Vapaus, March 31, 1953

              1^
Älli?
Sivu 2 Tiistaina, maalisk. 31 p. ^ Tuesday, March 31, 1953
Oivui of FInnlsb Canadtass. B»*
(abUeSieil Notr. e. 1917, i^utborlz^
as eeeottd dass mall Ifjr die Post
OtOee Depaxtmmtf Oltava. Pui)»
Uobea thrlce vieeklr:
Tbondars azut Säturdajv t>jr Vapans
PttbUfiliiOK Compamr Ltd., s t
EimBi. y/.. Buitmrf, Ont., Catt$tfa.
Telepbonea: Business Office 4-4m
eaitoTlsl Office 4«42fi&. Manager
addjre»: Box 69, BaAboxy, OOtmo.
Advertising; rates upoo dpsiit»tioiL
Trmsi^ion free of duitge.
TILAUSHZNNAT:
Canadassa: 1 vS. 74)0 0 m 3.7»
3 te. 225
YbdySVaUolssa: 1 vfc. 0jOd eiOE. «20
Suomem l vlt 8 ^ 6 icK 4.79
; Tervetuloa nuoret Sudburyyn
rEnsMauantama ja sunnuntaina pidetään täällä SudburyssaCa-naditt'
suomalaisten nuorten - ensimmäiset näytelmäkilpailut^ joihin
tulec^kiitettai^ärt hyvä osanottajamäärä. — kaikkiaan seitsemän yfcsi-näytpksislä
näytelmää e r i puolilta Ontariota; Vapaus puolestaan lau­suu
Cvieraspaiklbkuntalaiset tervetulleiksi nikkelikaupunkiin ja toi- :
voo,j;että täniä ensimmäinen suuryritys onnistuisi kaikin
puolin hyvin,
'jäiden näytelmäkilpailujen arvoa nostaa kun kifpailtavaria on
«rpfgonilaiseif maamniehemme John Salon lahjoittama komea kierto-p^
6lnto,i<K^ kireä, sillä eri paikkakunnilla on
JO pifemmändikaa j a suurella huolella harjoiteltu näitä kUpailä3rteI^
ni«,f .Ellemme me ole väärässä, toiset kilpailuun osallistujit, joita ei
täna^Vuonna suosi onni ensimmäisen palkinnon saannissa, tulevat' kui-ien^'>
aamaatt aiyokkäanr muistomerkin tästä näytelrhäkilpailusta.
, futen sanottu kilpailu tulee olemaan kireä ja se lisää näiden näy-
' tera'i«akirp!ailujen miäenkilntqa. »Kilpailu sellaisenaan ei kuitenkaan
oie '^ääseikka'*, vaan välikappale. Toisinsanoert, farkoituks^na ei ole
kUp^l}eikko)en:vo^^^ näytelmätaiteen kehittäminen ja .
edis^minen Cflf^^ väestön keskuudessa. Kil­paili^
innoittaa saontaan parempia tuloksia ja parhaiten onnistuville
ryht^UXe mnettakoon- täysi tunnustus, mutta itse ne nuoret^ jotka, tä-hänfilpaUuun
osallistuvat, pitäväti sittenkitt "voittoa^' tärkeäkpänä
kaniiUisfeffJatltt^^ ja työijäetf näyttämö-iofnmftan
edistämistä nuoremman sukupolvemme k^
JlTavoite on siis kaunis j a lämpimästi tervehdittävä. Me uskom­me
s (fiyöfr vakaasti, että > vanhempi väki suhtautuu tähän yritykseen
suuif Ha-lämmöllä.
*Ferveturo3 nuoret näihti^ ensimmäisiin näytermäkilpailuthinne!
SYNTYA/IÄ-
PÄIVIÄ
1; E. / o c f c M o . Fort AViUam, Ont.,
täytti eo vuotta maaliäiuun 25 pnä.
Anni Sftytto, V/ebster» ComttB, B.
C^täjrttää huhtikuun 3 pnä 6& vuot­ta,
Emaia Ahola, Sudbury, Ont... täyt'
tä^ huomenna-huhtucuun 1 pnä 76
vuotta,
Afttf Päiviö, 'Long lÄke, Ont.. täyt*
tää ensi torstaina 74 vuotta: . .
Yhdymme, sukulaisten Ja - tuttavien
onnittelulbin'
Vakoilisi
Kenen byväfcsi ja Isetä vastaan on laaja
vakoUujärjestebna pystytetty ja laboitetfu
Miia muut sanovat
HAIXELVJAA
H y v i n t u n n e t t u atomitiedemfes - t r i
I>oufs N . RStfenour ennustaa, että e h ­kä
v i i d e n vuoden k u l u t t a a - o n riittä­västi
atom pommeja koko maaiänan
tuhoamasta varten. Jos kymmenen­tuhatta,
atomiponun!a rähähtäisi m i s ­sä
tahansa maailmassa, s e a i h e u t t a i ­s
i r a d i o a k t i i v i s e n pölyn vuoksi kuole­man
k a k k i a l l a . Ainoastaan v i si
vUotta JSIellä. i m l l e l u j a a ! — Prögres-s-
ve World, Seattle, Wash.
ÄHKSI, M W ^ JÄ
Mi»n^» vtroKsi
O n k o k i u n m a l l a k a a n v a n h a l l a puo­lueena
edes minkäänlaista'vastausta
s i i h e n k U n meidän farmarimme m y y -
i
< Tahallista jarrutusta
i i iS
.»111
I Iii
M.
5."
tKuten fehteitime uutisosasiolk viime tiistaina kerrottiin, Gana-dass^
oh laäjöjeii joukkojen keskuudessa vallitsemassa seiläfnefri kä-
• stiy^ että Vbdysvaltain hallitus^ ja sen takana olevat vaikutUsv^taiset
pilrij jarruttavat tatiaflisesti St; itdwfence-veSitie5Uunn
tamlsta. • . . V>
•Yleisesti tiedietään, että tästä St. Lawrence^csitiestiuhnitelrtiästa
on keskusteltu, tehty suunnitelmia ja uneksittu 25 pitkää viiotW
ihutja aina se oh'estetty Yhdysvaltain rantatie- ja kivihiiliyhti«iden
seksjniidtörpoliittistenhenkfystävieff toimesta sen kurjan tekosyyn
en^teella,- että tämän vesitien avaaminen Atlantin laivöifle aihetit-
"^jniillekapitalistiiyhmänä jonkinlaista liiketappiota.;
pyt,^ noin: viisi kuukautta sitten meille annettiin ymmärtää, eitä
»' ijulma- on vihdom ja viimeinkin saatu järjestykseen.' Canadan
halläui s^noi ^ kyten' Cankdan l^Yisian suuVi enemrtiistö yarhtääh
h a l l i k i n ' — 6tlä Canada rakentaa yksinjiän niin tähän ;-Rrp|^iti)n
kuulivat' sähkövoimalaitokset. Jcuin varsinaisen 'vesiväylänkin; jos
kanjaimräinen: komissioni siihin suostuu, mikä asialliseisti puhuen
t a r ^ t t i 5ieä-> että jos-mainitun komissionin yhdysvaltalaiset edusta^
jat siihen suostuvat. 'V
_ *Pi:esidentti meille kansakuntäfta pyhän; jupaufeeh
s i i t^ että li^hdysvaltain toimesta ei enää panna minkäänlaisia^ estei­t
ä ^ . iLawrence-vesitiesuunnitelman toteuttamisen tiellie. Presidentti
Tru^aninjMllituksen^'
t ä m ^ : CaAadan liittohallituksen kanssa yhteisen anomtifeler/' k;o.
l^njain^llselle komissionille^ siitä> että se hyväksyisi Canadan hä-luaijian.
