Vapaus, January 5, 1960

              2 ,ir!Sivu 2 ~ . Tiistaina, tammik. 5 p. — Tuesday, Jan. 5, 1960
V A P A U S
(liBERTY) — Independent Labor
Organ df,«Finnish Canadians.' E s - '
itablisHe'd"Novr-.6, 1917. Authorized
'as" seco^d^^^class^toaU by the Post
Office Department/ '0'ttawa.-lEub-,
lished t thrice ^ weekly: Tuesdays,''
vThursdaysvand ^iSaturdaysby'Vapaus,
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm/St, W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS, 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario..
Advertising rates upon applicatlon..
TfanMation iree;of .charge.-. •' -
TILAUSHINNAT:
Canadassa:' 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
' 3 'kk 2 50"
YiTdysvalloissa:'l vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: ^ vk. 9.50 6 kk. 5.25'
Suomen NL:Ita saama tavaraluotto
1^
i
m
m-'
Vuodenvaihteen, pyhien välillä saimme meren takaa hy­v
i n mielenkiiritoisen -ja samalla tervehdittävän uutistiedon
siitä,-että'Suomi on-saanut Neuvostoliitolta h y v i n edullisen
j a suuren tavaraluoton, mikä takaa Suomen teollisuuden'
edelleen^kehittymisen ja laajenemisen j a sen vuoksi myös
kipeäst? tarvittavia lisätöitä suomalaisille. ^
-Mitä kaikkea tähän Suomen nyt saamaan suureen —
ehkä sen suurimpaan tavaraluottoon sisältyy, se näkyy par­haiten"
"Suomen eniten leviävän työväenlehden (Kansan U u - '
; tiset) jouluaattona julkaisemasta^ oheellisena julkaistavasta
\ toimituskirjoituksesta:
Neuvostoliittolainen tavaraluottosopimus Suomen hy­väksi
on n y t allekirjoitettu, v a i k k a k i n vielä eduskunnan vah­vistamista
vailla. Kovasti sitä on odoteltukin j a sen viiväs­tymistä
ihmetelty. ' Neuvostoliittohan el^dotti sitä suomalais­ten
toivomuksesta jo viime vuoden toukokuussa, mutta syis­tä,
jotka pääpiirteissään lienevät tunnettuja, on l i i k k e e l l e ­lähtö
Suomen taholta ollut pahasti jäässä. Nyt on j o ka t a -
' päuksessa laina pääpiirteiltään selvä — ilmeisesti eduskunta­kaan
ei^tule asettamaan enteitä ja todenhäköisesti myös käy­tännön
toimenpiteet luoton\sijoittamiSesta tullaan^ p i a k k o in
y aloittamaan.
'^^^^^^^ nouseva tavaraluotto
on\joka suhteessa edullisimpia ulkomaisia luottoja, mitä
inaäinme milloinkaan on saanut. Ensinnäkin on sen korko
y a in 2,5%, k u n sen sijaan 'länsiluottojen korkoprosentti on
yleensä noussul 3,5—5';- vaiheille. Suomellahan on yhä ja
vielä pitkälti eteenpäin njaksettavanaan eräitä jo 1923 otet­tuja
dollariluottoja, joissa' maksetut korot ja lyhennykset
• lienevät ylittäneet moninverroin alkuperäisen lainapääoman.
Samoin maksetaan yhä eräitä-korkeaprosenttisiasotaluottoja,
joiden maksuehdot ovat perin hämäräperäisiä. Näiden vas-
: ta^
taan edullisiin ja joka suhteessa s e l v im neuvostoluottoihin,
j a samoja periaatteita noudattaa xuisikin luottosopimus.
"Neuvostoluotto on myös-suurimpia, ellei suurin, mitä
Suomi millcmkaan on saanut. Sc on kolme kertaa niin suu­r
i kuin keväällä otettu Kan.^ainvklisen Jälleenrakennuspan­k
i n l i k i 67< n korolla varustettu laina. Lisäksi ovat maksu-"
ehdot meille erittäisi edullisia. Maksuaika on 12 vuotta ja
lyhennykset j a korot sadaan maksaa suomalaisilla tavarava-r
o i l l a . Suomen teollisuuden kehittämisen ja työllisyyden
.y kannalta on siis. uusi- luotto rkaikissa- suhteissa;,;
todella merlatyksellinen. ^
On pidetty selviönä, etla ruplalainaa käytetään vienti-teollisuuden,
ja nimenomaan metalliteollisuuden, sen laa-
* jiul^^sen tason, k i l p a i l u k y v y n ja raaka-aineen omavaraisuu-
• d en kehittämiseen.. Länsiluotothan^.^-o^
yksinomaan puunjalostusteollisuuden hyväksi,, mikä on estä-.-
liyt vientimme monipuölistaniisen ja työllisyyden» parahta­misen.
Nyt-on vihdomk-in-kitnnitettävä näihin puoliin pää-
; • huoniier;r1köskapa ei /ole, m^ v.sen .
estämiseksi. Ennen kaikkea on saaia^a terästehdassuunni-
• .4elmat; nopeasti, selviksi,:'jotta ra
s i in aloittaa, sekä pantava neuvottelut käyntiin neuvosto-liittolaisen
lainanantajan kanssa rauta- j a terästehdas- ja
;Valssilaitoskoneistohankintojen^ suorittamiseksi.^:^
tään, että esimerkiksi neuvostoliittolainen työstökoneteolli-suus
on tätä nykyä m.aailrfian huipputasoa, sen tuottavuus
amerikkalaistenkin as
^•Ji.amerikkalaista- teollisuutta: korkeampi, ^^.j^
erinomxaisia, voidaan tavaraluotto käyttää maamme - t e o l l i -
•Äsuuden^^
l i s e l la tavalla.
