan huomasi. että"ensin tarttui kiinni pyrstö- ja kun se kovasti riuhtaisten aukesi, niin silloin tarttui kiinni nokk-a" jne. loppumattomiin. ; Lyhyesti saneen. Länsi-Saksan hallitus pelkäsi karsivansa arvovaltatappion arabimaailmassa ja yritti selviytyä siitä uhkailemalla, että-jos Bonnin ääni ei kuulu, niin silloin saatte mitä kuuluu ja kuka käskee. Mutta kun voimat eivät ilmeisestikään riittäneet, niin Bonnin viskaalit joutuivat perääntymään täydessä epäjärjestyksessä ja lupaamaan arabimaille yhtähyvää ja kahta kaunista —- mutta sekään ei vielä autta- ULBRICHTIN VIERAILU \ Kiista sai alkunsa Itä-Saksan (DDRn) valtioneuvoston puheenjohtajan Walter Ulbrichtin ensi viikolla alkavaksi määrätystä Kairon vierailu.sta. Länsi-Saksa pelkäsi tämän tarkoittavan, että Yhdistynyt Arabitasavalta antaa diplomaattisen lunnustuk.sen Itä-Sak.saljjo. Mutta kun Bonnin visr kaulit eivät saaneet Kairoa peloiltelulla ja kovilla puheilla perääntymään, niin silloin Länsi-Saksan hallitus lupasi "lopettaa aseitten viennin Lsracliin", mitä Kairo on kat.sellut I .\lgcriaan. Egyptiin; Kongoon ja Angolaan. 1 Saksan demoki-a;itlinen tai-Mivaita vie Afrikkaan päiiasia.ssa kontita ^evyen ja eiitvise.sti kemianloolli-jiiudon tuottcit-i rakonniLsaineita •ja kokonaisia sementtitehtaita sekä .<aias(usa!uk.sia. DDK on rakcnla- 1 nut Ghanaan j a Guineaan maanosan i Hiuriinmat kirjapainot, varustanut : koneilla ja iailteilia Conakryn la-diokeskuk- sen ja .San.sibaiin valoku valaboratorion Kaikki tehtaat edus- .avat tekniikan viime saavutuksia. Äskettäin Sak.san dfmokiaaltincn, ia.savalta allokirjoitii joukon supi- .nuiksia. jotka laaienlavat taloiidcl-li. sta yhteistyötä Afiikaii valliotdcii Jcan.s.sa. DDKn yliopistoi.s.sa ja nniis- Goldwater tyytyväinen Johnsoniin . Wa.shing(on. — Kntiiien srnaat-to: i ja republikaanisen puohircn presidenttiehdokas Barry (i«»ld- «:atcr, jolle amrrikkalaisel ääni-s-täjät järjr.stivät tappion vaaleissa, ilmoitti jälircn, ctlä Johnsonin hallitus suniittaa ulkopolitiikas- .saan toimenpiteitä, joiden toteuttamista llän.on esittänyt jo. pitkän aikaa. Tässä yhteydessä. (Jold-uator kannatti Fohjois-Victnamiii vastaan suunnaltucn hyökkäys-toimenpiteiden laajentamista. Puhuessaan republikaanisen puO: mitetttiva Pohjois Vietnamia. .Mutt;i silloin meita syytettiin liiDasiii ja Nixon ovat puhuneet, kolmen vuoden ajan siltä; e t t ä US.V:n oli.si pommitettava PohjOLS-iVetnamia. Mutta. .<Nilioin meit äsyytettiin lupasin- ja sodanliet-sontapolitiikasta..sanoi en.; tinen presidenttiehdokas. .Ja nyt tällaista pommitusta kutsutaan val iioviisaaksi teoksi Kokouksen jälkeen antamas.saan i>aastattelu.ssa (Joldu^ater sanoi, että Yhdysvaltojen on lishttävh meri-ialkaväen. meii- ja ilmavoimien määrää IZtelä-Vietnami-ssa etelävietnamilaisien sissien kaikkien luiolto-iciden tuhoamiseksi. Toinen neuvosto-laiva Montrealissa Montreal. — Neuvosoliittolaineii lahtil-iiva, Indigirska, saapui Mon ! jtroalin satamaan maanantaina ku! • -joftuaan jääniiihkien liivil.se jotk:i ' pysiiyltiväl, toisia laivoja multa ei I ; vät 'unienkaan . antaneet huolestu , mi.sen aihetta venäläisellä kaotec ! nille. liidis^iiska oli toinen neuvos'.olai va joka saapui Montrealini tänh vuonn.!. Alulta, sfn osjiksi ei lullut , unnanlaisla kohtaloa mitä tapahtui ; i Volkhovgesille, joka yli kolmen v i i: koii ajan oli j u l l i i n u t j a i h i i i , vaan paäsi .'atamaan ilman että olisi oi lut mitään merkittävamp,:ä vaikeni Ia I.aivaii kaj)!e('ni, .Aiulici Piiu-ja lunov yaivoi. etta •j^älilanne o!i ko kolailla kehno viimeiset 10 mailia ' .nm a tilaniie ei kiiiteiikaaii ollut .lian huono." I lla.i sanoi. eUä Indigirsk^i olisi ' VG;IIII; Ivlu-ntäa lOpäiväistä niaJ kaa Ilanipnnsta jos han oli.sj ollut varincinpi jäätilanteesta .St. I.auTen ce loella. "Oiiinine hyvin varov.nsia .uksi kun lOki oli jneille tunleniaton ) :i Oleille o i i i i i n o i t u . e l i a jäätilanne tu l;'-! olemaan paha. Olimme kovin )y.