1959-01-29-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, tammik. 29 p. — Thursday, Jan.' 29, 1959 VAPAUS .(LIBERTY):.— Independent; Labor OrpaH' of Finnish Canadians. Es-tablished Nov. 6, 1917.; Authorized as-second class mnil by the' Post 'Office Department. Ottawa. Pub- -lished thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdaysby Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 'Elfii St. W., Sudbury/Ont..-Canada, Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; 'Editorialdtfice OS; 4-^4265. Manager E.: Suksi. Editor W.: Eklund.. Mailing address: Box 69; Sudbury,: Ontario.v Advertising rates upon application. Translation free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75 • ' 3 kk 2 25 Yhdysvalloi.ssa: 1 vk. 8.00 6 kk". 4.30 Suomessa: l vk. 8.50 6 kk. 4.75 Vapauden yhtiökokous , • , Ensi lauantaina ja sunnuntaina kokoontuvat Vapauden —•lukijakunnan-täysivaltaiset edustajat lehtiliikkeemme yhtiön- kokoukseen mikä pidetään Torontossa. Sielä tulevat eri puolilta laajaa maatamme kokoontuvat miehet ja naiset, Vapau-d'en todelliset isännät Ja emännät kohtaamaan toisensa täysin . tasa-arvoisina. , Toisaalta on voitu panna merkille. et4ä Vapauden asiois- • ta; lehtiliikkeemme talouskysymyksistä ja toimitusohjelmas-- ta on jo etukäteen keskusteltu sekä isommissa että pienemmissä kokouksissa, järjestöosastojen ja seurojen kokouksissa sekä yksityisten toimesta jne. Yhtiökokoukselle on täten tehty joitakin hyvin tärkeitä esityksiä ja ehdotuksia niin lukijakunnan kuin myös liikkeen johtokunnan ja toimituksen aloitteesta. Nämä ovat silminnähtäviä ja korvinkuultavia esimerkkejä lehtemme demokraattisesta omistusperustasta ja kontrollista. Mikään muu Canadan suomalainen lehti ei voi tällaisia to- • siasioita esittää siitä yksinkertaisesta syystä, että ainoastaan työläis- ja farmarijoukkoihin luottava ja niiden asialla oleva lehti voi-avoimesti esittää ohjelmansa koko lukijakunnan keskusteltavaksi ja arvosteltavaksi. * * Kulunut toimintakausi on ollut erittäin tapahtumarikas niin koti- kuin ulkomaistenkin asiain kohdalta. Tämä sellaisenaan antaa yhtiökokouksen edustajille hedelmällistä keskustelun aihetta siitä, mitä lehtemme on näissä eri vaiheissa tehnyt tai tekemättä jättänyt. Kaikessa vaatimattoniuudessammekin lienee oikeus sanoa, että kokemukset ja tulokset eivät kuluneelta vuodelta ole kokonaan kielteisiä. Mutta siitäkin huolimatta on syytä tällaise.ssa yhtiökokouksessa kiinnittää enemmän huomiota heikkouksiin ja valituksiin, joista meidän pitäisi yhteisvoimin selvitä ja vapautua. Mikään ei ole niin terveellistä kuin rehti ^ itsearvostelu lehtipolitiikan suunnasta ja sen täytäntöönpanosta. Tässä yhteyde.=;sä on tinkimättä vaadittava toimitukselta työn laadun parantamista, sillä Vapaus voi sitä tohok-, kaammin puolustaa työläisten, faa.'marien ja muiden vähävaraisten oikeutettua asiaa, mitä clä\'ämmin, \-akuutta\'am-min ja taitavammin lehtemme suorittaa lukijain .sille uskomaa työtä. Tässä mielessä rehti itsearvostelu antaa meille uutta voimaa ja innostusta tulevalle toimintataipaieellc lähdettäessä. Vaikka Vapaus on vain suhteellisen pienen kansallisuus-ryhmän työväenlehti Canadassa niin merkityksetön se ei suinkaan ole. Parhaana todistuksena tästä on taantumusvoi-. mien •• kiihkeä parjaus, panettelu ja diskriminointi, minkä kohteeksi Vapaus on niin usein joutunut. "Kuville ei kumarreta" sanoo rehti suomalainen, ja tämä tarkoittanee tässä tapauksessa sitä, että Vapaus saisi olla "rauhassa", ellei sillä olisi vissiä vaikutusvaltaa ja merkitystä. Tosiasia on kuitenkin, että Vapaudella on paljon hyviä ystäviäkin! Se on kaikkein parhaiten saatu nähdä esim. sellaisten suurten lakkotaistelujen yhteydessä kuin esimerkiksi Incon työläisten mainehikkaan lakon aikana. Ja me olemme erittäin iloisia siitä, että työläLset ja farmarit, jotka Vapauden ovat alunperin käyttöönsä perustaneet ja isuojelevat sitä kuin silmäteräänsä. Pauhatkoon taantumus sen minkä tahtoo, meitä ei liikuta se rahtuakaan niin kauan kuin työläi.set, farmarit ja muut pikkuihmiset ovat lehteemme tyytyväi.siä! Me tiedämme, että yhtiökokouksen ratkaistavaksi tulee TTiSeita visaisia ongelmia, Me käsitämme, että tällaisten päätösten teko ei suinkaan ole helppoa yhteisissä asioissa. Mutta me luotamnie, että yhteistä parasta tarkoittaen voidaan päästä lukijakunnan suurta enemmistöä tyydyttäviin tulok.siin. Tässä mielessä toivotamme parasta onnea ja menestystä yhtiökokoukseen osallistuville edustajille. Me uskomme myös, iettä Vapauden, lukijakunta kokonaisuudessaan yhtyy tähän onnentoivotukseen. Mitä muut sanovat KANNx\TTAA AJATELLA Jos me voisimme käyttää rahaa yhtä paljon taiteen hyväksi mitä NATO-maat kuluttavat aseistuk: seen, Tne kaikin voisimme tanssi.'j j a laulaa..—- N L : n Lontoon lähetystön Charge d'Affairs, mr. Aleksei A. Roshchin. LUONTOKIN H Y M Y I L EE Moskova. — . . . Talviselta taivaalta tullut auringonvalo tuli ikkunasta hänen kasvoilleen. Hän (pääministeri Hrushtshov, puhuessaan kommunistipuolueen 21. kongressin avajaisistunnossa) pysähtyi, kääntyi ulkomaisiin sahomalehtimiehiin päin, j a lausui: ; . - i i ' • "Tiedoittakoot porvarikirjeeh-vaihtajat, että luontokin on meidä-.i seitsenvuotissuimnitelmamme puol e l l a . " — Uutistieto, tammik! 