Vapaus, November 3, 1928

              V A P A U S
A. TAULA. B. A.
. T O t M I T T A l A T »
TEXHtmEM. H. SCLA- B. FEHKOSOEÄ
1 tk. « U ^ C U u tZJIk t fck. »1.7S K l kk. 1XM. ~- ^fnHuA» )a
1 «k. t M I 6 kk. «3Ja; S kk. SM» {• > kk. tlM.
imOTCSBISIIAT VAPADDESSA:
«UK» ka»u. ttM kakal kMtaa. — A*leite« •OaMtakM* SBE. SS3.51lte.TS.. »km... ~ * ^.'.^Sf?
fte. kft». i•UM»kS tiaBM)luaw « k- atrOtaaaa. krrf-. .T gjäSitB. BaBi w*ltf.if a1k»a . l a- in M iia mMnf\m tm. «•"""'•"«»
t H M taaaarii Iiba«ty BlJMhi». » Lanui S c ^ F J i d a i Mtt. F. '» a«s puolia»!, y»*-
a b «laMOii I. V. KARNA5T0. UUlcMnkaiUj.
Neuvostoliitm vihollinen ei lepää
Suuri ja asioita hyvin tunteva
saksalainen lehti "Berliner Tagc
bladt" on jiilkaissut skandaalimaisia
paljastuksia ranskalais-puolalaisista
: suunnitelmista Neuvostoliittoa vas­taan
ja valmistelutöistä hyökkäystä
varten sitä vastaan. Lehdessämme
tiin jo kerrottu näistä suunnitelmista,
V joita "järjestämässä on joku aika sil^
ten ollut ranskalainen kenraali Le-ronde.
„ Nämä ^'Berliner Tagebladtin" il-motukset
ovat aiheuttaneet oikean
tulvan vastaväitteitä puolalaisen leh-diston
taholta. Kaikki ne yhteen,
ääneen väittävät, että nuo tiedot ovat
'ainoastaan tyhiniä Ja Järjettömiä
päähänpistoja, jotka aiheutuvat sii­tä,
että :*'Saksa pelaa Neuvostoliiton
kanssa", ja että Saksa pelkää Neu­vostovallan
ja Puolan lähentymistä
j.n.e.
Kuitenkin on tunnettua, että aino­astaan
pässinpäät uskovat sanoihin.
Ja vielä vähemmin on uskomista
paanien Puolan ja sen lehdistÖ/i sa­noihin.
Tosiasiat osottavat, «ttä Pii-sudsld
palasi hiljattain Rumaniasta,;
missä hän virallisesti "lepäsi", viet-:
taen lepohetkensä varsin omituisesti.
Ja muutkin; kuin saksalaiset lehdet
kertovat, että Pilsudsfci oli Ruma-niassa
neuvotteluissa Puolan ja Ru-manian
yhtenäisestä käytännöllisestä
toimintasuunnitelmasta Neuyostoliit-toa
vastaan.'' Tästä on ^varovaisesti
pidkseen käytännöllisestä toiminnas­ta
vastaisessa tabtelnssa Neuvosto­liittoa
vastaan. Samaan aikaan har-jottaa
Puola avoimesti vihamielistä
politiikkaa Neuvostoliittoa vastaan,
kuten osottaa esimeridksi Paolan
ulkoasiainministerin Saleskia hyök­käykset
Mitä aktiivisimpia valmistelutöitä
suoritetaan myös itse Puolassa, vai
lan keskittäminen yhä enemmän Pii
sudskin kasiin (jossa suhteessa pu
hutaan hänen kuninkaaksi julista­mistaan),
koko maan . sotilaallistut'
taminen, kärjistynyt taistelu vallan­kumousliikettä
vastaan, — kaikki
nämä ovat osia sodan valmistuksesta.
Täten me näemme, että vihollinen
ei lepää, vaan valmistautuu voimak­kaasti
toteuttamaan veriset suunni­telmansa.
Vaikkakin ylläkerrotut
tiedot :PiIsudskin matkasta eivät an-nakaan
täydellistä kuvaa, asipsta*
ovat ne kuitenkin perusteiltaani oi­kea^.
Ja vaikka Ranskan ja Puolan
keskinäiset suhteet eivät olekaan niin
Ivjat kuin miltä "Berlmer Tage-bladtista":
näyttää, ja vaikka sodan
valmistaminen 'Neuvostoliittoa vas­taan
ei käykään niin yksinkertaisesti,
helposti ja nopeasti kuin lehden tie*,
donannosia voisi päätellä, niin kui­tenkin
on kieltämätön tosiasia, että
sellaiset suunnitelmat ovat olemassa,
ct(ä' niitä voimakkaasti to[teutetaan,
ja että Pilsudskin Puola on jo kauan
, aikaa ja herkeämättä Ranskari joh-kertonut
Rumanian upseeriston lehti ^^„^ jatkanut sodanvalmisteluja ja
**Universul , ja ovat siitä lörpölel-i^j^^g^-^ rintaman muodostamista
leet myöskin Puolalle', ystävälliset ,\euYostoliittoa vastaai.
Toronto !^ viH)tta ä t r a ja Djlyäan
Toronton asukasluka 20 v. taka­perin
oli iKdmentaft tuhatta; tänään
se OD seltsemSnsadaa tntannm pai-koUla.
Suomalaisia silloin oli aUe
Jcalidmsadan; tällä kertaa väitetään
Torantoesa asuvan kunsitnliatta suo­malaista.
