Vapaus, April 5, 1962

              Sivu" 2 • Torsfairia, huktik. 5 p. — Thursday, April 5, 1962
\AFAUS
Örgan of Plimiali^CNu^dluUki JSB»
toblfailiM Nov. 8. &n.^Aua^H»d
M iecoiul elatt^: jnAlI^ li^ - fl^'.^^!^
. iShed thrlM weeKly: Tu^l9ay«,
fhtmdayft and -Saturdayalvyipftiui
Publishing Company l ^ . at imipi
am 8t. W^ Sttdbury. OAk. Citaaiia.
' 'i- r ' j . ' s . 1
Tde>))oiies: Bu«, Qifioa 08. 4-42M:
Sdtt9rlalOfflo«X>8. 4^4265; Manager
S. Suksi. Bdlt<lr' w. - Bklund. Blalllng
äddress: - Box 69, Sudbury, Ontario. Adveftislns raie» upobapplleatiou.
T r i a l k i n , Iftii.ot, chargb.
:j ' \, m A O S H I N M A T : „
( ^ d a s i i : ; i ^ k . ioo 8 k i 4.35
~ , S kk. 2.60
Thdyfitallolasa-...! f k. 0.00 8 kk. 4.80
Säö > I Tk. 9.S0 8 u i . B.3S
Tyrmistyttäviä päljastuksiäi
' v - ^ H. Carl Goldenbergin yksimiehinen kuninkaallinen ko-
^ mi^iohi joka sai torontolaisten rak^irtiustyöläisten, erikoi­sesti
italialais-siirtolaistenv urhean lakkotaistelun johdosta
tehtäväkseen tutkia rakennusalan työolosiUiteita> julkaisi vii-ittb'viikolla
raportin tutkimustensa t u l o ^ ja se on tcF
della silmien avaa!j a. KukäJÄnir. Goldenbergin raporttiin
tutustuva henkilö ei voi ollä tuntematta kiitollisuutta niitä
sorrettuja ja ryöstettyjä rakennustyöläisiä kohtaan, jotka sit­keän
lakkotaistelun avulla saivat kiinnitetyksi Ontarion ylei­sten
mielipiteen tähän kysymykseen. Lämpimästi on myös
tei:'vehdittävä tämän yksimielisen kuninkaallisen komission
ehdotusta, jotta rakennusteollisuudessa olisi saatava käytän­töön
lain määräämät alinpalkkatäksat ja lain säätämä työ­viikon
pituus. Tosiasiassa tätä lakimääräistä uudistustapa
parannusta tarvitaan monella muullakin työalalla, ,eikä yk-sinomäjm
väin Ontarion maakunnassa.
Mr. Goldenbergin julkaisemassa raportissa osoitetaan -r—
jä vaikka hän puhuu "vain^• Toronton rakennustyöläisistä,
niin'hänen toteamuksensa pätevät nriuuallakin — että siirto-laistyöläiset
ovat joutuneet monenlaisen vääryyden ja mie­livaltaisuuden
uhrdksi. Kielitaidottomina, maan tapoja tun­temattomina
ja mahdollisia karkoituksia peläten, rakennus-töoilisuuden
siirtolaistyöläiset joutj^ivat — ja joutuvat vie-läkin^^—
tekemään äärettömän pitkiä työviikkoja; heiltä kiel­lettiin
lakimääräiset etuisuudet, kuten esimerkiksi lomajär­jestelyt
ja tapaturmien estämiseen tähtäävien turvallisuus-säädösten
edut. Eikä tässä kaikki sillä monet näistä työläisis­tä
olivat työssä urakoitsijoille, jotka työn valmistusvaiheessa
hävisivät kuin aamukaste maasta ja jättivät palkat maksa­matta
työläisilleen. On myös. paljastunut lukuisia kiristysjut-tuja
— työläisille maksettiin muodollisesti säädyllinen palk­ka,
mutta urakoitsijat vaativat palkasta osan takaisin maksu­päivänä.
. Tilanteen korjaamiseksi mr. Goldenberg ehdottaa raken­nustyöläisille,
kuten sanottu, alinpalkkataksoja ja lain sää­tämää
työviikon lyhentämistä. '
Toisaalta on kuitenkin myönnettävä, että tällaista alin-palkkataksaa
ja työviikon lyhentämistä tarvitaan muillakin
työaloilla. Tosiasia nimittäin ,on, että Ontarion maakunnassa
Oh vain naisille määrätty alnipalkkataksat. Miesten kohdalta
ei ole "laitonta," vaikka heille ei maksettaisi varttia enempää
tunnissa. Toisaalta on muistettava, että naistenkin alinpalk­katäksat
ovat Noakin aikakauteen kuuluvia, eivätkä vastaa
nykyajan tarpeita, jolloin alinpalkkataksana pitäisi olla vä­hintäin
$1.25 tunnilta. Ilman tällaista lakiuudistusta voisi
uudelleen toteutua se, että rakennustyöläisille maksetaan
11 päivän palkaksi $11.40 tai $30.00, kuten mf. Goldenbergin
raportissa todetaan nyt esim. Torontossa tapahtuneen. .
