Vapaus, July 27, 1957

              Sivu 2 Lauantama, heinäk. 27 p. - Saturday, July 27. 1937 ff^- e ^ L V ^ ^ V V v ' « \ / 1 • 1 1 . - " ~ |
. . . ^ X » ^ ^ B ^ O « ^ « » ^ I ^^^^^^^^ YAPÄUS
( U B O K n r ) ZDdeptndeDt Labor
Ofgu « f Flmdsb Caxadlam Es-taUfabed
Nor. S. 1917, AutDorized
M iBoond cUu» nuO by tbe Post
QfOce Dtpattmmt. Ottswa. Pub*
Udied tlutee : «eekly: Ttuadays,
Tbtmdsjn imd 8atimla]rBl)3r Vepau»
IQra St W^ sudbary, Ont, Canada
Telepbones: Boa. Of f ice OS, 4-4aM;
EäUartai Office OS. 4-4289. llanager
E. SuksL Bdltor W. EklmuL Mailing
address: Box 69, Sudbtnyr Ontario. Advertistner rstes tipOD appUeatlon.
Translatlon free of cbarge.
. TILAUSHINNAT:
Cansdaasa: 1 vk. 7JOO 6 tt. f .75
3 kk. 8.25
ThdjjvvallolflBa: 1 vk. 8JOO « kk. 4 30
faomam'. 1 vk. 8JO « kk. 4.75
1917 -rr-Juhlm^
^^^^^^^^^^^^^^^^^ M Omanissa
^ %iine viiicori lopulla Keski-Idästä lähetetyissä uutistie-dqlssa
kerrottiin, että Persian lahden rannalla sijaitsevassa
Omanih 0 i l i ^ ^ Oman) itsenäisessä sulttaanikunnassa on
iinihjenhut'kapina sulttaani Said binTaimiirin vallan kukis-iatto^
alussa tiesiyät uutistiedot Icertoa,
«itä iiiaäh arabialaisen väestön uskonnollisen johtajan Ghalib
beii; Alin Ja häneh veljensä Talibin johtamat kapinalliset
oyat jmm. Omanin pääkaupungissa "^iz-wässa.
.
V yfSainaan aikaan tiesivät uutistiedot kertoa, että Britannia
antoi viime tiiSliaina uhkavaatimuksen kapinallisille, vaatien
flilta iĻisttunaain^ m tukikohdista 24 tunnin kulues-la^
tai^ Britannia ryhtyy käyttämään sotilaallista voi^
tn^nsa sulttaanin y!^^^^ keskiviikkona
euaätiin äiUen k että brittiläiset suihkupommittajat oli-
V i t Omanin vapaustaistelijoiden
ttiklkohtia.
Mtetä^itten
J^j^iteey^ll^ pitkällä mutta hyvin kapealla
Rantakaistaleella vajaa -miljoona asukasta? Vaikka
riiutistiedoissa ei s^ niin kaikki seikat
siihen,
;ltSsk5H[äiii^^
itsiBjnaäJr^^ hallita maansa
::|i^bniiqmSfeäi^
JStiittaariin^i^^
lEfiltariiKdan p) habituksen määräämät
Jpikais^ loimenpiteet osoittavat kuinka tärkeänä
a»itaim^^ öljyrikasa ja stra-
^^ri^t^jfgejiiig^ä Samoin kuin Bri-ikatehsä
hyökkäämäl^ Ranskan katissa Egyptin
Jkimppuun^ se i o n - ; ^ tahrinut kätensä Omariin kansan
Mi^iriälä/Puolustaakseen Ukais^^ asiaa Britannian hallitus esit-äkuluneeh
väitteen, että aseellisella sekM
arabialaisen^m^ asioihin se vain täyttää Omanin sult-
;taanih ja Britannian välillä olevaa sopimusta. Tähän on suh«
It^uduttava varovasti samoin kuin lukuisiin muihin Britan-
Otnanin asioihin-sekaantumisen takana on- vielä muuta-a
voidaan ainakin olettaa ole-sestä
keskusteltiin viime maanani-sanoi
^rltannjian ulkominis^
f t r > tferi Selwyn tloyd ahtamassaan selostuksessa, että "kapinal-
57 fllset ovat aseistettuja iiudenaikäiöillä aseilla, jotka on tuotu
;inaiai» iräitUenvHcopMjDl^Ua**. Samalla annettiin ymmärtää, et- liiSipiii'!V jtä^ »iäitiä aseet övatYhdysyallossa valmistettuja ja löytäneet
I H [ t i d n s ä Omaniin Saudi-Arabian kautta. Tämä saattaa olla yH-I
^ f , , iteydessä niiden neuvottelujen kanssa, joita Saudi-Arabian liii^il Jkuningas kävi jokin aika sitten ySArihallitu^^ edustajain
'kanssa, yhdysvaltain suojelukseen alistunut Saudi-Arabian
) kimingat ei olekaan salannut kiinnostustaan naapurimaansa
•pljjrrikkauksiin ja näin paljastuukin mahdollisuus, että USA
tukee brittiläismielistä sulttaania vastaan puhjennutta va-piau?
itaistelua. Tärnä kuitenkin tapahtuu USA:n kapitalistien
intressien ajämistarkoituksessä, eikä suinkaan siksi, että se
haluaisi edistää Omanin kansan pyrkimyksiä päästä riippu-
V mattomaan asemaan. >
USAn pyrkimyksenä on ajaa«brittiläiset pois Omanista
PÄIVIÄ
4.
