1960-01-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
2 ,ir!Sivu 2 ~ . Tiistaina, tammik. 5 p. — Tuesday, Jan. 5, 1960 V A P A U S (liBERTY) — Independent Labor Organ df,«Finnish Canadians.' E s - ' itablisHe'd"Novr-.6, 1917. Authorized 'as" seco^d^^^class^toaU by the Post Office Department/ '0'ttawa.-lEub-, lished t thrice ^ weekly: Tuesdays,'' vThursdaysvand ^iSaturdaysby'Vapaus, Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm/St, W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS, 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario.. Advertising rates upon applicatlon.. TfanMation iree;of .charge.-. •' - TILAUSHINNAT: Canadassa:' 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25 ' 3 'kk 2 50" YiTdysvalloissa:'l vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: ^ vk. 9.50 6 kk. 5.25' Suomen NL:Ita saama tavaraluotto 1^ i m m-' Vuodenvaihteen, pyhien välillä saimme meren takaa hyv i n mielenkiiritoisen -ja samalla tervehdittävän uutistiedon siitä,-että'Suomi on-saanut Neuvostoliitolta h y v i n edullisen j a suuren tavaraluoton, mikä takaa Suomen teollisuuden' edelleen^kehittymisen ja laajenemisen j a sen vuoksi myös kipeäst? tarvittavia lisätöitä suomalaisille. ^ -Mitä kaikkea tähän Suomen nyt saamaan suureen — ehkä sen suurimpaan tavaraluottoon sisältyy, se näkyy parhaiten" "Suomen eniten leviävän työväenlehden (Kansan U u - ' ; tiset) jouluaattona julkaisemasta^ oheellisena julkaistavasta \ toimituskirjoituksesta: Neuvostoliittolainen tavaraluottosopimus Suomen hyväksi on n y t allekirjoitettu, v a i k k a k i n vielä eduskunnan vahvistamista vailla. Kovasti sitä on odoteltukin j a sen viivästymistä ihmetelty. ' Neuvostoliittohan el^dotti sitä suomalaisten toivomuksesta jo viime vuoden toukokuussa, mutta syistä, jotka pääpiirteissään lienevät tunnettuja, on l i i k k e e l l e lähtö Suomen taholta ollut pahasti jäässä. Nyt on j o ka t a - ' päuksessa laina pääpiirteiltään selvä — ilmeisesti eduskuntakaan ei^tule asettamaan enteitä ja todenhäköisesti myös käytännön toimenpiteet luoton\sijoittamiSesta tullaan^ p i a k k o in y aloittamaan. '^^^^^^^ nouseva tavaraluotto on\joka suhteessa edullisimpia ulkomaisia luottoja, mitä inaäinme milloinkaan on saanut. Ensinnäkin on sen korko y a in 2,5%, k u n sen sijaan 'länsiluottojen korkoprosentti on yleensä noussul 3,5—5';- vaiheille. Suomellahan on yhä ja vielä pitkälti eteenpäin njaksettavanaan eräitä jo 1923 otettuja dollariluottoja, joissa' maksetut korot ja lyhennykset • lienevät ylittäneet moninverroin alkuperäisen lainapääoman. Samoin maksetaan yhä eräitä-korkeaprosenttisiasotaluottoja, joiden maksuehdot ovat perin hämäräperäisiä. Näiden vas- : ta^ taan edullisiin ja joka suhteessa s e l v im neuvostoluottoihin, j a samoja periaatteita noudattaa xuisikin luottosopimus. "Neuvostoluotto on myös-suurimpia, ellei suurin, mitä Suomi millcmkaan on saanut. Sc on kolme kertaa niin suur i kuin keväällä otettu Kan.^ainvklisen Jälleenrakennuspank i n l i k i 67< n korolla varustettu laina. Lisäksi ovat maksu-" ehdot meille erittäisi edullisia. Maksuaika on 12 vuotta ja lyhennykset j a korot sadaan maksaa suomalaisilla tavarava-r o i l l a . Suomen teollisuuden kehittämisen ja työllisyyden .y kannalta on siis. uusi- luotto rkaikissa- suhteissa;,; todella merlatyksellinen. ^ On pidetty selviönä, etla ruplalainaa käytetään vienti-teollisuuden, ja nimenomaan metalliteollisuuden, sen laa- * jiul^^sen tason, k i l p a i l u k y v y n ja raaka-aineen omavaraisuu- • d en kehittämiseen.. Länsiluotothan^.^-o^ yksinomaan puunjalostusteollisuuden hyväksi,, mikä on estä-.- liyt vientimme monipuölistaniisen ja työllisyyden» parahtamisen. Nyt-on vihdomk-in-kitnnitettävä näihin puoliin pää- ; • huoniier;r1köskapa ei /ole, m^ v.sen . estämiseksi. Ennen kaikkea on saaia^a terästehdassuunni- • .4elmat; nopeasti, selviksi,:'jotta ra s i in aloittaa, sekä pantava neuvottelut käyntiin neuvosto-liittolaisen lainanantajan kanssa rauta- j a terästehdas- ja ;Valssilaitoskoneistohankintojen^ suorittamiseksi.^:^ tään, että esimerkiksi neuvostoliittolainen työstökoneteolli-suus on tätä nykyä m.aailrfian huipputasoa, sen tuottavuus amerikkalaistenkin as ^•Ji.amerikkalaista- teollisuutta: korkeampi, ^^.j^ erinomxaisia, voidaan tavaraluotto käyttää maamme - t e o l l i - •Äsuuden^^ l i s e l la tavalla. Sanomalehden. sairausmerkki » • Kiittäen ansaitusti Yleisradiotamme (CBC:ta) sen johdosta kun se esitti TV-näytelmänä viime sunnuntaina " S h a - dow of a Pale Horse"-nimisen näytelmän, vaikka General Motors yhtiö tiedoitti 'hylkäävänsä sen s i l le sopimattomana esityksenä,'Toronto Daily Star viittasi samalla siihen, että "terve" sanomalehti ei ota vastaan mitään sellaisia ilmoituksia, joiden tarkoituksena on