Vapaus, January 29, 1959

              Sivu 2 Torstaina, tammik. 29 p. — Thursday, Jan.' 29, 1959
VAPAUS
.(LIBERTY):.— Independent; Labor
OrpaH' of Finnish Canadians. Es-tablished
Nov. 6, 1917.; Authorized
as-second class mnil by the' Post
'Office Department. Ottawa. Pub-
-lished thrice weekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
'Elfii St. W., Sudbury/Ont..-Canada,
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
'Editorialdtfice OS; 4-^4265. Manager
E.: Suksi. Editor W.: Eklund.. Mailing
address: Box 69; Sudbury,: Ontario.v
Advertising rates upon application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
• ' 3 kk 2 25
Yhdysvalloi.ssa: 1 vk. 8.00 6 kk". 4.30
Suomessa: l vk. 8.50 6 kk. 4.75
Vapauden yhtiökokous
, • , Ensi lauantaina ja sunnuntaina kokoontuvat Vapauden
—•lukijakunnan-täysivaltaiset edustajat lehtiliikkeemme yhtiö­n-
kokoukseen mikä pidetään Torontossa. Sielä tulevat eri puo­lilta
laajaa maatamme kokoontuvat miehet ja naiset, Vapau-d'en
todelliset isännät Ja emännät kohtaamaan toisensa täysin
. tasa-arvoisina.
, Toisaalta on voitu panna merkille. et4ä Vapauden asiois-
• ta; lehtiliikkeemme talouskysymyksistä ja toimitusohjelmas--
ta on jo etukäteen keskusteltu sekä isommissa että pienem­missä
kokouksissa, järjestöosastojen ja seurojen kokouksissa
sekä yksityisten toimesta jne. Yhtiökokoukselle on täten teh­ty
joitakin hyvin tärkeitä esityksiä ja ehdotuksia niin lukija­kunnan
kuin myös liikkeen johtokunnan ja toimituksen aloit­teesta.
Nämä ovat silminnähtäviä ja korvinkuultavia esimerkke­jä
lehtemme demokraattisesta omistusperustasta ja kontrollis­ta.
Mikään muu Canadan suomalainen lehti ei voi tällaisia to-
• siasioita esittää siitä yksinkertaisesta syystä, että ainoastaan
työläis- ja farmarijoukkoihin luottava ja niiden asialla oleva
lehti voi-avoimesti esittää ohjelmansa koko lukijakunnan
keskusteltavaksi ja arvosteltavaksi.
* *
Kulunut toimintakausi on ollut erittäin tapahtumarikas
niin koti- kuin ulkomaistenkin asiain kohdalta. Tämä sellai­senaan
antaa yhtiökokouksen edustajille hedelmällistä kes­kustelun
aihetta siitä, mitä lehtemme on näissä eri vaiheissa
tehnyt tai tekemättä jättänyt.
Kaikessa vaatimattoniuudessammekin lienee oikeus sa­noa,
että kokemukset ja tulokset eivät kuluneelta vuodelta
ole kokonaan kielteisiä. Mutta siitäkin huolimatta on syytä
tällaise.ssa yhtiökokouksessa kiinnittää enemmän huomiota
heikkouksiin ja valituksiin, joista meidän pitäisi yhteisvoimin
selvitä ja vapautua. Mikään ei ole niin terveellistä kuin rehti ^
itsearvostelu lehtipolitiikan suunnasta ja sen täytäntöönpa­nosta.
Tässä yhteyde.=;sä on tinkimättä vaadittava toimituk­selta
työn laadun parantamista, sillä Vapaus voi sitä tohok-,
kaammin puolustaa työläisten, faa.'marien ja muiden vähä­varaisten
oikeutettua asiaa, mitä clä\'ämmin, \-akuutta\'am-min
ja taitavammin lehtemme suorittaa lukijain .sille usko­maa
työtä. Tässä mielessä rehti itsearvostelu antaa meille
uutta voimaa ja innostusta tulevalle toimintataipaieellc läh­dettäessä.
Vaikka Vapaus on vain suhteellisen pienen kansallisuus-ryhmän
työväenlehti Canadassa niin merkityksetön se ei
suinkaan ole. Parhaana todistuksena tästä on taantumusvoi-.
mien •• kiihkeä parjaus, panettelu ja diskriminointi, minkä
kohteeksi Vapaus on niin usein joutunut. "Kuville ei kumar­reta"
sanoo rehti suomalainen, ja tämä tarkoittanee tässä
tapauksessa sitä, että Vapaus saisi olla "rauhassa", ellei sillä
olisi vissiä vaikutusvaltaa ja merkitystä.
Tosiasia on kuitenkin, että Vapaudella on paljon hyviä
ystäviäkin! Se on kaikkein parhaiten saatu nähdä esim. sel­laisten
suurten lakkotaistelujen yhteydessä kuin esimerkiksi
Incon työläisten mainehikkaan lakon aikana. Ja me olemme
erittäin iloisia siitä, että työläLset ja farmarit, jotka Vapau­den
ovat alunperin käyttöönsä perustaneet ja isuojelevat sitä
kuin silmäteräänsä. Pauhatkoon taantumus sen minkä tahtoo,
meitä ei liikuta se rahtuakaan niin kauan kuin työläi.set, far­marit
ja muut pikkuihmiset ovat lehteemme tyytyväi.siä!
Me tiedämme, että yhtiökokouksen ratkaistavaksi tulee
TTiSeita visaisia ongelmia, Me käsitämme, että tällaisten pää­tösten
teko ei suinkaan ole helppoa yhteisissä asioissa. Mutta
me luotamnie, että yhteistä parasta tarkoittaen voidaan pääs­tä
lukijakunnan suurta enemmistöä tyydyttäviin tulok.siin.
