Vapaus, February 16, 1924

              Y A P A C S
Outtdan raooialsisen tySvSestiSn SSaeakaaattsit. Qmes-t
f j SndbiayBaa, O n t , j o k a tiirtai. torrtai ja lauantaL
OMNI SAARI & a NEIL
Vastaava T<Hmitnsapglainea
V A P A U S
( L i b e r t y )
The only organ of Knnish Workers i n Canada. Pub.
Ilahedfn Sadbnry, O n t . every Taesday, Thnrsday and
Satmisy. • • -•" . • " •
Advertfain* ratea 40c per eoL incb. Minimum ebarsie
A>r «iniiie insertion 75c. Diacoont on »tandinir advertUe-ment.
The Vapaus is the best advertisinjf medium amonjc
the Finnish People in Canada.
• Vapauden konttori j a toimitus on: Liberty Bnildins:
iLorne S t , Puhelin 1088. Postiosote: Box 69v Sndbury,
- Oo*- - ' ' ' - ' ' ' ' ' '
T I L A U S H I N N A T :
Caaadaan yksi vk. |4.00. puoli vk. $2.25. kolme kk.
11.50 ja yksi kk, 75c. . , „ ^
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 15.50. puoli vk.
18.00 Ta kolme kk.11.75. .-^ . -
Tilauksia, joita ei Muraa raha, ei tulla lahetUmaän.
paitsi aa!ami<>stcn joMla on takaukset.
Ilm<*tushint« kerran julaistuista ilmotuksista 40c
palsta tuumalta. Suurista ilmotnkrista sekä ilmotuksista.
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alebnus.Kuoloilmotukfet'$2.00 kerta j a 50c lisää jokai,
«elta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotnkset 50c kerta,
fl.OO kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 kaksi kertaa. Svntymäilmotukset $1.00 kerta, H a -
lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tilapäisjlmotukcista pitää raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aiiofut Hmotukset pitää olla kont­torissa
lauantnira. tornlain lehteen tiistaina ja lauan-tam
leh^^pn toi^^tninn k<>llo 3. '
Jos Pttc niilirtin fnh.irsa saa vastausta ensimaiseen
kirjeesprrT-*-. l-r-^fLiJcia uudelleen liikkecnhoittdan per-
•oonri'?'*'»''.» nim^^llä.
V V V*V,\'ARTO. LiikkeenTioltaia,
välttämättömänä pahana emajärjestön virldLondston
isia |a kirouksia, mutta niidenkin pois^
taminen on enään ^ a n kysymys.
Me fiaamme öixclihyväksemme todeta «en seikan, et­tä
NovaSeotiän liiilialue on jo tavattoman voimakkaas­ti
järjestynyt Meillä on Inott^usta näiden mainarien
voimaan ja sen tulevaisuuteen. .
Viime aikoina on O. B. U : n ja I. W. W. Hiton ta­holta
lausuttu ajatuksia, että jomman kumman näistä j neljään pääryhmään palkkausolojen
ryfcmistä olisi turfceuduttava Nova Scotiaan ja ryhdyt-Jpaeflesta, oUen j^tiöitten taxkotui-tävä
«järjestämään> mainareita ja muita-tyolaisiä siel-{f ^tta pelata ne _ toisiaan vastaan.
Teollista nnionismla
koitti
Englannin rautatieläisten ^keekau-desaa
on parhaillaan ke^nurteltavana
uusi ohjdmaehdotus. Sen esipiibees^
sa huomautetaan, että puolen mil­joonaa
rautatieläistä on
P. Arthuriii piirikon-ventionin
pöytadrja
Tehty P. Arthurissa tammilcuun
19 ia 20 p. 1924.
•Kokouksen avasi piirin organisee-raäja
John Stohlberg, tehden sel-lä.
Minkä muodon sellainen cjärjestämistyoa tulisti^'^^^^«^f*" '•''^J» f
saamaan? Se ei tulisi olemaan imtaan muuta kum
alusta loppuun taistelua nykyisen hiilenkaivajain jär­jestön
J(^vittamiseksL Se tulisi olemaan edesvastuu-jaoteltu
jfojj menneestä toiminnasta j a tule­van
toiminnan tehtävistä, seka nii­den
tehtävien ja vehrolHsuuisien
käytäntöön sovelluttaraisesta, jotka
Ppt^-.t*"-»"» at the Post,Office Department. Ottawa,
as <iecn«'' "''"•i^ matter.
tonta taistelua itse työväenliScettä ja järjestyneiden työ-
Iäisten etuja ja saavutuksia vastaan. Vain työnantajat
ja heidän kurjat kätyrinsä voisivat sellaiseen järjestä-mistyöhön
innostua.
Mainarien järjestö on käynyt rakkaaksi Nova Sco-tian
kaikille valveutuneille j a varmasti vielä luokka-tiedottomillekin
työläisille. Se on heidän tukensa ja
turvansa. Se on heille samalla kertaa miekka ja k i l p i.