\ly\Ji.sia joella olevrsla laivalii kcnneviitoista ". Kapt. Pincjaninov on tyoskeiinel i lyt usi,'ita vuosia iieuvoslo-aikti kaa 'ai\aliikenleen palveluksessa. • Ihiiii sanoi, etta tiianne St. La\v . re.Mce jodia ei ole m m paha nm; a' se oa neuvostopolijolassa. 'i.M)') tonnin kantoinen tnclij^irska kuulun .\rtic Sleam.ship linjan lai viiees.-cn ja s^'ii kotisatama on Mur Länsi-Saksa on ottanut täy.sin päinvastaisen kannan. Koko sen viennistä .Afrikkaan menee 30 pro-j ^ - n t t i a Etelä-Afrikan tasavaltaan ja ; tuonti siellä on viiden viime vuo-• den aikana lisääntynyt 40" pio.sen-1 l i l l a ja nousi vuoden 196."J loppuun menne.s.sä lie^,") miljoonaan dolla-' iin. Länsi-Sak.san hallitus ja pan-; kil myöntävät tuon tuostakin laino-1 ja ja luottoa eteläafrikkalaisille ro-tukiihkoilijoille. Saksan liittotisavalta rakentaa mm. sotilaskohteita Angolaan. Suu-: limmat länsisaksalai.sef konsernit ; ovat sijoittaneet valtavia pääomia ! Portu!,'alin siirtomaihin ja yhdessä den samaa maista. j voimme nousta sellaisena suurmaana, jonkalaista e i t h i s t o r i a t u i i n e . -y'--- ^ Mahdollisesti muistatte menneisyydestä sam^nlaiifiet sanat jotka ^ lausuttiin 22 vuotta sitten: " . . . Vuosien kuluttua siitä tullaan maan Volgan sankarillisena taisteluna: Kun tulette Saksaan, niin säng^ kaa, että olette nähneet meidät makaamassa Sfalin^rädissa, kuten dän kunniamme ja johtajamme vaativat Saksan .suuren kunnian pU(^; Sotilaan joka lähtee taistelukentälle pitäisi tietää, että hän • jos hän p a l ä ä r i i i n hänen pitäfei»'^^^^^ (Valtakunnanmarsalkka Hermann suvreenruuttr'vlT^^^^^^ 30 päivänä vuonna 1943 Stalinpradin edustalla « 1 " ' a ei voi sanoa kaikista'Afrikari | Jeelle Kuudennelle »^en^^ pitämästä radiopuheesta.) • •inirtit iituitniniflutiitBi BflinUQI Tunnustamalla molemmat_Saksan valliöT^a pitäjmällä niitä tasa-arvoi-[ Vietnamin ammatti- , : ItM-lakko päättyi sina taloudellisina ja poliittisina kumppaneinaan afrikkalaiset voivat osoif.aa noudattavansa johdonmu kaisesti liittoutumatonta ja it.senäi.s-tä ulkopolitiikkaa. Afrikan valtioille tämä on ainoa oikea ja edullinen asenne, ja siten ne myös antavat oman panoksen.sa Sak.san ongelman ratkaisemiseen ja edistävät kan.sain-väli. sen jännityk.sen lieventämistä sekä maailman nuhan lujittamista planeetallamme. liiton vetoomus Hanoi. — Vietnamin ammatilli: nen kesku.sliitto kehottaa ammatti-järje. stöjä, lehdi?töä Ja kaikkien maiden a^nmattiliittojen jäseniä ryhtymään tamttaviintoimenpitei- .siin lisätäkseen tukeaan, jolta ame-i rikkalaisten Havanna. — Meksikossa" olevan amerikkalaisen Gsnerai Motors-yhi^ i ymän 1,500 typläisen lakko, jok?;,,,, j jatkui lähes 3 viikkoa, päättyi lakko. . i laisten voittoon. - } Preijsa Latina-tietotoimiston Mek-V j likosäa olevan kirjeenvaihtajan ilf..,> moituksen mukaan työläisten pait- • koja korotetaan ]akkotaisteIun.U4t..' imperialistihyökkäa- • jo^sena. Samoin yhtymän johtajat : - jion etenemiset voitaisiin pysäyttää, ovat sitoutuneet pidättäytymään >. ilmoittaa uutistoimisto VIA. henkilökunnan»siirroista ;. 