Sanomalehden. sairausmerkki
»
• Kiittäen ansaitusti Yleisradiotamme (CBC:ta) sen joh­dosta
kun se esitti TV-näytelmänä viime sunnuntaina " S h a -
dow of a Pale Horse"-nimisen näytelmän, vaikka General
Motors yhtiö tiedoitti 'hylkäävänsä sen s i l le sopimattomana
esityksenä,'Toronto Daily Star viittasi samalla siihen, että
"terve" sanomalehti ei ota vastaan mitään sellaisia ilmoi­tuksia,
joiden tarkoituksena on millään tavoin k o n t r o l l o i d a'
lehden ohjelmaa. Mainittu lehti, k i r j o i t t i:
' - "Ilmoittajat ovat kauan sitten lakanneet kon-
, trolloimasta^lerveilä sanomalehtiä. Toimituseuunt^
on erillään ja itsenäinen ilmoittajain tuotteista ja
'katsantokannoista. Ne (ilmoittajat) ostavat tiläa, e i ­vätkä
sanomalehden mielipiteitä j a uutistilaa. S a ­nomalehdessä
ilmoittava pankki ei siten tfehdessään
anna hyväk.symistään kyseisen lehden toimituspoli-
- tilkalle."
Jättäen- huomioonotlaniaLta_suurleh'tien omistus- j a y h -
• ,teiskuntasuhteet, sanojyialehdet yleensä kunnioittavat-yllä-
^— 'esitettyä periaatetta'.si^käll7että ne eivät missääfrtapauksessa
a nakaan julkisesti myy jimoittajille poliittista sieluaan.
Mutta - mitä sanotaan sellaisista sanomalehdistä, jotka
, vastuanottavat ja julkaisevat pienintäkään häpeäntunnetta^
' esittänriättä sellaisia poliittisluontöisia kannatusilm.oituksia,
" * mitkä kielletään joiltakin toisilta^ lehdiltä, joiden sisäUö ei
näitä "kannaiusilmoitusten"^ antajia syystä tai toisesta t y y -
' dytä? ^ ' , ' , ' '
Sellaisen sanomalehden sairaudenmerkit ovat sanoma-lehtivapäuden
kannalla katsottuna todelfa huolestuttavia.
Köyhät Vankilaan rikkaille sakko
. . . . p i i , - , - , ^. ,
, Toronto.' — , Kitchencrin |p;ol.ir^is,
laitoksen mies,' poliisi|<ersantti W i l -
^^i,-' ' , fr(ed-:Henrich ,sanoi täällä tiistaina,
: r ; , / ; ^ että^rikoslakiin l i i t e t t i i n ' '^^väkijuo-if'--
:./miefi.vaikutuksen'alla" oleva kohta
vaati ilman muuta 7 päi^^än-, van­kilatuomion,,
kpski-liian monta ra­hamiestä.
Nykyään*rahamiehet te-kevät^.
valintansaKyJnkilaan - menon
asemesta he,-makaavat $50'sakon.
Mutta 'pikkuihniiiset,menevät vaii-
Jcilaan?, , sanoi«kersantti Henrich
maakunnallisessa' nuorisokonfefens-
TULEEKO.SUURFARMARISTA I
NYT PIKKUFARMARI? ' '
Sellaiselta, se nyt näyttää. Vuo­sia
olen kirjoittanut tästä asiasta.
Olen sanonut, että hallitus ja kan­sakin
luulee tekevänsä viisaasti
kun ruokittaa itseään farmarerlla
jokseenkin ilmaiseksi. Kun vain
siirrytään .••suurfarmaukseen,';'^^^
siinä kaikki. "Voi olla,' että suur-farmaus
on vähän edullisempaa'
kuin keskikokoisten farmien yllä­pito.
< ;Mutta ei -kenenlcään kannata
toivoa suurfarmauksesta lääkettä,
millä yksin parannetaan; farmarien
asemaa; enempää kuin kansankaan
tilaa. E i airialcaan tällä /perulcalla
ole yksikään rahamies ruvennut
suurfarmauksella.Jisää, rikkauksia
kahmimaan, 'Päinvastoin : ovat lo­pettaneet
fiirmauksen. Sama näyt­tää
pitävänpaikkansa keski-valtiois-sa
rajan eteläpuolella.; Samaa luin
kerran Suomestakin missä joku
asiantuntija varoitti rahamiehiä s i ­joittamasta
rahaa maanviljelyk­seen.
Sanoi, teollisuuspääomantuot^
taVan kolme kertaa; enemmän voit-toävkuin
maanviljelykseen, sijoite-.
tun.
Selostin vähän edellämainittuja
•seikkoja siksi,;kun tahtoo saada, i h ­misten
: ajatuksista : sellaisen käsi­tyksen;
.jotta ^pikkufarmarin: pois
laudalta lyöminen olisi miltei niin­kuin
toivottavaa ja että siitä eivät,
kärsi, muut kuin ne yksinkertaiset
farmarit, jotka eivät ole osanneet
järjestöjensä avulla valvoa asioi-,
taan. En. usko farmarin olevan: sen
yksinkertaisemman kuin muutkaanv
mutta farmarien järjestäminen on
paljon vaikeampaa kuin. teollisuus-työlästen
järjestäminen. Pieni
asiaa valaiseva esimerkki farmarien
asemasta: Menin syksyllä kauppaan
ja ostin 10 paunaa perunoita. Hinta
oli 95 senttiä. Kauppias sanoi pe-runain;
olleen\silloin: kalliita.. Omas­ta
puolestani sanoin "vain tähän
aikaan vuodesta". Hän sanoi ym­päristön
farmareilla olevan paljon
perunoita, mutta eivät laita niitä
markkoinoille kun odottavat hinto­j
en nousua.. Ymmärsin sen farma­rien
moittimiseksi. Sanoin kaup­piaalle;'
tietäväni jotakin näistä
asioista, sillä olinhan ollut lähes
50 vuotta farmavina tällä ympäris­töllä.