Se on myös meidän muidenkin työväentaistelrjain yl­peytemme.
Kurja ken sitä vastaan us^Itaa viheliäisen
äänensä korottaa.
Hiileniaiyajain voitto
Nova Scolian hiilenkaivajat ovat taasen antaneet
loistavan näyUeen mitenflcä lakkotaistcfluja taistellaan
ja voitetaan. He ovat olleet jo pitkän aikaa koko Ca-nadarV
ja Yhdysvaltain luokkatietoisten työläisten ihai­lun
esineenä ja nyt he ovat antaneet meille yhä uutta
-ihailun aihetta.
Kuten muistetaan Nova Scotian mainarien lakko al­koi
tanrmikuun puolivälissä sen johdosta kun British
Empire teräsyhliö otti käytäntöön palkanalennuksen.
Multa hiilenkaivajat eivät suostuneet tekemääxi yhtään
päivää työtä silvotulla palkalla. Vain pumppumiesten
sallittiin jäädä työhön sen hyväntyön nimessä, että
omaiisuudet j a valmiit työn iulokset eivät tuhoutuisi. ;
Hiilenkavvajat eivät torjuneet ainoakaan palkan-alelmusta;
vaan vieläpä pusersivat,lisää palUcaa. Uu-den
palUcataksan pohjalla maan alla päiväpalkalla
työskoiteieväl työläiset saivat 30 ieniin palkankorotuk-,
aen päivää k(^.ti.' Maanpäällystyöläisten palkat nousi­vat
'25 senlUä' päivällä.^ Ampujain jk lootajain aekä
heidän q)uJ8isten8a palkkoja'körötetlitns^^^^^
•emillä tönniä kohti. KtiqlÄamainarienpal^a nousi
aeitseman senttiä , tonnilta ja kontrahHtyöläiset saivat
kuiden prosentin palkanlisän. . „
'V1itenä;hyvänä puolenia uudessa • työsopimuksessa on
aeietta^^. tehtiin ainoastaan'^ vuodeksi.' Nyjkyaikana on
phkhrti^^ ty<aäisi)lV eriertimSn vahinkoa
• kuin i|iy^ty5.^^^^^^i^^
niitä mikaii mahdollista.
Knn Nova Scotian hiilet&aivajat alkoivat nyt päät­tymässä
- olevan' l a k o n , epäilivät monet lakon
voitokasta päättymistä. ' Kaivokset' kävivät' vain nel­jää
päivää viikossa. Ilmapiiri- oli täynnä pahaenteisiä
ennusteluja yhä huonommasta djasta. Muutamia kai-voksia^
jo sullettiin ennenkuin niiden työläiset olivat eh­tineet
julistaa lakkoa. /Kuinka siis olisi voinut olla
varma, että laUcolaiset saavat ajetuksi vatimuksensa IB-
;tritse, sillä voitokas lakkotaihelu tavallisesti edellyttää
'sitä, että tucrlteiden kysyntä on niin suurij että työnan­tajain
on pidettävä työt käynnissä keinoilla millä hy-väns^.
, ^^-j- ^ ^
^ Mainarit kosittavaa Ien seikan, että tässä huonossa
ajassa^loU (Sekä'luonnollisto lamaannusta; eitä myöskin^
tehtyä. He tunsivat aseman. Ja ennen kaikkea he tun­sivat
oman järjestyneen voimansa. Kaksitoista tuhat­ta
järjestynyttä: mainaria pienellä kaivosalueella on
suun voima. Silla on jo ma|htia. Siihen luottaen läh­tivät
kaivosmiehet taisteluun ja voittivat. "
Vaikka uuden työsopimuksen saavutukset muodos-
, -HUivalkin^ j^^ voiton lakkolaisille, on vallais:^
^^,^sa heistä kuitenkin siinä vakuutuksessa, että lakon
Kautta voi enemmän. Union vir­kkailijat
ovat nähtävästi olleet liian peräänantavaisia.
Sitä paitsi he ilman muuta antoivat Idckolaisille mää­räyksen
palata työhon heidän / suostumillaan ehdoillay
? Sellaista eivät laltkolaiset ole saattaneet hyväksyä, vaan
ovat vaatineet työsopimuksen alistamista yleisäänestyk-
. sellä ratkaistavaksi, joka nyt tulee tapahtumaankin.
K Samalla kun lakkolaiset haluaisivat taistella itselleen,
: Vieliädn^^e^^ ennen kaikkea omiksi tar-
-: vpeikseen käytettävän hiilen hinnoissa^ tahtovat he käy-
' tännössä tinkimältömästi foteulettavaksi sitä periaatetta,
r että joukkoja koskevista asioista on itse joukkojen lo-
,v pullisesti päätettävä: Virkavallasta ovat mainarit van--
hoillisessa järjestössään saaneet jo 'tarpeeksi. Joukko-
•' tjAto oiti-pantava union toiminnoissa jokapäiväiseesi
lakesi ja pakotettava ^viikailijatkin käsittämään sen, et-
: tä:he ovat joukkojen palveluksessa eivätkä joukot hei=-
< dän.
