Vapaus, April 16, 1959

              l i »
Mm
teili
IS i
M
11
r
Li
Iiii:
iiii
I
|j»-
«te
:Oli8iu|C-of' Fbmlsh^Canadians. E s -
ttblishedsNov. 6, 1917. Authorized
u-second class niailby the Post
Oftice ^ Department,. Ottawa. Pub-
AfihedTV thrice weekly: Tuesdays
vlhursdays: and Saturdaysby.Vapaus
Publishing Company Lld., at'100-102
Elm St. W., Sudbuty. Ont., Canada.
TelephonestBus. Office OS. i.-4264:
Editorial Office OS: 4-4265. Manager •
E. Suksi. EditorVW. Eklund. Mafling
1aädre8s:$äox W S u d b i ^ ^
Advertislng\rates upon appUoatloa
Translation'free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: ^ 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
^ S kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1- vk. 9.50 6 kk. 5.25
Ne paavin poliittiset ukaasit
I l \ '
Vaikka eräs täkäläinen katolinen radiopappi selitti jokin ^
' päivä sitten mahdollisimman perusteellisesti, että katolisen
kirkon oppi "erehtymättömyydestä" koskee "ainoastaan" J u -
suhteita jms.) eikä missään tapauksessa mitään muuta, niin
, nyt^näyttää kuitenkin siltä, että Vatikaanin nykyinen pää-
1^ Johannes esiintyy "erehtymättömänä" ohjeiden
antajana myös poliittisissa asioissa.
Missä määrin pitää paikkansa paavin erehtymättömyys
uskon asioissa, se jääköön kirkkojen keskenään puitavaksi
ja puntaroitavaksi. Mutta kun paavi Johannes lähtee "poli­tiikan
tekijäksi", niin silloin on. sjrytä meillä maallikoillakin
ryhtyä keskustelemaan asioista.
Asian oikein ymmärtämiseksi lienee syytä palauttaa mie­leemme
nykymaailmai) yksi erittäirt selvästi näkyvä — ja
tavallisten kansan ihmisten kannalta katsoen erittäin huo­lestuttava
seikka. Me tarkoitamme koko kapitalistista maail­maa
käsittävää hyökkäystä demokraattisia kansalaisvapauk­sia
vastaan. Me emme nyt puhu siitä poliisivaltiojärjestel-mästä,
mikä on viimevuosina Yhdysvalloissa kehitetty, ja
mitä "ohjelmaa" on valtapiirien toimesta seurattu muutama
askel taaempana myös täällä Canadassa. Niin läheinen kuin"
tämä puoli asiasta onkin, se on kuitenkin vain osa suurem­masta
kokonaisuudesta.
Katsottakoon nyt mihin tahansa Euroopan johtavaan ka­pitalistimaahan,
niin kaikkialla pyritään kansalaisvapuksien
rjoittamiseen. Kansanjoukkojen keskuudessa on vielä elävät
ja peloittavat muistot fasismista ja fasistiterrorista. Tästä
epäilemättä johtuu, että nyt ei taantumuksen toimesta pyritä
avoimeen fasismiin — vaafi demokratiaa kavennetaan, supis­tetaan
ja raiskataan jopa "vapauden säilyttämisenkin" tun­nuksilla.
Italia ja Ranska ovat tästä kaikkein parhaimmat esi­merkit.
Siellä on esinj- vaalilakeja rukattu, muutettu ja "pa­ranneltu"
nimenomaan siinä mielessä, että voitaisiin rajoittaa
ja vähentää työväen edustusta parlamentissa ja muissa hal­lintoelimissä.
Esimerkiksi suhteellinen vaalitapa, joka takaa
muuten rajoitetussa porvarillisessa demokratiassa parhaan
mahdollisen edustuksen, on "vapauden" nimissä romuutettu
'monessa eurooppalaisessa maassa. Suomenkin taantumus vaa­tii
nykyään yhä äänekkäämmin suhteelhsen vaalitavan hyl­käämistä.
Kaikki tämä on johtanut monella eri tavalla kansalais­vapauksien
rajoittamiseen ja supistamiseen ns. demokraatti­sen
hallitusjärjestelmän puitteissa. Kuvaavin tai ainakin tun­netuin
esimerkki tästä kehityksestä on Ranska, missä on
muodollisesti vielä parlamenttikin, mutta missä asiallisesti
vallitsee "Hevosella ratsastavan" yhden miehen (kenraali de
Gaullen) ja hänen takanaan olevan suurpääoman avoin luok-kavalta.
Itse kenraali de Gaulle on sanonut, että parlament­tia
suvaitaan hänen yksinvaltiutensa olosuhteissa vain niin
kauan, kuin siitä ei ole suurempaa haittaa hänen suunnitel­milleen!
Kun paavi Johannes nyt julisti, kuten New York Times­in
uutistiedossa kerrottiin huhtikuun 13 pnä, että katolisia
kielletään "kaikissa maissa äänestämästä ehdokkaita tai puo­lueita,
jotka tukevat tai auttavat kommunisteja", niin asial­lisesti
puhuen hän liittyi kansainvälisiin taantumusvoimiin,
jotka nyt pyrkivät määrätietoisesti heikentämään ja hävit­tämään
"kansalaisvapauksia.
Osallistuuko paavi Johannes tähän taantumuspoliitikko-jen
suurrynnäkköön tietoisesti tai tietämättä, se ei muuta
hiluistakaan itse »asiaa.
