Vapaus, May 17, 1952

              Sivu 2 Lauantaina, toukok. 17 p. - r - Saturday, May 17/ 1952
aSSSSSann — Independent labor
Telepbones: soslne» Office 4-428«.
^ t o r l a l ' Office 4-^269. Manager
E. SuicsJ. Editor W; Eklond. Maiuig
address Box. 69, Sudbury. Ontatto.
tafiialied Vo7, 6, 1917, Autbarized
^OfOco Deportme^
'JBäbfiA tbrlce traeldy: Toesdajrs,
rVbnnsdajB and Saturdays tqr Vapaus
PBliHflTilngCenqftOirXtd^at l(M>-102
•Bbik 6b W^ fiudJbntjr* Ont» Canada.
Adveitlslng rates npon applicatlon.
TranBlatJon free ct ettaige, ,
TILftUSHINNAT:
Canadassa: l vie IM 6 kk. S.7S
3 iik, 2>t5
5nids«vaDol88d: 1 vft. 8JD0 6 kk. 4.30
Suomessa: l vk, 8.50 0 kk. 4.75
S *
. Kuten on tälläkin palstalla jo todettu, oikeusministeri Garsonin
i! muutosten nimellä tunnetut Canadan rikoslain lisäykset ja luonnokset
§ ovat; aiheuttaneet arvostelua miVi meninaisemmista
:} piireistä, joille ;demokraattinenhallitusjärj^
^ en^män kuin jotakin ulkokultaista fraasia. Nyt kun oikeusminis^
:r teri Garäöninvpahtt
» litiikkojai Jsasittelyri> alaisena, haluaisimme kiinnittää -/täicäläisten
maanmiestemme huomiota siihen, mitä vanhoillisuudestaan huolimat-lviv.
ta demokraattisia kansallisperinteitä arvostava t^
: lehti **SAT«iIlDA,Y NIGHT" toukokuun 3 pnä 1952 -Garsonin "maan-
: . petoksesta" tolmituspalstallaan kirjoitti. Oheellisena julkaisemme
; ^ noetun tolmituskirjoituksen kokonaan:
''Canadan vasemmistolaisempien siviilivapausjärjestöjen toimes-
^ ; : U esitettiin muutanm päivä sitten Ottaw^
f • protesti rikoslain muutosehdotusten johdosta vuodelta 1951, ja jos to-
; tuus on sanottava, näillä järjestöillä oli melko päteviä perusteluja.
l SATURBAY iNIOHT ei ollut innostunut näiden muutosten suhteen
^*aikaita,.jollom ne kaikessa hiljaisuudessa raahattih^
^- että niistä olisi saatu mahdollisimman vähän tietoja etukäteen, jä me
^ .1 einme ole niiden suhteen yhtään sen innostuneimpia nyt, ollessamme
vakuuttuneita/ että ne ovat potentiaalisesti (voivat olla) vaarallisia
. kansalaisten oikeuksille ja myös siksi kun ne antavat tarpeettomasti
- ^ divokaste^^ todellisuudeissa kiin-
I yÄosta lainkaan todellinen vapaus, mutta^ 'vapaita'
^' maita,etteiniillaole sen enempää kiintymistä niihin kuin jieillä itsel-
' , lääqkään. '
-r '*Me viittasimme sHloin (kuoleman tuomiolla rangaistavan)
/ i nmnpetok^ iepä-
' ^ selvyyteen, jonka perusteella sen alaiseksi tulee, ei vaip 'vihollisen'
;l;avuatamin6n/;vaan?myös avustus 'asevoimille', joita vastaan Canadan
>^ ^.jasevoimat pvat vihollisuuksissa huolimatta siitä, vallitseeko sotatila
taij dkö: vallitse''. Sotatilanteen vallitseminen ja sen perusteella vi­hollisen
määrittely riippuu julistuksesta; kuningatar sanoo canadä-laisille
alamcaisil/een kenelle he voivat antaa apua ja milloin sellainen
avustus tulee maanpetokseksi. Mikään tällainen-toimenpide ei ole
ItätpÄllihen jotta täilHnen toimenpide tulisi maanpetokseksi kuri koe-
* I tlliklyisnä pn vain se, että (jokin) toimenpide auttaa asevoimia joiden
:^ I 'kanssa canadalaiset sotavoimat ovat vihollisuuksissa.
^. * "Sivumenneri sanoen, tämän eroavaisuuden poistaminen "viholli-
J ^smiksleö" ja "sodan" väintä, poistaa yhdellä pyyhkäisyllä kaikki "so-i
l t a l a i t " sellaisina' kuin ne vuosisatojen aikana ovat kehittyneet, ja
1- * muodostaa uuden, tilanteen, jonka suhteen millään sotaa koskevalla
, ' ennakkopäätöksellä tai sopimuksella ei ole mitään.merkitystä. Muun
* i phella^eiole tarpeellista se, että k.o. canadalaiset joukot on Canadan
):^hallUuksen toimesta komennettu vihollisuuksiin; heidät on voitu ko-itienlaa
siihen liittolaisinaan, mutta kuitenkin ulkovallan asevoimien
toimesta. Maanpetosta voi olla sekin jos avustetaan asevoimia^ joi^
den suhteen Canadan hallituskaan ei tiedä 'olevansa vihollisuuksissa',
sillä muutetussa rikoslaissa ei puhuta yhtään mitään Canadan halli­tuksen
toimenpiteistä.