millään tavoin k o n t r o l l o i d a' lehden ohjelmaa. Mainittu lehti, k i r j o i t t i: ' - "Ilmoittajat ovat kauan sitten lakanneet kon- , trolloimasta^lerveilä sanomalehtiä. Toimituseuunt^ on erillään ja itsenäinen ilmoittajain tuotteista ja 'katsantokannoista. Ne (ilmoittajat) ostavat tiläa, e i vätkä sanomalehden mielipiteitä j a uutistilaa. S a nomalehdessä ilmoittava pankki ei siten tfehdessään anna hyväk.symistään kyseisen lehden toimituspoli- - tilkalle." Jättäen- huomioonotlaniaLta_suurleh'tien omistus- j a y h - • ,teiskuntasuhteet, sanojyialehdet yleensä kunnioittavat-yllä- ^— 'esitettyä periaatetta'.si^käll7että ne eivät missääfrtapauksessa a nakaan julkisesti myy jimoittajille poliittista sieluaan. Mutta - mitä sanotaan sellaisista sanomalehdistä, jotka , vastuanottavat ja julkaisevat pienintäkään häpeäntunnetta^ ' esittänriättä sellaisia poliittisluontöisia kannatusilm.oituksia, " * mitkä kielletään joiltakin toisilta^ lehdiltä, joiden sisäUö ei näitä "kannaiusilmoitusten"^ antajia syystä tai toisesta t y y - ' dytä? ^ ' , ' , ' ' Sellaisen sanomalehden sairaudenmerkit ovat sanoma-lehtivapäuden kannalla katsottuna todelfa huolestuttavia. Köyhät Vankilaan rikkaille sakko . . . . p i i , - , - , ^. , , Toronto.' — , Kitchencrin |p;ol.ir^is, laitoksen mies,' poliisi|<ersantti W i l - ^^i,-' ' , fr(ed-:Henrich ,sanoi täällä tiistaina, : r ; , / ; ^ että^rikoslakiin l i i t e t t i i n ' '^^väkijuo-if'-- :./miefi.vaikutuksen'alla" oleva kohta vaati ilman muuta 7 päi^^än-, vankilatuomion,, kpski-liian monta rahamiestä. Nykyään*rahamiehet te-kevät^. valintansaKyJnkilaan - menon asemesta he,-makaavat $50'sakon. Mutta 'pikkuihniiiset,menevät vaii- Jcilaan?, , sanoi«kersantti Henrich maakunnallisessa' nuorisokonfefens- TULEEKO.SUURFARMARISTA I NYT PIKKUFARMARI? ' ' Sellaiselta, se nyt näyttää. Vuosia olen kirjoittanut tästä asiasta. Olen sanonut, että hallitus ja kansakin luulee tekevänsä viisaasti kun ruokittaa itseään farmarerlla jokseenkin ilmaiseksi. Kun vain siirrytään .••suurfarmaukseen,';'^^^ siinä kaikki. "Voi olla,' että suur-farmaus on vähän edullisempaa' kuin keskikokoisten farmien ylläpito. < ;Mutta ei -kenenlcään kannata toivoa suurfarmauksesta lääkettä, millä yksin parannetaan; farmarien asemaa; enempää kuin kansankaan tilaa. E i airialcaan tällä /perulcalla ole yksikään rahamies ruvennut suurfarmauksella.Jisää, rikkauksia kahmimaan, 'Päinvastoin : ovat lopettaneet fiirmauksen. Sama näyttää pitävänpaikkansa keski-valtiois-sa rajan eteläpuolella.; Samaa luin kerran Suomestakin missä joku asiantuntija varoitti rahamiehiä s i joittamasta rahaa maanviljelykseen. Sanoi, teollisuuspääomantuot^ taVan kolme kertaa; enemmän voit-toävkuin maanviljelykseen, sijoite-. tun. Selostin vähän edellämainittuja •seikkoja siksi,;kun tahtoo saada, i h misten : ajatuksista : sellaisen käsityksen; .jotta ^pikkufarmarin: pois laudalta lyöminen olisi miltei niinkuin toivottavaa ja että siitä eivät, kärsi, muut kuin ne yksinkertaiset farmarit, jotka eivät ole osanneet järjestöjensä avulla valvoa asioi-, taan. En. usko farmarin olevan: sen yksinkertaisemman kuin muutkaanv mutta farmarien järjestäminen on paljon vaikeampaa kuin. teollisuus-työlästen järjestäminen. Pieni asiaa valaiseva esimerkki farmarien asemasta: Menin syksyllä kauppaan ja ostin 10 paunaa perunoita. Hinta oli 95 senttiä. Kauppias sanoi pe-runain; olleen\silloin: kalliita.. Omasta puolestani sanoin "vain tähän aikaan vuodesta". Hän sanoi ympäristön farmareilla olevan paljon perunoita, mutta eivät laita niitä markkoinoille kun odottavat hintoj en nousua.. Ymmärsin sen farmarien moittimiseksi. Sanoin kauppiaalle;' tietäväni jotakin näistä asioista, sillä olinhan ollut lähes 50 vuotta farmavina tällä ympäristöllä. Osoitin kauppiaalle, että edellisenä syksynä farmarit saivat 75 paunan perunafeäkistä $1.15 tänne kaupunkiin tuotuna. Siinä piti olla farmarilla omat säkit. ^ Kauppias puolusti asiaansa j a viittasi vminun pussissani olleeseen leimaan, mikä •osoitti,''että perunafni. oli ituotu ,No-; va Scotiasta asti. En;:halua 'enempää • jatkaa 'tätä yleisesti tunnettua, asian .käsittelyä: Muistan vielä hyvin sen ajan kun Nolalun ja ympäristön farmarit kasvattivat heinää myyfnistä yarr ten ja joukkona pyysivät vähän hin- ^ a niistä, niin silloin tuotiin hei- .nää milteipä Limingan niityiltä as-, ti, jottei olisi tarvinnut mitään antaa paikkakunnan farmarelH^. Tämä ensiksi selvittää sen ettei farmari ketään toisia farmaa j a tuskin vähän isompikaan farmari. Toiseksi tästä saa käsityksen kuinka laajalle on farmarien järjestymisen: ulotuttava : enhenkuin järjestötpi-mirinan avulla voidaan-.farmarien asemaa parantaa. Minä toivon, että hallitus tekisi jotakin farmarien - hyväksi. ,Luulisi senkin näkevän tilanteen