Ontarion maakunnassa pn visseillä työaloilla keskimää­räisenä
viikkopalkkana $41.60. Sellaisten palvelulaitosten
kuin ravintolain- hotellien ja pesulain keskitason palkka on
nyt $38.19 viikossa. Nämä- "palvelualojön" työläiset kaipaa­vat
samanlaista lainlaadinnallista turvaa ja suojelua, mitä
-mr. Goldenberg suosittelee nyt rakennustyöläisille. Toivo­taan,
että hänen ehdotuksensa tilanteen- korjaamiseksi toteu-
.tettaisiin mahdollisimman pian. ,
Vaara osoite
Ottawasta tulleissa uutistiedoissa kerrottiin viikon vaih-
. teessä, että pääministeri John Diefenbaker on lähettänyt
Kuuban hallitukselle julkisen vetoomuksen niiden vastaval-lahkiimouksellisten
puolesta, jotka Joutuivat vuosi sitten
huhtikuussa Kuubaan tehdyn epäonnistuneen hyökkäyksen
aikana Kuuban hallituksen vangeiksi.
CP:n välittämän uutistiedon mukaan pääministeri Die­fenbaker
oli vedonnut naiden vankien puolesta mm. seuraa­vasti:
"Huomioiden Cahadassa laajalle levinneen huolen näi­den
vänkien puolesta, minä ilhiaisen toivomuksen, että armfe^
liaisuutta noudatettaisiin, jä että kuolemantuomioihin ei tur­vauduttaisi
. . . "
Jä sitten: "Minä vetoan Kuuban hallituksen inhimilli-syyssyistä."
"Kaunista puhetta inhimillisyyden puolesta — mutta ko­vin
myöhään! Miksi ei pääministeri esittänyt tällaista jul­kista
vetoomusta "inhimillisyyden nimissä" esim. Yhdysval­tain
hallitukselle ennen kuin näm^ vastayallankumoukselli-:
set.lähetettiin hyökkäysretkeUeenjäfcuubpilafsia.tappamaan?
Mikään salaisuus ei ollut silloin se, että Yhdysvalloissa ja sen
eräissä satelliittimiaissa harjoitettiin vastavallankumoukselli­sia
joukkoja lähetettäväksi meritse .ja ilmateitse maan rajo­jen
ulkopuoletta Kuubaan, Yleiseni myös tieäetään, että sii­nä
kurjassa yrityksessämenetti hehlceiisäkin moni vastaval­lankumouksellinen
ja moni isänmaataan puolustanut kuuba­lainen.
' ,
Mutta • pääministeri Dief6nbaker» ei ^ lähettänyt mitään
"yitö6muksia'\ ennen tämän- hirveän yrityksen järjestämistä
sen parentmin Yhdysvaltain, hallitukselle kuin näille vasta­vallankumouksellisillekaan.
Tosiasiaksa.ön vielä aivan viime­aikoina
esitetty syytöksiä - ^ j ä tosiasiat osoittavat että "mis­sä
on saviia, siellä on tultakin" että Yhdysvalloissa harjoi­tetaan
vielaMn aseistettuja joukkoja Kuubaa vastaan. Meis­tä
tuntuu, että mikäli \pääministCTimme<^ todella kiintynyt
inhiAiillislen tragediaih uufrfintuiK^sten 'ekiämiseeni hänen
sietäisi lähettää vetoomu^öVisa jiytkirt Yhd^^^ , hallir
tjikseil^ jä osoittaa, miten suuria onnettomuuksia vuosi sitten
järjestetty, vastavallankumouksellisten hyökkäysyritys ai­heutti
ja vedota siihen, että toisia tämäntapaisia .seikkailuja
ei saisi nlfssään tapauksessa järjestää.
Toisin sanoen meistä tuntiiu; että pääministeri Diefen­baker
lähetti nyt vetoomuksensa kokbnäah väärällä osoit­teella.
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V IÄ
MarHl Äliönen (Vapiiuden enti­nen
painaja), Toronto- Ont., täyt­tää'
lauantaina, huhtikuun 7 pnä,
60 vuotta.-
Oto Wiitasälo, Azilda, Oiit., täyt­tää
sunnuntaina, huhtikuun 8 pnä
79 vuotta.
Joseph Mäki Eckville, Alta, täyt­tää
tiistaina; huhtikuun 10 pnä 70
vuotta.-'
Yhdyme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Läiilsi-Saksän
osakkeet
romähtelevat
Frankufurt. — Osakemeklarien
arvion mukaan Länsi-Saksan pää­omasijoittajat
ovat viime viikon ku­luessa
menettäneet noin $1,000,-
000,000 siitä syystä, että lukuisten
osakkeiden hinta on romahtanut
pörssissä.
Jlinnat laskivat viikon kuluessa
keskimäärin 5 prosentilla ja joi­denkin
osakkeiden kohdalta niin­kin
paljon kuin 20 prosentilla. Vii­me
maanantaina tapahtunut suu­rempi
hintojen lasku pakbitti osak­keiden
hinnat alemmaksi kuin ne
ovat olleet kuuteen kuukauteen.
Jotkut keinottelijat ostivat viime
tiistaina huomattavan määrän hal­vempia
osakkeita hyötyäkseen si­ten
suhteellisesti suuremmista osa-kevoitoista.
Osakepöri^sipiireissä väitettiin,
että syinä osakkeiden hinnan las­kuun
oli se, että talousministeri
Ludwig Erhard oli äskettäin va­roittanut
jotta länsisaksalaisten on
pidäUäydyttävä palkankorotusvaa­timuksista,
että Geneven aseista-
Iriisumiskonferensföissa ei ole ta­pahtunut
mitään huomaUavaa edis­tymistä
ja se. että osakkeita on os
tettu huomattava määrä lainatulla
rahalla.
YLEISdN
Me olemme tätä mieltä sit­tenkin,
vaikka me lukeudum-me
niihin canadalaisiin, jotka
vastustavat kuolemantuomioi­den
toteuttamista siinä mieles-sä,
eitä kuolemantuomiot eivät
ole "tehokkaita menetelmiä"
rikollisten "pidättämiseksi"
tuomion "ankaruuden" vuoksi.