4 44 :
Min. Ann» Smjoam Timmimitiä
täyttää keskiviikkona heinäkuun 31
pnä 70 vuotta.
Ontaribir Vrimäfarmarit
vaativat enenimän hintaa
talvjnrdhiiästä
Toronto. — Ontarion n. 45,000
(alvivebnää IcasV^ttavaa farmaria
odottaa halUtukseo pian tiedoitta-van
josko heille myönnetään liitto­valtion
tukirahaa, r
Vehnälautakunnan jäsen George
H. Mclvor neuvotteli asiasta keski­viikkona
kauppaministeri Gordon
ChtircbUlin kanssa. Maanantaina
Londonissa pidetyssä kokouksessa
Mclvor lupasi neuvotella farmarien
vaikeuksista ministerin kanssa.
Farmarit ovat väittäneet, että ny­kyinen
binta n. $1.18 busbelilta ei
riitä heidän työnsä korvaamiseksi.
He ovat vaatineet hallitusta takaa­maan
heille f 1.85 hintaa.
Jatianiy elteimiie
ryhdy s i t a ^ i i e n t a i ^^
Ensimmäisenä vuosisadalla nrjlcyis- j Vanhfmniat- työläiset asuvat pää-
•ä ajanlaskuamme roomalaiset eUvät, asiallisesti kauppakriLssa ja kaupim-
Ampui neljä Icarhua
yhtenä viikonioppuna
Hmmins. — Don Guillemette saa­pui
takaisin metsästysmatkaltaan
tällä viikolla ja kertoi että karhuja
on tänä vuonna niin paljon, että hän
ampui niistä neljä viime viikon
loppuna.
keskunäärio 23 vuoden ikäisiksL Vuo­teen
1350 mennessä yhdysvaltalaiset
saavuttivat 40 vuoden keskimääräisen
iän. Vuosisadan vaihteeseen mennes­sä
numero oli muuttunut 50:k8i.
Canadalaiset tilastot ilunisten kes-kinl^
ertäisesta iästä eivät ole laho­kaan
täydelliset, mutta vuonna 1921
Canadassa oli 775 yli 60 vuoden ikäis­tä
Jokaista 1W) asukasta kohti. Vuo­teen
1931 mennessä suhdeluku oli
noussut 84: 1.000 Ja vuoteen 1951 ai­na
102 :1,000.
Jos ' joukkomittainen siirtolaisuus
Canadaän Jatkuu, niin on mahdollis­ta,
että vanhemjpien asukkaldemme
suhdeluku voisi Jossain määrin las­kea,
mutta tosiasiana säilyy, että kes­kimääräinen
elinikä kohoaa vuosi
vuodelta' Ja vanhempien kansalaistem­me
sosiaaliset ongelmat käyvät yhä
monlm utkaisemthlksl.
Vuonna 1951 62% kansastamme oli.
kaupunkilaisia. Vuoteen 1980 tnen-nersä
odotetaan, että 79% tulee asu­maan
kaupungeissa Ja siltä luvusta
45% 15 suuremmassa kaupungissa.
Täten vanhemman työläisen edes­sä
on ongelma sopeutumisestaan kil­pailevaan
työmarkkinatilanteeseen.
'•'mt
"SK
MM
kuten sen pyrkimyksenä on yleensä Keski-Idässä ja kaik­ki,
'{ kiaila missä Britannian ja USAn pääoman edut törmäävät
liif'5i:^--;:.i-vvaassttaaak kain. Brittiläiset luottavat kuitenkin siihen, että USA
i , l ®i tuie kärjistämään yhteentörmäystä niin pitkälle, että se [HfcJ IlflI; saattaisi vaaraan näiden kahden johtavan kapitalistimaan
An r I suhteet jä siksi Britannian hallitus onkin antanut ymmärtää,
> ? että jos Omanin sisäisiin asioihin sekaantuminen ja sotilaal-
&l^:}mmm^:^<^^::-!o:r: Hr.«« hyökkäys sen vapaustaistelijoita vastaan tulee YKn
i, niin USA tulee tukemaan siellä Britanniaa ja
hyväksymisensä sen toimenpiteille. -
Mitenkä tapahtumat tulevat Omanissa kehittymään on
tällä kerralla vielä hämärän peitossa, mutta joka tapauksesi
on selvää, että Britannia on kerran uudelleen, kuten Britan-hiah
sosialistijohtajat sanovat, tahrinut kätensä verisessä
"hyökkäyksessä. ./ ,,'; • • . ••• • :
; Kansojen itseniääräämisoikeudön kunnioittamisen ni­inessä
tulisi YKn pikaisesti ottaa Omanin kysymys esille, es­tää
ulkopuolinen sekaantuminen sen asioihin, tapahtuipa se
/miltä taholta tahansa ja siten osoittaa, kuten Egyptinkin ol­lessa
hyökkäyksen kohteena, että se kykenee ja haluaa suo­jella
pienten kansakuntien oikeuksia. Sen tulisi antaa Bri­tannialle
uusi muistutus siitä, että se aikakausi, jolloin suu-f
/ ); rl [: ,/|. rei kapitalistiset maat sanelivat pienten valtojen ohjehnan,
S-l yi ; l ^erikoisesti juuri kehittymättömien maiden ohjelman, on jää-nyt
historiaan. Että ön koittanut aikakausi jolloin kansat ei-
Karjalan tasavallan musiikkikult­tuuri
alkoi kehittyä oikeastaan vas
ta neuvostovallan aikana.
