Vapaus, February 18, 1965

              Sivu 2^ Torstaina, helmik. 18 p. — Thursday, Feb. 18, 1965
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNIStH CANADIANS
Estjjblishcd Nov. 6. 1917
M A N A G E R : E S U K S I
OKFIce A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4 ,
I L I B E R T Y )
EDITOR: W , E K L U ND
. . TELEPHONE
Publiihed thiice weeklv: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited' 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing Addi-ess: Box 69
Advertising rates upoii applicaticn, translation fr^e of charge.
Authorized as sqcond classmail by the Post Office Departmentj Otta\va,
and fiJr payment of pcsiagiJn cash. A, •
; i ; M e m b e r ; o * CANADIAN lANGUAGE-RRESS^
TIL.XUSUINNAT:
CanÄda.ssa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA::«a
• .^r-' . . 3 kk. 2.75
1 vk: SIO.OO. 6 kk. $5.25
Suomp.^sa: 1 vk. 10.50. G kk. 5,75
PUOLUCEftOMUUDEN LINJA SAKSAN SUHTEEN
Saksan demokraattisen tasavallan. sa korkeakouluissa opI^Keiee usci-valtioneuvoston
puheenjohtajan | ta afrikkalaia ylioppilaita.
Walter Ulbrichtinkut-suminen Yh-! Sak.san liittotusavallaila Länsi^
distyneeseen Arabitasavaltaan on I Euroopan johtavana teollisuusmaa-nostanut
esille kysymyksen Saksan J na^ on myös kiinteät taloudelliset
molempien valtioiden suhteista A f r i ! yhteydet Afrikan maiden kanssa,
kan nuoriin valtioihin. Tätä asiaa jUsei.ssa Afrikan mais.sa se auttaa
käsittelee nigerialainen lehtimies i tehtaiden mm. radio- ja autotehtai-
Femi Coleide; jonka kirjoittaman | den sekä rautateiden rakentamises-artikkelin
neuvostoliittolainen uu­tistoimisto
A P N on välittänyt.
Algeria. Egypti, Guinea^ Sansibar
ja monet muut Afrikan maat ovat !
siirtomaa-asemasta vapautumisensa '
jälkeen olleet hedelmällisessä yh-:
sa.
Mutta
liittyvät
länsisaksalaiset Afrikkaan
suunnitelmat rakentuvat
täydellisesti Hitler-Saksalta halvek­sunnan
värillisiä kansoja kohtaan
ja ro,t,ucrotte]ua puolustavani ascn-tcep.
W^^utahan ei voi otdottaakaan
valtiolta, jossa hallituksen avainase­missa
istuu samoj^ miehiä, jotka
aktiivisina puolsivat ja aikoinaan
toteuttivat Hitlerin ei-arjalaisten
kansojen tuhoamissuunnitelmaa.
Afrikkaan on lähetetty jopa diplo­maatteina
entisiä natseja.
Nuorten afrikkalaisten valtioiden
.suurelle bisnekselle". Ensimmäi-j kansallisia tunteita kunnioittaen
nen ja tärkein tehtävä (ässä on säi-1 D D R e i pidä vllä minkäänlaisia yh-lyttää
imperialistinen herruus ke- jeyksiä Etelä-Afrikan tasavallan ro-
Salazarin kanssa yhteisjtuumin riis­tävät
Angolap ja M,osanibi)(in kan-
60J9.
Län$j'£^ksa painostaa suoraan A f '
/ i k a n nuoria valtioita ja pakottaa
ne alistumaan jipperialistisecn sa-nelupolitiikkaan.
Mutta Sansibarin
äskeinen kokemus sen solmiessa
Mitä imiut saifoyat
M i u i i i j i i n j i s s B ^^
Holmes Alexander sajpoi syndilcaattisessa arUk(:eli.s^aii Richmondin
Jnd?J3«fldept-lehd^ sp.yraavasti:
"Jotain ihanaa tapahtuu Etelä-Vietnamissa. Siitä on tullut koetin­kivi
amerikkalaiselle luonteelle. Meidän miehemme kublevat siellä joka
DDRn''"kanss7'\uplomaatU^^^^^^^ Päivä, ' " " « a »leiden kuolema^^^^^ . . . Tästä koettelemuksesta me
suurlähettilästasolla osoitti, että i
Länsi-Saksan kanssa on puhuttava
kovaa kieltä ja lyötävä takaisin
kaikki diktatuuriotteet ja kiristys-'
yritykset. Aikoinaan Yhdistynyt
Arabitasavalta.^ Algeria, Ceylon, i
Odotettu ja tervetullut Ujgpu
lukiten-OTi -uatistiedoissa •4ferrottu,_Canadan.oni
koKosi salkoihin maanantaina eM vastaliStn 98 vuoden kulut­tua
lyjaamme itsenäistymisen jälkeen.