Kokemus on osoittanut — pu­humattakaan
nyt siitä, että
väärän tuomion sattuessa kuo­lemantuomio
on aivan liian pe^
ruutta maton — kuolemantuo­miot
eivät ole tuottaneet toi­vottuja
tuloksia, mikäli on pu­he
niistä, jotka sanovat usko­vansa,
että niillä on "pidättävä
vaikutus" rikollisiin.
Toisaalta on kuitenkin syytä
korostaa, että Jokaisella kansa­kunnalla
on oikeus järjestää
sisäiset asiansa oman mielensä
mukaanr Millään muulla maal^
la ei ole oikeutta määrätä esim.
Canadalle. kuolemantuomioi­den
edelleen voimassapitämis-tä
tai niiden peruuttamista. Se
on Canadan kansan oma asia.
Sama pätee myös Kuubaan
nähden; mikäli Kuuban halli­tus
katsoo turvallisuussyistä
tarpeelliseksi pitää kuolemaan-tuomioiden
täytäntöönpano-oikeudesta
kiinni — se on Kuu­ban
oma asia.
Mikäli pääministeri Diefen­baker
haluaa todella inhimilli-syyssyistä
tehdä jotakin käy­tännöllistä
kuolemantuomioi­den
poistamiseksi, hän voi esit­tää
alahuoneen istunnolle vielä
ennen uusien vaalien järjestä­mistä
ehdotuksen laiksi kuole­mantuomioiden
poistamiseksi.
Se .saisi varmaan edistyksellis­ten
ja eteenpäin katsovein se­kä
kaikkien hyvää tarkoitta­vien
canadalaisten hyväksymi­sen.'.
Mutta jatkamalla kuoleman­tuomioiden
täytäntöönpanoa
omassa maassamme samalla
kun hän vetoaa julkisesti "in-himillisyyssyistä"
Kuuban vas­ta
vallankumoukselUsten kuo­lemantuomioita
vastaan — - si­vumennen
sanoen jo ennen
kuin yhtään kuolemantuomio-:
ta on langetettukaan -—- päämi­nisteri
Diefenbaker ei suinkaan
nostanut omia poliittisia osak­keitaan
sen paremmin kotona
Canadassa kuin ulkomailla­kaan.
Hänen "vetoomuksensa
on liian läpinäkyvää poliittis-luontoista
propagandaa, jonka
tapai.seen ei maallamme olisi
nykytilanteessa varaa. |
Tälle osastolle' on ollut ino'k(en-moisia'
nimenmuutosehdötuksfä ja
mielestäni kaikki sopivan soinnah-tavia,
että varmaan on vaikea vali^
ta se "oikea" nimi. E n tahdo enää
nimiä lisätä. Kuten mainitsin, kaik­ki
on asiallisen hyviä siihen tarkoi
tukseen, vaan tuli mieleeni, .että
kun niitä on n i in paljon hyviä ni­miä
n i in eiköhän ne sisälly kaikki
tuohon entiseen "yleisön, k i r j e " ni­meen?
En (ahdo; etteikö! se nimi
joutaisi; muuttuäKin;,^:^uttä muutep
vain ki'<n niitä vertailin.
Sitten on esitetty -toivomuksia
kujoitusaiheistakin ja l^aikki ne
ovat hyviä, vaan kukaan ei ole 'esit­tänyt
mitä silloin pitäisi kirjoittaa
kun vanha rienaaja kaivelee sisua?
Pitäisiköhän sanoa, että voi saasta^
moinen kun otan niskasta kiinni
ellei suu pysy kiinni. Pitäisikö pe­rustaa
sellainen osasto jossa saisi
purkaa sisuaan: siinä ei saisi olla
muuta kuin panettelua! No niin
leikki sikseen, en tiedä inistä joh­an-
kun aina näkee pahan puolen
pikemmin kuin Hyvän. Juuri näissä
pakinajutuissa, asiallisesti ke^kus-lent^
elvenee n i in pahat kuin hyvät­kin
asiat.
Jos kerran olemme rauhan kan­nalla
yleismaailmallisissa asioissa
<iiin luullakseni meidän kuuluu
kannattaa rauhaa näissä pikkcosi-uissa,
naapuriyhteiskunnissa. Ol­koon
tunnuksemme, sopusointu ja
yhteisymmärrys.
"Vapauden lukija" Whitefishista
kirjoitti tässä osastossa niistä kier-tiivistä
esittäjistä jotka kiertävät
Canad<ia. ja kiertävät, myös suomar
l a i s i a haaleja. vaikka esittävät suo­malaista
ohjelmaa. Hän mainitsi
että kyllä suomalaisten työläisten
ja farmarien raha kelpaa vaan ei
neidän haalinsa.
Täälläkin on kaksi suomalaisten
työläisten haalia, joista jomman­kumman
olisi voinut vuokrata koh-u
- J h i n n a l l a . Tosin maailman myrs­kyiset
politiikan laineet ovat hajoit-ianeet
ne eri leireihin, vaan kuiten-km
uskon että hyvää ohjelmaa voisi
mennä katsomaan kummalle haalil-le
vain. Luullakseni ei seinistä mj-tään
tartu joka pahentaisi, jos oh-
;elman esitys on vain hyvää. Jos
tarttuisi niin työläisten silloin tulisi
karttaa porvareiden ja etenkin fä-
•»istien haaleja.
K i r j o i t in tästä siksi kun on moni
oyytänyt kiittää Whitefishin Vapau­den
lukija.) hyvästä huomautuk­sesta.
