Vapaus, May 9, 1967

              f ^
Sivu 2 Tiistai, toukok. 9 p. — Tuesday. May 9, 1967
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
Or FINNISH CANADIANS
(UBERTY) Estobli^ied Nov. », i m
E D I T 0 R : W . E K L U N D . MANAOBR: E . ' S U K 8I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDITORIAL 674-4264
Publlshed thrice weeldy: Tuesdays, Thiirsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 .
Advertising ratea upon application. t r a n ^ t i o n free d charg*.
Authörized as second class mail by the Past Oiflce Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
Mcmber jt rSc CANADIAN L A N G U A G E P R E SS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6,kk. $5.75
Ivk. 11.50, 6kki 6.25
"S3aityinäpäfeälahjoi8ta"
Noin toinen-puoli 6-viikkoisesta Vapauden levityskani^
panyan ajasta on kulunut, ja viikon loppuun mennessä oli
saatu eri puolilta maata noin 30 uutta tilausta, sekä asial­lisesti
puhen kaikki päättymässä olleet tilaukset uusi­tuiksi.
Suurkiitos näistä todellista "elämän eliksiiriä" olevista
"syntymäpäivälahjoista", eli uusista tilauksista ja uudistuk­sista,
sillä tosiasia on, että mitä tahansa muuta me teemme,
ja mitä tahansa muita saavutuksia voitamme, lehden lukdjat
ovat kaikkein tärkeimpiä. Vapaus on perustettu, ja sitä yllä­pidetään
karkista talousvaikeuksista huolimatta vain siksi,
että se voisi palvella lukijakuntaansa ja täkäläisiä kansalai-.
siantmie yleensä.
Kun asiaa katsotaan tältä pohjalta, silloin kaikin nostam­me
iloa tuntien hattua niille miehille ja naisille, jotka ovat
uusia tilauksia ja uudistuksia hankkineet. Samalla kertaa
lausumme uudet tilaajat ja lukijat sydämellisesti tervetul­leiksi
Vapauden lukijakuntaan. Toivokaamme ja toimikaam­me
niin, että jälelläolevanryntäyskauden aikana saadaan näi­tä
ensiluokkaisen arvokkaita "syntymäpäivälahjoja" Vapau­den
kultavuoden kunniaksi mahdollisimman paljon;
Sivumennen sanoen tämän levityskampanjan aikana on
^mahdollisuus saada Vapauden kokio vuoden uudesta tilauk­sesta
$2.00 säästö. Koskaan aikaisemmin ei ole lehtemme toi­mesta
tällaista alennushintatarjcusta annettu, mutta liikkeen
johtokunta katsoi, että tämän "kultavuoden" aikana voidaan
tällainen poikkeuksellinen etuisuus antaa. Me tiedämme, että
monet ystävämme, joille ei Vapautta tule, lukevat ehkä
useampiakin lehtiä, ja vaikka Vapaus on tilaajille suhteelli­sen
halpa vajaa 7 senttiä yksityisnumero — niin sen tilaa-niinen
aiheuttaa kuitenkin vähän lisämenoja hiille kansalai­sillemme,
joille tulee joko yksi itai useampi muu lehti. Suosi-tellessamme
tällaisille kansalaisille, että he tilaisivat, jos ei
muuten niin kokeilu- ja vertailumielessä myös Vapaus-leh-den,
liikkeen johtokunta päätti, että tämän levityskampanjan
aikana annetaan Vapauden koko vuoden tilauksesta $2.00
alennus eli säästö.
Toivoen, että kansalaisemme käyttäisivät tätä hyvää sääs-tömahdollisuutta
hyväkseen, me toivomme edelleen hyvää
menestystä Vapauden käynnissäplevalle levityskampanjalle.
Vietnamin sodan hinnasta
Kuten .viikion lopulla julkaistussa uutistiedossa on ker­rottu,
Yhdysvaltain hallitus arvioi, että heinäkuun 1 päi-'
vänä alkavan talousvuoden aikana Vietnamin sota tulee mak­samaan
$21.8 miljardia, eli noin $110 jokaista Yhdsvaltain
asukasta, miestä, naista, lasta ja vanhusta kohti.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että tuloveroministeri E.