missä; farr marit nyt ovat. Eivät kai farmarit suotta jätä vuosikymmenien;aikana rakentamiaan kontuja. Olisi edes lailla määrätty hinta. Silläkin olisi vähän tilannetta parannettu, jos olisi etukäteen tiedetty mitä aina tuotteista saa. ,^. Näiden syiden vuoksi minäkin äänestin viime vaalei-ssa CCF:ää. Toivoin sen parantav-an farmarien asemaa, mikä on pielestäni tällä kertaa pahimmillaan. Ajattelin CCF:n olevan paremman'«kuin kon- .servaliivi- ja liberaalipuolueen, mutta ainakin täällä Port Arthur in piirissä se (CCF) tuntuu olevan ainakin joissakin asioissa vanhoja puolueita kehnompi. Esimerkiksi, eihän jälkeen Bennettin ajan" ole CSJ:n^ kimppuun hyökätty niin tuomittavasti kuin hyökkäsi CCF:n edustaja mr. Fisher, joka on kaiken aikaa-valitsemisensa jälkeen yrittänyt ryhmariitoja lietsoa. Kon- .scrvatiivit ja liberaalit lähettivät johtajansa esim. ukrainalaisten mu- .siikkijuhliin mutta ci^ siellä Die-fenbaker ja Pearson ruvenneet"ryhmariitoja.! lietsomaan, vaikka minun käsittääkseni sellaista' "ammattia" voitaisiin harjoittaa menestyksellä .ukrainalaistenkin^ keskuudessa. Nyt jos koskaan täällä Canadassa ja erikoisesti Järvienpä;^ässä tarvittaisiin valtiomiehiä, joilla olisi kykyä hoitaa asioita miesten tapaan. Nyt esim. ,kun saatiin se kauan piiheen ' alla' ollut meritie valmiiksi, meillä ei ollutkaan tarvittavaa satamapaikka, mihin valtamerilaivat olisivat voineet uida. Miksi ei ollut? . , ^ Ennen jolloin ,mlnä olin-vuosikymmeniä yhtenä kunnallisvirkai- Jijana, niitä kunnan^ asukkaiden 'etuJ9\ koetettiin ,valvoa ja vaikka me ;;emme saapeet palkkaa' muuta; kuin f neljä dollaria- vuodessa, niin^ Suuren vai Yhdysvaltain tilastollisen > keskustoimiston, johtaja Allen , Dul-iesHon; kongressin: talousvaliölciuii^^ nassa esittänyt kjrlitUiislS liuo-mautuksfa neuvostoliittolaisesta tavasta v vertailla Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain taloudellista tilaa ja keKitystä. Vaikka Dullesin m'iclipiteen:: mukaan neuvostoliittolaiset taloussuunnitelmat, tässä' : tapauksessa v;^seitscnvuotissuunhi-i! telma^.on otettava mitä vakavim? malta kannalta, esittää hän eräitä vastaväitteitä. Tärkeimpiin niistä on nyt puolestaan viimeisessä numH^rossaan vastannut Neuvostoliiton tilastollisen It^, kustoimiston ' äänenkannattaja.. Tämä. neuvostoliitt^lais-amerik-, 'kalainen: keskustelu 7herättää.var-^ niastikailckien niiden harrastus-ta,_ jotka yleensä ovat kiinnosfH- 'neita: Neuvostoliiton seitsenvuo-r tissuunnitelman kohtalosta. DULLESIN VÄITTEET Dullesin päähuomautukset koskevat neuvostoliittolaista tapaa laskea lähfdkohtien suhde vuonna ,1913, neuvostoliittolaistaväitettä,. että Neuvostoliiton teollisuustuotanto jo nyt olisi suunnilleen' puolet Yhdysvaltain vastaavasta tuotannosta, neuvostoliittolaista: .vertailua molempien;: maidenc teollisuuden kas-jjuvaiihdista, sosialististen maiden osuudesta maailman :teollisuustuo-tannosta ja vertailua molempien maiden elinta.sojen välillä. DuUes, väittää" puolueen (NKP) "myytillisesti" liioitelleen Venäjän jälellejääneisyttä vuonna: 1913. Hän' asettaa vastakkain muka puolueen esittämän väitteen,'^että tsaristisen Venäjän teollisuustuotanto :oU^^ vuonna 1913 vain 7 % Yhdysvaltain tuotannosta ja. neuvostoakatee-mikkoStrurpilinin väitteeni että se oli silloin 12—13 mitä Dulleskin. pitää todennäköisempänä. OIKAISEVA HUOMAUTUS Neuvostoliittolainen; lehti puolestaan muistuttaa mieUin, että itse pääministeri. Hrushtshev sanoi, . j a ; 'Vieläpä : Yhdysvaltain kansallisen näyttelyn avajaisissa Moskovassa, että. VenäjärT teollisuustuotanto:, o li 1913 kahdek.sas osa silloisesta Y h dysvaltain tuotannosta," mikä vastaa- suunnilleen. Strumilinin;esittär mää prosenttimäärää. ' Kun Hru-shtsliev lisäksi sanoi, että tsaari- Venäjän ^fteollisuustuotantovasukasr ta kohden öli vain 13. t a i 14. osa Yhdysvaltain teollisuustuotannosta asukasta kohden, huomaa' helposti^ että tämä luku taas liikkuu Dullesin V puolKieen "linjaksi" olettaman' 7 % paikkeilla. Merkitse-, vämpi on Dullesin toinen vastaväite. Hänen mielestään' Neuvostoliiton teollisuustuotanto 1958° o l i , vain lähes 40 % Yhdysvaltain tuotannosta .neuvostoliittolaisten edellyttämän 50 % asemasta. TASOJEN VERTAILUA ^ Neuvostoliittolainen^ lehti myöntää käik'kl tilastolliset vaikeudet, joita tällaisen-ivertailunftejjcemiseen s i sältyy, mutta esittää eräitä abso-luiUtisia^ numeroita;'joista; i s e a r - .„„.