Tässä mielessä toivotamme parasta onnea ja menestystä
yhtiökokoukseen osallistuville edustajille. Me uskomme
myös, iettä Vapauden, lukijakunta kokonaisuudessaan yhtyy
tähän onnentoivotukseen.
Mitä muut sanovat
KANNx\TTAA AJATELLA
Jos me voisimme käyttää rahaa
yhtä paljon taiteen hyväksi mitä
NATO-maat kuluttavat aseistuk:
seen, Tne kaikin voisimme tanssi.'j
j a laulaa..—- N L : n Lontoon lähetys­tön
Charge d'Affairs, mr. Aleksei
A. Roshchin.
LUONTOKIN H Y M Y I L EE
Moskova. — . . . Talviselta taivaal­ta
tullut auringonvalo tuli ikkunas­ta
hänen kasvoilleen. Hän (päämi­nisteri
Hrushtshov, puhuessaan
kommunistipuolueen 21. kongressin
avajaisistunnossa) pysähtyi, kään­tyi
ulkomaisiin sahomalehtimiehiin
päin, j a lausui: ; . - i i ' •
"Tiedoittakoot porvarikirjeeh-vaihtajat,
että luontokin on meidä-.i
seitsenvuotissuimnitelmamme puo­l
e l l a . " — Uutistieto, tammik! 27 p.
1959.
Työmaatapaturmalakiin olisi
tehtävä huomattavia muutoksia
YLEISÖN
KIRJE
Eskimoille oikeutta
RCMP:n kom.issioneri L, H. Nichol.sonin kerrotaan esit­täneen
Northvvest Territories-neuvostolle, että Canadan es­kimot
olisi pidettävä ko. alueen puolustustukiasemien ja kai-
..voskylien rajojen ulkopuolella,- ellei heillä QJe työmaata ja
asuntoa.
Me; emme., luonnollisestikaan tiedä miten amerikkalaiset
•sotilasviranomaiset tähän asiaan suhtautuvat, mutta varmaa
on kuitenkin, että kaikki hyvää tarkoittavat canadalaiset tu­levat
yksimielisesti tuomitsemaan tämän eskimoja diskrimi­noivan
esityksen: Koko maailma on tuominnut sen kun E t e l ä n
Afrikka karkoittialkuasukkaansa seuduilta, missä he voivat
-'rumentaa':'valkoihoisten asuinsijoja. Mutta ei! Komi.ssioneri
. - Nicholson esittää samanlaisen häpeäpilkun saamista myös :
Ganadalle. Tämä sellaisenaan on uusi; osoitus siitä miten SO-"
pimattomia poliisiviranomaiset ovat hallitustehtäyien suo-vJ^
niin-^eskimojen kuin- muidenkin -ihmisten-.koh­dalta^
^ ' ' .
Puolustollessaan sitä, että eskimot olisi "laillisestikin"
ajettava-puolustustukikolitien ja kaivoskylien rajoista v^
täin 20jnailin päähän, kuten hän sanoi, komL^sioneri Nichol--
: son sanoi eskimojen oppineen ilmeisesti valkoihoisilta joita­kin
huonoja tapoja: näpistelyä ja haureuden harjoittamista.
Mutta nyt kun eskimoille on saatu opetetuksi näitä "valko­ihoisten"
paheita — komis.sjoneri Nicholson ,pe,see kätensä
Pilatuksen lailla selittäen, että "syyttömiä olemme me" kun­han
vain saadaan nämä luonnonlasten elämästä vieroitetut
.eskimot ajetuksi takaisin sinne; mihin tuskin on enää paluutai
Ja hänen yhtenä perustelunaan on "kauneuskäsitys". Mr.
Nicholsonin kerrotaan sanoneen:
USKO ON Y K S I T Y I S A S IA
Uskovaisten taholta usein väite­tään,
että sosicilistien taholta käy­dään
taistelua uskovaisia vastaan,
joka sellaisenaan ei ole ollut, eikä
ole nytkään sosialismin tarkoitus,
j Mutta .sosialistien taholta on kyllä
I käydy tii.«telu valtiokirkkoa vas-
•taan. Esimerkiksi sosialistisen liik;
; keen alkuaikoina Suome.ssa, siliä
' valtiokirkko ja sen papit olivat siel-
' lä väliltbmästi köyhän kansan har-i
tioilia.
Multa jos sosialismi hyvak.syi.=i
I uskonnon yleisesti, niin se hirttäisi
] itsensä, sillä sosialismi ja kommu-
I nismi perustuu ' tieteelliseen maail
j mankatsonnikseen, kun taas uskon-
I to perustuu tunteisiin eli uskomi
seen. Uskonnon todellisen;! v;istus j
tajana on siis tieteellinen filo.sofia.
Tietoellisen sosialismin tarkoi­tuksena
on minun mielestäni toi
mia ihmisen onnellisen elämän s:ia
vuttami.seksi täällä maan päällä. '
kun tcla.^ uskonnon taholta selite
tään. io.^ on lupa hieman oikoa kul
jniia. että mitä suuremmat kärsi-!
