Vapaus, September 12, 1925

              ^ fcss&a eaomaMssa tySvIestSu liiiffintem&ttsjs, ilmes­t
y BMhmfu^ OnU j o t o tilstaJ, torstai ;a IssaotaJ.
T o i m i t t a j a t :
VAPAUS (Liberty)
Tba only crgan of Finnish Sotken in Canada. Pub-
« e d in Sadbnxy. Ont, every Tuesday. Thursday and
^ ' ^ ^ ^ r e d 8t the Post Office Department, Ottawa,
as ceeond clasa roatter. —-
General advertising rates 75c per coL incb. Bli-
Blmum charge for single insertion 75c.^ Vapaus
!fl the best advertifiing medium among the Fmnlsö
People In Canada. ..,=^.,.^^=r========r
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Ndmaiimotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c Palstetuuma.
Nimenrauutosamotukset 50c kerta,Jl.OO 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta. ^$2.00 3 kertaa.
AvioeroUmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
KuolemanilmotukBet $2.00 kerta, $50c lisämaksu
äitoslaaseclta tai rouistovärssyltä. . «A
Halntaantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
^^'^^päSilmottajien ja flmotusakfenttuurien on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmotushlnta etukäteen.
Vapauden konttori ja toimitua: Liberty Bldg Lome
Puhelin 1038. PoBtiosota; Box.69, Sudbug,_Ont.
Tiistain lehteen aijotut Umoitukset pitää olla kont-tdjissa
lauantaina, torstain lehteen tiistama ja lauantain
tähteen torstaina kello 8.
Jos ette mttMn tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mrjeeaeenne, kirioittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.-!
iärsoonaUisella nmiellä.
I^onamp .^^^5^0. Liikkeenhoitaja.
leen perustamaan uniojtaan, ottaen tunnuslauseekseen {
«Uniot on pidettävä erossa politiikasta». Mutta jo
jonkun vuoden kuluttua beidäa lilanl^n&a, heidän eor-ronalaisuulensa,
pakotti heidät astumaan poliittiselle
kentälle. Kun Amerikan Tyovsenliitto perustettiin,
sai tunnus <Uniöt on pidettävä erossa politiikasta* vi­rallisen
kannatuksen Amerikan järjestj-neilta työläisil­tä,
|a on sama tunnus ollut virallisesti voimassa tähän
päivään saakka. Mutta tämän mantereen työväenluok­ka
on kulkenut monien vaiheiden lävitse viimeisen 40
vuoden kuluessa. Sillä ajalla saadut kokemukset ku-moamattomasti
osottavat, että jos työläiset haluavat
tulla hallitsevaksi mahdiksi, täytyy heidän käydä kä­siksi
heitä riistävän järjestelmän peruskiviin.
Amerikan neekerilyöläisten
kongressi
*TFniot on pidettävä erossa politii­kasta''
oli sen varottavan tervehdyspuheen sisältönä, jonka
Canadan ammattijärjestön Ottawassa koolla olevalle
Jconventsionille piti yhdysvaltalamen , veljesedustaja
Amerikan Työyäenliiton varapresidentti, James Duricp
Varottaessaan koolla olevia edustajia niin sanotusta
kolmannesta puolueesta, hän kertoi niistä saavutuksis­ta,
joita Yhdysvalloissa on Työväenliitto saavuttanut
sibi, että se on pysytellyt puolueettomana.
Myönnettäköön, että työläiset ovat joitakin pienem
piä parannuksia saavuttaneet sitäkin tietä, mutta lakko
vahdeilla tä>-tetyt vankilat, lukemattomat työväenjärj»
töjä vastaan otetut estetuomlot, sotilaitten käyttäminen
lakkojen murskaamisessa ja työläisten armoton murs­kaaminen
joka ainut kerta^ milloin he ovat ryhtyneet
päättäväiseen taisteluun riistäjiä vastaan, ovat kaikki
mykkänä todistuksena siitä, ettei Duncanin ylistämällä
puolueettomalla toiminnalla ole suuria saavutettu» Sa
manlaisia olosuhteita Voidaan kertoa myös niisti^in
maisia, joissa työläisillä on omat poliittiset puolueen8r|
mutta ipnoastaan harvassa .maassa pn niin väkivaltaisia
sortotoimehpi^ita kohdistettu työläisiin, kuin Ameri
kan Yhdysvalloissa.