Karjalan Kansallisen musiikkiaar-teen
keräily ja käsittely liittyy lä­heisesti
lahjakkaan säveltäjän, kan­sallisen
rausiikkiaarteen vaalijan ja
näytelmäkirjailijan Vihtori Gudko-vin
nimeen. Yhdessä leningradilai­sen
säveltäjän Natalia Levin kanssa,
joka työskenteli tällä alalla useita
vuosia. Gudkov laati ensimmäisen
karj^Iaii^tcn,, vJepsäläisten ja venä­läisten
JfansjanlaulMJcn kokoelman.
Gudkqvin nimeen liittyy läheises­ti
myös muinaisen karjalaisen kan-sansoittimen
— kanteleen uuden e,
lämäii:: alku. Gudkov ' teki paljon
työtä ''täinän .kansansoittimisen • par
rantamiseksija täydellistämiseksi.
Hyödyllistä Ja hedelmällistä työ­tä
Karjalan: kansallisen musiikki­kulttuurin
rikastamiseksi ovat teh­neet
säveltäjät L. Jousinen (kuollut
1047), L. Visbkarev ja monet muut
muusikot.
Viime vuosikymmenien aikana
ovat psalllstuneet aktiivisesti Karja­lan
musiikkikulttuurin rakentami
sefeh säveltäjät K. Rautio. R. Perga-ment,
H. Sinisalo, A. Golland ja L.
Teplitski.
Karjalan kansan rakkauden ja
kunnioituksen pn ansaitusti saanut
osakseen tasavallan vanhin säveltä­jä
Kalle Eerikinpoika Rautio. Hä­nen
kovista elämänkoettelemuksis-taan,
Joissa takoutui ja käifäistllMiä^ ~iauhinsa ja romanssinsa ovat help
'' VM--'
T; t .f •: ); i , vät enää tyydy suurten valtojen kapitalistien määräysten ja
fiiston alaiseen elämään, vaan tulevat yhä uudelleen ja uu-
•> r l / 1:1 ; 4 ® ^ ^ " nousemaan taisteluun vapautensa ja riippumattomuu-
>im^i^<^J:s^:^f-r: ; tensa puolesta, kunnes sen saavuttavat. Tätä ei voida estää
; — vaikka se voidaankin tilapäisesti vereen hukuttaa — sillä
^ se on kiertämätön historiallinen välttämättömyys.
: Myöskin Omanin kansalla tulee olla oikeus määrätä
omasta kohtalostaan, sitä ei yksikään oikeamielinen ihminen
; yol kieltää ja siksi se oikeus tulee heille myöskin antaa. '
sisäministeri
on julkaissut määräyksiä, joissa
sudanilaisen ijuorisovai-
^ . I osallistuminen Mosko-van
nuorisofestivaaliin, ilmoitetaan
r Kfiartoumisla.
tl5:^r Ministeri kehoitti Sudanin nuo-
Kiinassa nyt 105
miljoonaa sikaa
Peking. _ Kiinan siat ovat saa­vuttaneet
määräennätyksen. Niitä
on yhteensä 105 miljponaa, ilmoit­taa
lehti Ta Kung Pao. Entinen en­nätys,
joka V. 1954 merkittiin ai-
' kakirjoihin. on näin tullut ylitettyä
neljällä mlljobnalla.
minm^r. «auultu^ järjestö on katsottu lait-i;^
t^lh0iijehdist^^im inibisteritt.
määräysten tultua Julkisuuteen
puoltanut nuorten oikeatta osaUis-tua
Moskovan suuret nuorisojuh­laan.
„
nen rakkautensa todellista kotimaa­tansa
ja kansaansa kohtaan, on ker­rottu
paljon sanomalehdissä. Vas­ta
1932, tultuaan Neuvostoliittoon
Yhdysvalloista, pääsi Raution musi
kaalincn toiminta kukoistukseensa.
Rautio keräili, tutki ja muokkasi
ahkerasti ja innokkaasti kansanlau­luja,
haki ja etsi tarmokkaasti van­hoja
runonlaulajia ja löysi paljon
uusia laululähteitä ja pesäkkeitä.
Erikoisen vaativasti hän valitsi
luonteenomaisimpia ja tyypillisim
piä karjalaisia kansanlauluja, joita
on muokannut ja sovitellut suuren
joukon.
Raution originelleista sävellyksis­tä
erottautuu erikoisen edustavasti
sinfoniaorkesterille ja kanteleelle
sävelletty kansanomainen sävelluo-mus
"Karjalaiset häät". Mainittu
sävelteos on onnistunut yritys pu­kea
musikaalisiin muotoihin taka-,
vuotiset karjalaiset häät perinnäisi-ne
lauluineen ja menöineen. leikin-laskuineen
ja temperamenttisine
tansseineen.
Erikoisesti haluttaisi panna mer-kile
Raution työ tasavallan kansan­runojen
järjestämisen jä niiden toi­minnan
suuntaamisen suhteen.