27 p. 1959. Työmaatapaturmalakiin olisi tehtävä huomattavia muutoksia YLEISÖN KIRJE Eskimoille oikeutta RCMP:n kom.issioneri L, H. Nichol.sonin kerrotaan esittäneen Northvvest Territories-neuvostolle, että Canadan eskimot olisi pidettävä ko. alueen puolustustukiasemien ja kai- ..voskylien rajojen ulkopuolella,- ellei heillä QJe työmaata ja asuntoa. Me; emme., luonnollisestikaan tiedä miten amerikkalaiset •sotilasviranomaiset tähän asiaan suhtautuvat, mutta varmaa on kuitenkin, että kaikki hyvää tarkoittavat canadalaiset tulevat yksimielisesti tuomitsemaan tämän eskimoja diskriminoivan esityksen: Koko maailma on tuominnut sen kun E t e l ä n Afrikka karkoittialkuasukkaansa seuduilta, missä he voivat -'rumentaa':'valkoihoisten asuinsijoja. Mutta ei! Komi.ssioneri . - Nicholson esittää samanlaisen häpeäpilkun saamista myös : Ganadalle. Tämä sellaisenaan on uusi; osoitus siitä miten SO-" pimattomia poliisiviranomaiset ovat hallitustehtäyien suo-vJ^ niin-^eskimojen kuin- muidenkin -ihmisten-.kohdalta^ ^ ' ' . Puolustollessaan sitä, että eskimot olisi "laillisestikin" ajettava-puolustustukikolitien ja kaivoskylien rajoista v^ täin 20jnailin päähän, kuten hän sanoi, komL^sioneri Nichol-- : son sanoi eskimojen oppineen ilmeisesti valkoihoisilta joitakin huonoja tapoja: näpistelyä ja haureuden harjoittamista. Mutta nyt kun eskimoille on saatu opetetuksi näitä "valkoihoisten" paheita — komis.sjoneri Nicholson ,pe,see kätensä Pilatuksen lailla selittäen, että "syyttömiä olemme me" kunhan vain saadaan nämä luonnonlasten elämästä vieroitetut .eskimot ajetuksi takaisin sinne; mihin tuskin on enää paluutai Ja hänen yhtenä perustelunaan on "kauneuskäsitys". Mr. Nicholsonin kerrotaan sanoneen: USKO ON Y K S I T Y I S A S IA Uskovaisten taholta usein väitetään, että sosicilistien taholta käydään taistelua uskovaisia vastaan, joka sellaisenaan ei ole ollut, eikä ole nytkään sosialismin tarkoitus, j Mutta .sosialistien taholta on kyllä I käydy tii.«telu valtiokirkkoa vas- •taan. Esimerkiksi sosialistisen liik; ; keen alkuaikoina Suome.ssa, siliä ' valtiokirkko ja sen papit olivat siel- ' lä väliltbmästi köyhän kansan har-i tioilia. Multa jos sosialismi hyvak.syi.=i I uskonnon yleisesti, niin se hirttäisi ] itsensä, sillä sosialismi ja kommu- I nismi perustuu ' tieteelliseen maail j mankatsonnikseen, kun taas uskon- I to perustuu tunteisiin eli uskomi seen. Uskonnon todellisen;! v;istus j tajana on siis tieteellinen filo.sofia. Tietoellisen sosialismin tarkoituksena on minun mielestäni toi mia ihmisen onnellisen elämän s:ia vuttami.seksi täällä maan päällä. ' kun tcla.^ uskonnon taholta selite tään. io.^ on lupa hieman oikoa kul jniia. että mitä suuremmat kärsi-! I myk.set sinulla on täällä muan pääl j lä. niin sitä kirkkaampi on kruunu i kuolemasi jälkeen. Mutta kyliä uskovaisetkin lavallisina ihmisinä (haluavat saavuttaa paremman ta ' loudelliscii j;i henkisen elämän ; mahdollisuuden kuten sitä halua vat uskomattomatkin. Tästä h u o l i matta on kirkon johdon taholta (yleisesti puhuen) suhtauduttu vie roen työväenliikkeeseen ja tämä on ' iifitenkiitläiheuttanut sanonnan, et ' tä uskontoa käytetään aseena t y ö läisiä vastaan. . • i .Jos kuka tahan.sa yksilö on nous i sut. rahan mahtia ja sen hyväksi, i tehtyjä vääryyksiä vastustamaan, i hän on saanut .sen kärsimyksillään i ja jopa hengelläänkin maksaa., .\'äin tapahtui aikanaan Jeesuk.sel lekin, joka silloisten pappien myö ' tävaikutuksella pantini esivallan • toimesta ristinpuulle. Tämä esi merkki ei ole kaukana nykyisestä ' ajasta. Rakkauden Jumalan nimis^: >;ä esiintyvät papit siunaavat sota , viomia — kysymättä lainkaan tais-; televatko ne jonkun H i t l e r i n maa-i ilmänvalloitussuunnitelmien tai sen j vastustamisen hyväksi. Kun nämä} samat papit sitten saarnaavat, että ! joka veljeänsä vihaa, hän oh murhaaja, eikä yhdelläkään murhaajalla ole osaa taivaan valtakunnassa, n i i n . se ei tunnu oikein vakuutta- Valta. Tärkeiniä oa kuitenkin .se, e t tä lopetamme rahan jumaloimi.sen ja toimimme y h t e i s ymmärrykse.s-sä näissä maallisissa asioissa raken taaksennne itsellemme ja tuleville sukupolville onnellisemman ja täy-te. läiseininän elämän. Ihmisten yleinen hyvinvointi on saavutettavissa United Elpclric :Workers union rahastonhoitaja George Harris käsittelee unionsa lehdessä minkälaisia lisäyksiä pitäisi saada Ontarion t y ö m a a lapaturmalakiin. Julkaisemme kirjoituksen oheellisena: Canadan Lakimiesyhdistyksen Ontarion jaosto on h e r ä t t ä n y t kysymyksen, joka ansaitsee huomiota. .Kysymys on siitä onko olemassa oikeus valittaa hallituksen lautakuntien komissioiden päätöksistä. Keskustelu tämän yhdistyksen kokouksessa., keskittyi pääasiassa Ontarion t:y ö maatapaturmalauta-kuniian ympärille ja siihen kun sen päätöksistä ei voida vedota. Samalla kun me epäröimme'jä*- tää korvauslakia käsiteltäväksi vain ammattilaisille lainopillisille .asiantuntijoille, varsinkin rajattoma.ssa mielessä, kuitenkin, koska vetoomusoikeus puuttuu niin paljon epä oikeutta aiheutuu. Torontolainen lakimies Lewi? Duncan sanoi, että koska korvaustapauksista ei voida vedota, niin se aiheuttaa vakavaa epäoikeudenmukaisuutta. Hän sanoi myöskin, että monta kertaa loukkaantuneen työläisen vammat määritellään väärin. Hän arvosteli lautakunnan hal-linnolli. sta ja lääkiiinällistä puolta. Samoin salaperäi.syyttä kaikissa lä.i karien lausunnoissa. I.aulakunnal la on suuri valta lääkäreihin nähden; eräät lääkärit ovat tietoisia kanipanjaa Riinnittääksemme huomion työläisten tapaturmavakuutuslakiin saadaksemme Ontarion lain-laatijakunnan tekemään laissa muutoksia. Kamppailumme huipentui siihen, e t t ä lähetettiin lähetystö Queeh's Parkiin. jossa me tapasimme lain-laatijäkunnan jäseniä, joille me teimme ehdotuksia ja pyysimme heidän kannatustaan. Tuloksena t ä s t ä -oli se, että muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, valitut edustajamme osoittivat olevansa hämmästylttävän tietämättömiä tästä laista. Lähetystömme töinen- tarkoitus oli kohdata työministeri Daley. Me esitimme huolellisesti valmistetun laiisunnon, jossa asiakirjoin osoitimme loukkaantuneiden työläisten ja heidän perheittensä tuloksia tuottamattomia vetoomuksia. Esitimme nämä tapaukset osoittaaksemme lain korjauksen tarpeellisuuden. Miö Daley osoitti heti vihamielisyyttä esitystämme kohtaan ja sanoi töykeästi: "Ontariossa on maailman paras työläisten tapaturmavakuutuslaki". Onko asia näin tai ei, sillä ei ole paljoa väliä. Se voi olla para.s, mutta .se j ä t t ä ä paljon varaa parannukselle, kuten on asianlaita. Tosiasi-a. s.sa tapaturmavakuutus on Suurosta merkityksestä työläisille yleensä, mutta sen perushcikkousja epäkohta on siinä, että sen mukaan voi-lautakunnan politiikasta. nnitt;i|daan niielivaltai.sesti päättää eikä pelkäävät ilmoittiia loiikkaantimeil I sen johdosta voida tehokkaasti aset-le h e n k i l ö i l l e niihin tulokseen he | taa .sen päätöksiä kyseenalaiseksi, ovat luilcct. j Ei mikään määrä Daleyn peh- Sikäli kuin tulee kysym\kseei; meää puhetta'voi estää näkemästä viimeinen toteamus, hiin pitkästli j s i t ä to.siasiaa. että Öntario.ssa on kokennksesta olomme tulleet sii i satoja työläisiä ja heidän perheit-hen tulokseen, että vain harvat lääkärit vastustavat lapa;urniav;ikuu tiislautakunnan kantaa vaikka yk.