Canadan järjestyneet työläiset ovat vasta;juuri astu
massa poliittiselle areenalle. Canadan Labör Party, on
vielä lap«ehkerig;iM^
on alkutojmenpiteet-su^^ työläisten po-liitilliselle
örganisoimistyölle, jonka toteuttamiseen tar­vitaan
jättiläismäisiä ponnisteluja. Myönnettäköön ker-jaaasti,
etla Canadan LaborPartyssa ilmenee huomat­tavasti
oikeistojaisvirtauksia, mutta niissä ilmenee ai­noastaan
heijastus tämän maan työläisten henkisestä
tasoista. Mikalir he taistelussaan poliittisesta ylivallasta
kartuttavat ko'kemus- ja tietovarastoaan, sikäli tulee hei­dän
järjestönsä 'kulkemaan vasempaan. Jos Canadan
Labör Party voi ^aada tämän Iinaan työläiset käsittä­mään
sen öeikan, että helyllä on määrätynlaisia luokka­etuja
ajettavillaan, jöitq iei omistavan luokan poliitti­nen
masiina voi^ajaa, on siitä jo silloin ollut käytän­nöllistä
hyötyä. Se on vähintäinkin sytyttänyt- toivon
siitä, että krfpilalislisen Orjuuden kahleilta on vapau-duttava*
,'
Sellaisen ajanjakson vallitessa kuin nykyinen on,
jolloin nykyisen järjestelmän esiinloihtimai voimat
'työntävät nieidän hallitsijoitamme uuteen sotaan, olisi
Canadan ammattijärjestön taholta kerrassaan anteeksi­antamatonta
pysytellä sivussa poliittisesta toiminÄasta.
Työläisten etuja voi ajaa ainoastaan heidän oman
luokkansa jäsenet. Mutta meitä hallitsevat imperia­listiset
rosvot eivät anna meidän luokkamme jäsenten
edustaa meitä, ja me emme suinkaan voi sietää e(ihis-tajinamme
sellaisia matelevia kapitalismin lakeijoita,
jotka väittävät edustavansa kaikkia luoUcia. Niinpä
jos kerran työläisten täytyy taloudellisten etujensa säi­lyttämisen
tähden liittyä ammattiyhdistyksiin, uniöihin,
on poliittinen järjestäytyminen yhtä välttämätöntä nii­den
poliittisten oikeuksien turvaamiseni, joita on en-neif
saavutettu ja joita tulevaisuudessa tullaan saavut­tamaan.
Vuodesta vuoteen voidaan ammattijärjestön
konventsionissa hyväksyä .päätöslauselmia, joissa anka­rasti
tuomitaan sotilaitten käyttäminen työselkkauksissa,
solilas^arjotukset kouluissa, estetuomiot työläisiä vas­taan,
imperialistiset sodat, j. n. e., mutta niin kauan
kuin kapitalismi on vallanohjaksissa, kaikki työläisiä
vastaan tähdätyt lakisäädökset tulevat olemaan voi­massa.
On hyvin ymmärröttävissä se seikka miksi Bri­tannian
veljesedustajat lausuivat ihmettelynsä ammatti­järjestön
konventsionin hyväksymistä vuotuisista «an­karista
päätöslauselmista»^ sillä heidän kotimaassaan
ovat työläiset heittäneet taisteluhansikkaan poliittisesta
vallasta hallitsevalle luokalle monella muulla tavalla,
eikä ainoastaan vaaliuunialla.
Yksi vilkaisu työväenjärjestöjen histouaan riittää
toteamaan sen, ettei tunnus «Uniot on pidettävä erossa
politiikasta», ole tämänpäiväinen keksintö, eikä omi*
nainen ainoastaan Amerikassa- Brittein saarilla Non se
ilmennyt jo monta vuotta sitten, ensimaisen: kerran
1851, jolloin Amalgamated Society of Engineers nimi­nen
koneenkäyttäjäin unio perustettiin, ja o l i se tulos
niistä kokemuksista, joita oli siHiea mennessä saa­vutettu.
Kun chartismi (luddcataisteiuim perustuva
kansanvaltainen työväenliike) oli melkem täydelleen
hsvimyt vuonna 18418, ja kun Britanniaa työläiset ei­vät
saaneet itselleen äänioikeutta, alkoivat he uudel-
Neekerityöläisten unioitten ja erinäisten yhdistysten
edustajat tulevat kokoontumaan Amerikan Neekerilyö-läisten
Kongressiin, Chicagoon lokakuun 25 p:nä.
Tämä neekerityöläisten kokous on saanut suuren mie­lenkiinnon
ei ainoastaan valkoihoisten työläisten puo­lelta,
vaan myöskin valkoihoisten työläisten tahol­ta.
Myöskin kapitalistinen lehdistö on alottanut
vierittämään valhetulvaansa hanhetta kohti, kuten se
tapaa tehdä kaikelle muullekin työläisten omint^ei-selle
toiminnalle.