.Ja toisin kuin oikeislosuunnan poliittiset pessimistit se­littivät,
Canadan kansan suuri enemmistö tervehti myöntei­sesti
tätä uutta karisalli.sen itsenäisyytemme symboojia. Asi­asta
käydyn keskustelun yhteydessä — ja Vapaus on lukeu­tunut
yli 30 vuotta omaa lippua toivoneisiin canadalaispiirei-h
i r \ ~ meidän lehtemme on moneen kertaan ilmaissut mieh-piteenään,
että mikä tahansa oma-lippu on parempi kuin ei
milä*an omaa lippua. Mutta nähtyämme nyt uuden lipun iie-
: huvan lipputangossa meistä töntuu. että se on sekä taiteelli­selta"
kannalta että a.siapohjalta katsoen odotettuakin miel­lyttävämpi.
Meillä oh siis vihdoinkin oma erikoinen lippumme. Nyi,
on vain huolehdittava siitä, että tämä komea lippumme saa
liehua vapaassa ja itscrrä"i.sessä maas.sa — ettei sen yläpuo­lelle
nosteta TJSAh tähtillppua merkikst~^itu. että WaU:
Street on rohmunnut loputkin tuotantolailcksemme ja luon-nonrcsurssimmc
käsiin.sä.
Innoittakoon uusi lippumme kaikkia eanadalaisia ponnis­telemaan
entistä päkttävämmin yhdysvailalaisen suurpää­oman
maahan tunsottumistlri^asta.an'?ekä Canadan kansalli­sen
vapauden ja itsenäisyyden säilymisen puolesta.
Huolehtikaamme canadalaisina .siitä, että tällä lipulla on
oma l-unnioitettu paikkansa itsenäisessä Canadassa.
Rohkaiskoon tämä lippu toimintaa ja taistelua Canadan
perustuslain uusimisen puolesta niin, että tässä kahden kan­san
ja monen kansallisuusryhmän maassa tuntisivat kaikki
olevansa eanadalaisia. Olkoon nyt salkoihin nostettu lippu
merkkinä siitä, että me eahadälaiset_ haluamme pitää ranska­laisesta
ja englantilaisesta Ganadasta sekä-niiden yhteydes.sä
olevista kansallisuusryhmistä koostuvan veljellisen liiitovaL-tion
voimakkaana, yhtenäisenä ja itsenäisenä. Täm.ä voidaan/^
toteuttaa ennenkaikkea ja vain siten, että uusitaan perustus­lakimme
niin. jotta siitä tulee canadalaisten oma.ja iiimcn-
^omaan Canadan kumpaakin kansaa palveleva ja tyydyttävä
perustuslaki— maamme tulevan suuruuden kulmakivi.
Vain täten menetellen takaamme kansakuntana nyt sal­koihin
nostetulle lipulle pysyvän hulmuamispaikan:
i kiihkolle eikä militaristeille. Niin .suhteeseen teollisesti-kehittyneistä i
;,i)ä esimerkiksi r.uinea .solmi kan muistirsekä näiden poliitti.seen hei -:
1 sainvälisen sopmuksen nimenomaan ' itiuteeir ja edustaa tyypillistä uus-;
i DDRn kanssa^ koska tämä-vultio on .<oloniali.smia. ^
I puolustanut "Afrikan valtioita impe i Lisäksi Läiist-Snksa on perinyt
1 1'ialistien avoini!ssa-h.v,ttkkäyksi.ssä: "
Bonn, DDR, Arabit ja Israel
. ' "Viimeksikuluneen paiin viikon aikana ja vähän enem­mänkin,
on ulkomaiden uutistiedoissa loskeleltu melko yksi­tyiskohtaisesti
otsikossa mainittujen maiden "— Länsi-Sak­san,
Itä-Saksan. Yhdistynyt Arabitasavallan ja Israelin väli­siä
suhteita. Ja niiden yhteisenä summana voidaan todeta,
että Länsi-Saksa on ajautunut pahamaineisen Hallsteinin op­pinsa
perusteella osapuilleen samanlaiseen asemaan missä oli
aikoinaan satukirjojen harakka, mikä tervatulle lankulle las­kettuaan
huomasi. että"ensin tarttui kiinni pyrstö- ja kun
se kovasti riuhtaisten aukesi, niin silloin tarttui kiinni nokk-a"
jne. loppumattomiin.
; Lyhyesti saneen. Länsi-Saksan hallitus pelkäsi karsivan­sa
arvovaltatappion arabimaailmassa ja yritti selviytyä siitä
uhkailemalla, että-jos Bonnin ääni ei kuulu, niin silloin saat­te
mitä kuuluu ja kuka käskee. Mutta kun voimat eivät ilmei­sestikään
riittäneet, niin Bonnin viskaalit joutuivat perään­tymään
täydessä epäjärjestyksessä ja lupaamaan arabimaille
yhtähyvää ja kahta kaunista —- mutta sekään ei vielä autta-
ULBRICHTIN VIERAILU \
Kiista sai alkunsa Itä-Saksan (DDRn) valtioneuvoston
puheenjohtajan Walter Ulbrichtin ensi viikolla alkavaksi
määrätystä Kairon vierailu.sta. Länsi-Saksa pelkäsi tämän
tarkoittavan, että Yhdistynyt Arabitasavalta antaa diplo­maattisen
lunnustuk.sen Itä-Sak.saljjo. Mutta kun Bonnin visr
kaulit eivät saaneet Kairoa peloiltelulla ja kovilla puheilla
perääntymään, niin silloin Länsi-Saksan hallitus lupasi "lo­pettaa
aseitten viennin Lsracliin", mitä Kairo on kat.sellut
I .\lgcriaan. Egyptiin; Kongoon ja
Angolaan.