^„. velee-maan teollisen voiman ilme» suustuotannon kasvuvauhdista. K u - nevän. Varsinaisten teollisuustuotteiden lisäksi luetteloon on- liitetty joukko teollisuJldessamerkittä^Jiä ja teollistettuja elintarpeita. Vertailu on seuraava: Luettelossa on ensimmäisenä Yhr dysvaltain tuottama määrä; toisena •Neuvostoliiton; osuus prosenteissa. Valurautaa 52,4 m i l j , tonnia, 39,6 milj. tonnia, 76 %, terästä 77,3 m i l j . tonnia, 54,9 m i l j . tonnia, 71' %, rautamalmia 69,1 milj. tonnia, 88,8 milj. tonnia; 129 %, öljyä, kaasua yms. polttoaineita muunnettuina tavanomaisiksi yksiköiksi 1308 milj; tonnia, 630: m i l j ; tonnia, 48 %, puutavaraa (ei polttopuita) ,246 milj. kuutiometriä, 252 milj. kuu-tiometnä;, 102 %, .sementtiä 52,3 milj. tonnia, 33,3 milj. tonnia, 64 •%j puuvillakankaita (valkaisemattomia) 8.262 neliömetriä^ 4.600 milj. neliömetriä, 56 %, villakankaita 250 milj., juoksumetriä,:303 milj. juoksumetriä, 121 % , n a h k a r jalkineita 582 m i l j . paria, 356 m i l j . paria, 61 %, lihaa 16,3 miij.-^'tonnia, 7,7 milj. tonnia, 47 %, maitoa 56i&milj. tonnia, 58,8 milj.: tonnia, 104 %, voita 685 tuhatta tonnia, 778 tuhatta tonnlai, 114 %, sokeria 2391 tuhatta tonnia, 5434 tuhatta tonnia, 227 %, kalao 2741 tuhatta tonnia, (2931 tuhatta tonnia, 107 7t>. Neuvostoliittolainen ^ l e h t i huo-ipauttaaoikeak^ si -vertailla koneiH-kennusteoUisuuksia ' keskeinen, mutta esittää yertailun, jonka imukaan Yhdysvalloissa o n . metalleja käsitteleviä.koÄeita 2,2,milj. yksikköä j a Neuvostoliitossa 1,9 ^ m i l j . yksiklcöä-eli 85 %. Ja vaikka Y h dysvaltain sähköenergian tuotanto on melkein kolme kertaa niin suur i - k u i n Neuvostoliiton, niin Neuvostoliiton; leollinen- sähköenergian kulutus on melkein puolet Yhdysvaltain kulutuksesta. Summa sum-marum: neuvostoliittolainen tilas-tolehti katsoo, että arvioidessaan Neuvostoliiton teollisuustuotani^on: jo ehtineen puoleen Yhdysvaltain tuotannosta > neuvostoliittolaiset ovat: pikemminkin: alittaneet;, kuin; ylittäneet todellisen määrän. SITÄ,! liiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiii iriK-^!"*»"^ '''14.- tÄTÄ -APTEEKISSA lollinen yie yskän? kysyi asiakas apteekissa^^ ^ * * - . — Vamasti. Kukaan^ei ole vielä koskaan. tullut hakemaan toista. PÄIVIÄ te e Tyyne Järvi, T a r m ^ (Port Art- r ~ Ja olette varma, että «yksi pul-J hurin lähettyvillä) Ont., täyttätl torstaina, ^tammikuun 7' P"^' 7 6^ vuolta, > ^- Jj-^ j : ' Yhdymme sukulaisten j a , t u t t a - vain' onnentoivotuksiin. - •">• K A S V U N VAUHDISTA , Vähemmän ^mielenkiintoinen on väittely molempien maiden teolli- ViiopistoryhfTiä tuomitsee USA:n ydina$<P-^lcbcl<annah Toronto. — Ydinaseiden kieltä- 'selitti, että täten' vöi Yhdys^vallat 'mul<ä' painostaa enemmän Neuvos;- 'toliittoä'''sellaiseen *'so'i>imukseen, •mitä';länslrni/at;-haluavat'- ydinasei- •-den! kokeilujen 'Iqpettäriusen suh-miseh'- hyväksi -toimiva Toronton' yliopiston komitea tuomitsi viime viikolla Yhdysvaltain halltlukseri paatoksen 'atomipommikbkeiden' 'kie'llon'*lopcttamfsenf%uliteeA;*'.; • Yhdysvaltain' Mhtvti' ''ilmoitti^ .tiistaina, että sen 14'kuukautta' kestänyt vapaehtoinen- ydinaseidöh; kokeista pidättymiiilupaus; päättyy vuoden vaihteessa, tai tarkemmin sanoen joulukuun 31 päivänä, min-, kä Jälkeen Yhdysvallat pitää itseään vapaana kokeiden Edelleen aloittamiseen: milloin tahansa,:kunhan se ilmoittaa asiasta muille maille etukäteen. Mainitun yliopislokomitean puhemies,- BogdanKiplinsanoi/että itämä "^Yhdysvaltain hallituksen pää: tös on "valitettava". Radioaktiivinen sade on jo vahingollista isekä nykyiselle että, tuleville sukupolvia le. .V "Se (Yhdysvaltain päätös) vahin^ goittaa todennäköisesti Geneven neuvotetlujen menestymistä kun keskustelut ydinaseiden ; maailman- •laajuisesta kiellosta aloitetaan uudelleen tammikuussa", sanoi: Kipling. + * * Britannian hallitus on ilmeisesti pahoillaan ;Washinglonin:päätöksesr tä koska :Lontoosta .ilmoitettiin heti, gttä Britannia ei aloita 'uudelleen ydinaseiden kokeiluja niin kauan kuin on mahdollista pää.stä sopimukseen^-maailmanlaajuisesta ydinasekokeiden lopettamispäätök- .scstä. Myös . Canadan- ulkoministeri Green ilmaisii"Windsorissa :Vierail-lessaanviimeäkeskiviikkona paheksuvan kantansa.^^selittämällä,. että Canada "on selvästi ydinaseiden kokeilujen •- lopettamisen kannalla". Merkillepantavaa •on,että5hän antoi tämän lausunnon vastauksena kysymykseen mitä Canada ajattelee "Yh-dy. svalatin uudesta kannasta, minkä mukaan se voi aloittaa ydinasekokeet milloin tafiTanf^aT^kunhan; Washi n g t o n ilmoittaa asiasta etukäteen' muille. ' y Neuvostoliitto puolestaan tulkitsi Washingtonin "perääntymisen" ydinaseidCn^Jikökeiden kieltopäätöksestä "arveluttavaksi merkiksi rauhallisista J i i k e i s t a " . - • T A R U A J A . T O T T A . — Puolus-telle. ssaan tätä uutta asennettaan, mikä tuli-.hetikohtaisesti yleismaailmallisesti ^tuomituksi, Washington vaatineet. Omalta kohdaltani oleit sitä miellä, olkoon virkailija kuka tahansa, jos hän liian kovasti ajaa omia -'etujaan, niin sellainen mies ei paljon perusta valitsijain" eduista. — Jacob H u h t a , , ' • - ' " teen. - Tosiasia bn kfiiittööhn