Neekerityöläisten edustajakokouksella "on kauaskan­toinen
merkitys senvuoksi, että neekerityöläisten siir­tyminen
pohjoisvaltioiden teollisuuskeskuksiin on saa­nut
joukkoluonteen. Neekerityöläiset täyttävät nykyi­sin
ne työpaikat, jotka entisten siirtolaislakien aikana
olivat Europan talonpoikaismaista tuotujen siirtolaisten
hallussa. Sensijaai»; että siirtolaistyöläiset olivat vai­keasti
järjestettävissä, koska he puhuivat monia erilli­siä
kieliä ja kuuluivat moniin kansallisuuksiin, ovat
neekerityöläiset amerikalaista syntyperää, puhuvat sa­maa
kieltä ja heitä yhdistää sama rotusorron, kasvat­tama
yhteenkuuluvaisuus ja taistelufaalu, jotka seikat
puhuvat neekerityöläisten järjestymismahdollisuuksien
ja kokoontuvan kongressin puolesta. Toiseksi neekeri­työläisten
monilukuisuus on antava tulevalle kongres­sille
erikoisen tärkeyden.
Chicagossa pidettävän neekerityöläisten edustajako­kouksen
luonnetta kuvataan kapitalistien kontrolloiman
neekeri järjestön lehdessä «Messenger» sangen synkin
Värein. Mainittu «Messenger» lehti arvelee, että kon­gressi
tulee epäonnistumaan, koska sillä on liian monta
tarkotusta, se on liian radikaalinen ja senvuoksi tuo­mittava.
Mutta neekerityöläiset itse kirjottavat syytök­sen
johdosta seuraavaa: «Minusta näyttää, että kon­gressi
alottaa oikean toimenpiteen — k^vattaa ihmis­kunnan
veljeyttä», lausuu yksi neekerilehden kirjeen-vaihtajav
johon toinen jatkaa: «Me olemme lukeneet
kongressikutsumuksenne yhdistyksemme kokouksessa ja
me tulemme antamaan kaiken avunantomme yrityksel­lenne,
saadaksemme, tämän maan neekerityöläiset jär-jijstetyksj^.
» , I^q puolestani olen sitä mieltä, että kon­gressi
on ainoa keino nee^kerien järjestymistä koskevan
pulinan ratkaisemiseksi, tässä maassa.»
Kapitalistinen lehdistö taas puolestaan pitää tulevaa
neekereitteh kongressia punaisten hankkeena ja niin
ollen vastusta^ sitä.
Mitä Workerspuolueeh ottamaan kantaan tulee, niin
se tervehtii neekereitten järjestymistä, samalla ^J^jjjjj^jsg
lehdistönsä ja puoluejärjestöjensä avulla tekee aktiivis­ta
työtä neekereitten järjestämiseksi ja rotusorron lo­pettamiseksi.
C.S.T.U:llitön mesta-
Työnpäivän juhlien yhteydessä
eacritettiln Sudbury££a sunnuntaina
6 päivänä tätä kuuta jC.S.T,U:liiton
mestaruuskilpailut Pike Laken ur­heilukentällä.
Kenttä- j a rataurheiluun ilmot-tautui
viisitoista osanottajaa, sekä
neljä ainoastaan rataurheiluun.
Seuraavassa luettelemme kolmen
parhaan tulokset itsekussakin lajis­sa,
sekä huomautamme missä lajeis­sa
on saavutettu uusia ennätyksiä
Liitollemme. .Kunkin lajin voitta­jalla
on Liittomme mestaruus seu­raaviin
mestaruuskilpailuihin saak­ka.
100 metrin juoksu:
1. H. Sula, Sudburyn Kisasta.
Aika 12.4 sekuntia.
2. K. Ahlberg Soon, Vesasta.
Aika 13.2 sekuntia.
3. A. W. Kivinen, Vermilion Ri-verin
Voimasta. Aika 13.3 sek.
öljytyöläisten järjestyminen
Syynä siihen, etteivät öljykenttien työläiset ole järjes­tyneet
ilmotetaan olevan sen, että he muka ovat niin
yltäkylläisesti palkattuja, etteivät he halua järjestymi­sestä
puhuttavan, puhumattakaan siitä, että itse järjes­tyisivät,
toitottavat kapitalistilehtien kynärengit. Aivan
kuin ei kdcaan muu olisi nähnyt ja kuullut öljyteolli­suuden
orjien kurjia olosuhteita Wyomingin öljykentil­lä,
samoin kuin muissakin valtioissa ja Canadassa.
Kapitalistinen lehti. Iisaa tällaisen häväistyksen sen
kurjuuden katteeksi, jota öljytyöläiset saavat sietää,
raataessaan ojankaivaustöissä, öljyjohtoja asetellessaan.