1 Saksan demoki-a;itlinen tai-Mivaita
vie Afrikkaan päiiasia.ssa kontita
^evyen ja eiitvise.sti kemianloolli-jiiudon
tuottcit-i rakonniLsaineita
•ja kokonaisia sementtitehtaita sekä
.<aias(usa!uk.sia. DDK on rakcnla-
1 nut Ghanaan j a Guineaan maanosan
i Hiuriinmat kirjapainot, varustanut
: koneilla ja iailteilia Conakryn la-diokeskuk-
sen ja .San.sibaiin valoku
valaboratorion Kaikki tehtaat edus-
.avat tekniikan viime saavutuksia.
Äskettäin Sak.san dfmokiaaltincn,
ia.savalta allokirjoitii joukon supi-
.nuiksia. jotka laaienlavat taloiidcl-li.
sta yhteistyötä Afiikaii valliotdcii
Jcan.s.sa. DDKn yliopistoi.s.sa ja nniis-
Goldwater
tyytyväinen
Johnsoniin .
Wa.shing(on. — Kntiiien srnaat-to:
i ja republikaanisen puohircn
presidenttiehdokas Barry (i«»ld-
«:atcr, jolle amrrikkalaisel ääni-s-täjät
järjr.stivät tappion vaaleissa,
ilmoitti jälircn, ctlä Johnsonin
hallitus suniittaa ulkopolitiikas-
.saan toimenpiteitä, joiden toteut­tamista
llän.on esittänyt jo. pitkän
aikaa. Tässä yhteydessä. (Jold-uator
kannatti Fohjois-Victnamiii
vastaan suunnaltucn hyökkäys-toimenpiteiden
laajentamista.
Puhuessaan republikaanisen puO:
mitetttiva Pohjois Vietnamia. .Mutt;i
silloin meita syytettiin liiDasiii ja
Nixon ovat puhuneet, kolmen vuo­den
ajan siltä; e t t ä US.V:n oli.si pom­mitettava
PohjOLS-iVetnamia. Mutta.
.<Nilioin meit äsyytettiin lupasin- ja
sodanliet-sontapolitiikasta..sanoi en.;
tinen presidenttiehdokas. .Ja nyt
tällaista pommitusta kutsutaan val
iioviisaaksi teoksi
Kokouksen jälkeen antamas.saan
i>aastattelu.ssa (Joldu^ater sanoi, et­tä
Yhdysvaltojen on lishttävh meri-ialkaväen.
meii- ja ilmavoimien
määrää IZtelä-Vietnami-ssa eteläviet­namilaisien
sissien kaikkien luiolto-iciden
tuhoamiseksi.
Toinen neuvosto-laiva
Montrealissa
Montreal. — Neuvosoliittolaineii
lahtil-iiva, Indigirska, saapui Mon !
jtroalin satamaan maanantaina ku! •
-joftuaan jääniiihkien liivil.se jotk:i '
pysiiyltiväl, toisia laivoja multa ei I
; vät 'unienkaan . antaneet huolestu
, mi.sen aihetta venäläisellä kaotec
! nille.
liidis^iiska oli toinen neuvos'.olai
va joka saapui Montrealini tänh
vuonn.!. Alulta, sfn osjiksi ei lullut
, unnanlaisla kohtaloa mitä tapahtui ;
i Volkhovgesille, joka yli kolmen v i i:
koii ajan oli j u l l i i n u t j a i h i i i , vaan
paäsi .'atamaan ilman että olisi oi
lut mitään merkittävamp,:ä vaikeni
Ia
I.aivaii kaj)!e('ni, .Aiulici Piiu-ja
lunov yaivoi. etta •j^älilanne o!i ko
kolailla kehno viimeiset 10 mailia '
.nm a tilaniie ei kiiiteiikaaii ollut
.lian huono."
I lla.i sanoi. eUä Indigirsk^i olisi
' VG;IIII; Ivlu-ntäa lOpäiväistä niaJ
kaa Ilanipnnsta jos han oli.sj ollut
varincinpi jäätilanteesta .St. I.auTen
ce loella.
"Oiiinine hyvin varov.nsia .uksi
kun lOki oli jneille tunleniaton ) :i
Oleille o i i i i i n o i t u . e l i a jäätilanne tu
l;'-! olemaan paha. Olimme kovin
)y.\ly\Ji.sia joella olevrsla laivalii
kcnneviitoista ".
Kapt. Pincjaninov on tyoskeiinel i
lyt usi,'ita vuosia iieuvoslo-aikti kaa
'ai\aliikenleen palveluksessa.
• Ihiiii sanoi, etta tiianne St. La\v
. re.Mce jodia ei ole m m paha nm; a'
se oa neuvostopolijolassa.
'i.M)') tonnin kantoinen tnclij^irska
kuulun .\rtic Sleam.ship linjan lai
viiees.-cn ja s^'ii kotisatama on Mur
Länsi-Saksa on ottanut täy.sin
päinvastaisen kannan. Koko sen
viennistä .Afrikkaan menee 30 pro-j
^ - n t t i a Etelä-Afrikan tasavaltaan ja ;
tuonti siellä on viiden viime vuo-•
den aikana lisääntynyt 40" pio.sen-1
l i l l a ja nousi vuoden 196."J loppuun
menne.s.sä lie^,") miljoonaan dolla-'
iin. Länsi-Sak.san hallitus ja pan-;
kil myöntävät tuon tuostakin laino-1
ja ja luottoa eteläafrikkalaisille ro-tukiihkoilijoille.