St. Xawrence-vesitieprojektin. ' ;^
• ; kansainvälisen komissiohin käsi­teltäväksi'ja
se tulikin sjellä noin viisi kuukautta sitten hyväksytyksi.
Sfllqin luultiin — ja viranomaiset levittivät sellaista käsitykfa. että
vihdoin viimeinkin Canada pääsee toteuttamaan tätä kans^lisesti
tärl*Bätä projektia. , '
c: f Miittä asia ei näytäkään olevan niin selvä.. Yhdysvalloissa on
korkeissa asemissa piirejä, jbtka haluavat saada entistä/lujemman
ottc^h.Canadasta. Näniä piirit haluavat, että ko. St. Lawrehce-vesi-tiesjuhnitelma
toteutettaisiin Yhdysvaltain ja Canadan yhteisin voi-minj.
jotta Yhdysvallat saisi sananvallan myös ko. vesitien tulevan
käytön suhteen. Vain tämä selittää nykyisen viivytyksen, mikä b n
aiheuttanut suurta katkeroituneisuutta tavallisen kan^san» ja vieläpä
Tira|ioniaistenkin keskuudessa.
Teknillisesti katsoen asia on muuten selvä ja Canadalla on '^lu-pa?
»-ryhtyä St. Lawrence-vesitiesuunnitelman toteuttamiseen "heti"
kunrYhdysvalloösa on tämän suunnitelman sähkövoimakehityksien
kohdalta nimitetty yhdysvaltalainen "vastaelin" — todennäköisesti
New Yorkin valtio joka ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin. Täl­laisia
vastaelintä d ole kuitenkaan Yhdysvalloista kuluneen viiden
kuukauden :|tikana<loytynyt. Tämä ei ole erittäin mairittelevaa sille
am^ikkalaiscUe "vauhdille", mistä tajan eteläpuolella - on toisinaan
y l j M p l t y .
^ »Kysymys onkin siitä, että AVashingtonin herrat haluavat tahal-llÄCÄi
jarruttaa tämän suunnitelman toteuttamista ja se on heUle
sitäkin helpompaa Ottawan viranomaisten horjuvaisuuden vuoksi.
Seni.sijaan, että liittohallituksen viranomaiset ovat vieläkin selittä­nee^,*,
j o t t a ; Yhdysvalloilla "on. mahdollisuus tulla mukaanV, Yhdys­valta
vjarnittajaie j a heidän hallitukselleen pitäisi sanoa, että:
^*Ri|ttäijol'VTi<teiaSiassaWäshingronin herrai on suorastaan
dip^maattistä' painostusta Canadan kansaa ja valtiota vastaan,
Jjos. tilanne saa jatkua tällaisena, merkitsee se sitä, että St.
iLawrence-yesitiesuunnitelm^ toteuttaminen siirtyy jälleen johonkin,
häniärään tulevaisuuteen. J a tämä aikana, jolloin varsinkin Ontarioa "
iihkäavakouttinen sähkövoiman puute ellei tämän suunnitelman' to­teuttamiseen
ryhdytä viivyttelemättä ainakin sen sähkövoiman ke-hitjsosah
kohdalta.
• IMeidäh^ harkittu kantamme on, että Canadan tulisi ilman muuta
: a^- toteuttamiseen. Canada
^fi'ij:- on saanut virallisen luyan kansainväliseltä komissionilta tämän smm-
4 ;nitdmantotc:Uttamista varten.
väC maissinsa $175 s e n t i n h i n n a s ta
bufihcU Ja me oätammesen t a k a i s in
(vähin haaskauksin) aainralsruokien
muodossa $45 busheli — t a i m i k s i
meidän farmarimme myiyvät lehmien
n a l : k o J a $6 kappale j a m c m a k s a m ­me
nifstä kenkien muodossa $300—
$400 n a h a l t a ?— N a t i o n a l G u a r d : a n ' In
Jcirje, I l ew Y o r k i s t a,
TUme v B o d e n Joolokaoo.lepona
fceiMrtiffa lehdissä, että Fiä>Iaasa
toimivan 'M^rN^-valufflo^^JestSif
Johiajai Kcntralskl (tonnetln peife-nimellä
ICos") Ja Slenl(0.(titmietia
peitenimellä "VVi&tor") «dlvät II-moiliäotnneet
vhanomalstlle. J ä r -
ieatoä oU vuoteen 1949 asti raholt-fanot
Englannin vakollapalveltft-Ja
hehoibuiissa l9S0 se oli solmlttot
bllnfeän yhteyden amerfkkal^sUn
vafcoflaellmiln; Tätä! koskevaa so
pimusta allekfrjoltetfaessa oU öllut
läsnä nun.'Thdysväliatn entinen
PooIanMätiettlläs BDss-Lane/ V a -
koila^rjestön ulkomaisten -yhdy»-
miesten Joukkoon blfvat fconlaueet
kenraali Anders Ja eni. p ä ä n r t j i f S'
teri »likolajczyk.
Tämän vafcoUa^rJestön paljas-
Cmnben yhteydessä palaavat mie-
Uln tiedot. Jotka kaksi vuotta a l -
kalsemmln olivat taiteet Jnlklstia-teen
ns; Tntnerin Jototf oikeoskä-slttelyssa.
TUBNBBIN J U T TU
Turnerin jutun lähtökohta oli suh­teellisen
viaton j a romanttinen... Eng-,
lantilatoen lentoujtseeri Claude Henry
Turner oli rakastunut puolalaiseen
Barbara BobrOwskaan ja käytti vakoi-luyhteykslään
houkutellakseen Barba­ran
lähtemään salateitse Englantiin.