; ' ^'Novä Sc^^ union jäsenistö on tais-nduj^
n kaikaisemaa joukkoa. Valtava enemmistö heis-
^tä^'^on radikaalisen vallankumouksellista. Hehän ovat
jo. ilmottaneet taistelevansa samoilla periaatteilla pu>
-naisen kansainvälisen -kanssa. Vaikka heidän järjes­tönsä
kuuluukin- vielä vanhoillisen virkakoneistoa joh-
- tamaäri Amerikan hiilenkaivajain järjestöön, oyat he
Jcuitenkin luoneet järjestöstänsä sen mikä se on,' radi-
Leninin muistopatsas
Toverivainajamme Lenin on jättänyt ihmisten mie­liin
kaikissa maissa kauaskantoisen muiston. Työläis­ten
m i e l i i ^ niin kotimaassaan kun muuallakin ei hänen
nimensä ole koskaan häipyvä unholan maille.
Eri paikkakunnilla ympäri laajaa Venäjää on ryh­dytty
keräämään varoja muistopatsaiden pystyttämi­seksi
Leninille. Sen johdosta on Leninin puoliso tov,
Krupskaja antanut sanomalehdissä kehotuksen, ettei
varoja ryhdyttäisi «tuhlaamaan» muistopatsaiden ra­kentamiseen.
Hän huomattaa, että Lenin itse ei elämäs­sään
antanut muistopatsaille sanottaa huomiota.
Sen sijaan tov. Krupskaja esittää, että joä erikoi­semmin
halutaan vainajan muistoa kunnioittaa, niin
olisi varojen keräys kohdistettava lastenkoulujen, or­pokotien,
koulujen, sairaaloiden j a muiden- sellaisten
laitosten perustamiseksi kärsivän kansan hyväksi.
Jos kenenkään, niin Leninin suuri persoona ja hä­nen
elämäntyönpä olisi mitä mahtavimman muistopali'
saan arvoinen. Mutta sitä ei välttämättömästi tarvita
hänen / muistonsa säilyttämiseksi. Hänen nimensä ja
olemuksensa jo sellaisenaan muodostaa muistomerkin,
joka ei ole luhistuva aikojen myrskyissä. Ja se seisoo
historian graniittijalustalla lujemmin kuin vahvimmal-lakaan
kalliopohjalla. Vaikka ej^äilemättä monet kä­sin
tehdyt muistomerkit tulevat jälkipolville^ kertomaan
nykyajan suuresta ajattelijasta ja taistelijasta, muhkein
ja pysyväisin pyramiidi hänen muistolleen on sittenkin
kohoava sitä köyhälistön vallankumousliikkeestä, joka
on täydentiiyä. Leninin ihanteet ja työn proletaarisen
vallai^umouksen kautta kaikissa maissa.
nassa ratkaiseva,' mutta hajottami
sen vaara on myös suuri- Esitetty
ohjelma sisältää, seuraavat pääkoh­dat:
6 tunnin i>äivä, 6 päivän viikko.
tuntia, edellisen työpäivän päät­tymisen
ja-uuden alkamisen välillä.
Sunnuntaityötä ei lueta vakinaiseen
viikkotyöhön. Päivän kolmannen *a
viidennen tunnin välillä on oleva
puolen, tunnin ruokaloma- . Viikko-t
u l o . ' on taattava. Sunnuntaityöstä
(klo 12—^lauantai-iltana klo 12 sun-nunt)
Pitkäperjantai, Joulu ja
pankkiyhät on luettava sunnuntaik­si
j a niiden sijaan saatava muu v i i ­kon
päfvä vapaaksi. Ylitunneista
suoritettava l i palkkaa. Yöksi lue­taan
klo 10—^ill.—A aamulla. Kah­den
viikon loma vuodessa. Jos rau­tatieläisen
on oltava valmiina toi­meen
milloin tahansa, on siitä saa­tava
4 shillinlciä viikon palkan l i ­säksi.
Alempaan tehtävään siirret­täessä
ei palkkaa saa a l e n ^ . Kaik­kien
on kuuluttava ammattiyhdis­tykseen
j a on järjestön päätettävä,
saako vetvoUisuutensa laiminlyönyt
jäsen jäädä työhön. Ammattijärjes­tön
edustajan on saatava valvoa
kaikkia palkkioita, ^
minnan tovereita. Niin olkoon pää­tetty,
että nuoriso-osaston : saa pe^
rustaa j a ohjata sillä Idelellä, mitä
enemmistö ymmäitää; kuitenÖn C a ­nadan
kommunistisen nuorisoliiton
päämajan kanssa vuorovaikutus t a ­pahtukoon
englanninkielellä.
A. Kari, EJ OUikkala,
A.- Heikkinen.