J. Benson esitti äskettäin alahuoneen istunnolle Ottawassa
arvion, jonka mukaan Canadan hallituksen menot kaikkiaan
talousvuodelle 1967—68 ovat $11.2 miljardia.
Vietnamin sodan Yhdysvaltain veronmaksajille aiheutta­mat
jättiläissuuret menot, josta suuri osa löytää tiensä eri­näisten
sotavarustelutilausten suuryhtiöiden omistajien kas-sahclveihin,
ei kuitenkaan .tyydytä niitä piirejä, jotka halua­vat
tästä "kuolemankaupasta" rikastua tai; niittää "kunniaa",
"Kuolemankauppiaat" ja niiden puhemiehet; vaativat sotava­rustelun
edelleen laajentamista ja Vietnamin verisen sodan
laajentamista. Palautettakoon tässä mieleen se tosiasia, että •
Etelä-Vietnamissa olevien yhysvaltalaisten miehitysjoukko­jen
komentaja, kenraali William C. Westmorelandin kerro­taan
vaativan asevoimien miesmäärän nostamista 600*000:een,
mikä tarkoittaa sitä, että Vietnamin kansaa kukistamaan lä­hetettyjä
asevoimia lisättäisiin yli neljänneksellä (nyt siel­lä
on noin 440,000 amerikkalaissotilasta) mikä merkitsisi
luonnollisesti sitä, että Vietnamin sotamenot nousisivat yli
neljänneksellä eli tasaluvuissa puhuen ainakin seitsemällä
miljardilla dollarilla!
Tämä antaisi todella kultaisen "harvesti" eli elonkorjuu-kauden
upporikkaille sotateollisuuslaltoksille, ja kuten ken­raali
Westmoreland varmaan toivoo, parempia mahdolli­suuksia
kunnian niittämiselle sotatantereilla! d
Tämä ei ole kuitenkaan Vietnamin sodan koko hinta.
Kaukana siitä. Kansainvälisesti katsoen Vietnamin sota on
eristänyt Yhdysvallat muusta maailmasta, mukaanluikien
tärkeimmistä liittolaismaistaan niin perusteellisesti, että sel­laista
ei ole"koskaan ennen tapahtunut. Jos koskaan, niin
Suomi valitsi Saksan
"kohtalonyhteyden" 1918
Viime syksynä virisi maassamme
Suomen ulkopolitiikkaa koskeva
keskustelu joka kuitenkin aikansa
kestettyään sammahti alkuasetel­miin.
Mitään näkyvää etenemistä ei
tapahtunut eikä tavoitteita yleensä
esitetty luikuun ottamatta viittauk­sia
"kolmannen niaailman" suun-
H A K E E I. W, W:n LOPCJN
A I H E U T T A M I A SYITÄ
Vancouver.—-Olisiko Vapauden
joku kynäilijä niin hyvä, että an­taisi
tähän asiaan perusteellisen se
Ittyksen Vapaus-lehden palstalla.
Mitkä olivat ne perussyyt j a -te­kijät,
että niin mahtava ja voimakas
unio kuin I. W. W,, joka toimi
American imanteerella, menetti
mahtinsa j . i hävisi aivan olematto­miin.
Olen lukenut muutamia kirjoja,
joissa puhutaan tämän union toi­minnasta
ja sen monista valtavista
lakkolaisteluista sekä niistä suu­rista
haaveista; miten I. W. W. unio
pakottaa kapitalistisen järjestele
män siihen asemaan, että sen. on
ehdoitta antauduttava Amerikan
teollisuustyöläisille.
Luulivatko I. VV. W. union johta­jat
siihen aikaan,' e t tä vallpssa ole­va
luokka noin vain ehdoitta luo­vuttaa
teollisnuslaitokseii.sa työläi­sille?