"Vanha ja kotvaamattoman arvokas ero maan poliisivoimien ja;
asevoimien väliltä poistetaan muutoksella, mikä saattaa RCMP:n ai-:
van sanianlaiseen asemaan asevoimien kanssa; tehden yhtä vakavaksi
]r:?irikokseksi sen jos kehoitetaan tottelemattomuuteen RCMPrn, armei-
*«j^jart;hlvastoh tai ilmavoimien jäseniS. RCMP on st Täs^
»tiiia-^itä, ja ainoastaan tästä syystä', sitä on voitu käyttää moneet
lUiliarkoitutseen mihin sotilasvoimat olisivat olleet mitä sopimattomim
i :>t|>ia*si»ltyen tähän Järjestyksen ylläpito lakkojen aikana. Jos sitä
^^''ikäsitellään sotilasvoimana tässä tapauksessa, se olisi liitettävä sota-
-^voimita, ja se pitäisi jättää pois poliisityöstä.
. "iNämä muutokset laadittiin hyvin kiireellisesti ja "Yhdysvaltain
S^^ihkeästä yllytyksestä. Niitä on ankarasti arvosteltu maan parhait­ten
vapaamielisten lakimiesten toimesta*. Ne pitäisi uudistaa hyvin
s^huolellisesti parlamentin nykyisessä istunnossa."
."'^ * * «
muutosehdotuksia ei ole uudistettu siinä hengessä, mihin Saturdäy
Night ylläihainitussa toimituskirjoituksessaan viittasi ja mitä kaikki
dfefflokfäaftiset cariadalaiset puolueyhteyksistään huolimatta haluavat.
- * Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa mfeliimme, että nämä "yh­dysvaltain
vaatimuksesta" (kuten Salurday Night myöntää) " k l i -
rtesti laaditut" muutosehdotukset höyVyjyrättiin,läpi vuoden 1951
istiUinossä suorastaan tuomittavalla tavalla. Saturdäy Night puhuu
yllälainatussa kirjoituksessa siitä miten nämä muutosehdotukset laa­dittiin
"kiireellisesti", ja käsiteltiin siten, että niiden suhteen olisi
saatu "mahdollisimman vähän tietoja etukäteen". Asiallisesti tämä
on kovin "lievästi" esitetty .-totuus rumasta asiasta. Tosiasia on tä­m
ä : Garsonin muutosehdotukset — jotka muuttavat koko rikosla­kimme
perusteita ^ tehtiin parlamentin istunnon siinä vaiheessa joi
loin parlamentin jäsenten mielissä oli enää yksi ainoa ajatus ko--
tiin' pääsy.' Alahuoneen 365 edustajasta oli näitä muutosehdotuksia
käsiteltäessä saapuvilla vain viitisenkymmentä sielua — ja poissa­olleiden
joukossa oli itse pääministeri St: Laurent ja kaikki sellaiset
jäsenet, jotka eivät halunneet ottaa vastattavakseen rikoslain muutos­ehdotuksia,
jotka tehtiin AVashingtonin kiihkeiden vaatimusten perus­teella.
Jos missään niin tässä "nauraa valkeus pimeyden töille".
Yleisesti tiedetään, että CCF: n edustajat ovat alusta alkaen suh­tautuneet
kielteisesti näihin Garsonin muutosehdotuksiin ja heidän
kunniakseen on sanottava, että he ovat puhuneet ja äänestäneetkin
niitä vastaan. Mj^ös tiedetään, että molempien vanhojenkin puoluei­den
parlamentin jäsenten keskuudesta löytyy lukuisia sellaisia henr.
kilolta, jotka ovat yksityiskeskusteluissa myöntäneet, että Garsonin
anuutosehdotukset eivät vain vaaranna kansalaisvapauksia, kuten Sa­turdäy
Night aivan oikein kirjoittaa, vaan maan koko demokraattista
hallitusjärjestelmää kotona, ja sen hyvää nimeä ulkomailla. Valitet­tava
seikka on vain se, että puoluekurin tuntevien liberaalien ja kon­servatiivien
keskuudessa on vain aniharvoja sellaisia miehiä, jotka roh­kenevat
julkisesti puhua valtapiirien fasistimielisiä lakitekeleitä vas­taan,
puhumattakaan n3''t siitä, että äänestäisivät kansanjoukkojen
loivomusteh ja etujen mukaisesti niitä vastaan.
