Vapaus, October 27, 1966

              Sivu 2 Torstai, lokakuun 27 p. — iTiiirsdayi Oct. 2"?, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R O AN
O F FINNISH C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) EstabUshed Nov; 6. 1817
EDJTORI W. EKLUND MANAGER; E . SUKSII
TELEPHO^JEI OFFICE AND EOITORIAU «7^r4204
Published thrlce weekly: Tuesday?. ^uzedays
Publishing Co. Limltoi, 1 0 Q-102Ä^t- Ww^r6^
Mailing Aodress: Box 69
Advertdsln^ lites upoq appllq»Clon, translatlon free of obar^.
Authorlzed as oecoDd cl«s9 mal) by tbe Post Olf liie De|>artment, 6tti|wa,
and IJor lÄyment priweta^c iii
I M v m b c r of t he CANADIAN liÄNGUAGE-pRESS
TILAUSHINNAT:
Cänadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.76 USArssa 1 vk. $10.00, 6 tt. $8.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 1». 6.76
ANI U S A n ^ ^ _ ., ii tili'
YK ja Rhodesian asia
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, YKn Yleiskokouksen
istunnossa hyväksy-ttiin .yiime lauantaina afro-aasialaismaiT
den aloitteesta päätöslauselma, missä varoitetaan Britanniaa
tekemästä mitään sellaista "kcnikauppaa", mikä estää halli-ti4svaUan
siirtymisen neekerien käsiin Rhodesiassa.
Tosiasiassa Britannialle sanottiin tämän päätöslauselman
hyväksymisen kautta, että valkoisen vähemmistövallan ikuis-
•tuttaminen ei käy laatuun Rhodpsiassa sillä perusteella, jotta
suurta enemmistöä edustava afrikkaläisväestöUe luvataan
vain "piirakkaa taivaassa" — eli hallitusasemiin pääsemistä
ehkä 10 tai 15 vuoden kuluttua, kuten on Lontoosta viime­aikoina
eräissä yhteyksissä vihjailtu.
Merkillepantavaa on, että valtavan suuri enemmistö YKn
jäsenmaista äänesti tämän päätöslauselman hyväksymisen
puolesta: 121-jäsenmaata edustavasta kokouksesta päätöslau-iselmari
puolesta äänesti 86 maata ja sitä vastaan ainoastaan
2 rpaata (Portugali ja Etelä-Afrikka). Valitettava tosiasia on,
että kahdeksantoista maata, Canada, Yhydsvallat ja Britan­nia
mukaanluettuna, pidättyivät.äänestämisestä, antaen siten
ymmärtää, että ne eivät sitä hyväksy, vaikka eivät haluakaan
nimeään pilata äänestämällä kurjasta rotusorrostaan, tuimet-tujen
Etelä-Afrikan ja Portugalin rinnalla tätä päätöslausel­maa
vastaan.
Tämän päätöslauselman ajankohtaisuus ja tarpeellisuus
on helposti todettavissa. Kuten ylempänä tuli jo sanotuksi,
Lontoossa on viimeaikoina vilauteltu mahdollisuutta, että
pääministeri Harold Wilsen ja hänen hallituksensa on val­miina
"kaupan hierontaan" jos kapinahallituksen päämies,
lan Smith suostuu sellaiseen sopimukseen, jotta "mustia kas­voja
rupeaa ilmaantumaan" hallitusportaille vasta vuosien
kuluttua ja että vasta 10—15 vuoden kuluttua saavat maan
varsinaiset asukkat enemmistön hallitukseen, vaikka heitä
on 4,000,000 ihmistä noin 300,000 valkoihoista "isäntää" vas-
,taan.
Toisaalta on Rhodesiasta saatu kuulla lan Smithin seli­tyksiä,
että hänen ja mr. Wilscnin hallituksen välillä on
vain pieniä" erimielisyyksiä itsenäistymiskysymyksessä, ai­heuttaen
afrikkalaisille epäilyä, että Britannian hallitus suos­tuu
lan Smithin rotusyrjintähallituksen "itsenäisyyden" tun-
'nustamiseen. Jos näin tapahtuu, silloin ei afrikkalaisilla ole
mitään toivoa siitä, että he pääsisivät Britannian avulla isän­niksi
maahansa, sillä jos valkoihoisesta vähemmistöstä muo­dostettu
kapinahallitus saa nyt "laillisen'' vallan käsiinsä, se
tulee keinoja kaihtamatta huolehtimaan siitä, että sen halli­tusvalta
säilyy loputtomasti joko yhden tai toisen tekosyyn
nojalla.: • . .
Valitettavaa on, että Canadan edustaja ei YKs.sa äänes­tänyt
enemmistön mukana tämän päätöslauselman puolesta.