Yritys epäonnistui. Turner ja hänen
Kiitiassa on
äänioikeus
18-vuotiailla
m
Fekingr. — M a o T s e - t u n g o n j u l ­kaissut
täällä maallsk. 1 pnä y l e l s -
k l l n a l a l s t a kansankongressia j a p a l ­k
a l l i s i a kansankongresseja kostovan
uuden vaalilain, j o n k a k a n s a n h a l l i ­tuksen
neuvosto hyväksyi jo helmlfc.
i r päivänä. ,
'' L a i n ; m u k a a n kaiiklUa K i i n a n k a n ­s
a l a i s i l l a miehillä j a n a i s i l l a , o h 18
' v t i q t ta täytettyään äänioikeus r i i p p u ­m
a t t a kansanosasta, rodusta, uskon­nosta,
sosiaalisesta asemasta, t o i m i n ­n
a s t a ym. VaallkelpKJisuusil-uraja, o n
:samal • - ' • • • •
A i n o a .poikkeus äänioikeuden ja
.vaalikelpoisuuden suhteen'^ ^'oäkee
saurtllanDmistaJla. jobka "eiVät ole
muuttaiieet sosiaalista asemaansa",
vastavahai&umoukselllsla j a m u i t a.
J o i l t a ' l a a i i s t a tietä öh o t e t tu p o l i i t t i -
eefc 'o.;keuten5ä.. seikä n^lelisalraita.
Y l e i s k i l n a l a i s ^ e n ' kansankfoiigres-s
l i n j a pailcal^isiln kansaniongressel-h
i n valittavien edustajien lUvun t u ­lee
k a i k k i a l l a o l l a suoi'assa suhteessa
väestön suuruuteen,
Y l e i s k i i n a l a l s e e n ikansankongressltn
v a l i t a a n n . . 1,200 valtuutettua vaa­l
e i l l a , j o t k a odotetaan toimeenpanta­v
a n myöhemmin tänä vuonna. Noin
kuudesosa kaikista paikoista menee
k a n s a l l i s t e n vahonunistöryhinien e-dustajllle.
Ehdok!kaita voivat nimetä kommu­nistipuolue,
ei-i demoki-aattiset puo-
'lueet j a ryhmät sekä kansanjärjes-töt,
m u t t a myöskin voidaan asettaa
• e l i d o s k a i t a . j o t k a eivät k u u l u , m i h i n ­kään
cdellämainittuihin!
»lii
l i i
'li
m
M|||;;;ffi: ;^^ mutta te kiel-
H ' i fäj^yitte sntä ja estitte rneidätkin sen toteuttamisesta. N y bn asia
| , | ;; S(ftf"Söi-^ Sr. Lawrence-vesitiesuunnitelman Canadan
) kansallisena projektina Canadan omia kansallisia etuja silmälläpitäen
•ä;'siist£»; •
h ^ i t u s menettelist näin> se saisi suurten kansm-jaitiathiit^
että kansallis-pEojektiU
toteuttamista ensikädessä ja ennen
p f ' iv-r^; m tavalla' •— ilman mitään vieraita
Euroopan yhfeisfä
hallitusta harki-taau
parbaiilaan
K u u d e n Euroopan h i i l i - j a teräs-yhtymaän
liittyneen valtion parla­mentaarikot
ovat valmistaneet luon-nokssn
. E u r o q p a n ^•ylikansalljsesta"
kans8dliskoiou3.'3esta (parlamentista),
josta o n atkaiscmmin sovittu p e -
riaatteessa^ " Y l i k a n s a l l i n e n " elin
t a i elimet saavat osan jäsenmaiden
suvereenisista oikeuksista Ja tulevat
luomaan perustan "eurooppalaiselle
l i i t t o v a l t i o l l e " , - tiedoitetaan P a r i i s i s t a.
- , H i i l l - . . j a teräsyhtymän (Schuman-suunnltelma
j a "Pikku-Eurooppa")
Jäseninä on tätä nykyä Ranska,
Länsl-iSaksa. J t a l l a , iBelgia. H o l l a n ti
j a Luxembturg. Uusi e l i n tulee aSca-n
a a a ottamaan.haltuunsa.ne.tehtä­vät,
j o t k a ai-kaisemmtiv olivat h i i l i -
J a tenuiyhtymän parlamenttiedusta-
JiiUa; s a m o i n k u i n iEuroc^an-armeiJan
Johdon, s i t t e n k u n se perustetaan.
- U u s i - "ylikansallinen'.* elin jaluau-t
u u seuraavasti:
1) k a n s a n k a m a r i i n . Jossa R a n s k a l ­l
a . I>änst-SaksaUa J a I t a l i a l l a o n k u l ­l
a k i n 6? edustajaa. H o l l a i m i l l a ja
B e l g i a l l a 20 J a L T i x e m b u r g i l l a l 2 . T ä ­män
lisäksi s a a R a n s k a 7 lisäedus-t
a j a a merentakaisten alueittensa
osalta.
2) senaattUn, Jonika Jäsenet vah­t
a a n ' Jäsenvaltioidea:; k a n s a l l i s k o ­kouksissa.
Ranska. I t a l i a J a Länsi-
Saksa 20 edustajaa kuLnn. B e l g i a ja
H o l l a n t i 10 J a L u x e m b u r g 4 edus­tajaa.
. 3> toimeenpanevaan neuvostoon.
Jonka tehtävftoä on järjestelmän
t o i m i n n a n Joustavuuden takaaminea!
Siinä . o n y k s i presidentti. Jonka s e -
apulaisensa pidätettiin. J a j u t t u a t u t ­kittaessa
t u l i v a t päivänvaloon T u r n e ­r
i n k a i k k i vakoiluyhteydet Puolassa —
Ja myöskin P u o l a n u l k o p u o l e l l a . ä ,
BEVlimr K I E B T O R I R J E • '
Tutkimuksissa tuU e s i l l e eräs laa­dussaan
h a r v i n a m e n a s i a k i r j a ' , ' j o n ka
oikeaperäisyyttä el o l e kiistetty^ Tämä
a s l a l B r j a on E n g l a n n i n taloudellista
v a k o i l u t o i m i n t a a koskeva kiertokirje,
j o n k a o l i a l l e k i r j o i t t a n u t eräs k a n ­sainvälisen
olkeistososialidemokratian
merkkimiehiä, slUoinen A t t l e e n "työ­väenhallituksen"
u l k o m i n i s t e r i Ernest
B e v i n (kuoU parisen vuotta sitten).
Siinä s a n o t t i i n:
" K l e r t o M r je
(UE. 4189—3918—53)
Ulkoministeriö , , /u.»