Sitäpaitsi ^yllämainittu uutistieto viittaa hyvin voimak­kaasti
siihen, että katolisen kirkon korkein johto tietää liian­kin
hyvin, kenen hyväksi se nyt politikoi. Kuten ylläolevasta
lainauksesta näkyy, kysymys ei ole "vain" siitä, että katolisia
kielletään äänestämästä "kommunisteja" ja "kommunisti­puoluetta".
Paavi Johanneksen poliittisen ukaasin sanamuoto
. on ilmeisesti tarkoituksellisesti erittäin epämääräinen. Tämä
V poliittinen kielto koskee nyt "ehdokkaita ja puolueita .jotka
tukevat tai avustavat (givecomfort) kommunisteja".
Tämän määritelmään mahtuu tarpeen tullen mikä ta­hansa
puolue tai ehdokas, aina vapaamielisiä porvaripuoluei­ta
myöten, jotka syystä tai toisesta halutaan leimata "kom­munisteja
tukeviksi tai auttaviksi" järjestöiksi. Mahdotonta­ko?
Meidän sietää palauttaa mieleemme, että vielä Sir Wil-fred
Laurierin aikana ja varsinkin ennen hänen pinnalle
nousuaan, oli katolisen kirkon^^J^^
Canadan liberaalipuolue "punainen" puolue, jonka ehdok­kaiden
äänestämisestä uhattiin katoliikkeja kirkon kirouk­sella
ja ikuisella kadotuksella.
Muistaa tulee, että Canadan liberaalipuolue joutui siihen
^ ; a
neessa silloisten maallisten hallitsijaimme keskuud_essa.
Tätä historiallista-tosiseikkaa ja paavi„ Johanneksen po-
;liittisen:,ukaasin^;^t^
pitäen voidaan siis hyvällä syyllä pitää selvänä asiana, että
k.o. kiellon alaisuuteen voi vississä tilanteessa joutua sellai­siakin
ehdokkaita ja puolueita, joiden ohjelma ja filosofia on
kommunismista niin kaukana kuin-yö on päivästä. ^
'Yllämainitussa uutistiedossa sanotaan lopuksi: "Oletet­tavasti
jokaisen maan piispanhallinto tulee kaikissa vaaleissa
osoittamaan, mitkä ehdokkaat ja puolueet tulevat tämän
kiellon alaisiksi. Ja y l i kaiken muun, tämä kielto'on nyt maa­ilmanlaajuinen."
Tämä tarkoittanee, että katolisesta kirkosta aiotaan tehdä
taantumuksen;avuksi jonkinlainen; polUttinenvsensuurilaitos^^^
^jollaon muka valta ja oikeus päättää, mitä ehdokkaita ja
' mitä puolueita ihmiskunta saa kannattaa ja äänestää!
• Nykyisellä sivistyskaudella tämä on tietenkin yhtä mah-
; äotonta kuin oli lähes tuhat vuotta sitten kuningas Knuutin
yritykset komentaa meren nousu- ja laskuve.ttä]_ ^ ,
Mutta ^katoliselle kirkolle itselleen olisi mielestämme tu-
^^hannesti parempi, että jos se ei voi olla politiikanteossa suur­eten
kansanjoukkojen puolella, sen pitäisi pysyä kokonaan po-
. litiikah^»ulkopuolella. Historia nimittäin^ osoittaa, että edis-
'i tystä voidaan vain jarruttaa ja yaikeuttaa. Muttä''ken tahansa
asettuu poikluieloin inhimillisen edistyksen' tielle — tapah-
Martha .Wähämaa,'Azilda, O n t ,
:'täyta-tkih'^^ä'pM
Mrs.>,Aino Siren, Nakina, O n t ,
täyttää tänään, liuhtikuun 16 pnä
70 vuotta.
Antti Pitkänen,. Stepstone, Ont.,
täyttää 70 vuotta huhtikuun 19 pna.
Yhdymme V sukulaisten j a tuttar
vien onnentoivotuksiin.
Sai doUariUa uuden auton
Toronto. — Täällä huhtikuun^ 3
pnä; pidetyssä Toronto Labor Festi-välissä
päävoitto meni Sam Back-waylle
ovilipuUa numero 17689,
Ovipalkimion voittaminen merkit<!i
sitä, että hänellä o l i oikeus yhdellä
dollarilla ostaa tuliterä uusi Chev­rolet-
auto.
Snialwood on
Mantreal. — CCFn johtaja liitto-parlamentissa
Hazen Argue varoit­ti
täällä kuluvan viikon alussa, että
smallwoodism on vakava j a pahaa
ennustava uhka, mikä voi johtaa
demokratian j a vapauden hautaan.
Puhuessaan täällä United Chur­chin
miesten kerholle hän kehoitti
canadalaisia painostamaan päämi­nisteri
Diefenbakeria mitätöimään
Newfoundlandin pääministeri Joe
Smallwoodin m u u t o s ehdotukset,
joiden perusteella evättiin metsä-työläisten
uniolta edustusoikeudet.
Argue oli sitä mieltä, että Diefen-bakerin
olisi muuttamalla perustus­lakia
saatettava voimaan tehokas
oikeuksien julistus.
Argue osoitti, että syöpämäinen
työläisvastainen lainsäädäntö on
leviävän laatuista tautia. Samalla
hän syytti, että Diefenbäker on jää­nyt
toimettomaksi sillä aikaa kun
canadalaisilta riistetään oikeulcsia
mielipuoleksi muuttuneen valtahi-moisen
hirmuvaltiaan toimesta.
ryhmä teki viime viillolla sos.
dem. opposition edaskuntaryh-mälle
ehd^oiuksen yhteisiin toi­menpiteisiin
ryhtymisestä vi|'osi<^
lomalain- uudistamiseksiptyötto-^
myysvakuutuslain aikaansaami-selui
ja 40 tuntisen työviikon to­teuttamiseksi.