I myk.set sinulla on täällä muan pääl
j lä. niin sitä kirkkaampi on kruunu
i kuolemasi jälkeen. Mutta kyliä
uskovaisetkin lavallisina ihmisinä
(haluavat saavuttaa paremman ta
' loudelliscii j;i henkisen elämän
; mahdollisuuden kuten sitä halua
vat uskomattomatkin. Tästä h u o l i ­matta
on kirkon johdon taholta
(yleisesti puhuen) suhtauduttu vie
roen työväenliikkeeseen ja tämä on '
iifitenkiitläiheuttanut sanonnan, et '
tä uskontoa käytetään aseena t y ö ­läisiä
vastaan. . •
i .Jos kuka tahan.sa yksilö on nous
i sut. rahan mahtia ja sen hyväksi,
i tehtyjä vääryyksiä vastustamaan, i
hän on saanut .sen kärsimyksillään i
ja jopa hengelläänkin maksaa.,
.\'äin tapahtui aikanaan Jeesuk.sel
lekin, joka silloisten pappien myö '
tävaikutuksella pantini esivallan •
toimesta ristinpuulle. Tämä esi
merkki ei ole kaukana nykyisestä '
ajasta. Rakkauden Jumalan nimis^:
>;ä esiintyvät papit siunaavat sota ,
viomia — kysymättä lainkaan tais-;
televatko ne jonkun H i t l e r i n maa-i
ilmänvalloitussuunnitelmien tai sen j
vastustamisen hyväksi. Kun nämä}
samat papit sitten saarnaavat, että !
joka veljeänsä vihaa, hän oh mur­haaja,
eikä yhdelläkään murhaajal­la
ole osaa taivaan valtakunnassa,
n i i n . se ei tunnu oikein vakuutta-
Valta.
Tärkeiniä oa kuitenkin .se, e t tä
lopetamme rahan jumaloimi.sen ja
toimimme y h t e i s ymmärrykse.s-sä
näissä maallisissa asioissa raken
taaksennne itsellemme ja tuleville
sukupolville onnellisemman ja täy-te.
läiseininän elämän. Ihmisten ylei­nen
hyvinvointi on saavutettavissa
United Elpclric :Workers union
rahastonhoitaja George Harris kä­sittelee
unionsa lehdessä minkälai­sia
lisäyksiä pitäisi saada Ontarion
t y ö m a a lapaturmalakiin. Julkai­semme
kirjoituksen oheellisena:
Canadan Lakimiesyhdistyksen
Ontarion jaosto on h e r ä t t ä n y t ky­symyksen,
joka ansaitsee huomiota.
.Kysymys on siitä onko olemassa oi­keus
valittaa hallituksen lautakun­tien
komissioiden päätöksistä.
Keskustelu tämän yhdistyksen
kokouksessa., keskittyi pääasiassa
Ontarion t:y ö maatapaturmalauta-kuniian
ympärille ja siihen kun sen
päätöksistä ei voida vedota.
Samalla kun me epäröimme'jä*-
tää korvauslakia käsiteltäväksi vain
ammattilaisille lainopillisille .asian­tuntijoille,
varsinkin rajattoma.ssa
mielessä, kuitenkin, koska vetoo­musoikeus
puuttuu niin paljon epä
oikeutta aiheutuu.
Torontolainen lakimies Lewi?
Duncan sanoi, että koska korvaus­tapauksista
ei voida vedota, niin se
aiheuttaa vakavaa epäoikeudenmu­kaisuutta.
Hän sanoi myöskin, et­tä
monta kertaa loukkaantuneen
työläisen vammat määritellään vää­rin.
Hän arvosteli lautakunnan hal-linnolli.
sta ja lääkiiinällistä puolta.
Samoin salaperäi.syyttä kaikissa lä.i
karien lausunnoissa. I.aulakunnal
la on suuri valta lääkäreihin näh­den;
eräät lääkärit ovat tietoisia
kanipanjaa Riinnittääksemme huo­mion
työläisten tapaturmavakuutus­lakiin
saadaksemme Ontarion lain-laatijakunnan
tekemään laissa muu­toksia.
Kamppailumme huipentui siihen,
e t t ä lähetettiin lähetystö Queeh's
Parkiin. jossa me tapasimme lain-laatijäkunnan
jäseniä, joille me
teimme ehdotuksia ja pyysimme
heidän kannatustaan. Tuloksena
t ä s t ä -oli se, että muutamia poik­keuksia
lukuunottamatta, valitut
edustajamme osoittivat olevansa
hämmästylttävän tietämättömiä täs­tä
laista.
Lähetystömme töinen- tarkoitus
oli kohdata työministeri Daley. Me
esitimme huolellisesti valmistetun
laiisunnon, jossa asiakirjoin osoi­timme
loukkaantuneiden työläisten
ja heidän perheittensä tuloksia tuot­tamattomia
vetoomuksia. Esitimme
nämä tapaukset osoittaaksemme
lain korjauksen tarpeellisuuden.
Miö Daley osoitti heti vihamieli­syyttä
esitystämme kohtaan ja sa­noi
töykeästi: "Ontariossa on maail­man
paras työläisten tapaturmava­kuutuslaki".
Onko asia näin tai ei, sillä ei ole
paljoa väliä. Se voi olla para.s, mut­ta
.se j ä t t ä ä paljon varaa parannuk­selle,
kuten on asianlaita. Tosiasi-a.
s.sa tapaturmavakuutus on Suuros­ta
merkityksestä työläisille yleensä,
mutta sen perushcikkousja epäkoh­ta
on siinä, että sen mukaan voi-lautakunnan
politiikasta. nnitt;i|daan niielivaltai.sesti päättää eikä
pelkäävät ilmoittiia loiikkaantimeil I sen johdosta voida tehokkaasti aset-le
h e n k i l ö i l l e niihin tulokseen he | taa .sen päätöksiä kyseenalaiseksi,
ovat luilcct. j Ei mikään määrä Daleyn peh-
Sikäli kuin tulee kysym\kseei; meää puhetta'voi estää näkemästä
viimeinen toteamus, hiin pitkästli j s i t ä to.siasiaa. että Öntario.ssa on
kokennksesta olomme tulleet sii i satoja työläisiä ja heidän perheit-hen
tulokseen, että vain harvat lää­kärit
vastustavat lapa;urniav;ikuu
tiislautakunnan kantaa vaikka yk.<!:
tyisfsti olisivat valmiit ilniaiseinaaii
eriävän mieli|)iteensä
-Me kävimme v. voimakasia
t e n s ä jäseniä, jotka ovat loukkaan­tuneet
ja joilta on kielletty kor­vaus
toisarvoisin teknillisin syin.