Mutta näitä vastoin 'omantuntonsa" ääntä toimivia politiikkoja
voidaan yleisen mielipiteen painostuksella pakottaa toimimaan näitä
Garsonin muutosehdotuksia vastaan, jos kaikista vaalipiireistä lähe*
Mtetään heille riittävän paljon kirjeitä, päätöslausehnia ja sähkeitä
i inussä vaaditaan, että hp toimivat kansalaisvapauksien turvaamisen ^
' puolesta näitä Yhdysvaltain vaatimuksesta tehtyjä Garsonm muu(tos^
flidotuksiavastaan, _ , ^ ) , ^ , ^ /
''•'••:i-~fA-i':iX'-r^^^^ '>•-:•'. - ; v . v . V i r l / V ' ' 0 ; ; ^ -1'' , • ; '( ( 7 -.V ;^%v,; ;;v
vastauksia
VANHB9IPAIN HVOLTABllNEN
. . K y s y m y s : Näin tässä lehdessä s e l ­l
a i s en vastauksen^ että vävyllä e i ole
mitään velvollisuuksia vaimonsa v a n ­hempien'huolehtimiseen
nähden. M i ­t
e n - o n asianlaita- siinä tapauksessa
k u n vävy on^saanut i,uolet vaimonsa
vanhempien omaisuudesta, eikö h ä ­nen
tarvitse siinäkään tapauksessa
huolehtia vaimonsa vanhemmista? —
T i e t o a haluama.
:. .»Vastaus I / a k i ei s i i h e n velvoita m u l ­t
a k u i n vanhempien lapset. J o s v a i ­molla
o n s i i h e n ' edellytyksiä, .'on faft-nen
osallistuttava toisten l a s t e n k a n s ­s
a t a i yksinään vanhempiensa h u o l ­tamiseen.
E l l e i omaisuuden l u o v u t t a ­mista,
ole tehty siinä mielessä; että
»vävy h u o l e h t i j v a i m o n s a vanhemmista
el hänellä ole mitään velvollisuuksia
siinä suhteessa.
Mitä muut sanovat
S E K I N O N M A H D O L L I S TA
S i i h e n mennessä; Jolloin tulee se a i ­k
a m i l l p i n heikot perivät m a a n , n o u ­sevat
verot • niinv k o r k e i k s i , ettei ole
enää mitään p e r i t t ä v ä ä .— United
M i n e Worker8 J o m n a l.
Y K S I N K E R T A I S T A JÄ H E L P P OA
Uutistiedoissa k e r r o t t i h i p e r j a n t a i ­n
a k a u p p a - Ja teollisuusministeri C.
D. Howen maalanneen ruusunhohtoi-
Sen kuvan Canadan talouselämästä
vuodelle 1D5Z. Pitäen mielessä suu­ret
hinnankorotukset, lisääntyivät. v e ­rot
Ja muut siunaukset. Joista saam­me
kiittää m i n i s t e r i Howen varustau­tumisohjelmaa,
meidän mieleemme
tuTi ^ashlngtön Daily Ne\vsln l a u ­sunto!
" K a i k k i mitä demokraattipuolueen
pitää tässä' vaalitaistelussa todistaa,
on vain se, etta Inflatlo o n v a u r a u t ­t
a . " •
USÄ:n kieräily
vankien vailfto-kysymyksessä
Sotavankien vaihtamiskysymys on
y k s i niistä kysymyksistä. Joissa U S A
o n K o r e a n asian-käs-ttelyssä h a r j o i t ­tanut
kaikkein : s u u r m t a kierailyä;
•Kenraali Bidgwayri antamien Ja- p r e ­s
i d e n t t i T r u m a n i n vahvistamien o h ­jeiden
mukaisesti toimfva : U S A :n
v a l t u u s k i m t a Panmunjonissa o n i l ­moittanut,
että U S A o n valmis p a -
i a u t t a m a a n vain 70,000 vankia sen
hallussaolevista- 170,000 vangista. T ä ­män
oikeuttamiseksi he esittävät
Väitteen, että 100,000 •vankia et ole
h a l u k k a i t a palaamaan K o r e a a n / t a i
K i i n a a n Ja että tutkimukset ovat v a h ­vistaneet
täm^n.
Nämä " t u t k i n y t k s e t " o n suorittanut
Chiang. K a i - s h e k i n Ja Syngman
R h e e n upseerit, elka puolueettomat
t u t k i j a t . O n myöskin muistettava,
että k a i k k i e n valtakuntien V. 1949 a l ­l
e k i r j o i t t a m a n Genevan sopimuksen
mukaan - tulee k a l k k i sotavangit p a ­l
a u t t a a rauhanteon Jälkeen.
P A A S T I K I S S A N P U S S I S TA
iNew Y o r k Herald T r l b i m e päästi
h u h t . k u u n 26 pnä Icissan pussista, l a i .
natessaan Panmunjonissa olevan U S
A : n edustajan eversti George H f c k -
m a n i n ku'jeenvaihtajille antamaa
lausuntoa; jossa' sanotaan " . . . >Me
asetimme määrän n i i n pieneksi, että
he etvät v o i hyväksyä sitä."
K u n vankien kuulustelua suoritet­t
i i n KoJesaareUa;: missä U S A pitää
n anfcien s u u r i n t a ryhmää, puhkesi k a ­p
i n a jonka a i k a n a 7 3 v a n k i a t a p e t t i in
Ja suuri Joukko : h a a v o i t t u i . Tästä
k i r j o i t t a e s s a a n sanoi 'Manchester O u .
ardtan ( E n g l a n t i ) : " K a p i n a puhkesi
Etelä-Korean seulontakomitean olleS-sa
kuulustelemassa .vankeja; saadak­seen
tietää kenellä heistä o n demok­r
a t i a l l e myotämieUsiä a j a t u k s i a ."