Se on valitettavaa ennenkaikkea siksi kun se huonontaa Ca­nadan
arvoa ja vaikutusvaltaa Afro-Aasian maiden.silmissä.
Mutta se on valitettavaa myös siksi,, että se voi olla yksi
lisänaula Britannian kansojenyhteisön ruumisarkkuun, sillä
melko varmaa on, että kansojenyhteisöä ei voida nykyises­sä
muodossa pitkää aikaa koossa pitää, jos niin tapahtuu,
että Rhodesias.sa annetaan "lailliset" rotusyrjintäoikeudet
lan Smithin johtamalle valkoihoiselle vähemmistölle.
"Punainen dekaani''
';8 pnä 1951 San Fran­ciscossa
allekirjoitettiin USAn ja
Japanin välillä turvallisuussopi­mus.
Seuraavassa pyrimme liu-vailemaQn^
mitä tiuosopiipus jf-panUaisiUe^
on. tuottanut.
EPÄTAVALLINEN VALINTA
yuoden 1984 syyskuussa. 36-vuo-tias
japanilainen Akimazu Isikava
jätti valituksen Tokion lainopilli-s^
eif hallintoon vaatien maan halli-t^^,<
3!^-j^lemaah lianen 6-lcuukau-
•ista lastaan amerikkalaisten soti-
Ifi^lejnitokpneiden vahingoittavalta
melulta. -
!'Lapsen sydän, heikkenee. Hän
ei i ime .maitoa ja laihtuu päivä päi­vältä
r-v kirjoitti Isikava. —- Kohta
kun;r'fllkaa kuulua suihkukoneiden
vihlova ujellus, lapsi alkaa itkeä
kuin häntä poltettaisiin kuijmalla
raudalla. Epätoivoinen äiti istuu
tuntikaupalla lapsen kehdon ääres­sä-
sulkien käsUlään tämän korvat
kohta kun alkaä^kuulua lentokoneen
ääni".
Valitukseen ei edes vastattu, kos­ka
vastaaja — USAn 5. lentoarmei-ja
— " e i kuiilu Japanin lainkäytön
p i i r i i n " . .
V I E R A A T ISÄNNÄT
Asukaslukuun verrattuna pieni
Japani on kolmannella tilalla maail­massa
väestäötiheyteen nähden Hol­lannin
ja Belgian jälkeen. Mutta
kun otetaan huomioon, että yli 6%
Japanin alueesta on vuoristoa, jossa
asukasluku on vähäinen, on Japanin
tasankoalueen asukastiheys vertaan
sa vailla maailmassa.
Näissä oloissa jokainen maatilk­kukin
on kallisarvoinen. Maannälkä
pakottaa täyttämään merenpohjaa,
koska siten maan saaminen tulee
halvemmaksi kuin sen ostaminen,
sanotaan Japanissa.
Kuitenkin tiheimmin asuttujen
seutujen parhaita maita on Japa­nissa
olevien USAn ilmavoimien
käytössä, eikä Japanin hallituksella
ole laillista oikeutta määrätä niistä.
Hiljattain Sin.sekai notolehti ker­toi,
että Japanissa ilman Okinavaa,
on nykyisin 8 lentokenttää, 14 am-pumaharjoituskenttää.
sekäkymme-nittäin
kasarmi- ja asuntoalueita,
varastoalueita ja virastorakennuksia
valtavine alueineen., 40.000 amerik­kalaista
sotilasta, jotka "valvovat
Japanin turvallisuutta" asuvat siel­lä
ja yhteensä värvättyjen j a näiden
perheiden kanssa Japanissa asustaa,
vakinai.^eiti noin 00.000 amerikka'
laista.
J A P A . M N MELUISIN K O U LU
Horimukain yhdyskunta sijaitsee
aivan lähellä Jokotan lentotukikoh­taa.
Jatkuvasti öin ja päivin ame­rikkalaiset
pommituskoneet tekevät
hirveällä melullaan a.sukkaitten elä­män
sietämättömäksi. Lääkärit ovat
todenneet hermostollisten sairaukr
sien unettomuuden ja korvasärky­jen
lisääntyneen asukkaitten kes­kuudessa.
Y l i puolet seudun asuk:
kaista on muuttanut pois olojen
käytyä sietämättömiksi. Lähellä ole­vaa
koulua sanotaan Japanin "mct
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V I Ä
Manda H i l l Long Lake, Ont.,
täyttää lauantaina, lokakuun 29 pnä
74 vuotta.
Anna Tuomi, Edmonton, Alta;
täyttää tiistaina marraskuun 1 pnä
88 vuotta.
