Vapaus, December 7, 1957

              Sivu 2 ^Lauanfaina, jouluk. 7 p. — Saturday, Dee. 7, 1957
V A P A U S
STT) — Independent Xabor
Otgui of FbmlBh Caoadlans. Es-taUUbed
No7. A 1917. Atithorlzed
a$ «eeond d a » mall bjr the Po«t
Office X>eparteient, Ottawa. Pub-ni|
iTi*<T tbriee weeUy: Taesdays,
Tbundays and Satixrdays t>y Vapaus
PUbUShing Company Ltd., at 100-102
a m 8 t W., Sodbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Offlce OS. 4-4284:
Edltorial Office 06. 4-4265. Manager
E. SulfsL Editor W. Eklund. Mailing
address: Box fö. Sudbmy. Ontario.
Advertlsing rates upon appUcatlos.
Tranilattoafreeof-charge. ^ - -—
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 8.75
S kk. 2.25
YhdyiBvaUoiMa: 1 Tk. 8.00 6 kk. 4.30
Säcmeasa: 1 Tk. 8.50 6 kk. 4.75
1917 —Juhlavuosi ^40. vuosikerta— 1957
Suurlehdefldn '
Torohtolalnen suurlehti — Toronto Daily Star — tiedoitti viime
tiistoina, että maanantaista alkaen sen hinta tulee oleniaan 10 septtiä
iappale/tai SS viikossa kotiin kannettuna,
Torontolaiset muistavat vielä varsin hyvin sen ajan, jolloin
SUtfm ja miiidra hinta oli vain .^senttiä
if^pc^ie. iMutta ne ajat ovat olleet ja menneet. Tosiasia onkin, että
jkuöleyaisuus on suurlehtienkin keskuudessa erittäin siiuri — viimeksi-kuluneen
puolen vuoden aikana on "Icannattamattomuuden" vuoksi
bkamut Canadassa ilmesQ/niästä ainald kolme suurlehteä ja vain
I p i t ^ n anilurvoja p^ lukuunottamatta isommat lehdet
jö^^öheet pienempiä siinä määrin, että kaupungeissa yleensä
on vgfn yksi päivälehti!
Toronto Daily Star perustelee nyt suorittamaansa hinnankoro­tusta
mm. seuraavasti: "Hinnankorotus on tarpeellinen jatkuvasti ko-ho^
joiden johdosta sadat canadalaiset ja
I0if^)^yaltolaiset sanq^ ovat joutuneet kohottamaan hinto­j
a ^ . Lähes kolme yuot^^^^ joutuivat Tyynenmeren rannikon sa­nomalehdet,;
mukaa^ Los Anjgelesin jä San Franciscon lehdet
/kohbttanmah tihushintojaan.^ Sen jälkeen oh yli (50 sanomalehteä,
ihi|du^nlukl^ Yorkin kaikki iltapäivälehdet, kohottaneet hin-taiiakyniraeheeh
senttiin . .^v
"Kymmenenkin sentin hinnalla Daily Star on halpa . . . Yksin­omaan
Daily Sitarin valmistamiseen käytettävän sanomalehtipaperin
ja, musteen hinta on leh|den yksityisnumeron mX/ntihihtaa suu-
;• , Stat:-lehti pn oikeassa Väittäessään, että sanomalehtien yksityis-nuinerpi4en
myyritiM ovat viimeaikoina kohonneet kautta linr
NewspaperPublishers-yhdistystiedoittaa, että rajan
marraskuun 1 phä 449 sellaista lehteä, jonka yksityis-on
(Viittä senttiä korkeampi. Huhtikuussa 1955 oli.
maksaneita sanomalehtiä vain 230 — lisäys on siis
'" lOp-prpsenttinen.
iSatiia pitää paikkansa canadalaisten sanomalehtien kohdalta —
niiden'yksityisnumeroitten myyntihinnat ovat kohonneet kautta lin-kohoavat
edelleen.
^ ^ptuudjBnjtnu^^^^ väitös, että sen yksityisnu-saania
liio^ ei koryäa^ paperin ja musteen aiheuttamia
tjilfija'puhumatta latomon, painon,
i Jputue3sar(^t|ie kamppailemaan tällaisten pienten tyijväenlehtien
kjUin Yapaud^^ älla, meidän sietää
pitää mielessä yllämainitut 4?,ikat. CSJi:n sihteeri Eino L ^ oli
ttihauuiifötl öi^ hän ^|rorontbssä äskettäin pidetyssä Vapau­den
4P-vvptisjuhiassa huomautti, että "Vapaus on häasteryntäyksi-lie^
nkih hyvin halpa lehti, jos sita verratääh sänb^^
yleensä, puhumattakaan nyt muista asiaan koskevista seikoista"*
Fitäkäämme mielessä Daily StaHn; Udäuiqto, että sen nykyinen
ticsityisnumeroitteh myyntihinta, ei vastaa paperin ja musteen hin­taa.