Jean Pare, sähkötyölälsten nnion
varapresidentti, toimi Torontossa
tonkofc. 10-11 pnä pidetyn ranhan-konferenssin
puheenjohtajana. :
Kolme Englannin
ammattiliittoa vaatii
palkankorotusta
Lontoo. — Kolme ammattiliittoa.
J o t k a edustavat n o i n 600,000 B r i t a n ­n
i a n rautatievlrkamiestä ^a t o i m i t ­s
i j a a , päätti viime v i i k o l l a vaatia 1 0
prosentin palkankorotusta järjestö­jensä
jäsenille. Samalla vaaditaan
l a u a n t a i n a kello 1 2 Jälkeen suorite­tusta
työstä puolitolkta aikaa.
Euroopan armeija
epäilyttää Ranskaa
P a r i i s i . — Johtavalla, p o l i i t t i s e l la
t a h o l l a suhtaudutaan epäillen Euroo­p
a n armeijaa koskevaan sopimukseen.
Vasemmistoradikaali Bonnefous on
Infanmation "lehdelle kertonut^ ettei
sopimuksen parafoiminen sido R a n s ­k
a n parlamenttia Jonka pidättyvä
k a n t a o n t u n n e t t u j a j o k a viime k ä ­dessä
teliee ratkaisevat paatokset.
Bonnefous on kansalliskokoiiksen
u l k o a s i a i n valiokunnan puheenjohta­j
a .
Toronto; Ont. — Toukokaun 10
j a 11 päivinä, pidettiin'täällä Ca­nadan
RaoliankongTessin järjes­tämä
konferenssi rauhan, aseis­tuksen
vähenfäxttlsen'-ja- vapaan
kaupan puolesta^ Konferenssiin
. osalUstoi 2318 varsinaista edosta-
Jaa kaikista osista maata,. Atlan­tista.
Tyynenmeren ruifiilu»Ue,
edustaen palkallisia raohankomi-
; teoita, uniolta^ kansallisia kult^
tanrijärjestöjä sekä multa seuro­ja,
ryhq)lä ja järjestöjä^ Edus­tajien
jonkossaoU Ihmisiä monil­ta
erilaisilta elämän aloilta,'pää­asiassa
tletcnliln työläisiä ja far­mareita,
matta sen ohella myöskin
lukuisia toimitsijoita, opettajia,
pappeja, lääkäreitä jne. Hyvällä
syyllä voidaan. sanoa .Canadan
rauhaarakastavien kansanjookko-jen
olleen ednstettuna tässä val­tavassa
konferenssissa. :
Varsmaiset äconferenssin istunnot
p i d e t t i i n Massey.rhaali&sa lauantama
j a sunnuntahia; mutta pexjjantai
päiväkin elettiin jo konferenssm
merkeissä. Edustajien rekisterömti
o l i menossa k o k o ipäivän. Bath«rstT'
•kadun Yhdistyneellä kirkoUa /ä" i l ­l
a k s i ohvat p a i k a l l i s e t rauhanystavat
Järjestänest samaan paikkaan m u i l ­t
a paikical^unniita saapuneiden ediisr
taijien • vastaanotto- j a tutustumis-tiIä'iiUää'en.
Jo tässä tilaisuudessa
saattoi Qielpostf h a v a i t a sen yleisen
innostulcsen, ~ J o k a konferenssm k u ­luessa
jatkuvasti -lisäänityi. saavut­taen
ihölppurisa (Rlatple Leäf Garde-n
i l l a s u n n u n t a i - i l t a n a pidetyssä v a l ­tavassa
jöukkdkouksessa.
K o n f e r e n s s i n varsinainen istunto
a l k o i Massey-ha"allssa lauantaiaamu­na.
Konferenssin avasi Rauhanäon-gressin
varajpuheenjohtaja J e a n Pare,'
Joka myö&krn toimi kc&o a j a n konfe­renssin
ipuheenjöritaijana. Ollen hän-erikoisen
sopiva s i i h e n toimeen koska
konferenssin keskusteluissa käytettiin
r a n s k a n - j a e n g l a n n i n kielillä j a liän
o n halnvinaisen jou&tava naiden kie­l
i e n rinnakkaiseen käyttöön.
Rauhankongressin puheenjohtaja
t r i James G . E n d i c o t t avauspuhees­s
a a n k i i n n i t t i edustajien hucmiota
valhtsevaan k i r e a a n tilanteeseen, ja
n i i h i n tehtäviin, j o l t a se asettaa k a i ­k
i l l e rauhanpuolusta^jille yksilöinä Ja
heidän ijärjestöineen. .