^ O. L , Timmins, Ont.
t /! i' I) *1
KYPSÄSSÄKIN VOI
OLLA HEIKOMPAA
Tällaisten sarjajuhlatilaisucksien
jikana näkee meidän näytämöil-tämme
aivan ensiluokkaista ohjel-
•iiaa. Näinollen tuleekin mieleen
•-•Itä miksi emme voi saada jatku­vasti
vain parasta yleisölle. Kyllä
me saamme jos vain suurempina
i o u k k o i n i i > öiallistutaah kulttuuri-iyöhön.
Silloin kun ramppivalon ta­kana
sattuu itse olemaan, niin pa­kostakin
tulee ajateltuja, että kyllä
se kulttuurityö on mielenkiintoista
ja samalla kertaa puoleensa vetä­vää.
Niinpä nytkin oli 'Kaiku-ryh­män"
ohjelmallinen tilaisuus arvo­kas.
Se oli sunnuntaina maalisk 25
päivänä.
Yksi asia josta minun tekee mie­leni
vähäsen huomauttaa tulevia
uhjelmatilaisuuksia silmällä pitäen:
Ohjelman esittäjä mainitsi näytelr
mästä joka siellä viime numerona
nähtiin, että sen kirjoittaja oli ai­van
ensikertalainen. .
Omasta puolestani sekä kuulema-1
ni perusteella, haluan mainita seu
raavaa: Enemmän vain lykkyä tykö
näytelmän kirjoittaja. Näyttämö oli
kauniisti ja asiallisesti lavastettu,
hauskat sutkaukset siinä kalareis­sulla
tekivät näytelmän miellyttä­väksi.
Mutta se housujen lasku nilk-
K o i h i n ja takapuolen pyllistäminen
yleisölle niin pitkäksi ajaksi ei ole
oikein soveliasta. Me tosiaan näh-uään
TV ohjelmassa joskus saman­tapaista,
mutta vain hetkeksi. Minä
cn itse ole mikään näytelmän kir-loittaja,
mutta miksi ei siihen voi­nut
vaikka vähäsen muuttaa pu­heenvuoroa
vaikkapa näin: "Kyllä­pä
sama jumala kuivaa joka on hou­sut
kastellukin" j a . taas olisi äkkiä
nykäissyt housut ylös. E n väitä olr
ienkaan sitä, etteikö luonnossa jos­kus
tapahdu kuten mainitussa näy­telmän
esittämisessä, mutta se on
aivan toista kun aletaan yleisölle
kuvaamaan tapahtumia luonnon
helmasta.
Tämä minun huomautukseni ei
ole tarkoitettu loukkamaan näytel-
.nää, ei sen kirjoittajaa eikä myös­kään
esitystä, vaan kun kerran on
'.äällä yleisiin puolella niin kellä
sitten jos ei meillä katsojilla ole
oikeus sanoa ajatuksiamme. Siispä
yielä kerran, kiitos kaikesta hyväs­tä
ja jos ori j o t a in korjattavaa niin
tehdään se, eikös juuv •
Sitten taas joskus nähdään kun
tavataan ja ollaan niinkuin ei oltai-
.^ikaan. — kiitollinen katsoja, Port
Arthur, Ont.
kitfnaf^a
Yhdysvaltojen edustaja vastus­taa
Genevessä NedviDstoUiton eli-dotusta
taydelUsestS aseistariisun­nasta,
joka alöUettaisUn kaiiuiien
ydinaseiden' kantor^ettien ja
vastaavanlaisten lentoaseiden hä­vittämisellä
15 kuukauden kulues­sa.
YfiiiiysvaUat ehdoitaa seh sl-jaaii^
iiettä vsfin 3Q% niitetS kam-mottaiisita
^(ieistti MyltetUilsiin
kolmenv vuoden aikana ja 70% -
jäisi uUuaniaan m^lmaa totaa^
Itsellä^ ydinasesodalla.
Miksi; Yhdysvallat halveksii fcatt-sojen-
rauhaniahtoi ja! tahtoo' säi­lyttää
ydinaseensa? Miksi.Yhdys­vallat
ehdottaa samalla, että kan­sainvälinen
valvonta olisi ulotet-T
tava kaikkiin ydinaselteskuluiin,
Jolloin mblemmät puolet saisivat
selville mahdollisen vastustajansa
tärkeimmät sotilaälUset kohteet?
Tallan kysymylcseen saa vastauk-'
sen tutustumalla uuteen amerik­kalaiseen,
teoriaan ''hyyäksyttk-västä"
ydinasesodasta, jossa en-siihmäinen
isku esittäisi ratliai-
, sevaa osaa. Neux^^toliittolaisen
kenraalin B. Teplinskin kirjoitus,
jonka tärkeimmät kohdat julliai-semme
seuraavassa, valaisee tätä :
kysymystä.
ENSIMMÄISEN ISKUN EDUT
Novoje Vremjassa julkalsemas:
saan kirjoituksessa kenraalimajuri
TepHnskl viittaa vuonna 1959 jul­kaistuun
Hopkinsin yliopistossa
NVashingtonissa sijaitsevan ulkopoli­tiikan
ongelmia tutkivan tieteelli­sen
laitoksen selostukseen, jossa
tähdennetään totaalisen ydinaseso­dan
merkitsevän itsemurhaa, mutta
väitetään samalla, että se voidaan
välttää ensimmäisellä iskulla saavu­tettujen
etujen vuoksi. Professori
Bernard Brodie kirjoittaa mainitus­sa
selostuk.sessa:
"Niin kauan kuin ensimmäisen
iskun antamat etuisuudet säilyvät^
ja nykyisissä oloissa ne ovat val^
tavat, meidän ön käsitettävä, että
vieläpä järkevätkin: ihmiset voi­vat
aloittaa totaalisen sodan ja et­tä
mielipuolet eivät tarvitse sen
aloittamiseen mitään perustelu­ja."