(Ponsivaliokunta.) _
T i l i - j a toimintakertomus luettiin
ja hyväksyttiin, sekä pääftettiin ettf
kuuluvat köyhälistön vallankumouk-|P.- Arthurin piirin osastojen, mikäU
sellisen lifkkeen käytännössä työs- xnahdollista, tulisi tehdä liikkeensä
kentelyn toteuttamiseen. Lopuksi ,P. Artiurin uutistoimiston väKtyk-lausui
edustajat tervetulleiksi ja ke-sellä.,
hotti valitsemaan puheenjohtajan. Otettiin puolen tunnin kahvfloma.
1) Puheenijohtajakai valittiin E. Munto alkoi klo 3.40.
Onikkala, vafaDe D. Aho, kirjuriksi Alettiin Vapauden arvostelu. H y -
Uji
Amerikan työläisten
lukumäärä
Yhdenvertaisuuden perusta
Ihmisten yhdenvertaisuus on aina väikkynyt suu­rena
unelmana niiden ihmismassojen mielessä, joille
tasa-arvoisuus meikilsee orjuudesta vapalittamista. Vas­ta
työn tasavallassa on todellinen' yhdenvertaisuus mah­dollinen.
Tasa-arvo,^ei saa olla ainoastaan nimellinen,
eikä, sitä voida korvata millään'epämääräisellä o i ^ u -
della ja vapaudella. Yhdenvertaisuuden edellytyksienä
täytyy/olla ehdoton velvollisuus jä kaikkien kansalais­ten
sitoutuminen tekemään hyödyllistä työtä. Vasta set)
kautta voidaan tasa-arvo elämisen oikeuteen toteuttaa
ja antaa kaikille ihmisarvo.' Tasa-arvo ei voikaan mer­kitä
muuta kuin kaikkien oikeutta iiMnilliseen elämään.
Tämän yhdenvertaisuuden voivat ihmiset ainoastaan
Itse saada aikaan, luomalla, se ja sopimalla siitä, että
he tämän tasa-arvon luovalla työllä rakentavat Tasa-arvo
voi levätä ainoastaan yhteistyön pohjalla. Kun
kaikki ovat taloudellisesti tasa-arvoisia, ei kukaan voi
toista Sortaa j a juuri tämä yhdenvertaisuus edellyttää,
että tunnustetaan työn periaate, kaikkien oikeus ja vel­vollisuus
ottaa osaa taloudellisesti luovaan toimintaan.
Työn sosialisoinusesta seuraa taloudellinen tasa-arvoi­suus
ja riiston lopettaminen. . .
Neuvostovallan vakaantuminen
«Monissa piireissä on lausuttu hämmästys Venäjän
ha/llituksen vakavuuden johdosta,» kirjoittaa Scott
Nearing «Liberatorin» helmikuun numerossa. «Ei yk­sikään
henkilö, joka on tutkinut ne taloudelliset perus­teet,
mille neuvostohallitus perustuu, lunne sellaista
hännnästystä •— päin vastoin. Sellaiset henkilöt piti­vät
tämän seikan mitä luotmollisimpana asiana maail­massa.
^' "
«Ottakaamme esimerkiksi Venäjän uusi rdia. ' Ve^
näjän yaltiopankä^ on hyväksynyt 'uuden xahayksiköri,
fehervonetzin, joka merkitsee 10 ruplaa. Tshervonet^
noteerattiin *New Yorldssa tammik. 27 p. 1924, $4.58.
Samana päivänä Englannin punta noteerattiin $4:26,
mikä merkitsee että. samalla kun punta noteerattiin 88
pros. normaaliarvostaan tshervonetz noteerattiin 89
prosi Täten New Yoikin pankkiirien mukaan neuvos­totasavallan
maäcsulupaus oli -varmempi' kuin Britan­nian
valtakunnan.
«Ranska on käyttänyt <kalWci keinonsa,» lausuu
Nearing samassa artikkel issaan. «Kun se tekee vara­rikon,
vetäen mukanaan mafhdollisesti Belgian j a Bri­tannian,
Europan :kapitalismin Iculmakivi on vajonnut,
— Historia ei kulje niitä teitä, jotka on esitetty
kansainvälisen oikeuden oppikirjoissa. Me voimmfiL lau­sua
Valittelumme tämän jc^dosta, mutta elämä ei pe^
rustu lakitieteeseen. Olisiko todellakin sallittua tdidä
menneisyyden takia olemattomaksi mahdollisuus nykyi-iKuvauksena
siitä kuinka . kapita­listinen
tuotantotapa on nopeasti
proletarisoittanut Yhdysvaltain asu-jamiston,
esitetään. tässä muutamia
numeroja virallisten tilastojen pe­rusteella.