Karjalan kansan musikaalisen
elämän historiaan liittyy läheisesti
;inyös Petroskoin vakituisen asuk­kaan
— Ja siellä syntyneenkin —
'säveltäjä R. Pergamentin luova työ.
Raution tavoin Pergament ön va
kuttunut siitä, että luovan kehityk­sen
ainoa oikea tie on — kiinteä ja
luja yhteys kaiisantaiteeseen.
Karjalaisten, suomalaisten ja vep­säläisten
kansanlaulujen muokkaus,
jota Pergament bn harrastanut ko­ko
ajan, muodostaa sellaisenaan it­senäisen
taiteellisen arvon. Mutta
säveltäjän etsiskelyt menevät pi­temmälle
ja syvemmälle. Perga­ment
etsii itsepintaisesti keinoja
kansantaiteen kehittämiseksi ja ri­kastamiseksi.
Pergamentin ensimmäinen huo­mattavin
sävelteos —• Kalevalan kol­mannen
runon mukaaä muotoiltu
sinfoninen runoelma "Aino" valtasi
pian yleisön myötätunnon ja levisi
nopeasti tasavallan ulkopuolellekin.
Raikkaasti j a värikkäästi soi Orkes­teri.
Johon sulautuu luonnollisesti
Ja luontevasti naisen äSnl neitseel-
•Ijbsen yaj»j[t^m^m^
van Ainon ääni. Säveltäjällä on
taipumusta ilmeikkäiden ja kohoku-vallisten
musiikkimuotojen luomi
seen ja niiden sinfoniseen kehittä­miseen.
Pergamentin luovat harrastukset
ovat monipuoliset. Hän soinniittaa
romansseja, hän säveltää teatteri­musiikkia
ja kappaleita musiikkiyh-tyettä
varten. Taiteellisesti arvo­kasta
tavaraa ovat hänen "Äänisen-takaiset
laulunsa" jQuhikvartettia
ja pianoa varten. - Taitelijan suu­reksi
arisiöksi vbidaah laskea härifen
harrastuksensa lyöytää uusia mah­dollisuuksia
kanteleen käyttämisel­le.
Jokin aika sitten säveltäjä sai
valmiiksi nykyaikaisen karjalaisen
kansantarun aiheisen koomillisen
oopperansa "Kumoha". Musikaali­nen
draamateatteri on ottanut tä­män
dopper^n ohjelmaansa. Vät-mistunut
on hänen kuusicpisodincb ihmisen eliniän pituudesta.
geissa, Joisra omaisuuden hinnat ovat
korkeat, vuokrat kalifit, asuintilat ah­taat
Ja missä päähuomio kiinnitetään
työvoiman suorituskykyyn Ja tehos­tamiseen.
'
8e kunnia, minkä lapset ovat vel­kaa
vanhemmilleen Ja vanhempien
velvollisuus lapsiaan kohtaan - ovat
yleisesti hyvätcsytyt humaanisten,
moraalisten ja uskonnollisten käsit­teiden
perusteella. Mutta tänä päi­vänä
on useinkin kyssrmys kolmesta
Ja Jopa neljästäkin sukupolvesta.
Meliiän tulee olla huolellisia, jotta
isovanhempamme, kansalaisistamme
vanhimmat, eivät tule syrjäytetyksi
tuottavasta toiminnasta Ja Jätetyksi
kitumaan vaivaisella eläkkeellä.
Me tiedämme, että on hyvä mah-doiysuus.
Jotta me elämme 10 Ja jopa
20 vuotta enemmän nykyään kuin
isovanhempamme. Mutta tulemmeko
käyttämään sen ajan työskentelyssä
tehdäksemme Canadan paremmaksi
maaksi tulevalle sukupolvelle?
Se, että me voimme odottaa elä­vämme
kauemmin antaa syytä ylpey­teen.
Työn tuottavaisuuden kohoaini-nen,
lääketieteen edistys. Järjestyneen
työväestön.voima Ja sosiaalisen lain-laadintamme
laajuus-sekä eläkesuun-nitelmat
— kaikki näfaä ovat anta­neet
oman panoksensa tämän suuren
edistyksen toteuttamiseksi.
Se on luonnon laki, että lapset kas­vavat
nuoriksi ihmisiksi Ja nuoret ih­miset
vanhuksiksi. Mutta ei ole ole­massa
mitään lakia, minkä perusteel­la
vanhus olisi tuomittu kurjuuteen.
Luonnonlaki öh myös se, että jo­kaista
edistystä edeltää vastakkais­ten
voimien yhteenotto. M^ämä risti­riidat
voivat tehdä edistyksen mität­tömäksi
tai. Jos ne oikealla tavalla
kohdataan, voivat Johtaa suurempiin
edistyksiin.
Nykyään olisi varsin mahdollista
muuttaa kehityksen suuntaa,' Jos sal­lisimme
vetypommien kokeilun Jat­kuvan.
El ole teennäistä ennustaa
uutta sukupolvea. Jossa kaikki lap­set
voivat odottaa sairaatuvansa syö­pään
ennen keski-ikänsä saavutta­mista
— Jos kokeiluja Jatketaan.
Tämä esimerkki - kuinka ihmisen
hillitsemätön luonnonlaki voisi käy­dä
ihmisille turmiolliseksi Ja ratkais­ta
ongelman omalla tavallaan. Teh­tävämme
on valjastaa se laki Ja saat­taa
sc ihmiskunnalle hyödylliseksi.