Sos. dem. opposi­tion
eduskuntaryhmä antoi viime
perjantaina vastaulcsen, jossa ryh­mä;
Ilmoittaa olevansa valmis yh-lapsHle
etsitään
Toronto. — Ontarion huoltode-partmentin
tekemän päätöksien mu­kaan
kuluvan viikon aikana ryhdy­tään
käyttämään sahomalehti-ilmoi-tuksia
löytääkseen y l i 11,000 Onta­riossa
asuvalle kodittomalle lapsel­le
liusi koti ottovanhempien luona.
Ontarion huoltoministeri on kek­sinyt
tämän suunnitelman, koska
iilisi saatava enemmän joustavuut'
ta ottovanhempien valinnassa. On­tariossa
on kaikkiaan 56 eri järjes­töä,
jotka huolehtivat kodittomien
lapsien elämästä ja niiden antami­sesta
ottovanhemmille. Yksin-om<'
fan Torontossa oh y l i 3,000 sel­laista
lasta.
Tarkoituksena on seuraavan kah­den
kuukauden aikana julkaista
s a n o malehtieh ilmoitusosastoilla
yksityiskohtaiset tiedot määrätystä
lapsista, joiden ikä vaihtelee 4-16
vuoteen. Ottoandmukset on lähe­tettävä
huoltoministerille, joka lä­hettää
ne asianomaisille järjes­töille.
Nuoremmista lapsista on ai­na
kova kysyntä, joten heidän suh­teen
ei tehdä mitään muutoksia.
Toisaalta vanhemmille lapsille on
ollut paljon vaikeampi jä/jestää
ottokoteja.
PAAVI SEKAANTUNUT
POLIITTISEEN ASIAAN
Rooma. — Uusi paavi on seu­rannut
edeltäjänsä esimerkkiä ja
avoimesti sekaantunut poliittisiin
asioihin. Kuluvan viikon alussa
paavi antoi ohjeen, jonka perus­teella
kielletään katoliset äänestä^
mästä sellaisien ehdokkaiden puo­lesta,
jotka ovat valmiita kannatta­maan
tai olemaai) yhteistoimihnas-sa
kommunistien kanssa.
Yleensä ollaan sitä mieltä, että
paavin ohje annettiin juuri tällä
hetkellä syystä, että Sisiliassa pian
suoritetaan vaalit j a kommunisti­sella
puolueella bn ollut siellä
suuri kannattajajoukko.
Paavin ohjeen mukaisesti kato­l
i s i l l a ei ole lupa äänestää edes
sellaisia ehdokkaita, jotka vaalien
jälkeen olisivat valmiita olemaan
yhteistoiminnassa j a kannattamaan
kommunisteja. Näin ollen katoli­silla
on lupa äänestää ainoastaan
kommunistien vastustajia.
Vuonna 1949 edellinen paavi
eroitti kaikki militanttiset kommu­nistit
katolisesta kirkosta. Nyt an­nettu
ohje menee vieläkin pitem­mälle,
sillä kirkon sääntöjen mu­kaan
on "laitonta" äänestää edes
kommunistien kanssa yhteistoimin:
taan valmiina olevien puplestai..
Siitä voisi seurata^irkosta eroitta-minen.
Kommunistien äänestämistä kos­kevan
päätöksen teki kirkon joh­don
pyhäseurakunta, jonka johdos­sa
paavi on. Paavi itse hyväksyi
ja allekirjoitti sen huhtikuun 2
päivänä, vaikka se julkaistiin vasta
kuluvan viikon aikana.
Pyhän seurakunnan päätöstä pe­rustettiin
seuraavasti: -'kommunis­mi
on inaterialistista ja kristinus­kon
vastaista" ja koska "kommu­nismin
johtajat toisinaan suullises­ti
julistavat, että he eivät taistele
uskontoa vastaan, hiin tosiasiassa
heidän teoriansa j a tekojensa kaut­ta,
hie osoittavat olevansa vihollisia
Jumaialle, todelliselle uskonnolle
j a Kristuksen kirkolle".
. Paayih ohje; on nyt sen muotoi­nen,
että se ei koske vain Italiaa
j a Sisiliaa; vaan se koskee katoli­sen
kirkon seurakuntia kaikkialla
maailmassa. Ilmeisesti asia tulee
esille kaikissa seurakunnissa. .
Suurunion opetuksia
Port Arthur. - ^ M u i s t a n hyvin
kuinka kiivasta' väittelyä käytiin
suomalaisten keskuudessa IWW:n
alkuvuosina sosialistien ja iww-läis-ten
kesken. Kuiuluin silloin Cana­dan
• Suomalaiseen Sosialistijärje.v
töön j a o l in myös kiinnostunut väit­telyyn.
lWW:n taholla väitettiin, että
kaikki valtiollinen toiminta on vain
heijastusta taloudellisesta toimin­nasta
ja että yksi Suuri Unio on ai­noa
työläisten etujen valvoja. Näin
oUeh kaikki valtiollinen -toiminta
on vain työläisten pettämistä. Me
sosialisteina: kyllä myönsimme^ että
JOS kaikki työläiset yhtyisivät Suu­reen
i U n i o o n , niin heillä olisi i sil-loTnT
valta käsissään. Mutta- k un val­tiolla
on sotavä.ki, poliisivoima ja
oikeuslaitokset, niin epäilimme, - et­tä
voiko syntyä niin voimakas työ^
Iäisten järjestö jotta vaaka painuisi
työläisten' puolelle. Päämäärä: meil­lä
o l i sama, mutta toimintamuodoi.s-ta
olimme eri mieltä. ~
Nyt kun katselen mitä olemme
saaneet tämän 50 vuoden aikana
tehtyä, h i i n täytyy tunnustaa, että
olimme molemmat väärässä. IW-W:
sta ei ole jäljellä muuta kuin
nimi. Sitä suurta Uniota ei pääs­syt
syntymään, sen murskasi omis­tava
luokka, e l i toisin sanoen val­tiovalta'
heti alkuunsa.