Yhdymme -sukulaisten ja • tutta-,
vain onnentoivotuksiin,
"Canterburyn Punaisen Dekaanin" nimellä tunnettu tri
Hewlett Johnson kuoli viime lauantaina. Vuonna 1966 hänen
kerrotaan ennustaneen itselleen 100-vuctista elinikää, mutta
"urakka" jäi vähän kesken, sillä hän oli kuollessaan "vain"'
92 vuoden ikäinen. —
Vuonna 1951 Stalinin rauhanpalkinnon saanut tri John­son
oli yksi, tai ehkä näkyvin kirkonmies, joita voidaan oi­keutetusti
sanoa rauhanasian vakaumukselliseksi' puolusta­jaksi.
Juuri hänen rauhanrakkautensa, sekä kristillinen va- y ^ - ^ . — v ~"
Jcaumuksönsa siitä, että ihmiset"eivät ole petomaisia viholli- sekä myötätunto köyhiä ja sor­sia,
vaan veljiä keskenään, johti hänet periaatteessa rauhan- rettuja kohtaan,
ohjelman ja samalla kertaa ensimmäisen sosialistisen maan. Kun häneltä kysyttiin, että
Neuvostoliiton, peräänantamattomaksi ystäväksi ja 'kannat- "onko hän kommunisti", tri
läjäksi. • . Johnson tapasi selittää, että jos
Me canadalaiset tai oikeammin ne meistä joita ei oltu Jeesus Kristus eläisi nyt ja toi-ennakkoluulojen
perusteella saatu itseltään kieltämään sitä misi vähäväkisten keskuudessa
nautintoa-r- saimme henkilökohtaisesti tutustua hänen läm- jä hyväksi, kuten hän toimi
pimään. inhimillisyyteensä ja rauhanrakkauteensa vuonna eläissään, Jeesusta sanottaisiin
1948 ja 1950 jolloin hän oli puhujamatkalla Canadassa ja Yh- myös kommunistiksi,
(dysvalloissa. Tri Hewlett John.son ei ollut
Kuvaavaa muuten on, että tämä johtava kirkcnmies sai marxilainen poHi^tikko, . vaan
Korean sodan ilmapiirissä vuonna 1950 ikuisen porttikiellon kristillisen kirkon edistysmieli-
Yhdysv"älloista vain siksi kun hän kristillisten ja sosiaalisten nen johtohenkilö. Syvän inhi-katsomustensa
perusteella puolusti sosialististen maiden ole- millisyytensä ja , rauhanrak-massaolon
oikeutta ja kansainvälisen rauhan asiaa, sekä vas- kautensa vuoksi hän joutui
tusti edesvastuutonta sotavalmistelua ja varustelukilpailua. eläessään taantumusvoimien ja
Kuten muistetaan, tämä "punainen dekaani" aiheutti eläis södanlietsojain vihattavaksi,
sään mohta poliittista myrskyä. Englannin_taantumusvoiniat Mutta juuri: siitä samasta syys-olisivat
mielellään sivuuttaneet hänen virkatehTävästään, tä miljoonat ihmiset Britanni-mutta
eivät pystyneet siihen yksinkertaisesti siksi kun tämä a-ssä kautta maailman ihaili-
"punaineri dekaani" nautti suurta kansansuosiota yleensä ja vat ja kunnioittivat häntä. Hä-erikoisesti
oman kirkkonsa seuraajien keskuudessa, ja myös nen' filosofiansa perustana oli
siksi, kun tri Johnson ei tehnyt mitään virkavirhettä, jonka katsantokanta, että: sosialismia
perusteella hänen olisi voitu käydä käsiksi. Ja nyt, kun tämä ja, Jkristinuskoa ei voida erottaa
"punainen, dekaani" meni sinne, mistä ei paluuta ole, itse toisistaan. Lähtien tältä pohjal-
Gantei-buryn arkkipiispa, Michael Ramsay sanoi: " T r i Hew-^: ta hänestä tuli kaikkien sorret-lett
Johnson oli mintin hyvä ystäväni, Ollen, eri mieltä hänen tujen ja riistettyjen puolesta-kanssaan
joistakin asioista, kuten olinkin, miha arvostin hänen puhuja sekä rau
monipuolisia lahjojaan ja hänen suurta inhinjillisyyttään.'- siälismin puolustaja, olemalla
Vaikka brittiläislehdissäjft-uutistiedojsga korostettiin siii.ä .jr^uolimatta, tai ehkä sen
vielä kuolemahlcin jälkeen tri Johnsonin "punaisuutta", niis­sä
myönnetään kuitenkin, usein ilmeisesti vastenmielisesti,
että hänen "punaisuutensa" perustana oli inhimilliset tunteet
vtioksi.r ainakin yhtä hyvä kris­tinuskon
puhemies kuin kuka
tahansa muu. . -
jluisiinmakiii koulukäi'^;^ Koulun opet-jtajat
kei-tovat: ^
— Emme muista päivää, etteivät
pppjtunnit olisi keskeytyneet useita
ikertojQ. Lentokoneiden lenUiess^
jikkunat helisevät, lamput ja luokka-taulut
heUuvat ja oppilaiden on
ikämmenillSän suojattava korvansa.