On olemassa yksi keino. Jonka
avulla voitaisiin ratkaista ongelma
lialta •vanhuksille. siUä me olemme
sivistyneitä Ihmisiä. Mutta kohteliai­suus
yksinään ei ratkaise vanhempien
kansalaistemme edessä olevaa ongel­maa.
VaiÄuksetkln tarvitsevat oi­keutta
Ja sitä ei heille nyt suoda.
Askettath pidettyjen liittovaalien
aattona liberaalit lupasivat $6 koro­tuksen
vanhuudeneläkkeeseen. Nyt ti-latiteen
ollessa otollinen tulisi Vaa-.
tia pttawalta $75 kuukausieläkettä.
British Columbiassä bn jo olemas­sa
laaja Ja aktiivinen eläkeläisten
Järjestö, jota työväestön ja edlstyk-sellisten^
Järjestöjen tulisi tukea. Lä-hitulevaisiiudessa
voimme odottaa tä­män
iäkkäiden kansalaistemme jär­jestön
laajenemista koko maata kä­sittäväksi
kuin Britanniassa.
Nykypäivän iäkkäät kan.salalsemme
olivat unioidcn, farmi järjestöjen,
osuusliikkeiden Ja poliittisten Järjes­töjen
rakentajat. He loivat, perustan
voimakkaalle ja yhtenäiselle ammat­tiyhdistysliikkeellemme.
V
Heidän kykynsä yhdistyä, järjestää
ja Icamppailla paremman elämän
järjestö, joka toimii hyvin läheisesti
man sukupolven aikana.
Ammattiyhdistysliikkeeseen ja edis­tysmielisiin
järjestöihin kuuluvien
velvolliiuus on auttaa meidän iäk­käitä
[ f kansalaisiamme voittamaan
sen mikä oikeudenmukaisesti heille
kuuluu. /.
Voimakas kansallinen eläkeläisten
Järjestö, joka toimii hvyln läheisesti
unlolilkkeen ja farmijärjestöjen
-karissa on parhain tae siitä, että iso-irä
saa oikeudenmukaisen kohtelun.
Sei bn myös varmin tae, että oma tu­levaisuutemme
tulee olemaan onnel­lisempi.
lyyrillinen sviittinsä sinfoniaorkes­teria
varten. Juuri hiljattain ilmes­tyi
Pergamentin pioneerisviitti
kuoroa, orkesteria ja kaunolukua
varten. •.. • ',
Säveltäjä A. GoIIandin työ kuoro
jen taiteellisena ohjaajana, varsin­kin
suuren isänmaallisen sodan ai­kana
,on saanut ansaitusti korkean
arvostuksen. Golland on pianisti ja
mainio säestäjä.
. A. GoIIandin sävellystyö kehittyy
pääasiallisesti laulun alalla. Hänen
poja ja luontuvia laulettavaksi, pai­nuvat
nopeasti mieleen ja saavat
välitöntä vastakaikua yleisön kes­kuudessa.
Säveltäjä on muokannut
paljon karjalaisia kansanlauluja, jä
huomattava osa hänen luovassa
työssään on myös teatterimusiikilla.
Säveltäjän pyrkimyksenä on päästä
siihen, etteivät hänen sävellyksensä
olisi mitään lisäpaloja taiteellisen
esityksen kulkuun, vaan muodostai­sivat
yhtenäisen kokonaisuuden
näytelmän dramaturgisen sekä aat­teellisen
ja taiteellisen puolen
kanssa. Äskettäin päättyneessä fes-tivaalilaulukilpailuissa
palkittiin 2
GoIIandin laulua. Yhdessä H. Si­nisalon
kanssa A; Golland aikoo Lo­kakuun:
40-vuotisjuhlaksi saada val­miiksi
musikaalisen komedian.
Paljon ön tehnyt säveltäjä H. Si
nisalokin. Vuonna 1948 hän sai
valmiiksi sinfoniansa "Metsän san­karit".
Sinfonia loihtii kuulijan
mielikuvituksen valokeilaan pohjo­lan
luonnon valtaisia kuvia, voimak­kaita
sankarihahmoja. Uljaina ja
varmoin askelin kulkevat he pää­määräänsä.
Ilmeikäs ja värikäs sä-velkieli
oh läheinen karjalaisille
kansanlauluille.
' Kiintjrmyksellä tekee H. Sinisalo
työtä suomalaisten kansanlaulujen
parissa. Hänen suomalaisten kan­sanlaulujen
aiheiset variaationsa
sinfoniaorkesteria varten ovat bufh
miotaherättäviä. Jokin aika sitten
säveltäjä sai valmiiksi ensimmäisen
konserttonsa pianoa ja sinfoniaor­kesteria
varten.
Säveltäjä L. Teplitski on tasaval­lan
muusikkojen vanhemman suku­polven
edustaja. Hänen monivuo­tinen
pedagoginen ja organisatoori-nen
toimintansa sekä työnsä orkes­terinjohtajana
on ollut hyvin hedel­mällistä.
Säveltäjän luova työ on
myös sidottu Karjalan kansan tai­teeseen.
Hänen karjalaisaiheinen
sviittinsä sinfoniaorkesteria varten
on pysynyt vuosikausia maamme
parhaimpien sinfoniaorkestenen oh­jelmistossa.