Sosialistien virhe oli se, että he
luulivat äänestyksen: kautta pääse­vänsä
- päämääräänsä; Se o l i teoria,
mutta käytäntö on osoittanut toisin:
Suomi oli sillä a l a l l a etunenässä v ja
tukoon se sitten vaijjcka minkä­laisten
V).verukkeiden varojssa
— hän joutuu ^aikanaan myös
siitä vastaamaan.' > ' '
saavotukset me tiedämme.
Miltä se tilanne näyttää tänä päi­vänä.
Amerikassa on paljon työ
Iäisiä järjestynyt - unioihin enem­pi
kuin koskaan ennen. Mutta he
kuuluvat kymmeniin eri unioihin
ja niiden kesken ilmenee ysuuria
erimielisyyksiä;, Jos joutuvat esim.
pitempään lakkotaisteluun, n i in eri­mielisyyksiä
syntyy omankin unipn
sisällä.
Myöskin kun ilmenee työttömyyt­tä,
niin uusia jäseniä^ haluta kos­ka
entisilläkäänTei~QlF:työtä. Mut-,
ta kellä nyt on ivalta, onko se työ­läisten
järjestöillä tai valtiolla? A-merikassakynäonniin
paljon jär­jestyneitä
työläisiä, että jos kaikki
menisivät yleislakkoon; niin kaikki
liikeelämä halvaantuisi.
Multa Amerikassa valtio voi voi:
mallaan murskata minkä lakon , ta­hansa.
' Mies, joka' tänään'menee
lakkoon; voidaan huomenna määrä­tä
takaisin töihini- vaan sotilaan O:,
minaisuudassa. Kun on n i in monta
uniota ja n i in paljon erimielisyyt­tä,
n i in ei ole vielä mitään näkyvisv
sä.
«Ainoastaan jättiläismäinen talou­dellinen
romahdus :voisi :saadav ai-kaian
enemmän yksimielisyyttä työ­läisten;
keskuudess^>_
Voisin vielä sanoaj että sitä Suur­ta
Uniota ei synny kapitalistisen
järjestelmän aikana. Se syntyy vas­ta,
s i l l o in kun työn;arvo on työläi­nen
itse. ivToisin sanoen silloin kun
poistetaan raha.
: ' ; E n halua syyttää ketään enkä ole
katkera. Jos me jotain teemme,
niinsiaina:steenime erehdyksiäkin,
mutta toivoisinV että, me noista
erehdyksistämme V viisastuiisimm?.
Se olisi meidän kaikkien yhteiseksi
hyödyksi. — IS ,
ten toteuttamiseksi, mikäli fcaikU
vasemmiston fedoskuntarylunät';;
ovat siihen' valmiina. Sos.dem.'
eduskuntaryhmä ei ollut vielä viif
me lauantaihin mennessä ;antan'ut,
vastausta esityliseen.
Kansandemokraattien esityksessä
todetaan, että kaikki; vasemmiston
eduskuntaryhmät ovat tehneet k.o:
asioista eduskunta-alotteita,, mutta;
niiden käsittely eduskunnassa e i ol3
edistynyt. Hallitus ei ole;antanut
esim. vuosilomalain uudistamisesi-tystä
eduskunnalle, vaikka asialla
on jo hyvin kiire. Ryhmä huomaut­taa
siitä, että jo näiden kolmen
eduskuntaryhmän yhteisen kannan
saattaminen hallituksen tietoon voi^
si merkitä sitä, että hallitus antai­si
naista asioista esitykset eduskun­nalle.
'
SKDL:n eduskuntaryhmän sos-demw
eduskuntaryhmälle j a sos.
dem. opposition eduskuntaryhmälle
jättämän ehdotuksen sanamuoto ön
seuraava:
TYÖVÄEN VAATIMUKSIA
Maamme työväestön perusvaati­muksiin
on jo vuosikausia kuulunut
vuosilomalain uudistaminen, työttö-myysvakuutuslaki
ja 40 tunnin työ­viikko.
Tunnettua on. että palkka­työväestön
ainmatilliset järjestöt,
kuten eri ammattiliitot ja S A K , o-vat
korostaneet yllämainittujen vaa­timusten
ajankohtaisuutta. Tähän
on osaltaan vaikuttanut taloudelli­sen
tilanteen viimeaikainen kiristy­minen
ja työläisten elinehtojen
heikkeneminen. Lukuisat työläisten
järjestöt ovat edfuskuntaryhmil!e
esittäneet toimenpiteitä näiden tär­keiden
uudistusten aikaansaamisek­si.
Tässä tarkoituksessa ryhmät
ovatkin jättäneet useita laki- ja
muita aloitteita häille valtiopäiville.
Viittaamme vain niihin aloitteisiin,
joita SKDLn eduskuntaryhmän ta­holta
on jätetty- lomalain muuttami­seksi,
40 tunnin työviikon aikaan­saamiseksi
ja työttömyysvakuutus-laiksi.