liin 'farila^^-kum* mempi.: Yhdysvaltain jkenifaalit, ;^a erittäin; vaikutusvaltaisa:'poiiitikof ovat' kauan ja: voimaperäisesti vaatineet, että Yhdysvaltain täytyy aloittaa ydinaseiden kokeilun . u u delleen nimenomaan siksi kun Neu? vostoliitto on ydinaseiden kehittämisessä ,offiif tanut Yhdysvallat. Voidak.seen .saavutUia ja sivuuttaa Neuvostoliiton tällä alalla. Yhdysvaltain täytyy: aloittaa: ydinaseiden kokeet ; U u d e l l e e n , . huolimatta siitä mitä. jälkiseurauksia siitä olisi he-tikohtaisesti; v'ihmiskunnan terveyden kannalta j a : myöhemmin ihmiskunnan', elinmahdollisuuksien, kannalta katsoen, sanovat amerikkalaiset kenraalit. Juuri tältä pohjalta ovat yhdysvaltalaiset kenraalit j a heitä tukevat poliitikot 'vaatineety että::.täydellisen ydinaseiden kiellon asemesta olisi Genevessä .tehtävä :selr lainen "kieltosopimus" minkä perusteella näitä : kokeita;; voitaisiin suorittaa edelleen .sekä suurissa korkeuksissaettä maan uumenissa.' ten tunnetua • Hrushtshev määrittel i selostuksessaan -21. puoluekokoukselle seuraavan seitsemän vuoden aikana Yhdysvaltain tuotannon kasvun-arviolta noin kahdeksi prosentiksi ' V u o d e s s a j a ; Neuvostolii^ ton;:tuotannon kasvun samaan;:;aikaan vuodessa 11,4 prosentiksi. .Jälkimmäisen siis lähes neljä, kertaa suuremmaksi.'Ero on sellaisenakin riittävä.^ Mutta DuUes tunnustaa, vaikka I jättää laskelmissaan huomioonottamatta,- että hänen laskelmansa pohjana olevana ajanjakso-na toinen maailmansota: kiihoitti Yhdysvaltain teollisuuden: kehitys: tä,: kun se taas Neuvostoliitolle merkitsir todellista maanvaivaa. Vuotena ennen • sotaa j a , kahtenat o i s ta sen jälkeen ijeuvostoliiion teollisuustuotanto on kasvanut .keskimäärin 16 prosentilla vuodessa; ja, Yhdysvaltain 2,3 % : l l a . Seitsenvuotiskautena 1952^58 Yhdysvaltain teollisuustuotannon vuotuinen kasvu oli 1,6 % jne. Nämä eri laskutavat eivät paljonkaan muuta itse tosiasiaa, että :Neuvostoliiton, teollisuustuotanto kasvaa huomattavas-. ti nopeammin kuin Yhdysvaltain. : T U L E V A I S U U S R A T K A I S EE Edelleen käyvät asiapuolet väittelyä siitä, oliko-isosialistisen maailman -osuus koko maailman teolli-suustuotannosta. v. 1938 kolmannes varneljännes.vLuuleni että tavall i s ta lukijaa tyydyttää jo kumpikin JukU; Kärkevämf\i on väittely elintasosta. Ei niin, 'etteiv^ätkö Neuvostoliiton johtajat; kakistelematta .myöntäisi. :;Yhdysvaltojenv;:Ole'yan edellä C^aii^aa ei ama voi sanoa tavallisesta.,, /neuvostokansalaisesta). Sanöihan, Hrushtshev Yhdysvalloissa suoraan: ine olemme köyhempiä kuin te; miitta me'saavutamme ktj-, ko ajan teidän .tasoanne. Vaikka amerikkalaisen V työläisen palkka {illsikinjivjoÖi ^silurgÄipi ^'kuln ^heuj vostötyöl äisön, • niiri ^ n^uyostotyöläi* heh-sitövaätOin on turvattuj työttö'-^^ myy'del'tä;ja.t)ir^n4min tiirvattt dai^ raustapauksia vastaan. Samoin ,hä nen opiskelumahdollisuutensa' — etenkin mahdollisuutensa - korkeampien opintojen jatkamiseen ovat suuremmat, •kuinr-rhänen: amerikka- 'laLsen toverinsa. . Ja elintason vertailussa on tietenkin otettava huomioon, että :Yhr dysvaltain: alueella ei ole käyty sa^ taan : vuoteen :aino Mitä meillä jo olisi, ellei olisi ollut sotaa; ;.sanoo Neuvostoliitossa aivan tavallinenkin «ihminen johtaj i s t a puhumattakaan. Parhaimmat-kin tilastot valaisevat vain osan tu-. levaisuutta.; Mutta - epäilystäkään ei ole siitä, etteikö .Neuvostoliitossa mitä suurimmalla huolella vvalmis-tauduttaisi; molempien maiden teollisuustuotannon- vertailuun, vuonna 1970. Silloin nähdään,-ellei lopputulosta; niin kuitenkin .ratkaisevat tosiasiatstässä rauhanomaisen rinnakkaiselon jättimäisessä maaottelussa. . Itien verövajiaiis i --Neuvi Vieraillessaan, ,, Yhdysvalloissa rjeuvostohittolainen kirjailija M,']^^ Neuvostoliitonpääministeri • riru- Poi^tolgvsky kirjoittaa'asiasta'yas-V, shtshev sanoi siellä pitämässään täten: " E i ole vaHcea vastata, nai:'; televisiopuheessa: /"Lähitulevaisuudessa tulemme hävittämään^toistan, Hävittämään, _verottamistä, sillä verot eivät''mu'o^ kaiken kansan verotuksen. UskoHj; että voitte arvostaa sellaisen toimenpiteen merkityksen." - Kansan verottaminen on ollut valtiokoneiston rahoittamiskeinona Unkariin palannut 42,000 pakfilaista : Budapest. .