100 uutta tilausta Vapaudelle Täkali>isvt suurlehdet huomioiden Vapaus ri voi luonnollisestikaan suuruudellaan kerskua. .Mutta jos huomioidaan maailman polttiipisteistä, sekä oman maamme I... „. ,- f. V i •>< ...."tavaninen lukija" vakmaisten a hennoke-skuKMSta, lyovuenpiireista ' . . \ . , „, , , .... siamiestcn ja-naisten Iisaksi; 2) Le parlamcnttimaolta. urheilukentiltä . u -4 • ,, ! , .. . . . ... vitystyo saadaan parhaiten joukkoja kiiltluuritoiminnan piireistä .saa-:. .: ^ . ., ... . —^ . . . , , . j . ,. , työn pohjalle silloin. JOS ryhdytään tavissa olevat uutietiedot, niin pai ., ,,. i „. . . •• • . . . . , . j 4.. „ 7, i paikallisesti kyllin hyvissä ajoisia jon loytvv lehdestämme sellaisia!, . V • . . • • ^ ... . V . kampanjan valmistaviin loimenpi-tositieto; a ja niiden arviointeja, mi-! ^^.^jj^ tä yksistiiän kaupallisten lehtien! lukijat oivat saa mistään. ; Lehtemme pyytää siis osastoja Valistuneina ja aikaansa seuraa I seuroja, kerhoja ja muita yhdlstyk-vina ihmisinä täkäliiset kansalai-j siä ryhtymään hetikohtaisesti tar Uusien tilausten hankintakilpailu alkaa maalisk. 15 ja päättyy huhtik. 15 pnä PALKINNOT - Jokaisessa .sarjassa jaetaan yksi palkinto, joka on SIO.OO rahassa. « « • t • fl Vii':ii,oma.iset sanoivat, etta koi inannen huvan. Lenan, odofelaaii vielä saapuvan niyoheinnun tamaii talven .iik.mji eika sen odoteta koh t:iav;:nniil.iaii.ViuKeiiksia satamaan. paasy..->sa. ' • seir.mc tarvitsevat siis Vapautta ni menomaan tietojen välittäjänä. Toi-saaUa Vapaus, kuten työväenlehdet yleensä, tarvitste lisää lukijoita, voi dakseen tehostaa ja parantaa pai vehtaan. Tässä mielessä un jirjestetty maa liskuun L5 päivänä alkava, kuukau den kestävä Icvityskampanja, jonka ' päätarkoituksena on hankkia Vapaudelle vähintään 100 uutta tilaa- I jaa, ja siinä yhteydessä uusia kaik ; k i . päättymässä olevat tilaukset. | Kokemus on osoittanut kaksi seik-! kaa: I) Vapauden levitys onnistuu! peellisiin valmistelutöihin levitys kampanjan hyvl'ks:; SamaUa pyyde tään Vapauden kaikkia lukijoita, j o i l la on siihen mahdollisuus, ryhty mään "vapaaehtoiseksi' asiamiehek-i si ja -naiseksi tämän levityskam- ' panjan ajaksi. tcn tavoite on 6 ti lausta tai enemmän. R SAHJ.A — kuuluu paikkakunnat. joiden uusien tilau-s-ten tavoite on 3— 5 tilausta. C-SAH.L\ — kuuiuu paikkakunnat " ~ joiden uusien tilaus . tcn tavoite on 1--2 ti lausta. KILPAILU RATKAISTAAN PISTETIILOKSELLA Uudesta tilauksesta annetaan Y K SI P I S I E JOKAISESTA K U U K AU RYNTÄYKSEN Y L E I S P A L K I N X O. $25.00 Sarjapalkintojen lisäksi a n n e t a ä v ^ i2öM rahapalkinto ryntäyksen voittajalle, joka prosentuaalisesti - -Saavuttaa korkeimman tuloksen suhteessa paikkakuntansa tavoittec- = seen nähden. Palkintojen lisäksi ryntäyksen aikana myönnetään kaikille uusien ti lausten hankkijoille 1.5'; palkkio. ' Uusien tilausten hankintakilpailuun < voi osallistua kuka tahansa. . , , , Keholtamme kaikkia lehtemme ! tilaajia, asiamiehiä ja -naisia sekä.~> KILPAILU UUSIEN TILAU.STEN HANKINNA.STA Paikkakunnat on jaettu' kolmeen en sarjaan-uusien tilau.sten hankin tatavoitteiden perusteella se^nia^ va.sti: • parhaiten silloin, kun levltystyöhiin . . \ S . \ R JA — kuuluu paikkakm»nat.Md paikkakunta on täyttänyt myös osallistuu mahdollisimman. ° moni DESTA.. Esimerkiksi koko vuoden o-^astojen. na.stenkerhojen ja V O K lilauksesta saa 12 pistettä. Henki misteluseurOjen jasenia osal .stJ^ lö. joka sarjassaan saavuttaa kor " hankintakil kcMmm.n pistemäärän. julLsietaan P ' ' ' ' " " ' - Jokainen veimme omalta sarjansa soittajaksi. f"''^;'.".!!.'""''