Myös sosialidemokraattinen
eduskuntaryhmä on jättänyt laki­aloitteet
työttömyysvakuutuslaiksi.
ja vuosilomalain muuttamiseksi se­kä
toivomusaloitteen työajan lyhen­tämisestä
40 tuntiin viikossa. Sosia­lidemokraattisen
opposition taholta
on jätetty lakialoite uudeksi työai­kalaiksi,
missä edellytetään 40 tun­nin
työviikon voimaansaattamista,
sekä toivomusaloitteen vuosiloma­lain
uudistamisesta.
H A L L I T U S J A R R U T T A A ^
V U O S I L O M A L A K IA
Huolimatta siitä, että nämä ryh­mät
ovat kukin erikseen osoittaneet
aloitteellisuutta yllämainittujen per
T u s t a v o i t t c i d e n toteuttamiseksi, nii­den
käsittely ei ole eduskunnassa
edistyn>i.
Pääasiallisena esteenä pn tieten­kin
ollut hallituksen haluttomuus
antaa asianomaiset lakiesitykset
eduskunnalle. Tämä ilmenee var­sin
selvästi nykyisen hallituksen
suhtaotumisesla mm. vuosilomalain
uudistamiseen. Siitähän jo viime
tammikuun lopussa ao. kohiitea
jätti hallitukselle valmiin lakiesi­tyksen
mihin liittyy SAKn edust.1-
j i en täsmälliset muutosesitykset.
Hallitus on lisäksi saanut lakiesitykr
scstä SAKn lausunnon; Siitä huoli^
matta hallitus siirtää erilaisin ve­rukkein
esity^en antamista edus­kunnalle.
On näin ollen ilmeistä,
että hallituksen tarkoituksena e i ole
vuosilomalain uusiminen niin, että
sitä voitaisiin soveltaa jo alkavana
lomakautena: E i ole myöskään ta­keita
siitä; että hallitus antaisi tä­män
kevään kuluessa esityksen työt­tömyysvakuutuslaiksi,
puhumatta­kaan
työaikalain muuttamisesta työ­läisten
vaatimalla tavalla:.
kunnalle ^ jättämät aloitteet eivät
myöskään ole joutuneet käsittelyii-alaisiksiivonsyntynyt
^pysähdystilai
j o s t a ' pääsemiseksi mielestämme
vaaditaan ryhmiemme: yhteisiä pon
nistuksia.
' S K D L n eduskuntaryhmä on omaK
ta kohdaltaan valmis osallistumaan
yhteisiin toimenpiteisiin edellä esi­tettyjen
kysymysten saattamiseksi
työväestöä tyydyttävään ratkaisuun.
EsitämmekJnsen vuoksi eduskunta­ryhmällenne^,
että SKDLn, sosialide­mokraattien
j a sosialidemokraatti­sen
opposition eduskuntaryhmät
ryhtyisivät neuvottelemaan niistä
toimenpiteistä j a keinoista, joita a-sian
johdosta tulisi käyttää:
E D U S K U N N A N ENEMMISTÖN
KANNANOTTO T A R P E EN
Nähdäksemme ryhmiienime, jot­ka
muodostavat eduskunnan
enemmistön, yhteisen kannan
saattaminen hailitulcsen tietoon
voisi johtaa siihen, että hallitus
antaisi viivytyksettä esitylcset uu-delcsi
vuosilomalaiksi Ja työttö­myysvakuutuslaiksi
sekä ryhtyisi
kiireellisesti toimenpiteisiin työ­aikalain'
muuttamiseksi 40 tunnin
työviikkoa vastaavaksi. Näin luo­taisiin
mahdollisuudet myös vuo-sUA>
maIain käsittelemiselle vielä
ennen vappua eduskunnassa . . .
Asian kiireellisyyden huomioon
ottaen toivomme, että yhteisiin neu­votteluihin
ryhdyttäisiin välittömäs­t
i.
SOS.DEM. OPPOSITION
VASTAUS
Sos.dem. opposition kansande­mokraateille
antaman vastauksen
sanamuoto .on seuraava:
Sosialidemokraattisen Opposition
Eduskuntaryhmä on tänään pitä­mässään
kokouksessa käsitellyt kir­jeenne,
joka koskee työväen äänillä
valittujen ryhmien käytännöllistä
yhteistoimintaa työväestölle ja
maamme vähävaraisella väestölle
ensisijaisen tärkeiden sosiaalipo­liittisen
lainsäädännön kehittämisiä
koskevien kysymysten ajamiseksi e
duskujinassa.
Ryhmämme ilmoittaa kannan-määrittelynään,
että vasemmisto-enemmistöisessä-
eduskunnassa pi­täisi
työväen ryhmien kiinteästi
pyrkiä ajamaan työväestön ja y-leensä
vähävaraisen väestön kysy­myksiä.
l(eskustelemaan^toisteii>yasemmist(>T
ryhmien^kanssa hiistä yhteisistä toi­menpiteistä,
jotka ovatrtarpeen vuo/
silomalain uusimiseksi, työttömyys-vakuutuslain
: aikaansaamiseksi :)a
työaikalain muuttamiseksiii 40 tun.
ninityöviikon mukaiseksi; 'Tällais­ten
v> yhteisten toimenpiteiden ai­kaansaamisen
edellytyksenä tieten­k
in on, että kaikki vasemmistoryh­mät:^
ovat valmiit niistä neuvottele­maan
ja sopimaan. -
Aatteellisissa kysymyksissä jokai­nen
ryhmä tulee tietenkin toimi­maan
omaksumiensa periaatteiden
mukaisesti. -
mm
'väsyneen
makuuhuoneeseen.
—' Oletteko aivan varma, että tä||^
mä on huoneistonne? Enkö ö l e ^ t l f ^^
tanut teitä värään paikkaan?.