Tunnettu amerikkalainen fyysik­ko
Herman Kahn, joka työskentelee
Princetonin yliopiston kansainvälis­ien
ongelmien tutkimuskeskukses-
.sa. on myös sitä mieltä, että ensim­mäisen
iskun tarjoamat etuisuudet
ovat siinä määrin suuret, ettei niitä
voi jättää vastapuolelle. "On paras­ta
ottaa kestettäväkseen verraten
heikon vastaiskun ri.ski kuin alistua
todennäköisyyteen, että toinen puo-
H antaa ensimmäisen iskun", hän
kirjoittaa. Ja mainittu Brodie suo­sittelee
tätä "ensimmäistä iskua"
Yhäysvallcille, koska: "siten tuho-t;
ian pahanilkinen vastustaja eikä
enää ole välttämätöntä elää sen
kanssa samalla planeetalla. Sen tu­hoamisesta
kannattaa maksaa mikä
hinta tahansa."
RENRAAI^I TEPLINSKI KIITTÄÄ
AVOMIELISYYDESTÄ
E i ole ihme, että hetkellä, j o l l o in
pääministeri Hrushtshov ilmoitti
Neuvostoliiton omistavan maapal­lon
kiertäviä ohjuksia, joita vastaan
amerikkalaisilla ei ole mitään puo­lustuskeinoja,
kenraali Teplinski ei
pidä amerikkalaisia ulkopoliittisia
uhkailijoita vakavasti varteenotetta-
' . ! r - .
miki Sini
1 •
•.,•••tA.~^•
vina poliitikkoina. Hän kiittää tieitä
avomieliiäyydestä ja toteaa, että
herra' Brodie asettaa raulianomai-sen
r^nnakkainolbn. politiikkaa vas­taan
politiikan, joka pyrkii toisen
pallonpuoliskon tuhoamiseen.
Näin on käynyt selville, Teplins­ki
jatkaa, että kehotus "ensimmäi­sen
i s k u n " antamiseen ei ole jonkun
yksityisen amerikkalaisen poliiti­kon
satunnainen juolahdus vaan
periaatteellinen ohjelma, joka alis­taa
kaiken palvelemaan yhtä tarkoi­tusta,
sosialistisen järjestelmän tu­hoamista.
Tästä, ylistettävästä avo­mielisyydestä
voi vain kiitlää. Her-r
a Brodie ja hänen kaltaisensa pO'
liittisten ongelmien tutkijat eivät
lavertele Yhdysvaltojen rauhanrak-kaudesta,
kuten eräät AVashingtonin
vk-alliset henkilöt, vaan nimittävät
asioita niiden oikeilla nimillä. >
TAYLORIN TEORIA JA
STRATEGIA ,
Amerikkalaiset teoreetikot tah­toisivat
siis mielellään aloittaa so­dan,
mutta kun he alkavat tutkia
lähemmin kansainvälistä tilannetta
ja nykyisiä voimasuhteita, heidän
intonsa laimenee. He alkavat puhua
rajoitetusta, paikallisesta eivätkä
yleisestä sodasta.
Teoriaa rajoitetusta sodasta ovat
käsitelleet seikkaperäisesti Chica­gon
yliopiston professori Henry
Kissinger j a kenraali Maxvvell Tay­lor.
On syytä kiinnittää erikoista
huomiota kenraali Taylorin teorioi­hin,
sillä hänellä on nykyisin tilai­suus
toteuttaa teorioitaan käytän­nössä.
Kenraali Taylor on merkittävä
henkilö. 2:en maailmansodan aika­na
hän oli ' laskuvarjodivisioonan
komentaja, vuonna 1953 USAn 8.
armeijan komentaja Etelä-Koreassa
ja vuosina 1954—55 Kauko-Idässä
sijaitsevien amerikkalaisten asevoi­mien
komentaja. Vuodesta 1955
vuoteen 1959 kenraali Taylor oli
armeijan' esikuntapäällikkönä ja
vastusti silloin tunnustettu-a oppia,
jonka mukaan ilmavoimilla olisi rat­kaiseva
merkitys. Vuonna 1959 Tay­lor
erosi virastaan. Kennedyn val­taantulon
jälkeen hänestä on tehty
presidentin sotilaallinen neuvonan­taja.
Nykyisin Taylorin vaikutusval­ta
VVashingtonissa on suuri.
Taylorin edustama "joustavan
vastavaikutuksen" strategia nojaa
väitteeseen: "On mahdotonta elää
yhdessä kommunistien kanssa, jol­lei
ole heitä voimakkaampi!" Tämä
ei merkitse voimapolitiikasta luo­pumista.
Taylorin mukaan "jousta­van
vastavaikutuksen" strategia
merkitsee, että Yhdysvaltojen on
liyrittävä voimakkaaseen toimin­taan
jokaisessa tilanteessa, olipa
sitten kysymys Tajoitetusta sodasta
tili yleisestä ydinasesodasta. Rajoit­tunut
sota on sellainen, jossa Yh­dysvallat
ei itse ole virallisesti mu­kana.
Mainittu kenraali on kuitenkin
tehnyt olennaisen korjauksen pai­kallisten
sotien teoriaan. Aikaisem­min
tämän teorian kannattajat se­littivät,
että paikallisten sotien syn­tyminen
on mahdollista vain maa­pallon
vähän kehittyneillä alueilla,
toisin sanoen Euroopan ulkopuolel­la.