Osoitin kauppiaalle, että edel­lisenä
syksynä farmarit saivat 75
paunan perunafeäkistä $1.15 tänne
kaupunkiin tuotuna. Siinä piti olla
farmarilla omat säkit. ^ Kauppias
puolusti asiaansa j a viittasi vminun
pussissani olleeseen leimaan, mikä
•osoitti,''että perunafni. oli ituotu ,No-;
va Scotiasta asti.
En;:halua 'enempää • jatkaa 'tätä
yleisesti tunnettua, asian .käsittelyä:
Muistan vielä hyvin sen ajan kun
Nolalun ja ympäristön farmarit
kasvattivat heinää myyfnistä yarr
ten ja joukkona pyysivät vähän hin-
^ a niistä, niin silloin tuotiin hei-
.nää milteipä Limingan niityiltä as-,
ti, jottei olisi tarvinnut mitään an­taa
paikkakunnan farmarelH^. Tä­mä
ensiksi selvittää sen ettei far­mari
ketään toisia farmaa j a tuskin
vähän isompikaan farmari. Toisek­si
tästä saa käsityksen kuinka laa­jalle
on farmarien järjestymisen:
ulotuttava : enhenkuin järjestötpi-mirinan
avulla voidaan-.farmarien
asemaa parantaa.
Minä toivon, että hallitus tekisi
jotakin farmarien - hyväksi. ,Luulisi
senkin näkevän tilanteen missä; farr
marit nyt ovat. Eivät kai farmarit
suotta jätä vuosikymmenien;aikana
rakentamiaan kontuja. Olisi edes
lailla määrätty hinta. Silläkin olisi
vähän tilannetta parannettu, jos
olisi etukäteen tiedetty mitä aina
tuotteista saa. ,^.
Näiden syiden vuoksi minäkin
äänestin viime vaalei-ssa CCF:ää.
Toivoin sen parantav-an farmarien
asemaa, mikä on pielestäni tällä
kertaa pahimmillaan. Ajattelin
CCF:n olevan paremman'«kuin kon-
.servaliivi- ja liberaalipuolueen,
mutta ainakin täällä Port Arthu­r
in piirissä se (CCF) tuntuu ole­van
ainakin joissakin asioissa van­hoja
puolueita kehnompi. Esimer­kiksi,
eihän jälkeen Bennettin ajan"
ole CSJ:n^ kimppuun hyökätty niin
tuomittavasti kuin hyökkäsi CCF:n
edustaja mr. Fisher, joka on kai­ken
aikaa-valitsemisensa jälkeen
yrittänyt ryhmariitoja lietsoa. Kon-
.scrvatiivit ja liberaalit lähettivät
johtajansa esim. ukrainalaisten mu-
.siikkijuhliin mutta ci^ siellä Die-fenbaker
ja Pearson ruvenneet"ryh­mariitoja.!
lietsomaan, vaikka minun
käsittääkseni sellaista' "ammattia"
voitaisiin harjoittaa menestyksellä
.ukrainalaistenkin^ keskuudessa.
Nyt jos koskaan täällä Canadas­sa
ja erikoisesti Järvienpä;^ässä tar­vittaisiin
valtiomiehiä, joilla olisi
kykyä hoitaa asioita miesten ta­paan.
Nyt esim. ,kun saatiin se
kauan piiheen ' alla' ollut meritie
valmiiksi, meillä ei ollutkaan tar­vittavaa
satamapaikka, mihin valta­merilaivat
olisivat voineet uida.
Miksi ei ollut? . , ^
Ennen jolloin ,mlnä olin-vuosi­kymmeniä
yhtenä kunnallisvirkai-
Jijana, niitä kunnan^ asukkaiden
'etuJ9\ koetettiin ,valvoa ja vaikka
me ;;emme saapeet palkkaa' muuta;
kuin f neljä dollaria- vuodessa, niin^
Suuren vai
Yhdysvaltain tilastollisen > kes­kustoimiston,
johtaja Allen , Dul-iesHon;
kongressin: talousvaliölciuii^^
nassa esittänyt kjrlitUiislS liuo-mautuksfa
neuvostoliittolaisesta
tavasta v vertailla Neuvostoliiton
ja Yhdysvaltain taloudellista ti­laa
ja keKitystä. Vaikka Dullesin
m'iclipiteen:: mukaan neuvostoliit­tolaiset
taloussuunnitelmat, tässä'
: tapauksessa v;^seitscnvuotissuunhi-i!
telma^.on otettava mitä vakavim?
malta kannalta, esittää hän eräi­tä
vastaväitteitä. Tärkeimpiin
niistä on nyt puolestaan viimei­sessä
numH^rossaan vastannut
Neuvostoliiton tilastollisen It^,
kustoimiston ' äänenkannattaja..
Tämä. neuvostoliitt^lais-amerik-,
'kalainen: keskustelu 7herättää.var-^
niastikailckien niiden harrastus-ta,_
jotka yleensä ovat kiinnosfH-
'neita: Neuvostoliiton seitsenvuo-r
tissuunnitelman kohtalosta.
DULLESIN VÄITTEET
Dullesin päähuomautukset koske­vat
neuvostoliittolaista tapaa laskea
lähfdkohtien suhde vuonna ,1913,
neuvostoliittolaistaväitettä,. että
Neuvostoliiton teollisuustuotanto jo
nyt olisi suunnilleen' puolet Yh­dysvaltain
vastaavasta tuotannosta,
neuvostoliittolaista: .vertailua mo­lempien;:
maidenc teollisuuden kas-jjuvaiihdista,
sosialististen maiden
osuudesta maailman :teollisuustuo-tannosta
ja vertailua molempien
maiden elinta.sojen välillä.