L o k a k u u n 3 pnä 1945 -
O t t a e n huomioon; että m u i d e n m a i ­den
taloudellisia olosuhteita koskeval­l
a tiedoilla o n yhä suurempi merkitys
Hänen Majesteettinsa H a l l i t u k s e n po­l
i t i i k a n määrittelyssä, saatetaan täten
tietoonne, että m u i s s a maissa suoritet­t
a v a taloudellinen v a k o i l u o n päätetä
,ty Järjestää uudellee». j a .yhdemfiu-'
k a i s t a a . , . Ulkoministeriöön on
muodostettu . t a l o u d e l l i s en vakoilun
osasto, j o n k a tehtävänä o n koota t a ­loudellisen
vakollupalvelun Mlniste:-
rlöön lähettämät tiedot j a avustaa
n i i d e n liankklmlsessa . . . Osaston op
kuiteinkin hoidettava kirjeenvaihtonsa
pupliviraUista tietä . . . "
"TyöväenhalUtuksen" alalsfet yakpU
hjat, Joihin Turner kuului, tekivät
Puolassa k u t e n m u u a l l a k i n työtä käs­kettyä.
, ""^ ' .
a s t ^ X o n t o o s e e n ? Oliko sädn m a t ka
muicavaf
S y y t e t t y : HS» m a t k u s t i " B a l t a v i a l i
Ia", Jolla olen o l l u t kaksi kertaa, j a
m i n i m ' , k o k e m u k s e ni mukaan ;fe.,cn
erittäin m u k a v a l a i v a r , . . ,.
Syyttäjä; .Mitä. s y y t ^ t y . ajattelee
M i k o l a j c z y k l n sievästä, k o i o m u k s e s -
t a , että" hän yUtti r a j a n erämaassa,
taskussaan v a i n gUlettc-terä j a h a m ­masharja,
j t u r v a l l l s u u s v i r ^ o m a i i s t e n :
v a i n d a i i ^ t t a ; p i i l o u t i i i metsähhoitajän
mökkiltl'Ja s a i a p u a ystävälllsmieiisil-tä
talonpojalta?
S y y t e t t y : .Voin sanoa ainnastaan^
että tosiasiat näsrttävät" p o i k k e a v aa
k e r t o m t i k s c ^ , ;
Oikeuden pöytäkirjoista käy selville,
että Englanti j a Y h d y s v a l l a t oUvat
rahoittaneet M i k o l a j c z y k l n puolueen
toimintaa^ Puolassa. Esim, vuoden
1947 v a l t i o l l i s i a vaaleja varten se o l i
saanut E n g l a n n i n Varsovan-lähetys­tön
k a u t t a 20,000 d o l l a r i a.
T A S A N E I K A Y O N N E N L A H J AT
Oikeudessa esilntjri todistajana M l -
koIajcsQpSln yksityisslbteeri Ja hänes
lastensa kotiopettajatar M a r i a H u l e^
«rles Hänen t a r k o l t u l u ^ ol-htt
M ' : n t a v e i n ' p o i s t u a maasta syk­syllä
1947. «Hennäsmfes" Mikolajc^yfc
ei k u i t e n k a a n ottanut yksityissihtee-riään
mukaan Humber-autoon eikä
" B a l t a v i a ' ' - l j a i v a an
Todistaja:' Vuorisforoppami johdol­l
a ' ylithnme' Tatiran k u l k i e n Czenvo-u
e n j a k r y w a n i n vuorten kohdalta.
O l i r a s k a s t a k u l k e a lumessa. B r a t i s -
Javair lähistöllä meidät pidätettiiii.
Sy^täjä: O l i k o v u o r t e n yUttänUnen
helppoa?
T o d i s t a j a : Se oU v a i k e a t a . O l i s a ­tanut
l u n t a , Jameidän oU k a h l a t t a va
s i t o a vyötäröt' myöten.: Välttääk­semme
tapaamasta ketään meidäii o l i
k u l j e t t a v a vaatallista ; Ja- vaikeata
kiertopolkua.- - "
Syyttäjä: T o d e l h n e n herrasmies, j o ­k
a lähetti teidät sitä tietä,
P U O L A N E D U T " S I V U S E I K K A"
Todistajana esiintyi; myös Puolan
k a n s a l a i n e n Aleksander Majewski, j o ­k
a oU h o u k u t e l t u B e v i n i n v a k o i l u l a i -
toksen palvelukseen j a l o p u k s i p a l k i t ­tu
p a r i n vuoden uitfastuksesta 50 d o l ­l
a r i l l a . Majewskin lähin työnantaja
Keskustelu lauhan*
amaisen ratkaisun
inahdollisuudeste
TmoBiu. — SeifBttJgnttflrfa « o n -
(dIdUrJoittanot ixmamoa, ^m»
fcotsotaao; väestöä ofiMfotamaaa
foUkoknas 8—19 pidvpidettävsäii
lilsbiittteei^C missä' kedmstellaaik
*'tanhanomalsen tatkalson** mah-doUlsoodesta.
. Tämä konferensst Järjestetään
yhtelstohninnassa Toronton r a n -
bannenvoston kanssa. J a on siinä
.: , jiäSkjsymykteBä kasvava^-sodan-vaara
ja' tarpeellisnns saad»'Asia
; keskusteinä alaiseksi m^idollislnt.
man Iaajo|en idlrien. kedhmdessa;
Katsmianekirjolttaialtf Joukoa
sa ontriJames Endlcott, Mrs. Bae
Lnckbck.' pastori L G. Perkins,
mrs. Evä Sandetson ja- Stan^Thofr
l e y . ^ r ^ '
Huhtikuun 4 ja $ pnä* Sudburysiäa pidettävät
ttäjjrielmäkili^ailut paljon puhuva esimerkki sutä.
naatti valitsee. Ja 6 jäsentä, jotka
presidentti nUneää.
A i ^ D C R S I N " R E A L I S M I"
O&eudeh pÖytäkIi'Jat kertovat:
Syyttäjä: Syytetty m a i n i t s i kuulus­telussa
.vierailustaah Ändersfa luona:
pyydän syytettyä kertomaan Oikeu­delle;
n i l t e h hän keskustellessaan Arf-d
e r s ln kanssa selosti t i l a n n e t t a Puo­lassa.
Millaisen tUaraiearvlqh häh
e s i t t i AnderslUe?
Syytetty: L a u s u i n käsityksenähl, et-'
tä n y k y i n e n h a l l i t u s o n l u j a l l a poh­j
a l l a Ja että se v a s t a a kansan toivo­muksia.
Syyttäjä: J a mitä Anders vastasi?
Syytetty: Anders pU samaa mieltä,
mikä hämmästytti minua, koska o l in
sanomalehdistä lukenut hänen esit-tämiään
päinvastaisia käsityksiä: M i ­nua
hämmästytti, että hänen y k s i t y i ­set
mielipiteensä erosivat hänen j u l ­k
i s i s t a miehpiteistään . . .
Syyttäjä: Sanoiko Anders, m i l l a i s i s ­s
a olosuhteissa hallituksen muutfa-mtoen
Puolassa voisi tapahtua?