Tätä kysymystä en minä ym­märrä
Ja uskon ettei sitä ymmärrä
moni mukaan, e t t ä valta tulee sillä
kun työläiset oltavat haltuunsa työ­maat
ja tcoUisuuslaitok.sel. Kapita­listi
ei luovu mistään vapaachtoi-
•sesti.
Minun ymmärrykseni mukaan on
vanhan järjestelmän -syöstävä en­sin
vallasta ja perustettava sen l i ­lalle
sellainen hallitus, jossa työ­väenluokalla
on määräysvalta.
Olen kuullut paljon pulmttavan
tämän union toiminnasta, mutta
sen hajoamisen perussyistä en tie­dä,
enkä ole löytänyt niitä kirjois­takaan,
mitä olen lukenut. Jotkut
.sanovat, että; 1. \V. W. union jolKut
johtajat myivät . i t s c n i ä kapitalis­teille,
joskin suuri osa tapettiin
sähkötuoleissa ja teljettin vanki-tyrmiin.
Tie;dosta kiitollinen. — Justiina.
y SYNTYMÄ-taan.
Keskusteluyrityksen luonnol­lisena
pohijana oli nykyisen huHl-tuksen
muodostuminen ja sosiali-demokraattisen
puolueen virallisis^
sa kannanotoissa hallitusvastuun
myötä tapahtunut kantojen tarkis­tus.
Ystävyyspolitiikka suhteessa
Neuvostoliittoon oli tällä tasolla ja
muillakin saavuttanut niin lujan
pohjan, että i7hdyttiin katselemaan
muuta maailmaa.
Ystävyyssopimus on .sitonut Suo­men
ulkopolitiikan rauhanpolitiik­kaan
g a siten todellisuudessa va­pauttanut
sen edellyttäen, että ta­voitteena
on rauhan rakentaminen.
Näin ei aikaisemmin ollut.
Virallisesti on koko itsenäisyys­ajan
julistettu pienen Suomen rau­hantahtoa.
Epävirallisesti hautoi
Suomi syntyhetkistään saakka val­loitusaikeita
ja havitteli itselleen
naapurisuurvallalta sille vieraita
maa-alueita, jotka olisivat lisänneet
sen valtioala» kaksinkertaiseksi.
Kolme ensimmäistä itsenäisyyden
vuosikymmentä kantavat tämän
mammuttitaudin leimaa. Sen täy­den
mielettömyyden tajuaa, jos ku­vittelee
jonkin Hondurasin. Kuu
ban tai Guatemalan esittämään sa­manlaista
aluevaatijan roolia suh­teessa
USA:han.
Kaikissa eri variaatiois.saan suun­tautui
kolmen ensimmähsen itse-näisyysvuosikymmenen
ulkopolitiik
kame Ne'uvostoliitloa vastaan. Etsit-tiinpä
tukea Saksasta, Baltian mais
ta tai Skandinaviasta, aina johtava^
na ajatuksena oli liiton tai ystä­vien
etsiminen Neuvostoliittoa vas-.
taan. Suurta naapurivaltiota ei toi­saalta
haluttu nähdä eikä todella
tunnustaa olema-ssiiolevaksi. Kuvaa­vaa
näiden aikukymmenien ajatte­lulle
on eduskunnan vastaus syk­syllä
1919 Neuvostoliiton rauhan-ja
suhteiden normalisoimistarjouk-siin
— eduskunta piti rauhansopi­musta
Neuvostoliiton kanssa "us-kallettujia".
Eduskunnan silloinen kannanot­to
on jonkin verran ymmärrettävis­sä
kansainvälistä taustaa. va.sten,
olivathan länsivallat varustaneet
useita interventioarmeijoita nuorta
neuvostovaltiota vastaan ja toive­ajattelua
bolshevismin kukistami-
."•estä eläteltiin, vaikka toisaalta oli
pakko nähdä yhteiskunnallisen mur
roksen luonnonvoimaisuus muualla
kin Euroopa.ssa.