-r^;Y:K:n.yleiskokouk-. sen :käsitellessä- äskettäin pakolaisvaltuutetun rapprtti{\vJkä>^tti^^^^^U rin^alluuskunnan jäsen, lähetystöneuvos » J d i i ,Gyulaif> Ojikaiseyan i^u-heenvuoronv^ Hänlosoltti' si nä'täysin.: virheelliseksi'raportissa' esiirity-' vän maininnan,; että ;.Unkariip;,o]isi. palannut vain 17,700 pgkolaista, vaikka lukumäärä on, tqdellisuudos-saM2, o o o . - r ^r-jr-n 1.»; J ^ ^Unkarin 'hallitus, sanoi'"plihuja, vaatii "että-kansalaisuuden:muutoksissa; on ehdottomasti';noudatettava: vapaaehtoisuutta.; Pakolaisten : j o u - kossa toimii erilaisia asiamiehiä, eikä ,;unkarilaisten pakolaisten; kes-, kuudessa harjoitettu fasistinen k i i - hoitus tai; sotilaallinen värväystoi-; minta lopu, ennenkuin heidät :voi-daan saattaa toisenlaiseen ympäristöön; ; Unkarin .valtuuskunta pitää valitettavana sitä, ettei selöitlukses-; sa mainittu mitään ilman vanheinr pien lupaa. ; maasta poistuneiden alaikäisten . palauttamisesta; A l a : ikäisten- .kotiinpaluuta ehkäisevät •byrokraattiset' muodollisuudet: j a loppumattomalta tuntuva viivyttely. Unkarin yaltuusltunta korostaa, että- ilman vanhempien lupaa ulkomaille paenneiden alaikäisten kotiuttamiseksi: tarvitaan pikaisia t o i - menpiteitä. Lopuksi Unkarin valtuuskunta kehoittaa pakolaisasiain valtuutettua lupauksensa; mukaisesti kääntymään «niiden maiden, ^hallitusten puoleen, joissa näitä pakolaisia on. hin.kysymyksiin.iNeuvostoliitto Voi-; hyvin tulla toimeen ilman t kansaa/'! dosta Neuvostoliitossa valtiotalQUT> ' den perustaa. Huomioikaamme ' Neuvostoliiton budjetti.. Vuodelle 1960 on suunniteltu valtion tuloja." kaikkiaan 733,000 miljoonaa ruplaa?-• on suunniteltu saatavaksi . kansan= verottamisen kautta; Tämä on ::vain, vähän y i i : 7 p r o s e n t t i a kaikista vai-,; lion tuloista. (Jatkuu 4:llä sivulla) jo ammoisilta ajoilta — kauan' en- ajosta - vain 57,000 miljoonaa rupLaa. ' nen yhdfenkään'. sosialistisen valtion näyttämölle astumisen,, mutta vas: ta -sosialismin vallitessa on sen täydellinen hävittäminen, mahdollista, selostavat neuvostoliittolaiset taloustieteilijät. J a muualla,: kapi-; talistisessa: maailmassa ei olla" vielä puhuttukaan :verojen, täydellisestä poistamisesta. Esimerkiksi. 'Britanniassakin on nykyään liikkeellä hirtehishuumorinen kasku,: jossa" selostetaan, että ihmiset kuolevat • . fa3iaun3ia .•tl^i vain ;• siltä syystä :että voivat' siten välttyä verojen maksamiselta. '^^Kapitalistisissa maissa luonnollisesti asetetaan kysymys.; porvarillis sen koulun saaneiden käsityksen mukaisesti; Kysytään: miten on MAHDOLLISTA poistaa kaikki verot? Miten valtio voi tulla toimeen ilman veroja? Millä perusteella voitaisiin luopua kaikesta ve-; rotuksesta?"^ Kysymyksin ja vastauksia Kysymys:' Minkä'verräii Cana3£>._ on. riippu vainen: Englannista? Jps^i Englanti esimerkiksi joutuu sotaan " jonkun, muun maan kanssa, onko Canadan pakko liittyä siihen sotaan? Mikä tehtävä on' ^ ; : k e n r a a l i k U T -. vernöörillä Canadassa? Mitä tarkoi-;.; tetaan "Commonwealth''-sanalla? — * Tietoa V haluava, British ;GoIumbia. ; f Vastaus: Canada on Englannista ^, riippumaton, siis itsenäinen maa. Toisessa maailmansodassa ei B n - tannia julistanut sotaa Canadan^*' puolesta r;-^ Canada antoi oman -so^. - danjulistuksensa vasta^myöhemmin:^ ja olisi voinut pysyä pois, sodasta, JOS parlamenjUi. ,olisi;niin päättäi^yt. Totuuden kunnioittamisen nimissg tähän on kuitenkin :tehtäya';seurää-v varaus:;Yhtenä^^TOTHiton'm na Canada on nyt menettänyt lOsttl rain"oikeudenr itse päättää,«pdasta; ja naubasta; siinä^tapauk6i^s$^j-.|jo^ joku toinen :N.ATO"-liiton inäa joutuu sotaani Tässä tapBuksessai iC|a-nada- joutuu; sotaan, jos vBritannla-i NATO-liiton •/.jäsenmaana; " i joutuu sotaan. Mutta tämä. ei Johdu, riippu vaisuudesta j.^i-itannjaa^^-vaa^^^^ siitä/ että,,Yhdysvaltainr?kontrolli&-T sa olevan ' IvrATO-liitOii'^ säädökset määrittelevät näin. , i j; i "Commonwealth"-sanalla,, itarkoi-tetaan Britannianv;kansojeni.'yhte^>:' söä, mihin; kuuluvat Englannin l i ' - i. saksi "6sim!! sellaiset entiset'siirto^ ^ maat (nykyiset itsenäiset dominiot5^. kuin Austraalia, Canada jne. Kenraalikuvernööri ori kulkeutunut • Canadalle; perintönä; siirtomaakau- ; delta. Mutta hänen virkansa kuninkaan (nyt kuningattaren) edusta- \ jana - kuvaa vain muodollisesti sitäj;: että Britannian kansojenyhteisÖä yhdistää yhteinen kruunu. Asiallisesti, vaikka kenraalikuvernöörira-v-me on kuningattaren edustaja täällä, hänen; nimityksensä\virkaan voi tapahtua vain Canadan hallituksen suostumiiksella,-ja vain: C a - v ^ nadan hallituksen ehdotuksesta. Käytännössä se tapahtuu' niinj että Canadan hallitus ehdottaa kenraalikuvernööriksi sitä tai tätä yksilöä, j a kuningatar nimittää juuri hänet sillä' perusteella virkaansa. Tämä selittää sen, miksi meillä -on tällä kertaa jo toinen canadalaiä-syntyinen kenraalikuvernööri. '"^ PÄIVÄN PÄKINÄ Sosialidemokratia etsii tietä YHäolevalla otsikolla kirjoitti Helsingissä; ilmestyvä: Suomen ; laajimmin leviävä työväenlehti Kansan Uutiset joulukuun 29 pnä johtavassa toimituskirjoitukscssaan .seuraavaa: _ ^ Sosialidemokraattisten • puolueiden asema oli sotien jälkeen Länsi: Eliropassa varsin voimakas. Niissä maissa, joissa kommunLstiset puolueet eivät olleet ennen toista maailmansotaa ehtineet saada jalansijaa, oli isosialidemokraattisill,a; puolueilla