Vapaus, March 9, 1928

              — - ^ — O — • • j — • — w j ^ - — — — y
-TAPAUS
T O I M I T T A J A T >' V
r. K. CASiaOXy B. A . T E M H U K E K . R, FEHKOJrai.
VAPAUS (UlMctr)
n * MIT eqn •( Knbk We(bsa U CMufa. PabliAad ia Sa42»rTr Oat, «vtry l(aöidar>
T M l y . W«dMd«r. Tkandar ami Fxidar.
lUIOTUSHlKNAT VAPAUDESSA:
(UoMilaetalcaat «IJOO kaita. «34» kakit kartaa. — A*i«!Uttoomaa«aaoMkaat SOc patoaWi—, —
•hi^iMiMiin»ohik»Tt SOc. kana. SIJOO S kertaa. — SrstT«sa»oc«kasi «14» kaita. «2i» 3 kartaa. —
AvtaMQMtakaat STM kana. S3J>0 kakrf kertaa. — Kiitodlaatikai» «1X0 karta. — KsataoaailaMtMk.
B l i t t f T i n r l i l . — H«lata«ntiaAit Ja oaetaitiaotakact
Ja OaotMBCMttMxiaa «a. » i i i H m a M . ttkat«tti«l
nka.
«i tiOIa liWtirt»«. paitii aaamiairMt. JoOU
« v M K O M t a k a a t «2.00 karta. «3J» kaksi kotaa. — Klii
ITBi kartl. 90e. liOMkao kiitrwl»B«wTu lal aaitu
MK. fcKta. »X J U koUM kartaa. — TntpHinaertaJia» Ja
•MtMftada ataUtaaiu — TUaidcria. Joiu «i sa«na TUAUSHINHAT:
1 «k. C4Jte.-« kk. a u a . « kk. «1.75 ja 1 kk. «IXO. — TkdraralteiUs Ja
: 1 «k. «6X0. i kk. «SJO. S kk. «2X0 Ja 1 fck. «1X0.
•cU anaalia
I«hta«a aiotat ila»uk>at pitU eUa fcrattoriMa kaO» 12 OMtpBiaplivS* «ddQatri «fklp»t»f«.
« a p a i r f a a tolaitaai tiimtj BaiUUas. >3 Van, Scnat. PakaUa SUW.
Vayaadaa koottarii Ubmtf BaiUiat. » Locaa Se Pabalia 1«3«. Poatioaotai Boa 69. SUbrnn. Oat.
Urmtkiat rataa Itc pm coL iadk. Mialania ckaiga for riagk IsMitlaa fSa. Tk» Vapaaa
l i •« ba« a4vartiab« Mdiaai «MM« tfca FlaaiA Paepto Ia Caaada.
laa att» oUlaia takaaaa aaa raautuu anilHiitiaaa kliji
It I. V. KANNASTO. liikkaaakaitala.
kitjattakaa aa^aHaaa CiUcaaakaiuJaa
llUfijat petfämässä Toronton vaatetos-
. a »alaa»" tyolaisia
Metsä- ja sekalyöläis-ten
anioiden yhdis­tämisestä
Koska näyttää siltä että metsä-tySIäisten
kokouksissa alkaa olla
sellainen henki, että pahnitaan siin L
äänilajissa, että paheksutaan sitä,
että ei ole yhdistetty L . W. L U . o
C. ja. L W. Wrtä, eU sen täällä
olevaa osastoa, nifai on kai pai-^
kallaan siitä sano^ mitä. sen asian
hyväksi on tehty jo vuosia.. J o n i in
aikaisin kuin v. 1923 joulukuussa
pidetyssä union konventsionissa kes-kustehun
sutä j a päätettiin antaa
esitys siitä sUIoin toimivaUe O. B
U:lle, koska sen edustajat olivat
myöskin silloin koolla. Mutta tur­haan
tehtiin y r i ^ , siliä^oven taakse
Vaatelusammattien työläiset ovat
taSsteluiälalla Torontossa. Kätke»
ra taistelu yirkailijaston ja jäsen'
jotdckojcn välillä, jota käytiin New
Yorkissa' kaksi vuotta, tulee uskot­tavasti
uusiutumaan Torontossa. Yh­teistyö
ammattiliittovirkailijain ja
r ; työnantajain välillä on saavuttanut
kohdan, missä virkailijat eivät
enää vaivaudu väittelemällä tai muu-
: ten torjumaan vasemmistolaisen op
cpositsionin käsityksiä, vaan . yksin
kertaisesti pyytävät työnantajia i l ­man
muuta erottamaan kyseessä ole-
\ vai työläiset työstä, ja Amerikan yh-
: <iistyneen vaatetustyöläisten liiton
paikallisen virkavallan viimeisin
•r cd nostattanut sellai­sen
myrskyn, elta miesten vaate­teollisuuden
työläisten yleblakkokin
.on melko todennäköinen.
- Tiistaina, helmikuun 28 p:nä sai
viisi johtavaa vasemmistolaista lii­ton
virastosta kutsun saapua **johto-
' kunnon** eleen. Mitään syytöksiä
heitä vastaan ei esitetty kutsuissa.
Kun he eivät olleet tehneet mitään
rikosta, olivat he taipuvaiset anta-
- maian palttua kutsulle ja ottamaui
sen pilana, mutta kaksi heistä kui-tenldtt
meni "johtokunnalla** (dikta-
' ^ toorinen elin, joka ei vastaa mistään
^ jäsenistölle eikä kuuntele sitä) kutt-
J . lemaan mitä oli vinossa.