<!: tyisfsti olisivat valmiit ilniaiseinaaii eriävän mieli|)iteensä -Me kävimme v. voimakasia t e n s ä jäseniä, jotka ovat loukkaantuneet ja joilta on kielletty korvaus toisarvoisin teknillisin syin. Tämä laki tarvitsee pahasti korjausta, niiden mukana oikeutta jon kinlaiseen vetoomuk.seen. Oikeus vedota ei tarkoita sitä^ otr tä lakimiehet siitä hyötyisivät. Vetoomuksessa tulisi tarkasti määrätä ettei kukaan AX>isi hyötyä louikkaan-tuneen henkilön kustannuksella. Meidän arkistossamme.on asiakirjoja monista tapauksista, joissa voidaan osoittaa epäoikeutettua kohtelua tapaturitialautakunnan taholta. Kaikkein pahimmat puutteet tästä laista voitaisiin poistaa jos siihen tehtaisiin oheelliset lisäykset: 1. Laissa, t u l i s i erikoisesti määritellä, että korvausta _ei kiellettäisi vaikka tapaturnian tarkkaa aikaa ei voitaisi määritelläkään. i 2. Korvausta ei saisi kieltää pelkästään .siitä syystä, että todistus on puutteellinen -taikka ei ole ollut silminnäkijää. 3. Kun työnantaja tekee raportin onnettomuudesta taikka loukkaantumisesta lain mukaisesti, niin pitäisi taata uusi vetoomusoikeus. 4. Tapaturmista tehdyt yhtiön raportit lautakunnalle ja lautakunnan suorittaman tutkimuksen tulokset pitäisi niitä tiedusteltaessa antaa tietoon valittajalle taikka hänen edustajalleen. 5. Laissa tuli-si määritellä, että työnantajan on otettava takaisin työhön tekemään sellaista työtä jota osittain parantunut tapaturma.?- sa loukkaantunut työläinen kykenee tekemään. 6. Lesken ja huollettavan eläke olisi yhtäläistytettävä. Missään ta pauksessa eläke ei saisi olla alle S150 kUiUkaudessa. 7. Korvausmaksut ja eläkkeet tu- Port Arthurin Iisi maksaa nykyisten ansioiden pe- e | T X rusteella eikä sillä perusteella mi- " ^ ^ ^ ^ tä ansiot olivat silloin kun tapaturma sattui. Olenäine tahallamme . j ä t t ä n e et pois ^kysyhiykseh vetoomusoikeudesta ..yksinkertaisesti siksi, ' e t t ä koko unionistisen: liikkeen > t u l i s i ..asiaa tarkasti harkita^ j a . sen pe]'usteellä tehdä' asiasta käytännöllinen ehdO:; tus. 'Silloin on pidettävä silmällä ettei lain toteuttamisesta tulisi kallis ja loppumaton tekele j a samalla varata työläisille tiläisiiius vedota lautäkuhhan epäoikeutettujen päätöksien johdosta; ; Ontarion laihlaatijakunta kokoontuu lähiaikoina. Olisi hyvä jos u-niot eri\ paikkakunnilla ottaisivat yhteyden tässä asiassa lainlaatija-kunnari jäsienten kanssa,, niin se auttaisi muutoksien aikaansaamiseksi tässä laissa. JA lllllllllllllll TÄTÄ K U O L K O O N S I T T EN Vanhanpuoleinen.mles/ tuli lääkär rin puhille ja pyysi tutkimaan, oliko mitään vikaa. , —- Nähkääs, selitti mies, aion mennä naimisiin. — Naimisiinko? kysyi tohtori hämmästyneenä. Kuinka vanha te olette? — 78-vuptias, vastasi mies. — Entä morsian? r-^ No. hän oh vasta 22-vuotiäs; ;—. Kuulkaahan nyt, sanoi tohtori. Ymmärrättekö, että ikäero voi muor dostua kohtalokkaaksi? ^~No niin, sanoi mies- filosofisen tyynesti. Jos hän kuolee, niin kuolkoon. Työttömyys kummittelee St. Catharinesin alueella SUOMI SUHTAUTUU VARAUKSIN LÄNSI-EUROOPAN LIITTYMÄÄN j i Port .'Vrthur. — Kniipungin uusi , koulul.TUtakuivt,! osiui valtuu.stollp ; v.iatimuk.sfn. että Boulevard Laken I yli on rakfnnet!iv:i silta. liina vuonna: 1 Se oli ;iik:ii.semmin työohjelmassa, ! miiita uudr*n valtuuston kokouk.ses.sn i -^o oli jaiiiiyi kokonaan unliolann. I Osli». • .Sillin: Cl fp;ii-i)i "-,;i;!:^;u:i poh)t)i.siiKiK!fn \ lr.('i.--;n.u'k'r::ii':i!iin tai v,'ip,iak.i;ipp.i-alu''o^M'n, .nvjit.i jii.s kv.s" ni>',-;.M-i-r! tiili-i- ;,iajr:i)p; ta-l') Ucl"lhiii-M > h'i''M;liitl ynia. johon niyo-km .I.aii.s!-F:urnn()p.i k-.niliii.'<!. riicirlaji oii pakko .suhta.iUiuv a.^irVaiv varauk.sin. ..^iinoi .Sijoini.-i\ ulkoniirvi.s-teri Ralf TornurfU sa.ijna-.v^.i.m v;iiiir prrj.irUaina O.^-hion Ta ma Cl morku.^f siia. c - a .Siicni! .siirivmayaihrfn aihriitirtmipn vaikp-uk. sioii kanssa, jo.s yhicistyosnunniit:!- inat lotiMiUMaan Oii la^-keliiKiitu. (Mia (ck.stiilitcolli- ^ll uir.s.'^amin<' ilmer.isi nom 50.000 lii-nkiloa koskeva tyouömyy-svaiho. jo.s ilman muuta avarsimme rajamme mui.';ta pohjoi.^smnisia tapahtuvalle luoniilUe. minision Torimren "^anoi. I-enincradin neuvbtteliiisia hiin mai-r. ilsi. et'.a ne merkiiscvat Suoim-ii ja Neuvo.sif)lut.<jii valisteiv suhteiden pallolla tervehtien va.<^ta.si Fort \Vil-liamin kaupuneir.valtuuslo Port Kx\.- Iniriii e.sityk.seen. elia kaupunkien St. Catharines. — Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa, kuulin vanhojen sanovan. Samaa ajattelen minäkin ko.'^ka paljon puhuttu hätäaputyö, jota ajateltiin työttömyyttä lievittämään, sanotaan alkavan vasta V. 1960. Kysymys on paljon puhutusta Homer-sillan rakentamisesta. Tämän sillan suunnitellaan rakennettavaksi kanavan y l i j a sen pitäisi olla niin korkea, että laivat voisivat kulkea sen alitse. Radio.ssa äskettäin tiedpitettiin, e t t ä nyt insinöörit ovat ryhtyneet tekemään valmistavaa suunnitelmaa ja piirustuksia. Työtä ei kuitenkaan aloiteta kuin vasta ensi vuonna. Sellainen on pieni lohdutus 1 yöttömille, jotka tarvitsevat apua tavalla taikka toisella. Ilmat ovat olleet täällä yhtämittaisesta kylmiä. Kyllä se ottaa rautaisen terveyden, joka jossain tro-kin perässä taikka sillan alla yönsä viettää. Kyllä sellainen henkilö, jonka täytyy elää työttömyysavu.s-tuksen varassa ja vuokraa maksaa, täytyy suolivyötään kiristää. Lämpimät vaatteetkin olisivat tarpeellisia. Kojika koittaa se aika, että kaikilla ihmisillä olisi kunnollinen toimeentulo. Eihän työ mitään herkkua ole, mutta ilman sitä ei voi tulla toimeen, Täällä etsii työtä yli .5,000 työläistä saadakseen Tuleva toimintasuunnitelma on monipuolinen kunhan se vain voitaisiin toteuttaa kuluvan toimintavuoden aikana. Olemme myöskin kuulleet, että Torontosta pitäisi tulla tänne vierailijoita helmikuun 7 taikka 8 päivänä. Tietenkin he itse paremmin siitä ilmoittavat, niutta ilmoitamme tämän alkusoitoksi koska on vähän aikaa tilaisuutta enemmin mainostaa. Heidän näytelmänsä nimi on ' T ä i v ä ä ennen pitkääperjantaita". Siis tervetuloa! Helmikuun 14 päiväksi on Starin toimesta järjestetty bingopaartit haalille. Samalla tarjotaan ravintolassa riisipuuroa sekä kahvia leivosten kera, Bingopalkinnot ovat tervetulleita. Samalla kiitän entisiä lahjoittajia. Olen tilannut siksi lämpöisen sään sekä toivottavasti luntakaan ei silloin sada kuten tähän saakka. Pitempimatkaisilla on silloin tilaistius saapua viettämään hauska ilta. Siis parempia ilmoja ja kevättä toivoen! — Hilda. Cl jouti.i$"i kamppailcinaaii .