Mutta Taylor pitää "mahdollise­na
aseellisten selkkausten synty­mistä
sellaisissakin paikoissa kuin
NATOn vyöhyke". Kehittäen tätä
teoriaa aikakauslehti United States
News and Wo.rld Report pitää mah­dollisena
"rajoitettua sotaa Euroo­passa"
ja nimenomaan Länsi-Ber-l
i l n in vuoksi:
NATOn S O T I L A A L L I S T E N '
HARJOITUSTEN TULOKSET
Taylorin järkeilyjen ^ valaisemi­seksi
op paikallaan mainita tosiasi­oista,
joita englantllaiilen tiedemies
SoUy Zuckermah on esittänyt. Tämä
Britannian p u o I u s tusministerlön
jieuvonantaja jvJkalsI amerikkalai­sen
aikakauslehden Foreign Affalrs
tammikuun numerossa tänä vuonna
kirjoituksen NATOn sotaharjoituk­sista.
Sen mukaan-rNATOn kolme
armeijakuntaa käyttivät (tietenkin
teoreettisesti) ydinaseita 10,000 ne-liömailin
alueella, jolla ei ollut
suuria kaupunkeja.
Tässä kartalla käydyssä taistelus­sa,
joka kesti, muutamia päiviä, an­nettiin
500—^1.000 ydinaseiskua, joi­den
yhteinen teho oli noin 26^25
megatonnia. Tulosten teoreettinen
erittely osoitti, että näiden ydinrä-jäytysten
johdosta noin 3,5 miljoo­naa
ihmistä o l i menettänyt asunton­sa
ja noin puolet heistä olisi tuhou­tunut
tai haavoittunut vakavasti.
Maanpäällisten räjähdysten johdos­ta
noin 1,5 miljoonaa ihmistä olisi
joutunut kuolemanvaaraan radioak­tiivisen
säteilyn vuioksi ja noin 5
miljoonina ihmistä olisi haavoittu­nut
sen seurauksena vakavasti.
Toisin sanoen, NATOn suunni­telmien
mukaan Länsi-Euroopan ti­heästi
asutuilla seuduilla muodos­tuisi
eräänlainen "kuolemarfvyöhy-ke".
Siitä huolimatta Taylor teoretisoi,
että ydinaiescta olisi hyväksyttävis­sä.
Hän lohduttaa maanmiehiään:
sodat eivät tule olemaan kovin vaa­rallisia
koska niitä käydään kauka­na
Yhdysvaltojen alueen ulkopuo­lella.
TEORIA K.ÄYTÄNI^SSÄ
Maxwell Taylorin -käsityksen mu­kaan
-'ydinaseettomat selkkaukset"
ovat mahdollisia Aasiassa ja Afri­kassa.
^Time-lehti kirjoitti lokakuun
13 pnä vuonna 1961: "Yhdysvalto­j
en maajcukkojen •vähimmäistehtä-vänä"
on käydä samanaikaisesti
kahta rajoitettua sotaa ^ Kaakkois-
.4a||as5a ja Keski-ldässä. Kumpaan­kin
sotaan voi osallistua armeija­kunta,
johon ku-uluu kaksi tai kol­me
divisioonaa.
Rajoitettujen sotien teorian käy-llinnölliset
tulokset ovat n ykyisin
tunnetut kaikille.. Kenraali Taylorin
käytyä Etelä-Vietnamissa Yhdysval­lat
1 ^ siellä tosiasiallisesti sotaa,
jota ei ole virallisesti julistettu.
Parhaillaan 'varustetaan palkkajouk-kcarmeijaa
uuteen hyökkäykseen
Kuubaan. Asevoimien kasaaminen
Japanin Okinawan saarille .ia Tai-inaahan
ja Pentagonin kenraalien
jatkuvat vierailut Kaakkois-Aasian
maissa ovat kaikki saman ohjelman
toteuttamista, minkä tarkoituksena
on muuttaa Indo-Kiinan niemimaa
amerlkkalai.sen hyökkäyksen pon­nahduslaudaksi.
Näiden valmistelujen tarkoitus,
näkyy niistä lausunnoista, j o i ta Yh­dysvaltojen
presidentin veli Robert
Kennedv antoi käydessään matkalla
-lasiassa ja Euroopassa. Hän esiin­tyi
kaikkialla vapauteen pyrkiviä
kansoja vastaan. Etelä-Vietnamissa
hän selitti, että Yhdysvallat jäävät
sinne voittoon saakka, ja Indone­siassa
hän nimitti "mielipuoliksi"
niitä ylioppilaita, jotka kuvittelivat*.
ej^ä-Yhdysvallait voisi ^ i i n t y ^ hol< >
lantilaisla siirtomaaherroja vastaan.
Kaiken kukkuraksi. häjsjjulistiLäii-M
sl-Berliinissä, että •;Yhdy8vältojeh'1,
koko mahti on asetettij-päölu^t'
maan; Länsl-Berliiriin. vapauttani-2-,
K a i k k i tämä todistaa, että;''jous- i.
tavan, vastavaikutuksen"; i^tr^te^a I
voidat^ ulottaa läiiapällon 'SaiklUe r >.
kulmiUe. 3iten. koureenomalqen aa- •
te ^Yhdysvaltojen maailmanhei^u- |
desta kuvastuu yhtä houreenJMoai- >
sesia f'sodart hyväksyttävyyaen'^ ;
liassa. Mutta kun yleinen :ydinais4 t
sota meirkitsee yleistä katastrofia^ |
Washingtonlssa suunnitellaan ^ ra- ;
joitettuja ydinaseettomia sotia malv '.
dolllsimman kaukana Amerikan }
rannikoilta. i, ,'.!