'Muistakaamme samalla,; pttä pienillä itsenäisillä työväehlehdillä,
•kuten Vapaudella, ei ole suurpääoman erikoissiiosiota ja kannatusta*
Yajpaus ei saa sen paremmin olutyhtiöiden kuin muidenkaan suur­yhtiöiden
"kannatusilmoituksia". TyÖväenlehtieh pääasiallisin tulo-
Jäbde saadaan tilauksista ---'ja tilaustulot eivät "föim. Daily Starin
kphdalta riitä paperin ja musteen menojen korvaukseksi!
Toisaalta, jos verrataan hintoja, on otettava huomioon seuraa,-
vaa: Vapauden tilaushinta on Vain ^7 vuodessa eli vajaa viisi senttiä
( 4 . 6 senttiä) kappale. Kymmenen senttiä kappale maksava päivä­lehti
tulee lukijalle maksamaan yli $31 vuodessa tai kotiin kannettuna
(a 55 senttiayiikko) yli ?28 vuodessa.
<Kun hupmipida^n nämä tosiasiat, ja se, että kaikkien pikkuliikr
keiden kustannukset ovat suhteellisesti suuremmat kuin suurten jouk-kotuotahtolaitosten
kustannukset, niin silloin voidaan antaa todellinen
arvo sille, niitä mr. Laakso sanoi Vapauden halpuudesta ja se pätee
ylwnsä kaikkien ns.(Vieraskielisten lehtien kohdalta. V
pidä kenenkään ymmärtää "valmisteluna Va­pauden
tilaushintojen korottamista varten". YhtiökokouskeskUste-hih
yhteydessä katsottiin, että siihen ei vpida nykyisessä tilanteessa
mennä ja Vapauden luki jäin ja kannatta jain_ ääni on siinäkin asiassa
isäiin^ ääni. Mutta me emme voi ummistaa silmiämme vallitse­ville
tosasioille. Sanomalehtien yhä kohoavat kustannukset tuntuvat
äärettömän raskaina nimehomaan tällaisten pikkulehtien kuin Vapau­den
kohdalta. Tämän vuoksi olemme joutuneet viimeaikoina turvau-tuinaan
vuotuisiin . haastekatnpanjoihin. Täniän vuoksi on p|/ritty
$Uhen> että esimerkiski yksityistervehdysiten hinta nostetaan (tietysti
vapaaehtoisesti tervehdyksen antajan omasta tahdosta nippueh): 25
Sentistä 50:een senttiin. Kaikki merkit Niittaavat myös siihen, että
muitakin keinoja on lähitulevaisuudessa harkittava, jos mielimme
taata omassa kontrollissamme olevan, todella itsenäisen ja vapaah leh­den
jatkuvan ilmestymisen. Jatkuvat haasteryntäykset ovat siitä
päätakeena^ mutta mahdollisesti voidaan löytää muitakin 4!;einoja, jos
pannaan Vkaikki viisaat pptyhteen'Vkutenisi^^
Jugoslavia tänään
12 vuotta kansandemokratian juUstamisesita
Jogoslavia vietti viime viikon
keskiviildkona maan itsenäisyyden
-paivä^Tasavallan päivää. Jngo-slavlan
Federatiivisen Kansanta-savalian
julisti Pemstava kolcons
12 vuotU stten eU 29. I L 1945.
Tämän Jälkeen op Jugoslavian
kansa rakentanut maassaan sosia­lismia
ja saavättannt nseiUa aloil­la
merkittäviä tuloksia, vaikka
valicendei ovat olleet saaret
U U A S VAPAUSTAISTELU
Vaikka Jugoslavian kansantasa­valta
julistettiin vasta vuoden 1945
loppupuolella, oli varsinainen kan-sanvaltio
syntynyt jo aikaisemmin,
niissä uljaissa taisteluissa, joihin
Jugoslavian kansa nousi ase kädes­sä
saksalaisia ihieliittäjiä vastaaln
toisen maailmansodan- raskaina päi­vinä..'
• '-, •
Merkin tämä rohkean taistelun
aloittamiseen, taistelun^ joka muo­dostaa
toisen maailmansodan aikai­sen
sissitaistelun erään komeimman
sivun, antoi Jugoslavian kommunis­tisen
puolueen keskuskomitea jo ke­säkuun
22i pnä 1941/ siis samana
päivänä, jolloin Hitler hyökkäsi
Neuvostoliittoon. Taistelukehoituk-sessa
sanotaan: "Oh tullut ratkai­seva
hetki. On alkanut liistbrialli-nen
taistelu työväenluokan kaik­kein
leppymättomintä vihollista
vastaan, taistelu, jonka fasistirikol-liset
aloittivat itse hyökkäyksellä
Neuvostoliittoa vastaan — koko
maailman työtätekevien toiveiden
maata vastaan. Sankarillinen neu­vostokansa
ei vuodata vertaan vain
sosialismin maan puolustuksen n i ­missä,
vaan koko työtätekevän i h ­miskunnan
lopiUlisen sosiaalisen ja
kansallisen vapautuksen nimisiä.
Sen. vuoksi tämä taistelu on mvps
meidän taisteluamme^ jota meidän
tulee tiikea kaikin yoimih ja jopa
elämämme hinnalla."