--uiini'!! ' l.iuuinusM r.ormaaliin uomiin. RANSKAN SUURUUTTA El RAKENNETA KANSAN KURJUUDELLA - DUCLOS busiUukenne yhciistetiaisiin. Kun jokapäiväisen toimeentulon. Koska \ Port Ar!hur:.s.sv kannatti ylei.sääne.s- ,yötä ei ole saatavissa, niin ei ole , ;ys kaupunkien yhcli.Marnistä. . jota- ih^e jos nuorisokin joutuu riko.s- •' va.stoin Fori \Villiamis.sa ylei.s.äanes- tielle ; tys enemmistöllä hylkäsi suunhitel- | uj.-heHur.eUra Starin vuosikokous ^ man. nnn nyt .sai Fort William tilai- pidettiin 1k. 25 pnä. Osanotto ko- ; suuden . käytännöni.se5.sä asiassa to- ! ^.ijsi saanut olla runsaam-distaa ettei .se ollut yhteistoimintaa ; pj 5^^,,.^,,, puheenjohtajaksi valit-va. staan K.aytannölli.se.sii "eiivotte- ,0^,, Terho. En tiedä kuinka luLs.sa nyt ilmaustaan, ettii päälinjan • ^^^^^^ ^^^^^ Q„ perättäin siinä Jsahkobussi täytyisi saada, heti läpi- Sihteeriksi jälleen valit-kulkevak- i ^ \ ^ itiin Uuno Harju, jossa toimessa hän on ollut 20 vuotta. Tämän tuleie I Metapaloja Thunrier Bayn piiri^^-^ä kiitoksella mainita. Rahastonhoita-ilmoitetaan viime vuonna olleen yh- .^^^ valittiin jälleen Kosti Närhi. |teen.sa 116 ja nama tulipalo, veiva. | . ..^^^j ^.^^^^-^^ 12.152 eekkeriä. •••>-"'°" ' • , allekirjoittanut. "Me emme liioin halua sitä, että vierailijat töllis- . • televät heitä ja muisteli.sivat heidän likaisia hökkelei-tään ja vaatteitaan tietämättä mitään .sen rodun muiden jäsenten edistyksestä." - Toisinsanoen eskimot, jotka ovat olleet sekä amerikka-tutkalinjojen ja puolustustukiasemien rakennustöissä ja siellä ifOppineet sivistyksestä vain varjopuolia, "rumentavat" nyt rarii.si. - Kan.sal-lista .suuruuna ; ci votda rakentaa kan.'<an kurjuudcl- : Ie, lau.^ivii Ranskan . k():nniuiii.sti.scn puolueen siiv.eeri .J:l(•llc.^ Duclos k(-s-kU. skomitean knknuk-es.sa p.itämä.'-- sään .Selostuksessa, mis.s.a han tarkasteli nykyistä tila:inc>ta ja puolueen tehtäviä ecl('N.'<a tilcvis--a kunnalli.s-vnaleiss';. Sota AlRCj^la.s^sa. s.ino h ä n . ci ai-noa. sfaan jatku.- vaan laajenee ja ai- ' heutfaa maan. kantokyvylle ylivoi-' maisia li.';amenoja sekä pakottaa un - 1 vatituinaau ulkoniai.siin lainoihin, jotka merkitsevät nippuvaL-^uuita • YhdvKvalloista ja Lansi-Sak.sa.sia. 1 Lan.si-Euroopan valMoiclen . talou- , delli.st.en ristiriitojen kaiji.styminen liakotti Ran.skan devalvoimaan fran- Kiii ja luopumaan huomattavassa mjiarin omaiv teolli.suuten.si ja kauppansa suojeleini.scsta. .Nama loimen- ))iteet tulevat li.saamaan vha enemmän pienen ja keskisuviren Icollusuii-kunhan vain sotahullut eivät pääse den vaikeuksia ja syventämään pu-hävjtystyötään tekemään. I. S., Port Arthur. komissionen Nicholsonin mie-le. stä. "vierailijan" näköaloja, ja tärriä on kai. .syy,; miksi eskimot pitäisi karkoiltaav20 mailin päfhän niiltä ihmi.sasutuk-s i 11 a,. j p i d e n e 1 ä m ä d n: Il e o va t jo tavallaan tottiTneet Sen sijaan että yritettäisiin parantaa eskimojen elämää, komissioneri-Nicholson esittää-, että kurjuuden jatkumisella ja pahenemisellaei-ole väliä kun^ ha n . e i vä t va i n vie r a i 1 i j a l s i tä näe! Me emme luonnollisestikaan voi tietää: •yksityiskohtaisesti' mitä Canadan eskimojen ke.s-kuude. ssa on tapahtuma.ssa. Mutta komissioneri Nicholsonin lausunto on. varoituksena-siitä; että siellä on jotakin pc-ru. steellisesti ' mätää, minkä puhdistamisessa alahuoneen jäsenillä on hetikohtainen va.s-tuunälaisuus. —;Elintarvekemia, sovelletun kemian ala, joka tutkii elintarvikkeiden: ko.stumista, ravinto- y.m. vaikutusta, muutoksia;ja käsittelytapoja; laa seka Iviionontaniaan l:V0llisvy.'5t.i-lannella j.-i palkkakehilvsta. Täten haililiik.sen politiikka palvele ainoastaan Ranskan • suurten monoiiolien etuja. • Vastalahjana mvdnlamiUcen. lainoille A d e i K U i e r i i r . halluu.s pyrkii .saamaan, .tukea, ulkDpolit.iikalleeii, , e r i - koise.st,r BcrliiriTn_. ky.svmyk.sessii. ja vantli Iisaksi .etta lansi-.sak.salaisello iSjaöinalle .avattaisiin paa.sy -Saharan luoiinonrikkauk.sillc.. - . . , ' •. • .iRrilellc,s.saan. hallituk.sen talou.s- - ja rahapoliitti,sia.:toimonp1teifaT jotka merkitsevät -tyolnte.kcvicn joukkojen clinia.son; jvrkkaa .alentamista;- selo.Sr: laja totesi, etta valtion vuoden 1959 budjcti.ssa.-sotilasmcnot: muodo.staval; yhden kolinannek.scii kokonaismCT noi.stä Sanian aikaisesti on hallitus supLstaniit .so.slaali.sa menoja pienen- ;tamalla mm. 1 inlamamicscliikkeila ja avuslusmaksuja seka -korottanut- hin-toj. i. Kaikki tama osoittaa, ci ta kaynnLs.sa-on knpitalisti.s-len monopolien järjestämä hyokkäy.s kan.san hankkimia .sn.siaali.sia etuisuuk.sia va.slaaii. Duclos kitrnsli, eitä tiiniä (:i:in- ! (iimukscn liyökkiiys : kansan elin-etuja ja parlamentarismia vastaan pi merkitse kuitenkaan .silit, ettii' kapitalsnii olisi vuimakas, vaan i l - . inenliiä ainoastaan, sen - ristiriitoja: ja heikkoutta. Se ' ilmentää myös kaititalisUsten ninnopitlien • yliii avoimempaa ijä^. lUydclliscmpäU sci^-. kaantumista valtion asiain lioitnon. Suurp.iäflman liyökkäys kohdistuu nyt ennen kaikke.