* "'^Kuvitelkaa heidän hämmästystään,
ja he kuuluvat paikallisyhdistyksien
sä kaikkein toimeliaimpiin ja enim
män pidettyihin jäseniin. Eräs työn­antajista,
jota häntäkin virkailijain
käyttämät likaiset menettelytavat
suututtivat, myönsi vasemmistolaisi
le, että erottamishanke on liiton
taantumuksellisten manööveri, joll
he haluavat päästä *VasemmistoIai
sista" ja siten raivata tieltään ka:
ken oppositsionin.;
Työnantajat haluavat lisätä tuo­tantotehoa
ja tämän lisäyksen poh
jalla vähentää pajoissaan työskente
levien työläisten lukumäärää. Lii­ton
virkailijat ovat melko valmiit
antamaan työnantajain viedä siiuhnii
leimansa läpi, ja uusi työsopimus
joka tulee piakkoin allekirjotetta­vaksi,
epäilemättä tulisi sallimaan
kaiken tämän. Mutta vasemmistolai
set seisovat tiellä. Vasemmistolaiset
ovat kiihottaneet työläisiä kappale-työtä,
tuotantotehon kiihdyttämistä
jtt työläisten vähentämistä vastaan,
kunnes virkailijastoUe on käynyt
sangen vaikeaksi pettää heitä. Näin
olleen työnantajain etujen mukaista
on auttaa keltaisia virkailijoita op'
positsionin hävittämisessä ja me
näemme työnantajat jia työläisten
järjestön virkailijat yhteyneinä työ­läisiä
vastaan.' ,
: Maanantaiaamuna ryhtyi kolmie
kymnientäyksi Tip Topi Tailoring-yhliön
työpajan työläistä lakkoon
vastalauseeksi erottamisia vastaan
ja ilmottivat aikomuksenaan olevan
kun heUle näytettiin «Kamfin'* (va
. , semmiätolaisen juutalaisen viikko­lehden)
numeroa ja kysyttiin, jos-
' ko he olivat ^edesvastuussa siinä jul-**'** '.^"^j^"''"! '".^1'*""'?*'^y'?!*^
. . k « « « 3 U . kirio.»Ia«ta, joss. kiinni. it^^^^^tSi:
työhön^: T ^ lakkoutuiya
Miller Glöthing-yhtiön työpajan
ajossa kahdelle työläiselle ilmotettiin
tattiin huomiota< olosuhteitten no­peaan
hifononemiseen työpajoissa
; ja työläisten järjestössä ja syytettiin
taantumuksellista virkailijastoa lii­ton
hallinnan* luovuttamisesta työn­antajille.
He luonnollisesti selil-
-tivät, fcttä he eivät olleet kirjotta-neet
kysymyksessä olevaa kirjotusta,
jolloin heitä vaadittun heti allekir-jottamaan
**keltaisen koiran*' lau­sunto,
jossa kirjotus julistettiin mi­tättömäksi
ja yleensä leimattiin
s Kamf valehtelevaksi lehdeksi. Täs­tä
he tietysti kieltäytyivät.
Seuraavana iltana työläisten työs­tä
lähtiessä kutsuttiin heidät kumpi-fan
liikkeenhoitajan .konttoriin ja
erotettiin työstä, ilman mitään en
nakkoilmotusta tai syytä. Vastauk-vöcksi
erotettujen vaatimukseen syyn
ilmottamisesta liikkeenhoitaja vih-
:doin tunnusti sen tapahtuvan liiton
-virkailijain pyynnöstä. Tämä ei
? vielä ollut pahinta. Sen osaston
'työläiset, jolla toinen erotetuista oli
työskennellyt, huomasivat mitä oli
tapahtunut juuri, kun olivat pitämäs-fia
työpaikkakokoustaan ja nostivat
vastalausemyrskyn, jolloin taantu­muksellinen
järjestäjä Stolberg i l -
motti heH että kaikki oli hyvin;
inies oli erotettu liiton päätöksellä.
Työläiset esittivät seuraavana päi­vänä
vaatimuksen näitten kahden
•miehen ottamisföla takaisin työhön
ja ityönantaja suostui siihen. Toi­nen
heistä palasi työhön, mutta kel-taisfel
virkailijat, jotka siihenastinen
menestyksensä oli tehnyt röyhkeiksi,
Äenivät työpajalle ja vaativat, että
"takaisinotettu mies on jälleen erotet-lava,
joten hänet ajeltiin ulos.
Tämän jälkeen on vielä yksi työ­läinen
(tällä kertaa Hobberlinin)
erotettu samasta syystä, kahdelle on
ilmotettu, että - he saavat loppuiilin
viikon kuluttua - ja liiton virkailijat
kerskuvat, että heillä on luettelo nel-jästäkymmenestäkahdeksosta
työläi­sestä,
jotka tullaan erottamaan työs­tä
saidalla tavalla.
^^^^^ y menettelyn kaikkein
louldcaa^ puoli on se, <etta kysy­myksessä
olevia työläisiä vastaan ei
ole esitetty mitään sitovia syytöksiä.
tultavan antamaan lopputili viikon
kuluttua) yhden osaston kaikki työ
Iäiset, vaatien erottamisilmotuksien
peruuttamisia, ja nyt ilmotetaan
Hobberlin-liikkeen työläisten tule­van
seuraamaan esimerkkiä.
Vaatetustyöläisten joukkokokouk­sessa,
jossa oli työläisiä.yli neljän
sadan, nousi innostus korkealle. Ja
useat työläiset vapaasti lausuivat
että on tullut aika päättävälle toi
minnalle. Nyt näyttää siltä, qttä
jäsenjoukkojen vastalauselakko le
viää kaikkiin vaatetustyöpajoihin
kaupungissa.