Tämä laki tarvitsee pahasti kor­jausta,
niiden mukana oikeutta jon
kinlaiseen vetoomuk.seen.
Oikeus vedota ei tarkoita sitä^ otr
tä lakimiehet siitä hyötyisivät. Ve­toomuksessa
tulisi tarkasti määrätä
ettei kukaan AX>isi hyötyä louikkaan-tuneen
henkilön kustannuksella.
Meidän arkistossamme.on asiakir­joja
monista tapauksista, joissa voi­daan
osoittaa epäoikeutettua kohte­lua
tapaturitialautakunnan taholta.
Kaikkein pahimmat puutteet täs­tä
laista voitaisiin poistaa jos sii­hen
tehtaisiin oheelliset lisäykset:
1. Laissa, t u l i s i erikoisesti määri­tellä,
että korvausta _ei kiellettäisi
vaikka tapaturnian tarkkaa aikaa ei
voitaisi määritelläkään. i
2. Korvausta ei saisi kieltää pel­kästään
.siitä syystä, että todistus
on puutteellinen -taikka ei ole ollut
silminnäkijää.
3. Kun työnantaja tekee raportin
onnettomuudesta taikka loukkaan­tumisesta
lain mukaisesti, niin pi­täisi
taata uusi vetoomusoikeus.
4. Tapaturmista tehdyt yhtiön ra­portit
lautakunnalle ja lautakunnan
suorittaman tutkimuksen tulokset
pitäisi niitä tiedusteltaessa antaa
tietoon valittajalle taikka hänen
edustajalleen.
5. Laissa tuli-si määritellä, että
työnantajan on otettava takaisin
työhön tekemään sellaista työtä jo­ta
osittain parantunut tapaturma.?-
sa loukkaantunut työläinen kykenee
tekemään.
6. Lesken ja huollettavan eläke
olisi yhtäläistytettävä. Missään ta
pauksessa eläke ei saisi olla alle
S150 kUiUkaudessa.
7. Korvausmaksut ja eläkkeet tu-
Port Arthurin
Iisi maksaa nykyisten ansioiden pe- e | T X
rusteella eikä sillä perusteella mi- " ^ ^ ^ ^
tä ansiot olivat silloin kun tapatur­ma
sattui.
Olenäine tahallamme . j ä t t ä n e et
pois ^kysyhiykseh vetoomusoikeudes­ta
..yksinkertaisesti siksi, ' e t t ä koko
unionistisen: liikkeen > t u l i s i ..asiaa
tarkasti harkita^ j a . sen pe]'usteellä
tehdä' asiasta käytännöllinen ehdO:;
tus. 'Silloin on pidettävä silmällä
ettei lain toteuttamisesta tulisi kal­lis
ja loppumaton tekele j a samalla
varata työläisille tiläisiiius vedota
lautäkuhhan epäoikeutettujen pää­töksien
johdosta; ;
Ontarion laihlaatijakunta kokoon­tuu
lähiaikoina. Olisi hyvä jos u-niot
eri\ paikkakunnilla ottaisivat
yhteyden tässä asiassa lainlaatija-kunnari
jäsienten kanssa,, niin se
auttaisi muutoksien aikaansaami­seksi
tässä laissa.
JA
lllllllllllllll TÄTÄ
K U O L K O O N S I T T EN
Vanhanpuoleinen.mles/ tuli lääkär
rin puhille ja pyysi tutkimaan, oliko
mitään vikaa. ,
—- Nähkääs, selitti mies, aion men­nä
naimisiin.
— Naimisiinko? kysyi tohtori häm­mästyneenä.
Kuinka vanha te olette?
— 78-vuptias, vastasi mies.
— Entä morsian?
r-^ No. hän oh vasta 22-vuotiäs;
;—. Kuulkaahan nyt, sanoi tohtori.
Ymmärrättekö, että ikäero voi muor
dostua kohtalokkaaksi?
^~No niin, sanoi mies- filosofisen
tyynesti. Jos hän kuolee, niin kuol­koon.
Työttömyys kummittelee
St. Catharinesin alueella
SUOMI SUHTAUTUU VARAUKSIN
LÄNSI-EUROOPAN LIITTYMÄÄN
j
i Port .'Vrthur. — Kniipungin uusi
, koulul.TUtakuivt,! osiui valtuu.stollp
; v.iatimuk.sfn. että Boulevard Laken
I yli on rakfnnet!iv:i silta. liina vuonna:
1 Se oli ;iik:ii.semmin työohjelmassa,
! miiita uudr*n valtuuston kokouk.ses.sn
i -^o oli jaiiiiyi kokonaan unliolann.
I
Osli». • .Sillin: Cl fp;ii-i)i "-,;i;!:^;u:i
poh)t)i.siiKiK!fn \ lr.('i.--;n.u'k'r::ii':i!iin
tai v,'ip,iak.i;ipp.i-alu''o^M'n, .nvjit.i
jii.s kv.s" ni>',-;.M-i-r! tiili-i- ;,iajr:i)p; ta-l')
Ucl"lhiii-M > h'i''M;liitl ynia. johon
niyo-km .I.aii.s!-F:urnn()p.i k-.niliii.'<!.
riicirlaji oii pakko .suhta.iUiuv a.^irVaiv
varauk.sin. ..^iinoi .Sijoini.-i\ ulkoniirvi.s-teri
Ralf TornurfU sa.ijna-.v^.i.m v;iiiir
prrj.irUaina O.^-hion
Ta ma Cl morku.^f siia. c - a .Siicni!