Syytetty: Hänen mielestään h a l l i ­tuksen
muuttaminen Puolassa voisi
tapahtua ainoastaan, jos sota s y t t y i d;
M I K O L A J C Z Y K m " S A N K A ­R
I L L I N E N " P A KO
Syyttäjä: Syytetty sanoi, että hän
summitellessaan B a r b a r a Bobrowskan
salakuljetusta Puolasta oli v a l i n n ut
" B a l t a v l a ^ - l a l v a n , koska Puöfan k a n ­salaiset,
mm. Mikolf-Jczyk, olivat a l -
k a l s s m m i n k i n käyttäneet samaa l a i ­vaa?
Syytetty: Kyllä. .
Syi^täJä: Mutta jos ' Mikolajczyk'
läht Gdyniasta - " B a l t a v i a l l a " , n i in
voiko syytetty sehttää, m i t e n hän saa-i
pui Varsovasta G d y n i a a n ?;
Syytetty: Hänet k u l j e t e t t i in autolla*
« Syyttäjä; M i l l a i n e n auto se o l i?
Syytetty: Se oli lalvastovlran-omaiSten
H u m b e r - P u l l m a n - a u t o . . .
Syyttäjä: Millaisissa olosuhteissa
Mikolajczyk Jatkoi matkaansa G d y n l -
T?n>ntoi Ont. — 'tijlceko-suomalai­nen
näyttämötaide: elämään Oäna-dassa;
s en jälkeen k u r i ric v a n h a t " t a i -
m a r i t " . Jotka o v a t tämän t a i t e en h a r -
, r a ^ l u n j i u o n e e t mukanaan Suomes­t
a j a höh^nneet sitä' täällä -vuosikym­meniä,
poistuvat näyttämöltä? Tästä
kysymyksestä « n keskusteltu p a l j o n ­k
i n j a o s a k s i väiteltykin: Toiset ovat
välttäneet. Ja ehkä osaksi väittävät
vieläkin',-^että tässä maassa syntynyt
Ja kas'vanut nuoriso o n n i i n eariada-laista.
että ne e i h a l u a o l l a missään
tekeniisessä enempää . suomalaisen
näyttämötaiteen kuin ' minkään
muunkaan kahssä'. joka muistuttaa
Suomea j ä suoöialaIsuutta>--
Toiset mCstä ovat k u l t e n i i n olleet
sitä mieltä, että täsSä maassa synty­neet
ja kasvaneet nuoret ovat suoma-
Jais-cahadalaisia, j o i l l a p n lukemkttö.
m:a yhdyssiteitä Suomeeni- j a 'suomaa
l a i s t en lyhteisiin r i e n t o i h i n . Jos h e
..^8a;vat vähänkään tyydyttävää v <tti-
' jaustä n i i n h e kiliftjrvät vanhempain.'"
sa, k u l t t u u r l p e r i r i t e i s l i n j a t u l e v a t ' j a t -
'kämaan n:itä omalla tavallaan' j a
osalta ehkä muuttuneissa muodoissa-'
k i n . • •
.- A l l e k i r j o i t t a n e en mielestä Sudbu-ryssa
h u h t i k u u n 4 j a 5 päivinä pidet-
.täyät. nuorten näytelmäkilpallutkto
pispittävätf; JälklimHälsen mielipiteen
o i k e a i s i . siUä mitenkä muuten TO^
. taisiinr-selittää äe, että nuoret Innos­tuivat
n i i n k i n suurilukuisina tällai­seen
k i l p a i l u u n ilmian mitään ennak-
, kovs^lmistelua. Se voidaan selittää
v a i n siten, että nuorlsöllamriie o ri
kiintymystä näyttämötolmäitaan. J a
kllpanäytelinlen v a l i n t a osoittaa h e i l ­lä
olevan j u u r i kiintymystä suomalai­seen
näyttämötaiteeseen, sillä neljä
seitsemästä kilpanäytslmästä on s u o -
menkielistä. Tämä siitäkin h u o l i ­matta
v a i k k a tiedämme suomenkieU-sen
näytelmän harjoittelemisen Vaa­t
i v a n useimmilta nuorilta' p a l j o n e-nemmän
työtä k u i n englanninkielisen
näytetaiäri harjoittelemisen, koska.he
ovat p a r e m m i n perehtyneet englan­n
i n k i e l e n .
J a riuorisollamme ori m u i t a k i n k e i ­noja
"suomalaisen näyttämötaiteen
jatkamiseen Öariadassa : k u i n vaan
suomenkielisten näytelmien esittämi­nen.
Meillä v a n h o . l l a k i n o n t o i s i ­n
a a n ollut keskustelua siitä, että
käännettäisiin Joitain suomalaisia
näytelmiä' englanninkielelle maan
varsinaiselle väestölle esitettäväksi,
tehdäksemme suomalaisen näyttämö­taiteen
paremmto tunnetuksi C a n a ­d
a n varsinaiselle väestölle j a s u o r i t -
taaksemme osuutemme uuden k o t i ­maamme
kehittymässä olevan kult­t
u u r i n muokkaamisessa. Meiltä se
on- k u i t e n k i n Jäänyt tekemättä, a i n a ­k
i n tähän asti. 'Mutta jos osaamme
tehdä oikean alottecn Ja a n t a a nuo­r
i l l e pätevää ot-Jaustk, n i m ' s i l l o i n tä­mäkin
tulee tapahtumaan. J a n u o ­ret
sen pystyvät tekemäänkin p a ­remmin
k u i n me.
Meillä ei si's- o l e mitään syytä pe-"
.lätä^ että suomalainen näyttämötai­de
Canadassa ^kuolisi meidän m u k a ­namme.
K u i n k a voimakkaana se t u ­lee
Jatkumaan, meidän jälkeemme
r i i p p u u k u i t e n k i n p a l j o n siitä k u t o ka
me vanhat tulemme Innostamaan Ja
opastamaan nuoria h a r r a s t a m a a n tä­tä
taiteen alaa. Nämä Sudburyssa p i ­dettävät
k i l p a i l u t ovat yksi sellainen
toimenpide. Joka epäilemättä tulee
.'edstämään näyttämötoimintaa nuo­remman
polven keskuudessa. M u t ta
häiden. k i l p a i l u j e n onnistumisessa on
meillä vanhemmillakin; vielä osuu­temme
suoritettavana. Kateellessäm-me
kilpaiiuilmöitiiksessa olevaa ohjel-maar
o n meidän myönnettävä, että
nuoret ovat huolella valmistuneet
k i l p a i l u u n . iNäideri näytelmien har­joitteleminen
on v a a t i n u t heiltä pal­j
o n työtä, s i i h e n o n täytynjrt k u l u t t aa
monia i l t o j a j a m u i t a Ibmabetkiä, on
pitänyt kleltääntyä monista huvituk­s
i s ta j a t o i s i n a a n riittävästä levosta-
: k i n . ,; • ;
Meidän o n h u o l e h d i t t a v a siitä, että
heidän uurastuksensa e i mene h u k -
Kaan, on p a l k i t t a v a heidän työnsä.