Vaikka vuosien 1917 ja 1918 ta­pahtumien
yhteydessä jouduttiin
moneen otteeseen toteamaan, että
suurvaltojen rooli Suomessa peitis-tui
yksinomaan niiden omiin etu-laskelmiin,
vasta toisen maailman­sodan
"laiskanläksy" sai aikaan
uuden ajattelutavan. Tosin ei s i l
loinkaan; kivuttonnasti t-4 rauhai^)©-
l i t i i k k a ."pakotettiin" nieille; YsUI
vyyssopimuksen solmiamista edelsi
melkoinen lehtiäota eikä se silloin
ollut eduskunnan yksimielisesti hy­väksymä.
! •
T U T K I M U K S E N '
"UUSI A A L T O"
Itsenäisen Suomen ulkopolitii
kasta on viime vuosien aikana Jul
kaistu uusia tutkielmia, joissa ai­nakin
osittain on vapauduttu tun-ncperäLsyydestä
ja romantiikan pai
nolastista. Niin alastomiin asetel
miin kuin eräissä angloamerikkalai
si.ssa Suomea koskevissa tutkiclmis
sa ei meillä kuitenkaan ole vielä
päästy. Useat uusistakin tutkimuk­sista
ovat yhä materiaalikokoelmia
joissa pidättäydytään johtopäätök
sistä. Tutkimuksen "uusi äalto" on
kuitenkin vanhaa laveampi. Enää
eivät kirjoittajina ole 'osallistuneet'
sukupolvet, jotka muistelmtcn' mu<o
dossa tilittävät j a yleensä'silittfivät
mennyttä. Merkille pantavaa'' kui­tenkin
on, että tutkijat enimmäk­seen
pysyttelevät turvallisen 'kau­kana
olevissa ajankohdl-ssa, vuoden
1917 ja 1918 piirissä, ja että aate­historiaa
kaihdetaan. Kuva mistä
tahansa maasta missä tahansa ajas­sa
jää olceliisintaan paitsi silloin
kun tutkija tyytyy pelkkään viral­liseen
t.isoon, asiakirjojen 'Ja po
liittisten tapahtumien kronologi­seen
kirja:m vientiin. Näin''sitäkin
suuremmalla syyllä, kun ky^rmys
on Suomi-nimisestä maasta, jossa
aatteet ovat raivonneet kuin kulku­taudit.
V A A R I E N VALINTOJEN K E T JU
Tulokset ovat politiikan kriteeri.
Suomen ensimmäisten itsenäisten
vuosikymmenien vastaan-ajattelu
ja valloitushaaveilu ;uheuttivat 20-
ja 30-luvun väärät valinnat,, run­saasti
ihmishenkiä vaatineen sodan,
entisestä pienentyneen valtioalueen
ja sotakoi-vauslaakan, joka kuiten­kin
nykyperspektiivistä katsellen
on ollut yhdennellätoista hetkellä
(Jatkuu sivulla 3)
ERIKOISTARJOUS
Vapauden koko vuoden uustUe tttaäjillie:
Conadasn: nn^ Kok» Toodai tUaus .... 18.00 SXXSTO se.00
YhdysTaltoibln: uusikoko vuoden tnans .. 8.80 — SAASTO 2.20
Suomeen: uusi koko vuoden tilaos . . . . . . . . — SXASTO \2^0
Tiim» erikoiatarious o » voimassa loukok. 31 päivään 1967
Arvoisa kansa'!aisemme. Jos et ole vielä Vapauden tilaaja,^ niin
käytä hyväksesi t ä t ä erikoistarjousta Ja tutustu lehteemme!
L E I K K A A IRTI
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O. BOX 69l
SUDBUEY, ONTARIO
Tilaan Vapaus-lehden yhden viioden ajaksi erikoishinnalla $.
allaolevallä osoitteella:
NJmi.
Osalte
rr-r
Melkein kaksi vuotta jatkunut
Kreikan poliittinen kriisi on jou-
'.iinut dramaattiseen vaiheeseen.