.siirivmayaihrfn aihriitirtmipn vaikp-uk.
sioii kanssa, jo.s yhicistyosnunniit:!-
inat lotiMiUMaan
Oii la^-keliiKiitu. (Mia (ck.stiilitcolli-
^ll uir.s.'^amin<' ilmer.isi nom 50.000
lii-nkiloa koskeva tyouömyy-svaiho.
jo.s ilman muuta avarsimme rajamme
mui.';ta pohjoi.^smnisia tapahtuvalle
luoniilUe. minision Torimren "^anoi.
I-enincradin neuvbtteliiisia hiin mai-r.
ilsi. et'.a ne merkiiscvat Suoim-ii ja
Neuvo.sif)lut.<jii valisteiv suhteiden pa­llolla
tervehtien va.<^ta.si Fort \Vil-liamin
kaupuneir.valtuuslo Port Kx\.-
Iniriii e.sityk.seen. elia kaupunkien
St. Catharines. — Ennen kurki
kuolee kuin suo sulaa, kuulin van­hojen
sanovan. Samaa ajattelen
minäkin ko.'^ka paljon puhuttu hätä­aputyö,
jota ajateltiin työttömyyttä
lievittämään, sanotaan alkavan
vasta V. 1960. Kysymys on paljon
puhutusta Homer-sillan rakentami­sesta.
Tämän sillan suunnitellaan
rakennettavaksi kanavan y l i j a sen
pitäisi olla niin korkea, että laivat
voisivat kulkea sen alitse.
Radio.ssa äskettäin tiedpitettiin,
e t t ä nyt insinöörit ovat ryhtyneet
tekemään valmistavaa suunnitel­maa
ja piirustuksia. Työtä ei kui­tenkaan
aloiteta kuin vasta ensi
vuonna. Sellainen on pieni lohdu­tus
1 yöttömille, jotka tarvitsevat
apua tavalla taikka toisella.
Ilmat ovat olleet täällä yhtämit­taisesta
kylmiä. Kyllä se ottaa rau­taisen
terveyden, joka jossain tro-kin
perässä taikka sillan alla yönsä
viettää. Kyllä sellainen henkilö,
jonka täytyy elää työttömyysavu.s-tuksen
varassa ja vuokraa maksaa,
täytyy suolivyötään kiristää. Läm­pimät
vaatteetkin olisivat tarpeel­lisia.
Kojika koittaa se aika, että
kaikilla ihmisillä olisi kunnollinen
toimeentulo. Eihän työ mitään
herkkua ole, mutta ilman sitä ei
voi tulla toimeen, Täällä etsii työ­tä
yli .5,000 työläistä saadakseen
Tuleva toimintasuunnitelma on
monipuolinen kunhan se vain voi­taisiin
toteuttaa kuluvan toiminta­vuoden
aikana. Olemme myöskin
kuulleet, että Torontosta pitäisi
tulla tänne vierailijoita helmikuun
7 taikka 8 päivänä. Tietenkin he
itse paremmin siitä ilmoittavat,
niutta ilmoitamme tämän alkusoi­toksi
koska on vähän aikaa tilai­suutta
enemmin mainostaa. Heidän
näytelmänsä nimi on ' T ä i v ä ä ennen
pitkääperjantaita". Siis tervetuloa!
Helmikuun 14 päiväksi on Starin
toimesta järjestetty bingopaartit
haalille. Samalla tarjotaan ravin­tolassa
riisipuuroa sekä kahvia lei­vosten
kera, Bingopalkinnot ovat
tervetulleita. Samalla kiitän enti­siä
lahjoittajia. Olen tilannut sik­si
lämpöisen sään sekä toivottavas­ti
luntakaan ei silloin sada kuten tä­hän
saakka. Pitempimatkaisilla on
silloin tilaistius saapua viettämään
hauska ilta. Siis parempia ilmoja
ja kevättä toivoen! — Hilda.
Cl jouti.i$"i kamppailcinaaii .--uiini'!! ' l.iuuinusM r.ormaaliin uomiin.
RANSKAN SUURUUTTA El RAKENNETA
KANSAN KURJUUDELLA - DUCLOS
busiUukenne yhciistetiaisiin. Kun jokapäiväisen toimeentulon. Koska
\ Port Ar!hur:.s.sv kannatti ylei.sääne.s- ,yötä ei ole saatavissa, niin ei ole
, ;ys kaupunkien yhcli.Marnistä. . jota- ih^e jos nuorisokin joutuu riko.s-
•' va.stoin Fori \Villiamis.sa ylei.s.äanes- tielle
; tys enemmistöllä hylkäsi suunhitel- | uj.-heHur.eUra Starin vuosikokous
^ man. nnn nyt .sai Fort William tilai- pidettiin 1k. 25 pnä. Osanotto ko-
; suuden . käytännöni.se5.sä asiassa to- ! ^.ijsi saanut olla runsaam-distaa
ettei .se ollut yhteistoimintaa ; pj 5^^,,.^,,, puheenjohtajaksi valit-va.
staan K.aytannölli.se.sii "eiivotte- ,0^,, Terho. En tiedä kuinka
luLs.sa nyt ilmaustaan, ettii päälinjan • ^^^^^^ ^^^^^ Q„ perättäin siinä
Jsahkobussi täytyisi saada, heti läpi- Sihteeriksi jälleen valit-kulkevak-
i ^ \ ^ itiin Uuno Harju, jossa toimessa hän
on ollut 20 vuotta. Tämän tuleie
I Metapaloja Thunrier Bayn piiri^^-^ä kiitoksella mainita. Rahastonhoita-ilmoitetaan
viime vuonna olleen yh- .^^^ valittiin jälleen Kosti Närhi.
|teen.sa 116 ja nama tulipalo, veiva. | . ..^^^j ^.^^^^-^^
12.152 eekkeriä. •••>-"'°" ' • , allekirjoittanut.
"Me emme liioin halua sitä, että vierailijat töllis- .