Selville ei näiE^ -tosin
käy mitä tarkotetaan sanalla «työ-läineni,
mutta kaikki asianhaarat
ja entiset tilastolliset selonteot viit­taavat
siihen, että kysymyksessä
ovat todella työvoimaansa myyvät
ihmiset, j o i l l a ' e i ole omistusta tuo­tantovälineisiin^
ei ainakaan merkit­sevässä
. määrässä. Tilastot muuta­mista
' valtioista osottavat myöekin,'
että lukuun ei ole sisällytetty maan-vi]
j<elijöitä. Tilastoa. osottaa, että
tuotannon palveluksessa oli-10 vuot-
^ täyttäneistä a s u k k a i n vuoden
1920 alussa 41,609,192 henkilöä.
Tämä on 39.4 prosenttia koko maan
asukkaista, eli 60.3 prosenttia kai­kista
10 vuotta täyittäneistä asuk­kaista.
V; 1910 sensus osotti työ­läisiä
olUen 3S,1«7J33'6, eli 9 pro-sentti^'
vähemmän kuin v." 1920.
Kymmenen" vuotta sitten o l i työläi­siä
kuitenkin: 41.6 prosenttia maan
asukkaista j a 63.3 prosenttia 10
vuotta täyttäneistä henkilöistä. Tä­män
erotuksen väittää sensusviirasto
johtuvan siitä, että v. ' 1520 tilas­tot
kerättiin t d v e l l a , jolloin maan-vJljelystöissä
on kaikkein vähimmän
työläisiä, jotavastoin' V. 1910 tilas­tot
kerättiin kesällä^ jolloin maan-viljelystyöläisiä
on enemmän'.
Näistä 41^09,192 työläisestä, joit-ka
\tiIastot osotti Yhdysvalloissa ol­leen
viime vuoden alussa, oli 33,-
059,793 miestä j a 8,549,399 nais­ta.
Kumpienkin sekä mies- että
naistyöläisten luku on huomattavas­ti
lisääntynyt viimeisen kymmenen
vuoden kiiluessa. Suurin määrä
työläisiä asukaslukuun verrattuna on
Columbian piirikunnassa, missä on
62.6 prosenttia työläisistä kaikista
10 vuotta täyttäneistä ^asukkaista.
Sen jälkeen suurin on Nevada, mis­sä
vastaava luku on SM- Pienin
määrä työläisiä asukaslukuui^ ver­rattuna
on Pohjois-Dakotassa» aino­astaan
44 prosenttia,
New Yorkin Colmribia-yliopisdon
professorin, Edmond, Kelleyri mu­kaan
oli Yhdysvalloissa V. 1910 n.
9 miij. eli n. 10 pros. porvaristoon
kuuluvia. Multa tähän on siMoin
myös laskettu kaikki- n.- k . yapaita
ammatteja haiäottavat kuten opet^
tajat, lääkärit, asianajajat j . n. e.
Teollisuudessa silloin ^ työskenteli 21
m i l j . Tähän on vielä luettava maan­viljelyksessä
paUcaQa tyoskentele-
"vien, palvelisin j a apulaisten. !nkU'
määrä ennenkuin saamme palkka­työväestön
kokonaissmnman. Vali-.
tettavsti KeBey ei anaia tätä nnme-roar
arvelee vain, e t ä ainoasitaan
juurimainitttt 9 -milj. eivät ole pää­oman
nylkemiä. — - N o p e a s t i joka
tapauksessa siis on palkkatyöläisteii
lukumäärä- lislrantynyt.
kaalishenkinen laistelujärje^lö. Vielä . läyl>7 kestää seen ja tulemiseen yhteistyöhön. - Trotski.
Puolan edustus Mos­kovassa
"VVarsova.: Neuvostöballitus on
hyväksynyt herraiDarovsskin Puo­lan
ministeriksi Moskovaan.
K. Laiho, varalle A- HetkMnen-
(Otettiin 15 m. väliafka valtakir­jain
tarkastusta varten.)
2) Valter jäin tarkastus osotti
seuraavat edustajat olevan saapu­villa
: Frans Mäkelä Lapin os., To­pias
H i l l Finlandin os., T . Niemi ja
Antti Asmund Nolalun OS., A. Heik­kinen
j a O.' Kainulainen F. W i l l i a -
min OS,, E. OUikkala Intolan os.,
K. Laiho j a O, Selkämaa piiritoimi­kunnan
edustajat, A . K a r i , D, Aho
ja O. Heino P. Arthurin os. (Hei­no
ei ollut vielä saapuvilla) Karl
Mantere N, Branchin os,, J . Stohl-bergille
'myönnettiin asioiden esitys
'ja läsnäoloofkeus mutta ei päätös­valtaa.
Kaikille puolueen jäsenille
päätettiin myöntää läsnäolooikeus ja
asioiden esitysoikeus, kun tekevät
sen kirjeellisesti,
3) Ovimiehitei valittiin K, Lehti­mäki:
j a K. Siren.
4) Työjärjestys luettiin ja hyväk­syttiin
pienellä lisäyksellä.
5) T. Komitealta tullut kirjelmä
siirrettiin alustuksien . yhteydessä
luettavaksi.