Oppilaat ovat.kovin ärtyneitä j a h a -
jamielisiä, eikä osaa keskittyä ope­tukseen
odotellessaan alituiseen
jännittyneinä seuraavaa lentoa.
Misavan kaupungin, joka sijaitsee
toisen amerikkalaisten lentotuki­kohdan
läheisyydessä,: koulun y l i
lentää joka päivä keskimäärin 275
lentokonetta matalalla ylläänino-peudella.
Joka kerta koulurakennus
tärähtelee kuin maanjäristyksessä
ja opettajien on kehotettava oppi­laita
vetäytymään ikkunoiden luota,
koska useasti on sattunut, että ikku­nat
ovat särkyneet paineaallon ta­kia.
Yhtä monta kertaa häiriintyy
seudun teIevisio-ja_ radiolähetykset.
'Turvallisuuden takaaminen vaatii
tiettyjä, uhrauksia Japanin väestön
taholta" — lohdutellaan usein ame­rikkalaisten
Japanissa olevan radio­aseman
lähetyksissä:
•VAHINKOJA"
Amerikkalaiset lentokoneet pu­toilevat
kovin usein ja asuma-alueil­la
aiheuttavat jatkuvasti ihmisuh­reja
ja aineellisia vaurioita siviili­väestölle.
Sen sijaan lentäjät itse
u.seimmiten pelastavat henkensä
heittoistuinta käyttämällä.
Ibarakin maakunnassa on amerik­kalaisten
suuri pomminpudotusten
ja lentoammunnan harjoittelukent­tä.
Koko lähiseutu 50 kilometrin
säteellä on alituisen pelon vallassa
amerikkalaisten pommittajien "va­hinkojen"
takia. Eikä syyttä, sillä
naiden lentäjien pommit putoilevat
usein vallan muualle mihin ne on
tarkoitettu. 70 kertaa amerikkalai­set
lentäjät ovat "vahingossa" pom­mittaneet
ja tulittaneet kyliä ja
niiden viljelyksiä Fukuokan maa­kunnassa.
Viime vuonna amerikkalaiset tu­hosivat
70 hehtaaria japanilaisten
maanviljelijäin viljelyksiä ja pal­jon
kotieläimiä kloorikaasulla lähel­lä
Mi.savan tukikohtaa. Tukikohdas-
.sa ollut nestemäistä klooria sisältä­nyt
säiliö alkoi vuotaa ja myrkyttää
aluetta. Amerikkalaiset siirsivät kii­reesti
säiliön etäämpänä olleelle
kentälle ja räjäyttivät sen siellä.
.\iin he varjelivat sotatukikohtansa
turvallisuuden, mutta jälleen japa­nilaiset
talonpojat saivat maksaa
omasta "turvallisuudestaan".
TOKIO SOTATUKIKOHTIEN
PIIRITTÄMÄNÄ
Maailman mlih-immassa kaupun^
gissa, Tokiossa, on huutava asunto^
pula. Sadattuhannet asukkaat asu­vat
pahveista ja peltinpaloista ky-hätyi.
ssä hökkeleissä. Kesäkuukausi­na
ihmiset kärsivät vesipulasta. Op­position
painostuksesta kaupungin
" i s i e n ' oli pakko iyhtyä ostamaan
.maata Tokion ympäriltä uusia asun­toalueita
varten. Silloin kävi selville
/sellainen paradoksaalinen seikka,
että Tokio on kaiketi ainoa pääkau­punki
maailmassa, joka on joka puo­lelta
ulkomaalaisten sotatukikohtien
piirittämä. Noiden tukikohtien lä­hettyvillä
on tonttimaita, joihin voi­si
rakentaa jonkin verran asuinta­loja,
esimerkiksi Jokotan tukikoh­dan
läheisyydessä. Mutta rakennus­liikkeiden
oli pakko luopua aikees­ta,
koska amerikkalaisten suihkuko-neitten
hirveän melun takia nuo
asuma-alueet ovat tarkoitukseen kel
vottomia. Samasta syystä kaupun­ginhallituksen
oli purettava tontti­kaupat
eräillä muilla alueilla;
Tokion vuoden 1964 olympiakiso­jen
ansiosta saaliin Tokion keskus­tassa
oleva 66 hehtaarin suuruinen
amerikkalainen sotilasleiri Wash-ingtonin
kukkulat" käyttöön. Paikal­liset
asukkaat puhelivat ironisesti,
että - olisi keksittävä vielä jotain
muuta amerikkalaisten ajamLseJisi
pois mMistaklQ tukikohdiataaii: Täs­säkin
tapauksessa oli ^ktUtenkip # -
symyksessU Väin siirto toiseen paik­kaan-
ja "Washingtonin kukkulatv
ovat tätiäkin päivänä olemassa
eräässä Tokion esikaupungissa ni­mellä
"Kanto mura". Siellä amerik­kalaiset
asuvat'IRuviloisseen vehmai­den
puistojen keskellä ja vaikka
vuoden -1964 kuivana kesänä-tokio-.