DuUes, väittää" puolueen (NKP)
"myytillisesti" liioitelleen Venäjän
jälellejääneisyttä vuonna: 1913. Hän'
asettaa vastakkain muka puolueen
esittämän väitteen,'^että tsaristisen
Venäjän teollisuustuotanto :oU^^
vuonna 1913 vain 7 % Yhdysval­tain
tuotannosta ja. neuvostoakatee-mikkoStrurpilinin
väitteeni että se
oli silloin 12—13 mitä Dulleskin.
pitää todennäköisempänä.
OIKAISEVA HUOMAUTUS
Neuvostoliittolainen; lehti puoles­taan
muistuttaa mieUin, että itse
pääministeri. Hrushtshev sanoi, . j a ;
'Vieläpä : Yhdysvaltain kansallisen
näyttelyn avajaisissa Moskovassa,
että. VenäjärT teollisuustuotanto:, o li
1913 kahdek.sas osa silloisesta Y h ­dysvaltain
tuotannosta," mikä vas­taa-
suunnilleen. Strumilinin;esittär
mää prosenttimäärää. ' Kun Hru-shtsliev
lisäksi sanoi, että tsaari-
Venäjän ^fteollisuustuotantovasukasr
ta kohden öli vain 13. t a i 14. osa
Yhdysvaltain teollisuustuotannosta
asukasta kohden, huomaa' helposti^
että tämä luku taas liikkuu Dul­lesin
V puolKieen "linjaksi" olet­taman'
7 % paikkeilla. Merkitse-,
vämpi on Dullesin toinen vastaväi­te.
Hänen mielestään' Neuvostolii­ton
teollisuustuotanto 1958° o l i , vain
lähes 40 % Yhdysvaltain tuotan­nosta
.neuvostoliittolaisten edellyt­tämän
50 % asemasta.
TASOJEN VERTAILUA ^
Neuvostoliittolainen^ lehti myöntää
käik'kl tilastolliset vaikeudet, joita
tällaisen-ivertailunftejjcemiseen s i ­sältyy,
mutta esittää eräitä abso-luiUtisia^
numeroita;'joista; i s e a r - .„„.^„.
velee-maan teollisen voiman ilme» suustuotannon kasvuvauhdista. K u -
nevän. Varsinaisten teollisuustuot­teiden
lisäksi luetteloon on- liitetty
joukko teollisuJldessamerkittä^Jiä
ja teollistettuja elintarpeita.
Vertailu on seuraava:
Luettelossa on ensimmäisenä Yhr
dysvaltain tuottama määrä; toisena
•Neuvostoliiton; osuus prosenteissa.
Valurautaa 52,4 m i l j , tonnia, 39,6
milj. tonnia, 76 %, terästä 77,3 m i l j .
tonnia, 54,9 m i l j . tonnia, 71' %, rau­tamalmia
69,1 milj. tonnia, 88,8
milj. tonnia; 129 %, öljyä, kaasua
yms. polttoaineita muunnettuina
tavanomaisiksi yksiköiksi 1308
milj; tonnia, 630: m i l j ; tonnia, 48 %,
puutavaraa (ei polttopuita) ,246
milj. kuutiometriä, 252 milj. kuu-tiometnä;,
102 %, .sementtiä 52,3
milj. tonnia, 33,3 milj. tonnia, 64
•%j puuvillakankaita (valkaisemat­tomia)
8.262 neliömetriä^ 4.600
milj. neliömetriä, 56 %, villakan­kaita
250 milj., juoksumetriä,:303
milj. juoksumetriä, 121 % , n a h k a r
jalkineita 582 m i l j . paria, 356 m i l j .
paria, 61 %, lihaa 16,3 miij.-^'ton­nia,
7,7 milj. tonnia, 47 %, maitoa
56i&milj. tonnia, 58,8 milj.: tonnia,
104 %, voita 685 tuhatta tonnia,
778 tuhatta tonnlai, 114 %, sokeria
2391 tuhatta tonnia, 5434 tuhatta
tonnia, 227 %, kalao 2741 tuhatta
tonnia, (2931 tuhatta tonnia, 107 7t>.
Neuvostoliittolainen ^ l e h t i huo-ipauttaaoikeak^
si -vertailla koneiH-kennusteoUisuuksia
' keskeinen,
mutta esittää yertailun, jonka imu­kaan
Yhdysvalloissa o n . metalleja
käsitteleviä.koÄeita 2,2,milj. yksik­köä
j a Neuvostoliitossa 1,9 ^ m i l j .
yksiklcöä-eli 85 %. Ja vaikka Y h ­dysvaltain
sähköenergian tuotanto
on melkein kolme kertaa niin suu­r
i - k u i n Neuvostoliiton, niin Neu­vostoliiton;
leollinen- sähköenergian
kulutus on melkein puolet Yhdys­valtain
kulutuksesta. Summa sum-marum:
neuvostoliittolainen tilas-tolehti
katsoo, että arvioidessaan
Neuvostoliiton teollisuustuotani^on:
jo ehtineen puoleen Yhdysvaltain
tuotannosta > neuvostoliittolaiset
ovat: pikemminkin: alittaneet;, kuin;
ylittäneet todellisen määrän.
SITÄ,!
liiiiiiiiiiiiiiii
iiiiiiiii
iriK-^!"*»"^ '''14.-
tÄTÄ
-APTEEKISSA
lollinen yie yskän? kysyi asiakas ap­teekissa^^
^ * * - .
— Vamasti. Kukaan^ei ole vie­lä
koskaan. tullut hakemaan toista.