Saksan liittotisavalta rakentaa
mm. sotilaskohteita Angolaan. Suu-:
limmat länsisaksalai.sef konsernit ;
ovat sijoittaneet valtavia pääomia !
Portu!,'alin siirtomaihin ja yhdessä
den
samaa
maista.
j voimme nousta sellaisena suurmaana, jonkalaista e i t h i s t o r i a t u i i n e . -y'--- ^
Mahdollisesti muistatte menneisyydestä sam^nlaiifiet sanat jotka ^
lausuttiin 22 vuotta sitten: " . . . Vuosien kuluttua siitä tullaan
maan Volgan sankarillisena taisteluna: Kun tulette Saksaan, niin säng^
kaa, että olette nähneet meidät makaamassa Sfalin^rädissa, kuten
dän kunniamme ja johtajamme vaativat Saksan .suuren kunnian pU(^;
Sotilaan joka lähtee taistelukentälle pitäisi tietää, että hän •
jos hän p a l ä ä r i i i n hänen pitäfei»'^^^^^
(Valtakunnanmarsalkka Hermann
suvreenruuttr'vlT^^^^^^ 30 päivänä vuonna 1943 Stalinpradin edustalla « 1 " '
a ei voi sanoa kaikista'Afrikari | Jeelle Kuudennelle »^en^^ pitämästä radiopuheesta.) •
•inirtit iituitniniflutiitBi BflinUQI
Tunnustamalla molemmat_Saksan
valliöT^a pitäjmällä niitä tasa-arvoi-[ Vietnamin ammatti- , : ItM-lakko päättyi
sina taloudellisina ja poliittisina
kumppaneinaan afrikkalaiset voivat
osoif.aa noudattavansa johdonmu
kaisesti liittoutumatonta ja it.senäi.s-tä
ulkopolitiikkaa. Afrikan valtioil­le
tämä on ainoa oikea ja edullinen
asenne, ja siten ne myös antavat
oman panoksen.sa Sak.san ongelman
ratkaisemiseen ja edistävät kan.sain-väli.
sen jännityk.sen lieventämistä
sekä maailman nuhan lujittamista
planeetallamme.
liiton vetoomus
Hanoi. — Vietnamin ammatilli:
nen kesku.sliitto kehottaa ammatti-järje.
stöjä, lehdi?töä Ja kaikkien
maiden a^nmattiliittojen jäseniä
ryhtymään tamttaviintoimenpitei-
.siin lisätäkseen tukeaan, jolta ame-i
rikkalaisten
Havanna. — Meksikossa" olevan
amerikkalaisen Gsnerai Motors-yhi^
i ymän 1,500 typläisen lakko, jok?;,,,,
j jatkui lähes 3 viikkoa, päättyi lakko. .
i laisten voittoon. -
} Preijsa Latina-tietotoimiston Mek-V
j likosäa olevan kirjeenvaihtajan ilf..,>
moituksen mukaan työläisten pait- •
koja korotetaan ]akkotaisteIun.U4t..'
imperialistihyökkäa- • jo^sena. Samoin yhtymän johtajat : -
jion etenemiset voitaisiin pysäyttää, ovat sitoutuneet pidättäytymään >.
ilmoittaa uutistoimisto VIA. henkilökunnan»siirroista ;.
100 uutta tilausta Vapaudelle
Täkali>isvt suurlehdet huomioiden
Vapaus ri voi luonnollisestikaan
suuruudellaan kerskua.
.Mutta jos huomioidaan maailman
polttiipisteistä, sekä oman maamme I... „. ,-
f. V i •>< ...."tavaninen lukija" vakmaisten a
hennoke-skuKMSta, lyovuenpiireista ' . . \ . , „, ,
, .... siamiestcn ja-naisten Iisaksi; 2) Le
parlamcnttimaolta. urheilukentiltä . u -4 • ,,
! , .. . . . ... vitystyo saadaan parhaiten joukko­ja
kiiltluuritoiminnan piireistä .saa-:. .: ^ . ., ... . —^ . .
. , , . j . ,. , työn pohjalle silloin. JOS ryhdytään
tavissa olevat uutietiedot, niin pai ., ,,. i „. . . •• •
. . . . , . j 4.. „ 7, i paikallisesti kyllin hyvissä ajoisia
jon loytvv lehdestämme sellaisia!, . V • . . • •
^ ... . V . kampanjan valmistaviin loimenpi-tositieto;
a ja niiden arviointeja, mi-! ^^.^jj^
tä yksistiiän kaupallisten lehtien!
lukijat oivat saa mistään. ; Lehtemme pyytää siis osastoja
Valistuneina ja aikaansa seuraa I seuroja, kerhoja ja muita yhdlstyk-vina
ihmisinä täkäliiset kansalai-j siä ryhtymään hetikohtaisesti tar
Uusien tilausten hankintakilpailu alkaa
maalisk. 15 ja päättyy huhtik. 15 pnä
PALKINNOT -
Jokaisessa .sarjassa jaetaan yksi
palkinto, joka on SIO.OO rahassa.