laisille oli autoilla kuljetettava sään
nöstelty määrf juomavettä ja kau­pungin
vesilaitos tiedotti tunpittain,
asukkaille vesitilanteen, niin "Kaniq
murassa" maauimala toimi entiseen
tapaan ja puutarhurit kastelivat
nurpiikoita ja kukkaistutuksia aa­musta
iltaan entiseen tapaan. Ame­rikkalaiset
ovat tottuneet ylelli^y-teensä
ja heistä on~ yhdentekevää,
minkä hinnan japanilaiset heidän
ylellisyydestään joutuvat maksa-maan.
LOISELÄJAKAUPUNKEJA
Amerikkalaiset eivät-maksa säh­köstä,
kaasusta, vedestä, tukikohti-ensa
maasta ja asunnoistaan mitään
veroja. Lisäksi japanilaiset kunnal-liselimet
ovat velvolliset rakenta­maan
kestopäällystettyjä ajoteitä
tukikohtia varten sekä huolehti­maan
jenkkien turvallisuudesta näi­den
huvitellessa kaupungeissa (pa­remmin
huolehtimaan asukkaiden
turvallisuudesta .silloin kun jenkit
'huvittelevat").
Amerikkalaisten huvittelua var­ten
ovat jatkuvasti avoinna yöker­hot,
kapakat, cabaret, tanssisalit ja
muut "iloittelupaikat". Esimerkiksi
Misavan kaupungista amerikkalaiset
ovat tehneet toisen Las Vegasin, hu-vittelukaupungin
sen huonoimmas­sa
mielessä. Siellä pelataan uhkape­liä,
rosvotaan, kaupataan huumaus­aineita
ja harjoitetaan muuta ame­rikkalaiseen
huvielämään kuuluvaa.
Suurin osa kaupungin asukkaista
palvelee tätä kaikkea ja kaupungin,
talous on kokonaan riippuvainen
USAn tukikohdasta j a valtion tuki:
maksuista. Eikä Misava ole ainoa
loiseläjäkaupunki, joka epänormaa­listi
elää valtion tukimaksujen va­rassa
ja amerikkalaisten huvittelu-laitoksista,
joiden ympärillä parvei­lee
kaikenkarvaisia rikollisia ja epä­sosiaalisia
aineksia.
Kun viime vuoden keväällä val­mistui
japanilainen elokuva "Musta
lumi", joka kertoi amerikkalaisten
tukikohtien rappeuttavasta vaiku­tuksesta
lähikaupunkien asukkaisiin
ja varsinkin nuorisoon, herätti se
suurta kohua. Se ei miellyttänyt
niitä, jotka kannattavat "turvalli­suuden
varmistamista'. Elokuvan
ohjaaja sai vastaansa arvostelujen
ryöpyn ja pian sen esittäminen kiel­lettiin
viranomaisten toimesta.
LEPÄILYALUE"
Vietnamin sodan laajetessa mov
nissa japanilaisissa tehtais.sa valmis
tetaan aseita Vietnamissa taistele­ville
amerikkalaisille joukoille ja
japanilaisilla laivatelakoilla korja­taan
sen sotalaivoja j a tehtaissa len­tokoneita.
Japanilaisissa sairaalois­sa
hoidellaan Vietnamissa haavoit­tuneita
jenkkejä. Samoin Japani ku-ien
Filippiinitkin on amerikkalais­ien
taistelevien sotilaiden "lepäily-alue".
Näiden "lepäilevien" ansiosta on
Japanin " rikollisuuskäyrä jyrkästi
noussut. Kuinkapa jenkki voisikaan
'levätä' iskemättä turpiin, ammus­kelematta
ravintolassa, ryöstämättä
taksinkuljettajaa, raiskaamatta nai­sia
ja hurjastelematta autolla, har­joittamatta
trokausta, huumausaine­kauppaa
ja aseiden salakauppaa!
Viime elokuun 9 pnä vastjiikään
Saigonista tullut amerikkalainen
matruusi Richard Cammo puukotti
ravintolan hovimestaria eräässä To­kion
Aojaman kaupunginosan ra­vintolassa,
koska ei hyväksynyt här
nelle juomisi.staan j a syömisistään
1 .