Taantumukselliset sotakiihkoilijat
ovat ottaneet vallan käsiinsä. Vaik­ka
sotilasvallankaappaus olikin val­misteltu
salassa, ei kuitenkaan ole
vaikea selvittää niitä vaikuttimia^
jotka sysäsivät Ki-eikan taantumuk­sen
epätoivoiseen tekoon.
Viisitoista vuotta sitten Kreikka
l i i t t y i NATOin jäseneksi. Sille lu­vattiin
turvallisuutta ja riippumat­tomuutta,
jota pohjoiset naapurit
muka uhkasivat. Kreikasta tuli itse
asiassa Yhdysviiltojen sillanpääase­ma
Etelä-Euroopassa. Maa peittyi
NATO:n sotUastukikohtaverkkoon
ja satamista muodostui Amerikan
8. laivaston tukiasemia. U S A : n so­talaivat
saapuivat Kreikan alueve­sille
kuin omilleen. Tähän voi vielä
lisätä, että jokseenkin vuoden väli­ajoin
muinaisen Hellaan kamaralla
järjestetään NATOrn taisteluharjoi­tuksia.
Viime syksyn taisteluharjoi­tuksia
komensi entinen Hitlerin
kenraali, nykyinen NATO:n jouk­kojen
kesku^vyöhykkeen ylikomen-taja
kreivi Kielmansegg.
NATO:n strategit panivat Krei­kan
kannettavaksi sille ylivoimai­sia
sotilaallisia rasituksia. Muihin
Atlantin liiton jäsenvaltioihin ver­rattuna
on Kreikalla väkilukuunsa
nähden suurempi armeija. Niinpä
esimerkiksi 19-miljoonaisella Cana­da
Ua on armeijassaan 120,000 mies­tä
ja 9-miljoonaisella Belgialla 100,-
000-miehen armeija. Kreikan väki­luku
on 8,5 miljoonaa ja aseissa
162,000 miestä.
Vuositulot asukasta, kohti Krei-
Ida Heikkilä, Toronto, Ontario, täyt­tää
tänään, toukokuun 9 pnä 84 vuot­ia.
• ^ . : . .
Olivia Tolvanen, Toronto, Ont.. täyt
tää sunnuntaina, toukokuun 14 päivänä
81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
lamaan Yhdysvaltain impe­rialismille
— ei sittenkään,
vaikka amerikkalaishyökkääjät
katalissaan valoitussuunnitel-missaan
onnistuisivatkin, mikä
ei ilmeisestikään voi tapahtua.
Pahin puoli a.siasta meidän
canadalaisten.kannaita hal.socn
on se, että myös meidän maam­me
on Ottawan yhdysvaltalaif^-
hyökkäyksea myötäilyn ja si­vusta-
auttamisen takia, joutu­nut
huonoon valoon ihmiskun­nan
enemmistön silmissä samal
la kun osa verojemme Ja hinto­jemme
noususta johtuu omasta
V a r u s t eluvimmastamme ja
myös eteläisen naapurin eko­nomian
heijastuksesta.
Jos koskaan, niin nyt olisi
aika Ottawan luopua Yhdys­valtoja
suosivasta ns. "hiljai­sesta
diplomatiasta" ja ryhtyä
aktiivisesti vaatimaan Pohjois-
Vietnamin pommituksen lo­pettamista,
rauhanneuvottelu-nyt
voivat amerikkalaiset sotapoliitikot sanoa, että. ainoastaan
Yhdysvallat on oikeassa tahdissa ja koko muu maailma vää­rässä!