«
«
•
t
•
fl
Vii':ii,oma.iset sanoivat, etta koi
inannen huvan. Lenan, odofelaaii
vielä saapuvan niyoheinnun tamaii
talven .iik.mji eika sen odoteta koh
t:iav;:nniil.iaii.ViuKeiiksia satamaan.
paasy..->sa. ' •
seir.mc tarvitsevat siis Vapautta ni
menomaan tietojen välittäjänä. Toi-saaUa
Vapaus, kuten työväenlehdet
yleensä, tarvitste lisää lukijoita, voi
dakseen tehostaa ja parantaa pai
vehtaan.
Tässä mielessä un jirjestetty maa
liskuun L5 päivänä alkava, kuukau
den kestävä Icvityskampanja, jonka
' päätarkoituksena on hankkia Va­paudelle
vähintään 100 uutta tilaa-
I jaa, ja siinä yhteydessä uusia kaik
; k i . päättymässä olevat tilaukset. |
Kokemus on osoittanut kaksi seik-!
kaa: I) Vapauden levitys onnistuu!
peellisiin valmistelutöihin levitys
kampanjan hyvl'ks:; SamaUa pyyde
tään Vapauden kaikkia lukijoita,
j o i l la on siihen mahdollisuus, ryhty
mään "vapaaehtoiseksi' asiamiehek-i
si ja -naiseksi tämän levityskam-
' panjan ajaksi.
tcn tavoite on 6 ti
lausta tai enemmän.
R SAHJ.A — kuuluu paikkakunnat.
joiden uusien tilau-s-ten
tavoite on 3—
5 tilausta.
C-SAH.L\ — kuuiuu paikkakunnat
" ~ joiden uusien tilaus
. tcn tavoite on 1--2 ti
lausta.
KILPAILU RATKAISTAAN
PISTETIILOKSELLA
Uudesta tilauksesta annetaan Y K
SI P I S I E JOKAISESTA K U U K AU
RYNTÄYKSEN Y L E I S P A L K I N X O.
$25.00
Sarjapalkintojen lisäksi a n n e t a ä v ^
i2öM rahapalkinto ryntäyksen
voittajalle, joka prosentuaalisesti -
-Saavuttaa korkeimman tuloksen
suhteessa paikkakuntansa tavoittec- =
seen nähden.
Palkintojen lisäksi ryntäyksen ai­kana
myönnetään kaikille uusien ti
lausten hankkijoille 1.5'; palkkio. '
Uusien tilausten hankintakilpailuun <
voi osallistua kuka tahansa. . , , ,
Keholtamme kaikkia lehtemme !
tilaajia, asiamiehiä ja -naisia sekä.~>
KILPAILU UUSIEN TILAU.STEN
HANKINNA.STA
Paikkakunnat on jaettu' kolmeen
en sarjaan-uusien tilau.sten hankin
tatavoitteiden perusteella se^nia^
va.sti: •
parhaiten silloin, kun levltystyöhiin . . \ S . \ R JA — kuuluu paikkakm»nat.Md paikkakunta on täyttänyt myös
osallistuu mahdollisimman. ° moni
DESTA.. Esimerkiksi koko vuoden o-^astojen. na.stenkerhojen ja V O K
lilauksesta saa 12 pistettä. Henki misteluseurOjen jasenia osal .stJ^
lö. joka sarjassaan saavuttaa kor " hankintakil
kcMmm.n pistemäärän. julLsietaan P ' ' ' ' " " ' - Jokainen veimme omalta
sarjansa soittajaksi. f"''^;'.".!!.'""''^..^'^*"". [^^'^^'"^'r
Uudeksi tilaukseksi lasketaan' l'saaimsta. hankkimalla yhden
myös sellaiset tilaukset, joiden en ' ^'P''"*'*!.*';7°'™
i .kaamme tehokkaasti, etta Vapaus
; lehdelle saadaan vähintään 100 uut-
' ta tilausta levitysryntäyksen aikapaV
; Vapau$<kustännusyhtiöii
•;; v \ j o h t o k u n t a , j / y -
tinen tilau.saika on pä ä t tynyt en
nen helmikuun 1 päivää 1965.
Palkinnolle pääsyn ehtona Oii. et
joiden uusien tilaus sille ;'.seletun haiikintalavoittesn.
Paikkakuntien ja alueiden hankintatavoitteet:
Ensi viikko
"veljeysviikko"
Canadassa
IläCanada — Quebecin alue
.Montreal - .. . -
Rouyn
Vai dOr .