PÄIVIÄ te
e
Tyyne Järvi, T a r m ^ (Port Art- r
~ Ja olette varma, että «yksi pul-J hurin lähettyvillä) Ont., täyttätl
torstaina, ^tammikuun 7' P"^' 7 6^
vuolta, > ^- Jj-^ j :
' Yhdymme sukulaisten j a , t u t t a -
vain' onnentoivotuksiin. - •">•
K A S V U N VAUHDISTA ,
Vähemmän ^mielenkiintoinen on
väittely molempien maiden teolli-
ViiopistoryhfTiä tuomitsee
USA:n ydina$<P-^lcbcl<annah
Toronto. — Ydinaseiden kieltä- 'selitti, että täten' vöi Yhdys^vallat
'mul<ä' painostaa enemmän Neuvos;-
'toliittoä'''sellaiseen *'so'i>imukseen,
•mitä';länslrni/at;-haluavat'- ydinasei-
•-den! kokeilujen 'Iqpettäriusen suh-miseh'-
hyväksi -toimiva Toronton'
yliopiston komitea tuomitsi viime
viikolla Yhdysvaltain halltlukseri
paatoksen 'atomipommikbkeiden'
'kie'llon'*lopcttamfsenf%uliteeA;*'.;
• Yhdysvaltain' Mhtvti' ''ilmoitti^
.tiistaina, että sen 14'kuukautta'
kestänyt vapaehtoinen- ydinaseidöh;
kokeista pidättymiiilupaus; päättyy
vuoden vaihteessa, tai tarkemmin
sanoen joulukuun 31 päivänä, min-,
kä Jälkeen Yhdysvallat pitää itse­ään
vapaana kokeiden Edelleen
aloittamiseen: milloin tahansa,:kun­han
se ilmoittaa asiasta muille
maille etukäteen.
Mainitun yliopislokomitean puhe­mies,-
BogdanKiplinsanoi/että itä­mä
"^Yhdysvaltain hallituksen pää:
tös on "valitettava". Radioaktiivi­nen
sade on jo vahingollista isekä
nykyiselle että, tuleville sukupolvia
le.
.V "Se (Yhdysvaltain päätös) vahin^
goittaa todennäköisesti Geneven
neuvotetlujen menestymistä kun
keskustelut ydinaseiden ; maailman-
•laajuisesta kiellosta aloitetaan uu­delleen
tammikuussa", sanoi: Kip­ling.
+ * *
Britannian hallitus on ilmeisesti
pahoillaan ;Washinglonin:päätöksesr
tä koska :Lontoosta .ilmoitettiin he­ti,
gttä Britannia ei aloita 'uudel­leen
ydinaseiden kokeiluja niin
kauan kuin on mahdollista pää.stä
sopimukseen^-maailmanlaajuisesta
ydinasekokeiden lopettamispäätök-
.scstä.
Myös . Canadan- ulkoministeri
Green ilmaisii"Windsorissa :Vierail-lessaanviimeäkeskiviikkona
pahek­suvan
kantansa.^^selittämällä,. että
Canada "on selvästi ydinaseiden ko­keilujen
•- lopettamisen kannalla".
Merkillepantavaa •on,että5hän antoi
tämän lausunnon vastauksena kysy­mykseen
mitä Canada ajattelee "Yh-dy.
svalatin uudesta kannasta, minkä
mukaan se voi aloittaa ydinaseko­keet
milloin tafiTanf^aT^kunhan; Wash­i
n g t o n ilmoittaa asiasta etukäteen'
muille. '
y Neuvostoliitto puolestaan tulkit­si
Washingtonin "perääntymisen"
ydinaseidCn^Jikökeiden kieltopäätök­sestä
"arveluttavaksi merkiksi rau­hallisista
J i i k e i s t a " . - •
T A R U A J A . T O T T A . — Puolus-telle.
ssaan tätä uutta asennettaan,
mikä tuli-.hetikohtaisesti yleismaa­ilmallisesti
^tuomituksi, Washington
vaatineet. Omalta kohdaltani oleit
sitä miellä, olkoon virkailija kuka
tahansa, jos hän liian kovasti ajaa
omia -'etujaan, niin sellainen mies
ei paljon perusta valitsijain" eduis­ta.
— Jacob H u h t a , , ' • - ' "
teen. -
Tosiasia bn kfiiittööhn liin 'farila^^-kum*
mempi.: Yhdysvaltain jkenifaalit, ;^a
erittäin; vaikutusvaltaisa:'poiiitikof
ovat' kauan ja: voimaperäisesti vaa­tineet,
että Yhdysvaltain täytyy
aloittaa ydinaseiden kokeilun . u u ­delleen
nimenomaan siksi kun Neu?
vostoliitto on ydinaseiden kehittä­misessä
,offiif tanut Yhdysvallat.
Voidak.seen .saavutUia ja sivuuttaa
Neuvostoliiton tällä alalla. Yhdys­valtain
täytyy: aloittaa: ydinaseiden
kokeet ; U u d e l l e e n , . huolimatta siitä
mitä. jälkiseurauksia siitä olisi he-tikohtaisesti;
v'ihmiskunnan tervey­den
kannalta j a : myöhemmin ihmis­kunnan',
elinmahdollisuuksien, kan­nalta
katsoen, sanovat amerikka­laiset
kenraalit.
Juuri tältä pohjalta ovat yhdys­valtalaiset
kenraalit j a heitä tuke­vat
poliitikot 'vaatineety että::.täy­dellisen
ydinaseiden kiellon ase­mesta
olisi Genevessä .tehtävä :selr
lainen "kieltosopimus" minkä pe­rusteella
näitä : kokeita;; voitaisiin
suorittaa edelleen .sekä suurissa
korkeuksissaettä maan uumenissa.'
ten tunnetua • Hrushtshev määritte­l
i selostuksessaan -21. puoluekoko­ukselle
seuraavan seitsemän vuo­den
aikana Yhdysvaltain tuotannon
kasvun-arviolta noin kahdeksi pro­sentiksi
' V u o d e s s a j a ; Neuvostolii^
ton;:tuotannon kasvun samaan;:;ai­kaan
vuodessa 11,4 prosentiksi. .Jäl­kimmäisen
siis lähes neljä, kertaa
suuremmaksi.'Ero on sellaisenakin
riittävä.^ Mutta DuUes tunnustaa,
vaikka I jättää laskelmissaan huo­mioonottamatta,-
että hänen laskel­mansa
pohjana olevana ajanjakso-na
toinen maailmansota: kiihoitti
Yhdysvaltain teollisuuden: kehitys:
tä,: kun se taas Neuvostoliitolle
merkitsir todellista maanvaivaa.