Yksi asian iroonisista puolista on
se, että nämä vaatetusliikkeel ovat
melkein kokonaan työväenlubkka-laistei/
kannatuksesta riippuvaisia
Tip Top Tailoring-yhtiÖ, jonka työ­pajasta
ensimäiset kaksi työläistä
erotettiin, myy suuren osan valniis
tamislaan miesten puvuista pohjois
ja länsi-Ontarion metsä- ja kaivos-seuduilla
ja toinen liike, jonka kah
delle työläiselle on ilmotettu erot
tamisesta, on Tip Top Tailoring-yh-lion
alaurakoitsija. Hobberlin-yhtiö
on melkein samanlaisessa asemassa
kuin edellämainittu, ja on ivallista
ajatella, etlä jos pohjois- ja länsi
Ontarion työläiset tietäisivät totuu­den,
niin työtä olisi mahdollisesti
hyvin vähä lakonrikkojien tehtä
vaksi. Tim Buck.
—^" . . . Kommunistipuolueen jä­senten
tehtävät ovat: Liittyä osuus-liikkeihin
paikkakunnillaan ja toi­minnallisesti
osallistua osuustoimin­taliikkeen
voimistuttamiseen, pyr­kien
yhtenäisyyttämään niitä liitty­misillä
Canadan osuustoimintaliit-toon.
Kommunistipuolueen jäsenten
täjtyy aina pyrkiä täyttämään niitä
luokkatietoisuuden hengeltä ja kat­somaan,
että osuusliildceet avustavat
työväenliikkeen kaikkien eri muoto­jen
yhtenäistyttamisessä.**
saimme jäädä odottamaan vastausta,
ja' se oli jyrkkäsanainen, että asiaa
ei voida ottaa keskustelun alaiseks
johon saa parhaimman vastauksen
sen'' mkäisesta pSytäkiijasta, mikä
öh tehty konventtdonissa; sitä en
tiedä onko O. B . U m pöytäkirjassa
sitä.' Ainoa vastaus o l i se, että voim­me
liittyä yksUdinä heidän jouk-koonsa.
Tuollaista oikeutta ei oltu
annettu edustajille, joten heidän o .
jatkettava toimintaansa j a viedä r a ­porttinsa
jäsenille.
Meillä on kyllin hyvässä muistis­sa,
että silloin oli O. *B. U m to
minta kokonaan hajalla; siihen e
ollut enään mitään mahdollisuutta
liittyä yksilöinäkään, sen oliyat s i ­säiset
riidat repineet hajalle, vaik­ka
.sitä kylläkin vielä koetettiin
tyrkyttää kaikenlaisilla keinoilla sei-laisille,
jotkia eivät tarkemmin seu­ranneet
sen sisäistä rappiotilaa. S i i ­hen
aikaan sanottiin vaan, että se
on r. W. W m mukameii utiio j a sen
suuria taisteluita koetettiin loihtia
joukoille kannustimena siihen liitty­miseen.
Mutta toisaalta rajoitettiin
jäsenien oikeuksia j a jos ei alistu­nut
johdon alaiseksi, niin silloin
tuli joko eroitetuksi, tahi muuten
hänet johtajien 1 taholta leimattiin
huonoksi jäseneksi. Mutta huoli­matta
menneisyydestä, katsokaamme
nykyisyyttä mitä on tapahtunut n i ­men
vaihdossa.
Onko seh ryhmän taistelukunto
terästynyt sen jälkeen, onko' sen
katsantokanta muuttunut suopeam
maksi todelliseen ; työväen liikkee­seen,
ovatko sen johtajat selvinnee
siitä humalasta; mihin ne vaipuivat
tuossa O. B, Titn hajoituksessa
etenkin suomalaiset jotka sitä tyött,
kaikessa julkeudessa harjoittivat
Sitä. ei ole vielä tapahtunut, silla
Port Arthurin lakon aikana se taas
tuli täydessä muodossaan esiin. E n
ala niitäkään tässä luettelemaan, mut­ta
joka on niitä ottanut j a tutkinut,
eli vieläkin tutkii sen ailoiisia lento­lehtisiä
iaitä levitettiin, nun niistä
pääsee selvyyteen:
Tässä herää kysyjjiys, että onko
se helppo tehtävä yhdistää tuollai­sia
joukkoja. Vastaus ön selyä; että
sitä ei tehdä ^aivan niin käden kä
teessä. Nuo i . W. W m johtavat
pamput tulevat iämänkin asian lyö­mään
Inurin^ jos heille annetaan pie­ninkin
tilaisiaus vaikuttaa vähemmän
tietoisiin jäseniin, .jotka eivät: tunnO
heidän metkujaaini sillä eihän sellai­sia
eri haaroja olisi syntynytkään
jois e i heidän juttujaan olis| jäse
nistö kuunniellut j a antanut; lianata
itseään •niosikausia.Sil^
sa on metsätyoläisfcen unio toiminut
jp niin aikaiseen, että I.; Wi " ^m
osastoja 'ei täällä ole oUutkäah. S i ­tä
vähemmän se piisi ollut : alku­tekijä
järjestäjänä. Näin ollen se
on tänne tuotu hajoittamaan sitä
järjestöä, joka täällä on sitä ennen
o l l ut
Tämän johdosta täytyy sanoa, et­tä
kun jokainen jättää kilpailevan
järjestön j a yhtyy joko yksilönä eli
joukkona L . W. ,1. U . of Cänadaan'
niin ön asia .selvä, isillä sen peri-aateohjelmäissa
ei ole muuta ehtoa,
kuin olla rehellinen luokkataisteli-ja,
olla mukana j okaisessa taiste­lussa
missä työn j a pääoman väli­set
asiat törmäävät-vastakkain. Sil­loin
kun tekee sen mitä voi luok­kansa
puolesta, niin on vaatimuk­set
täyttänyt.