Malartie . .
kettäin tehtyjen sopimusten,
.-:-;fusteella. tuiee Arabitasaval­ta
.saamaan huomattavia mää­riä
koneita ja teollisuuslaittcita
Itä-Saksasta. Tältä pohjalta | ,., aarimmäisNyden 1 Hamilton .
katsoen Ita-Saksalla on suhteel-;-oJm;,t Canadassa eivät
lisen luja asema siellä. ^0Imakkaal kuin ne
Kääntäen asiain toisin pam k;iisc<inmiii
OKana. — Pääministeri l'earsoii
sanoi talla viikolla, että vihan vl i Toronto
Elelä-Ontariun alue
I
' näemme, miten tukahui on
• Bonnin vastaanhanL;oilte!u his­torian
ctcenpäinmenoa vastaan
; Lansi-Saksa uhkasi tämän ju-
I pakan nousun alussa, etta .^e
' katkai.see HaMsteinin o p i n mu-i
taan suoralta kädeltä suhteen­sa
Kairoon, jos Yhdistynyt
. Aral)itasa\'a11a tunnustaa Itii-
I Saksan. Mutta huomattuaaiv
itla presidentti Na.sserCl ole
jelkiiiK-n mies. jota voidaan ta-
I ioudellisiMa j a muilla kostotoi-f
m n i) i t e i 11 ä u 11 k a i 11 e n t a i V u t -!
enää ole
olivat ai
\Vindsor
St. Cathaiine.<-
Sarnia .;
Ke.ski-Ontarion alue-
Sudbury — Copper Cliff 6
Wanup . . . . 1
Long Lakeja Kelly Lake 1
1
1
i
1
•i
1
' \ ' '
•1:
Länsi-Ontarion alue British Columbian alue
Hornepayne .
Geraldton . ..
Nipipon - . i . - -
AVahnapilae /-
AVhitefish .
McKerrow . . . . i . . . . . . . . . .
Beaver Lake ia Nairn Centre .
Sault Stc. Marie
Wawa . . .
Garson Mine . ...
AVaters Township — Naughton
Azilda
Manitoba ja Sask. alue
Meadow Portape
Shaunavon ..
Dunblane
Dinsmore v . . — — —
Rorketon . —- — .
' • Vancouver . . j . 4
^ , Solsqua _ —. . . , I
. V I Salmon .-\rm . . - — 1
~ : \Vebsfers Corners 1
20!soinlula »
1 Ladysmith _*"r
11 Chase 1
11 Nanaimo .__ 1
1 •
I
I I
New Westminster — ' 1
Lac du Bonnet . . - — . - - - i - . . - - . 1
13
I Veljeysyiikon (Biötherliood
• \Veek) johdos lii ahtamassaan lau
: simnos^a hän ' saiioi. että Jämä on
johI li 11 liI siit;i, .eUä miIjooiial eaiia
(l.ilaiset ovat ilmaisseet" inielipi
• .teensä näiden paheiden johdo.sfa.
' Samalla hän kuitenkin tiiniuisti
että vielä on olema.ssa^ erinäisi.ssä
niittasiihteissa rotu- ja uskonnollis
ta syrjintiiii Canadassa ja kau11a
niaailman. llän lisäsi j ä m ä n laii
sniiloonsa liiiohiioitlessaan, etiä Ca
nadan imilalai.stcn neuvö.slo . oli
karsain silmin selittäen, etta Lansi-Saksan a.setehtailijain Is- '-a^' Boim perääntyi tasta u l i - 1 ^.^.ij,.yj;viikon johdosta
raelin kanssa tekemän salaisen sopimuksen mukaan oli Bon- ..•.Jnatnieli.sesta. a.senteesla, kutcnj. , . • : . ....
nin aikomus myydä Israelille sotakalustoa peräti $80 miljoo- fuolh^jlurSrkaa^^^TiU- 'mitä '
nart arvosta- aina kivääreistä tankkeihin ja lentokoneisiin asti mahdollisia suunnitelmia impe-
Mutta luvatessaan, että aseiden lähetys Israeliin lopetetaan, rialistisilla valloilla on Israe-
10 i
l'ohjoi.s-Ontarion alue
Timmins . . . . . . . . . ; . . i . .
South Porcupine . . . . . . . .
Pottsville (Poieupine) -
Coehrane . . ;
Kapuskasiiig ... . . . . . . . . . .
Ilcaist . -
Kirkland I.ake . . . . . .
Taiz\vell ja Eby
Coball
13
Länsi-Ontarion alue
Macroric ...
Wapella (Uusi Suomi)
1 '
' 1 '
Levitysr>'ntäyksen tavoitteet
aineittain
f
i
I
I
»
«
I
t
t
t
y
f
T
i
»
t
t
*
f -
Cl
3 ; Port .Arthur .
3 JFort Willialn
I l Intola — Alppila . . ..
1 Tarmola —North Rranch
1 Lappe — Kivikoski -
2 Miller (Murillo) .
3 Kaminisliquia ..
1 Kakabcka Falls — Conmee . - . -
Nola I u . . - . . - . . . . . - -. - . - .
Silver Mountain — Jaekpine . u .
Sioux Lookout .
Albertan alue
1
2 I Canmore - - - - - — — 1
t i Eckville — Sylvan Lake 1
l ; Leslieville . 1
1 \ El.speth — Benalto — _ 1
i ; T h o r h i I d 1
IJBinbley 1
I ! Hespero 1
1 j Roeky Mountain House li
LI.' - • • • .