Vuotena ennen • sotaa j a , kahtena­t
o i s ta sen jälkeen ijeuvostoliiion
teollisuustuotanto on kasvanut .kes­kimäärin
16 prosentilla vuodessa; ja,
Yhdysvaltain 2,3 % : l l a . Seitsenvuo­tiskautena
1952^58 Yhdysvaltain
teollisuustuotannon vuotuinen kas­vu
oli 1,6 % jne. Nämä eri lasku­tavat
eivät paljonkaan muuta itse
tosiasiaa, että :Neuvostoliiton, teol­lisuustuotanto
kasvaa huomattavas-.
ti nopeammin kuin Yhdysvaltain. :
T U L E V A I S U U S R A T K A I S EE
Edelleen käyvät asiapuolet väit­telyä
siitä, oliko-isosialistisen maail­man
-osuus koko maailman teolli-suustuotannosta.
v. 1938 kolmannes
varneljännes.vLuuleni että taval­l
i s ta lukijaa tyydyttää jo kumpikin
JukU; Kärkevämf\i on väittely elin­tasosta.
Ei niin, 'etteiv^ätkö Neu­vostoliiton
johtajat; kakistelematta
.myöntäisi. :;Yhdysvaltojenv;:Ole'yan
edellä C^aii^aa ei ama voi sanoa ta­vallisesta.,,
/neuvostokansalaisesta).
Sanöihan, Hrushtshev Yhdysvallois­sa
suoraan: ine olemme köyhempiä
kuin te; miitta me'saavutamme ktj-,
ko ajan teidän .tasoanne. Vaikka
amerikkalaisen V työläisen palkka
{illsikinjivjoÖi ^silurgÄipi ^'kuln ^heuj
vostötyöl äisön, • niiri ^ n^uyostotyöläi*
heh-sitövaätOin on turvattuj työttö'-^^
myy'del'tä;ja.t)ir^n4min tiirvattt dai^
raustapauksia vastaan. Samoin ,hä
nen opiskelumahdollisuutensa' —
etenkin mahdollisuutensa - korke­ampien
opintojen jatkamiseen ovat
suuremmat, •kuinr-rhänen: amerikka-
'laLsen toverinsa. .
Ja elintason vertailussa on tie­tenkin
otettava huomioon, että :Yhr
dysvaltain: alueella ei ole käyty sa^
taan : vuoteen :aino
Mitä meillä jo olisi, ellei olisi ol­lut
sotaa; ;.sanoo Neuvostoliitossa
aivan tavallinenkin «ihminen johta­j
i s t a puhumattakaan. Parhaimmat-kin
tilastot valaisevat vain osan tu-.
levaisuutta.; Mutta - epäilystäkään ei
ole siitä, etteikö .Neuvostoliitossa
mitä suurimmalla huolella vvalmis-tauduttaisi;
molempien maiden teol­lisuustuotannon-
vertailuun, vuonna
1970. Silloin nähdään,-ellei loppu­tulosta;
niin kuitenkin .ratkaisevat
tosiasiatstässä rauhanomaisen rin­nakkaiselon
jättimäisessä maaotte­lussa.
.
Itien verövajiaiis i
--Neuvi
Vieraillessaan, ,, Yhdysvalloissa rjeuvostohittolainen kirjailija M,']^^
Neuvostoliitonpääministeri • riru- Poi^tolgvsky kirjoittaa'asiasta'yas-V,
shtshev sanoi siellä pitämässään täten: " E i ole vaHcea vastata, nai:';
televisiopuheessa:
/"Lähitulevaisuudessa tulemme
hävittämään^toistan, Hävittämään, _verottamistä, sillä verot eivät''mu'o^
kaiken kansan verotuksen. UskoHj;
että voitte arvostaa sellaisen toi­menpiteen
merkityksen."
- Kansan verottaminen on ollut
valtiokoneiston rahoittamiskeinona
Unkariin palannut
42,000 pakfilaista
: Budapest. .-r^;Y:K:n.yleiskokouk-.
sen :käsitellessä- äskettäin pakolais­valtuutetun
rapprtti{\vJkä>^tti^^^^^U
rin^alluuskunnan jäsen, lähetystö­neuvos
» J d i i ,Gyulaif> Ojikaiseyan i^u-heenvuoronv^
Hänlosoltti' si nä'täy­sin.:
virheelliseksi'raportissa' esiirity-'
vän maininnan,; että ;.Unkariip;,o]isi.
palannut vain 17,700 pgkolaista,
vaikka lukumäärä on, tqdellisuudos-saM2,
o o o . - r ^r-jr-n 1.»; J ^
^Unkarin 'hallitus, sanoi'"plihuja,
vaatii "että-kansalaisuuden:muutok­sissa;
on ehdottomasti';noudatettava:
vapaaehtoisuutta.; Pakolaisten : j o u -
kossa toimii erilaisia asiamiehiä, ei­kä
,;unkarilaisten pakolaisten; kes-,
kuudessa harjoitettu fasistinen k i i -
hoitus tai; sotilaallinen värväystoi-;
minta lopu, ennenkuin heidät :voi-daan
saattaa toisenlaiseen ympäris­töön;
; Unkarin .valtuuskunta pitää
valitettavana sitä, ettei selöitlukses-;
sa mainittu mitään ilman vanheinr
pien lupaa. ; maasta poistuneiden
alaikäisten . palauttamisesta; A l a :
ikäisten- .kotiinpaluuta ehkäisevät
•byrokraattiset' muodollisuudet: j a
loppumattomalta tuntuva viivytte­ly.