^..^'^*"". [^^'^^'"^'r Uudeksi tilaukseksi lasketaan' l'saaimsta. hankkimalla yhden myös sellaiset tilaukset, joiden en ' ^'P''"*'*!.*';7°'™ i .kaamme tehokkaasti, etta Vapaus ; lehdelle saadaan vähintään 100 uut- ' ta tilausta levitysryntäyksen aikapaV ; Vapau$<kustännusyhtiöii •;; v \ j o h t o k u n t a , j / y - tinen tilau.saika on pä ä t tynyt en nen helmikuun 1 päivää 1965. Palkinnolle pääsyn ehtona Oii. et joiden uusien tilaus sille ;'.seletun haiikintalavoittesn. Paikkakuntien ja alueiden hankintatavoitteet: Ensi viikko "veljeysviikko" Canadassa IläCanada — Quebecin alue .Montreal - .. . - Rouyn Vai dOr . Malartie . . kettäin tehtyjen sopimusten, .-:-;fusteella. tuiee Arabitasavalta .saamaan huomattavia määriä koneita ja teollisuuslaittcita Itä-Saksasta. Tältä pohjalta | ,., aarimmäisNyden 1 Hamilton . katsoen Ita-Saksalla on suhteel-;-oJm;,t Canadassa eivät lisen luja asema siellä. ^0Imakkaal kuin ne Kääntäen asiain toisin pam k;iisc<inmiii OKana. — Pääministeri l'earsoii sanoi talla viikolla, että vihan vl i Toronto Elelä-Ontariun alue I ' näemme, miten tukahui on • Bonnin vastaanhanL;oilte!u historian ctcenpäinmenoa vastaan ; Lansi-Saksa uhkasi tämän ju- I pakan nousun alussa, etta .^e ' katkai.see HaMsteinin o p i n mu-i taan suoralta kädeltä suhteensa Kairoon, jos Yhdistynyt . Aral)itasa\'a11a tunnustaa Itii- I Saksan. Mutta huomattuaaiv itla presidentti Na.sserCl ole jelkiiiK-n mies. jota voidaan ta- I ioudellisiMa j a muilla kostotoi-f m n i) i t e i 11 ä u 11 k a i 11 e n t a i V u t -! enää ole olivat ai \Vindsor St. Cathaiine.<- Sarnia .; Ke.ski-Ontarion alue- Sudbury — Copper Cliff 6 Wanup . . . . 1 Long Lakeja Kelly Lake 1 1 1 i 1 •i 1 ' \ ' ' •1: Länsi-Ontarion alue British Columbian alue Hornepayne . Geraldton . .. Nipipon - . i . - - AVahnapilae /- AVhitefish . McKerrow . . . . i . . . . . . . . . . Beaver Lake ia Nairn Centre . Sault Stc. Marie Wawa . . . Garson Mine . ... AVaters Township — Naughton Azilda Manitoba ja Sask. alue Meadow Portape Shaunavon .. Dunblane Dinsmore v . . — — — Rorketon . —- — . ' • Vancouver . . j . 4 ^ , Solsqua _ —. . . , I . V I Salmon .-\rm . . - — 1 ~ : \Vebsfers Corners 1 20!soinlula » 1 Ladysmith _*"r 11 Chase 1 11 Nanaimo .__ 1 1 • I I I New Westminster — ' 1 Lac du Bonnet . . - — . - - - i - . . - - . 1 13 I Veljeysyiikon (Biötherliood • \Veek) johdos lii ahtamassaan lau : simnos^a hän ' saiioi. että Jämä on johI li 11 liI siit;i, .eUä miIjooiial eaiia (l.ilaiset ovat ilmaisseet" inielipi • .teensä näiden paheiden johdo.sfa. ' Samalla hän kuitenkin tiiniuisti että vielä on olema.ssa^ erinäisi.ssä niittasiihteissa rotu- ja uskonnollis ta syrjintiiii Canadassa ja kau11a niaailman. llän lisäsi j ä m ä n laii sniiloonsa liiiohiioitlessaan, etiä Ca nadan imilalai.stcn neuvö.slo . oli karsain silmin selittäen, etta Lansi-Saksan a.setehtailijain Is- '-a^' Boim perääntyi tasta u l i - 1 ^.^.ij,.yj;viikon johdosta raelin kanssa tekemän salaisen sopimuksen mukaan oli Bon- ..•.Jnatnieli.sesta. a.senteesla, kutcnj. , . • : . .... nin aikomus myydä Israelille sotakalustoa peräti $80 miljoo- fuolh^jlurSrkaa^^^TiU- 'mitä ' nart arvosta- aina kivääreistä tankkeihin ja lentokoneisiin asti mahdollisia suunnitelmia impe- Mutta luvatessaan, että aseiden lähetys Israeliin lopetetaan, rialistisilla valloilla on Israe- 10 i l'ohjoi.s-Ontarion alue Timmins . . . . . . . . . ; . . i . . South Porcupine . . . . . . . . Pottsville (Poieupine) - Coehrane . . ; Kapuskasiiig ... . . . . . . . . . . Ilcaist . - Kirkland I.ake . . . . . . Taiz\vell ja Eby Coball 13 Länsi-Ontarion alue Macroric ... Wapella (Uusi Suomi) 1 ' ' 1 ' Levitysr>'ntäyksen tavoitteet aineittain f i I I » « I t t t y f T i » t t * f - Cl 3 ; Port .Arthur . 