1'
8| Itä-Canada — Quebecin alue 6
1 Etelä-Ontarion alue 10
Pohjois-Ontarion a l u e — _ _ - 46
Keski-Ontarion alue 19
Länsi-Ontarion alue 20
Manitoban j a Sask. alue . . — 8
Albertan alue 8
B r i t i s h Columbian alue _ — — „ " I3
8 Yhteensä loo
PÄIVÄN PAKINA
Länsi-Saksa väittää ilmai.s.seensa vieläkin vaatimuksen, että
Yhdistynyt Arabitasavalta ci saa muka antaa edes de facto
tunnustusta Itä-Saksiin hallitukselle, jos Kairo mielii olla hy­vissä
kirjoissa Bonnissa.
Tällainenon tilanne, tällä het keila. Bminisfa tulleitten
uutistietojen mukaan Länsi-Saksa katsoo karsain silmin sitä,
jös_ Yhdistyneen Arabitasavallan presidentti Nasser ottaa
vaikka mi§sä muodossa vastaan Waller Ulbrichtin. Toisaalta
tämä vierailu on, kun huomioidaan Arabitasavallan asenne
j r merkitys koko Afrikkaan. Todella "ajan merkki"
HALLSTEININ OPPI
Bonnin hallitukset ovat toisensa perään seuranneet ulko­politiikassa
ns. Hallsteinin oppia, jonka mukaan Länsi-Saksa
yksinään on "Saksan laillinen edustaja". Tämän käsityskan­nan
mukaan Länsi-Sak.san hallitus on uhannut katkai.sta dip­lomaattiset
suhteensa kaikkiin maihin, mutta ei Neuvosto­liittoon,
jotka antavat Sak.san demokraattiselle tasavallalle
(Itä-Sksaile) diplomaattisen tunnustuksen.
Toisaalta- vaikka Bonn onkin myöntänyt Kairolle vis.sin
määrän talousapua, Länsi-Saksan osakkeiden arvot ovat ara­bimaailmassa
mclko alhaisessa-kurssissa nimenomaan edellä­kerrotun
salaisen asesopimuksen, takia; jonka perusteella
Israel on saanut melkoiset määrät länsi-saksalaisia aseita ja
ripuita sotavälineitä. Itä-Saksan osakkeet ovat siellä voimak-kaassa
nou.susuunna.s.sa. Esimerkkinä mainittakoon, että äs­siin
nähden, Länsi-Saksan hal­litus
katsoi nyt aiheelliseksi
antaa lupauksen Lsraelin asei.s-lami.
sen lupettarni.sesta. j
Nhitä rivejä kirjoiJLetiaessa ei \
ole luonnoll).'-estikaan täyt-(ä j
varmuutta sntä mjlen .selviää}
Länsi-Saksan—ja Arabitasaval-1
lan_ välinen kii.sta Ulljrrchtin '
"vierailun tiimoilta. Tuntuiii
kuitenkin siltä, että , Bonnin !
voimat eivät riitä Yhdistyneen
Arabitasavallan peloitteluun,
tarkoittaen sitä, että Ulbricht-ille
annettua vierailukutsua oi
peruuteta.
Ehdottomasti varmaa on kui­tenkin
.se, että Länsi-Saksa on
Hallsteinin oppeineen täydelli­sesti
umpikuja.ssa. Eivät edes
Länsi-Saksan sosialidemokraa­tit
pidä enää järkevänä tekona
sitä, että tästä "opista" yritcr
tään pitää kiinni. Hallsteinin
oppi edustaakin kylmän .sodan
erästä merkittävää tukipilaria
ja !<en täydellinen romahtanii-"
nen tarkoittaa osaltaan myös
kylmän sodan vastaavaa heik­kenemistä.
Ky.symys on vftin
ajasta.
SIJAINEN MUSSOLININ KYNSISSÄ
Meille sanottanee, että '•kuolleit
len"(diklaat torien) ei ole lupa
luurata"' ja- vaikka "huiiaisivat-kinj,-
heidän_kyntcn.sä ovat kuiten­kin
JO pelimcatynect
Multa niiii yksinkertainen oi a
sia valitettavasti kyllä ole.
AP.n iiutislicdossa kerFpMiiii
m e i l l e tiistaina esimerkiksi seu
raavaa: .
"Rooma —Ilallitusviranoinaise!
vclo.sivat eilen illalla Italian vuon
na U)2i) Vatikaanin kaassa teke­mään
sopimukseen ja kielsi (sen
perusteella) väittelyä aiheiilla
neen saksalaisen "Sijainen" näv
telmän (The Deputy) esityksen
liissä roonialaiskatolisuudeii kes­kuksessa,
"Mutia niiyttiilijiiryhmä esiT.i
kuitenkin näytelmän erää.ssä kir­jakaupassa
150 henkeä käsittäviiile
yleisölle . . ,
To.siasia.ssa tämä näytelmä esi
lelliin-«'salaa" ikäänkuin diktaat­tori
Mti.ssolini ei olisikaan kiiol
^lut;.
yiläinainittn päivänmiiäiii on
mielcnkiintoincii.
^JQJIei muistimme petä, Mussolini
suoritti""" vallankaappauksensa
vuonna lf)22. Mii.ssolini oli siis
fasistikomentoincen hallinnut Ita­liaa
jo noin .seitsemin vuotta sil­loin
kun tehtiin Vatikaanin kanssa
v^l02ö-sopimus, minkä perusleel.
-la "Sija'isen""esitys nyt Roomassa
k i e l l c l t i i n.