Tämän kizjottajalla ei ole
tarkkoja tietoja suomalaisten luku­määrästä
kaupungissa, mutta olipa
cLiten hyvänsä, niin meillä on laaja
työmaa edessämme, sen agitatsionilU-sessa
merkityksessä.
Mutta olemmeko suorittaneet teb-tävämdle
tässä laajassa, meille välttä-mätt&
nässä-työsia? Olemmeko kou-luuttanöst
itseämme tehtäviimme?
Olemmeko ylläpitäneet itsdcritiikkiä
koulumestarina? My&inettäköön, et­tä
me arvostelemme. Bbitta meidän
axvostelumme on 90 prosenttia pikku­porvarillista
ja 10 prosenttia .pro­letaarista
arvostelua. Se on pikku­porvarillista
arvostelua, kun me ase-tamn:
ie toisten työt kritiikin alaiseksi.
emmdEä salli, että kukaan hucHnaut-taa
meitä meidän edesottamislstam-me.
Proletaarista itsekritiikkiä on'se,
että me tarkistamme oman persoonal­lisen
luokkakäsltteemme. Ja toimin­tamme
*toi5ten työläistoverelden kes-
Icuudessa, tehdäksemme proletaarisel­le
luokkaliikkeelle hyötyä tuottavaa
iyjStä/ Jos otamme huomioon; yllä­olevat^
seikat niin työmme tulee var­masi
IjDoenestymään Ja tarpeettomat
kahnaukset Ja väärinymmärrykset väf-tetään.
Palataksemme varsinaiseen asiaan
onmeidän tarkistettava lähtökohtaam­me
20 vuotta sitten.
Senaikaisilla suomalaisilla työläisillä
suifrIIIe kuin jdenillekin porvsreQIe on
yhteistä se; .että heille on vallitseva
yhtfrtskmrtajäijestelmä parhain. Onko
se vahinko, että porvarillistuneet ai­nekset
ovat^ vetääntyneet syrJSän?
Mrirtän käsityksemme mukaan siitä
on Iq^JNy, että ne eivät ole sairau­dellaan
myrkyttämässä laajempia
Joukkoja.
Ketkä jatkavat niiden tehtäviä. Jot­ka
ovat xdleet yhtämittaisesti val­jaissa,
mutta Joidenka vuoro on
muuttaa ilmiseen lepoon ennemmin
tai myöhemmin? Onko nuoriso va­listanut
itseään? Ikävällä täytyy
tunrnzstaa, että nuoriso ei ole kas­vattanut
itaeään proletaarisessa ben-
Se vain tanssii. Me emme
Sonebit siirbHiiaakansat ber£irät t a b t ^
KhrJ. Ahmed A l i
voivotellaan lakkaamat^ Keisari
kirjoitti leimuavan arbkkelm BansKan
siirtomaapoliäikan johdosta . mutta
tahdo kieltää nuorisoltamme tanssia
Mutta me tahdomme sanoa, että nuo­risolla
on tulevat tehtävät, joita var­ten
sen on valistettava itseään. Nä­mä
velvollisuudet voivat olla Ohem-pänäUn
kuin me luulemme niiden
oli' proletaarisen työväenliikkeen tun­temus
ja sen hyväksi työskentely niin
yhtenäistä; että se tulee pysymään
historiallisena merkklseikkamu Oliko
tähän tekijänä . siUoisen Venäjän
tsaarihallitiiksen ruoskan .iskut suq-malaisten
selkänahoissa,.: vai oliko se
vato seuraelämän puut^. Joka työnsi
suomalaiset tsröläiset työväenliikkeen
vaikutc^pihihi? Olipa tekijät' mitkä
tahansa, niin tilanne' oli slQoin mon­ta
vertaa suotuisampi k^in tänä päi­vänä
vallitseva tilanne.
Tksi liliomattava ilmiö on olemassa,
ett4 moni silloin mukanaolleista on
vajonnut pikkuporvarilliseen yksUöUi-syyteen.
Proletaarinen luokkataiste-lulilke
on heille liian radikaalista. Niin
olevan,
rramän maan työväenliikkeeseen t u ­tustuminen
Ja täydellisesti sen käsit­täminen
ottaa vissin ajan uudelta
tulokkaalta. aiksiiS on välttämätöntä
olla kaikella tarmolla siinä mukana
Ja liittyä työalansa taJoudeUisiin Jär-
Jestöihin. Jotkut sanovat unioon Uit-tymisestä
ei olevan hyötyä; tällainen
puolustus on surkein henkisen köy­hyyden
todistus. Tämän todistaa se,
että suuri osa tänne tulleista tovereista
heti liittyvät työalansa miioon, huoli­matta
sUtä vaikka he eivät os^ikaan
maan kieltä. Ovatko ne, jotka 'syjt-tävät
tämän maan työväenliikettä
liiallisesta radikaalisuudesta tai l i i ­allisesta
vanhoillisuudesta, itsekään
selvillä vesillä? Ollakseen irehellinen
täytyy, mjCntää se tosiasia, että^tä­mänlaatuiset
arvostelijat omaksuvat
pikkuporvarillisen maailmankatsomuk­sen.