Valiokuntien valitseminen:
Ponsivaliokunta: Kari, OUikkala
ja Heikkinen.
Raha-asiäin valiokunta: Aho, HUI
ja Mantere. y
Sääntövaliokunta: Selkäinaa, Lai­ho
j a Asmund.
iSanomalehtiValiokunta: Stohlberg,
Niemi ja kainulainen. .
L. Peterson, edustaen Kivikosken
osastoa saapui kokoukseen. Myön­nettiin
edustusoikeus.)
6) Luettiin osastojen alustukset,
säännöt^ j a Tp.k! tullut kirjelmä,
jotka ilman keskustelua siirrettiin
valiokunnille.
8) Luettiin piirin toimintakerto-muai
'(Otettiin puolitoista tuntia
päiyällislomaa.) , , "
/Iltapäiväistuiito ;alkoi klo 1.30 i.p.
A.htti Janatuinen Comnin osastos­ta
ja Otto Heino P. Artjhurin. os.
olivat saapuneet • konyentioniin," jot­ka
hyväksyttiin; ,
9) Atettiin , piiritoimikunnan toi-mirttarkCTto
«iuk^n arvostelu j a toi­min
taakertomus - hyväksyttiin pieniUä
lisäselyitykslllä j a huomautuksilla. :
10) Osastojen osoteilmotuksien
suhteen päätettiin seuraavaa: Jokai­sen
os. velvollisuus on' niikäli mah­dollista,
pitää _ osoteilmotuksensa
lehdessä, se osasto joka ei sitä tee
kuitenkin - pitää huolehtia siitä, että
antaa oikean* osaston osotteen p i i -
ritoiinikunnalle, joko osaston tai sit­ten
osaston kirjeenvaihtajan nimel-
,11) Piirin tilikertomus Inettiin ja
hyväksyttiin, sekä annettiin tiliva-päus
piiritoimikunnalle.
Lavten osMtot; .
(Ponsivaliokunnan ponsi No. 1)
• P i i r i n ediustajakokous -painostaa,
että' jokaiseen osastoon, niissä ei
oie lastenosastoa on' se perustetta­va,
ja sen yhteyteen lastenkoulu,
opetus '^kouluissa olisi järjestettävä
yhtäläiseksi kaikissa osastoissa toi­meenpanevan
komitean antamien
oOijeiden mukaan. Opetuksen tulee
perustua etupäässä havainnolliselle
pohjalle, myöskin suomenkielen ope­tus
tulee ottaa huomioon. ' Saadak­semme
opetuksen tehokkaaksi, on
saatava n.s. opett^*ain käsikirja. Sa­malla
on välttämätöntä kustantaa
käytännöllisempi ja halvempi las­ten
lukukirja.
Lasten osastojen toimintaa ohjat­takoon
Kolmannen Kansainvälisen
hengessä; kuitenkin niin, että se
vastaa lasten ajatusmaailmaa. Käy­tännöllinen
osastotoiminta järjestet­täköön
oppia j a huvia silmällä p i ­täen.
Näin menetellen lasten osas­tojen
toiminta i>ysyy virkeänä ja
puoleensa vetävänä.
A. Kari, E. OUikkala,
A. Heikkinen.
— i (Ponsivaliokunta.)
Nuoricotiittokytymys.
(Ponsi Noj 2)
Nuoriso-osastoja kehottaa konven­tioni
perustamaan joka osastoon
missä se vaan suinkin on mahdollis­ta.
"Ketäessämme sen tosiasian, et­tä
nnorisoliitto j a nuoriso-osastot
eivät menesty ilman vanhempien pe­rehtyneiden
toimihenkDöiden ohja­usta,
ja koska englanninkielisten
keskuudessa;-piirissämme ei ole vielä
kyllin kypsyneitä käytännöllisen t o i -
väksyttiin seuraava ponsi:
Vapauden periaatteelliseen puo­leen
nähdten olemme-.sitä mieltä, et­tä
se on toiinitettu tyydyttävästi
K. Kansainvälisen periaatteen jäl­keen,
vaikka -Norjan puoluehajaan­nuksen
selostusta emme pitäneet oi-keana,
joten olisi paremmin harkit­tava
sellaisia asioita selostellessa.
Samalla paheksumme sitä muotoa
ja äänen sävyä mitä Vapaus käytti
kirjottaessaan LW'.Wm lakkotaiste-luista
lännellä. Paikkakuntapersoo-narakittelut
olisi karsittava' vähem­mäksi,
samoin yksityisluontoiset
puhvit, joita on ilmennyt etenkin
Sudburyn patkkakuntakirjeiden o-sastossa.
Kysymys j a vastausosasto
olisi paremmin harkittava.
Stohlberg, Kainulainen, Niemi.
(SanomalehtiValiokunta.)
Vapauden muutto.