3 JFort Willialn I l Intola — Alppila . . .. 1 Tarmola —North Rranch 1 Lappe — Kivikoski - 2 Miller (Murillo) . 3 Kaminisliquia .. 1 Kakabcka Falls — Conmee . - . - Nola I u . . - . . - . . . . . - -. - . - . Silver Mountain — Jaekpine . u . Sioux Lookout . Albertan alue 1 2 I Canmore - - - - - — — 1 t i Eckville — Sylvan Lake 1 l ; Leslieville . 1 1 \ El.speth — Benalto — _ 1 i ; T h o r h i I d 1 IJBinbley 1 I ! Hespero 1 1 j Roeky Mountain House li LI.' - • • • . 1' 8| Itä-Canada — Quebecin alue 6 1 Etelä-Ontarion alue 10 Pohjois-Ontarion a l u e — _ _ - 46 Keski-Ontarion alue 19 Länsi-Ontarion alue 20 Manitoban j a Sask. alue . . — 8 Albertan alue 8 B r i t i s h Columbian alue _ — — „ " I3 8 Yhteensä loo PÄIVÄN PAKINA Länsi-Saksa väittää ilmai.s.seensa vieläkin vaatimuksen, että Yhdistynyt Arabitasavalta ci saa muka antaa edes de facto tunnustusta Itä-Saksiin hallitukselle, jos Kairo mielii olla hyvissä kirjoissa Bonnissa. Tällainenon tilanne, tällä het keila. Bminisfa tulleitten uutistietojen mukaan Länsi-Saksa katsoo karsain silmin sitä, jös_ Yhdistyneen Arabitasavallan presidentti Nasser ottaa vaikka mi§sä muodossa vastaan Waller Ulbrichtin. Toisaalta tämä vierailu on, kun huomioidaan Arabitasavallan asenne j r merkitys koko Afrikkaan. Todella "ajan merkki" HALLSTEININ OPPI Bonnin hallitukset ovat toisensa perään seuranneet ulkopolitiikassa ns. Hallsteinin oppia, jonka mukaan Länsi-Saksa yksinään on "Saksan laillinen edustaja". Tämän käsityskannan mukaan Länsi-Sak.san hallitus on uhannut katkai.sta diplomaattiset suhteensa kaikkiin maihin, mutta ei Neuvostoliittoon, jotka antavat Sak.san demokraattiselle tasavallalle (Itä-Sksaile) diplomaattisen tunnustuksen. Toisaalta- vaikka Bonn onkin myöntänyt Kairolle vis.sin määrän talousapua, Länsi-Saksan osakkeiden arvot ovat arabimaailmassa mclko alhaisessa-kurssissa nimenomaan edelläkerrotun salaisen asesopimuksen, takia; jonka perusteella Israel on saanut melkoiset määrät länsi-saksalaisia aseita ja ripuita sotavälineitä. Itä-Saksan osakkeet ovat siellä voimak-kaassa nou.susuunna.s.sa. Esimerkkinä mainittakoon, että ässiin nähden, Länsi-Saksan hallitus katsoi nyt aiheelliseksi antaa lupauksen Lsraelin asei.s-lami. sen lupettarni.sesta. j Nhitä rivejä kirjoiJLetiaessa ei \ ole luonnoll).'-estikaan täyt-(ä j varmuutta sntä mjlen .selviää} Länsi-Saksan—ja Arabitasaval-1 lan_ välinen kii.sta Ulljrrchtin ' "vierailun tiimoilta. Tuntuiii kuitenkin siltä, että , Bonnin ! voimat eivät riitä Yhdistyneen Arabitasavallan peloitteluun, tarkoittaen sitä, että Ulbricht-ille annettua vierailukutsua oi peruuteta. Ehdottomasti varmaa on kuitenkin .se, että Länsi-Saksa on Hallsteinin oppeineen täydellisesti umpikuja.ssa. Eivät edes Länsi-Saksan sosialidemokraatit pidä enää järkevänä tekona sitä, että tästä "opista" yritcr tään pitää kiinni. Hallsteinin oppi edustaakin kylmän .sodan erästä merkittävää tukipilaria ja !