Unkarin yaltuusltunta korostaa,
että- ilman vanhempien lupaa ulko­maille
paenneiden alaikäisten ko­tiuttamiseksi:
tarvitaan pikaisia t o i -
menpiteitä. Lopuksi Unkarin val­tuuskunta
kehoittaa pakolaisasiain
valtuutettua lupauksensa; mukaisesti
kääntymään «niiden maiden, ^halli­tusten
puoleen, joissa näitä pako­laisia
on.
hin.kysymyksiin.iNeuvostoliitto Voi-;
hyvin tulla toimeen ilman t kansaa/'!
dosta Neuvostoliitossa valtiotalQUT> '
den perustaa. Huomioikaamme '
Neuvostoliiton budjetti.. Vuodelle
1960 on suunniteltu valtion tuloja."
kaikkiaan 733,000 miljoonaa ruplaa?-•
on suunniteltu saatavaksi . kansan=
verottamisen kautta; Tämä on ::vain,
vähän y i i : 7 p r o s e n t t i a kaikista vai-,;
lion tuloista.
(Jatkuu 4:llä sivulla)
jo ammoisilta ajoilta — kauan' en- ajosta - vain 57,000 miljoonaa rupLaa. '
nen yhdfenkään'. sosialistisen valtion
näyttämölle astumisen,, mutta vas:
ta -sosialismin vallitessa on sen
täydellinen hävittäminen, mahdol­lista,
selostavat neuvostoliittolaiset
taloustieteilijät. J a muualla,: kapi-;
talistisessa: maailmassa ei olla" vielä
puhuttukaan :verojen, täydellisestä
poistamisesta. Esimerkiksi. 'Britan­niassakin
on nykyään liikkeellä
hirtehishuumorinen kasku,: jossa"
selostetaan, että ihmiset kuolevat • . fa3iaun3ia .•tl^i
vain ;• siltä syystä :että voivat' siten
välttyä verojen maksamiselta.
'^^Kapitalistisissa maissa luonnolli­sesti
asetetaan kysymys.; porvarillis
sen koulun saaneiden käsityksen
mukaisesti; Kysytään: miten on
MAHDOLLISTA poistaa kaikki
verot? Miten valtio voi tulla toi­meen
ilman veroja? Millä perus­teella
voitaisiin luopua kaikesta ve-;
rotuksesta?"^
Kysymyksin ja
vastauksia
Kysymys:' Minkä'verräii Cana3£>._
on. riippu vainen: Englannista? Jps^i
Englanti esimerkiksi joutuu sotaan "
jonkun, muun maan kanssa, onko
Canadan pakko liittyä siihen so­taan?
Mikä tehtävä on' ^ ; : k e n r a a l i k U T -.
vernöörillä Canadassa? Mitä tarkoi-;.;
tetaan "Commonwealth''-sanalla? — *
Tietoa V haluava, British ;GoIumbia. ; f
Vastaus: Canada on Englannista ^,
riippumaton, siis itsenäinen maa.
Toisessa maailmansodassa ei B n -
tannia julistanut sotaa Canadan^*'
puolesta r;-^ Canada antoi oman -so^. -
danjulistuksensa vasta^myöhemmin:^
ja olisi voinut pysyä pois, sodasta,
JOS parlamenjUi. ,olisi;niin päättäi^yt.
Totuuden kunnioittamisen nimissg
tähän on kuitenkin :tehtäya';seurää-v
varaus:;Yhtenä^^TOTHiton'm
na Canada on nyt menettänyt lOsttl
rain"oikeudenr itse päättää,«pdasta;
ja naubasta; siinä^tapauk6i^s$^j-.|jo^
joku toinen :N.ATO"-liiton inäa jou­tuu
sotaani Tässä tapBuksessai iC|a-nada-
joutuu; sotaan, jos vBritannla-i
NATO-liiton •/.jäsenmaana; " i joutuu
sotaan. Mutta tämä. ei Johdu, riip­pu
vaisuudesta j.^i-itannjaa^^-vaa^^^^
siitä/ että,,Yhdysvaltainr?kontrolli&-T
sa olevan ' IvrATO-liitOii'^ säädökset
määrittelevät näin. , i j; i
"Commonwealth"-sanalla,, itarkoi-tetaan
Britannianv;kansojeni.'yhte^>:'
söä, mihin; kuuluvat Englannin l i ' - i.
saksi "6sim!! sellaiset entiset'siirto^ ^
maat (nykyiset itsenäiset dominiot5^.
kuin Austraalia, Canada jne. Ken­raalikuvernööri
ori kulkeutunut •
Canadalle; perintönä; siirtomaakau- ;
delta. Mutta hänen virkansa kunin­kaan
(nyt kuningattaren) edusta- \
jana - kuvaa vain muodollisesti sitäj;:
että Britannian kansojenyhteisÖä
yhdistää yhteinen kruunu. Asialli­sesti,
vaikka kenraalikuvernöörira-v-me
on kuningattaren edustaja
täällä, hänen; nimityksensä\virkaan
voi tapahtua vain Canadan halli­tuksen
suostumiiksella,-ja vain: C a - v ^
nadan hallituksen ehdotuksesta.
Käytännössä se tapahtuu' niinj että
Canadan hallitus ehdottaa kenraa­likuvernööriksi
sitä tai tätä yksi­löä,
j a kuningatar nimittää juuri
hänet sillä' perusteella virkaansa.
Tämä selittää sen, miksi meillä -on
tällä kertaa jo toinen canadalaiä-syntyinen
kenraalikuvernööri. '"^
PÄIVÄN PÄKINÄ
Sosialidemokratia etsii tietä
YHäolevalla otsikolla kirjoitti
Helsingissä; ilmestyvä: Suomen ; laa­jimmin
leviävä työväenlehti Kan­san
Uutiset joulukuun 29 pnä joh­tavassa
toimituskirjoitukscssaan
.seuraavaa: _ ^
Sosialidemokraattisten • puoluei­den
asema oli sotien jälkeen Länsi:
Eliropassa varsin voimakas. Niissä
maissa, joissa kommunLstiset puo­lueet
eivät olleet ennen toista maa­ilmansotaa
ehtineet saada jalansi­jaa,
oli isosialidemokraattisill,a; puo­lueilla
työväenliikkeen-vanhat pe-
.rinteet ja järjestökoneistot hallus­saan
ja "kansanjoukot nojasivat nii­hin.