Heidän näeimäinen tunniistuksen
anto työväenliikkeeUe on vedetty ver­hoksi
peittämään pikkuporvarillisuut-ta.
mutta tämän verhon läpi pro­letaarinen
köyhälistö: näkee p i ^ - '
porvarien vehkeilyt vahingoittaakseen
työväenliikettä Ja nalvdlakseen k a ­pitalisteja;
Siitä huolimata ette voi . työväen­liikettä
nujertaa olemattomiin. Vaikka
voisitteklu sitä hetkellisesti, taannut­ta,;
niin proletaarien tulee olemaan l o ­pullinen
voitto.
VIHTORI ROSS.
Saban konmiiiitisiien vaafitaistelu ja
fyoniaalehdet
K i r j . Getrude Haessler
Jugoslavian lehdet. ; Valheellisella huudollaan" ei puo-
Aasit eivät, voi olla näyttämättä^lalainen lehdistö ketään petä. Jos
korviansa. Nämä pitkät korvat^ näh- p,ioialla on aikomus jierääntyä mie-tiin
aivan selväsU puolalaisen ku- ietiömista hankkeistaan, niin todista-vemöörin
Juseskin puheessa, jossa,koon sen teoillaan' (sen peräänty-varomattomasli
paljastettiin Puolan | mistä emme kuitenkaan missään
valtaussuunnitelmat Ukrainaan näh- näe).
den»
Ranskalaisen kenraali Leronden
.Entistä ; tarmokkaammin punoo
väsymätön vihollinen juoniaan. Mut
maikan - yhteydessä on kerrottava jta kun «e aikoo suunnitelmiaan to-myös
Puolan pääesikunnan upsee^ j teuttaa, tulee se kohtaamaan teräk-xien
matkasta. Baltian maihin, tun-jsisen seinän, proletariaatin panssa-nustellakseen
siellä maaperää ja so- roidun nyrkin.
Saksalaisien kirjailija, Toller, työväen-maasta
Tunnettu saksalainen kirjailija
• Ernst ToUer on vieraillut Neuvosto
liitossa ja palattuaan esitelmöinyt
Tukholmassa havainnoistaan siellä.
jEniten silmäänpistävä oli.Neuvos­toliitossa
Lenin-ihailu, joka oli soo
vuttanut sellaisen asteeni että eräät
'johtavat kommunistit ovat alkaneet
kritiseerata sitä- Mutta Toller inai
nitsi näkevänsä Lenin-juhlinnassa
enemmän Jjuin kansan rakkauden
ilmaisun johtajaansa kohtaan, sillä
Leninistä on tullut nuoren proletaa­risen
Venäjän vertauskuva.
• Toiler toi esiin, että väestön tun­tema
kunnioitus kommunistipuoluet­ta
kohtaan riippui suurelta osalta
cnkarssta kurista, mikä vallitsi puo­lueessa.
Jos jäsen hairahtuu vähem
massakin määrässä ;— jos hänet ta­vataan
vain kerrankin päihtyneenä,
erotetaan hänet' armahtamattomasti
puolueesta.
Esitelmän kiintoisin kohta oli kir­jailijan
kuvaus neuvostoYanldlasta.
Kirjailija itse on istunut vuosikausia
saksalaisessa vankilassa, ja voi siis
paremmin arvostella kuin joku muu
vailkilarefonnien tarkotuksenmukai-suutta.
^
- Neuvostovaltio näkee rikollisissa
ihmisiä, jotka ovat joutuneet rikok­sen
tielle epänormaalisten olosuhtei­den
takia. > Sen vuoksi pyrkii se va­listamaan
vankeja ja tekemään hei­dät
vähitellen yhteiskunnalle kel­vollisiksi
kansalaisiksi. Kaikki ri­kolliset
saavat oppia jonkin amma­tin,
mikä takaa heille vapautuksen­sa
jälkeen varman toimeentulon.
-Vangit saavat: päivisin kulkea va­paasti
vankilassa, saavat tupakoida,
keskustella toistensa kanssa ja heillä
on oma kirjastonsa. Ruoka on eritf
täin hyvää ja vaihtelevaa. Vankila-sairashoito
on erinomainen.
Vangit saavat seitsemän päivää
«vuodessa lomaa ja voivat tällöin
käydä omaistensa luona. Nämä seit­semän
päivää jaetaan sitenj että he
saavat lähteä vankilasta päiväksi jo­ka
toinen kuukausi. Ei tuskin kos­kaan
satn, että vangit karkaisivat
näinä vapaapäivinään, vaan saapu­vat
kaikki määrättyyn aikaan takai­sin.
Naisvankilat ovat erittäin hyvin
järjestettyjä. Äidit saavat ottaa pik-kulapsensa
mukaansa- Lapsille on
varattu leikkipaikka pihamaalla.
Vankien ja vartiain välillä on mitä
parhain, melkein to«'erillinen suhde.
Tällä tavoin valistaa neuvosto­valtio
rikollisia, ja jättäessään van­kilan,
ovat he useimmiten oivallisia
työläisiä. ; Tapahtuu harvoin, että
joku heistä joutuisi uudelleen van-cilaan,
lausui Toller.
Yksikään toveri ei voi unohtaa Sak­san
koidmimisipuolucen viime ouko-kuun
vaalitaistelun erinomaisia tulok­sia.