työväenliikkeen-vanhat pe- .rinteet ja järjestökoneistot hallussaan ja "kansanjoukot nojasivat niihin. Fasismi ja oikeistopolitiikk» oli kärsinyt ankaran tappion, ja kansanjoukot odottivat uuden sosiaalisen sja- kansanvaltaisen kauden alkamista. Mutta sosialidemokraatt tiset puolueet eivät kyenneet tai halunneet käyttää tätä uutta etsik-, koaikaansa' hyväkseen. Tyypillinen onJEngjannin työväenpuolueen tie.; Labourilla oli ( todella mahdollisuuksia sotien jälkeisessä'Englan; topolitiikka sosialistisen Neuvostoliiton kanssa oli herättänyt maan hidasliikkeiset-^'kansanjoukot .toimintaan sosialistisen :rttUdistuspoli-- tiikan "puolelle. Labourjohto otti k i l i t e n k i n p l a n päätehtäväkseen SO: siaUstisten?; : virtaustcn^J^patoamisen, sen,; uudisluspolitiikkabmuodostui jiäennäi.s'eksi, innöttomaksi j a hämääväksi, pettymyksekset sen politiikan johdosta .seurasivat toinen toistaan ja lopuksi siitä tuli merkittävä tekijä koetettaessa pakottaa kan.sanjoukpt * kannattamaan kansainvälisen ^'.monopolipääoman voimapolitiikkaa j a Atlantin ,liittoa. Tämä politiikka on johtanut Englannin' työväenpuolueen alamäkeen,^ joka dn jatkunut jo kymmenen vuoden ajan ja~jota myös viimeinen 5 vaalitappio: erinomaisesti ;:osoit-ti.' ' • i 1 Labour todistaa samalla koko länsimaisen oikcistososialidemokra^ tian rappiota, eikä suinkaan vain syinboHsesti; sillä orthan ;se./ollut jorikinlaisena.jnajakkana^ koko kan- 'S;!* Juopuneella >/^^jami.sl'ikos,^ mitään palkanylcnnyk.siä v, emino Oiil.-' ' <\. -"jafttu voitio j a jsodiur.ukaineiuliit- ki men sosialidemokraattiselle: puo-tyypilHstä,.että,konservatiivien jb lucelle;: Englannin; tapaus osoittaa, kuinka työväenpuolueena syntynyt l i i k e , joka^luopuusosialismistai meV nettäji-kansanjoukkojen kiinnostuksen, muuttuu merkitykseltään heikkeneväksi keskustapuolueeksi ja lahoaa. Sama .ilmiö on havaittavi.s-sa Länsi-Saksan, Ranskan ja Ital i an oikeistososialidemokraattisissa puolueissa; jotka ovati,muuttuneet tavallaan; maansa~oikcistopuoluei-den lieveliikkciksijaipainuneetnaT den^selän taakse; Varsin selvä ,on tämä ilmiö myös Su.omen sosiali-demokraattisenipUolueenv kohaalla, mutta ei edes oikeistososialidemo-kuatian- vanha luja linnake Skandinavia ole säästynyt 'samalta kehitykseltä, vaikkakaan se ei vielä siellä ole ollut yhtä silminnähtävää kuin Jnuualla. Porvaristo on selittänyt, että oi-keistososialidemokratia voisi pelastua kriisistään, jos se luopiiisi myös ohjelfnallisesti sosialismVsla ja muuttuisi, ohjelmallisiakin periaat- .teilaan myöten yain porvarilliseksi kcskuslaliikkccksi. On vedottu siihen, että Englanninkin viime vaaleissa tapahtui siirtymistä vasemmalta oikealle ja että siirtyminen jatkuu, ellei ohjelinaperusteitakin muu^^eta. Tällainen työväenpuolueen'; äähcstäjäjoukqssa tapahtunut taja voitti suosiota puolelieea-esiintymällä kansainvälisten neu-. votteluratkaisujen ja sopuisan' u i - [ kopolitiikan hyvänä haltijana Ia- - bourjohdon kyetessä esiintymään :* vain statistina. N i i n suuri merkitys kuin ulkopolitiikalla^^,onkin,.^^ei • konservatiivien saavuttama suosio kansanjoukoissa sen;:avulla voi'blla^^:^ kuin-tilapäistä, ellei-hallitus myös' - sisäpolitiikassaan- noudata edistyk?" sellisiä linjoja. Mutta jos e i Eng- " lännin tyÖJiäenpuolue ole siihen K pystynyt, niin viölä vähemmin JcäT f .sithen pystyvät konservatiivit, • Epäilemättä tulee kehitys'"ole-, maan se, että lännen sosialidemokraattisten puolueiden oikeisto-j'dhto menettää yhä enemmän kannatustaan samalla'kun: näiden puo-,' llieiden vasemmistoryhmittymät^ voimistuvat ja- kansanjoukkojen paine pakottaa näitä etsimään nykyistä selvempää poliittista linjaa. Siellä-missä kommunistinen puolue ja vasemmistoliike jo nyt on voi* makasta,—tapahtuu—kansanjoukkojen siirtyminen pääosaltaan suo-, ; raan" luokkakantaiseen liikkeeseen, * jä joka tapauksessa työväenluokan toimintayhtenäisyys" kehittyy, j a l u - . jittuu j a p a k e t t a a myös sbsialide*^ mokiaattisct puolueet' löytämään <j
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 5, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-01-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus600105 |
Description
Title | 1960-01-05-02 |
OCR text |
2 ,ir!Sivu 2 ~ . Tiistaina, tammik. 5 p. — Tuesday, Jan. 5, 1960
V A P A U S
(liBERTY) — Independent Labor
Organ df,«Finnish Canadians.' E s - '
itablisHe'd"Novr-.6, 1917. Authorized
'as" seco^d^^^class^toaU by the Post
Office Department/ '0'ttawa.-lEub-,
lished t thrice ^ weekly: Tuesdays,''
vThursdaysvand ^iSaturdaysby'Vapaus,
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm/St, W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS, 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario..
Advertising rates upon applicatlon..