Työpäivä öljykentillä^on tavallisesti tavattoman pitkä,
usein 24-tuntinen. - Jos koskaan ihmisolento kuvittelee
elävänsä ylellisyydessä-silloin, kun työskentelee 12-
tuntia, niin silloin välfös ylellisyydestä olisi paikal­laan,
mutta sellaista ihmisolentoa ei ole olemassa muu­alla
kuin porvarilehtien palstoilla.^
Vastuunalaisuus siitä, ettei öljytyöläisillä ole järjes­töjä^'
eivätkä öfjytyöläiset järjestyneitä, lankeaa pää­asiallisesti
A.F. of L : n taantumuksellisen virkavaltai-suudett
kontolle. Öljylyöväestö on enimmin orjuutet­tu
-ja riistetty työväenluokan osa tässä maassa. Öljy-kapitalistit
ovat rikkaat ja vaikutusvaltaiset. He omis­tavat
ja kontrolloivat niiden valtioitten ja kauntieri
virkakoneiston, joissa heidän teollisuuslaitoksoisa si­jaitsevat.
Nämä virkapukuiset virkailijat, yhdessä yk­sityisten
salapoliisien kanssa, vartioiyat öljyteollisuus
laitoksia niin tarkoin, etteivät minkään työväenjärjes­tön
järjestäjät voi lähestyä öljykenttiä, ellei niiden ta
kana ole järjestyneen työväestön yhteiset voimat.
Ne, jotka oyat A.F. of 'L. johdossa, eivät kiinnitä
huomiotaan öljytyöläisten järjestämiseen, koska he ovat
niin kiintyneet kapit^listiluokan ja työväenluokan väli­sen
luokkarauhan ylläpitoon ja useinkin halukkaam­mat
toimimaan ikapitalistiluokan epäsuorina aseen­kantajina
järjestymätöntä työväenluokkaa vastaan, kuin
lähettämään järjestäjiä järjestymättömille alueille.
Järjestymättömien teollisuuksien työläisten järjestä-niinenpn
sellainen tehtävä, jota ei halua suorittaa
nniutkuin edistysmieliset unionistit Ja niin pian, kun
edistysmielisten imiohistien voimat ovat kyllin voimak­kaat
työn suorittamiseksi, on se alkava voimakkaan jär­jestämisen
öljytyöläisten k e ^ u d e ^ Jos se tdiiäyä
jätetään tamtumuksellisten haltuun, nim he pysyvät
jadaivasti jäijestymättönunä.
Kuulantyöntö:
1. V . Ahlberg, Soon Vesasta.
Tulos 10.96 m.
2. E. Eerola, Creighton Yrityk­sestä.
Tulos 10.61 m.. ^ ,
3. A. Vaara', Sudburyn Kisasta.
Tulos 10.57 m.
8^00 metrin juoksu:
1. Paul Jansson, Sudburyn K i ­sasta.
Aika 2 minuuttia 23 sek.
2. A. Kivinen, Vermilion 'Kiverin
Voimasta. Aika 2 m. 30.8 sek.
Pituushyppy:
1. * Sula. Tujlos 5.85 m.
2. Eerola. Tulos 5.67 m.
5. K. Ahlberg. Tulos 5.60 m.
• • . \
Keihäänheitto:
1. Eerola. Tulos 43.68 m.
2. K. Ahlberg. Tulos 43.57 m.
3.^ P, Ruohonen, Creighton Y r i -
tyksestä. Tulos 42.44 m.
Korkeushyppy:
1. J . Järvi, Sudburyn Kisasta.
1.60 m.\
2. Sula, j a .0. Rautio Creighton
Yrityksestä. 1.'50 m.
3. Eerola. 1.45 m.
1,500 metrin juoksu:
1. Jansson. Aika 4 minuuttia
38 sekuntia. (Uusi Liiton ennätys.)
2. ' A . Kivineni Aika 5 m. 6
sekuntia.
3 U. Ventelä, Vermilion Rive-riri
Voimasta. Aika 5 m. 53 sek.
Kiekonheitto: , ^ ,
yi. Vaara. Tulos 32.46 m. (Uusi
Liiton ennätys.)
2. Järvi. Tulos S 1.08 m.
3. V. Ahlberg. Tulos 29.99 m.
Kolmiloikka:
1. Sula. 12.36 m. •
2. iK. Ahlberg. 11.82 Ai.
3. E. Eerola, v l l . 3 2 m. ,
3. V. Ahlberg.
Seiväsbyppy:
A i k a 22.5 sek.
1. Rautio. 2.78 m.
2. Eerola, 2.70 m.
3. K. Ahlberg j a Lind Vesasta
2.40 ro,
Ensimäisessä koetuksessa pääs
sekä Rautio että Eerola 2.80, mut­ta
kiusallisessa nostamis- j a laske-misratkaisussa
jäi Rautio lopulta
voittajaksi.
400 metrin juoksu:
^ 1. Sula. Aika 57.2 sek.