A l u s s a hän k i i n n i t t i huomiota r a u ­h
a n l i i k k e e n j a t k u v a a n kasvuun. " T ä ­mä
on rauhanpuolustajien neljäs
k a n s a l l i n e n konferenssi. Jokainen
vuosi oo osoittanut rauhanliikkeen
edistystä >ja kasvua- maailmassa, j o s ­sa
tummat sotapUvet katy-^t yhä
mustemmtksl. M e votmme epäröi­mättä
sanoa; ctbä
ihmiskunnan ainoa toivo lepää
kansojen.voimassa hajoittaa nämä
Konferenssiin osallistui 2,818 edustajaa
monilta elämän aloiita^ — päättäjäistilaisuudjessa
Maple Leaf Gardenissa 10,000 ihmis^.
putulokseen; etta ikaikklen kar.Tojen
tulee scpia ratkaisemaan erimieli-syy-
tensä neuvottelemalla. j a : elämään
sovussa r i n n a k k a i n ; l i u o l i m a t t a s i l ta
minkälaisen y h t e i s k u n n a l l i s e n J a p o - '
llittisenjätrjesuehnän a l a i s i n a he elä-r
vät. K u n y l e i n e n ' m i e l i p i d e Cana-;
dassa j a m a a i b n a s s a ; yleensä oma;k-suu
-tämän ; rauhan^omaisen rirmak-,^
kaisolon periaatteen Ja^-puolustaa s i -|
t a , n i m sotka^ei tule. J a kimUamä
periaate sisällytetään; v i i d e n sumnfäl­län
. väliseen ra^lhansop£mukseen, j o ­h
o n muut hallitukset voivat yhtjyä;
n i i n s i l l o i n iaiikad sotaa valmistelevat
ryhmät v o i d a a n : eristää j a hävittää
j a -ihmisyys tulee voittamaan-.**',
K u v a t e s s a a n Canadan j a .toisten-länsimaiden
n y k y i s t a suuntausta hän
s a n o i : "Nykyinen ; v i r h e e l l m e n tie
j o h t a a m a a i l m a n taloudelliseen k n i -
sim, patoaa m a a i l m a n ikaupan, a i ­heuttaen.
: työttömyyttä, s • pakolttaen.
tiedemiehet valmistamaan vaimeita
kansojen^ Joukkotuhoa; varten Ja
aseistaen uudelleen m i l i t a r i s t i s e t ja
fasistiset 'ainekset Saksassa j a J a p a ­nissa.
IMeidän maamme turvallisuus
ei ole tällä tiellä.vAseistautumlskll-p
a i l u on cpätolvoisuuden. •filosofiaa,
varariklkoisuuden myöntämistä; se
osoittaa kyynilllstä.. epäluottamusta
-Ihmiskuntaan, se o n n i i d e n polltiikT
k a a j o t k a käärivät.nkkauksia aseis­tautumisesta
s a m a l l a kun k a n s a kär­s
i i p u u t e t t a j a k u r j u u t t a .
" K a i k k i kansankerrolcset — hike-m
i e l i e t , f a r m a r i t j a . teolllsuustyolai-set
— tuntevat aseistautumiskilpai-lur^
aiheuttaman puristuksen j a k y l ­män
sodanfaiheutteunan- lamaannuk­sen
~ liike^elämässä; Aivan samaten
; tulevatckaikklskansänkerrokset h u o -
kaaaraan helpotuksesta Ja siirtj-mäan
tielle k o h t i taloudellista t u r v a l l i s u u t ­t
a , k u n s o d a n löika poistetaan."
V a n n a n a rauhanliikkeen lopulli­sesta
voitosta hän s a n o i:
. ^"Kvn me^lnuistamme, että rau-.
' hanliike el ole vain. canadalainen
ke, joka järjestyneenä liikkeenä jo
^ käsittää 'enemmäi^ koin pnofet
maailman llmdristä--^-knn:mois-
.tamme, e^tä tämä t>n : liikettä
maailman ranhan paolesta,- osat-listuen
siihen kaikki kansat; joita
yhdistää; rakkauden' ja ystävyyden
siteet, jotka,: eivät tunne mftään
'esteitä, niin me käsitämme' taimin
ihmlsbontaa käsittävän lilklnen
' sunrenmolsen' voiman Se on to­dellakin
lilltettä joka edustaa prö-fettaln.'
taiteilijain, kfrJalUiain ja
ihmiskunnan -johtajain' vuosisa­taista
toivetta — koko.. Uunl^nn-nan
toivetta yhdistyneenä raahas-sa
ja ystävyydessä katsomatta
rotuun; väriin tai uskontoon"
•Hän esitti konferenssin'käsltelbä-
Väksi k o i m e pääkjysymystä: kysymyk­sen
aseistuiksen vähentämisestä, k y ­symyksen
m a a i l m a n kaupasta j a k y -
s j m y k s e n n r i i d e n s u r v a l l a a i välisestä-r
a u h a n s o p i m u k s i s t a , - ; / selostaen s a ­m
a l l a naiden fcysymysten ratkaisevaa
mea-kitystä taistelussa . r a u h a n , p u o ­lesta.
Tämän fjälkeen esitettim konfe-reiissille
Saapuneet tervehdyssähkect
j a -kirjeet, joita oli saapunut e ri
osista maata ja osaksi muistakin
maista' K u n «vielä oli ^ a l i t t u kon­ferenssille
tarpeeHiset tdPiikunnatja
t o i m i t s i j a t o l i km , t u l l u t •päi\^llislo-man
ailca. • "
Hrcpaiväistunnon tycjäJJestyksessa
o l i ensumnäinen-;^ k o h t a v a r a f t t r Y h ­dysvaltain
räiihanliiJtkeöi* -veljes-:
e d u s U j a n tenrehdj^ä v a i t e t t ; - j o n to
tri O u B o l s t a p i t i esittämään; Cana­d
a n siirtolaisvirkaillfat kmtenkin
edellisenä päivänä estivät hänet saa-;
pumasta konferenssim. : p a l a u t t a en
hänet «takaisin 1Mältonm:lent<&^
tä. Tervehdys e i k u i t e n k a a n jäänyt
esittämättä sillä m r s . M a r y Russack.