Mutta siinähän se onkin asia joka
kangertaa. Rehellinen metsämies
ehkä sanoo, että niinhän sitä on
tehtykin, mutta töidn se oh men­nyt
kuitenkin käytännössä, josta
on sitten koetettu tehdä johtajain
taholta uutta juttua; että I. W . W m
kannattavat Industri^Iisti ön kaikel­la
voimallaan lyönyt kaikkia niitä
joukkoja vastaan^ jotka ovat ulko­puolella
heidän ' vaikutusvaltansa'.
Samaa tekevätxnyöskin toiset I. .W.
W:n lehdet. Niiden kirjoitukset so­tivat
kfukkiar vallankumouksel­lisia
työläisiä. yastaian, mitä nyt;
kuuluu "L; 'W; L ' X J . : of ^Cänadaan.
Kaiken toiminnan, mikä tapahtuu
ulkopuolella I. W; W-tä, sen he
tuomitsevat kelpaamattomaksi.
Eaikisba tähän asti otetuista toi­minnoista
kun tehdääfi jc^topäätös,
niin saa käsityksen, että Sos t . W .
U. of C. yhdistää itsensä L . W .
W:hen, niin on ensinmainitun myös­kin
jätettävä taisteleva, vallanku-mouksellinen
j a eteenpäin pyrkivä
uonne jä alettava repimään sitä
alas mitä tämä uhio on nyt j ö saa­vuttanut.
•
'Vapauden nunieroäsa 34 sanotaan
Halen kämppäkökonksen päätökses­sä
varmalla uskolla se vöifavah teh­dä,
että yhdistää nämä kaksr uniota-
Sehöitan tisiaan innostuneita Otta­maan
ensi työksi' seit, että aletaan
unio-osastoissa asiasta keskustele­maan,
j a ottamaan neuvotteluun
osaa jokaisessa päiFaxsa, missä se
on mahdollista. Silloin voidaan sa^
noa, miten paljon ovat joukot k e ­h
i t t e e t viimeisien vuosien aikana.
Mutta kuitenkin olisi suotavaa, että
otettaisiin Vapauden toimituksen
neuvo siinä huomioon, että ei y h ­distämisen
varjolla alennottalä me­nettämään
A t ä periaatteellista puol­ta,
minkä omaa metsä- j a sekatyö­läisten
imio (L. 1^. L U . of C ) ,
nimittäin', että yhdistämisenkin jäJ-keen
tulee uniomme kuulua osana
Punaiseen Ammattiunioiden Inter-nationaleezu
Sen kautta tulee se
säilyttämään vallankumouksellisen
luonteensa. /
E. Kuusela.
TYdVÄEN URHEILU
unsin Hon paini-idipaUat
VoitUjat j ^ h t d i . Huk. Alakoski ja
Tämänlaatuiset kilpailut olivat
täällä pohjoisessa paininalalla ensi
kertaa. Ne muodostui kuitenkin kai­kinpuolin
hyviksi niin osanottoon
kuin yleisön kannatukseen nähden.
Molempina, päivinä oli haali täynnä
yleisöä, vaikkakin oli hyvin pahat
ilmat, mikä esti ihmisten liikuntaa.
•PaUdntotuomarit olivat kokolailla
tehtävänsä tasalla. Pieniä puutteel­lisuuksia
tietysti aina ilmaantuu
kun urheiluliike ei ole kovin kor­kealle
kehittynyt, josta olisi tmlok-sena
täysin moitteeton toiihinta.
Osanottajiin nähden voi huomauttaa,
että kun seura järjestää kilpailut>
niin pitäisi jäsenten ottaa osaa, huo­limatta
millaisia on vastuksina ja
pääseekö palkinnolle vai ei. Nyt
oman seuran miehistä jäi moni pois.
Joukkourheilun saamiseksi pitäisi
urheiluun, oli ne kilpailua tai har­joitusta,
ottaa kaikkien osaa kellä
on tilaisuus.
Kilpailuissa oli Toronton Yrityk­sestä,
Sudburyn Kisasta, Soon V e ­sasta,
Levackin Kisatovereista, Con-naught
Sta. Pyrinnöstä, South Por-,
cupiiien Viestistä; yksi edustaja ja
Ilosta kahdeksan osanottajaa, joista
Don yksi osanottaja luopui kilpai­luista
välttämättömän syyn takia.
Otteluista voisi mainita: Lehtelä voit­t
i Hohtelin 8.40, Laamasen 3;30,
Kaihon 9.55. Bash Tammilaakson
4,09. Alaskoski Reinikan 0.46, V a l ­lin
1.56, Melan 0.58. Eskola Kata­jan
1.42, Kosken 0.22.
Tulokset: sarja alle 140 Ib. 1)
J . Lehtelä Sudburyn Kisa 3 v., 2)*
W. Hohteri Timminsin Ho 2 V. 1 h . ,
3) A . Laan^anen South Porcupinen
Viesti % V. 2 h.
Sarja aUe 155 Ib.: 1) E . Bask
Timminsin H o f l v., 2) K. Tammi­laakso
Timminsin Ho 1 h .
Sarja aUe %1Ö Ib.: I ) A . A l a ­koski
Toronton Yritys 4 v., 2) H .
Reinikka Timminsin Ho 3 v. 1 h l,
3) R, Walli L e s e k i n Kisatoverit
2 V. 2 h.
Sarja y l i 170 l W : , 1) R. Eskola
Timminsin Ilo 2 v . i ' 2) t J ; Kataja
Soon Vesa 1 v. 1 h., 3) V . Koski
Timniinsin Ho 2 h.\
Kunniapalkinnon,; A . T. Pomme-rin
lahjoittaman sai palkintotuoma-rien
arvostelun mukaan kilpailujen
parhain painija A . A l a k o s k i . ;
Jokainen katselija olisi halunnut
nähdä Alakoskien j a Eskolan paini­van-
samassa sarjassa. Näjrtepaini,
mitikä he antoi, oli painialan suu­rempia
saavutuksia meikäläisten
kesken, mutta se ei ollut todellista
kilpailua.