2. Eerola. Aika 63.3 sek.
3. A. W. Kivinen. Aika 65.
sekuntia.
No.
110 metrin aitajuoksu, matalat
,aidat: .
1. K, Ahlberg. Aika 20 sek.
5 mailin juoksu:
1. Jansson. Aika 29 m. 33 sek.
(Uusi Liiton ennätys.)
2. A. Kivinen. Aika 34 m. 20
sekunti».
3; Ventelä. Aika 38 m. 22 sek
Uusia ennätyksiä saavutettiin a i ­noastaan
1,500 metrin ja 5 mailin
juoksussa sekä kiekonheitossa. Niit­ten
lisäksi oli näissä kilpailuissa
eräitä sellaisia kilpailulajeja, joista
ei Liitossamme ole aikaisemmin k i l ­pailtu,
j a joissa saavutetut tulokset
siis jäävät Liittomme ennätyksiksi
Sellaisia lajeja olivat 110 metrin a i
tajuoksu mataloilla aidoilla, ja 400
sekä 800 metrin juoksu.
Mestaruuskilpailujen yhteydessä
suoritettiin seurainvälinen seitsen­ottelu,
johon kukin kilpailija sai va­lita
yllämainituista aineista — l u ­kuunottamatta
5 mailin juoksua —
kolme hyppyä, kaksi heittoa ja kaksi
juoksua, j a jossa itsekunkin seuran
kolmen parhaan miehen tulos las­kettiin
yhteen. Siinä suoriutui Sud­buryn
Kisa voittajana, eri seurain
pistemäärä ollen:
Sudburyn Kisa, 1389.56.
Creighton Yritys, 1380.96.
Soon Vesa, 1289.94.
Vermilion Riverin Voima 1250.69.
Seitsenotteluun ' ilmottautuneista
osanottajista jäi A . Nyfors kesken
pois, joten ainoastaan neljätoista
yleisurheilijaa kisaili? loppuun asti.
Saavuttaen he järjestyksessä seuraa­vat
pistemäärät:
Hannes Sula, Kisasta, 496.18; E .
Eerola, Yrityksestä, 484.76; Kalle
Ahlberg', Vesasta, 475.19; O. Rau­tio,
Yrityksestä, 456.87; J : Järvi,
Kisasta, 451.49; V. Vihuri, Kisas-fta,
441.89; J . . Seppälä,' Kisasta,
489.11; P. Ruohonen, Yrityksestä,
438.96; A. Vaara, Kisasta, 436.44;
V. Ahlberg, Vesasta, 436.38; A. V.
Kivinen, Voimasta, 422.65; A. ^ i v i -
neh, Voimasta, 240.13; Eino 'Hill,
Voimasta, 407.91; ja Otto Lind, Ve­sasta
378.37.
-Lindin pistemäärä olisi ollut
438.37, mutta sentahden että hän
kilpailujen ajalla muutti urheilula­jia,^
eivät palkintuomarit lopullises­sa
tarkastuksessa voineet hyväksyä
hänen pistemääräänsä seiväshypystä
hänen yhteistulokseensa, sillä hän
valitsi seiväshypyn vasta kilpailujen
kestäessä kolmiloikan sijalle, jonka<'
hän jätti kesken. Seurainväliseen
2. Rautio Yrityksestä ja Vihuri järjestykseen ei tämä vaikuttanut.
Kisasta. Aika 22 sekuntia. Kilpailut toimitettiin kylmän ja
' ni OSA
BOLSHEVISOIMINEN J A TYÖVX-ENLUOKAN
ENEMMISTÖN
VALTAAMINEN
9. Bolshevisoiminen ja tnnnu^:
Joukkoiliin :
- Myöskin sosialidemokratia ori luo­nut
joukkoliikkeen, mutta reformis­tisen
joukkoliikkeen. Yleisesti mää­ritellen,
voidaan bolshevisoimisen sa­noa
olevan vallankumouksellista
proletaarista joukkoliikettä. Marxin
ja Leninin aatteen lipun ^ l a .
Bolshevikki on ennen kaikkea -—
jcufckoihminen. Kolmannen maail­mankongressin
antama , iurinus:
"Joukkoihin" — proletariaatin huo­mattavimpien
kerrosten enemmistön
valtaamiseksi — pysyy edelleenkin
sellaisenaan voimassa. V, maailman­kongressi
ei suinkaan ottanut tätä
tunnusta pois päiväjärjestyksestä,
vaan päinvastoin syvensi ja kehitti
sitä.
10. Bolshevlsoimlnen ja työ
immiattilntoiMa
Harha-askeleet kysymyksessä, m i ­kä
koskee kommunistieil. työtä am­mattiliitoissa,
ovat Vmitä siifcrimpa-na
vaarana meidän pnolueidemme
todelliselle bolshevisoimistyolle. A m ­mattiliitot
muodostavat koko kapita­listisessa
maailmassa;. proletariaatin
tärkeimmän joukko- (yhteis-) jär­jestön.