^ . ^
Yksikään Saksan tovereista ei enem-pHä.
vaalien Jälkeisissä artikkeleissaan^
kuin suusaimllisissakaan arvioissaan
vaalituloksista emmi antaa suurta
arvoa-sille aktiiviselle työlle, Jota teh­tiin^-
työmaalehtien;k^ Hors&
Prc)3chlich lausuu "Punke"-nlmiseij
julkaisun heinäk. 2 p., 1928 artikke
lissaan. Joka luonteeltaan on hyvin
arvostelevsi, Berliinin piirin työmaa-lehdistä
seuraavaa: ^"Puolueellammo
ei ole ainoatakaan kamppailua, jo­ta
voitaisi käydä yksistään asuntokort­teleissa
ja katusolujen välityksellä,
l^ömaasoluissa on myöskin käytävä
jokaista kamppailuamme, joka vaatii
mitä perinpohjaisinta tehdaslehtiem-me
käyttämistä."
Vaalitaistelim aikana Jäxmitettiin
työmaalehtien työtä suuresti. Sään­nölliset
numerot käsitettiin miltei ko­konaan
vaalipropagandaan, mikä oli
yhdistettynä, vaikkakaan ei aina kyl­liksi,
työmaauutisiin ja työläisten vä­littömiin
: etujen ajamiseen. Joillakin
oli erikoisia vaalitaistelulisäyksiä sään­nöllisten
toukok. l,:n p. numeroitten
lisäksi, sellaisia .kuin "Rote Inventure*'
(Punaisia tapauksia), joka juUudstiin
erikoisena vaalitaistelun lisänvunerona
"Angestelltenstimme"'-'nimiselle työ-maalehdelle,
joka ilmestyy erään Ber­liinin
kaikkein suurimman departe-
> Joitakin kokeiluja tehtiin myöskin
aloilla, joilla milloirikaan ennen ei
oltu, kokeiltu sikäli kuin lehdet ovat
kysymyksessä. Katusolut perustivat
näet naapurilehtiä sellaisia kuin "Die
Rote Insel" (Punainen saari) ja ko^
konalsiUeasuntoplokeille, joilla vuok­ralaisina
oli samaUi^isia probleemeja,
Julkaistim näitä lehtiä kytkien niitten
probleemit yhteen vaalitaistelun kysy­mysten
kanssa.
Kaikki nämä lehdet, joita tavallises­ti
myydään, jaettiin vaalitaistelun v i i ­meisen
kuukauden aikana vapaasti
tarkotuksella saattaa ne jokaisen työ­läisen
käteen.
> Jotkut näistä lehdistä suorastaan
loistivat laatunsa erinomaisuuden puo­lesta,
kun taasen toisissa oli kirkuvia
vajavaisuuksia. Esimerkkinä keskin­kertaisesta
laadusta mainittakoon
"Schuchrad Lautsprecher" (Schuch-radin
suuriääninen puhuja). Saattaisi
otaksua, että se Julkaistim jossakin
ril öfeuio jo tilanniit
menttikaupan työläisten keskuudessa!
Tämän työmaalehden säännöllisen n u ­meron
johtava artikkeli käsitti ana-l3rysin
vaaleista silcäli kuin ne koske­vat
työläisiä j a loput numerosta kä­sitteli
tavallisia jokapäiväisiä työläis­ten
elinkysymyksiä, kuten tavallisesti.
Lisänumero sen sijaan pii kokonaan
käytetty vaalitaistelun kysymyksien
pohtimiseen, sekä propagandaan.
Työmaalehdet, jotka kuukausia oli­vat
olleet kuoUeina ja haudattuina,
kaivettiin esille, saatettiin uudelleen
henkiin ja mobilisoitiin palvelukseen
Joissakin tehtaissa^ joissa solu arvioi
olevansa liiaksi heikko työmaalehden
säännöllisesti julkaisemista varten, l e ­vitettiin
yhtä yksinomaan vaalitaiste-lutm
käytettyä työmaalehteä, ilman
että tarkotuksena olisi ollut sen ilmes­tymistä
jatkaa vaalien jälkeen. Mutta
jotkut ziäistä tilapäisesti synnytetyistä
lehdistä ovat vironneet vaalien jälkeen
elämään ia ilmestyvät edelleenkin
säännöllisesti. Solut, jotka aikaisem­min
olivat laiminlyöneet työmaalehden
julkaisemisen, vaikka siihen olisivat
pystyneetkin^ aJkoivattUitä julkaista
\-asIitaisteltm innoittamana j a ovat
niitä julkaisseet siitä lähtien, Yksin-pä
tehtaita varten, m i s ^ mitään so­lua
ei ollut jämissä ainoatakaan
kommunistia ei ollut ^ työssä, Julkais­tiin
tg-ömaaleht-iä vaalitaisoelun ja
puolueen ulkopuolelta saatujen tieto­jen
polijalla.
T<än«amffi.Via
ta nään barbaareista'', j<Äden väite­tään
viime aikoina tehneen rajuja sy­säyksiä
"ikivanhoja länsimaisia oikeös-yhteiskuntia''
vastaan. Neuvostoliitto
on herättänyt kauhuia imperialisteis­sa.
Siitä puhe Idän barbMlasta. mikä
tietysti on karkea loukkaug Aasian s i ­vistyskansoja
kohtaan» Jotka tuskin
tulevat kauan sietämään sellaista, kan­sat,
jotka orat olleet vuosituhansia ri-vist:^
ksqi kehtona:
Mutta mitkä ovat olleet barbaareja,
elleivät Juuri länsimaisten kansain
"parhaimnristoOTi'' kuuluvat. Ristiret­kien
aikana murhasivat länsimaiset
rotstoafnffkset Eatr>iat"hft'"-'»<*>^ itämaiden
kansalaisia taikauskoisten, pappien Ja
"ritarien" johdolla. Europan talon­pojat
olivat orjuudessa. Kulttuuri m i ­tä
mataUmmana tascdla.