• televät heitä ja muisteli.sivat heidän likaisia hökkelei-tään
ja vaatteitaan tietämättä mitään .sen rodun muiden
jäsenten edistyksestä." -
Toisinsanoen eskimot, jotka ovat olleet sekä amerikka-tutkalinjojen
ja puolustustukiasemien rakennustöissä ja siellä
ifOppineet sivistyksestä vain varjopuolia, "rumentavat" nyt
rarii.si. - Kan.sal-lista .suuruuna ;
ci votda rakentaa kan.'<an kurjuudcl- :
Ie, lau.^ivii Ranskan . k():nniuiii.sti.scn
puolueen siiv.eeri .J:l(•llc.^ Duclos k(-s-kU.
skomitean knknuk-es.sa p.itämä.'--
sään .Selostuksessa, mis.s.a han tarkas­teli
nykyistä tila:inc>ta ja puolueen
tehtäviä ecl('N.'<a tilcvis--a kunnalli.s-vnaleiss';.
Sota AlRCj^la.s^sa. s.ino h ä n . ci ai-noa.
sfaan jatku.- vaan laajenee ja ai- '
heutfaa maan. kantokyvylle ylivoi-'
maisia li.';amenoja sekä pakottaa un - 1
vatituinaau ulkoniai.siin lainoihin,
jotka merkitsevät nippuvaL-^uuita •
YhdvKvalloista ja Lansi-Sak.sa.sia. 1
Lan.si-Euroopan valMoiclen . talou- ,
delli.st.en ristiriitojen kaiji.styminen
liakotti Ran.skan devalvoimaan fran-
Kiii ja luopumaan huomattavassa
mjiarin omaiv teolli.suuten.si ja kaup­pansa
suojeleini.scsta. .Nama loimen-
))iteet tulevat li.saamaan vha enem­män
pienen ja keskisuviren Icollusuii-kunhan
vain sotahullut eivät pääse den vaikeuksia ja syventämään pu-hävjtystyötään
tekemään.
I. S., Port Arthur.
komissionen Nicholsonin mie-le.
stä. "vierailijan" näköaloja,
ja tärriä on kai. .syy,; miksi eski­mot
pitäisi karkoiltaav20 mai­lin
päfhän niiltä ihmi.sasutuk-s
i 11 a,. j p i d e n e 1 ä m ä d n: Il e o va t
jo tavallaan tottiTneet
Sen sijaan että yritettäisiin
parantaa eskimojen elämää,
komissioneri-Nicholson esittää-,
että kurjuuden jatkumisella ja
pahenemisellaei-ole väliä kun^
ha n . e i vä t va i n vie r a i 1 i j a l s i tä
näe!
Me emme luonnollisestikaan
voi tietää: •yksityiskohtaisesti'
mitä Canadan eskimojen ke.s-kuude.
ssa on tapahtuma.ssa.
Mutta komissioneri Nichol­sonin
lausunto on. varoituksena-siitä;
että siellä on jotakin pc-ru.
steellisesti ' mätää, minkä
puhdistamisessa alahuoneen jä­senillä
on hetikohtainen va.s-tuunälaisuus.
—;Elintarvekemia, sovelletun ke­mian
ala, joka tutkii elintarvikkei­den:
ko.stumista, ravinto- y.m. vaiku­tusta,
muutoksia;ja käsittelytapoja;
laa seka Iviionontaniaan l:V0llisvy.'5t.i-lannella
j.-i palkkakehilvsta. Täten
haililiik.sen politiikka palvele ainoas­taan
Ranskan • suurten monoiiolien
etuja. •
Vastalahjana mvdnlamiUcen. lai­noille
A d e i K U i e r i i r . halluu.s pyrkii .saa­maan,
.tukea, ulkDpolit.iikalleeii, , e r i -
koise.st,r BcrliiriTn_. ky.svmyk.sessii. ja
vantli Iisaksi .etta lansi-.sak.salaisello
iSjaöinalle .avattaisiin paa.sy -Saharan
luoiinonrikkauk.sillc.. - . . , ' •. •
.iRrilellc,s.saan. hallituk.sen talou.s- - ja
rahapoliitti,sia.:toimonp1teifaT jotka
merkitsevät -tyolnte.kcvicn joukkojen
clinia.son; jvrkkaa .alentamista;- selo.Sr:
laja totesi, etta valtion vuoden 1959
budjcti.ssa.-sotilasmcnot: muodo.staval;
yhden kolinannek.scii kokonaismCT
noi.stä Sanian aikaisesti on hallitus
supLstaniit .so.slaali.sa menoja pienen-
;tamalla mm. 1 inlamamicscliikkeila ja
avuslusmaksuja seka -korottanut- hin-toj.
i. Kaikki tama osoittaa, ci ta
kaynnLs.sa-on knpitalisti.s-len monopo­lien
järjestämä hyokkäy.s kan.san
hankkimia .sn.siaali.sia etuisuuk.sia
va.slaaii.
Duclos kitrnsli, eitä tiiniä (:i:in-
! (iimukscn liyökkiiys : kansan elin-etuja
ja parlamentarismia vastaan
pi merkitse kuitenkaan .silit, ettii'
kapitalsnii olisi vuimakas, vaan i l -
. inenliiä ainoastaan, sen - ristiriitoja:
ja heikkoutta. Se ' ilmentää myös
kaititalisUsten ninnopitlien • yliii
avoimempaa ijä^. lUydclliscmpäU sci^-.
kaantumista valtion asiain lioitnon.
Suurp.iäflman liyökkäys kohdistuu
nyt ennen kaikke.-i työväenluokkaa
v.i.staan. miitta se koskee myös
muita työtiitekevia kitn.sankerrok-sia.
Arvosiclt.uaaii vielä Ranskan .sosia-listi.
sen puolueen johdon yhteistyöpo­litiikkaa
oikcistopuplueidoii kanssa ja
viime aikaisia kaksinaamaisia yrityk­siä
lievittää aikaansaano.sten.sa- .seu­rauksia
opiiosiiioascnnöit iimi.sellaan.