Vietnamin sota on estänyt suhteiden paranemisen rau­hallisen
rinnakkaiselon pohjalla Neuvostoliiton ja Yhdys-Vjen aloittamista, sekä yhdysval-valtain
välillä ja mikä pahinta, sodan toistuvat eskalatiot 1 talaisten asevoimien kotiutta-
(laajentamiset) uhkaavat vetää koko maailman kolmannenj mistä ia Etelä-Vietnamissa ole-
.maailmansodan pyörteisiin. I vien amerikkalaisten .sotatuki-
Sisäpoliittisesli on Vietnamin sota aiheuttanut Yhdys-1 asemien purkamista. Vain ak-valloille
historian vaikeimman maksutasevaikeuden, viiväs-T tjivinen esiintyminen Yhdys-tyttänyt
kauan odotettuja reformeja kansalaisvapauksien |yaltain imperialismin raaka
takaainiseksi vähemmistöryhmille, ja suoraan sanoen,, tor-Jhyökkäys.sotaa vastaan voi puh
peedoinut kaikki "kotoiset sotasuunnitelmat köyhyyden pois-ldistaa maamme maineen ja hy-tamiseksi",
eli aikoinaan paljon mainostetun .'Suuren yh-1 vän nimen ihmiskunnan enem-teiskunnan"
muodostamiseksi, f mistön silmissä. Vain siten toi-
Kaikesta tästä tulee Yhdysvaltain hallitus ja konsa kan- mi ori voimme esiintyä Yhdys-tamaan
raskaan taakaii monen pitkän vuoden ajan vielä sit-*J valtain valtion ja kansan todel-tenkin
kun tämä mieletön ja kerrassaan tuohiittavasola-J lisinä ystävinä sekä kansainvä-retki
pienen Vietnamin kansan,kukistamiseksi on likvidoitu,'' lisen rauhan puolustajina, mit­kä
kaikki ovat ensiluokkaisen
tärkeitä asioita omalle maal-tapahtukoon:
se sitten millä tavalla tahansa.
Tämä tie, hyökkäyssodan esikaloinnin tie,, ei voi histo­rian
e teenpäinmenoa estää, eikä siitä tule kunniankukko lau-^i^lemme, Cahadalle.
Pääministeri VVilsohin uusi yritys saada Englanti Euroopan yhteismarkkinain jäseneksi.
kassa olivat viime vuonna Y K : n
tietojen mukaan 388 dollaria, Bel-gias.
sa 1180 dollaria ja Canadassa
1583 doll;iii;i. Viime neljän' vuo­den
aikan:r oti Kreikan Jiallitus ku<
luttanut sotilasmenoihin valtavan
suuren sii^^iman — 800 miljoonaa
dollaria. SuiiteettomaUv, suurien so­tilasmenojen
aiheuttaman budj'ett^
vajauksen peittämiseksi ovat. ku­ninkaallinen
hovi ja hallitus har­joittaneet
väestön tuloverojen lisää­misen
ja maatalouden kehitykseen
sekä sosiaalisiin tarpeisiin varattu­jen
määrärahojen supistamisen po­litiikkaa.
Viime vuonna oli tässä
suhteellisen pienessä maassa 300,-
000 lyötöntä. ja 10,000 kreikkalais­ta
muutti ansiotarkoituksessa siir­tolaisiksi
ulkomaille. -
Tämä kaikki ei ole voinut lujit­taa
Kreikan hallitusvaltaa. Laajat
yhteiskuntapiirit alkoivat esiintyä
yhä päättävänunin maan demokra­tisoinnin
ja sen ulkopoliittisen
suuntauksen muuttamisen sekä
maan kansallisen itsenäisyyden lu-jitiamisen
puolesta. Vastaukseksi
tähän kuninkaallinen hovi ryhtyi
toimenpiteisiin, jotka merkitsevät
nykyisen sotilasvallankaappauksen
alkusoittoa. Vuoden 1965 heinäkuun
puolivälissä pakotti kuningas Kon­stantin
Papandreoun johtaman hal­lituksen
eroamaan siitä huolimatta,
e t t ä sillä oli parlamentissa kahden
kolmanneksen äänten enemmistö
takanaan. Porvarillinen keskusta-unioni,
jota Papandi-eou johti, qou»,
datti, joskin epäjohdonmukaisesti:
deinokraätirsten muutosten ohjel-'
maa. Papandreoun pakottaminen
eroamaan synnytti maäSSa* vakavan
kriisin. Vajaassa kahdessa "vuoides-sa
on Kreikassa vaihtunut hallitiis
neljä kertaa. • ^
Huhtikuun alussa kuningas'Kon­stantin
määräsi oikeistolaisen E R E -
puolueen johtajan Kanellopoulok-sen
uudeksi pääministeriksi. TSUä
puolueella oH takanaan vain 100
ääntä 300:sfa. Kanellopotilos ha­jotti
parlamentin ja määräsi uudet
vaalit toukokuun 28 p ä i > ^ L Odot­tamatta
vaaleja, jotka olisivat ol­leet
uutena murskaavahia iskuna oi­keistolaisille.