Hiljattain Teplitski sai
valmiiksi karjalaisten kansanlaulu­jen
aiheisen rapsodian.
Lokakuun 40-vuotisjuhIan Karja­lan
'iasavllan säveltäjät ottavat vas­taan
saavutuksin, jotka muodostavat
huomattavan panoksen tasay-allan
kulttuurielämään."
Vanhemmista kansalaisistamme
voitaisiin tehdä uhreja. Näin voisi
tapahtua siten, että^ passiivisesti tai
muuten' ••• hyväksyisimme ^ yritykset
päästä heistä eroon näläni vilun ja
yksinäisyyden kautta, hävittäen hei­dän
luottamuksensa ihmiskuntaan
sen jälkeen kun he ovat uhranneet
suuria vastuksia kohdaten. elinikänsä
sivistyneen maailman rikkauksien
luomiseksi. - • '
Määrätietoisella sosiaalisella toi­minnalla,
aktiivisella osallistumisella
poliittiseen toimintaan.' me voisimme
välistää ensimmäisen paheen Ja vält­tyä
toiselta. :
Canadalaiset eivät suinkaan edls-tylsl
siten, el ainakaan kohti sosia­lismia,
rauhaa Ja inhiinillistä onnea,
hävittämällä vielä syntymättömät tai
nykyisin elossa olevat.
Canadassa on nykyään yli l,0D0,2J)0
eläkeiässä olevaa maan asukasta.,Jo­kaisen
meistä tulee olla huolissam­me
heidän kohtalostaan. Meidän on
käsitettävä, että se, minkä teemme
heidän edukseen on paras tae oman
vanhuutemme varalta.
Mitä vaikuttavammin taistelemme
korkeampien eläkkeiden, halpavuok­raisten
asuntojen ja vapaan lääkintä­hoidon
puolesta vanhemmille kansa­laisillemme,
sita turvatumpi tulee
olemaan meidän.oma tulevaisuutem­me.-
Miltei kaikki Uimiset ovat kohte-
Thorez ja 400 festi-vaalilaista
matkalla
Ranskasta Moskovaan.
Le Havre.: — Ranskan, kommunis­tipuolueen
johtaja Maurice Tborez
matkusti viime sunnuntaina Neu­vostoliittoon
venäläisellä matkusta­jalaiva
Baltikalla. Thorezia seuraa
matkalle hänen vaimonsa ja kaksi
poikaansa.
Laivassa on lisäksi 400 ranskalais­ta
nuorta, jotka matkustavat Lenin­gradin
kautta Moskovaan osallistu­akseen
kansainväliseen nuorisofes­tivaaliin,
joka alkaa heinäkuun 28
pnä.
25 VUOTTA TiröVÄEND i i : i : iM ESSA,
"Kofdka. me tulemme saamaan kolr^ tia lomasta, mutta niistä ei mai
men '^^iikon kesäloman kymmenen
vuodrä::'l^veluksen jäUdten".
Kääntyessäni huomasin, että kysy-myksen
esittäjä oli lyhyt ja tanakka
Gib Bouchard. joka oli alle 30-vuo-tias
pittkityöläinen. Vastasin hänelle,
että 5e< niahdoöisesti tulee vaatimuk­sena
?ensl vuoden työehtosopimusneu-vottsiiäsMi;
Samalla tiedustelin hä­neltä
tjbskb hänellä on Jo kymmenen
vuoden palvelusaika takanaan. . ~:
Hän selosti, bttä hän on nuoresta
Iältään huolimatta ollut Palconbrld-gen
palveluksessa 12 vuotta ja vielä
varoitti hyväntahtoiseni, että hänes­tä
tulee vabha mies ennenkuin hän
pääsee nauttimaan kolmen viikon'
palkallisesta kesälomasta, elleivät
union johtajat pane töpinäksi.
Tietysti hän liioitteli asiaa, sillä
voimassaolevan .'työehtosopimuksen
mukaan 15 vuoden palvelun jälkeen
työläinen saa kolmen vllköti palkal­lisen
kesäloman. / - •:
Kun Ipmajuttu tuli keskusteltavak­si
kysyin häneltä: "Tleidätkö, että 19
vuotta sitten palkalliset kesälocöat
olivat vain. työväen-tunnuksena?" i "
Eräitä toisia nuoria' iniehlä pysäh­tyi
kuuntelemaan .koi^kustelua. He oll-vat
myös; kiinnostuneita asiaan. Joka
heille taisi Vaikutta paremmin niin­kuin
muinaisaikbjeh historialta.
"Olitko sinä, Jini, mukana. siinä
taistelussa?" eräs heistä tiedusteli.
Seiostlni että osuuteni oli ollut mel­ko
vähäinen, mutta että olin osallis­tunut
uselmpaan kokoukseen; missä
palkaiysia kesälomia pohdittiin Ja
laadittiin .tqimihtasuunnitelmia.
"Union JärjestämiskampanJan .jal­kana
Kirkland Lakella tuli emille ky­symys
löytää sellainen tärkeä vaati-muj.
Jota kaivostyöläiset olisivat val­miita
tukemaan. Palkat siellä' olivat
korkeimpia Pohjois-Amerikassa sii­hen
aikaan. Me ajattelimme, että
työolot, kompensatlonin turvan äaan-tf
silicosis-tautiln. sairastuneilla, pal­kalliset
kesälomat Ja unioii aseman
turvaaminen olivat pääkysymykstö;
Näistä me ajattelimme, että- palkal­liset
kesäloinät voittavat, parhaiten
työläisten: jakamattoman kannatuk­sen",
selostin heille.