— Eihän toki, konstaapeli.-Tua| |g
tuossa o n m i n u n eukkoni j^^tjio j c ^ ^
ka makaa hänen, vieressään olen mi- 'x^i.
na itse. . - ^^.^ . jäm
mm
— Talouspolitiikka käsittää kaik-.^
ki ne toimenpiteet, j o i h in jhmiset
yksiti^isinä tai järjestöihin- yhty^ä^
Vileinä tietoisesti ryhtyvät taloudel-lisen
elämän edistämiseksi.
Torantan «vakumnti
Port Credit, — E i voi joskus nau­ramatta
kuunnella radiosta tulevia
keskusteluja. E i naurata keskuste­lun
aihe, se on l i i a n k in vakava, mut­ta
naurattaa'. j a ihmetyttää tapa
kuinka asiasta keskustellaan ja
kuinka siihen siihtaudutaan. Kes­kustelun
aiheena oli tällä kertaa so­dan
vaara. Yksi kyseli toisten mie­lipiteitä
ja vastaajina oli edustava
joukko "asiaa ymmärtäviä" henki­löitä
ja ainoastaan yksi heistä kyse­lijän
kanssa olivat epäilevä.llä kan­nalla.
Kaikki muut esittivät' var­man
uskomuksensa, että jos Toron­to
saa etukäteen hälytyksen ennen II
tai A pommin putoamista n i i n kaii-punki
on ehditty tyhjentää 30 mi-nutissa
75 prosenttia ja sitä voi s i l ­loin
katsoa tyhjäksi.
Keskustelijat eivät ottaneet ol­lenkaan
huomioon sitä mitä tiede­miehet
ovat jo aikoja sitten selittä­neet
että uuden sodan syttyessä en­siksi
hyökkääjä on voittaja,; jos sitä
voi voittamiseksi sanoa miltä maail­ma
sen jälkeen näyttää, mutta ettei
minkäänlaista hälyytystä ehditä an­taa
ennen tuhon tuloa. Se on "nap­pia
painamalla" käytyä sotaa.
Kun näiltä "asiantuntijoilta" tie­dusteltiin
mihin tämän miljoona
kaupungin väki siirtyy, n i in vas­tauksena
oli "johonkin vaan kau­pungin
ulkopuolelle". Sellaiset vas
taukset saavat ihmisen nauramaan
tällaisessa tapauksessa, se on kai si­tä
niin kutsuttua hirtehishuumoria.
Ot.akaamme pieni esimerkki. On
monasti sattunut, että teatterissa
ja toinen
konsertti tulossa Toronton Donhadlilla
Toronto. — Kolea mutta kaunis
ilta-aurinko painui länteen ja vii­leän
ilman pirteydessä saapui run­saslukuinen
yleisö konserttiimme.
Se antoikin raikuvia aploodieja lu­kuisille
yksityisesityksille j a myös
kuoron esityksille. Emme olekaan
koskaan kuulleet Finlandiaa lauf
lettavan niin hyvin.
Soittokunnasta olisi myös pitänyt
mainita heti alussa, siUä se sai
yleisön ilon ja riemun alkuun. Soit­tokunta
toimi Gunnar* Guistafsonin
johdolla j a pitäisi olla enemmän
sellaista.
Kuoroon myös olisi saatava lisää
laulajia. Se saisi o l la satalukuinen
ensi kesän suurjuhlia varten. Sata­lukuiseksi
se saadaankin, jos kaik­ki
entiset Finlandia kuoron jäsenet
tulevat mukaan j a uusia lisäksi.
M i e s t e n v laatikkopäivällisistä
myös muodostuu suuret. - Laatikoi­ta
tulee entisiä parempia j a entistä
enempi ja siellä on kuulema jo-tatain
erikoista, josta;voidaan naut­tia
ilman lisämaksua. Näin ollen
laatikkopäivällisen saa ikäänkuDr
iimaiseksi kun voi samalla maksul­l
a nauttia muustakin. Siksipä kan­nattaa
tulla kauempaakin j a toron-tolaiset
kaikki mukaan.
Koska ihmiset tykkäävät hyvästä
konsertista, hiin jatkamme lystiä,
tkrn 26 pnä kello 4 ip. Silloin hy­vät
laulut käyvät entistä: parem­miksi.
Kupletteja myös saamme
kuulla. Kun saamme kuplettimes­tarin
lämpenemään, niin kyllä
sieltä hyvää ; tulee. Paljon muuta
on konsierttibhjeimistossa..
Vapauden levityksestä jo kovasti
puhutaan. Joku jo kertoi suurella
ylpeydellä, että hän o l i saanut uu­den
tilauksen. Sehän kuulostaa hy­vältä
ja enempi vain sellaista.