Kreikan hallitsevat
p i i r i t panivat peliin viimeisen kort­tinsa
— sotilaskaappauksen.
Yhä selvemmin piirtyvä kuva val­lankaappauksesta
ei j ä t ä epäilystä­kään
siitä, ettei kaappauksen taka­na
ole Amerikan lähetystö ja CIA:n
sormet, sillä eihän tässä maassa
ole viime aikoina tapahtunut ainoa­takaan
poliittisen kriisin jyrkkää
käännettä i l m a n viimeksi mainittu- -
jen o.suutui. E i tarvitse olla pro-'
feetta voidakseen väittää^ että so-til.(
wliklat'.;iiri ei pysty ratkaise­maan
:iii7o:ilakaan Kreikan pulma-'
ky.-^ymysKi. Se saattaa vain kärjis­tää
UKKIS.S.I vallitsevan, tilanteen
ääriiriniiil<jcn ja muuttua uusien
yhteiskunn.iLlLstcn konfliktien läh- '
teeksi. . ...
Dmitri Gudkov
PÄIVÄN PAKINA
MILJOONAN DOLLARIN TYTTÖ
Mitä hyvänsä itse kukin ajatte­lee
Yhdysvaltoihin äskettäin saa­puneesta
Josef Stalinin tyttärestä,"
hänen henkisestä mielentilastaan
tai aineellisista tavoitteistaan,
yksimielisiä ottanee kuitenkin sii­tä,
että "häntä ei heiluta kou-aa",
ts. h ä n e i käytä hyväkseen Yhdys­valtoja,
vaan Yhdysvaltain ääri­oikeisto
käyttää Svetlanaa epäin­himillisen
kyynisesti omiin tarkoi­tuksiinsa,
nimenomaan "kylmän
sodan" lietsomiseen.
Mutta nitsastakaamme nyt kui­tenkin
toisen vasikalla lainaamal­la
Suomen laajimmin leviävän
työväen päivälehden Helsingi.ssä
ilmestyvän Kansan Uutiset lehden
pakinoitsijan "Juorkunnan Jus­sin"
mielenkiintoisen: kuvauksen,
tapahtumastii huhtikuun 26 pitä;
Tulee sääli Stalinia, jota hänen
tyttärensä . nipeaa muuttamaan
dollareiksi. Amerikkalaiset ovat
jo laskeneet paljonko Svetlana saa
ja päätyneet tulokseen: vähintään
miljoonan. Hcpoilflerit ovat jo
omaksuneet kunnioittavan ja ihai­levan
sävyn: 'erittäin viehättävä
nainen", "joustava ja itsevarma",
"hänen rohkea j<i avoin hymynsä"
Jne,
Svetlana matkusti passilla, hän
ci ole mikään pakolainen, hän ei
myöskään pysty tekemään mitään
"suuria paljastuksia", ainoastaan
lisäämään henkilökohtaisia yksi-tyisscikkoja
sellaiseen mikä jo
suurin piirtein tunnetaan. 15 vuot­ta
sitten asia olisi ollut toinen,
mutta silloin Svetlana ci olisi saa-
Tnut passia eikä hän s i l l o in ehkä
olisi halunnutkaan muuttaa N e u ­vostoliitosta
minnekään.