Suoritetun merkittävän organisa-topfisen
työn ansiosta puhkeava ka­una
sai heti altista asti laajan jouk-coluonteen.
kdmniunisteista - muo­dostettiin
partisaaniosastoja ja vih­doin
Kansan vapautusarmeija, joka
syvällä miehitysjoukkojen selustas­sa
vapautti useita alueita. -
Monarlustisen Jugoslavian vai-tioluineisto
taboutai tässä taiste­lussa
mieliittäjiä vastaan. Tämän
vuoksi vapaafetuilla alueilla
tyivät kansanjouldcojen aloittees­ta
uudet vallan elimet, kansan va-pautqskomiteat.
IHarrasknussa
1942 useiden Jugosiaviah aluei­den
edustajat muodostivat Jugo­slavian
Antifasistisen neuvoston,
joica nousi johtamaan vapanstais-telussa
syntyvää valtiota.'
Tämän neuvoston toisessa. ko­kouksessa
marraskuussa 1943 julis­tettiin
Lontooseen siirtynyt' kunin­kaallinen
hallitus laittomaksi ja
neuvpsto kohotettiin Jugoslavian
kansan ainoaksi edustajaksi. Tässä
kokouksessa myös jo päätettiin, et­tä
uusi Jugoslavia muodostetaan fe
deration pohjalla eli liittovaltipksi.
Tämän päätöksen suuri merkitys
kansallisuuskysymyksen oikealle
ratkaisiiile on nähty seivästi'myö­hemmin.
Tällä hetkellä Jugpslavian
Federatiiviseen Kansantasavaltaan
kuuluu kuusi liittotasavaltaa.
KANSANTALOUDEN
SAAVUTUKSET
Jugoslavia on sosialistinen valtio,
jossa poliittinen valta kuuluu työ­väenluokalle
ja talonpoikaistolle.
Tämä tunnustetaan kaikkialla ylei­sesti
niiden vuosien jälkeen, jolloin
sosialististen maiden keskuudessa
ilmennyt väärinymmärrys ja haja­naisuus
on korjattu.
Nuori Jugoslavian kansantasaval­ta
sai maan käsiinsä jälkeenjäänee­nä
j a lisäksi sota oli hävittänyt sen
talouden raunioiksi. Jugoslavia oli
vapautumiseen asti ollut maiatalPus-kansallistamisen
jälkeen Jugosla­vian
lEansa ryhtyi määrätietoisesti
rakentamaan maansa teollisuutta^
Kansantalonteen sijoitettiin
suufia summia. Nämä sijoitukset
ovat taottaneet jo tähän mennes­sä
huomattavia taloksia. Niinpä
teoUisnustaotteidea- tuotanto oO
vuonna 1956 2,6" kertaa niin suori
koin vuonna 1939. Samaan aikaan'
oli tuotantovälineiden tuotanto
kasvanut 10-kertaisekä j a 1 kola*
tnstavaroiden tuotantp j ^ k e r ^
;sek«. V. '/'kyy-.
Nykyisin Jugoslaviassa tuotetaan
5 miljardia kilowattituntia sähkö­energiaa,'^
kun vastaava määrä phheii
sotaa oli vain MenianJyU mijUardi
kiIowattituntia, Kiviliiiien tuotanto
on kasvanut.? miljoonasta tonnista
17:ään. Valuraudah tuotanto oh kas-
Vjanut y l i ,6-kertaiseksi ja teräksen
lähes 4-kertaiseksi..
Nämä luvut psoittayat, että Jugo­slavia
on taloutensa ketiittämisessä
astunut oikealie tielle. Läihikauden
probleemana Jugoslavian teollisuu­dessa
on maan / raaka-ainepohjan
laajentaminen teollisuuden kasvua
vastaavaksi, niin että maa vapautuu
riippuvaisuudesta ulkomaan mark­kinoihin
tällä alalla. Edelleen on
elintandkkeiden tuotahhpn lisäämi­nen
välttämätöntä. Ottaen huo­mioon
maan raaka-ainepohjan anta­mat
edellytykset tiillaän Jugosla­viassa
kehittäniään sähkötuotantoa,
väri- ja mustaa metallurgiaa, ke­miallista
ja puutavarateoUisuuttä.
Näitä oh tarkoitus laajentaa ei vain
kotimarkkinoiden tarvetta, vaan
myös vientiä varten. '
BrHannia vähentää
Länsi-Safcsas^ii
; Lontoo. — Täällä on kerrottu,
että brittiläiset ovat päättäväisesti
sita mieltä, että brittiläiset NATO:n
alaiset joukot Länsi Salcsassa vähen­netään
ensi vuonna 50,000 mieheen.
Tällä kertaa Britannialla on 63^500
sotilasta Länsi-Saksassa.
Eräissä piireissä ollaan sitä miel­tä,
että NATOrn johtajain painos­tuksen
johdosta mahdollisesti Bri­tannia
sijoittaa Saksaan 5.000 stra-teiegiseen
reserviin ktiuluyaa mies­tä,
jotka 'jäävät Britannian komeh-nön
alaiseksi NATO:!! alaisten soti
laiden lisäksi.