Että Vapau^ toistaiseksi pidetään
Sudburyssa, sillä k o ^ a Vapaus siel­lä
nykyään on kannattavalla pohjal­la,
ja katsoen siihf^n että muutto­kustannukset
tulevat suuriksi, jo­tenka
se sellaisena tulisi rasitta­maan
lehden taloudellista, puolta, ja
vielä ottaen huomioon sen, että te­ollisuuslaitokset
Sudburyn ympäris­töllä
ovat alkaneet ^imintaan ja
työläiset niillä ympäristöillä taas
päässeet suuremmassa joukossa työ­hön,
että voivat sillä tavalla olla
suuremmassa , määrässä lehteämme
tukemassa,
Stohlberg, Kainulainen, Niemi
(Sanomalehtivaliokuiita.)
Vapauden laajentaminen.
Vapaudiftn ^laajentamisesta olem­me
sitö mieltä, että Vapaus olisi
j u l a i s t^B,-kerta , viiko's3a 8 . sivuise­na,
jo3""i:8e "Btiirikin " o n mahdollista
jal taloudeljisesti edullista; laajen­netussa
numerossa olisi julkistava
etupää^^ä paikkäkuntäkirjbtuksia ja
pitempiä periaattee^isia selostliksia.
Stohlberg, Kainulainen,: Niemi
(iSanomälehtivaliokunta.)
Vapauden henkilökun nan arrmtelu;
Viirne edustajakokouksessa mää­rättiin
tarkasti Vapauden henkilö­kunnan
palkka ynnä muiit, miiita
ori .ilmennet, että Tp.' Komitea ' on
tehnyt • poikkeuksia näissä- asioida
ja myöntänyt suurempia palkkoja.
Olemme sitä mieltä, "että olisi tiu­kasti'
pysyttävä nitesä päätöksissä
mitä edellisessä kokouksessa oli
tehty; ' myöskin liikkeenhoitajan
nurkka olisi parannettava.
Stohlberg, Kainulainen, Niemi
(Sanomalehtivaliokunta.) • •
V ^ a u d e n levittämisen
lyj^ii nähden katsomme
Vapauden levitys
järji^ste-seuraavaa
menettelyä paiihaaksi, että kussa­kin
osastossa valitaan asiamiesköini-tea.
Tällaisen •komitean on pidet­tävä
kokouksia säännöllisesti joka
viikko" j a huolehdittava taikoin V a ­pauden
tehokkaasta levittämistavas-ta.
Osaston organiseerajan on huo­lehdittava,
että tällainen komitea" on
toiminnassa jatkuvasti. Edelleen
kullakin paikkakunnalla tiilee olla
hyviä kirjeenvaihtajia,' sillä paikka­kunta-
uutiset kullakin paikkakun­nalla
edistävät lehden levenemistä.
Mitään • tilauspuhvia emme katso
tarpeelliseksi olla lehdessl Jokaisen
puoluejäsenen; osaltaan tulee avus­taa
' asiamieskomiteaa j a tehdä voi­tavansa
lehderf levitystyön avusta-mfseksi,
sekä että' itse kohdaltaan
tilaa jonkun järjestön hyväksymän
lehden;
iStohlberg, Kainulainen, Niemi
(Sanomalehtivaliokunta.)
Kirjojen Inutantamisesta.
Uudten työväen laulukii*jan kus­tantaminen
on välttämätön tehtävä,
s i l l | entinen mikä meillä ouj ei ole
kyllin tarkotustaan vastaava; siinä
ei -räde juuri ensinkään uudempia
työväen lauluja, j o i t a siinä ehdotto­masti
tuKsi olla, ollakseen kyllin
terävä j a voimakas kommunistien
aatteiden' innostaja ja kehittäjä.
Olemme sitä mieltä, että Y . A . S- K .
liike ensitilassa kustantaisi uuden
työväen laulukirjan. -
Kirjo5en myyntihinta . Y h d y s v a l -
loissa^ja Cariadassa • olisi s'katava:
samaksL Ehdotamme^- -että^-kirjojen
kustannushintaän lisätään .se tulli
mikä menee Canadaan lähetettäviin
kiijoihin, näin menetdlen • olisi
inahdolhsuus Canadassa myydi fc,
Joja samana hinnalla ferin Y h dW
j o i s s a k i n , kustannasKikkeehä
- ^ ^ t ^ a m e n e t ä ^
Stohlberg, Kainulainen. Menu.
(Sanomalehtivaliokunta.)
Kokous loppni Ho 6.30 ffl.
T o i n « IcokottfpiiTä
alettiin Uo -«.30 aamulla.
TeolIi«in.työiäi.ten j« m«aanI.V
am yhteistoiminnan tiimtim«eB.
Samalla kun katsomme, että yh-isrintaman
taloudelUsen jäijestSn
uodostaminen on mahdotonta teol
lisuustyöläisten j a farmarien kes-niin
yhteisrintama taloudelli.
areenalla muodostettakoon o-liminnaUiseUa
pohjalla; tuo­tanto
j a kulutusosuuskuntien kaut.
parhaiten tulevat nämä vuoro­vaikutukseen
keskenään j a samalla
taloudellisesti tukevat toisiaan. Laa-jakantoisemman
yhteistoiminnan ai­kaan
_saamiseksi tehtäköön lehti,
emme paistoilla enempi selkoa o-suustoiminta-
j a maatalouskysymyk-sistä..