•Ja serivpimriie p a r h a i t e n tehdä,täyt­tämällä
katsomon k u m p a n a k i n k U -
pällultana viimeistä t i l a a myöten.
Näin osoitamme nuorille, että osaam-riie
antaa arvon heidän työlleen ja
irinostarimie heitä pyrkimään eteen­päin,
u u s i i n saavutuksiin. — G . S.
o h englantilätaen läivueenkbmentajä
Dobree BeU, j o k a katseU a s i o i t a y l e i s ­maailmallisesta
riäkökulmasta..
Syyttäjä i ^Kösketteliko D o b r e e B e l l
länsi-Saksan va«eiEtamistä?v
T o d i s t a j a : Kyllä, hän k y s y T s U h -
t a u t u n i i s t a n l Saksaan ja- l^sitystänl'
siitä, m i t e n P u o l a n kansa menettelisi,
j o s Saksan armeija a s t u i s i - P U o l a ft
alueelle. Sanoin hänelle, että me
taistelisimme maahantunkeutujaa
v a s t a a n . ' - ' .
Syyttäjä :>JMitä mieltä Dobree B e ll
oH? ' \
T o d i s t a j a : Hän'sanoi, että o l i n vää­rässä
enkä ymmärtänyt "asiaa, sillä;—
k u t e n hän sanoi — P u o l a n e d u i l l a e i
ole ratkaisevaa-merkitystä. On.ole-
^massa tärkeämpiä a s i o i t a k u i n P u o l an
edut, hän sanoi. Tärkeämpiä ovat
maailmanpoliittiset asiat, j o i s t a r i i p ­p
u u m a a i l m a n kohtalo.
DIPLOMAATfTISTA TOÖnNTAA
Syytetty -Turnerin lausimnot v a l a i ­sivat
mielenkiintoisella t a v a l l a Impe-riaUstivaltojen
"diplomaattista toi­m
i n t a a " Neuvostoliiton naapiurimals-sa.
•
Syyttäjä: Mistä syystä v a k o i l u k o h ­d
i s t e t t i in pääasiallisesti NeuvostolUt-toon?
S30^etty: K o s k a pldto Neuvostoliit­t
o a tärkeimpänä sotllaaUIsena tekijä­nä
kansandemokraattisten maiden
ryhmässä.'
Syyttäjä: O l i k o tämä Neuvostoliit­toon
kohdistuva vak(>Ilutoimirita"p'atf-l
u s t u s - vai hyökkäysluontoista?
Syytetty: | BÄler^stäni fie oUp; hyökf•
käysluontoista; • ; J -i V
Syyttäjä:.OUko syytetty yhteistyös­sä
muideri ' m a i d e h ' : v a k o i l u d i n t en
kanssa?
Syytfetty;,Kyllä, olimme yhteistyös­sä
Y h d y s v a l t a t o j a . C a n a d a n lähetys-
•töjeri kanssa.
Syyttäjä: 'Olenko' yUimättättyt • o i ­k
e i n , että syytetyn'riilelestä"amerikka'-
laiset esittivät tässä toinUnnassa jöh-,
t a v a a osaa? Syytetty käytti sanontaa
" h a l l i t s e v a a , jopa Määräävään^ o s a a ".
S y y t e t t y : A i v a n r i i t a . " ' -
Syyttäjä: Syytetty, fianoi, että- n i to
englaritilatnen ^kuin aimerlkkalatoen-k
t o vakoliutoimfin
kansandemokraattisia maita vastaan
o l i hyökkäysluontoista?
Sjrsrtetty: A i v a n n i m.
S3^ttäjä: Pyydäh syytettyä selosta^'
maan, ' h a r j o i t e t t i i n k o tätä tolratotaa
r a u h a n Vai sodan puolesta?
syytetty: OUsiepälopgillista väittää,
että hyökkäysluoritoista vakoilutoi­m
i n t a a h a r j o i t e t t i in r a u h a n puolesta.
Huvitilaisuuksia
fulbssa Niagaran
väesfiil|e
' Wellenad. Ont. - Torstaina,,
j a n t a i n a Jarlauantaina huhtik;,
pnä on N i a g a r a n niemimaani
t a r j o l l a koUne eri huvin
jotka; Järjestää Canadian
pai^Ulset'komiteat.
. . T o r s t a i n a hiäitik. 9 pnä.attaeni
8 I l l a l l a / o n St.,Catharine8ln i
l a i t e n h a a l i l l a ; 83 Baynes „,
k i i n n t s t a v a bazaarl, jonka ohj"^
« a o n e r i l a a t u i s i a pelejä, joista |
t a a n hyviäV palkinto ja; Tiiaiju^
o n järjestetty myöskhi tarjoilua,
; P e r j a n t a i n a huhtik. lo pnä <ait1
lanvletto N i a g a r a Falls'ji- mikai^
?ten h a a l i l l a , 2196 Stanley strek, i
käen k l o 8 illalla. ,
L a u a n t a i n a huhtik. 11 pnä on i
zaarl Hmkarilalsten haalilla Wei
dissaj 30" P a r k Street.
suudessa^ j o k a alkaa klo 8 llla]]2,j
C h j i M a s s a e r i l a a t u i s a pelejä'jaj
jölhia.
Pitäkää nämä flaisuudet m i ^ l
särme j a : s a a p u k a a . n i i h i n ystävlajtl
kanssa. — M.'I''.
Voitot vähentyivät
metaUieh hintain
putoamisen takia
M o n t r e a l . ' . — Consolidated ^tsÄ
a n d Smelting C o : n saama vuodaf
.puhdas v o i t t i •vähentyi viime .vuoiiiij|
lähes • 18 m i l j o o n a l l a dollarilla tejl
johdosta,-että yhtiön tuottamien ne.}
t a l l i e n hinnat laskivat maailmail
m a r k k i n o i l l a i Voiton vähentymist^I
v a i k u t t i , osaltaan- myöskin Canadul
d o l l a r i n arvon kohoaminen, sanil
yhtiön presidentti B . E . Stavert täii-i
lä julkaistussa yhtiön tilikertomii]i.{
sessa.• .