MUUTAMIA JOHTOPÄÄTöksix l-
"Hyväksyttävien'. sotien", suunnit­teleminen
on mitä varallislnta aSS- !
kailupolitiikkaa. Cu erittäin h ^ t ^ '
tunnettua, ettei sota nykyisin voi r
johtaa imperialistisen leirin v ^ o i t - ;
töon. Nykyoloissa Taylorin kaikki ?
teoriat ovat amerikkalaisen y l e i s^
mielipiteen julkeaa harhaanjoHta-^
mistä. Niiden tarkoituksena on'\i«r- I
hota Pentagonin sotasuunnitelmat ,
tieteen valhevaippaan. « v ,
Antikommunismin ^ sokaisemana '
mielettömät amerikkalaiset sotateo­reetikot
unohtavat., että jokainen ;
aseellinen selkkaus voi nykyoloissa *
olla syynä koko maailman käsittä-,'
vään ydinasesotaan. '
Ydinasesota ei voi olla "hyväksyt-!
tävä" kenenkään kannalta. Sen
vuoksi on välttämätöntä, että kilpa-^
varustelu ja ydinaseiden var^S^- i
ininen saadaan loppumaan. Tärkein '
tehtävä, joka on nyt ihmiskunnalla,!
on kapitalististen maiden hallittis-;
ten pakottaminen täyttämään kan-•
sojen tahto ja suostumaan käytän- *
nössä yleiseen ja täydelliseen aseis-1
tariisuntaan.Nykj^sessä tilanteessa i
vain yleinen, täydellinen j a kaikissa '
vaiheissaan tiukasti valvottu: a^eis-1
tariisunta voi vapauttaa planeet-:
tamme sotilaallisesta katastrofj^.';
"1,400 iditfottia*
katuu maihinousua
Havanna. — Kuuban,viime viior ;
den huhtikuussa mail|innousuyri-!
lyksen tehneen prikaatin komcnr ;
taja on sanonut erään Jiavanna* ;
ialslehden mukaan, että ^ '%iei(ä' ;
oli 1,400 idiootHa". t
Torstaina mailiinnopsujonkkoja
vastaan alkanees^ oikendenkäyii- ^
nissä prikaatinkomentaja Jos£
San Roman sanoi Iisaksi, että
amerikkalainen propaganda oli ^
johtanut hänet harhaan, "tuo sa-ma
propaganda, joka luonnolli- '
sesti tulee nyt sanomaan, etteivät l
minun puheeni nyt ole rehellisiä;
vaan ovat aivopesun tuotteitaT,
hän lisäsi. "Me uskoimme slUoin; /
että Kuuba eli vieraan . yalUan •
työaseena toimivan hallituksen ;
alaisena ja että tuhansia kuuba­laisia
lojui vankiloissa. Kaikki^ fö: '
mä oli väärui", sanoi Roman. :< «
Kaikkien vankien kerrotaan ,
tunnustaneen syyllisyy^tensä maa- r
hanhyökkäykseen, jonka oli "yalr
mistellut, organisoinut ja rahtoit^ v
tanut amerikkalainen imperial^^ {•
mi". '
— 1859 Hallitus siirrettiin Que-;
beciln. ..
PÄIVÄN PAKINA
Surkeata seuraa
Tiesittekö että...
— 1856 Grand Trunk rautatie
avattiin Montrealista Torontoon.
— 1858 Atlantin kaapeli val­mistui
ja lähetettiin ensimmäinen
sanoma.
Runeberg sanoo runossaan: ^
"Tasan ei käy onnen lahjat,
n i in sen sääti luojan lait,
Mulla rikkaus j a arvo,
puutteen, kurjuuden sä sait."
Mutta raamatunlause opettaa:
Vanhurskaus kansan korottaa,
mutta synti on kahsakunnan hä­peä."
Ja apostoli Jakob sanoo:
" K u n himo on tullut raskaaksi,
synnyttää se synnin.''
Ylläesitettyjen valossa 'voimme­kin
sitten vähän tarkkailla yhteis­kunnan
kaikkien surkeimman seu­r
a p i i r in elämää.
* Meidän mielessämme on tieten­kin
alhaisia nilviäisiäkin alhaisem­mat,
kanssaihmistensä ilmiantajat
ja urkkijat, jotka ovat Juudas Is-kariotin
lailla valmiina myymään
vanhan äitinsäkin muutamasta ho-peapenningistä.
Heille on "Himo
synnyttänyt synnin.'
Nämä nilviäisetkin voidaan tie­tenkin
jakaa ainakin kahteen luok­kaan:
1. Niihin, jotka kaikessa kurjuu­dessaan
auttavat kuitenkin jossakin
määrin rikosmaailman kontrollia,
ja.
2. Niihin, jotka varaavat useim­miten
kokonaan tekaistuja juttuja
poliittisten ja muiden ihiellpitei-den
nuuskimaan kiintyneille polii­seille,
joiden ainoana tavoitteena
on edistyksellisten katsantokanto­j
en '.tukahduttaminen j a jarruttami-
.nen. , -
Ensinmainituista — ihmisiä vä­hän
lähempänä olevista ilmianta­jista,
kirjoitti eräs torontolainen
päivälehti muutama päivä sitten
mm. seuraavaa: ~
"Rikolliset, sortuneet miehet, an­niskelupaikkojen
omistajat, tur
meltuneet ihmiset ja portot: he
ovat ilmiantajia.