Kevät astuu hiljaa mutta var­masti
sisään. Jossakin seinustalla
näkee jo vihreän läiskän, joka on
tulppaanin rohkeaa nousua. Tar^
mola myös pian kutsuu, sillä se on
laitettava kesäiseen kuntoon suur­j
u h l i a varten. Siellä on taas käy­nyt
epämiellyttäviä vieraita, jotka
ovat tehneet ilkityönsä rakennuk^
siamme kohti niinkuin useita en-
• n e n T ^ N . '
'•m
syttyy tulipalo. Ihmiset valtaa pa-kbkauihu
jä kaikki hyökkäävät ovil­le
j a niiden edessä syntyy seUaistav'^^
ruuhkaa, että moni ihmihen kiibleiö, •
tai pahasti ioukkäanttiu siinä, vaiic;
ka itse alkusyyssä tulipalossa ei i ||
löukkaaima ketään. Jä töinen, esi- g|
merkki. Ei tairvitse olla mikään a-:
siantuntija, jos sattuu katselemaan
Toronton liikenneruuhkaa k i i r e e l i i -
simpinä päivän tunteina k u n kaiklä
palaavat töistään kot^. Tai p i t l r i - y ^ ^
hä viikonloppuina kijm kaupunki
tyhjenee tai taas täyttyy inuuallk:
Ioniansa viettäneistä. Se on jo sel­laista
liikennesotaa, että sieltä pn
parasta pysytellä pois sellaisen jon-"
ka asjat eiyät vaadi välttämätöntä
mukana öloa^
Mitä sitten tapiähtuisikaan jos i h ­miset
lähtisivät kaupungi?a henken­sä
kaupalla, siinä ei o l i s i aikaa seu­rata
liikennesääntöjä sitäkään vä­hää
kuin tavallisen arkipäivän
ruuhkan aikana. On hyvin todennä­köistä
etteivät ainakaan kaikki elä- -
vinä selviäisi kaupungin liikenne-^
ruuhkasta, mutta ne jotka siitä pää-;
sisivät, n i in mihinkä he menisivät?
Joku aika sitten o l i sanomalehdis-'
eä kuvia kuinka kaksi vakavan nä- '
köistä miestä seisovat kiviaidan ta­kana
kiväärit ampuvalmiina j a ku-vain
aUa olevassa tekstissä kerro- ,
taan, että he ovat valmiina siltä va­ralta,
että ehkäisevät kaupungista
tulevat sotapakolaiset asettumasta!
heidän paikkakunnalleen. Se o l i siis
niinkuin kansalaissodan poikanen.
Onko tällaiset kuvat ja puhelet tar-jf
koitettu vakavasti,;,vai .oyatko ne:^;,.!f|^
niitä amerikKaiaisteh rakastamia
fonikuvia?
Toronton ynipäristö joka suun­taan
on n i in tiuhaan rakennettu, et­tei
tiedä mistä uusi paikkakunta a l ­kaa
ilman nimiä lukematta, K u n
siis kaikki asutuskeskukset ovat
vaarallisia niin mihinkä he kaikki
menevät, jos sattuisikin saamaan
hälytyksen puoli tuntia aikaisem­min?
Tämä on sitä^sotataitba päpe-r
i l l a jota ei voi käytännössä to-'^gi
teuttaa. Sen näki tavallinen ihnu-;^;^^
nen Suomessakin sodan aikana
kuinka määrättiin tehtäväksi en­nen
pomnaituksia j a kuinka tehtiin, ,
tai tekemättä jätettiin pommitusten ^
jälkeen. Tämä sotatiaito paperilla
oh se, joka' saa kuuntelijan naui-a-maän
kun köt-keasti oppineet henki­löt
radion välityksellä varmasti väit­tävät
sellaista, minkä tavalliset ih-'
miset tietävät mahdottomaksi to­teuttaa
käyännössä; . ;;>j«^e
, K u n me siis tämän tiedämme niin
meidän on tehtävä kaikkemme rau- •
han säilymiseksi ennen kuin nappia
on ehditty painaa, sillä sen jälkeen •
se on myöhäistä. Sen opetuksen
tämäkin radiokeskustelu antoi^ että 1 .
paljon. on ihmisiä sodan M kannalla ,-lf
ajattelemattomuuttaan, koulutuk-sensa
takia, tai;hyötyäkseen sodan --5
aikana toisten kustannuksella.
— L. P. ^T:":;;S?^3
PÄIVÄN PÄKINÄ
Se Sampolan aitieuttama "itismitys"
t
mm mm mm r-
' "Tietämättömyys el ole mikään
puolustus: Jn siksi se laiheuttna toisi­naan
hyvinkin kiusallisia tilanteita"
selitti vanha ystävämme - Pietilä pis-täytyessään
pitkästä aikaa toimituk­sessa.
Tuntien, kaverin:, mieheksl;^^^^
ole erikoisempaa kiirettä käyntiänsä
todellisen vaikuttimen ^ selittämiseen;
me jäimme kaikessa rauhassa odottar
maan, ja käänsimme jutun tähän
pitkäveteisesti ..tulevaan (kevääseen,
jonka "tulosta" ei ole juuri mitään
varmuutta taalla nlkkclialueella.
Hetken aika Jonnin joutavia jutel­tuamme
Pietilä sytytti väärä vartlsen-:
sa. painoi peukalolla tupakkaa sy­vemmälle;
imaisi muutamia; herkulUr
sia henklsauhujo ja kysyi:.?'vieläkö
teitä komu-kaverlt kismittää?".
Tiedusteltuamme, että mistä se
kenkä nyt puristaa,:ystävämmevPie-,
tilä käski hakemaan esiin Torontossa
huhtikuun-4 päivänä ilmestyneen Var:
paa: Sanan; 'minkä :vv^
hän luki sotaäanella seuraavaa:
"...Toinen ja erikoisesti suoma­laisia
kommunisteja suuresti kismit­tävä
seikka, joka samalla panee hei­dät
alakuloiselle tuulelle, on kuulema
.se, kun 'taaniumukselU.^et' Sampolan
väet pistivät suomalaisella sisulla ja
nopeudella pystyyn uuden7 Sampolan
kesällä: palaneerL-ihaalinsa, t i l a l l e . ;.