134 -
Viikon aikaan /jtaf^n Vapaiidie)^»
1» itllausta, Joilta J6 Olitta |a Mntlt-dlstusta
Ja kun huomioidaan alkaf-
«emmin hankitut tilaukset, oh Va­paus
saanut kahden enBimmfiisen
ryntäysviliion aikana 184 tilausta,
joista 15 uutta Ja 169 uudistusta.
Verrattain hyvä saavutus kahden
viikon ailiana, mutta vielä on paikka
kuntia, Jotka eivät ole lähettänet
: yhtöän uutta tilausta.: Jiehtenuae
asiuniehet j f i -jiaisiBt, eildi nyt ehsi
viikon aikana kUnnit«;tji vakava huo­mio
uusien tilausten iiankintaan ja
^Mnltaan si^n,,<^t^ ensiyVHum tyn.
täyskatsauksessa voidaan todeta use-
.amntfui jpaUtk^ltunnan täyttäneen
hanldntatavoitteensa uusien tilaus-
,t^n bankinna^a?
Kiitänuspie kaikkia tilausten hank-iki
joita Ja Jausumnie uu4et tilaajat
.tfsryetulleeksi.
Xäh.äp katssmkseen saatiin tilauk-sia
seuraavilta:
J[uho Nissinen, Toronto, 3 uudis­tusta
ja 1 uusi tilaus, tilaaja 1 uusi
^tilaus, Lennart Hjocth, 1 uudyistus,
Henry Eöntyv 2 uudistusta ja 1 uusi
itilaus, kaikkiaan Torontosta 6 uudis­tusta
ja 3 uutta, yhteensä 9 tilaus­ta.
Tähän mennessä on Torontosta
hankittu 4 uutta tilausta, puuttuu
enää vain 1. tilaus tavoitteesta.
Jenny Jylhä, 3 uudistusta ja kont­tori
Z uu«Vstusta, yhteensä Sudbu-rystä
5 uudistusta.
Katri Mäkiin, 2 uudistusta, Alex
Lampi, 1 uusi tilaus, Tyyne Sillman,
3 uudistusta, A. T. Hill, 3 uudistus­ta
iä\W. IVäyrynen, 2 nudistusta,
kaikkiaan Port Arthurista 10 uudis­tusta
ja 1 uusi tilaus.
Tilaaja, Nakina, 1 uusi tilaus.
Osuus täyttyi.
Jack jIUnta, 1 aucMi|tas Ja tilaa-faltii
I «iiidbtus, cicäfuiiaaA^^
tusta Qeri^^tonista.
AUnnie Vainio' 2 uudistusta, Ant­ti
Kotila 2 uudistusta,^ Matti-Vari­la
1 uudistus ja Kaisa Gestrin 1
uudistus, yhteensä Vancouverista 6
uudistusta. ^
Emil Hankita. South Porcupine,
2 uudistusta ja 1 uusi tilaus. X''^
Tilaaja, Wiiitewood, Sask., 1 uu­distus.
' ' ,
Enuna Tuomi, Kirkland Lake,
Ont., 2 uudistusta.
: Mary Nevala, Nipigon, 2 uudis­tusta.
'
' Tyyne Harju, Wahnapitae, 2 uu­distusta.
Anna Lehto, Kaministiquia, 2 uu­distusta.
Alina Jfackson, Fort Williain, 1
uudistus.
Tilaaja, 'Larder Lake 1 uudistus.'
Terttu Leppäniemi, Rouyn, 1 uu-jdistus.
' Eino Simonen, 1 uudistus ja Lau­ri
Wuori, 1 uudistus^ yhteensä 2
uudistusta SaultSte. Mariesta.
Anton Laari, Ct. Catharines, 1 uu­distus.
Niko Piispanen, Beaver Lake, 4
uudistusta ja tilaaja, 1 uudistus.
Tilaaja Jaffray, B.C., 1 uudistus.
V, Kangas, Montreal, 2 uudistus­ta.
Toivomme parhainta menestystä
kolmannelle ryntäysviikolle ja j^äm
me odottamaan kyseessä olevan vii-
,kon tuloksia uusien tilausten han­kinnasta.