LopiUlineh ratkaisu mahdpllisesti
riippuu siitä kuhikapaljpn Länsi:
Saki|a ihaksäa brittiläisten sotilai
deh ylläpitämisestä Saksassa. Länsi-
Saksasta saapuheideh tietojen mu­kaan
Britannia oh ptyytänyt Saksaai
nikamaan taas ensi vuonna 140
miljoonaa dollaria sotilaiden ylläpi­tämiseksi
Saksassa eli saman jnää-rän
kuin kuluvan vuoden aikana.
Saksalaiset ovat kuitenkin anta­neet
ymmärtää,, että 1 he eivät osal­listu
sotilaiden ylläpitämiseen sen
jälkfeen kun voimassaoleva sopimus
päättyy miaaliskuussa. Tämän sopi­muksen
mukaan viime vuonna Län^
si-Saksa maksoi 300 miljoonaa doUa
ria liittolaismaiden sotilaiden yllä­pitämiseksi
Saksassa.
TEOLLISUUDEN
ITSEHALLINTO
Jugoslavian kansantalouden joh­dossa
bh jp seitsemättä vuotta ol-maa,
jonka väestöstä kokonaista 76 lut käytänhössä hallintomenetelmä,
prosenttia työskenteli maataloudes­sa
ja vain 10 prosenttia välittömäs­ti
teöllisuiidessa.
Tärkeimpien tuotantoYäliheideh
1,300 alle 7-Yuotiasta lasta yksin
Icotona äidin iyc^ pUessä
Suomen kaupungeissa ja kauppa-oissa>
on alle 7r^vubtiaiden lasten
äideistä noin 2 1 pro^i eli joka vii­des
kodin ulkopublelia ansiotyössä
vähintään 7 tuntia vuorokaudessa^
8 pros, työskentelee vähintään 5
tuntia päivässä ja 8 pi-bs^ ehintääh
4 tuntia kestävässä osapäivätyössä.
Näin ollen siis piientenkin lasten äi­tien
kpskuudessä ansiotyö kodin ulr
kopuolella on niin yleistä, että joka
kolmas heistä on ahsioäiti sanan laa-j
immassa merkityksessä, todetaan
Lastensuojeluh Keskusliiton tutki­muksessa
ansioäitien lasten päivä­huollosta,
joka bn juuri valmis­tunut...
\ •
Saman tutkimuksen mukaan käy
selville, että tutkituista äideistä
3 4 % oli teollisuudeh ja käsityön
palveluksessa, kaupan alalla 2 1 %,
erilaisissa palvelustehtävtssä 3 1 %'
ja miiissa ammateissa 1 4 %. Työn­tekijäin
asemassa heistä oli 5 4 %,
toimihehkllöinä 3 8 % jä itsenäises­sä
tai johtavassa asemassa 8 %. Les­kiä,
erotuieita tai naimattomia haas­tatelluista
ahsioäideistä oli 9 %,
jonka lisäksi 6 % :lja i aviomiehen
edellisvuoden tulot olivat alle
2 0 0 . 0 0 0 mk, ja kokonaista 2 7 % :Ila
aviomiesten vuosiahsiot olivat vain
2 0 0 , 0 0 0 4 4 0 0 o6o mk. mikä sinänsä
on Vaatimaton summa perheen ela­tukseen.
Kaupungin jä kauppaloi­den
kokonaisväestön mukaah las-
Vmtto-osingot^^^
t ' ' i - ' ^ t o i v a t alkuviikolla jälleen oKan opetuksen siitä, piiten amerikka-r
^ v>^'f " f 'feinen suurpääoma on valmis heittämään cahadaiaus^^^^^^
ffi ;f j^tt^ttömien armeijaan j jos se (vaih jotenkin auttaa näitä ulkbmäalai-rfÄvt'V
«5 / w , fi^^a &iimmäisvoitlojä taVoitteleyan suuipääpman
«Riistäjät sa^ pitää illallis- j a niuissa iy>nppyti
^^pl^:'^'^^:^'::;lpta:i)uh^ turvattava jonkliikisdla^lail-^
i ^ f e f e ; ; C3%^"»i'önteko-oikeudeh^^ väakalau-dallp
yhtiön yoittojen pienoinenkin lisäämismahdollisuus, hiin silloin
7 ollaan vaimä tuhansia työläisiä työttömien armeijaan
jiainkaän väiittämättä^ siitä mitä puutteita ja kärsimyksiä se aiheut­taa
työläisille juuri joulun aattopäivinä — hyväntahdon juhlan aätto-
^päivinä!':--
*^^^P^^1^I^^'^'-^^^^^^^^^^^^ Kuten Uedetään, nämä arnerikla omistamat. ä^^^ifiÄ'^^?-* Jä kontrolloimat "canadalaiset autotehtaat" selittivät, ett^ kun itory-v,>=
«»«i,^.*j.,5?.,j^^ ^ puolueen muodostama liittohallitus on Vihjmllut autojen tavara^^
V- f % alentaniismahdollisuuksista, niin autbjen kauppa bn hidastunut^^^
^j-jv?ifcfti\^ V ^ j ^ ^ VCTO- jä myös hinhahalennhstal; Tämän v ^
- ,.•.:•
'iti*...-;;'*-.
i
-• —
Jr-rjä^ ilmeisesti myös lukeakseen lakia Canadan hallitukselle, näinä
^ Mv^Ks ? s amerikkalaiset^;;q vih^töito t sanoivat asiaU
jettuina. Ja tämäh julkean pokkeri-pelin
kortteina käytetään ihmisiä,
autoteollisuustyöläisiä, jotka heitet­tiin
työttömäksi samalla tavalla
kuin koirille heitetään luita kivet­täväksi.