K a i k k i e n poistojen ja Taraustesl
jälkeen jäi v i i m e vuoden pufatasbji
v o i t o k s i 32,838,434 dollaria, venratttj
na 50,785,381 d o l l a r i i n vuonna ISäl
K a i k e s t a huolimatta käytti
viime «vuonna tuotannon laajentaos-l
t a lEOskevlin sijoituksiin kaiUi<m|
lähes 32 m i l j o o n a a dollaria ja eum-j
nltelmat edellyttävät vielä 33 rs^l
n a n d o l l a r i n ' käyttämistä samoiui (
tarkoltuksljrn. V
C a n a d i a n P a c i f i c B a l l w a y Co. omis-j
t a a 'tämän' yhtiön osakkeiden enan- j
mlstön j a äaa;v&^sin huomattavat <>• j
singoti sen voitoista.
r a u h a a n ? " - V •
• i ö y y ^ t t y : O l e n - j o k a k d kertaa mai-j
i i i n r i u i tiedoituksesta. Jonka s
ja yöF
Ave.,
skaa
toiv
tTHEI
SUNI
Thlrd Ave
Vai d'
USTA
.51/
imi
d'Or
HAU
fÄÄSI
to
|AY
TORE
d'Or
" V A P A A N M A A I L M AN
P U O L U S T A J A ^ "
Syyttäjä kysyy syytetty T u m e r i l t a,
antoivatko tiedustelutoimintaa koske­vat
ohjeet seri käsitykseri, että amie-rikkal4iset
j a engläritilalset valmiste­l
i v a t Ätaa Neuvostoliittoa vastaan."
Syytetty:_ Se o l i m i n u n käsitykseni.
iSyyttäj^..Voikö syytetty sanoa n i i ­den
tiedöitusten perusteeila, J ö t^
k u l k i v a t hänen kauttaan; tähtäsikö
N e u v o s t o l i i t on tbimirila' sotaan v a i
^Afoskovassa .olevalta-ientovoimien at-j
^ashealtäi' j a voin atooastaan tolsUt, j
että hänen käsityksensä mukaan Nes-vöstollittb
on U l a k s i k i i n n i maan jäi-1
leenrakentamisesss^ j a sen teolllsuttda |
'kdnn^ämlsessaJ 'voidakseen toivoa j
uuttVsptaa. Täriiä' ori mielestäni to- j
siasla, j o k a o n yhtä selVä riiinulletoila |
k a i k i l l e m u i l l e k i n , / .
Syyttäjä: Mikä luonne on sus Anl^ j
r i k a n ja E n g l a n n i n vakoilutolmin- j
h a l l a ? •' : .i
Syytetty: KunNeuvostoliittokerraa
työskentelee rauhanomaisten tartoi-tuäperleri
hyväfcd, n i i n sitä vastaan
s u u n n a t u l l a vakoilutoiminnalla öytyy
t i e t e r i k l n ' o l l a päinvastainen tarkoitta.
i n i m e r i n j u t t u paljasti, useita yksi­t
y i s k o h t i a , j o t k a saattavat irvottaa-seen,
j o p a kPoriiilllseenkin valoon iin-p
e r l a l l s t i e n j a heidän Atlantin-liit- ]
torisa^ v i r a l l i s e n k y l t i r i "vapaan maa- j
i h n a n puolustuksesta". Samalla K J
muistuttaa, että amerlkkolalsen im-periäUsmin
" V i e r a i t a varjoja" epäile- i
mättä esimtyy muissakta Neuvostolii-1
t o n naapurimaissa k u i r i kansandemo" |
kratioissa, ^
Joulukuun 18 pnä 1950 oikeus lan­getti
pääsyytetty T u m e r i l l e 1»*: vuo­den
vankeiistuoriiion. v
!62 Third
HAU
P.771
1 ^ '
4) ministerineuvostoon, johon k u u ­l
u u yksi valtioneuvos (ministeri)
k u s t a k i n Jäsenmaasta. Sillä o n n e u ­voa-
antava tehtävä.
K a n s a n k a m a r i n Jäsenet valitaan
vuodeksi, k u n taas s e n a a t i n jäsenyys
kestää yhtä k a u a n k u i n asianomaisr
t en vaalikausi kansanedustajina. ,
" Y l i k a n s a l l i s t e n " elinten tehtävät
ovat poliittisluontoisia. Ne viit^itjp-;;^
vat yhteisen ulkopolitiikan suunta­v
i i v a t Ja luovat jäsenmaiden leoIU-'
suuksien yhteiset n i a r k k i n a t.
' ' U S A : n 'Valtiosihteeri J o h n Foster
DuUes o n i l m a i s s u t suuren tyytyväi­syytensä
suunnitelman johdosta.
Jassoo, nyt s i t t e n meillä canada-l
a i s i l l a k i n o n taas'riiahdoUlsuus pääs­tä'
o t t e i n sotapapin kynän kärjestä
tipautettuna painetun sanan pals-
: töille^—mikäli C a n a d a n U u t i s e t - l e h -
denriiaäfiskuun 25 päivän numerossa
J u l k a i s t u sepustus pitää k u t i a a n . ,
- M a i n i t u s s a , s e p t t s t t ^^
iättä u j ^ u - ^ J j t ; . r f o ^ i M ^ ^ ^ iteiluttäa' y
R a n t ^ B i t o & - i ^ ' ipariian^^^ Uppuä "Icut^n -Säilcli
täällä CJanadässa; — ori A m e r i k a n
manterena ^viersdluinltkalljt» k y l t t i ­nään
Suometotu-hfePiim kohotr'
tanri&essa a i k o i n a a n suurtyön suorit­tanut
äairiseS Kolehäriainen. Edelleen
että y v n t t l k l i ^ p l t t a a n y t k t e j an A|ne-r
l k a h suomalaisista"; ' • / • • ^
. K u n h a n e i s en k i r j a n kanssa kävisi
vata samoin kuten hänen k i r j o i t t a ­mansa
sotakirjan,- j o k a ' Suomessa
köykäiseksi h a v a i t t i i n Ja t u o m i t t i in
hävitettäväksi.
Me enune pane o i k e i n suuria toii-v
e i t a sotapappi R a n t a m a a n k i r j o i h i n,
emme ainakaan sen jälkeen k u n
luinöme C a n a d a n U u t i s t e n selostuksen
hänen New Y o r k i n p u h e i t a a n ja
myös hänen meiinelsyydestään.
S&ldän käsityksemme muknan
k u u l u i s i pan?ien ennenkaikkea olla
rauhansariöman . ievittdjta!: hyvän
t s ^ d o n - J a ^eljeydefaV'saarnaajia. Joi­den
taiiä -valmistaa sitä atikaa- } b n ka
rflftmattu» ennustaa tulevan, j o l l o in
miekat t a o t a im a u r o i k s i ".
M u t t a C a n a d a n U u t i s e t kehuu pap­p
i 'Rantamaan, New Y o r k i s s a huis­kuttaneen
korkealla Suomen lippua
j a hlhkaisseen^^«ttä " . . i sen v i i t o i t t a ­maa
tietä dteriieimrie, WikSa" kuole-J
m a a n ' . ,• .