Muut joukkojärjestomuodot
(tehdas- j a työpai^cakonateat j.n.
ovat sangen arvokkaita ja on
niillä tavattoman snmri'vaSai^ramo-uksellinen
tulevaisuus. Mutta nämä
uudet joukkojärjestomuodot alkavat
vasta vallata itselleen tunnustusta
laajojen työläisjoukkojen keskuu­dessa.
Ja sellaiset proletariaatin
joukkojärjestöt taas, kuri neuvostot,
tulevat mahdollisiksi vasta vallanku­mouksen
alkaessai Olettaa, että
kommunistit voivat kapitalismin
puitteissa kyhätä kokoon' joitain
muita työläisten joukko järjestöjen
muotoja kuin ammattiliittoja, mer­kitsee
todellisen pohjan menettämis­tä
jalkojensa alta.
Yksi leniniläisjryden tärkeimmistä
yhdysosista on hänen oppinsa kom­munistien
työstä ammattiliitossa, ol­kootpa
ne 'kuinka taantumuksellisia
tahansa. Harka-askeleet tällä alalla
ovat tulleet kommunisteilla tavatto­man
kalliiksi (parhaan esimerkin
tarjoaa Saksa), 'Periaatteellinen
horjurita tällä alalla on vienyt sii­hen,
että Europan nuorten kom­munistipuolueiden
käytännöllinen
työ ammattiliitoissa sellaisena, jol­laista
sen pitäisi olla, ei ole vielä a l ­kanutkaan.
Bolshevisoimisen tär­kein
yhdysosa on siinä, että työhön
olevissa sosialidemokraattisissa ja
muissa (keltaisissa, kansallis-sosia-litlsissa,
kristillisissä j a facistisissa)
ammattiliitoissa omistetaan sata ker­taa
enemmän huomiota kuin tähän
saakka. Vain tällä ehdolla voidaan
todella murtaa reformististen johta­jien
(tyoläisaristokratien j ^ työläis-byrökrätian)
monopoliaseriia am-mattäiitoissa.
Vain tällä ehdolla
voidaan ammattiliitot käytännössä
vapauttaa Tefoimismin mädSUävSsta
nukutuksesta, joka pyrkii teke-pilvisen
sään vallitessa, tehden k y l ­myys
j a etenkin vinha, vastainen
tuuli urheilijoille melko tavalla hait­taa.
Sudburyn Kisa voitti seurainväli-sen
kiertopalkinnon jo toisen ker­ran,
mutta hyvin tiukalle se otti, sil­la
Creighton pojat o l i v ^ viimeiseen,
nim. .^00 m. juoksuun asti hiukan
edellä, ^asta tämän juoksun ajal­la
Sula, ylivoimaisella porhalluksel-la
painoi vaakan Kisan puolelle.
Kilpailujen järjestys oli kohtalai­sen
hyvä, josta kiitos lankeaa k i l ­pailut
\ järjestäneelle Kisalle.
Yleisön mielenkiinto kilpailuihin
oli yleinen j a kylmästä ilmasta huo­limatta
seurattiin kilpailnja niiden
alusta, kelld' 10.00- aamupäivällä i l ­taan
kello 5 seutuville saakka.
Naisten kaksiottelu.
Miesten mestaruuskilpailujen ohes­sa
suoritettiin naisten kaksiottelu,
johon kuului 100 m. juoksu j a kuu­lantyöntö.
Osanottajia oli ilmaan­tunut
viisi, nim. Lempi Venhola,
Anna Vihuri j a Siiri Ristönen Sud­buryn
Kisasta, Mertta Sainio Soon
Vesasta j a Ida Koivisto Creighton
Yrityksestä.
100 m. juoksu:
1. Siiri Ristonen 16.8 sek.
2. Lempi Venhola 17 sek.
3. Anna Vihuri 17.1.
4. Mertta Sainio 17.2.
5. Ida Koivisto 1^ sek.
Kuijlantyönto:
1. Mertta Sainio, 7.88 m.
2. Anna Vihuri 7.39 m.
3. Ida Koivisto 7.09 m,
4. Siiri Ristonen, 6.90 m.
5. Lempi Venhola 6.26 m.
Pistelaskussa sai ensi tilan Mertta
Sainio, 164.13, toisen Anna Vihuri
159.9 ja kolmannen S. Ristonen
157. — Katselija. •
hallituksen täkäläisen t ^ * ^ ' "
toimiston johtaja s u c r a s S , '^
teUut työvoiman puutettT^
r i n " haastattelijalle on hän
viikolla sanonut
"St
voivansa
viime
Toronton mitisia
Pnolueosastoii työkokouksesta
päivänä syysk. hyväksyjttiin jäse
neksi muuttokortilla Sudburyn osas
tosta Ville Airola sekä uutena jä­senenä
Arvi Kingeiin täysillä o i ­keuksilla.