-i työväenluokkaa v.i.staan. miitta se koskee myös muita työtiitekevia kitn.sankerrok-sia. Arvosiclt.uaaii vielä Ranskan .sosia-listi. sen puolueen johdon yhteistyöpolitiikkaa oikcistopuplueidoii kanssa ja viime aikaisia kaksinaamaisia yrityksiä lievittää aikaansaano.sten.sa- .seurauksia opiiosiiioascnnöit iimi.sellaan. Duclos kumosi väitteen, jonka mukaan hallitiik.sen politiikka lahtaisi Ranskan .smiruuden turvaamiseen. Kansallista suuruutta ci voida r a kentaa kansan kurjuudelle, sanoi han, eika myöskään taloiidcliselle riippuvaisuudelle muista mai.sta, kuten Kanska on nyt joutunut (.latkuu 4:ilä sivulla). maa-alaa eekkeriä, tuhoten met.saä 2.886,275 kuutiojalkaa, josta .suurin o.sa oli kruunun maa-alueilla: Toukokuu oli pahin kuukausi, sillä tutkimustyöt ja kaivosteollisuuden silloin, riehui ,50 metsäpaloa ja huhti- kehittäminrn riippuu vain maanteit-kmis. sa 44 tulipaloa. Tupakoit.sijain | ten avaamisesta alueelle. Nyt aletun aloittamia tulipaloja arvioitiin oi- ! työn kiiruhtami.sen tarkoituksena on leeii 40. uutisviljelijäin aloittamia 23. ; pää?tä jo en.si kesänä kuljettamaan tilapäisvieiaiden ja leirijoukkueiden ' iilueelle raskasta kaivos- ja muuta 11. .sekalai-sia 18 aiheuttamia 6 ja ukko.scn.salamaii Kaivosteollisuuden kehiltämLsen edistämi.sek.si teitten avaaminen on alkanut nyt, .sillä tämän kuun puoli-välLssä aloitettiin työt 32 mailin pir tuLsella tiellä Nakmasta kaivosalueelle, jonka omistaa Anaconda-yhtio. Pari viikkoa sitten hyväksyi alueen maantlckomitea myo.skin toisen tien rakc:vtami.sen ConFer kaivo.salucellc. joka on 9 mailin matkan paas.sa, päättyen Pa.ska-asutuk.seHe. Anacon-dan virkailijat ovat tiedoittaneet. että on suoritettu 3 miljoonan dollarin koneistoa. Näille omaisuuksille arvioidaan muodostuvan yhtä suuren ellei suuremman kaivosteollisuuden kuin on Atikokahin vierellä Steep Rocic kaivosalue. Nyt puhutaan §75 miljoonan kaivosteollisuudesta. J.nrvienpäan autonajunen kokeilu-keskus järjestettim taalla Intercity Plazan puolelle. Ajolupia ei myomieta scllai.sille. jotka eivat kykene toteamaan asetettuja kokeita. Ne eivat kuitenkaan ole vaikeat. Tämän ko-kcjlupaikan tarkoituksena on olla kokeilulaitoksena ja tarpeen vaatiessa mvös ajokouluna. — ATH. Täten kutsumme Liittomme jäseniä ja muita hiihdon harrastajia ösallis-tumiaan Liittomme hiihtomestaruus-kilpailuihin. jotka samalla ovat avo-kilpailut Canadan Hiihtoliiton jäsenille. Ne järjestetään asianomaisella luvalla Beaver Lakella, Ont., helmikuun 14—15 pnä, Lähtö- ja päätepaikka Jehun kokoushuoneistolla, Toivomme runsasta osanottoa. Kilpailuohjelma: Lauantaina alkaen klo 12 päivällä suoritetaan yleinen 10 km hiihto mestaruudesta, sama matka alle 21 v. pojille ja ikä-miehille yli 35 v. Kilpailu on samalla joukkuekilpailu mestanJudesta; jossa kunkin seuran kolmen parhaan hiihtäjän aika huomioidaan seuransa hyväksi. Sunnuntaina alkaen klo 11 aamu- Däivällä suoritetaan yleinen 20 km hiihto mestaruudesta, alle 18 v. poikain 5 km., naisten 5 km., yli-ikä-miesten 5 km. ja alle 16 v. tyttöjen 3 km. Kaikki mestaruudesta. Alle 13 v. poikain 1 km. ei mestaruudesta. Mestaruuksista kilpailevat vain Liidon jäsenet. 20 kilometrin hiihdossa kilpaillaan samalla Port AJthUrin metsämiesten lahjoittamasta kiertopalkinnosta, jonka viime talvena voitti Jehun Uuno Mutkaa Tästä'palkinnosta kilpailevat vaan Liiton j ä senet. Iluoiii.! Mahdollisista loukkaantumisista emme vastaa. Ulkopaikkakuntalaisille varaamme vapaan majoituksen. Osanottoilmoituk-sct sihteerille os. R.R. 1. Worthmgton, Ont. Hiihtoterveisin; Beaver Laken v.- ja u.-seura Jehu. Vilho Salminen, puheenjohtaja . Antti Ranta, sihteeri.^-i- TULn 40-Yuotistaipaleelta .. Toises.sa paikkaa^lchteämmc julr kaistaan tänään T U L : n liitlotoimi-kunnan lausunto mainitun: urheilu-läiviostoii40- vuosipäiväiv, johdosta.:: Monelle meistä, T U L . n y.stävistä, kannattajista la.enti.sistä jäsenistä, mui.stuu sitä lausuntoa lukiessa miofeen .se rakentava osuus ia -mer-kity. s, mitä T U L i l l a ,on ollut Suo-mess. i yleensä ja myös meihin yk-silömä.: Monet nieista olisimme.vähän mak.saneetkin, jos olisimme saaneet pikipäin käydä vaikkapa kotiseudun TULni-, alaisen seuran '10-vuoti.sjuhli.ssa! f L i ittotoimikunnan. hyväksymän viitleniien liittojuhlan .sanatunnuk- .sen mul.aan "Käsi kädessä ete.en-päin", vr.immo mekin kuitenkin tavallaan osallisUia tämän merkki-t:\ paukscn vietIoon vähän verestämällä Suomen lehtien mukaan muistiamme TUL:n hi.storiasla. ~ Kun Koiton juhla.salissa Helsingissä sinetöitiin 26. 1. 1919 päätös itsenäisen Työväen Urheiluliiton perustamiseksi kansalaissodans''pu-uai. stcft*' puolella taisicllcidcn Suomen Volmistolu- ja Uihciluliito.sta erototulksi tulleiden Suomen työväestöön kuuluneiden kansalaisten sekä fyysilliseksi että henkiseksis yhdy.ssilteksi, tuskin osattiin aavi.s-taa sitä monipuolista merkitystä, mikä T U L : l l a tulisi olemaan paitsi osana maan työväcnliikkeestä niyös ,*5Uomalaiseiikansalliskunlion kohot' tamisess.t ja sinivalkoisten värien johtamisessa voittoon kaikkein suu-rimmillakm kansainvälisillä urheilun taistelukentillä, kirjoitti heisin-, kiläinen Kansan Uutiset-lchti jatkaen mm^ seuraavasti: T U L Oli onnistunut kohottamaan "korkealle kantan kuntoa", kasvattamaan piirissään olympiavoittajia ja maailmanmestarcila, muodostamaan 1,111 seura käsittävän verkoston toimintan.s;i jatkuva)» menestyksen takeeksi, .rakentamaan .suomalaisen urneilukunnon: kulmakiveksi kaksi-suurta iirheiUiopistoa,.antar maan voimistaan ' näytteitä sykähdyttävin' juhlin, lyhyesti sanottuna kasvamaan mahtavaksi urheilu- ja nuorisojärjestöksi, TUL-.M tie on* tähän asti ollut tai.stelujon tietä—r ja sila se on oleva edelleenkin, 1920-luku kului organisaation luomisen j a järjestymisen merkeissä. 1930-luku oli sekä urheiiullisen nousun aikaa että ankaraa kamppailua olanassaolon puolesta. Nimenomaan urheilullisen voiman puolella ovat suuret l i i l l o j u lv lat muodostuneet TULissa eräänlaisiksi joukkojen katselmuksiksi ja liiton toiminnan l ä p i l e i k k a u k s ia si. Niitä on j ä r j e s t e t t y toistaisesti neljät. Huippu-urheilun sektorin saavu-tuk. sishi mainittakoon lähinnä seuf ra.avaT: " T U L : n jä.senet" ovat (yhteensä 125)' olympiakisoissa saavuttaneet 7 kultamitalia, 6 hopeaa ja 12 pronssia. MMkiscissa ovat T U L : n urheilijat (74) vuodesta 1946 l ä h t i en saavuttaneet yhden k u l t a - j a neljä ho: peamitalu. EM-kisoissa (149) yhden kulta-viisiv hopea- j a yhdeksäJi' pronssimitalia. SM-kisoi«-sa 1,160 Suomen mestaruusmitalia. . Työläisolympialaisten talvikisoi.s-sa (1927, 1931 j a 1937) 13 kulta- 'mitaliti. 