MieiUä ei tietenkään öle mitään
tavaraiverpn alentmnisyaatimusta
vastaan, Sitä ovat vaatineet auto-työläiset
ja heidän unionsa ja kaik­ki
työväenlehdet. Mutta missään
tapauksessa kukaan ajatteleyä ih-niinen
ei. voi hyväksyä näiden auto­tehtaiden
''voitto-osingot yli kai­ken"
taktiikkaa.
Sitäpaitsi on kysyttävä, että mi­kä
hiton kiire on autotehtailijoilla
nyt verpaleimukseen perustuvaan
autojen latojen alentamiseen! Eir
hän oie vielä kulunut montaakaan
viikkbä siitä jolloin Ford hylkäsi
autotyölälsten uiiioh ehdotukseni et­tä
mainitun liikkjsen autojen hintoja
]^ket|^siin ja tämä lasku huomioi­taisiin
uutta työehtosopimusta laa-ditta^
sa. Sen sijaan, että äutoyh-tiöt
olisivat suostuneet tällaiseen ra­kentavaan
toimenpiteeseen autojen
hintojen aientamiseksi, ne kaikki
kohottivat tuntuvasti autojensa hin­toja
tänä s y k ^ a . Pitäisi^^t nyt
hyvänään sen, minkä ovat hintojen
loilottamisella itseUeen hankkinept!
kien edelliseen ryhmään Äkutilujsi
n. 3.000 perhettä, jälkimmäisefeh
13.000 perhettä.
1.300 A L L E 7-VUOTIASTA LASTA
YKSIN KOTONAAN ÄIDIN
TT«SSAOLLESSA
Tutkimuksen päätarkoitus oli sel­vittää,
missä asutuskeskusten ansio-äitien
alle 7 vuotiaat lapset ovat äi­din
työssäolossa. Tutkimuksen tu­loksen
pohjalla on saatu arvio, jon­ka
mukaan tämän vuoden alkaessa
kaupungien ja kauppaloiden ansio-äitien
67,000 alle 7-uotiasta lasta
on päivähoidon suhteen jakautunut
seuraavasti:
Kotona isoäidin kanssa 14,100 las­ta,
kotona muun täysikasvuisen su­kulaisen
kanssa 7.400, kotona koti­apulaisen
tai muun vieraan aikui­sen
valvonnassa 17,400, kotona si­sarensa
tai veljen seurassa 3,300,
kotona yksinään 1,300. sukulaisper­heessä
5.400, naapuriperheessä
3,400,, muussa vieraassa perheessä
2,000, seimessä 4,000, lastentarhan
kokopäiväosastolla 4,000; päiväko­dissa
700, puolipäivälastentarbassa
tai leikkikoulussa 5.400, muualle
pidempiaikaisesti sijoitettuna 2,000
lasta. » ,
Edelläolevassa kiinnittää erikoi­sesti
huomiota niiden lasten useam­piin
tuhansiin nouseva määrä, jot­ka
jäävät päiväksi kotiin vain sisa­ren
tai veljen hoiviin tai aivan yk­sinään.
Vaikka asiaa lähemmin tut­kittaessa
havaitaankin, että lähes
puolet näistä sisarista ja veljistä
on jo y l i kymmenvuotiaita ja että
noin joka toisessa tapauksessa nup-rin
lapsi jää vanhemman sisaruk­sensa
hoitoon vain ajoittain tai vain
osaksi äidin poissaoloajasta, jää
jäljelle sittenkin noin pariintuhan-teen
nouseva lasten ryhmä, jonka
osalta päivähuollon järjestelyä tus­kin
voidaan pitää tyydyttävänä.
Vielä selvemmin epätyydyttävä se
on niiden noin 1,300 lapsen kohdal­la,
jotka jätetään kotiin aivan yk­sinään
koko päiväksi tai ainakin
viideksi jtunniksi.
Mainittujen lasten lisäksi voidaan
laskea noin 1,800 puolipäivälasten-tarhasta
palaavan lapsen joutuvan
odottamaan vanhempiensa kotiin­tuloa
tunnin, kaksi, ehkä kauem­minkin.