New Y o r i d s t a , 'Joka o n yksf Y i i d y s -
vältain Tauhanlilkk'feen . h u o m a t t a ­vampia
toimitsijoita, oli jotenkin
päässyt Uvahtamaan siirtölaisvirkai-.
l i j a h i sivu. Ja hän esitti konferens­s
i l l e tervehdyksen Y h d y s v a l t a i n rau^
hanpuolustaJUta'.*. Tervehdylcsessään
hän huctnautti, että
. vaikka Yhdysvalloissa tänäpälvä-nä^
onkin maaliman .kUbkeimmät
' sodanvalmlstajat. niin-Yhdysval­tain';
varsinalnen kansa ersolnr
. kaan' halaa sotaac.- Päinvastoin;
se haluaa: raohaa' ja puolustaa - s i ­tä
vointinsa mnliiaan
K o n f e r e n s s i otti vastaan tervchdyk--^
sen voimakkain, suosionosoituksin.
- Seuraavat (part t i m t i a käsitteli
konferenssi nuorisoa kosikevia iQrsy-mykslä.
Nuoriso asetti oman pu^
iheenjcrhtajansa / ja p i t i yleensä'; isän­nyyttä
konferenssin menossa. P u ­heenvuorojen
käyttäjien ikää tosm
e i tiedusteltu. K a i k k i edustaijat v o i ­vat
p u h u a , m u t t a ' keskustelu köhdis-
— J A ~
T Ä T Ä I
O L L P I D E T T X V A KIIBETT*
H e r t t u a o l i partaa a j a t u e s s a a , l
n u t haavan j a laä&äri k u t s u t i i a ^"
reesti palkaUe. '
Lääkäri saapm. tutki haavaa h\
soitti apulaiselleen joUom sjTitu JL
/ a a v a keskustelu: ^ ^ ' l
— Tuo heti antamani reseptin »3
kaiset lääkkeet.
— Onko asia. kovin vakava? '
— O n se, s i l l a jo-: et kiirehdi ehta I
se n a a i f n u parantua umpeen
• 9 »
M O N I M U T K A I S E S T I
J u s s i : "Voisinkohan saada satcoi.'
suojan,: jpöka lamasm sinulle viinJI
v i i k o l l a . " ^
' M a t t i : — K y l l a p a sattui Uävästj.
sillä l a i n a s i n sen juuri tuttavalleni.
M i k s i -juuri n y t sitä tarvitset?"
J u s s i : " E n sita itse tarvitsekasm
m u t t a mies •jolta, lainasin sen, sana |
tarvitsevansa sita."
t e t c i in nuorisoa koskei-iin kysynjt-s
i h i . .Nuoret;alkoivat istiintonsa lau.
l u l l a da pitivät.yllä hilpeää mielialaa
koko istunnon ajan, mutta keskus-t
e l i e n s i l t i asioista vakavasti ja asial­lisesti,,
tuoden esim monia täAejiä
a s i o i t a jotka vanhemmilta edusta­j
i l t a ehkä olisivat jääneet esittä-m-
lttä.
Täcnan jälkeen konferenssi j ^ a n -
t u l seitsemään e r i jaostoon:
• l . Taiteet, tieteet ja oppineisto
r a u h a n puolesta,
•2. B a s i l l i s o t a,
. 3 . S a k s a n kysymj-s,
4. M a a i l m a n aseistuksen väiientä-mlnen,-
5. S o t a a n valmistautumisen väilni-
'tus n a i s i i n , lapsun ga koteihin,
6. M a a i l m a n kauppa,
7. B a u l m Tyynellämerellä.
Nämä jaostot käsittelivät näiden
e r i k o i s k y ^ r o y s t e n osuutta ja merki.
• ( J a t k u u 3. sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
Terveisiä Yhdysvalloista
pilvet'jap päästää rauhan ja ystä­vyyden
kirkas aurinko paistamaan
. ; ; . Tänäpäiväna v. 1952, me voim­me
tyydytj^isellä todeta^ että maa-h
i h n a n rauhanvoimat ovat ehkäis­seet
atomlsodatt. Me olemme voit­taneet
neliä vuotta ranhsa. Tämä
onsuuri saavutus. Meidän tar­koituksemme
täällä on jatkaa nä-
. mä neljä vaotta jatkuvaksi ja
- kestäväksi rauhalcsi."