Valveutuneiden talonpoikais-ainesten
olisi mentävä jo oleviin
vanhoillisiin maanviljelijäin talou-deUisun
ja poliittisiin järjestöihin;
tehtävä siellä agitatsioonityöta,
suurmaanviTjelijäin etujen syrjäjv
tämiseksi ja. niiden kontrollin pois­tamiseksi
näistä järjestöistä; tehtä­vä
agitatsioonia j a taisteltava mah­dollisten
pikkuparannusten aikaan­saamiseksi
maalaisköyhälistölle, mut­ta
ennen kaikkea on annettava ym­märtää,
että ne välilliset parannuk­set
mitä on mahdollisuus saada,
niin ei niillä kuitenkaan maalais-yäestö
ole turvattu, vaan että pa­ras
keino yhtä hyvin maalaisväes-tölle
j kuin kaupunkien teollisuus-työläisille
on koko olevan yhteis­kuntajärjestelmän
toiseksi saattami­nen,
.jotenka näin ollen päähuomio
on aina kiinnitettävä luokkayhteis­kunnan
poistamiseen ja uuden yh­teiskunnan
muodostamiseen.
A. Kari, E.Ollikkala,
A. Heikkinen.
(Ponsivaliokunta.)
Keskusteltiin agitatsioonityön jär­jestämisestä.
Luettiin ponsivaliokun­nan
ponsi. Käytettiin useita pu­heenvuoroja.
Asia siirrettiin edel­leen
ponsivaliokunnalle.
(10 minuutin kahviloma.)
Istuiito alkoi kello 1105.
Järjestön puhujat.
Suomalaiset puhujat, jotka viipy­vät
useamman päivän paikkakunnal­la,
missä kiilloinki h oyat, niin hei­dän
tulisi toimia ja seurustella e-nemmän
joukkojen kesktfodessa, ser
kä järjestettävä keskustelu- ja .se-lostustilaisuuksia.
Sihteerin ja piiritoimikunnan
,' valintaa
. 'Sihteeriksi . valittiin . K. Laiho.
Alettiin ää:nestys piiritoimikunnan
ehdokkaista P, Arthurin os, D. Aho
11, A.. K a r i 9; Roukkula 5, Niemi
1; F. Williamin os, Heikkinen 9,
Holm 9, Kainulainen 5, Luoto ei
yhtään; N. Branchin os. Mantere
11^ Alexson 5; Nolalun os. Niemi
10, Asmund 3; Lapin os, Kallinen
i, Lehtör 1; Intolan os. Blom 10,
Beck 1. Valituksi tulivat Aho ja Ka-ri
P. Arthurin os., Heikkinen ia
H o l m ' F . Williamin os.; Mantere N.
Branchin bs.. Niemi Nolalun os„
KaUinen Lapin, os, ja Blom Intolan
os. Koska Kivikosken, Comnin, Tar-mtolan
j a Nipigon osastot eivät ol­leet
asettaneet piirikomitean ehdok­kaita,
-niin päätettiin, että k-ukin
kysymyksessä /olevista osastoista yoi
jälkeenpäin valita" edustajan piiri-komiteaan.
-Piirin yleisorganiseeraajakäi va­littiin
J . S t o h l ^ r g,
Evästyksenä piirikomitealle pää­tettiin
seuraavaa: että' ensitilassa
lälhettää joko piirin organiseerajan,
t a i s i h t e e r i n selostamaan piirikon-ventionin
menoa j a päätöksiä luihm
osastoihin, joista ei ollut edustajaa
piirikonventionissa.
(Otettiin puolentoistatunnin
päivällisloma,)
ntapäiväistunto alettiin klo 3.
P. ja J . Edustajakokouksen .edus­tajien
valinta.
Ääniä saivat seuraavat ehdokkaat
seuraavasti: J . Stohlberg 2, Aho 10,
Heikkinen 1, Kivari 5, T Niemi 5,
A. Kari 5, Niemi, Kari ja Kivan
jotica kukiii saivat saman äänimää­rän
ratkaistiin arvalla, valituksi tuli
T. Niemi '5 ääntä ja D. Aho Vi
ääntä. - .
Ollikkala Umotti ei voivansa rm-_
den tehtävien takia viipyä enaa
konventionissa, häneUe myönnettan
poistumisoikeus. • \, —r «
(Puheenjohtatjan paikan otti
Aho.)' /
EUotu» jiirjettoB sihteeriksL _
Järjestön sihteerin ehdokkaaksi
suosittelemme A . T. Hilliä.
Nairten • toiminto.
Kokous velvöttaa jokaisen o » ^
toh pemstamaan naigaoston.
tehtävänä enneit kaitkea olkoon