12 hopea- j a 9 pronssimitalia. Tämän lisäksi ovat T U L : n urheil i j a t ' saavuttaneet '210 Siionien ennätystä, olleet maaottcluedustajina 2,146 kertaa — j a kruununa seitsemän maailmanennätystäkin.- Nuorisoon kohdistunut kasvatiis^ työ ei suinkaan ole tapahtunut yksinomaan liikunnallisella linjalla, vaan myös henkisen minän kohottaminen on . n ä y t e l l y t j ä n ä y t t e l ee edelleenkin aivan ratkaisevaa osaa. Valtaosa: T U L : n seuroista on omassa keskuudessaan kohottanut henkisten^ harrastusten nuorisossa aiheuttamaa innostusta laajalla eri aloille •suuntautuvalla > kerhotoiminnallaan. Tuloksena nähdään, e t t ä _ m o n i l la eri elämän aloilla ovat juuri T U L ; n. p i i r i s t ä - n o u s s e e t nuoret lahjakkaat: henkilöt sijoittuneet lärkeille^J^^^ vastuunalaisille paikoille' yhteis-kuntaelä^ nä^sä. Runsaimmin on tällaista nähtävissä.:ehkä ^ammatillisen että poliittisen työväenliikkeen keskuudessa ja niinpä voidaankin todeta T U L n vuosikymmeniensä varrella toimineen ratkaisevana opinahjolla pystyvien, henkilöiden kouluttamisessa työväenliikkeen e r i : sektoreille. Sivuuttaa ei suinkaan voida-Työväen Urheilulehteä joka kiellettiin lapualaisiiikkeen aikana vaikkei sitä virallisesti lakkaiitettukaan. • Nostamme, täältä "rapakon takaa" vaatimatonta hattuamme 40- vuotiaalle TULtlle ja toivotamme sille - - , , T U L : n entisten jäsenten j a ystäväin puolesta — kaikkea,onnea ia menestystä tulevassa, j a entistä arvokkaammassa työssään.' — Kän^säkoura. r
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 29, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-01-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus590129 |
Description
Title | 1959-01-29-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, tammik. 29 p. — Thursday, Jan.' 29, 1959
VAPAUS
.(LIBERTY):.— Independent; Labor
OrpaH' of Finnish Canadians. Es-tablished
Nov. 6, 1917.; Authorized
as-second class mnil by the' Post
'Office Department. Ottawa. Pub-
-lished thrice weekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
'Elfii St. W., Sudbury/Ont..-Canada,
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
'Editorialdtfice OS; 4-^4265. Manager
E.: Suksi. Editor W.: Eklund.. Mailing
address: Box 69; Sudbury,: Ontario.v
Advertising rates upon application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
• ' 3 kk 2 25
Yhdysvalloi.ssa: 1 vk. 8.00 6 kk". 4.30
Suomessa: l vk. 8.50 6 kk. 4.75
Vapauden yhtiökokous
, • , Ensi lauantaina ja sunnuntaina kokoontuvat Vapauden
—•lukijakunnan-täysivaltaiset edustajat lehtiliikkeemme yhtiön-
kokoukseen mikä pidetään Torontossa. Sielä tulevat eri puolilta
laajaa maatamme kokoontuvat miehet ja naiset, Vapau-d'en
todelliset isännät Ja emännät kohtaamaan toisensa täysin
. tasa-arvoisina.
, Toisaalta on voitu panna merkille. et4ä Vapauden asiois-
• ta; lehtiliikkeemme talouskysymyksistä ja toimitusohjelmas--
ta on jo etukäteen keskusteltu sekä isommissa että pienemmissä
kokouksissa, järjestöosastojen ja seurojen kokouksissa
sekä yksityisten toimesta jne. Yhtiökokoukselle on täten tehty
joitakin hyvin tärkeitä esityksiä ja ehdotuksia niin lukijakunnan
kuin myös liikkeen johtokunnan ja toimituksen aloitteesta.
Nämä ovat silminnähtäviä ja korvinkuultavia esimerkkejä
lehtemme demokraattisesta omistusperustasta ja kontrollista.
Mikään muu Canadan suomalainen lehti ei voi tällaisia to-
• siasioita esittää siitä yksinkertaisesta syystä, että ainoastaan
työläis- ja farmarijoukkoihin luottava ja niiden asialla oleva
lehti voi-avoimesti esittää ohjelmansa koko lukijakunnan
keskusteltavaksi ja arvosteltavaksi.
* *
Kulunut toimintakausi on ollut erittäin tapahtumarikas
niin koti- kuin ulkomaistenkin asiain kohdalta. Tämä sellaisenaan
antaa yhtiökokouksen edustajille hedelmällistä keskustelun
aihetta siitä, mitä lehtemme on näissä eri vaiheissa
tehnyt tai tekemättä jättänyt.
Kaikessa vaatimattoniuudessammekin lienee oikeus sanoa,
että kokemukset ja tulokset eivät kuluneelta vuodelta
ole kokonaan kielteisiä. Mutta siitäkin huolimatta on syytä
tällaise.ssa yhtiökokouksessa kiinnittää enemmän huomiota
heikkouksiin ja valituksiin, joista meidän pitäisi yhteisvoimin
selvitä ja vapautua. Mikään ei ole niin terveellistä kuin rehti ^
itsearvostelu lehtipolitiikan suunnasta ja sen täytäntöönpanosta.
Tässä yhteyde.=;sä on tinkimättä vaadittava toimitukselta
työn laadun parantamista, sillä Vapaus voi sitä tohok-,
kaammin puolustaa työläisten, faa.'marien ja muiden vähävaraisten
oikeutettua asiaa, mitä clä\'ämmin, \-akuutta\'am-min
ja taitavammin lehtemme suorittaa lukijain .sille uskomaa
työtä. Tässä mielessä rehti itsearvostelu antaa meille
uutta voimaa ja innostusta tulevalle toimintataipaieellc lähdettäessä.
Vaikka Vapaus on vain suhteellisen pienen kansallisuus-ryhmän
työväenlehti Canadassa niin merkityksetön se ei
suinkaan ole. Parhaana todistuksena tästä on taantumusvoi-.
mien •• kiihkeä parjaus, panettelu ja diskriminointi, minkä
kohteeksi Vapaus on niin usein joutunut. "Kuville ei kumarreta"
sanoo rehti suomalainen, ja tämä tarkoittanee tässä
tapauksessa sitä, että Vapaus saisi olla "rauhassa", ellei sillä
olisi vissiä vaikutusvaltaa ja merkitystä.
Tosiasia on kuitenkin, että Vapaudella on paljon hyviä
ystäviäkin! Se on kaikkein parhaiten saatu nähdä esim. sellaisten
suurten lakkotaistelujen yhteydessä kuin esimerkiksi
Incon työläisten mainehikkaan lakon aikana. Ja me olemme
erittäin iloisia siitä, että työläLset ja farmarit, jotka Vapauden
ovat alunperin käyttöönsä perustaneet ja isuojelevat sitä
kuin silmäteräänsä. Pauhatkoon taantumus sen minkä tahtoo,
meitä ei liikuta se rahtuakaan niin kauan kuin työläi.set, farmarit
ja muut pikkuihmiset ovat lehteemme tyytyväi.siä!
Me tiedämme, että yhtiökokouksen ratkaistavaksi tulee
TTiSeita visaisia ongelmia, Me käsitämme, että tällaisten päätösten
teko ei suinkaan ole helppoa yhteisissä asioissa. Mutta
me luotamnie, että yhteistä parasta tarkoittaen voidaan päästä
lukijakunnan suurta enemmistöä tyydyttäviin tulok.siin.
Tässä mielessä toivotamme parasta onnea ja menestystä
yhtiökokoukseen osallistuville edustajille. Me uskomme
myös, iettä Vapauden, lukijakunta kokonaisuudessaan yhtyy
tähän onnentoivotukseen.