Pöytäkirja
Canadan suomalaisen. TUL :n
liittotoimikunnan kokouksesta,
joka pidettiin helmik. 19 pnä,
1928, Sudburyösa, Ont. Saa­puvilla
olivat J . -Seppälä, N .
Piispanen, O. Rautio, W. Kau­hanen
j a P. Jansson. Puheen­johtajana
toimi Seppälä ja
pöjrtäkirjan laati Jansson.
1. Kokous tunnustettiin sääntö­jen
määräämällä tavalla kokoonkut­sutuksi.
2. Liittotoimik. jäseneksi hyväk­syttiin
O. Rautio Creighton Yrityk­sestä;
S(. Pöytäkirjan tarkastajiksi v a ­littiin
Rautio j a Kauhanen.
4. Koska liiton entinen sihteeri
H, Sula ei ole suostunut maksa­maan
takaisin liitolta perimistään
päivärahoista $20.60, jota-^' summaa
ei liittotoimikunta ole hyväksynyt,
jätettiin asia liittokokouksen rat-kaistavaksi.
5. Sihteeri - velvoitettiin toimi­maan
kirjeellisesti asiassa mikä kos-cee
Suom. Järj. j a liittomme keski­näisten
suhteiden lähemmin määrit­telyä.
Mikäli kuitenkin yhteiseen
neuvotteluun osanotto liittomme t a ­lolta
saattaa olla välttämätöntä,- n i in
valittiin edustajaksi P . Jansson.
6. "Vesan maija"-s£»ntöihin, Tjo-ca
malja on kiertopalkintona painis­sa,
tehtiin eräitä -xnuutoksia. Nais-ta
tiedottaminen asianoinaiselle seu­ralle
jätettiin sihteerin toimeksi;
7. taiton edustajakokous päätet-^
iin pidettäväksi Sudburyssa huhti­kuun
15 -pnä 1928,. joten kehöite^
taan^ seuroja, jotka h^^uavat tehdä
muutos- tai lisäysehdotuksia liiton
sääntöihin, tekemään^ ehdotuksensa
Vapaudesssa kuukautta, ennen ko-kou^
ä.-'.-'
S. Työväen Utheilniehden taholta
tulleen kirjefanän johdos^ Jossa
m.m. ilmoitetaan, että lehden tahol-| Vielä o l i kokouksessa useita vä-ta
tullaan keväällä julkaisemaan eri-,
koinen Amerikan-numero, kehoite-taan
seuroja lähettämään mainifr-tua
julkaisua varten kirjoituksia j a
kuvjta lehdjell^ osoitteella: Työ­väen
Urheilulehti, Helsinki, Siricus-katu
5, huone 18, Finland, Enrope.
9. Päätettiin seuroille lähettää
kiertokirje, koskeva Työväen Urhei­lulehden
levittämistä.
10. Port Arthurin Iskun velkaa,
summa $5.00, ei hyväksytty kuole-tettavalod.
11. Sihteeri velvoitettiin laati­maan
liittokokoukselle työjärjestys
ja toimintakertomus kuluneelta vuo­delta.
Samoin kirjoittamaan Työ­väen
Urheilulehdelle' erinäisistä asi­oista.
.
12. Sfliteerin ehdotuksen mukaan
päätettiin tilastokaavakkeihin tehdä
lisäyksiä.
13. Talviurheilu-ennätykset pää­tettiin,
ottaa hyväksyttäväksi talvi-urheilukauden
päätyttyä.
14.. Kokous lojietettiin.
Vakuudeksi:
Paul Jansson.
Tarkastettu j a havaittu kokouk­sen
menon j a päätösten mukaiseksL
Wm. Kauhanen. Onni Rautio.
Jäsenkorltieii tilalle
jäsenkirjat
^Alustus TUL:n liittokbkoukseUe)
Katsoen siihen, että nykyiset l i i ­tossamme
käytännössä olevat jäsen­kortit
ovat osoittautuneet epäkäy­tännöllisiksi,
ehdottaa Sudburyn v.-
ja u.-seura * K i s a , että liittokokouk­sessa
päätettäisiin ottaa käytäntöön
vastedes jäsenkirjat. Ehdotustamme
perustelemme sillä, että nykyiset
käytännössä olevat kortit ovat en­siksikin
joka vuosi uudistettava ja
toisekseen ovat ne yleensä sangen
vaikeat säilyttää, sillä ne helposti
taskuissa turmeltuvat. Lisäksi vielä
liiton jäsenet, eivät saa useinkaan
sääntöjä niiden mukana, j a jos saa­vatkin,
eivät ne tahdo erillisinä säi­lyä.
Tämän huomioon ottaen siis
ehdotamme, että liittomme kustan­nuksella
painatettaisiin pientä kokoa
olevia jäsenkirjoja, joihin sopisi jä­senmaksuja
merkitä neljän viiden
vuoden aika j a lisäksi niihin vielä
painatettaisiin liiton säännöt. Kan­sina
näissä jäsenkirjoissa olisi so­pivin
käyttää n.s. kloottikansia, eli
erityistä pehmeää kansikangasta, j o ­ka
estäisi kirjan tärveltymästä. A r ­viomme
mukaan tulisi tällaisten jä­senkirjojen
hinnaksi noin 10—15
senttiä, joten uudistus ei tulisi ko­vin
raskaaksi jäsenistölle.