'
Kaupungin keskuskomiteaan osas­ton
edustajiksi valittiin E. Nyran ja
A. Hautamäki uudelleen, sekä lisäk­si
A. T. HiU. — Agitatsionikomi-teaan
O. Jakela.\
Evästettiin agitatsionikomiteaa
asten sunnuntaikoulun järjestämi­sessä
j a velvotettiin lasten van-lempia
lapsiaan kouluun; - lähete
äessään neuvoriaaan heitä miten
leidän tulee koulussa käyttäjrtyä ja
seurata mukana kaikissa oppiaineis­sa.
Edustajiksi kommunistipuolueen
suomalaisen kielijärjestön edustaja­kokoukseen
valittiin J . W. Ahlqvist
ja A. T. Hill.
Työolot ovat Toronton seudulla
coko kesän olleet jonkunverran pa­remmalla
kannalla kuin viime kesä­nä,
joskaan ei vielä nytkään kehut-avat.
Muutamiin meitalli- ja puu­teollisuuden
alaan kuuluviin teh­taisiin
on otettu uusia miehiä ja
rakennustöitäkin on enemmän kuin
ennen. Viimeisinä viikkoina, kun
suurin osa työttömistä lähti elon-mään
tyhjäksi ammattiliittojen mer­kityksen
> luokkataistelun luotetta-vamparta'aseena.
On itsestään sel­vää,
että täniä kaikki koskee myös­kin
tehdas- j a työpaikkakomiteoita,
siellä missä sellaisia on olemana,
ai missä sellaisia voidaan herättää
henkiin laajempia joukkoja käsittä­vinä.
^' V
Kommunistit lisäävät vaikutus­taan
ja vallottavat auktoriteettia,
yöläisjoukkojen keskuudessa sillä,
että alkavat esiintyä kaikkien välit­tömien
vaatimusten puolesta: työ­palkan
kohottamisen, 8-tunnin työ­päivän
säilyttämisen, iyöttömyjrtta
vastaan kohdistetun taistelun puo­lesta
j.n.e., että he tunnontarkasti
ja sitkeästi asettuvat kaikkien,
työnantajien kanssa syntyvien kon­fliktien
johtoon.
Tämä on sitäkin välttämättömäm-pää,
kun ammattiliittojen sosialide­mokraattiset
johtajat kaikissa mais^
sa systemaattisesti pettävät työvä­enluokan
etuja, joko menevät kapi­talistien
puolellekin saboteeratak-seen
ja murtaakseen heidän tah­toaan
vastaan aletut lakot.
Voidakseen kaikissa yhteiskunnal­lisissa
konflikteissa asettua oikealle
kannalle, tulee kommunististen puo­lueiden
huolellisesti tutkia kUnkin
konfliktin yhteydessä vallitsevia
konkreettisiä olosuhteita: tehtaan
tai tehdasryhmän asioiden. tilfla,
syndikaattien tai trustien välistä yh­teyttä
tai. niiden keskinäisiä suhtei­ta,
liikkeenhaigoittajien oinganisoi-tua
voimaa ja "vastustuskykyä, sa­moinkuin
ammatillisten järjestöjen
voimia, järjestyneiden j a järjesty­mättömien
työläisten taisteluvalmi-utta,
lakon laajentamismahdollisuuk­sia
ja ^sen poliittisia seurauksia.
Siinä edellytykset oikeiden oihjeiden
ja tunnusten antamiseksi puolueen
jäsenille j a sen saavuttamiseksi^ eb»
tä he toddia seisoiävat työläisten
1.500 miestä metsä-, f a ^ l .
tatietöihin jos vaan l ö y t ä i s i ' / o^
nuehia. Tämä kuulostaa t y ö lS
korvaan jo hyvältä, mutta a T ^ !
ole aivan niin. , Työnvälityrtoimi^
ton herra johtaja kieroUee. ^
on valmis sanomaan, että ei ole
peeksi miehiä, mutta hän jättää la*
noniatta minkätähden juuri edellä*
mamittuihin töihin ei saada te>*
peeksi miehiä. Palkkatarjoukset
2 0 - 4 0 dollariin metsässä j a l ^
millä j a 25 senttiä trinnUta rauta*
tietöissä ^ selittävät syyn. Täytw
tosiaan olla jo ankara hätä maas-sa,
jos sellaisilla palkoilla saadaan
miehiä riittävästi. Torontossa sa
moin kun kaikkialla Canadassl on
työttömiä miehiä aivan tarpeeksi ja
ovat valmiit tekemään mitä työtä
tahansa, kun vaan saavat siitä sei
laisen palkan että sillä tulee toi.*
meen." -
Työnpäivän kulkueesta oli 1025
osanottajaa. Palokuntalaisilla oli
mukanaan uuden j a vanhan malli­set
palosammutus varusteet ja u-seilla
muillakin ammattiunioiUa oli
mukanaan omaa alaansa kuvaavia
toimintansa symbooleja. Luokka­taistelun
puriaista väriä näkyi ai­noastaan
rautatieläisten hatuissa.