Fasismi ja oikeistopolitiikk»
oli kärsinyt ankaran tappion, ja
kansanjoukot odottivat uuden so­siaalisen
sja- kansanvaltaisen kauden
alkamista. Mutta sosialidemokraatt
tiset puolueet eivät kyenneet tai
halunneet käyttää tätä uutta etsik-,
koaikaansa' hyväkseen. Tyypillinen
onJEngjannin työväenpuolueen tie.;
Labourilla oli ( todella mahdolli­suuksia
sotien jälkeisessä'Englan;
topolitiikka sosialistisen Neuvosto­liiton
kanssa oli herättänyt maan
hidasliikkeiset-^'kansanjoukot .toi­mintaan
sosialistisen :rttUdistuspoli--
tiikan "puolelle. Labourjohto otti
k i l i t e n k i n p l a n päätehtäväkseen SO:
siaUstisten?; : virtaustcn^J^patoamisen,
sen,; uudisluspolitiikkabmuodostui
jiäennäi.s'eksi, innöttomaksi j a hä­määväksi,
pettymyksekset sen poli­tiikan
johdosta .seurasivat toinen
toistaan ja lopuksi siitä tuli mer­kittävä
tekijä koetettaessa pakot­taa
kan.sanjoukpt * kannattamaan
kansainvälisen ^'.monopolipääoman
voimapolitiikkaa j a Atlantin ,liittoa.
Tämä politiikka on johtanut Eng­lannin'
työväenpuolueen alamäkeen,^
joka dn jatkunut jo kymmenen
vuoden ajan ja~jota myös viimei­nen
5 vaalitappio: erinomaisesti ;:osoit-ti.'
' • i 1
Labour todistaa samalla koko
länsimaisen oikcistososialidemokra^
tian rappiota, eikä suinkaan vain
syinboHsesti; sillä orthan ;se./ollut
jorikinlaisena.jnajakkana^ koko kan-
'S;!* Juopuneella >/^^jami.sl'ikos,^ mitään palkanylcnnyk.siä v, emino Oiil.-' ' <\. -"jafttu voitio j a jsodiur.ukaineiuliit- ki
men sosialidemokraattiselle: puo-tyypilHstä,.että,konservatiivien jb
lucelle;: Englannin; tapaus osoittaa,
kuinka työväenpuolueena syntynyt
l i i k e , joka^luopuusosialismistai meV
nettäji-kansanjoukkojen kiinnostuk­sen,
muuttuu merkitykseltään heik­keneväksi
keskustapuolueeksi ja
lahoaa. Sama .ilmiö on havaittavi.s-sa
Länsi-Saksan, Ranskan ja Ita­l
i an oikeistososialidemokraattisissa
puolueissa; jotka ovati,muuttuneet
tavallaan; maansa~oikcistopuoluei-den
lieveliikkciksijaipainuneetnaT
den^selän taakse; Varsin selvä ,on
tämä ilmiö myös Su.omen sosiali-demokraattisenipUolueenv
kohaalla,
mutta ei edes oikeistososialidemo-kuatian-
vanha luja linnake Skandi­navia
ole säästynyt 'samalta kehi­tykseltä,
vaikkakaan se ei vielä
siellä ole ollut yhtä silminnähtä­vää
kuin Jnuualla.
Porvaristo on selittänyt, että oi-keistososialidemokratia
voisi pelas­tua
kriisistään, jos se luopiiisi myös
ohjelfnallisesti sosialismVsla ja
muuttuisi, ohjelmallisiakin periaat-
.teilaan myöten yain porvarilliseksi
kcskuslaliikkccksi. On vedottu sii­hen,
että Englanninkin viime vaa­leissa
tapahtui siirtymistä vasem­malta
oikealle ja että siirtyminen
jatkuu, ellei ohjelinaperusteitakin
muu^^eta. Tällainen työväenpuolu­een';
äähcstäjäjoukqssa tapahtunut
taja voitti suosiota puolelieea-esiintymällä
kansainvälisten neu-.
votteluratkaisujen ja sopuisan' u i - [
kopolitiikan hyvänä haltijana Ia- -
bourjohdon kyetessä esiintymään :*
vain statistina. N i i n suuri merki­tys
kuin ulkopolitiikalla^^,onkin,.^^ei •
konservatiivien saavuttama suosio
kansanjoukoissa sen;:avulla voi'blla^^:^
kuin-tilapäistä, ellei-hallitus myös' -
sisäpolitiikassaan- noudata edistyk?"
sellisiä linjoja. Mutta jos e i Eng- "
lännin tyÖJiäenpuolue ole siihen K
pystynyt, niin viölä vähemmin JcäT f
.sithen pystyvät konservatiivit, •
Epäilemättä tulee kehitys'"ole-,
maan se, että lännen sosialidemo­kraattisten
puolueiden oikeisto-j'dhto
menettää yhä enemmän kan­natustaan
samalla'kun: näiden puo-,'
llieiden vasemmistoryhmittymät^
voimistuvat ja- kansanjoukkojen
paine pakottaa näitä etsimään ny­kyistä
selvempää poliittista linjaa.
Siellä-missä kommunistinen puolue
ja vasemmistoliike jo nyt on voi*
makasta,—tapahtuu—kansanjoukko­jen
siirtyminen pääosaltaan suo-, ;
raan" luokkakantaiseen liikkeeseen, *
jä joka tapauksessa työväenluokan
toimintayhtenäisyys" kehittyy, j a l u - .
jittuu j a p a k e t t a a myös sbsialide*^
mokiaattisct puolueet' löytämään <j