Npin 10,000 lasta jää siis päiväk­si
alle l8-vuotiaan hoitajan turviin
ja noin 8.000 lasta yli 65 vuotiaan
vanhuksen hoivaan. Pelkästään lap­sen
hoitajan iän perusteella ei lap^
sen saamaa' hoitoa voida leimata
epätyydyttäväksi, miitta toisaalta
on kuitenkin ilmeistä, että jos edes
osalle näistä lapsista halutaan tar­jota
nykyistä enemmän kehittäviä
virikkeitä ja sellaista ymmärtämys­tä,
jota he. äidin poissaollessa eivät
kenties muuten saa riittävästi, k|iy
lastentarhatoiminnan laajentami:
nea nykyisestään: välttamSttömäk-si,
todetaan tutkimuksessa lopuk-joka
poikkeaa kaikkien muiden kan­sandemokratioiden
järjestelmästä,
nimittäin työläisten itsehallinto.
Johtajan lisäksi kaikkia tuotantolai­toksia
hallitsevat työläisten ja vir­kailijoiden
valitsemat neuvostpt.
Yleinen suunnitelma määritte­lee
jokaisen tuotantolaitoksen pai-
Iian kansantaloudessa, mutta nen-.
vostot ja tuotantolaitoksen hallin: -
taitse määräävät, mistä ne halua-vat:
ostaa raaka-aineensa, koneen-
• sa^' mihin: myyvät; yalmiit -iaoX-teensä
ja millaisiksi määrittele-vät
Iiinn^t. •;
Viime kbsäkuus^^^
slavian tyoläisnetivostojeh edusta­jien
ensimmäinen . inaätakäsittävä
edustajakokous./ Kokous -teki johtor
päätöksen, että 'Jugoslaviassa työ
läisneuvostot ovat osittaneet myön­teistä
osaa teollisuudeh kehitykses­sä^
jä johtaneet viiihe aikoina jon­kinlaiseen,'
vaikkakaan ei suureen
työn tuottavuuden nousuun.
S U U N T A N A M A A T A L O U D EN
O S U U S T O I M I N N A L L I S T A M I N E N
Suuria muutoksia voidaan odot­taa
Jugoslavian maataloudessa. Ny­kyisin
9 0 prosenttia kaikesta yilje-lysrnaasta
kuuluu yksityisille hen­kilöille.
Näin pirstottuna ei maatä-lous
kykene turvaamaan teollisuut­ta
raaka rainoilla eikä kaupunkien
väestöä elintarvikkeilla.
Täniän vuoksi Jugoslavian Kom­munistien
liiton keskuskomitea on
tehnyt päätöksen maatalouden pe­rinpohjaisesta
muuttamisesta osuus-toiminnallistuttamisen
pohjalla.
Parhaillaan: luodaan edellytyksiä
tämän päätöksen toteuttamiselle.
Jo viime vuonna Jugoslavian teol­lisuus
tuotti 3,000 traktoria ja vuo­teen
1 9 6 1 mennessä on tuotahto
päätetty kohottaa 7,0(^:een. Tämä
on välttämätön edellytys suuirmaa-talouteen
siirryttäessä. Samaan ai-kaan
muiden maatalouskoneiden
tuotanto kohotetaan 2,5 kertaiseksi.
Maahan muodostetaan kone- ja
traktoriasemia. jäähdyttämöjä maa-taioustuotteiden
säilyttämistä var­ten
jne. Keinotekoisten lannoittei­den
tuotantoa lisätään ja entisten
tehtaiden lisäksi rakennetaan kaksi
uutta tämän alan tehdasta.
Osuustoimintaliikkeen voimista­miseksi
lujitetaan jb olemassaole­via
bsuustoimintatiloja: Määräraho-jep
lisäämisellä maataloudelle ja
bsuustoihiihtatilpjen lujittamisella
uskotaan olevan ratkaiseva hierki-tys
maaseudun spsialistiselle muut­tumiselle
'• Jugoslaviassa. ' ;
Poliittisesti. tapahtui Jugosla­vian
asemassa käänne , vuomia
1955 sen jälkeen, kun rikkoutu­neet
suhteet Neuvpstoliiftpon jä
muihin kansandemokratian mai­hin
saatiin jälleen solmituiksi.
Nämä suhteet ovat jatkuvasti lu­jittuneet
huolimatta porvarileh-tien
jatkuvasti toistuvista ennus­teluista,
. että "Moskovan j a ' Bel­gradin
suhteet ovat viDentymäs-sä".
Aivan toista kieltä/piihuvat
kuitenkin Jugoslavian presidentti
Jostf Broz Titon sanat Lokakuun
vallankumouksen' 40-vuotisjuIilan
yhteydessä.
"liinan Lokakuun Suurta val­lankumousta
ja sen saiavutuksia,
ilman Hitlerinvastaisen liittoutu­man
voittoa Hitlerin armeijasta
toisen maailmansodan aikana, jol­loin
Neuvostoarmeija — Loka­kuun
vallankuntouksen lemmikki
— kantoi raskaimman kuorman,
ei sosialismia rakennettaisi tä­nään
kansandemokratian maissa
ja Jugoslaviassa."
167 vuotta on kuvassamrne näkyvä ankkuri
renpohjassa Pitcairnin saaren rannalla, ijtel
rellä, -missä kapinalliset polttivat röyhkei
kapteeni Blighin laivan. Ankkuri ja muita 1
dettiin äskettäin. Ankkuria tarkastamassa :
Christianin jälkeläinen Fletcher Christian, j
asettuivat asumaan tälle polyneesialaisten a
asuttamalle saarelle.