"Sen sijaan nostamme hattuamme
sampolalalsille sisukkaasta rakennus^
työstään j a toivomme.^^ttä siellä UU-.
den Sampolan kurkihirren alla 'taan­tumus'
vetelisi edelleenkin uusia .voit­toja
-perukan myrkkyyntyneiden^^^-'^^
näjänlehtelälsten' ei ainoastaan.kla-sflksi,'
mutta .niiden hinkkaamiseksi
tykkänään pois nlkkellalueen kar­talta
... — Klvlperän Pekka,"
J a pienen, asianmukaisen odotus-tauon
jälkeen kysy^ Pietilä: Miltäs
tällainen sananselitys kuulostaa?:.' :
"Vanha on virsi Ja-tuttu sävel",
myönsimme me.
"Mutta miten ihmeessä selität tä­käläisten:
'venäjänlehtiläisten alaku­loisuuden
J a myrtynelsyyden'• näiltä
tiimoilta; kun; iminä-; en ole mitään
sellaista havainnut"; tiedusteli .ystä­vämme
Pietilä.
"Selitä Itse asiaa koska näyttää,
että olet.ehkä paremmin siitä peril­lä",
"intimme me puolestamme.
Ja aivan oikein. Pietilä oU päättä­nyt;
paikkakuntalaisena suorittaa; pis-<
tokokeen:;slltä: .'minkä;; verran;; " K i v i -
periln P4>kan" juttuihin voidaan luot- iiliiiifiiiliSiiiii
taa talla isissä v kotoisissa asioissa r^.
puhumattakaan nyt; valkeammin to-;
distettavissa olevista . kysymyksistä:
Löytämättä yhtään ainoata suoma-:
-laista; jonka mieli olisi ollut "myr-tynyt";
ta 1 "a lakulolnen? Sampolan
rakentamisesta, Pietilä oli mennyt
CSJ :n johtokunnan vJoidenkin-jäsenw.
ten puheille ja, tiedustellut;; mitä;he
mahdollisesti asiasta tietävät. _
; Hekään;; eivät olleet ensiksi tietä­neet
mitään. Mutta hetken asiasta
keskusteltaessa olieräs helstä:imuis-tanutjotakln^:^
mutta-tantallamme:
nyt Pietilälle taas puheenvuoro:
; ."Joku viikko sitten'oli todella Sam-;
polassa filmiesitys: täällä Sudgurys-sa".
sanoi Pietilä. "Sen verran on
Klvlperän Pekan puheessa .perää.
Mutta.kunisampolalaiset .eivät olleet
vielä saaneet;keskenerälseenhaallln-i
sa tuoleja, niin he olivat pyytäneet
niitä lainaksi CSJ:n Sudburyh ::osas-^.
tolta.
:;:"PyyntöönvOli anteliaasti suostuttu
heti — ja näitä 'venäjänlehtiläisten*
tuoleja käytettilnkm hyväksi Sampo-i
lan filmltilaisuudessa
"Minkäverran tämä osoittaa suo­malaisten::
.kommunistien;; ."alakuloi­suutta"
ja "kismittelyä" sen selittä­köön
Klvlperän P e k k a j o k a puhuu
yleensä ; asioista: joista . hän el : tiedä;
enempää kuin sik~ä tuulimyllystä.
' ' "Kaiken kukkuraksi", jatkoi Plelllä
tavalliseen harvasanaiseen tapaansa;
"sampolälaiset saivat'" luonnollisesti
niinm^ tuolit ilman mhikäänlalsta
vuokraa — T i : kuten;inaapurienitapana . • •;
on-T-i;ja;osasto onkin saanut sampo- /]
laisilta kiltosku-jeen siitä, kun he Sai­vat
lainata .tuoleja silloin kun he nn-j \ ,,7-
tä tarvitsivat." •.••.•>^-->'C_
Ki i t imme PietUäa ystävällisistä tie- .i mi
donannoistaan ;ja: tarjoamme: ne .•f at»ä'^-.' -;?\iö'SAi;
ten — ilman maksua — Kiviperän , J
Pekan piippuun pantavaksi, jos n l - * \< I
:miUamsaf£iIu:nlin, että tulee puute < I
;aiheista;- kuten paklnainrkirjoittajille •>,1
toisinaan tulee. — Känsäkoura. , -'^fl
J K . ^ r \ I
V.- j a Uu-seura A l e r t s in eräiltä jä- .11
seniltä saimme rylläkrrjoitetun, jäi-' ,n'
Jceen sattumalta kuulla, että viime^" >s
viikon vaihteessa "sarnpolaiset"
pyysivät^ainaksi A l e r t s in painimat- ?
toja,-^; ja saivatimyös ne: ilman mi- <
tään vaikeuksia.
"Kiviperän Pekkaa" taitaakin
"kismittää" : pahiten itseään se kun
•:*Vihoittelun";v asemesta';: rup^aä;|äfeä-||^
Iäisten kansalaistemme ;keskuudes-sa
versoamaan'vkaikenlainen " v i l l i -'
tys;^;:yhteistoiminnan-ihyväksis|Ofeis|^
hyödyllisissä;iasioissa?.K;,Me|i^bies^
tamme olemme kuitenkin sitä miol- yti 1
tä, että "laiha sopu on lihayaa;|;ri^^
taa parempi'*, kuten suomalaiine^^
sananparsikin opettaa —jal|l«nM§i8^l
tamme; yleishyödyllistä i y h t e i s t o i r '
mintaa:;kaikkien ryhmiemme kes-kuudessa
sittenkin, vaikka se näyt- '||
tää?;;;;aiheuttavan-;;painajaisvinta^jbU||i^
l e k in itsekkäille. _ryhmäiaih|om
j o i l l e . — Sama. ' ' '^0i^iäiM^^