Arabialaiset hallitsivat vuosisatoja
^qpanjassa j a riellä vallitsi sekä va­paus
että hyvinvointL Arabialaiset
häädettiin maasta. Europan "kulttuu­ri"
pelastettiin. Ja EsjJMJJassa toteu­tettiin
inkvisitio. Joka riehui sen jäl­keen
viime vuosisadan alkupuolelle
astL Tuhansia j a jälleen tuhansia
poltettiin elävältä' tai viskattihi kur­jiin
vanklluoliin kristittyjen pyövelien
toimesta.
Espanjalaiset löysivät Amerikan ja
hävittivät mitä julmimmalla tavalla
sukupuuttoon suuren osan sen asuk­kaita.
Kun intiaanit eivät riittäneet
Importeerattlin neekeriorjia. Näitä
kristillisen kulttuurin oimettomia u h ­reja
kuljetettin kelvottomissa aluksis­sa,
rautaan taottuina ja puolet heistä
kuoli matkalla. Tähän vuosisatoja
kestäneeseen kauppatoimeen ottivat o-gaa
Europan huomatuimmat sivistys­valtiot.
Vasta viime vuoden alkupuo­lella
poistettiin neekeriorjuus viraUl-sesti.
. ,,;
Ettekö häpeä, te kristityt imperialis-tikonnat,
lukiessaime omista "kulttuu­ritoimistanne"?
Uskotteko, että Aasi­an
ja Afrikan kansat voivat unohtaa
niitä? Tehän vain huolehditte sUtä,
etteivät näinä havahdu jä murra kah­leitaan
jä viskaa niitä päin naamaan­ne.
Vieliä meidänkin päivinämme ovat
kristittyjen Imperialistien tekoset sel­laisia,
että niitä on mahdoton kuvata-kaän*'
-;
Marokossa taisteli äskettäin pieni
kansa, joka on ollut vuosituhansia
vapaa Ranskaa j a Espanjaa vastaan.
Kaikki nykyaikaisen sotatekniikan ar
seet olivat käytännössä. Primo de
Rivera kehugkeli eritotenkin palopom­mien.
vaikutusta. Kansallisen vapau­tensa
puolesta taistelevalle kansalle
ei myönnetty pienintäkään Punaisen
ristin apua..: Heidät voitettiin vih­doin
toistaiseksi. Europan räyhäävillä
isänmaanystävillä ei ollut mitään tun­nettua
kansainvapaudelle, kunhan q-ma
"kulttuuri":pys3rtettiin.
unohti, ettei asian laita ollut yhtään
parempi Saksan entisissä alusmaissa.
Afrikassa ovat imperialistiset •amlt-tuuri"'
fasttaisteUjat esitatyneet- mitä
.pErisimmänä tavalla koko ^
mitä siirtomaapoUtiikkaa on harjoitet­tu.
Ensimmäiset protestanttiset siir­tomaa-
agentit- Etelä-Afrikassa aiva/
yksinkertaisesti ampuivat alkuasuMmat
ja ryösÖvät näiden karjan Englan­tilaiset
liäärivät aivan samalla tapaa
viime vuosisadan lopugsa Matabele-
Itansan^^ keskuudessa. "Suuri" Cecil
Rhodes.Ja englantilaiset lordit varas­tivat
katkonaisen maan. rosvosivat k o -
k o n ^ n kansan Ja muuttivat sen or­jiksi
Ja nämä konnat ylistävät itseään
kulttuurin kutiluttajina.
Valkoiset riehuivat Kongossa vuo­sikymmeniä
kuin pedot Alkuasuk­kaat
pakotettiin uurastamaan orjina
tehdäkseen vanhasta, hullusta kunin­gas
Leopoldista monimiljoonamlehen
Neekerit, jotka eivät onn^tuneet tyy­dyttämään
valkoisia herrojaan, mur­hattiin
Sotilaat saattoivat tfSffla tuo­maan
murhattujen vaimoille :.ja lap­sine
murhattujen sukupuolielimet to­distuksena
siitä, että heidät oli t a ­pettu.
Ja kuningas Leopoid bn saanut
kiitolliselta "kansalta" loistavan muis­topatsaan
Brysselissä.
Pohjois-Afrika on musta luku. Rans­kalaiset
ja espanjalaiset ovat harjoit­taneet
"jaloa" kilpailua minhatessaan
Ja rosvotessaan siellä alkuasukkaita.
Muudan ulkomainen kousUli kertoi
saapuessaan Casablankasta muutamia
päiviä ranskalaisten suorittaihan ve­rilöylyn
jälkeen, että kadut olivat
vielä täynnä ruumilta.
"Rauhallinen timkeutumlnen", jos­ta
tiuistit puhuvat, on todellisuudessa
jotakin vallan toista.
Italian imperialistit eivät liioin ole
olleet huonompia. K u n Tripolin kansa
rohkeni nousta puolugtamaan kan­sallista
vapauttaan, mille imperialistit
niin kernaasti suitsuttavat, selltettim
heidät kapinallisiksi. Italialaiset rie­huivat
kuin pedot. Lapsia, naisia, mler
hiä murhattiin Um^m eroitusta kalk-löalla
missä heitä tavattim. J a "nuh­teeton"
englantilainen valtiomies lordi
Grey vakuutti parlamentissa, ettei hän
tiennsrt mitään Tripolin julmuuksista!