12
jiAKISSA Ei^SI TA^^
Toldo. >- Miljoonia Japanin työ
Iäisiä uiikaa työttömyys- ja köyhty­minen,
maassa vallitsevan yleisen
rahan puutteen seurauksena. Vielä
joitakin päiviä sitten heillä ei ollut
mitään -hätää, j a :heidän elintason­sa
, oli; korkein, mitä Japanin his-
'toria tuntee. • ••'
Nyt on "kupla" kuitenkin särkyj-nyti
Teollista, laajentamista kiireh­tien
Jappni: on käyttänyt kaikki u l ­komaiset
valuuttansa muista mäistä
suorittamiinsa ostoihin, eikä kassa-paiiikäila
01^
korlkeusennätys
Moskova. — Ensimmäiset elävät
olennot, jotka rakettien mukana
ovat käyneet .-Tuurissa korkeuksissa
ja palanneet vahingoittumattomina
takaisin maan pinnalle, ovat neljä
koiraa - hiiniltä Albina, Kosiavka,
Malisjka (pienokainen) ja Damka
(pieni naiheh), ilmoittaa uutistoi­misto
Tass. Koirat suorittivat ava-ruhsmatkansa
jo ennen Sputnikien
ja Laikan aikakautta. Damka on
kahdesti ollut'ylhäällä 2 0 0 kmn kor­keudessa,
i ja Malisjka on samoin
kaksi' kehtaa sinkoutimut katapultin
avulla raketistaan, toisen kerran 4 5
jä tbisen'kerran 8 5 kmn korkeu­dessa.-'
V'
' Tass lisää, pttä neljäjalkaiset ava-ruustutkijat
eivät ole ollenkaan
kärsineet'kelkkailuistaan, vaan ovat
mitä parhaissa voimissa. ;
arkussa enää oi
jellä. ^;
Nykyisen rahai
sa eivät pankit vi
rin ;^ myöntää lup
vaan näiden bn
nitelmiaan/'ja >' er
jotka puolestaan
maan valtipn anti
apuun — joka ei;
Marraskuussa.:
Iäistä sai' valtion
haan tai osaksi ty
ministexiön ,arv
tämä luku nous
vuoden 1 9 5 8 . ta;
siTÄiiii
-J.
HYVÄ
—; Joka yö min
ta'unta. Se on aivc
uneksin, että pu
kamppailen siellä
Kun herään oleh;
märkä. Mitä ihihui
— Opi uimaan.
• VÄlKI
Yksi syy, miksi
vähemmän liikeni
kuin; rtiaänteillä, or
kuljettaja ei kiedc
täjän vyötäröille.
Ovatko siirtolaiset, nimenomaan saan hän kirjoittaa mm. seuraavaa:
hiljan tänne tulleet siirtplaiset
"syyllisiä" nyt muodostuneeseen ja
yhä pahenevaan työttömyyteen?
Vähänkin yhteiskunnallisia asioi­ta
seuraavista henkilöistä tämä ky-sytays
edustaa pelkkää mielettö­myyttä.
Mutta asia oh kuitenkin
siksi vakava, että siitä kannattaa
keskustella.
Me siirtolaisina tähän maahan tul­leet
ihiniset tiedämme vanhastaan,
että työttömyystilanteen kehittyessä
joutuu prosentuaalisesti kaikkein
.enimmän työttömien armeijaan juu­ri
siirtolaisia. Näin on ollut ennen
ja niin on nytkin.
Mutta nyt, kuten aikaisempinakin
työttömyyskausina, kuuluu taas v i ­hamielistä
murinaa, että "jos e i oli­si
iiusia siirtolaisia, niitä kirottuja
DP:ta, niin työttömyystilanne ei
olisi niin paha mikä se on." Vanho­jen
kokemusten perusteella tiedäni-me
myös, että nämä syyttelyt uusia
siirtolaisia kohtaan tiilevatlisäänb^-
mään sitä mukaan kuin työttömyys
pahenee. ; . - ^" • - :• r
: Kuvaavana esinaerkldnä voidaan
pitaä^ Toronto D a i ^ Starin kirjeexf-vaihtajan,
William MacEachemin
kahta peräkkäistä artikkelia tältä
viikolta. Ensimmäisessä artikkelisi
saan Iiän kertoo kpkemuksistaan
SQppadinjoilta työttömien kpskuo-
(iessa sekä siitä tpivottpmuustiilasta.
minkä loptiton työn ptäntä tyStto-p
l l l e aiheuttaa.
"Kuluneen viikon aikana, jolloin
minä liityin työttömien riveihin ja
kävelin kaupungin katuja työtä et­sien,
minä havaitsin, että miltei
kaikki työttömänä olevat canadalai­set
pitävät siirtolaisia-syntipukkei­na
(whipping boy).