Duclos kumosi väitteen, jonka mu­kaan
hallitiik.sen politiikka lahtaisi
Ranskan .smiruuden turvaamiseen.
Kansallista suuruutta ci voida r a ­kentaa
kansan kurjuudelle, sanoi
han, eika myöskään taloiidcliselle
riippuvaisuudelle muista mai.sta,
kuten Kanska on nyt joutunut
(.latkuu 4:ilä sivulla).
maa-alaa eekkeriä, tuhoten
met.saä 2.886,275 kuutiojalkaa, josta
.suurin o.sa oli kruunun maa-alueilla:
Toukokuu oli pahin kuukausi, sillä tutkimustyöt ja kaivosteollisuuden
silloin, riehui ,50 metsäpaloa ja huhti- kehittäminrn riippuu vain maanteit-kmis.
sa 44 tulipaloa. Tupakoit.sijain | ten avaamisesta alueelle. Nyt aletun
aloittamia tulipaloja arvioitiin oi- ! työn kiiruhtami.sen tarkoituksena on
leeii 40. uutisviljelijäin aloittamia 23. ; pää?tä jo en.si kesänä kuljettamaan
tilapäisvieiaiden ja leirijoukkueiden ' iilueelle raskasta kaivos- ja muuta
11. .sekalai-sia 18
aiheuttamia 6
ja ukko.scn.salamaii
Kaivosteollisuuden kehiltämLsen
edistämi.sek.si teitten avaaminen on
alkanut nyt, .sillä tämän kuun puoli-välLssä
aloitettiin työt 32 mailin pir
tuLsella tiellä Nakmasta kaivosalueel­le,
jonka omistaa Anaconda-yhtio.
Pari viikkoa sitten hyväksyi alueen
maantlckomitea myo.skin toisen tien
rakc:vtami.sen ConFer kaivo.salucellc.
joka on 9 mailin matkan paas.sa,
päättyen Pa.ska-asutuk.seHe. Anacon-dan
virkailijat ovat tiedoittaneet. et­tä
on suoritettu 3 miljoonan dollarin
koneistoa. Näille omaisuuksille ar­vioidaan
muodostuvan yhtä suuren
ellei suuremman kaivosteollisuuden
kuin on Atikokahin vierellä Steep
Rocic kaivosalue. Nyt puhutaan §75
miljoonan kaivosteollisuudesta.
J.nrvienpäan autonajunen kokeilu-keskus
järjestettim taalla Intercity
Plazan puolelle. Ajolupia ei myomieta
scllai.sille. jotka eivat kykene totea­maan
asetettuja kokeita. Ne eivat
kuitenkaan ole vaikeat. Tämän ko-kcjlupaikan
tarkoituksena on olla
kokeilulaitoksena ja tarpeen vaaties­sa
mvös ajokouluna. — ATH.
Täten kutsumme Liittomme jäseniä
ja muita hiihdon harrastajia ösallis-tumiaan
Liittomme hiihtomestaruus-kilpailuihin.
jotka samalla ovat avo-kilpailut
Canadan Hiihtoliiton jäse­nille.
Ne järjestetään asianomaisella
luvalla Beaver Lakella, Ont., helmi­kuun
14—15 pnä, Lähtö- ja pääte­paikka
Jehun kokoushuoneistolla,
Toivomme runsasta osanottoa.
Kilpailuohjelma: Lauantaina al­kaen
klo 12 päivällä suoritetaan ylei­nen
10 km hiihto mestaruudesta, sa­ma
matka alle 21 v. pojille ja ikä-miehille
yli 35 v. Kilpailu on samalla
joukkuekilpailu mestanJudesta; jossa
kunkin seuran kolmen parhaan hiih­täjän
aika huomioidaan seuransa hy­väksi.
Sunnuntaina alkaen klo 11 aamu-
Däivällä suoritetaan yleinen 20 km
hiihto mestaruudesta, alle 18 v. poi­kain
5 km., naisten 5 km., yli-ikä-miesten
5 km. ja alle 16 v. tyttöjen
3 km. Kaikki mestaruudesta. Alle 13
v. poikain 1 km. ei mestaruudesta.
Mestaruuksista kilpailevat vain Lii­don
jäsenet. 20 kilometrin hiihdossa
kilpaillaan samalla Port AJthUrin
metsämiesten lahjoittamasta kierto­palkinnosta,
jonka viime talvena
voitti Jehun Uuno Mutkaa Tästä'pal­kinnosta
kilpailevat vaan Liiton j ä ­senet.
Iluoiii.! Mahdollisista louk­kaantumisista
emme vastaa. Ulko­paikkakuntalaisille
varaamme va­paan
majoituksen. Osanottoilmoituk-sct
sihteerille os. R.R. 1. Worthmgton,
Ont.
Hiihtoterveisin;
Beaver Laken v.- ja u.-seura Jehu.