Suomen lipun Uehuttamlsessa ei
tifeterikäänolfr, mitään pähafc^^^^J^
däri; puöleg^amrijie iaar jokainen/raöl-
_^^.,ii-.^-tj 1,. ylpi^riä - s u o ^ e ri
. _ , ^ i e n - muitteriiiÄ
maiden l ^ n s a l a i s e t ^ o m i a hppujaaiji,
riiutta koljcpila ftiri ettäsuul
rinudakisl''.lninn:aksi asetetaan lipuili
, perässä ^:jt.fipIemaan marssiminen- , •
Se pariee p a k o s t a km uskoinaan, et^
tä -sellaisen tuimuksen esittäjä pitää
l l n r i l s e n , eläJnän korkeimpana i h a n -
teeria j a saavutuksena syöksjonisen
kuolemaan j a t o i s i l l e kuoleman tuot­tamisen.
" .
Jos p a p p i R a n t a m a a olisi h e i l u t t a -
;nut Suomen l i p p u a j a sanonut vaik­k
a näin: Tässä o n Suomen l i p p u , sitä
j a sen V i i t o i t t a m a a tietä etenemme
k o h t i Suomen kansan veljesrttä j a h y ­v
i n v o i n t i a , kohti k a i k k i e n kansojen
välistä rauhaa j a o n n e l l i s u u t t a , -val­m
i i n a käyttämään k a i k k i (voimanime
j a ktmtomime seri saavuttamiseksi,
n i i n s i i l o i n m e k i n taputtaisimme kä-oUa
niitään hyötyä käns^flunisilliien-'
siänune.
Me k u n näe» enune näe kenellekään
yksdlölle. emme suomalaiselle enem­män
k u i a muillekaan, o l e v a n mitään
hyötyä kuolanaan syöksymisestä.
Kuolleesta Ja kuopatusta e] voi
kään — ellei n y t sellaisissa tapauk­s
i s s a . i j o l l o i r i k u P l l u t o n o l l u t j o s s a k in
määrin varakas"^ Ja sukulaiset pääse­vät
hänet perimään. •
M u t t a Ilunlsestä, joka oniaksi j a
kanssaihnäisteri_ ( hyväksi ;w
mansa toisten * i t a r i i s t e r i . •volriiiiri, o n
p a l j o n hyötyä. Öän n a u t t i i ja Iloitsee
Itse omasta tohnlhnastaan j a s a a v u ­tuksistaan.
Niistä: llöitseyat j a ovat
k l i t o l l s l a m y ö s ^ vfcanssaihmisiBt. -
J p s s i t e pappi-Haöta^^
t u u Idrjoittamaan; A i r i e r i k a n suoma­l
a i s i s s a k r j a a ; j o n k a kirjoittamisessa
•vahnius k IvplttelUuh :^UöIeiJ&äC-SaA-•
vuttaaiiseksl' ori •" j b i i l c i r i l a l s e r i a ' Ä V ÖÄ
j e n mittana, sillolri nskpnurie siitä
j k i r j a a t a tulevan pahasti lättään; p a i ­n
i m e e n pannukakun, j o k a . jdipiniBian
j o u t u u arvottoriiaria tiiriäidlle i ä i r ä t -
tä^älEs!, kuten. hänen/sötäpöstälansa-i
km. • ; , , •
M u t t a k o k o n a a n ' t o i s e n l a i s t a k i l -
y b l t t e l u a o n se j o k a ' t a p a h t u u erisi
l a u a n t a i n a j a s u n n u n t a i r i a 6 u d b u r y s -
sa.
SiUbiri paikkakimtlen
suoriisilaiset nuoret, tytöt j a pojat,
n a i s e t j a miehet, k i l p a i l e v a t toverllU-sesti,
m u t t a j o k a i n e n p a r a s t a a n [yrit­täen,
minkä p a i k k a k u n n a n Joukkue
p y s t y y päihalnta näyttämötaidetta e-slttämään.
-
Näissä kilpaUulssa e i h e U u t e l l a l i p ­pua,
e i enempää Suomen k u i n C a n a -
dankaan, t a r k o i t u k s e l l a innostaa xnio-
»la ihmisiä'hyökkäämään k o h t i k u o ­lemaa.
£U s i n n e päinkään.
Niissä': t u l l a a n — kuvaannollisesti
sanoen kohottariiaan korkealle
6 M o m a l a ' « > n k u l t t u u r i n U p p o , . S e 1 ^
p u j o k a o n j o k a u k a i s i s t a a j o i s ta läh^
t i en johtanut Suomen varsixmisen
käiöari ^ ä rivejä janoamaan tieto­j
a j a t a i t o j a , onnellisuutta, rauhaa.
sekS k a l k k i e n i h m i s t e n veljeyttäji
h y v i n v o i n t i a — janoamaan elämää.
s a m a n aikaisesti näiden kilpailUJBi
tarkoituksena, o n saattaa tämä arvo*
kais esi-lsUtäriune saatu kultturipe-riutö
entistä suurempien Canadan
suoriialaisjouickojeri oniaisuudeksi
sitä tietä r i k a s t u t t a m a a n uuden k>
timaamme , C a n a d a n kulttuuria..
: N ä i ^ ) - n u o t l s t ^ ^ t o v e r i i u^
kilpiiiuiissä e i i i m o s i e t a huoria eMO-,
pää t o i s t e n k u t o Pmari elämänsäkään
tuhibamisefen.Niiden,,tunnuksena <a.
i h i m s e ^ olevan - k a i k e n ihyvän ii-
.hittö#neri,' tiet»|eri iikastUttamlDÄ
^iriaäiin&iiktftsbtt^ avartaJnlMS-j
o t t a kehityttälsUn , entistä kyk0«-
vSmmiksi o n n e l l i s e n j a rauhanom»'*
«ipn m a a l i m a n rakentamiseen. •
lEnnen k a i k k e a o n tunnuksena rau­h
a ; rauhanomamen toiminta hedö-sen
ja a h i e e l l i s e n hyvtavohmin lisä»-
mlseksi,
TunnulBfet sellaiset kuto "^t^'
kuoleimaa" ja "pähi i n h a a itää", Jo**
ka k a i t e d t a päättäen näyttävät tAä-leety
o l e v a a pappi Kantamaan tun­n
u k s i a , ovat i h r i i i s k t m n a n vibanjlt*"
t e n turtriioUiiJIa tunnustuksia, ^
n u k s i a , j o i l l e e i v o i d a riiitään rakeo-t
a a , Myittää v a i n.
K e h o l t a n u n d t l n k a i k k i SudbnrP
j a ympäristön suomalaiset riefll»'
määri; PInnlsb-hiaahlle. ja antafflB^
siten'gielläf esihityviUe. rauhan J»
.hyväntahdon hyväksi kulttuuriiinjf-xnaUa^
a h k e r o i t s e v i l l e qcuorille, bti^
ansaitsemansa suurkiitoksen.
menestystä, nuoret, W'
T ä l l e j a k u n n i o i t u k s e n ansaitsevsr'
kulttuurityöUenne! — K u l k u r i.
HAL
TGI^
lASiy
R
H/