Ehdotamme • siis, että liittomme
jäsenistö käsittelisi tätä asiaa ko­kouksissaan
ennen liittokokousta ja
evästäisi keskustelujensa perusteel­la
. liittokokoukseen lähettämiään
edustajia asiassa,
Sudburyn v.- j a u.-seura Kisa.
hmmän tärkeitä: J a pienempiä asö-oita
käsiteltävänal Kokouksessa v a l ­litsi
reipas j a uutta toimintalntoia
kasvattava mieliala. Osanotto k o ­koukseen
voidaan myöskin pitää ver­rattain
hyvänä.
MUISTILISTA
- T-k. 10 pnä osuusruokala "Vigor
Co-Operative Societyn pa^eluskun-nan
toimeenpanema ohjelmallinen i l -
vHjelijöitä vastaan) pnluettaneet
trustit,^ joten iudlaisten pienten
mäm toimenpiteet^ eivät Johda p a ­lama
S. J . osaston haalilla.
Nuorisoliikkeen organiseeraaja,
toveri O. Ryan, puhuu haalilla t.k.
11 päivän illalla
T.k. 13 pmä ryhmä n»> 8 toi­meenpanema
iltama
" K u n hätä on suurin" esittää
osaston naytelmäseura haalilla t J c
17 pmä klo 8.30.
T.ld 24 p:nä esittää osaston nay­telmäseura
Fort Williamin haalilla
"Kummituksia".
T.k. 31 p:nä L . W. L U . of Ca­nadan
toimeenpanema ohjelmallinen
iltama osaston haalilla.
T.k. 31 p:nä j a 1 pmä tulevaa
huhtik. L . W. L U . of Canadan ke-vätedustajakokous,
mikä pidetään
Port Arthurissa osaston haalilla.
Akat j a pojat kai Juhlivat 6—7
pmä huhtikuuta.
Työläistoverit! Kannatus edellä-oleville
tilaisuuksille, merkitsee jär­jestyneiden
työväen Inolpcavoimien
kehittämistä.
KEVÄTTALVEN SUURUUS
TULOSSA
Tyttö- ja nkkojnhUtl
Tytöt j a ukot tulevat lähiaikoina
S. J . PORT A R T H U R I N OSASTON
KOKOUSASIOITA
Osaston kokouksessa, mikä pidet­tiin
t.k; 4 pnä osaston talolla, kes­kusteltiin
j a päätettiin m.m. seu­raavista
asioista:
Kuultiin Finilish Building Corn
vuosikokouksessa mukana olleen
edustajan rapörttL Raportissa mlm.
ilmeni, että osasto omistaa Co:ssä
56 osaketta aikaisemmin muistin
varassa olleiden 37 osakkeen sijas­ta.
Velkaa Co :11a oli vielä kaik­kiaan.
$15,900. Viime kesänä suor
ritettu ruokalan korjaus tuli ruoka­lalle
maksamaan $4,985, mikä sum­ma
Co :n taholta on korvattu, anta
inalla vastaavassa määrässä ruoka
lalle Co :n osakkeita. Tätä samaa
toimenpidettä on käytetty aikai­semminkin
tämän tapaisten menojen
peittämiseksi, niistä johtuukin, et­tä
osakkeita tähän mennessä on
ulos annettu 7,019 kpl., tehden näi­den
arvo y l i $35,000. / Palovakuutus
nykyään Co :n omistamassa talossa
on $20,000. Tämän vuoden aikana
aiotaan haaliin laittaa uusi lattia
sekä kellarissa tehdä korjauksia J a
uusintoja. Vielä oli kokouksessa
valittu m.m. johtokunta y.m. v i r ­kailijoita,
vaan oli näiden valinnas­sa
j a ehdotuksissa kulettu, kiiten t a ­vallista,
tarkoin visseissä piireissä.
Kokous oli kestänyt vajaan tunnin.
Asioiden käsittely oli ollut lyhyttä
ja esitettiin niitä vain rajoitetusti,
mitkä nykyinen johtava klikki näki
tarpeelliseksi kokoukselle esittää;
Toimitettiin äänestys Vapauden
laajennus- ja . muuttokysymyksestä.
Kokouksessa mukana olleista 81
Suomalaisen- Järjestön jäseneltä
kannatti Vapauden laajennusta 74
jäsentä, seitsemän ollen sitä vas­taan.
Vapauden kotipaikasta äänes­tettäessä
sai Port Arthuri ensitilal­la
79 ääntä j a Toronto kaksi. Sud-bury
0. Töfeelle tilalle sai Toron­to
kokouksen enemmistön äänimää­rästä*
kolmannelle tilalle jääden
Sudbury kokouksen enemmistön ää­nimäärästä.
K u u l t i i n Uuden haalirakeimusko-mitean
raportti, mistä selveni, että
rakennussuunnitelmat Ovat käirees-,
sä menossa ^ eteenpäin. Piirustulcsia
uudesta talosta kokoukselle ösitet^
1 i i n kolmet, joista kokous hyväksyi
kolmikerroksisen suunnittelun. L o -
punisesti ei piirustulsia vielä hy-^
väksytty, koska ameni^e näissä
on .tehtävä' vielä useita pikkti' kor-järjestämään
vertojaan hakevat juh­lat.
Maine niistä kuuluu nyt jo
kautta mantereen, ainakin siellä
missä Vapautta j a Työmiestä luor
taan. Tarkoitus on saada kivijalka
S. J . Port Arthurin osaston raken­nettavalle
uudellö talolle. Siitä, et­tei
kenenkään tarvitse näissä juh­lissa
yllämainittuun tarkoitukseen
rahojaan ilmaiseksi myöntää, ^ni^e
kyllä tytöt jä ukot pitämään huolen.