Siirtyessään käsittelemään rauhanr
liiiöceen laajentamisen välttrfmatte-myyttä
p i i h i ^ a s a n o i : **'Mefdan p y r k i -
moTksemme tulee olla käyttää "^falä
konferenssia k a i h i e n rauhaan tSti-täavicn
-«•ilalstcrt aniehipitelden- H -
m a i i u p a i k k a n a . • Pyrkimyksenämme
tulee o l l a paasta konferenssm lopul=^
l a päätöksiin. Jotka yhdistävät kaik^
k l eri mielipiteet. Olen va&uutettu,
että vapaai. j a a v o m i e U n e n - k e s k u s ta
tulee 'johtamaan tällaisiin paatölc^
s i m . • .-'..•>-•
"•Mflkä o v a t - m a a i l m a n r a u h a n tSx^-
keimmät edellytykset? Jokainen J6*
k a - valtavasti -'harkitsee - näitä- k : ^ - -
m>'lcsia voi päästä v a m yhteen lop-
Yksi tehokkain keino Canadan demokraattisen faallitusj*ärjestel-^:
män puolustamiseksi — ja juuri siitä on loppukädessä' nyt - kysymys
— oivse, että autetaan aineellisesti ja moraalisesti Canadan Oikeuk­sien
Liiton (iLDR) työtä ja toimintaa. '
A U c k l r j o i t t a n e e l l a o l i k u n n i a pistäy­t
y i veljeslehtemme Tyomies-Eteen-.
päin vuosikokouksissa; j o t k a p i d e t t i in
v i i m e v i i k o n vaihteessa Superionssa,
W i s .
Siellä o l i k o o l l a edustajia m m A t -
l a n n i n k u m T y y n e n m e r e n r a n n i k o l ­t
a k i n , mutta pääasiassa k u i t e n k i n l ä ­hempää,
lehden kotipaikan liepeiltä.
N a i s i a tuntui olleen runsaammin e-dustajma
k u i n miehiä, m i k a o n i l a h ­duttava
llmjö;v E d u s t a j a t olivat etu­päässä
vanhempaa 'väkeä m u t t a j o u ­kossa
o l i huomattavasti nuorempaa­k
i n väkeä — t a m a n vuosisadan l a p ­s
i a . Eikä n l i t a vanhempiakaan m i ­kään
vanhuus vaivannut s i l l a h e t u n ­t
u i v a t _ o l l e en virkeä t a j ä toimeliasta
väkeä, j o t k a olivat viime «vuonna k e ­ränneet
k a i k k i a a n lähes. 8,300 d o l l a -
r.'a'lehtensa hyväksi.
K o s k a se s a a t t a a ' o l l a . tarpeellista
n i i n totean tässä, että veljeslehtem­me
Julkaiseminen käsittää kaksi eri
yhtiötä. VaTsinaisena kustannusyhtiö­n
ä on A m e r i c a n F i n n i s h Publishers,
Joka p a i n a t t a a lehden Työmies S o c i e ­t
y n kirjapainossa. S a m a pitää p a i k ­kansa
myöskin Naisten V i i r i i n n ä h ­den.
T}'ömies^Cteenpäln täyttää ensi k e ­sänä
(1953) 50 v u o t t a j a y h d y s v a l t a ­l
a i s i l l a tovereillamme o n .tarkoitus
j u h l i a ^tätä saavutusta asiaankuulu­v
a l l a tavalla. E l l e n ole v a r s i n vää­rässä
o n Työmies-{Bteenpäin tämän
mantereen v a n h i n suomalainen sano­m
a l e h t i ja a i n o a Y h d y s v a l t a i n suo­m
a l a i n e n lehti, joka on omaksunut
vastustavan k a n n a n W a l l S t r e e t i n i m ­p
e r i a l i s m i n pyrkimyksiin nähden.
L a h d e n päätoimittaja (Mike Västilä
m a i n i t s i k i n tästä' a s i a s t a esittäessään
toimituksen selostuksen kokoukselle.
Hän sanoi tästä a s i a ^ mm. tähän
t a p a a n : .•
" • N i i n , olisimmehan mekin voineet
lahtea esim. R a i v a a j a n ta;yoin k u l k e ­maan
tämän taantumuksellisen ryö­p
y n myötävirrassa siinä toivossa, e t ­tä"
s-ten välttyisimme k a i k i l t a hyökr
käyksiltä jä k a i k i l t a iskuUta, j o i t a ön
JO a n n e t t u j a j o i t a valmistetaan a n ­nettavaksi
kalkille__maassaxnme nou­sevan
f a s i s m i n jä~suurpääoman sekä
hälhtuksen taantimiuksellisen. p o l i ­t
i i k a n arvostelijoille. Näin tehtyäm­me
me tänä päivänä R a i v a a j a n Ja
muiden tässä maassa ilmestyvien suo­menkielisten
lehtien tavoin ylistäi­simme
T r u m a n i n h a l l i t u k s e n i m p e r i a -
!'stlsta ulkopolitiikkaa, sen sodan­käyntiä
K o r e a l l a j a k a i k k e a sen ä r -
hentelevää s o t i l a a l l i s t a , d i p l o m a a t t i s ­t
a j a k a u p a l l i s t a ivouhottelua muu­a
l l a niaallmassa, ylistäisimme • S m i t h
j a M c C a r r a n l a k e j a j a n i i d e n käyttöä
tietoisia sodanvastustajia Ja m i l l t a n t -
t i s i a työväenmiehlä sekä - n a i s i a v a s ­t
a a n Ja vtihingonilosta; ilkkuisimme
a i n a s i l l o i n k u n j o l t e l dn sodanvastus­t
a j a l l e t a i t u n n e t u l l e työv^nmiebelle
mätkäistään vankila-tai k a r k o l -
tustuomio. 'Mutta . . . olisiko tämä
joukko koolla t a a l l ^ tänä päivänä,
JOS olisimme tehneet siteh? T a i o i k e ­a
m m i n : O l i s i n k o minä Jä työtoverini
toimittamassa teidän lehtianne, jos
olisimme lähteneet tuolle petolliselle
tielle? (Emme v a r m a s t i k a a n o l i s i ."