Vilho Salminen, puheenjohtaja
. Antti Ranta, sihteeri.^-i-
TULn 40-Yuotistaipaleelta
.. Toises.sa paikkaa^lchteämmc julr
kaistaan tänään T U L : n liitlotoimi-kunnan
lausunto mainitun: urheilu-läiviostoii40-
vuosipäiväiv, johdosta.::
Monelle meistä, T U L . n y.stävistä,
kannattajista la.enti.sistä jäsenistä,
mui.stuu sitä lausuntoa lukiessa
miofeen .se rakentava osuus ia -mer-kity.
s, mitä T U L i l l a ,on ollut Suo-mess.
i yleensä ja myös meihin yk-silömä.:
Monet nieista olisimme.vä­hän
mak.saneetkin, jos olisimme
saaneet pikipäin käydä vaikkapa
kotiseudun TULni-, alaisen seuran
'10-vuoti.sjuhli.ssa!
f L i ittotoimikunnan. hyväksymän
viitleniien liittojuhlan .sanatunnuk-
.sen mul.aan "Käsi kädessä ete.en-päin",
vr.immo mekin kuitenkin
tavallaan osallisUia tämän merkki-t:\
paukscn vietIoon vähän verestä­mällä
Suomen lehtien mukaan
muistiamme TUL:n hi.storiasla. ~
Kun Koiton juhla.salissa Helsin­gissä
sinetöitiin 26. 1. 1919 päätös
itsenäisen Työväen Urheiluliiton
perustamiseksi kansalaissodans''pu-uai.
stcft*' puolella taisicllcidcn Suo­men
Volmistolu- ja Uihciluliito.sta
erototulksi tulleiden Suomen työ­väestöön
kuuluneiden kansalaisten
sekä fyysilliseksi että henkiseksis
yhdy.ssilteksi, tuskin osattiin aavi.s-taa
sitä monipuolista merkitystä,
mikä T U L : l l a tulisi olemaan paitsi
osana maan työväcnliikkeestä niyös
,*5Uomalaiseiikansalliskunlion kohot'
tamisess.t ja sinivalkoisten värien
johtamisessa voittoon kaikkein suu-rimmillakm
kansainvälisillä urhei­lun
taistelukentillä, kirjoitti heisin-,
kiläinen Kansan Uutiset-lchti jat­kaen
mm^ seuraavasti:
T U L Oli onnistunut kohottamaan
"korkealle kantan kuntoa", kasvat­tamaan
piirissään olympiavoittajia
ja maailmanmestarcila, muodosta­maan
1,111 seura käsittävän verkos­ton
toimintan.s;i jatkuva)» menestyk­sen
takeeksi, .rakentamaan .suoma­laisen
urneilukunnon: kulmakiveksi
kaksi-suurta iirheiUiopistoa,.antar
maan voimistaan ' näytteitä sykäh­dyttävin'
juhlin, lyhyesti sanottuna
kasvamaan mahtavaksi urheilu- ja
nuorisojärjestöksi,
TUL-.M tie on* tähän asti ollut
tai.stelujon tietä—r ja sila se on
oleva edelleenkin, 1920-luku kului
organisaation luomisen j a järjesty­misen
merkeissä. 1930-luku oli se­kä
urheiiullisen nousun aikaa että
ankaraa kamppailua olanassaolon
puolesta.
Nimenomaan urheilullisen voi­man
puolella ovat suuret l i i l l o j u lv
lat muodostuneet TULissa erään­laisiksi
joukkojen katselmuksiksi
ja liiton toiminnan l ä p i l e i k k a u k s ia
si. Niitä on j ä r j e s t e t t y toistaisesti
neljät.
Huippu-urheilun sektorin saavu-tuk.
sishi mainittakoon lähinnä seuf
ra.avaT: "
T U L : n jä.senet" ovat (yhteensä
125)' olympiakisoissa saavuttaneet
7 kultamitalia, 6 hopeaa ja 12
pronssia.
MMkiscissa ovat T U L : n urheili­jat
(74) vuodesta 1946 l ä h t i en saa­vuttaneet
yhden k u l t a - j a neljä ho:
peamitalu.
EM-kisoissa (149) yhden kulta-viisiv
hopea- j a yhdeksäJi' pronssi­mitalia.
SM-kisoi«-sa 1,160 Suomen mesta­ruusmitalia.
. Työläisolympialaisten talvikisoi.s-sa
(1927, 1931 j a 1937) 13 kulta-
'mitaliti. 12 hopea- j a 9 pronssimi­talia.
Tämän lisäksi ovat T U L : n urhei­l
i j a t ' saavuttaneet '210 Siionien en­nätystä,
olleet maaottcluedustajina
2,146 kertaa — j a kruununa seit­semän
maailmanennätystäkin.-
Nuorisoon kohdistunut kasvatiis^
työ ei suinkaan ole tapahtunut yk­sinomaan
liikunnallisella linjalla,
vaan myös henkisen minän kohot­taminen
on . n ä y t e l l y t j ä n ä y t t e l ee
edelleenkin aivan ratkaisevaa osaa.
Valtaosa: T U L : n seuroista on omas­sa
keskuudessaan kohottanut hen­kisten^
harrastusten nuorisossa ai­heuttamaa
innostusta laajalla eri
aloille •suuntautuvalla > kerhotoimin­nallaan.
Tuloksena nähdään, e t t ä _ m o n i l la
eri elämän aloilla ovat juuri T U L ; n.
p i i r i s t ä - n o u s s e e t nuoret lahjakkaat:
henkilöt sijoittuneet lärkeille^J^^^
vastuunalaisille paikoille' yhteis-kuntaelä^
nä^sä. Runsaimmin on
tällaista nähtävissä.:ehkä ^ammatilli­sen
että poliittisen työväenliikkeen
keskuudessa ja niinpä voidaankin
todeta T U L n vuosikymmeniensä
varrella toimineen ratkaisevana
opinahjolla pystyvien, henkilöiden
kouluttamisessa työväenliikkeen e r i :
sektoreille.
Sivuuttaa ei suinkaan voida-Työ­väen
Urheilulehteä joka kiellettiin
lapualaisiiikkeen aikana vaikkei si­tä
virallisesti lakkaiitettukaan. •
Nostamme, täältä "rapakon ta­kaa"
vaatimatonta hattuamme 40-
vuotiaalle TULtlle ja toivotamme
sille - - , , T U L : n entisten jäsenten
j a ystäväin puolesta — kaikkea,on­nea
ia menestystä tulevassa, j a en­tistä
arvokkaammassa työssään.'
— Kän^säkoura.
r