"Seispessani Scptt Missipnissa lei-päjpnossa,
Spadina^ Avenuen työn-yälitystoiimistpn
työnhakujonossa..
minä kuulin toistuvasti mutistavan
samaa
"Yksi ilmaisu — DP -r- bli kaik­kien
huulilla ja siihen liittyi taval­lisesti
jpukkP painettavaksi sopimat-toinia
sanoja. . _
" 'kyllä työmaita on paljon' sa­noi
eräs mies minulle pisteleväsU,
'jos joku Ottaisi pyssyn ja ampHisi
D.P:t'. :C^7'':'\i:0^ l']'7:7::::
" 'Mene Puttdas kadulle ISpädinan
ja Universityn välille', hubmautti
toinen, 'missä tehdään katukorjaus-,
töitä... Siellä op työssä SS^-SO
miestä, eikä yksikään heistä ole ca-nadalainea...
Puhu heille englan­tia
j a yksikään jei tiedä mitä sanot
Vieläpä työnjohtajakin on italia­l
a i n e n . . . ' " >•,.'.
Tässä hengessä jatkui mainittu
kirjoitus alusta loppuun astL Vaik­ka
siinä ilmeisestikih liioitellaan
j p s s £ ^ määrin siurtplaisyastaisen
mielialan laajuutta ja syvyyttä, niin
kin uusien: tulokkaiden syyttely on
tietenluri-. "hyppelyä siitä y l i , missä
aita oiv-matalin"; >
Tosiasia on. kuten sanottu, että
siirtolaiset joutuvat prbsentuaali-sesti
paijon suuremmassa määrässä
työttöihiksi. kuin "canadalaiset" —
mitä sillä nimityksellä sitten tarkoi-tettäneekin.
Eivät kaiketi siirtolai­set
ole niin "pirullisia" että panet­tavat:
itsensä työttömiksi?
Kaikkien ajattelevien ihmisten
velvollisuus on nousta tässä puolus-tamaati
uusia tulokkaita kbrostaen,
että pötyä puhuvat ne, jotka syyt­televät;
siirtolaisia työttömyystilan­teilta,^:
Enemmähkin. he kaatavat
joko' tfetäeh tai tietämättään vettä
niiden myllyyn, jotka haluaisivat
ihmisten huomion pois to­dellisista
pulmista.
t<wiasiana pysyy, että monet' työttö­mät
"canadalaiset'^! suhteutayat jun-ri
täten työttömyystOanteese^
bisäaiia on syytä koirpstaä. että
siirtolaisillakin . niin hiljan tul­leina:
kuin kaueinminkin täällä ol­leilla
— on myös tässä opittavaa.
l Pppränmset piirit ^ittävät pitää
suffplalda"' käsivarren ulottuman
päässä iiyöväehliikkeestä. Siirtolai­sia
_yritetään värvätä jopa rlkku-reiläiklh.^
kuten -tapahtui esim.
-ItfurdpcbYJllessa. Kaiken itämän tar­koituksena
on "hajoittaa ja hallita".
Jos siirtolaiset voidaan pitää käsi-vfUTen
iäbttuman päässä muista jca-nadälaiisista,
silloin voidaan ylläpi­tää
;£päluuloja työläisten £eskuu-
'dessa.yleensä Jos joitakihr ajattele-mattc^
l^;. siirtciläisia vpidaan vär­vätä^
ruäkureiksi, sillpin voidaan
lietsoa suoranaista vihamielisyyttä
kaikkia siirtolaisia kbhtaan, jne.
Siirtolaisten j a myös uusien tulok-kaÖei^
MJvollisuus itseään kohtaan
vaatii, e l u -he liittyvät aniinattiyh-distyksiih,
hiissä se on suinkin heU-le
mahdoliista j a Iinjoittuvat ylei­sesti
puhuen ^öyäen publelle. Tbt-uusiä.
tulokkaitaT*
työväenmies tai ns
kiitosta saanut poi
Mutta työläisinä
saa yhteiskuhnalli
ta kuin osakumpp
silta työläisiltä. ii€
distyksiltään ja mu
Linjottumalla j
sään työväen puoli
arkailematta pai]
taisteluissa täloude
listen parannusten
laiset sulahtuyat k
min ja parenunin
työläisiin — ja sille
taa helpompi hävit
rassaan tUohuttava
jutut, että uudet
"kirptut DP.t'" ,
päitä työttömyyteer
• kaiUci; yäiveutuh
tävät, että aikä-aj;
myys Pn osa kapitä
telmästä, kuten näl
tpn osa kerjäläisen
samalla tiedetään, (
tilähteitakhi voidaä
tai helpottaa, rii^p\
lan edesottamisistaJ
,. Ja tämän, hetken t
perussyynä on se ku
telee mipluinni>j° ^
mentelua kuin ]ärj(
toista kaupankäynti
joonaisen Kiinan.ja
ten .maiden ,kanssa
ävat ostaa nj^t vara
^ e i t ä maataloiis- j i
teitä, : ;
Juuri tästä on kyis
suuntaiseen ratkaisu
vaatii yhteisymmärr
toimintaa kaikkien 1
vien i^adalaisten ^
ma^ta .siitä; tniilpin
tioiaahaii tuUeeC'