Jolcainen lehden tilaaja
voi olla suurena apuna asiamieliiUe
ja -naisille hankkimalla yhden uu­den
tilaajan Vapaudelle. Kuulemiin
ensi viikkoon asti;
Suomen halliiusvaltuu^kunta N-liittoon;
Leskinen puhui sosialidemokratiasta
Helsinki. — Hallitusvaltuuskun-ta
matkustaa / Neuvostoliittoon
vielä ennen Suomen sosialidemo­kraattisen
puolueen puolueko­kousta
joka alkaa marraskuun 26
pnä. Kansanedustaja Väinö Les­kinen
vahvisti tämän tiedon vii­kon
lopulla Oslossa pitämässään
puheessa, jossa hän piti vierailua
erityisen merkityksellisenä SDPn
kannalta. Leskinen sanoi, että so­sialidemokraateille
tämänkaltais^
ten suhteiden luominen " o n ehkä
vaikeampaa*' kuin muille poliitti­sille
ryhmille, "mutta ajankohta
on ehkä juuri nyt edullinen' kes­kustelujen
käymiseksi myöntei­sissä
merkeissä".
(Jatkuu sivulla 4)
Kansanedustaja Väinö Leskinen
puhui Norjan ylioppilasliiton jär­jestämässä
Pohjola-aiheisessa tilai­suudessa,
johon puhujiicsi oli kut­suttu
hallituspuolueiden edustajat
kaikista pohjoismaista: Tanskasta
ulkoministeri Per Haekkerup, Ruot-
.sista kulkulailosministeri Olof Pal­me
ja Norjasta kauppaministeri
Kare Willoch.
Todeten, että maailmassa on käyn­nissä
voimakas uudelleenryhmittely
Leskinen sanoi, että sosialidemo­kraattisilla
liikkeillä on taipumusta
jäykistymiseen. Hän oli sitä mieltä,
että Pohjolan sosialidemokraatit
ovat liian helposti luopuneet uusien
teiden etsinnästä Pohjolan neutrali­teetti-
kysymyksessä. Pohjolan yhte­istä
puolustusliittoa Leskinen piti
kuitenkin epärealistisena. Hän kat­soi,
että tavoitteeksi tulee asettaa
tilanne, joka kestää erilaisissa vai­keuksissa.
Hän viittasi pres. Kek­kosen
ydinaseettoman vyöhykkeen
ja rauhanraja-ehdotuksiin ja aja­tukseen
NATOsuhteen korvaamises­ta
toisaalta Norjan j a toisaalta joko
USAn. tai Englannni välisellä ys­tävyyssopimuksella
esittäen ne aja­tustenvaihdon
kohteiksi sosialide­mokraattien
kesken.
Käsitellessään Suomen sosialid-mokraattien
hallitusyhteistyötä kom
munistien kanssa j a tilannetta am­mattiyhdistysliikkeessä
Leskinen sa­noi
tälläkin linjalla avattavan sol­muja.
Hän sanoi, että suomalaisessa
työväenliikkeessä on puolin ja toisin
opittu "rauhanomaisen rinnakkais­elon
periaatteita" ja sanoi Suomesta
nyt rajattavan radikaalisesti "uusia
uria niin sosialidemokraattien suh­teissa
kommunisteihin kuin suhteis-
.sa kommunistiseeen maailmanval­taan".
"Suomella on ollut perinteitä ns.
taistelussa itää vastaan ja sosialide­mokraateilla
valtataistelussa kom­munistien
kanssa. Saavutukset näil­lä
linjoilla löydetään asetelmasta,
jonka mukaan luetteloidaan, mitä.
kaikkea ei ole. menetetty. Näiden
periaatteiden ohitse pyrimme ra­kentamaan
uutta suuntausta, joka
toisi myönteisiä saavutuksia", Les­kinen
sanoi.
Sanoo Sukarhon
koniroHloineen
hallitustaan
Jakarta. — Entinen ulkoministeri
Subandrio sanoi keskiviikkona oi-keuskuulustelussa,
että presidentti
Sukarno oli yksinään vastuussa mi­nisteriönsä
edesottamisista. 'Kaikki
ministerit, ilman mitään poikkeusta^
toimivat vain presidentin neuvonan­tajina",
hän sanoi.
PÄIVÄN PAKINA
TERVEISIÄ "ETELÄN MÄILTÄ iS
Hyvin se meni, kiitos kysymäs­tä!
Tarkoitamme tietenkin viikon
vaihteessa tehtyä pikamatkaa Sar-niaan
ja Torontoon.
. Kun täällä>.]ehtipajassa tiedustel­tiin,
että "miten meni matka!' ja
man paljon, sillä ennen matkalle
lähtöä oli suoritettava perjantai­nen
työpäivä ja takaisin työpöydän
ääressä piti olla maanantaiaamu­na.
Mutta sitä hauskempaa oli pit­kästä
aikaa tavata vanhoja tutta­mitä
uutisia on kerrottavana, niin via ja tovereita sekä solmia uusia
-allekirjoittaneella oli Ilo sanoa - tuttavuuksia ja kuunnella mitä on
oikein sydämen syvyydestä, että Vapauden lukijoilla ja kannattajil-matka
onnistui odotettuakin pa­remmin.