Tosiasiassa näylolmienkin csitvs
saattaa olla loisinaan hyvin jännit­tävää
ja samalla aatteellisesti suo­rastaan
vallankumouksellista hom­m
a a vielä kerran vuonna 1.965.
Tama ilmenee Rooma.sta tulleis­ta
muista uutistiedoista missä ker­rotaan
ensinnäkin, että "Sijaisen"'
esittämisen kieltäminen tapahtui
välitiömästi Vatikaanin vaatimuk­sesta.
Se kuulemma loukkaisi jo-lenkiii
Vatikaania, ko.ska mainittu
fasislilaki nimenomaan ' kieltäii
Vatikaanin "loukkaamisen". Mi­tähän
Vatikaani oikein pelkää?
Totuuttako?
Mutta roomaliiisot niiytlolijät
panival lujasti kampoihin. ,\P;n
uutistiedon mukaan he yrittivät jo
lauantaina esittää Gian Maria Vo-lonten--
johdolla harjoitteleman.^
näytelmän erää.ssä hätäisesti in\
"jjrovi.soidussa. eli kyhätyssä tcat-terissa.
mutta poliisit e.stivat sen
väittämällä, cTTä Volonte ei ollut
hankkima viriHiomaisiita lurvalli
"suuslupakirjaa k.o. rakennukselle"
. Näytelmä piti esitettävän kir­kon
kellarikerroksessa.
"Maanantai-iltana- näyttelijät
menivät puolen mailin päässä ole­vaan
erää.scen kirjakauppaan ja
kutsuivat sinne noin 150 henkeä
kä.sittäneen ylei.sön, mukaanlukien
sanomalehtimiehiä, arvostelijoita,
vasemmistolaisia kansanedustajia,
j a niin tuli niiytelmä esitetyksi.
Sivumennen sanoen näytelmä
"Sijainen" on parhaillaan Suo­men
Kan.sallisteatterin suuren
näyttämön ohjelmistossa ja on saa­vuttanut
siellä suuren ylcisöme-nestyk.
sen.
Mutta minkälainen on tämä näy-tolmä^
joka sai Mussolininkin nou­semaan
ylös haiitfastaan, voidaan
nyt kysyä? '
" Lynyesti kertoen .se on länsi-saksalaisen
nuoren kirjailijan,
Rolf Ilochhuth on hänen nimensä,
esikoisteos, mikä perustuu histori-allisTin
tosiasioihin.
; Näytclmä.ssä syytetään, että fa-sismikaudella
elänyt ja vaikutta­nut
sekä vasta sodan jälkeen kuol­lut
Paavi Pius XII ei pannut edes
tikkua ristiin miljoonien juutalais­ten
hyväksi joita murhattiin nat­sien
loimesta. Toisin sanoen tämä
nuori länsi-saksalainen kirjailija
arvostelee mainittua paavia siitä,
. . . "Mc halusimme käyt tää oikeut ettei hän käyt t änyt suurta arvo-tammc
näytelmän csitttämi.seksi' ^valtaansa Hitlerin uhrien pelasta-sanoi
Volonte. Myöhemmin ko ^ misen hyväksi, ja että siten mene-koonnumme
päättämään mitä telle.ssään hän kantaa osavastuun
teemme tämän jälkeen'."
Viime sunnuntaina olivat näyt­telijät
istumalako.ssa k.o. kirkkora
kennuksen pohjakerroksessa il
maisiak.seiMi siten vastalau.seonsa.
siitä mitä tapahtui. Ja kun paavi
puolustautuu sillä, että Pius XII
sekaantumisen asiaan olisi voinut
no.stattaa vieläkin kauhistuttavam
pia toimenpiteitä naisien taholtjv
niin kirjailija Hochhuth kysyy
puolestaan: "Mikä toimenpide oli­si
kauhistuttavann.pi teko kuin kuu­den
miljoonan ihmisen murha?"
Siltä varalta, jos meille sano­taan,
että "Sijainen" näytelmä on,
jos ei aivan jumalanpilkkaa, niin
ainakin uskontovastainen-ja ka­tolista
-kirkkoa mustaava luomus^
n i i n siihen on allekirjoittaneeir
vastaltavjhseuraäva: ""
Emme ole t ä t ä näytelmää näh­nyt
esilfcttynli. emmekä edes lukcu
nut sitä. Mutta lukuisten taidear7
vostclijain selitysten mukaan täS'
sä näytelmässä esiintyy syvästi
u.skovaisia ja inhimillisiä ihmisiä
mukaanlukien eräitä katolisia pap-.
peja. Tosiasiassa näytelmän pää­roolilla
oleva Isä Fontana on sy
välliscsti uskovainen katolinen
pappi, joka joutuu kaikesta huoli­malta
erään SS-miehen ammulla-vaksi.
T",
Itse näytelmän kirjoittaja.
Hochhuth, joka on prolestanttius-koon
kuuluva, sanoo suhteesta ksr-totiseen
kirkkoon: "Minulla on eh­dottomasti
positiivinen (myönjeif
nen) kanta katoliseen kirkkoonv^Vr
Saa nyt sitten nähdä mikä täst?
."Sijaisen" esityksestä Italiassa ke-hittvv''
— Känsäkoura.