Jokainen tulee varmaan myöntä­mään,
että rahan edestä on nautittu
ja kivijalka uudelle talolle tulee a i ­van
ilmaiseksi. Juhlille kannattaa
jo alkaa valmistautumaan, siksi että
on ,'Vain ajan kysjmiys milloin niistä
alkaa näkymään lähimmät ilmoituk­set.
• '
OIKEUSASIOITA
Aikaisemmin on lehdessämme ker­rottu
viime syksynä P. A . D. •White
Fish Xakella tapahtuneesta suonaa-laisen
D. Kästeenmäen" murhasta,
mistä syyllisenä heti jälestä vangit­tiin
suomalainen Nick Niemi. Juttu
oli nyt esillä täkäläisessä ylioikeu­dessa
kuluneen helmikuun 29 sekä
nyt kuluvan maalitskuun 1 p:nä,
mistä ylioikeus antoi päätöksen t.k.
1 p:nä, tuomiten Nick Niemen mies-tapdsta
7 vuodeksi liniiäan. Väki­juomat
ovat todistettavasti olleet
tässäkin tapauksessa näyttelemässä
suurinta osaa.
Toinen mtirhajuttu, mikä myöskin
tapahtui Port Arthurissa, missä Wal­ter
Luchkaa syytettiin viime mar­raskuun
,14 pmä tapahtuneesta vai­monsa
murhasta, siirtyi ylioikeuden
syyskäräjiin. ^ . '
J . : , ' S — s . ' - •
: auksia; RakeiinUskomitea' oh edel^
Malvern, Ont.
Tämä on sama paikkakunta jos­ta
joku aika sitten kirjoittelin V a ­paudessa
j a j o ta silloin vielä , nimi­tettiin
Egincourtiksi. Liikenne siel­lä
on vilkastunut, tiet ovat asfalt-tiset,
joten mökillemme ei jää kun
vähän y l i mailin laskematonta tietä.
Kesän tullen sekin tulee laskettua,
joten maantuotteiden kaupunkiin
kuljettaminen käy yhä helpommak­si.
Sen verran on parannusta olois­samme
jo, j a paljon muuta hsrvää
rempaan, päinvastoin vieläkin tuka­lampaan
asemaan. "EUen kuula
yhdistykseen m y y n tuotteeni vaik­kapa
halveznmastakin, : sasm
edes sen minkä se on itselleni mak­sanut
Ja vaikkapa vähän vahinkoa-km
saisin n i i n onhan raha kouras­sa
kuitenkin paluumatkalla. Mutta
Jos kuulun ybdislykseen. j a noudatan
sen pdckosääntöjä, on tavarai tuota­va
kotia, syötettäA^ elukoille ja
monasti myydessä siitä olisi saanut
hyvät rahat, vaan elukoille ~ viedes­sä
se ei anna mitään hyökyä. Mik­sikä
tdkz esimerkiksi tulbe, syötyään
kymmenkunta bushelia letessiä t a i
spinattia j a kalliilla aikaa niistä
saa' (ainakin. ybisi saada) hyvän
hinnan. Samoin neljälomimen^
bushelia kurkkuja, viuikymmentä
tusmaa kaalin päätä, sipulia, sop-päjuuriksia,
höystöruphoja y.m. ker­ran
viikossa, antaisivat sialle Ja
muillekin elukoille vaan paremmaiv
ruokahalun, enkä 'minä niin ollen
saisi muuta kun pelkkää vahinkoa."
Näin ajattelee monildn j a pysyy s i ­vussa
seurasta. Hän on hetkeksi
kylläkin paremmalla puolella, mutta
tuollaisella m^nisttelyllä valmistaa
pikemmin vararikkoa itselleen sekä
muille. EL Mita enemmän vas­tuksia:
farmarinkin elämään, niin
pikemmin yhtyy joukkoihin, halusi
taikka eL Pakko se onkin aina
varmempi iskijä kuin niyötätdnto
ja osanotto , toisten kohta.Iöon. .
Niinpä on ukrainalainenkin y h ­distys
nähnyt' parhaakseen yhtyä
kieliseen yhdis^kseen, joka on nim.
"Ontario Vegetable Grower8 ' A s s o ­ciation",
Joten parempaa on kyllä
toivossa. Näillä paikkakunnilla on
kyllä niin hyvät maat j a hjrvä maa­perä,
lyhyt matka kaupunkiin, a u ­tolla
30 minuuttia kaikkiaan. To­rontosta
bussit kulkevat joka päivä.
Tuotteensa saa hyvin kaupaksi. Jos
Vaan hinnat tavaroille nousevat ja
jos yhdistys pysyy toiminnassaan,
niin käytännöllisimmät nämä seudut
ovat väbävaraisenkin alkaa kuin ne,
jotka antavat, joitain elämänehtoja
ilmaiseksi j a ovat hiin vaivaloisten
matkojen: takana, että ottaa päiviä
ennenkun pääsee kaupunkiin itse j a
maan tuotteet saavat jäädä paikoil­leen.
Siellä' tarvitaan rahaa niin­kuin
täälläkin, mutta täällä voi jär­jestää
niinkin, että -mies käy kau­pungissa
töissä j a vaimo perheineen
hoitaa farmia (jos se: on pieni).
Täi siten, että kesät työskentelee
ulkoilmassa j a samalla hoitaa ter­veyttään
j a talveksi lyö mökkinsä
kiinni j a tulee taas kaupunkiin tie­naamaan.
(Kanoilla j a inarjoilla
voi kaikista parhaiten «ansaita.)
Minä en tarkoita sellaista .tervey­den
hoitoa, että loikoilee vaan v i & -
kokaudet nurmikolla, juoden kahvia
ja syöden liian atbrian lUiaruokaa.