<en täydellinen romahtanii-" nen tarkoittaa osaltaan myös kylmän sodan vastaavaa heikkenemistä. Ky.symys on vftin ajasta. SIJAINEN MUSSOLININ KYNSISSÄ Meille sanottanee, että '•kuolleit len"(diklaat torien) ei ole lupa luurata"' ja- vaikka "huiiaisivat-kinj,- heidän_kyntcn.sä ovat kuitenkin JO pelimcatynect Multa niiii yksinkertainen oi a sia valitettavasti kyllä ole. AP.n iiutislicdossa kerFpMiiii m e i l l e tiistaina esimerkiksi seu raavaa: . "Rooma —Ilallitusviranoinaise! vclo.sivat eilen illalla Italian vuon na U)2i) Vatikaanin kaassa tekemään sopimukseen ja kielsi (sen perusteella) väittelyä aiheiilla neen saksalaisen "Sijainen" näv telmän (The Deputy) esityksen liissä roonialaiskatolisuudeii keskuksessa, "Mutia niiyttiilijiiryhmä esiT.i kuitenkin näytelmän erää.ssä kirjakaupassa 150 henkeä käsittäviiile yleisölle . . , To.siasia.ssa tämä näytelmä esi lelliin-«'salaa" ikäänkuin diktaattori Mti.ssolini ei olisikaan kiiol ^lut;. yiläinainittn päivänmiiäiii on mielcnkiintoincii. ^JQJIei muistimme petä, Mussolini suoritti""" vallankaappauksensa vuonna lf)22. Mii.ssolini oli siis fasistikomentoincen hallinnut Italiaa jo noin .seitsemin vuotta silloin kun tehtiin Vatikaanin kanssa v^l02ö-sopimus, minkä perusleel. -la "Sija'isen""esitys nyt Roomassa k i e l l c l t i i n. Tosiasiassa näylolmienkin csitvs saattaa olla loisinaan hyvin jännittävää ja samalla aatteellisesti suorastaan vallankumouksellista homm a a vielä kerran vuonna 1.965. Tama ilmenee Rooma.sta tulleista muista uutistiedoista missä kerrotaan ensinnäkin, että "Sijaisen"' esittämisen kieltäminen tapahtui välitiömästi Vatikaanin vaatimuksesta. Se kuulemma loukkaisi jo-lenkiii Vatikaania, ko.ska mainittu fasislilaki nimenomaan ' kieltäii Vatikaanin "loukkaamisen". Mitähän Vatikaani oikein pelkää? Totuuttako? Mutta roomaliiisot niiytlolijät panival lujasti kampoihin. ,\P;n uutistiedon mukaan he yrittivät jo lauantaina esittää Gian Maria Vo-lonten-- johdolla harjoitteleman.^ näytelmän erää.ssä hätäisesti in\ "jjrovi.soidussa. eli kyhätyssä tcat-terissa. mutta poliisit e.stivat sen väittämällä, cTTä Volonte ei ollut hankkima viriHiomaisiita lurvalli "suuslupakirjaa k.o. rakennukselle" . Näytelmä piti esitettävän kirkon kellarikerroksessa. "Maanantai-iltana- näyttelijät menivät puolen mailin päässä olevaan erää.scen kirjakauppaan ja kutsuivat sinne noin 150 henkeä kä.sittäneen ylei.sön, mukaanlukien sanomalehtimiehiä, arvostelijoita, vasemmistolaisia kansanedustajia, j a niin tuli niiytelmä esitetyksi. Sivumennen sanoen näytelmä "Sijainen" on parhaillaan Suomen Kan.sallisteatterin suuren näyttämön ohjelmistossa ja on saavuttanut siellä suuren ylcisöme-nestyk. sen. Mutta minkälainen on tämä näy-tolmä^ joka sai Mussolininkin nousemaan ylös haiitfastaan, voidaan nyt kysyä? ' " Lynyesti kertoen .se on länsi-saksalaisen nuoren kirjailijan, Rolf Ilochhuth on hänen nimensä, esikoisteos, mikä perustuu histori-allisTin tosiasioihin. ; Näytclmä.ssä syytetään, että fa-sismikaudella elänyt ja vaikuttanut sekä vasta sodan jälkeen kuollut Paavi Pius XII ei pannut edes tikkua ristiin miljoonien juutalaisten hyväksi joita murhattiin natsien loimesta. Toisin sanoen tämä nuori länsi-saksalainen kirjailija arvostelee mainittua paavia siitä, . . . "Mc halusimme käyt tää oikeut ettei hän käyt t änyt suurta arvo-tammc näytelmän csitttämi.seksi' ^valtaansa Hitlerin uhrien pelasta-sanoi Volonte. Myöhemmin ko ^ misen hyväksi, ja että siten mene-koonnumme päättämään mitä telle.ssään hän kantaa osavastuun teemme tämän jälkeen'." Viime sunnuntaina olivat näyttelijät istumalako.ssa k.o. kirkkora kennuksen pohjakerroksessa il maisiak.seiMi siten vastalau.seonsa. siitä mitä tapahtui. Ja kun paavi puolustautuu sillä, että Pius XII sekaantumisen asiaan olisi voinut no.stattaa vieläkin