"Metro-poliisit kuuntelevat.
"Umiantajain kautta 13-miehinen
ryöstöasioita käsittelevä' poliisiryh­mä
saa suuren osan tiedoistaan . . .
Ile (poliisit) menivät pallohuonei-siin,
halpoihin yöklubeihin -ja ra­vintoloihin.
/
"Ilmiantajat. asuvat niissä pai^
koissa . , . I l m i a n t a j a elää reunal­la.:
Hän kävelee usein kapeata lin^
jaa laillisuuden ja laittomuuden vä­lillä
. . ."
Tästä yhteiskunnan pohjakuonas-ta
on kuitenkin hyötyäkin sikäli
kun heidän Ilmiantonsa auttafi
murtovarkaiden, ryövärien ja mui­den
roistojeii^kiituiisaannissa. Sik­si,
niin epäillään monissa piireissä,
poliisien avustajina toimivat tämän
ryhmän ilmiantajat saavat harjoit­taa
yllämainittua "tasapainotaitei­l
u a " laillisuuden ja laittomuuden
välillä silloinkin vaikka heidän
jalkansa toisinaan lipsahtelevat
laittomuuden puolelle. He voivat
tietenkin painua vieläkin alemmak­si,
poliittisiksi ilmiantajiksi.
M u t t a . tämän - luokan llmiaVitajat
— rikolliset, sortuneet, sukupuoli­sesti
turmeltuneet miehet, portot
ja parittajat ovat sittenkin lumi-puhtaita
enkeleitä silloin jos heitä
halutaan verrata niihin kurjiin, jot­ka
ovat valmiina myymään kanssa­ihmisensä
muutamasta hopealan-tista,
tai jonkun muun etuisuuden
saavuttamiseksi, "vääriä ajatuksia"
nuuskiville poliittisille poliiseille.
Poliittinen mielipideurkinta on
ensinnäkin kokonaan vierasta de­mokraattiselle
maailmankatsomuk­selle.
Vain poliisivaltioissa tai siihen
suuntaan kehittyvissä maissa voi­daan
poliittista polllsinuuskintaa
harjoittaa niitä vastaan, j o i l l a val­tiovallan
toimesta otaksutaan ole­van
"vääriä ajatuksia".
Tällaisen nuuskinnan avustajat
ovat siis kaiken arvostelun alapuo­lella
olevia olioita — eivätkä mis­sään-
tapauksessa Ihmisiä.
Asia pahenee satakertaisesti tun­netusta
tosiasiasta,-että "poliittis­ten
Umiantajain täytyy syöttää toi­meksiantajilleen
jatkuvasti yhä
uusia ja uusia ilmiantoja. Mutta
kun esimerkiksi jonkun'^ammatti­yhdistyksen
riveissä oleva ilmian­taja
ei voi varata mitään sellaisia
tosiperäisiä ilmiantoja, joista mak­sun
saiäi, n i i n silloin hän turvau­tuu
tavallisesti valheisiin, väärls-telyihin
ja provokaatioihin. Tämä
selittää sen, miksi tällaisten Umi­antajain
"tiedot" on kerta toisensa
perään kumottu lukemattomaan
monissa maissa, ja myös sen. miksi
ilmtantajain "tietoihin" suhtaudu­taan
yleisesti kaikkien maiden oi-keistolaitoksissa
suuresti epäillen.
Tämä ei kuitenkaan estä poliit­tisia
nuuskijoita käyttämästä oman
likaisen työnsä edistämiseksi täl­laisia
alhaisia olioita, joita ensi­näkemältä
— niin luihuja luontei-'
ta kuin ovatkin luulisi miltei'
ihmiseksi. f
:. Meillä on myös syytä uskoa, että,
useilta kunniallisilta j a rehellisil-;
tä ihmisiltä on kielletty Ganadan-kansalaisoikeudetkin
siksi, että jot-'
kut tällaiset luihut ovat "myyneet";
heistä Umiantojaän poliittisen po-^.
l i i s in arkistoon. Varmaa myös on.
että useimmassa tapauksessa nai-!
den Umiantajain "myymät tiedot'*
ovat kokonaan tuulesta temmattuja
— kieron j a epärehellisen mieli-;
kuvituksen tuotteita — mutta va-i
hinko on kuitenkin tehty.
Olkoon meistä moraalisaarnat
kaukana tässäkin aslaäsa^ Meillä tu-'
lee olemaan pitkän alkaa vielä joi­nakin
sellaisia i^urjia, jotka aliss
tuvat näinkin likaiseen hommaan^
s i l l o in jos poliittinen nuuskinta
"väärinajattelevia" vastaan saai
jatkua ja kehittyä. ^ '
. Siksi on syytä vaatia entistä'
päättävämmin, että tällainen nuus-khita
on kerta kaikkiaan lopetetta­va,
ellei muuten, n i in Caandan hyr
Vän nimen ja maineen säilyttämi­sen
vuoksi. — ja että k a i k i l l e niilljEj
j o i l ta on kansalaisoikeudet evätty/
tai joilta mahdollisesti vielä evä^
tään, on annettava yksityiskohtain
neii selitys siitä, minkälaisten "tie^
tojen" perusteella täUaineh niielt
yaltaisuus on tehty..
Varmaa myös on, että se päivä
tulee, jolloin tällaisten llmlantiv
jalo., nimet vedetään kuitenkin päi­vänvaloon
sillä vanhojen poliit­tisten
puolueiden valtakausi j a syr-jintäohjelma
ci ole sittenkään
ikuista laatua. — Känsäkoura.
\