Länsimaiden kirotun kulttuurin tä­mänsuuntaisia
esimerkkejä voitaisiin
poimia lukemattomiin (Palestiina, K i i ­na,
Intia). Mutta onko teiile.joukko-miu-
haajat, tuntematonta,' että vas­tassanne
on yhtynyt Aasia ja Afrlka?
Ette kai rohkene ajatella, että kaulau-valtaime
ori pian lopussa, että sorre­tut
tulevat nousemaan ja murskaa­maan
teidät. Ne ovat ainakin jo he­räämässä.
radioasemalla, vaikkakaan sen sisäl­lössä
el ole niin noltään, joka sitä o-sottalsi.
Mikään tuon lehden artik­keleista
el ole missään-muodossa yhdis­tettynä
n i i t t e n tavallisten asioitten
ja kirjoitelmien kanssa, joita työläiset
tavallisesti tuottavat. Mutta toisaalta
on se toimitettu vilkkaalla j a mielen-kUntoisella
tavaUa ja likeisesti yhdis­tetty
työläisen elämän kanssa yhteen,
elämän kanssa, joka ennen kaikkea
koskee naistyöläisiä.
Lehden ensimäinen sivu on omis- 50 työmaalehteen Berliinin piirissä yk-tettu
vaalikartuunllle, jossa vedotaan sistään oli toukokuim vaalitaistelukuu-kukin
vaalilista: j a selitetään, miksi
niitten puolesta .ei tulisi äänestää se­kä
/ sitten" syjrt niiksi kommunistien
puolesta qlisi äänestettävä. Tämän
jälkeen seuraa kartuuni, jossa ve
dotaan vaalirahastooh lahjottamisen
piiölesta:-
Seuraa sitten pitkä keskustelu kah­den
naisen välölä" naisten tarpeista
tehdaskokouksessa. Se on erinomai­sesti
kirjotettu harjaantmnattomlen
työMsnaisten ymmänrettävään asuun.
Ja sitten: on hyvin huotnlota herättä­vä
palsta "Rote Fahnesta" (Punalip­pu,
Saksan kommunistisen puolueen
äänenkannattaja).
Huolimatta ilmlelslstä Vajavalsuxilc-sista
— el mitään sisäisiä työmäauu-tisla^
el mitään ^tlkkelelta kansain­välisestä
politiikasta, ei niitään' pu­hetta
mistään muusta puolueen ryn­nistyksestä
kuin vaalitaistelusta, ei
mitään kirjotusta työläisiltä itseltään,
eimitään lyhyitä hyvin höystettyjä
palasia jotka erikoisesti miellyttävät
työläisiä, ei mitään huumoria — mut­ta
kaikesta huolimatta tämä oli erin­omaista
vaalipropagandaa. Ja saat­taa
3?mmärtää kommunistisen ääni­määrän
suuren nousun proletaaristen
ainesten keskuudessa kun kuulee, että
verrattuna v. 1927 -««llempään kuin
jokaiseen naiseen j a kehotetaan äänes
tämään Vetoomus tehdään konekir
Jurille, lattianpesijättärelle, työläisnai­selle
koneitten ääressä — ja tietysti
^holtetaan kommunistisestL
Seuraavalla sivulla on hyvin pitkä,
mutta erinemaisen hyvin Mrjotettti
artikkeli, jossa käsitellään kalkkia työ­läisten
elämän kysymyksiä — ruoka-tarpeltten
hintoja, lasten vaaroja k a ­duilla
ollessaan, työn teon orjana raa­tamista,
alhaisia palkkoja, työnanxa-jien
kepposia työläisten kynlmlsessä.
yötyön teettämisestä, lämmittämättö­mistä
huoneista — j a sitten kaiken
tämän yhteisestä syysitä, kapitalistises­ta
järjestehnästä kaikkine perheineen
ja siitä erikoisen raskaasta taakasta,
jota naisten täytyy kantaa nihi kauan
kun kapitalismi on vallan satulana.
Sen jälkeen seuraa selostus järjesty­misen
tarpeellisuudesta, puhutaan ko­ko
järjestelmän muuttamismahdolli-suudesta
j a lopuksi esitetään hehkuva
Neuvostoliiton esimerkki. Artikkeli
päättyy edttämäUä työläisnaisia var­ten
välittömiä vaatimtiksia. Kaifc-kl
tämä on erinomaisen* hyvää, paitsi et­tä
on jätetty käyttämättä tätä erin­omaista
tilaisuutta hj^väksi yhdistää
kaikkea tätä vaalitaistelun kansKi yh­teen
ja että ei ole mitään hiiskuttu
lopullisesta päämäärästä.
Sitten seuraa artikkeli vaaleista.
Siinä analysoidaan vuoronsa jälkeen
kauden aikana työmaalehtiä, naapu-rustolehtiä
ja vuokralaisten lehtiä e-nemmän
kuin 75.
Tämän yleisen erikoisen kiihotuksen
vuoksi ei ole ihme, että niin paljon
ansiota annetaankin työmaalehdille.