kauhistuttavam pia toimenpiteitä naisien taholtjv niin kirjailija Hochhuth kysyy puolestaan: "Mikä toimenpide olisi kauhistuttavann.pi teko kuin kuuden miljoonan ihmisen murha?" Siltä varalta, jos meille sanotaan, että "Sijainen" näytelmä on, jos ei aivan jumalanpilkkaa, niin ainakin uskontovastainen-ja katolista -kirkkoa mustaava luomus^ n i i n siihen on allekirjoittaneeir vastaltavjhseuraäva: "" Emme ole t ä t ä näytelmää nähnyt esilfcttynli. emmekä edes lukcu nut sitä. Mutta lukuisten taidear7 vostclijain selitysten mukaan täS' sä näytelmässä esiintyy syvästi u.skovaisia ja inhimillisiä ihmisiä mukaanlukien eräitä katolisia pap-. peja. Tosiasiassa näytelmän pääroolilla oleva Isä Fontana on sy välliscsti uskovainen katolinen pappi, joka joutuu kaikesta huolimalta erään SS-miehen ammulla-vaksi. T", Itse näytelmän kirjoittaja. Hochhuth, joka on prolestanttius-koon kuuluva, sanoo suhteesta ksr-totiseen kirkkoon: "Minulla on ehdottomasti positiivinen (myönjeif nen) kanta katoliseen kirkkoonv^Vr Saa nyt sitten nähdä mikä täst? ."Sijaisen" esityksestä Italiassa ke-hittvv'' — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 18, 1965 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1965-02-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus650218 |
Description
Title | 1965-02-18-02 |
OCR text |
Sivu 2^ Torstaina, helmik. 18 p. — Thursday, Feb. 18, 1965
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNIStH CANADIANS
Estjjblishcd Nov. 6. 1917
M A N A G E R : E S U K S I
OKFIce A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4 ,
I L I B E R T Y )
EDITOR: W , E K L U ND
. . TELEPHONE
Publiihed thiice weeklv: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited' 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing Addi-ess: Box 69
Advertising rates upoii applicaticn, translation fr^e of charge.
Authorized as sqcond classmail by the Post Office Departmentj Otta\va,
and fiJr payment of pcsiagiJn cash. A, •
; i ; M e m b e r ; o * CANADIAN lANGUAGE-RRESS^
TIL.XUSUINNAT:
CanÄda.ssa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA::«a
• .^r-' . . 3 kk. 2.75
1 vk: SIO.OO. 6 kk. $5.25
Suomp.^sa: 1 vk. 10.50. G kk. 5,75
PUOLUCEftOMUUDEN LINJA SAKSAN SUHTEEN
Saksan demokraattisen tasavallan. sa korkeakouluissa opI^Keiee usci-valtioneuvoston
puheenjohtajan | ta afrikkalaia ylioppilaita.
Walter Ulbrichtinkut-suminen Yh-! Sak.san liittotusavallaila Länsi^
distyneeseen Arabitasavaltaan on I Euroopan johtavana teollisuusmaa-nostanut
esille kysymyksen Saksan J na^ on myös kiinteät taloudelliset
molempien valtioiden suhteista A f r i ! yhteydet Afrikan maiden kanssa,
kan nuoriin valtioihin. Tätä asiaa jUsei.ssa Afrikan mais.sa se auttaa
käsittelee nigerialainen lehtimies i tehtaiden mm. radio- ja autotehtai-
Femi Coleide; jonka kirjoittaman | den sekä rautateiden rakentamises-artikkelin
neuvostoliittolainen uutistoimisto
A P N on välittänyt.
Algeria. Egypti, Guinea^ Sansibar
ja monet muut Afrikan maat ovat !
siirtomaa-asemasta vapautumisensa '
jälkeen olleet hedelmällisessä yh-:
sa.
Mutta
liittyvät
länsisaksalaiset Afrikkaan
suunnitelmat rakentuvat
täydellisesti Hitler-Saksalta halveksunnan
värillisiä kansoja kohtaan
ja ro,t,ucrotte]ua puolustavani ascn-tcep.
W^^utahan ei voi otdottaakaan
valtiolta, jossa hallituksen avainasemissa
istuu samoj^ miehiä, jotka
aktiivisina puolsivat ja aikoinaan
toteuttivat Hitlerin ei-arjalaisten
kansojen tuhoamissuunnitelmaa.
Afrikkaan on lähetetty jopa diplomaatteina
entisiä natseja.