Tällöin innostuin asiaan jo t a ­vallisesti
pidättyväinen Jiikkeen-hoitajakin
ja sanoi, että "taisit
saada hyviä tuloksia".
"Takuulla", vastasi allekirjoit­tanut,
ja kun ei heti tullut uusia
kysymyksiä, niin saimme tilaisuu­den
selittää asiaa vähän yksityis­kohtaisemmin.
Selityksen perustana ja ytimenä
oli se tosiasia, että harvoin on a l ­lekirjoittanut
nauttinut matkas­taan
niin paljoa kuin mitä saim'
me tästä matkasta nauttia.
Matka oli pitkähkö yhden vii­konvaihteen
aikana autolla ajetta­vaksi
— kaikkiaan vähän: y l i 900
mailin.
Aikaa ei liloin ollut erikoisem-la
"sydämellään".
Oltuamme olosuhteiden pakosta
useita kuukausia sanan varsinai­sessa
mielessä "neljän seinän s i ­sällä",
tällainen matka Vapauden
lukijain j a kannattajain luo oli
kaikista matkarasituksista huoli­matta
erittäin ilahduttava j a in­noittava.
Jos o l i s i aikaa, varoja ja muita
mahdollisuuksia kuten on hyvää
tahtoa, meillä pitäisi olla "kovana
lakina se", että lehden toimitta­jien
pitäisi käydä ainakin kerran
kuukaudessa jollakin vieraalla
paikkakunnalla" Vapauden luki­jain
kanssa keskustelemassa— pu­humassa
heille j a kuuntelemassa,
mitä on lukijoilla sanottavaa. Se
on parasta lääkettä "rutiinityömuo-toa"
vastaan sekä innostuksen saa­miseksi
jokapäiväisen lehtityön
hyväksi.
"Vanhana konkarina" eli äijän
kämpyränä allekirjoittanut on vuo­sien
varrella vieraillut monissa
huomatuissa suomalaiskeskuksissa,
mutta nyt avautui ensimmäinen
tilaisuus pistäytyä Sarniassa.
Saarnia tunnetaan suurena teolli
suuskeskuksena. Siellä on hyvän
satamapaikkansa vuoksi suuret
öljylaitokset, suuri keinokumiteh-daskompleksi;
jättiläiskokoinep ke-mikaliteollisuus
ja muita suuria
voima- ja teollisuuslaitoksia.
Kaikki täipä on tuttua - r - mutta
todellisen ja "elävän" kuvan siitä
saa vasta sitten, kun henkilö saa
tilaisuuden vierailla paikan päällä
ja tehdä tutustusmatkan paikka­kunnan
jonkun pitkäaikaisen asuk­kaan
kanssa. Yksistään näiden
teollisuuslaitosten j a Sarnian luon­nonkauneuden
näkemisen takia
kannattaa pistäytyä siellä, vaikka
matkan varrella olisi tehtävä pieni
"sivuhyppy".
S Arolassa näyttää olevap nyky­ään
paljon rakennustöitä — ja
sama pätee. Vaikka ehkä suhteel­lisesti
pienemmässä määrässä, To-,
rentoon nähden. Ne meistä, jotka
olimme 30-luvun nälkävuosina To­ronton
"katujen mittaajina",
saamme nyt "kuningattaren kau­pungissa"
vieraillessamme ilok­semme
todeta, että muuttunut on
se suurkaupunki edukseen.
Toivotaan ja uskotaan, että
"Nälkä-Bennetin ajat" eiVät uiisiin
nu koskaan enää sen paremmin
Torontossa kuin missään muualla­kaan
Canadassa — vaan että vähä­varaisen
väestön asemaa saataisiin
jatkuvasti parannetuksi seuraavien
vuosien ja vuosikymmenien aika­na.'
. • . • • .•
Mitä tahansa epäkohtia Sarnias­sa
ja Torontossa vielä on ja nii­den
olemassaoloa ei kukaan halua
kieltää, niissä kaupungeissa asu­vat
kansalaisemme eivät jätä ker­rassaan
mitään toivomisen varaan
ystävyyden, huomaavaisuuden ja
vieraanvaraisuuden tiimoilta.
Huolimatta lainkaan siitä, oliko
tästä vierailumatkasta mitään hyö­tyä
paikalliselle järjestötoiminnal­le
ja lehtiliikkeellemntie, tai oliko
mitään, allekirjoittaneelle se o l i
kuitenkin kuin keidas ei-ämaässa
tai ulinamatka paahtavan kuuma­na
kesäpäivänä;
Aidolla kiitollisuudella sar^iiälal-sia
ja torontolaisia kansalaisiamme
muistellen. — Känsäkoura,