• "Kun ajattelemme asiaa tänään,
tuntuu epäjohdonmukaiselta, että sii­hen
aikaan jouluna, uudenvuoden
päivänä ja työn päivänä saatiin naut-
Tapani aikoo avata Pohjoisnapa-linjan
Japani aikoo avata oman lentolin^
jan Pohjoisnavan yli Eurooppaan
Skandinaavian-maiden kgutta vuon-:
na 1961, ilmoitetaan luotettavalta
taholta.
Suunnitelmia on kannustanut
SAS:n pohjoisnavan yli harjoittama
lentoliikenne.
Tarkoitus on,\, että japanilainen
linja yhtyisi SAS:n Kööpenhami­nan—^
Tokion linjaan. Japanilaisen
linjan pääteasemana Euroopassa on
kuitenkin mahdollisesti Lontoo.
tu palkkaa. Sama ptti paikkansa
zälomiin nähden. Kyllä vukon
kahden kesälomalle'sai lähteä, t
ta siltä ajalta ei maksettu pala
edelleen selostin.
Salostin. että Kirkland Lakella •
mistimme satoja vetoomuksia, m
vaadittiin yhtiöltä antamaan kaj
le työläisillee yhden viikon palfc
sen kesäloman joka vuosi.
, Vetoomuksiin kerättiin nimiä
duilli ja niitä myös esitettiin on
ovelle ja niihin saatiin kaivostyölj
ten, rikastetyöläisten. öxekanikko,
sekatyöläisten ja heidän vaimoje
allekirjoituksia. Kampanja sai.
meen hyvän vastakaiun: Vaikutti
tä, että saimme melkein jokaisen 1
voikylässä asuvan täysi-ikäisen ^
kirjoituksen vetoomukseen. Joka p
lella siitä.keskusteltiin. Se oli uusi
mukaansa tempaava. Se oli uhkan
kea esitys ja se oli poliittista toim
taa.
Mutta mitä olisi ällekirjoituks
varustettqjcn vetoomuksien kan
tiBhtäyä?;Kaivostyhtiöt eivät tunn
tfmeet uniota. He eivät olleet pai
kettuja meitä kuuntelemaan. Vihdi
päätimme viedä ne Torontoon la
läatijakunnan jäsenille esitettävä!
Järjestettiin valtuuskumä"'Wia
Churchin ja Mike Morkyri johdo
ja he veivät suuren nipun vetoomt
sia^Torori^ri, missä esittivät ne ;
lättyneille lalnlaatljakunrian jäsen
le.*
Erjlj kuuntelijoista keskeytti inli
Ja tiedusteli: '^Itä tietäkö kesälom
laki tuli voimaan, Jim?"
Selostin, että kesälomälaki tuli v<
maan vasta muutama vuosi myöhej
min eikä suorastaan meidän aio!
teemme vaikutuksesta. Valtuusku
pan vierailun johdosta ei häyttän
olevan' '^minkäänlaista suoranais
seurausta ja ajattelimme, että oUi
»ine epäonnistuneet. Mutta Mine-M
union kampanjassa kylvetty siemi
iti, ja siitä kaikki Ontarion työlä
set saivat niyöhemmin nauttia,
i Selostin: heille, että "minun henk
lökohtainen ajatukseni oli. että M
ne-MlU oli uranuurtajana palkalli
ten kesälomien suhteen aivan kui
sen edeltäjä Westem Federation "i
Miners.oli tien Vlltoittajana taistelu
sa kahdeksan tuntlsesta tyi^äiväst
Tosiasiassa vaikka Kirkland Lakie
la kiinnitettiin päähuomio työläistf
Järjestämiseen, me, raivasimme ipaj
perää v j a r kylvimme;•siemeniä paljo
parepmialla menestyksellä kuin o»
simme aavistaa.^Meidän unelmamni
silSä ajalta ovat toteutuneet ja pai
kaUisia kesälomia -pidetään nykyisi
välttämättöminä, t
Nuoret. kuuntelijani' Ilmaisivat päl
tään nyökäten kannattavansa palkal
listen kesälomien välttämättömyyttä
Yrityksen naisten valiojoukkue ilahdutti juhla yleiöä-suloisilla; liikkeiil^
juhlilla. Yrityksen naisilla onkin erittäin mainehikas historia takanaan, joten voimine odottaa
että seuran valiovoimistelijat tulevat taas tänä kesänä esiintymään yhteisillä suurjuhlilla.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Se rakkaus, se rakkaus!
Seuraavalla kerralla kun käytte
jossain sellaisessa yleisessä paikas­sa,
jossa on kokolailla paljon ihmi­siä^
vaikkapa nyt suuressa ruoka-tavaraketjukaupassa,
niin katselkaa
vähän ympärillenne. Siellä varmaan
näette : toisten joukossa ainakin
inuutaman ilmeisestikin vaikeuksia
kokevan miehen lykkäämässä ruoka­tavaroilla
lastattua koria ja yrit­täen
pitää samalla silmällä useita
pienempiä lapsia. Varmaankin tä­mä
samanen mies oli eilen illalla
puuhailemassa joitakin kotiaskarei­taan
kellarissa ja samalla piilossa
vaimonsa heille kutsuman naisten
kerhon kokouksesta. Huomen ilta­na
hän hyvinkin mahdollisesti voi
olla kouluopettajien ja lasten van­hempien
yhdistyksen illatsuissa
häärimässä ja hommaamassa sen
kuin. kerkiää.