Mitä muut sanovat
KANNx\TTAA AJATELLA
Jos me voisimme käyttää rahaa
yhtä paljon taiteen hyväksi mitä
NATO-maat kuluttavat aseistuk:
seen, Tne kaikin voisimme tanssi.'j
j a laulaa..—- N L : n Lontoon lähetystön
Charge d'Affairs, mr. Aleksei
A. Roshchin.
LUONTOKIN H Y M Y I L EE
Moskova. — . . . Talviselta taivaalta
tullut auringonvalo tuli ikkunasta
hänen kasvoilleen. Hän (pääministeri
Hrushtshov, puhuessaan
kommunistipuolueen 21. kongressin
avajaisistunnossa) pysähtyi, kääntyi
ulkomaisiin sahomalehtimiehiin
päin, j a lausui: ; . - i i ' •
"Tiedoittakoot porvarikirjeeh-vaihtajat,
että luontokin on meidä-.i
seitsenvuotissuimnitelmamme puol
e l l a . " — Uutistieto, tammik! 27 p.
1959.
Työmaatapaturmalakiin olisi
tehtävä huomattavia muutoksia
YLEISÖN
KIRJE
Eskimoille oikeutta
RCMP:n kom.issioneri L, H. Nichol.sonin kerrotaan esittäneen
Northvvest Territories-neuvostolle, että Canadan eskimot
olisi pidettävä ko. alueen puolustustukiasemien ja kai-
..voskylien rajojen ulkopuolella,- ellei heillä QJe työmaata ja
asuntoa.
Me; emme., luonnollisestikaan tiedä miten amerikkalaiset
•sotilasviranomaiset tähän asiaan suhtautuvat, mutta varmaa
on kuitenkin, että kaikki hyvää tarkoittavat canadalaiset tulevat
yksimielisesti tuomitsemaan tämän eskimoja diskriminoivan
esityksen: Koko maailma on tuominnut sen kun E t e l ä n
Afrikka karkoittialkuasukkaansa seuduilta, missä he voivat
-'rumentaa':'valkoihoisten asuinsijoja. Mutta ei! Komi.ssioneri
. - Nicholson esittää samanlaisen häpeäpilkun saamista myös :
Ganadalle. Tämä sellaisenaan on uusi; osoitus siitä miten SO-"
pimattomia poliisiviranomaiset ovat hallitustehtäyien suo-vJ^
niin-^eskimojen kuin- muidenkin -ihmisten-.kohdalta^
^ ' ' .
Puolustollessaan sitä, että eskimot olisi "laillisestikin"
ajettava-puolustustukikolitien ja kaivoskylien rajoista v^
täin 20jnailin päähän, kuten hän sanoi, komL^sioneri Nichol--
: son sanoi eskimojen oppineen ilmeisesti valkoihoisilta joitakin
huonoja tapoja: näpistelyä ja haureuden harjoittamista.
Mutta nyt kun eskimoille on saatu opetetuksi näitä "valkoihoisten"
paheita — komis.sjoneri Nicholson ,pe,see kätensä
Pilatuksen lailla selittäen, että "syyttömiä olemme me" kunhan
vain saadaan nämä luonnonlasten elämästä vieroitetut
.eskimot ajetuksi takaisin sinne; mihin tuskin on enää paluutai
Ja hänen yhtenä perustelunaan on "kauneuskäsitys". Mr.
Nicholsonin kerrotaan sanoneen:
USKO ON Y K S I T Y I S A S IA
Uskovaisten taholta usein väitetään,
että sosicilistien taholta käydään
taistelua uskovaisia vastaan,
joka sellaisenaan ei ole ollut, eikä
ole nytkään sosialismin tarkoitus,
j Mutta .sosialistien taholta on kyllä
I käydy tii.«telu valtiokirkkoa vas-
•taan. Esimerkiksi sosialistisen liik;
; keen alkuaikoina Suome.ssa, siliä
' valtiokirkko ja sen papit olivat siel-
' lä väliltbmästi köyhän kansan har-i
tioilia.
Multa jos sosialismi hyvak.syi.=i
I uskonnon yleisesti, niin se hirttäisi
] itsensä, sillä sosialismi ja kommu-
I nismi perustuu ' tieteelliseen maail
j mankatsonnikseen, kun taas uskon-
I to perustuu tunteisiin eli uskomi
seen. Uskonnon todellisen;! v;istus j
tajana on siis tieteellinen filo.sofia.
Tietoellisen sosialismin tarkoituksena
on minun mielestäni toi
mia ihmisen onnellisen elämän s:ia
vuttami.seksi täällä maan päällä. '
kun tcla.^ uskonnon taholta selite
tään. io.^ on lupa hieman oikoa kul
jniia. että mitä suuremmat kärsi-!
I myk.set sinulla on täällä muan pääl
j lä. niin sitä kirkkaampi on kruunu
i kuolemasi jälkeen. Mutta kyliä
uskovaisetkin lavallisina ihmisinä
(haluavat saavuttaa paremman ta
' loudelliscii j;i henkisen elämän
; mahdollisuuden kuten sitä halua
vat uskomattomatkin. Tästä h u o l i matta
on kirkon johdon taholta
(yleisesti puhuen) suhtauduttu vie
roen työväenliikkeeseen ja tämä on '
iifitenkiitläiheuttanut sanonnan, et '
tä uskontoa käytetään aseena t y ö läisiä
vastaan. . •
i .Jos kuka tahan.sa yksilö on nous
i sut. rahan mahtia ja sen hyväksi,
i tehtyjä vääryyksiä vastustamaan, i
hän on saanut .sen kärsimyksillään i
ja jopa hengelläänkin maksaa.,
.\'äin tapahtui aikanaan Jeesuk.sel
lekin, joka silloisten pappien myö '
tävaikutuksella pantini esivallan •
toimesta ristinpuulle. Tämä esi
merkki ei ole kaukana nykyisestä '
ajasta. Rakkauden Jumalan nimis^:
>;ä esiintyvät papit siunaavat sota ,
viomia — kysymättä lainkaan tais-;
televatko ne jonkun H i t l e r i n maa-i
ilmänvalloitussuunnitelmien tai sen j
vastustamisen hyväksi. Kun nämä}
samat papit sitten saarnaavat, että !
joka veljeänsä vihaa, hän oh murhaaja,
eikä yhdelläkään murhaajalla
ole osaa taivaan valtakunnassa,
n i i n . se ei tunnu oikein vakuutta-
Valta.
Tärkeiniä oa kuitenkin .se, e t tä
lopetamme rahan jumaloimi.sen ja
toimimme y h t e i s ymmärrykse.s-sä
näissä maallisissa asioissa raken
taaksennne itsellemme ja tuleville
sukupolville onnellisemman ja täy-te.
läiseininän elämän. Ihmisten yleinen
hyvinvointi on saavutettavissa
United Elpclric :Workers union
rahastonhoitaja George Harris käsittelee
unionsa lehdessä minkälaisia
lisäyksiä pitäisi saada Ontarion
t y ö m a a lapaturmalakiin. Julkaisemme
kirjoituksen oheellisena:
Canadan Lakimiesyhdistyksen
Ontarion jaosto on h e r ä t t ä n y t kysymyksen,
joka ansaitsee huomiota.
.Kysymys on siitä onko olemassa oikeus
valittaa hallituksen lautakuntien
komissioiden päätöksistä.
Keskustelu tämän yhdistyksen
kokouksessa., keskittyi pääasiassa
Ontarion t:y ö maatapaturmalauta-kuniian
ympärille ja siihen kun sen
päätöksistä ei voida vedota.
Samalla kun me epäröimme'jä*-
tää korvauslakia käsiteltäväksi vain
ammattilaisille lainopillisille .asiantuntijoille,
varsinkin rajattoma.ssa
mielessä, kuitenkin, koska vetoomusoikeus
puuttuu niin paljon epä
oikeutta aiheutuu.
Torontolainen lakimies Lewi?
Duncan sanoi, että koska korvaustapauksista
ei voida vedota, niin se
aiheuttaa vakavaa epäoikeudenmukaisuutta.