"Punkessa" (Kipinä) olleessa artikke­lissa
heinäk. 7:ltä p.; 1928 sanotaan
verratessaan kommtmistipuolueen
ja sosialistlpuolueen saavuttamia t u ­loksia
toisiinsa Berliinin piirissä: " On
merkillepantavaa, ettäv me saimme
suurinunan äänimäärän, verrattuna
ykstopä sosiaListipuoluee.'ysr.k1n pro­letaarisissa
piirissä. Se merkitsee,
että meidän äänimäärämme lisäys tuli
pääaslanisestl työväenluokan taholta,
kun taasen sosialidemokraattien saa^
ma äänimäärän lisäys tuli paljon suu-yiidestä
sunhuhtaista, jolloin puolue
järjesti talcstä taloon ulotWan agi-tatsioonin
vaalitaistelun aikana, eirehr
tyy. Tietenkin ne olivat apuna me­nestyksen
saavuttamiselle, mutta me­nestyksen
perustana oli pääasialliseistl
jatkuva työläisiin vaikuttamtaen itse
tehtaissa."
Että me Saksan tovereilta voimme
oppia paljon sUnä, niltenkä käydä vaa­litaistelua
yleensä, el ole tarpeellista
mainita. Mutta erikoisen tärkeätä, on
kuitenkin oppia heidän menestykselli­sistä
kokeiluistaan työssä likellä jouk­koja,
työssä itse tehtaissa, työmaasolun
kärsivällisestä pikkuteosta j a miltei
rajattomasta mahdollisuudesta päästä
tbdeUa proletaarisen työläisen kanssa
kosketuksiin työmaalehden kautta.
Meidän oma jäsenistömme jmunärtää
niin perin heikosti vielä tämän väli­neen
yälttämättöm3?yttä ja sen kautta
työskeiitelymahdollisuuttä tien raivaa­misessa
joukkojen luokse. Meidän toi­mitsijamme
tekevät perin vähän an­taakseen
apua tämän työn voimape-räistyttämlseksl.
ileldän on paljon
opittava Saksan tovereitten kokemuk­sesta.
Ja siksi on meidän käytävä
jaori nyt käsiksi tähän työhön las-keaksenune
perustuksia saman me­nestyksen
saavuttamiselle tulevaisuu­dessa.
: • •
I i I! n 11 KH !
KOMMUNISTIPUOLUEEN SUO.
MALAISEN PUHUJAN T O V -
S. a NEILIN
Sault Ste. M a i i e : . ; - . : . . . . . 4 ja 5 n
Bruce Biine g J
Biirritt —;/ g
Cobält 10 ja 11 BL
Kirkland Lake . . . . . . . . . . . . 12 ja 13 n
l Ä r d e r L ä t e . . i , 1 3 «
Bouyn. Que. 14 ja 15 p
Rosegrove le ja 17 p.
Tfmmins : . , . . . . ^ uahv':-19 ja 25 TL
PottsvUIe
So., Porcupine
Irbquis Palls . . . V . . ; ..
Ctmniäiight Stä. Uti^vällä
Coclmaie
Kapusfcasing
Hearst' . . . . .
Nakina . . . . .
Hbmepayne .
20 p
21 ja 24 p
22 p.
. 25 p.
28 p.
27 p.
28 p.
29 p.
• 30 p.
jronlukmilla:
Nipi^on
Port Arthur ..1
Port William ..
North Branch .
Lappi Ja Ware
Kivikoski
Intola . . . . . . . ..
. . . . . . 1 ja 2 p.
. . . . . . . . . . . . . . 3 p.
4 PL
I , . ' . 5
. . . . . , . . . 6 ja 7 p.
. . . . . . . . . . . . Q p^
. . . . . . . a . , , . 9 p^
Alppila Ja Kamlnlstlqwla.. 10 ja 11 p.
Itort William, , 12 p.
Nolalu . . . . . . . . . . . . . . i . . . 13 ja 15 p.
Wolf Sidlng 14 p.
Port Arthtn . . . . . . . . . . . ... I6 p.
Conmee . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 ja 20 p,
Fort Frances . . . , . . . . . . . . 2 1 ja 22 p.
Finland . . . . . ^ . . ) , . . . . . . . ,23 jä 24 p.
Tov. Neil bn juuri palannut matkal­taan
Neuvostoliitosta, jossa hän oU
Canadan Kommunistipuolueen edusta­jana
Kommunistisen Kansainvälisen
kuudennessa • kongressissa (heinä- ja
elokuussa), ja vleräHi Neuvosto-Kar­jalassa,
s eM tältä mantereelta siirty-neltten
työläisten muodostamissa
Kommuuneisssa. Näissä tilaisuuksissa
tulee tov. Neil selostelemaan tämän
vallankumoukseUiseh proletariaatin
maailman; kongressin päätöksiä Ja
merkitystä. Tämän kongressin mer­kityksien
tärkeys Ilmenee siitä, että
nyt lopullisesti h^äksyttiln Kommu­nistisen
Intemationalen. ohjelma, kä­siteltiin
sotayästalnen työskenteiiy,
sllrtomaasuhteet ja Imperialismin ja
sen aseeiikantajaln nykyinen, asema
ja merkitsrs, seka pierinpohjin selven­nettiin
menettelytavat työskentelylle.
Myöskin -tarkistettiin• canadalaisen
puolueemnie edessä olevain kysymyksi-e
n - j a tehtäväin ynmiärtäminen.