Kuka hän on? Kuinka hän aina
joutuukaan sellaisiin tilanteisiin?
Aina silloin tällöin hSn voi itsekin
näyttää vähän kuin puulla päähän
lyödj^tä ja ihmetteleväakuinka se
kaikki on ollut mahdollista;
Niin, se on pitkSnlaibea - kerf»: '.naisia sukulaisia.;
mus ja se sai alkunsa useita vuosia
sitten eräänä kuutamoisena yönä.
Samanen mies oli nuori silloin ja
hänen rinnallaan istui erittäin:kau-niq
nuori nainen. Hän katsoi sy­vään
tytön silmiin ja kuiskasi:
"Rakkaani, rakastan sinua. Tule
vaimokseni!"
Nuoren miehen mielessä oli vain
yksinkertainen unelnia. Hän hyvin
yksinkertaisesti halusi olla vain
kahden-tyttönsä kanssa. Ei mitään
muuta. Hänen käsityksensä aviolii­tosta
oli romanttinen, mutta .kuiten­kin
vähän epäselvä ja se perustui
pääasiallisesti sen aikaisten tunnet­tujen
laulajain lemmen] urituksiin.
' Nuori mies valloitti tyttönsä. Se
varmaankin tapahtui, ja vielä muu­takin.
Rakkauden huuma ei ollut
vielä alkanut hälventyä kun hän
havaitsikin, että hän oli siinä kau­passa
saanut paljon muutakin, kuin
vain ihanan tytön. Naimisiin meno
johti paljon muuhunkin, sellaiseen,
josta hän ei ollut voinut uneksia­kaan.
Yksi näistä oli joukko eri-
Ja toiseksi bän joutui useiden
uusien* tavaroiden omistajaksi. Nyt
hänellä täytyi olla lakanoita, tyy­nynpäällisiä,
patoja ja pannuja,
haarukoita ja veitsiä.
Luonnollisesti kaikki tämä omai­suus,
ja itse tjltökin, oli sijoitettava
johonkin. Lemmenlurituksia laula­vat
kyllä ihannoivat köynnöskasvien
peittämistä pienistä taloista; mutta
sellaisia ei ollut millään ehdolla
saatavissa. Niin oli nuoren miehen
vuokrattava huoneisto.
Sitten hän havaitsi, että huoneis­tossa
tarvitaan vuoteita, ' pöytiä,
kaappeja ja tuoleja. Vuoteet tar­vitsivat
patjoja, pöydät tuhka-asti­oita
ja lamppuja, tuolit enemmä%
pöytiä ja niin nuori toies havaitsi,
että hän oli joutumassa jokseenkin
moniinutkaiseen tilanteeseen.
Sinä kuutamoisena yönä hän oli
halunnut vain tytön, mutta nyt hän
alkoi jo käsittää, että yksi seikka
johtaa toiseen. ;
Ajan kuluttua nuori mies sai tie­tää,
että hänestä tulee isä. Niin
ihmeellinen kuin tapaus olikin, se
kuitenkin sopi yhteen nuoren mie­hen
unelmien kanssa. .
Mutta pienokainen myös johti
uusiin tapahtumiin. Häntä seurasi
lasten lääkäri, lasten vaunut, lasten
korkea tuoli, lasten piiat ja isoäidit
sekä.IastenJiutdtoa selostavat kirjat
KaiUcia tuli. niin paljon, että ne ei­vät
millään enää sopibeetluKmeis-.
töon. ' •
Niin nuori mies joutui hanHo-maan
itselleen oman kodin. Kodisa
oli kärpässihdit, jotka oli asetettava
paikoilleen keväällä ja otettava jäl­leen
pois syksyllä. Sitä vastaan, o8
myös kiinnityslaina. Myös siinä
oli katto (joka tarvitsi korjaamista)
ja vesihanoja (jotka joskus vuoti­vat)
ja kodin ympärillä nurmikkoa,
jota oli usein niitettävä.
Ja niin yksi tapaus aina johti toi­seen.
Lapsi kasvoi ja tarvitsi po^
kupyörän ja kumikengät ja nuoretn-man
siskon tai veljen jotta hän e
jäisi, ainoaksi lapseksi. Ja riiin_ ^
nen lapsi kasvoi vanhemmaksi ja
tarvitsi nuken ja nuken vaatteiö
ja ensimmäinen lapsi hammaslall*
rin hoitoa sekä kolmivaihteisffl
pplkupyörän. Kolmas lapsi vaab
ruokkimista jokaisen kahden tunnin
kuluttua läpi koko yön. *
Mies (joka ei enää ollut aivan
niin nuori) laski, että muuta bsa
ei tarvitse kuin saada yönsä rauhal­lisesti
nukkua ja $10,000 rahassa.
Vaikka häneUe annettai
mahdollisuus, niin hän ei suinf^
vaihtaisi kohtaloaan kcnenlo^
kanssa koko maailmassa.
aina silloin tällöin hän pyörittä»
päätään ja ihmettelee, että
se kaikki bn ollut mahdollista, v ^