• • •
K o k o u k s e n jälkeen o l i a l l e k i r j o i t ­taneella
tilalsuus^päasta Työmles-
E t e e n p a i n - lehden taloudenhoitajan
E r n s t K o s k e n k y y t i i n ' k u n käytiin
k u u l u i s a l l a Mesaba-alueölla. jossa
mm. suomalaiset o v a l - k a i v a n e e t r a u ­t
a a , ' j o k a o n o l i o t eräs Y h d y s v a l t a in
kehityksen petusedell^yksiä.- Kävim-^
me j n m . H i b b i n g i s s a , jossa väitetään
olevan maailmän-.suurimman r a u t a -
avokaivannon. joka o n 4 7 5 - j a l a n sy-,
vymen j a n o i n kolmen m a i l i n p i t u i ­nen.
Siellä j a V i r g i n i a n t i e n o i l l a o li
r a u t a k a l v a n t o j a toinen toisensa k y l ­jessä:
Suomalaiset kaivosmiehet
ovat menettäneet terveytensä, jopa
henkensäkin näissä kaivannoissa k a i ­vaessaan'
r a u t a m a l m i a mikä o n o l l ut
Y h d y s v a l t a i n terästuotannon j a m a h ­tavuuden
k u l m a k i v i . M u t t a siitä h u o ­l
i m a t t a löytyy maamlestemme kes­kuudessa
ihmisiä. Jotka vaativat, että
suomalaisten Ja m u i d e n siirtolaLst^ö-lälsten
pitäisi alistua nöyrän orjan
asemaan, pitää suunsa k i i n n i , s i u n a ­t
a v a l l i t s e v a järjestelmä, eikä t a i s t e l.
l a n k a n miesten t a v o i n vapautensa Ja
onnensa puolesta, yhdessä; muiden
Y h d y s v a l t a i n työläisten kanssa.
H y i sentään, sellaiset apostolit ovat
häpeäksi Suomen k a n s a n v a p a u t t a Ja
o.keutta r a k a s t a v i l l e tytölUe J a pojUle.
OElauta-alueella saimme nähdä m m .
V i r g i n i a n kuuluisan sosialistiooppe-r
a n . k o m e a n -talon, joka o n t o d i s t u k ­sena
suomalaisten raudankaivajaln
k u l t t u u r i h a r r a s t u k s i s t a , m u t t a joka
o n nyt v a l i t e t t a v a s t i joutunut osit­t
a i n juustotehtaaksi, taantumulJseH*
t e n käsiin. Mikä todistaa taantumuic-sellisten
palvelevan mammonaa ja
työntävän k u l t t u u r i n sivuun. Sam^-
l a i s i a tapauksia o l i alueella muitakm
sillä useita kunnallisia kulttuunices-kuksia
6n myyty täi vuokrattu paita­tehtaiksi
yms. matcrialistisun tarkoi-
, t u k s i i n .
Sivumennen sanoen ovat Mesaoa-f
e h s s in rautamalmirikkaudet, ainakm
mikäli paras j a r i k k a i n rautamalmi on
kysymyksessä, muutamien vuosikjffl-riienlen
jälkeen loppunut. SUtä
t u u k h i , että Y h d y s v a l t a i n teräsparoo-n
i t Jiavlttelevat parftaiUaan rautamJ-
. m i a t a a l t a Canadasta, Steep B o d ^
L a b r a d o n s t a y.m. paikoista. wau
S t r e e t i n j a tcräsparoonien kynnet sy-hyvät
Canadan luonnonrikitauksien
tähden Ja C a n a d a n hallitus on anta»-
f unut Y h d y s v a l t a i n imperialistien ia-k
o i j a k s i sitoa toivossa, että saisimme
olla eräänlaisessa nuoremman ynt-»*
n i i e h e n asemassa j a saisivat siten ^
s a n niistä riistovoitoista, i^^^-^^l
S t r e e t i n imperiahsmi saa C a n a ^
r i k k a u k s i s t a ja Canadan Icansan
työstä- —
T a i s t e l u rauhan puolesU on laja»
eteläpuolella myöskin paivan W
mys. sillä rakentuuhan .WaU Strw
nykypäivien p o l i t i i k k a ^^^^
aan sotaan j a s i i h e n valmistumis^
v a i k k a Y h d y s v a l t a i n kansa bzDO»
rauhaa k u t e n k a l k k i muutkin ^ ^ f ^ .
K o k o u k s i i n - o s a l l i s t u n e e t k f l * "'
viedä C a n a d a a n r a u h a n taistelun
veiset. K u n Canadan S U O B » ^^
itohnhrat rauhan puolesta
he- myöskin . Y h d y s v a l t a i n suoma»»-
ten, k u t e n k a l k k i e n muidenkm onno
i a l ? y v l w o i n t i a . —Kalle T ö ä . _