Nuorten afrikkalaisten valtioiden
.suurelle bisnekselle". Ensimmäi-j kansallisia tunteita kunnioittaen
nen ja tärkein tehtävä (ässä on säi-1 D D R e i pidä vllä minkäänlaisia yh-lyttää
imperialistinen herruus ke- jeyksiä Etelä-Afrikan tasavallan ro-
Salazarin kanssa yhteisjtuumin riistävät
Angolap ja M,osanibi)(in kan-
60J9.
Län$j'£^ksa painostaa suoraan A f '
/ i k a n nuoria valtioita ja pakottaa
ne alistumaan jipperialistisecn sa-nelupolitiikkaan.
Mutta Sansibarin
äskeinen kokemus sen solmiessa
Mitä imiut saifoyat
M i u i i i j i i n j i s s B ^^
Holmes Alexander sajpoi syndilcaattisessa arUk(:eli.s^aii Richmondin
Jnd?J3«fldept-lehd^ sp.yraavasti:
"Jotain ihanaa tapahtuu Etelä-Vietnamissa. Siitä on tullut koetinkivi
amerikkalaiselle luonteelle. Meidän miehemme kublevat siellä joka
DDRn''"kanss7'\uplomaatU^^^^^^^ Päivä, ' " " « a »leiden kuolema^^^^^ . . . Tästä koettelemuksesta me
suurlähettilästasolla osoitti, että i
Länsi-Saksan kanssa on puhuttava
kovaa kieltä ja lyötävä takaisin
kaikki diktatuuriotteet ja kiristys-'
yritykset. Aikoinaan Yhdistynyt
Arabitasavalta.^ Algeria, Ceylon, i
Odotettu ja tervetullut Ujgpu
lukiten-OTi -uatistiedoissa •4ferrottu,_Canadan.oni
koKosi salkoihin maanantaina eM vastaliStn 98 vuoden kuluttua
lyjaamme itsenäistymisen jälkeen.
.Ja toisin kuin oikeislosuunnan poliittiset pessimistit selittivät,
Canadan kansan suuri enemmistö tervehti myönteisesti
tätä uutta karisalli.sen itsenäisyytemme symboojia. Asiasta
käydyn keskustelun yhteydessä — ja Vapaus on lukeutunut
yli 30 vuotta omaa lippua toivoneisiin canadalaispiirei-h
i r \ ~ meidän lehtemme on moneen kertaan ilmaissut mieh-piteenään,
että mikä tahansa oma-lippu on parempi kuin ei
milä*an omaa lippua. Mutta nähtyämme nyt uuden lipun iie-
: huvan lipputangossa meistä töntuu. että se on sekä taiteelliselta"
kannalta että a.siapohjalta katsoen odotettuakin miellyttävämpi.
Meillä oh siis vihdoinkin oma erikoinen lippumme. Nyi,
on vain huolehdittava siitä, että tämä komea lippumme saa
liehua vapaassa ja itscrrä"i.sessä maas.sa — ettei sen yläpuolelle
nosteta TJSAh tähtillppua merkikst~^itu. että WaU:
Street on rohmunnut loputkin tuotantolailcksemme ja luon-nonrcsurssimmc
käsiin.sä.
Innoittakoon uusi lippumme kaikkia eanadalaisia ponnistelemaan
entistä päkttävämmin yhdysvailalaisen suurpääoman
maahan tunsottumistlri^asta.an'?ekä Canadan kansallisen
vapauden ja itsenäisyyden säilymisen puolesta.
Huolehtikaamme canadalaisina .siitä, että tällä lipulla on
oma l-unnioitettu paikkansa itsenäisessä Canadassa.
Rohkaiskoon tämä lippu toimintaa ja taistelua Canadan
perustuslain uusimisen puolesta niin, että tässä kahden kansan
ja monen kansallisuusryhmän maassa tuntisivat kaikki
olevansa eanadalaisia. Olkoon nyt salkoihin nostettu lippu
merkkinä siitä, että me eahadälaiset_ haluamme pitää ranskalaisesta
ja englantilaisesta Ganadasta sekä-niiden yhteydes.sä
olevista kansallisuusryhmistä koostuvan veljellisen liiitovaL-tion
voimakkaana, yhtenäisenä ja itsenäisenä. Täm.ä voidaan/^
toteuttaa ennenkaikkea ja vain siten, että uusitaan perustuslakimme
niin. jotta siitä tulee canadalaisten oma.ja iiimcn-
^omaan Canadan kumpaakin kansaa palveleva ja tyydyttävä
perustuslaki— maamme tulevan suuruuden kulmakivi.
Vain täten menetellen takaamme kansakuntana nyt salkoihin
nostetulle lipulle pysyvän hulmuamispaikan:
i kiihkolle eikä militaristeille. Niin .suhteeseen teollisesti-kehittyneistä i
;,i)ä esimerkiksi r.uinea .solmi kan muistirsekä näiden poliitti.seen hei -:
1 sainvälisen sopmuksen nimenomaan ' itiuteeir ja edustaa tyypillistä uus-;
i DDRn kanssa^ koska tämä-vultio on . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-02-18-02