Hän sanoi myöskin, että
monta kertaa loukkaantuneen
työläisen vammat määritellään väärin.
Hän arvosteli lautakunnan hal-linnolli.
sta ja lääkiiinällistä puolta.
Samoin salaperäi.syyttä kaikissa lä.i
karien lausunnoissa. I.aulakunnal
la on suuri valta lääkäreihin nähden;
eräät lääkärit ovat tietoisia
kanipanjaa Riinnittääksemme huomion
työläisten tapaturmavakuutuslakiin
saadaksemme Ontarion lain-laatijakunnan
tekemään laissa muutoksia.
Kamppailumme huipentui siihen,
e t t ä lähetettiin lähetystö Queeh's
Parkiin. jossa me tapasimme lain-laatijäkunnan
jäseniä, joille me
teimme ehdotuksia ja pyysimme
heidän kannatustaan. Tuloksena
t ä s t ä -oli se, että muutamia poikkeuksia
lukuunottamatta, valitut
edustajamme osoittivat olevansa
hämmästylttävän tietämättömiä tästä
laista.
Lähetystömme töinen- tarkoitus
oli kohdata työministeri Daley. Me
esitimme huolellisesti valmistetun
laiisunnon, jossa asiakirjoin osoitimme
loukkaantuneiden työläisten
ja heidän perheittensä tuloksia tuottamattomia
vetoomuksia. Esitimme
nämä tapaukset osoittaaksemme
lain korjauksen tarpeellisuuden.
Miö Daley osoitti heti vihamielisyyttä
esitystämme kohtaan ja sanoi
töykeästi: "Ontariossa on maailman
paras työläisten tapaturmavakuutuslaki".
Onko asia näin tai ei, sillä ei ole
paljoa väliä. Se voi olla para.s, mutta
.se j ä t t ä ä paljon varaa parannukselle,
kuten on asianlaita. Tosiasi-a.
s.sa tapaturmavakuutus on Suurosta
merkityksestä työläisille yleensä,
mutta sen perushcikkousja epäkohta
on siinä, että sen mukaan voi-lautakunnan
politiikasta. nnitt;i|daan niielivaltai.sesti päättää eikä
pelkäävät ilmoittiia loiikkaantimeil I sen johdosta voida tehokkaasti aset-le
h e n k i l ö i l l e niihin tulokseen he | taa .sen päätöksiä kyseenalaiseksi,
ovat luilcct. j Ei mikään määrä Daleyn peh-
Sikäli kuin tulee kysym\kseei; meää puhetta'voi estää näkemästä
viimeinen toteamus, hiin pitkästli j s i t ä to.siasiaa. että Öntario.ssa on
kokennksesta olomme tulleet sii i satoja työläisiä ja heidän perheit-hen
tulokseen, että vain harvat lääkärit
vastustavat lapa;urniav;ikuu
tiislautakunnan kantaa vaikka yk.isi hyötyä louikkaan-tuneen
henkilön kustannuksella.
Meidän arkistossamme.on asiakirjoja
monista tapauksista, joissa voidaan
osoittaa epäoikeutettua kohtelua
tapaturitialautakunnan taholta.
Kaikkein pahimmat puutteet tästä
laista voitaisiin poistaa jos siihen
tehtaisiin oheelliset lisäykset:
1. Laissa, t u l i s i erikoisesti määritellä,
että korvausta _ei kiellettäisi
vaikka tapaturnian tarkkaa aikaa ei
voitaisi määritelläkään. i
2. Korvausta ei saisi kieltää pelkästään
.siitä syystä, että todistus
on puutteellinen -taikka ei ole ollut
silminnäkijää.
3. Kun työnantaja tekee raportin
onnettomuudesta taikka loukkaantumisesta
lain mukaisesti, niin pitäisi
taata uusi vetoomusoikeus.
4. Tapaturmista tehdyt yhtiön raportit
lautakunnalle ja lautakunnan
suorittaman tutkimuksen tulokset
pitäisi niitä tiedusteltaessa antaa
tietoon valittajalle taikka hänen
edustajalleen.
5. Laissa tuli-si määritellä, että
työnantajan on otettava takaisin
työhön tekemään sellaista työtä jota
osittain parantunut tapaturma.?-
sa loukkaantunut työläinen kykenee
tekemään.
6. Lesken ja huollettavan eläke
olisi yhtäläistytettävä. Missään ta
pauksessa eläke ei saisi olla alle
S150 kUiUkaudessa.
7. Korvausmaksut ja eläkkeet tu-
Port Arthurin
Iisi maksaa nykyisten ansioiden pe- e | T X
rusteella eikä sillä perusteella mi- " ^ ^ ^ ^
tä ansiot olivat silloin kun tapaturma
sattui.
Olenäine tahallamme . j ä t t ä n e et
pois ^kysyhiykseh vetoomusoikeudesta
..yksinkertaisesti siksi, ' e t t ä koko
unionistisen: liikkeen > t u l i s i ..asiaa
tarkasti harkita^ j a . sen pe]'usteellä
tehdä' asiasta käytännöllinen ehdO:;
tus. 'Silloin on pidettävä silmällä
ettei lain toteuttamisesta tulisi kallis
ja loppumaton tekele j a samalla
varata työläisille tiläisiiius vedota
lautäkuhhan epäoikeutettujen päätöksien
johdosta; ;
Ontarion laihlaatijakunta kokoontuu
lähiaikoina. Olisi hyvä jos u-niot
eri\ paikkakunnilla ottaisivat
yhteyden tässä asiassa lainlaatija-kunnari
jäsienten kanssa,, niin se
auttaisi muutoksien aikaansaamiseksi
tässä laissa.
JA
lllllllllllllll TÄTÄ
K U O L K O O N S I T T EN
Vanhanpuoleinen.mles/ tuli lääkär
rin puhille ja pyysi tutkimaan, oliko
mitään vikaa. ,
—- Nähkääs, selitti mies, aion mennä
naimisiin.
— Naimisiinko? kysyi tohtori hämmästyneenä.
Kuinka vanha te olette?
— 78-vuptias, vastasi mies.
— Entä morsian?
r-^ No. hän oh vasta 22-vuotiäs;
;—. Kuulkaahan nyt, sanoi tohtori.
Ymmärrättekö, että ikäero voi muor
dostua kohtalokkaaksi?
^~No niin, sanoi mies- filosofisen
tyynesti. Jos hän kuolee, niin kuolkoon.
Työttömyys kummittelee
St. Catharinesin alueella
SUOMI SUHTAUTUU VARAUKSIN
LÄNSI-EUROOPAN LIITTYMÄÄN
j
i Port .'Vrthur. — Kniipungin uusi
, koulul.TUtakuivt,! osiui valtuu.stollp
; v.iatimuk.sfn. että Boulevard Laken
I yli on rakfnnet!iv:i silta. liina vuonna:
1 Se oli ;iik:ii.semmin työohjelmassa,
! miiita uudr*n valtuuston kokouk.ses.sn
i -^o oli jaiiiiyi kokonaan unliolann.
I
Osli». • .Sillin: Cl fp;ii-i)i "-,;i;!:^;u:i
poh)t)i.siiKiK!fn \ lr.('i.--;n.u'k'r::ii':i!iin
tai v,'ip,iak.i;ipp.i-alu''o^M'n, .nvjit.i
jii.s kv.s" ni>',-;.M-i-r! tiili-i- ;,iajr:i)p; ta-l')
Ucl"lhiii-M > h'i''M;liitl ynia. johon
niyo-km .I.aii.s!-F:urnn()p.i k-.niliii.'-"'°" ' • , allekirjoittanut.
"Me emme liioin halua sitä, että vierailijat töllis- .
• televät heitä ja muisteli.sivat heidän likaisia hökkelei-tään
ja vaatteitaan tietämättä mitään .sen rodun muiden
jäsenten edistyksestä." -
Toisinsanoen eskimot, jotka ovat olleet sekä amerikka-tutkalinjojen
ja puolustustukiasemien rakennustöissä ja siellä
ifOppineet sivistyksestä vain varjopuolia, "rumentavat" nyt
rarii.si. - Kan.sal-lista .suuruuna ;
ci votda rakentaa kan.' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-01-29-02