Puheissa, joita useat huomattavat
union miehet pitivät, ei luonnoUi-sestikaan
mainittu mitään työväen­luokan
valtaan nousun välttämättö­myydestä.
Kommunisteilla on an­kara,
työ edessään saadakseen edes
vähänkin laimennettua sitä -patrioot­tista
henkeä, joka useimmissa am^
mattiunioissa vallitsee.
Pieniä uutiiia. Valtuusmies ja
liberaalien valtiopäivämiesehdokas
Joseph Singerin kellarista on va­rastettu
2,000 dollarin arvosta vä­kijuomia.
9 hevosta paloi kuoliaaksi So-rauren
kadulla viime lauantai-ilta-na.
— Joku. >
Nuorito-bsatton kokouktesta t.k.
3 p. voi mainita seuraavaa: uusia'
jäseniä hyväksyttiin Aino Mäki, Au­lis
Koski j a Viljo Heinonen. Valit­tiin
Viljo Heinonen myymään
"Young Worker"-lehteä iltamatilai^
suuksissa^ Valittiin tarpeelliset vir- •
kailijat lauantai-illan iltamia var^
ten.
Nuorisoliittolainen.
Alhait^t palkat ovat tällä ympä­ristöllä
jokaisella työmaalla, minne
vain suinkin vähääkään vientiä on,
olioon se sitten kämpille, kaivoksil-;
le tai maantien korjauksiin, niin
palkat vaihtelevat tuossa $26—?35
kuukaudessa kymmentuntiselta työ­päivältä.
Suurempaa kysyntää ei
liioia metsätöihin vielä ole ja työt­tömiä
työläisiä on tulvimallaan täl­läkin
ympäristöllä, joten herrat
työnriistäjät ovat saaneet työläiset
juuri siihen asemaan, mikä on her­roille
edullista ja siksi juuri näin
alhaiset palkat ja kurjat olosuh-,
teet työmaalla. — S. P.
johdossa kaikissa konflikteissa pää­omaa
vastaan.
llT Bolshevitoiminen .ia oikea
yhteitrintamataktiikka
Koriiinternin puolueiden bolslievi-soiminen
ei suinkaan merkitse yh-.
teisrintamataktiikön hylkäämistä,
vaan päinvastoin "^edellyttää, että-puolueet
sitä sovelluttavat. Bolshe­vismin
luonteenomaisimpia piirteitä
on taito löytää oikea tie joukkojen
keskuuteen ja selvä kanta etujou­kon
tehtäviin sen suhteessa koko
luokkaan. Yhteisrintamataktiikka «
ole ollut muuta, eikä muutu muuksi,
kuin vallankumoukselliseksi joukko­jen
herättämis- ja järjestämiskei-rioksi,
s.t.s. siksi oikeaksi tieksi, jon­ka
avuUa kommunistit työväenliik­keen
nykyisellä asteella, sosialide­mokraattien
vielä' oHessa enemmis­tönä
useissa maissa, löj^ävät tien
laajojen työläisjoukkojen keskuu­teen.
Yhteisrintamataktiikka ei mi­tenkään
ole Kominternin oikeisto-ainesten
monopoli. Nämä ainekset
voivat vaatia vain monopolia oppor­tunistisissa
virheissä yhteisrintama-taktiikan
sovelluttamisessa. Mntts
itse.:tämä taktiikka pohjautuu koko­naan
ja sellaisenaan leninilaisyy-teen.
,
Komintemiri tukema taistelu Kan-sainväKsen
ammatillisen liil£3ieenyi>
tenäisyyderi aate on alkannnt raiva-ta
itselleen tietä laajojen tyola^
joukikojen keskuudessa. Ei okMU-kana
aika, jolloin tämä kysyi^
muodostuu päivän polttaviinm^^
kpäy syjmokyakisseeksssia kammkmisastat iymhdaisitysk^sJes^sät
^Mitä yhteisrintamataktiikan Oa
erittairfdn työläis- ja talonpoi»^
hallitusta koskevan tunmtoen, »
maailman kongressm sille a n t a m ^ ^
muodossa) sovefluttamisee»
on Komintern vasta työnsa_ SHJSN^
Yhteisrintamatakfiikan