Juttu on siis mitä suurimmassa
määrin Svetlanan yksityisasia
Kiusaus on tietysti hänelle oflut
suuri. Yhden aikamme kuuluisim*
man henkilön tytär on istunut
siellä Moskovassa ilman mitään
erikoisasemaa. E i mitään mainet­ta
edea, kukaan ei ole käynyt haas
lattelcmassa, c i kuvaamassa, saati
että olisi pyydetty jotakin kir­joittamaan.
Ei minkäänlaisia
markkinoita siellä, vaikkä ihmi-hen
omistaa miljoonan dollarin
aarteen.
Mutta Jänncs.sä Stalin on vie­läkin
ensiluokkaista kauppatava­raa/
Amerikkalainen uutistoimisto
tiedottaa: ' Stalinin tyttäi-estä tti'
lee länncs.sä hyvin var.ilkas nai»
non, sillä hänen perässään on jo
juossut ja juoksee edelleen sank
ka parvi amerikkalaisten sanoma­lehtien
ja kustantamojen edusta­jia
valmiina kirjoittamaan moni-nunieroisia
shekkejä palkkioksi
ariikkeleista ja muista kirjallisis­ta
tuotteissa.
Eivätkä ostajat ole miteiikään
vaativia edes tuotteiden kirjalli­seen
tasoon nähden. Tekijän nimi
kyllä myy, ja lehdillä ja kustanta­moilla
on atmeija työteliäitä kir­joittajia,
jotka muokkaavat hie­man
puolivalmiiksikin jääneen
tekstin julkaisukelpoiseen asuun.
Epäilemättä muLstclmat tulevat
olemaan kirjallisesti hiottua tyy­liä
ja niiden juonenkuljetus mitä
jännittävintä,
Lichee minussa joitakin kristin
uskon opeiuksestu jääneitä pak­komielteitä
se, että muistelen
neljättä käskyä—- "kunnioita isää­si
ja ä i t i ä s i "— ja hätkähdän kun
Svetlana nyt siellä kristittyjen
amerikkalaisten edessä rohkeasti
ja avoimesti hymyillen puhuu
isänsä vainohulluudesta. Tuntuisi
Jotenkin sopivammalta, että siitä
puhuisivat m^uut kuin asianomai­sen
oma tytär. Mutta saahan hän
siitä miljoona dollaria, mikä on
tietysti varteen otettava motiivi.
Kiinnostavinta tässä jutussa on.
tuo eri tavarain erilainen arvo eri­laisissa
olosuhteissa. Luin erään
muistelman Leninistä — kirjoitta-,
jana Leninin täysin ^ tilapäinen
tuttavuus, joka tuskin sai suurta­kaan
maksua artikkelistaan —..
jossa Leninin kerrottiin asetta­neen
epäilyksen alaiseksi koko
paljon puhutun ihmisen omista-misvietin:
" E r ä m a i s s a ! s e . Joka
omistaa kaivon, on rikas, mutta
meidän ilmastossanune kukaan ei
tavoittele kaivojen omistamista..
Jos ihmisillä on tarpeeksi kajkkea
mitä he tar\'itsevat, niin omista­misen
himo häviää."
Siinä on itua vai mitä? Ja nyt
kun Svetlana tekee muistelmansa,
saattaa käydä niin, että länsi saa
tarpeekseen Stalinia. Stalinin
markkina-arvo laskee sen jälkeen
j y r k ä s t i . Hänellä on hintaa suu­relta
osalta omasta ansiostaan:
hän eli hyvin salaperäisesti. Joten
tavallaan hän on itsekin syyssä
sirhen, että hänen ,tyUäi;ensä te­kee
hänestä dollareita» „,
Mitä avoimempaa, laajempaa
tietojen välitys on, "sitä" vähem­män
jää sijaa sensaation myyjille.
Lisä. ja reunahuomautukset
lienevät aiheettomia.
—< Käosäkoui'2i.