TfanMation iree;of .charge.-. •' -
TILAUSHINNAT:
Canadassa:' 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
' 3 'kk 2 50"
YiTdysvalloissa:'l vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: ^ vk. 9.50 6 kk. 5.25'
Suomen NL:Ita saama tavaraluotto
1^
i
m
m-'
Vuodenvaihteen, pyhien välillä saimme meren takaa hyv
i n mielenkiiritoisen -ja samalla tervehdittävän uutistiedon
siitä,-että'Suomi on-saanut Neuvostoliitolta h y v i n edullisen
j a suuren tavaraluoton, mikä takaa Suomen teollisuuden'
edelleen^kehittymisen ja laajenemisen j a sen vuoksi myös
kipeäst? tarvittavia lisätöitä suomalaisille. ^
-Mitä kaikkea tähän Suomen nyt saamaan suureen —
ehkä sen suurimpaan tavaraluottoon sisältyy, se näkyy parhaiten"
"Suomen eniten leviävän työväenlehden (Kansan U u - '
; tiset) jouluaattona julkaisemasta^ oheellisena julkaistavasta
\ toimituskirjoituksesta:
Neuvostoliittolainen tavaraluottosopimus Suomen hyväksi
on n y t allekirjoitettu, v a i k k a k i n vielä eduskunnan vahvistamista
vailla. Kovasti sitä on odoteltukin j a sen viivästymistä
ihmetelty. ' Neuvostoliittohan el^dotti sitä suomalaisten
toivomuksesta jo viime vuoden toukokuussa, mutta syistä,
jotka pääpiirteissään lienevät tunnettuja, on l i i k k e e l l e lähtö
Suomen taholta ollut pahasti jäässä. Nyt on j o ka t a -
' päuksessa laina pääpiirteiltään selvä — ilmeisesti eduskuntakaan
ei^tule asettamaan enteitä ja todenhäköisesti myös käytännön
toimenpiteet luoton\sijoittamiSesta tullaan^ p i a k k o in
y aloittamaan.
'^^^^^^^ nouseva tavaraluotto
on\joka suhteessa edullisimpia ulkomaisia luottoja, mitä
inaäinme milloinkaan on saanut. Ensinnäkin on sen korko
y a in 2,5%, k u n sen sijaan 'länsiluottojen korkoprosentti on
yleensä noussul 3,5—5';- vaiheille. Suomellahan on yhä ja
vielä pitkälti eteenpäin njaksettavanaan eräitä jo 1923 otettuja
dollariluottoja, joissa' maksetut korot ja lyhennykset
• lienevät ylittäneet moninverroin alkuperäisen lainapääoman.
Samoin maksetaan yhä eräitä-korkeaprosenttisiasotaluottoja,
joiden maksuehdot ovat perin hämäräperäisiä. Näiden vas-
: ta^
taan edullisiin ja joka suhteessa s e l v im neuvostoluottoihin,
j a samoja periaatteita noudattaa xuisikin luottosopimus.
"Neuvostoluotto on myös-suurimpia, ellei suurin, mitä
Suomi millcmkaan on saanut. Sc on kolme kertaa niin suur
i kuin keväällä otettu Kan.^ainvklisen Jälleenrakennuspank
i n l i k i 67< n korolla varustettu laina. Lisäksi ovat maksu-"
ehdot meille erittäisi edullisia. Maksuaika on 12 vuotta ja
lyhennykset j a korot sadaan maksaa suomalaisilla tavarava-r
o i l l a . Suomen teollisuuden kehittämisen ja työllisyyden
.y kannalta on siis. uusi- luotto rkaikissa- suhteissa;,;
todella merlatyksellinen. ^
On pidetty selviönä, etla ruplalainaa käytetään vienti-teollisuuden,
ja nimenomaan metalliteollisuuden, sen laa-
* jiul^^sen tason, k i l p a i l u k y v y n ja raaka-aineen omavaraisuu-
• d en kehittämiseen.. Länsiluotothan^.^-o^
yksinomaan puunjalostusteollisuuden hyväksi,, mikä on estä-.-
liyt vientimme monipuölistaniisen ja työllisyyden» parahtamisen.
Nyt-on vihdomk-in-kitnnitettävä näihin puoliin pää-
; • huoniier;r1köskapa ei /ole, m^ v.sen .
estämiseksi. Ennen kaikkea on saaia^a terästehdassuunni-
• .4elmat; nopeasti, selviksi,:'jotta ra
s i in aloittaa, sekä pantava neuvottelut käyntiin neuvosto-liittolaisen
lainanantajan kanssa rauta- j a terästehdas- ja
;Valssilaitoskoneistohankintojen^ suorittamiseksi.^:^
tään, että esimerkiksi neuvostoliittolainen työstökoneteolli-suus
on tätä nykyä m.aailrfian huipputasoa, sen tuottavuus
amerikkalaistenkin as
^•Ji.amerikkalaista- teollisuutta: korkeampi, ^^.j^
erinomxaisia, voidaan tavaraluotto käyttää maamme - t e o l l i -
•Äsuuden^^
l i s e l la tavalla.
Sanomalehden. sairausmerkki
»
• Kiittäen ansaitusti Yleisradiotamme (CBC:ta) sen johdosta
kun se esitti TV-näytelmänä viime sunnuntaina " S h a -
dow of a Pale Horse"-nimisen näytelmän, vaikka General
Motors yhtiö tiedoitti 'hylkäävänsä sen s i l le sopimattomana
esityksenä,'Toronto Daily Star viittasi samalla siihen, että
"terve" sanomalehti ei ota vastaan mitään sellaisia ilmoituksia,
joiden tarkoituksena on millään tavoin k o n t r o l l o i d a'
lehden ohjelmaa. Mainittu lehti, k i r j o i t t i:
' - "Ilmoittajat ovat kauan sitten lakanneet kon-
, trolloimasta^lerveilä sanomalehtiä. Toimituseuunt^
on erillään ja itsenäinen ilmoittajain tuotteista ja
'katsantokannoista. Ne (ilmoittajat) ostavat tiläa, e i vätkä
sanomalehden mielipiteitä j a uutistilaa. S a nomalehdessä
ilmoittava pankki ei siten tfehdessään
anna hyväk.symistään kyseisen lehden toimituspoli-
- tilkalle."
Jättäen- huomioonotlaniaLta_suurleh'tien omistus- j a y h -
• ,teiskuntasuhteet, sanojyialehdet yleensä kunnioittavat-yllä-
^— 'esitettyä periaatetta'.si^käll7että ne eivät missääfrtapauksessa
a nakaan julkisesti myy jimoittajille poliittista sieluaan.
Mutta - mitä sanotaan sellaisista sanomalehdistä, jotka
, vastuanottavat ja julkaisevat pienintäkään häpeäntunnetta^
' esittänriättä sellaisia poliittisluontöisia kannatusilm.oituksia,
" * mitkä kielletään joiltakin toisilta^ lehdiltä, joiden sisäUö ei
näitä "kannaiusilmoitusten"^ antajia syystä tai toisesta t y y -
' dytä? ^ ' , ' , ' '
Sellaisen sanomalehden sairaudenmerkit ovat sanoma-lehtivapäuden
kannalla katsottuna todelfa huolestuttavia.
Köyhät Vankilaan rikkaille sakko
. . . . p i i , - , - , ^. ,
, Toronto.' — , Kitchencrin |p;ol.ir^is,
laitoksen mies,' poliisi| |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-01-05-02