Puolueen jäsenille ja työläisille y-leensä
on tärkeää tutustua tov. Neil­in
selostuksiin, sekä keskustella niiden
johdosta. Puolue-elimien yllämainituil­la
paikkakunnilla, tulee siis järjestää
tilaisuudet ja Umpittaa ne 'mahdolli­simman
hyidn. Myöskin toivotaan pai­kallisten
toverien harkitsevan varojen
hankintaa matkakusta;nnuksien - kor-vaamiseksi.
-
Konununistisen tervehdyksin,
Kp. keskustoimeenpanevan komitean
puolesta, • /
A. T. HILL, sihteeri.
nmm URHSLU
Liittotoimikiinnan
kokous
remmassa määrässä kuin meille pik­kuporvariston
taholta." Proehlich sa­noo:
"Meidän erinomaiset tuloksem­me
vaaleissa Berliinissä tulivat pää­asiallisesti
- seurauksena meidän työ-naaasöliöemme
ja niitten lehtien työs­tä.
Ne ovat kaikkein tärkeimpiä asei­ta
johtaja-aseman voittamisessa työ­väenluokan
keskuudessa sekä taloudel­lisissa
että poliittisissa taisteluissa."
Antaessaan arvostelevan analyysin
vaalituloksista sanoo TTaiy; Pfeiffer
"Funken kesäk. 3 p.* numerossa, 1928
seuraavaa: "Ken tahansa uskoo, että
puolueen saamat tulokset vaalitaiste-
Itissa johtuivat niistä neljästä taikka
Selostus T U L : n liittotoimikunnan
kokouksesta 21 p:nä lokak. Läs-t&
oliyat Mäkinen. Länsi, Seppälä
^ jli sihteeri P. Ruohonen.
LUttotolmikunnasta päätettiin lä­hettää
kuva Työlälsurhellljaln Jou­luun
sekä sihteerin laatima selostus
Hittonune nykyisestä valheesta, Jot-laista
lehden taholta oli liitolta nvv-detty.
Voimistelujohtajakursseista päätet­tiin
Toronton Yritykseltä tulleen kir^
jehnän johdosta, että tov. Ahtlo lä­hetetään
Kirkland Lakelta Torontoon
ja Fbrd Cityyn^ j a vasta sen jälestä
Sudburyn ympäristölle. Samalla lää-tettan
seuroffle huomauttaa, että te­kisivät
parhaansakurssien onnistumi­seksi,
kuten esim. Port Arthurissa,
jossa kurssit ovat onnistuneet verrat­tain
hyvin. Kurssinappeja päätettiin
Toronton Yritykselle myönnettiin
kllpaUulupä palniklipallujen järjestä­miseksi
Vesan maljasta marrask. 24
pnä.''-
Hyväksyttiin sihteerin esittämä se­lonteko
käydystä kirjefenvaljhdosta
W.SJ\. of Canadan kanssa, ja sään­töjen
suhteen jotka oyat parhaillaan
painossa 500 kpl. v^mist^ttavana.
Päätettiin, ryhtyä toimenpiteisiin
mestaruusndtailen^: 1^ Ui­tolle,
joita jaettaisUn kaikista liiton
mestaruuksista, 'f^äa jäi sihteerin
huoUettavaksi. Kunniakirjoja jaetaan
kaikista Uiton ennätyksistä.
L.S.Union olympialaisista liitolle lä­hetetty
kuvasarja päätettiin lunastaa
liiton arkistoon $3.70 hinnasta.
Päätettihi liittotoimikimtana liiton
puolesta protesteerata Int. NicKel Co:n
toimenpiteen johdosta, jolla se oli
erolttanut työstä Uittomme sihteerin,
tov. P. Ruohosen Crelghton Minella,
esittämättä minkäänlaista syytä enem­pää
kuin aihetta siihen. Protestissa,
joka päätettiin juUcaista Vapaudessa
ja lähettää Incon pääkonttoriin Cop-per
CUffissä, tullaan osoittamaan
Incon vihamielinen kanta yksin urhei-lulUkettämme
ja yleensä fyysillistä
kulttuuria kohtaan, joka Ilmenee Ui­ton
sihteerin eroituksen yhteydessä.
Sitä laatimaan vaUttUn H j . I^nsi ja
J . Wurta.
LevacMn . Kisatoverien kirjelmän
johdosta K. Kovasen asiassa päätet­tiin
Ulttotolmlkunnan puolesta ryhtyä
sUnä toimenpiteisiin j a sihteerin huo­leksi
jäi hankkia asian Johdosta tar­vittavat
lisäselvitykset Kisatovereilta.
TalviittlreUukaUden;^^ k^
hiihdon, painin J a sisämestaruus- kuin
myösMn yleensä kaikUle kilpaUuille,
päätettiin alistaa seurojen haettavaksi
Ulttotolmlkunnalta Jotiluk. 1 p:ä5n
mennessä.
Vakuudeksi.
Paavo Ruohonen
tikitä lisää 700 kaL, joita lähetetään
myöskin myytäväksi seUaisillekin seu­roille
joissa ei kursseja tällä kertaa
voida järjestää.
Tuomari: "Te saiiotte murtautu­neenne
tup^kakauprpaan ahioastaan
ostaaksenne viiden -marVj^Ti savukelaa-
Mkon. Mutta minkä vuoksi koetitte
murtautua kassakaappina" v
Syytetty: "Miiikäkö vuoksi? — Tie-itysti
jättääkseni viitosen sinne".