E i . Tällaisesta "terveyden hoidos­t
a " ei ole mihinkään. Tarkoitan
järkiperäistä elämän tapaa: pois l i ­ha
koko kesäksi jä syödä ainoasi
taan vihanneksia omasta maasitaan,
tuoreita munia' j a tuoretta maitoa;
liikuntoa kyllä farmilla saa tarpeek­si
ja sen tähden myös hyvää Unta.
Kaikki kaupungin humut, jutut j a
juorut: häipyvät matkalle, sillä tääl­lä
ei ole yhteen ryhmään ]pesiyty7
heitä joukkoja, vaan jokainen elää.
kiintyneenä omiin töihinsä. Seutu
on kuiva j a siis sopiva hiille\ken
sairastaa reumatismia tai ihuuta
kosteuden aiheuttamaa pahoinvoin­tia.
Työläisen elämä . on vaikeaa .
joka paiassa, niin kaupungissa kuin
maalla, j a samalla ollen vailla kaik-da
mukavuuksia (se joka on köy-lä)
vielä enemmän, mutta sitten-rin
luonnon ympäröimänä ja sen
hyväilemänä kestää ihminen enem­män.
Hän saa tuntea joka ,aamu
uuden virtauksen sielun sekä ruu­miin
voimia,. huolimatta siitä vaik­ka
illalla epäili josko aamulla o l ­on
toivossa. Ny t vaikka näin t a l ­enkaan
jaksaa nousta töihin. Nyt
ven tullen olenkin, kaupungissa, ai-|aiJomme taas pian kutsua hallituk-jon
kuitenkin kertoa paikkakuntam­me
pikkufarmarien homUista.
Viime talvena perustimme siellä
yhdistyksen, jonka nimitimme -"Uk­rainalaisten
vihannesyiljelijäin yh­distys",
jonka tarkoituksena on
hankkia jäsenilleen kaikki tarvitta­vat
aineet tukkukauppahinnasta,
kuten esim. kaikenlaiset siemenet,
paloöljy, kasoliini, kivihiili y.m. J a
muutenkin kaikissa suhteissa olla
avuksi jäsenilleen. Malvemiin ei
kuulu muuta kuin me j a eräs toi­nen
farmari, muut jäsenet ovat Mal-vemih
lähiseuduilta, kuten- esimer­kiksi
nykyisinkin Egincourtin nimeä
kantava seutu, Pickaring, West H i l l,
Markham y.m. seudut.
Toimintaa ei voi kovin vilkkaaksi
sanjoä menneeltä vuodelta, koska on
joukossa sellaida jäseniä jotka epäi­levät
yhteistyön menestymistä jä
joista voi saada inholdtaitakin Jä­seniä
vasta hyvän j a innokkaan pu-leen
avulla. Saadakseen to^
me rilkkaammaksi, oli allekirjoit­tanutta
pyydetty toimeenpanevissa
ulkoilmahuveissa pitämään tästä a-siasta
huoli, johon hän olisikin o l ­ut
halukas ollen vanha siitä, että
i 3 ^ t tulokset olisivat; palkkanaan
olleet. Mutta äkkinäinen sauraus
teki toivefemme tyhjäk^ nyt
oh taas hyvä tilaisuus edeissämme.
Mainitun yhdistyksöh tarkoitus ön
myös vaatia tuotteistaan niille kuu­luvan
• hinnan.
On kokouksessa määrätty hinnat
kaikille lajeille j a jokaisen jäsenen
velvollisuus on vaatia hinta
, a ellei .Onnistu; saamaan; o £uOt-eet
tuotava eluldkojeh syötä^ksi
Kuinka pitkälle täUaisessa töhnih-nassa
VOI mennä; huomia l u k i j a se-een
kiireellisessä työssä, saadakseen] littämättäkin, ^Olä• ^ a r m a ^ vaa-kaikki
asianmul^een kuntöon*^ Itaan yleensä (ja varsinkin pikku^
sen maanviljelyskoulusta luennoitsi­jan
jsamoin kuin oli.viime kevännä.
Tervehdän läheisiä sekä kaukai­sia
Vapauden lukijoita!
Toverillisesti
Klaudie Sivak.
NAISTEN OSASTO |
Mitä meidän on
tehtävä?
Minäkin sanon mielipiteeni tässä
naisten osastossa siihen Kuuselan
pojan rääkkäysjuttuun. Hänen koh­talonsa
on varmaankin tuntunut kau­healta
monesta äidistä Ja varsinkin
sellaisesta, joka itse on joutunut s e l -
laistq kokemaan aivan persoonakoh­taisesi.
Sillä tapaus ei. ole ainoa
eikä luultavasti viimeinenkään ja
siksipä se antaakin meille aiheen
päästä ajattelemaan, mitä meidän
olisi noiden orpojen kohtalon lievit­tämiseksi
tehtävä, sillä ne ovat kau­heita
kärsimyksiä, joita orvot luke­mattomissa
tapauksissa joutuvat k o ­kemaan.
Tekee mieleni muistella omia lap­suuteni
aikoja, sillä ne eivät suin­kaan
liene olleet Juuri herttaisempia
kuin. tämän mainitun Kuuselan po­jankaan
kokemukset. Olin 8-vu,ot!äs
kun jäin orvoksL Vanhempani -kuo­livat
melkein yhtäaikaa-. Muuta ela-misenmahdollisuutta
aninulla e i öllut
kuin Joutua n.s. huutolaiseksi. Sii­hen
aikaan kunnat myivät huutokau­palla
orpoja. Ja vanhuksia,:JotiEa e i ­vät
V Jaksaneet, itse, itseään: elät-:,
tää, j a .aamoin Jouduin minäkin y h -
teiakminalliqSne vasaramariddnoSDe»