1966-07-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, heinäk. 12 p. — Tuesday, July 12,1966 Vietnam tänään:
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS .
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
pDITOJI: W. EKLUND MANA9ER: E. BUI^I
TpLEPHpN?: OFFICE Al^D ePlJpRI^L ^74.48^4 '
Publlsbed tbrlce weekly: Tuesdays, Thur^days and Saturdays by yapauB
PubltehlDg Co. Limited, 100-102 Elm St.'Vgest, Sudbury. Ontario, Cana^,
Malli]% Aödress: Box ,f 9
Advertiaing rates upon aijplicatlbn, translatlon free' of cba|ge, .
Aulbörlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and «or payment pf pp^tage. incash.
; M t - n i b c r d f t h 'CANADIAN LANGUAGEPRESS
Oanadaasa: l vk. $9.00. 6 kk. $4.75-" USA:ssa 1 vk. $10.00, fl I5.2S
3 kk; 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 Wfi. Ö.7Ö
Yhteiset lipj^t
Presidentti Charles de GaulleiT Neuvot toiiitto-vierailun alussa
j^i^y^iin julkisen-sanan palstoilla kautta maailma.i, että pääsevätkö
nSn^ k^ksi eurooppalaista suurmaata yhlei5tjöhön?
Vastaus on nyt saatu, ja se oli odotusten mukaisesti myönteinen.
Väliää ennen kotimatkalle lähtöään (heinäk. 1 pnä) kenraali de
Ga^^fl piti Moskovan televisioaseman välityksellä neuvostokansalle
pi^^een, jonka yhteydessä hän sanoi, että "Neuvostoliitto ja Ranska
voiy$t l^ulkea käsi kädessä". Edellisenä päivänä, eli torstaina julkais-tttasa
yhteisessä lausunnossa selitettiin, että Ranska ja Neuvostoliitto
tulevat olemaan yhteistyössä EuroQpan rauhan turvaaminen hyväksi.
Lausunnosta ilmenee, että Ranskan ja Neuvostoliiton välille on aiko-muj5
kehittää suurempaa kaupankäyntiä ja järjestää enemmän yhteis-
^Imia^a tieteen ja taiteen alalla. Moskovan ja Pariisin välille järjes-tftääii
suora yhteys eli "kuuma linja" kiireellistan suurkysymysten
pikaista käsittelyä varten. Yhteisessä julkilausunjiassa selitetään, että
kummatkin osapuolet ovat Vietnamin sodan lopettamisen kannalla v.
1954 tel\dyn Geneven sopimuksen pohjalla. • '
~ Miltei kaikkien länsivaltojen valtiopäämiehet ja pääministerit
ovat viime aikoina puhuneet parempien ja läheisempien suhteiden
luomisesta itä-Euroopan valtioiden kanssa, kirjoitti asiasta Suomen
yhden hallituspuolueen, SKDLn äänenkannattaja, Kansan Uijtiset,
viiBie lauantaina ja selitti: Useissa tapauksissa puheet ovat jääneet
puheiksi, joita el ole teoin vahvistettu. Itsenäistä politiikkaa harjoittavan
Ranskan valtionpäämies meni kaikkia muita pitemmälle: hän
saapui Neuvostoliittoon, kävi maan johtohenkilöiden kanssa laajoja
pipttisja keskusteluja ja ehdotti useita yhteistyökysymyksiä sisältävää
laajaa lähentymisohjelmaa Ranskan ja Neuvostoliiton välille.
JCysymy^csessä on erään mantereemme suurvallan valtionpäämies. E i
sen vuoksi ole ihme, että vierailua nimitettiin vuosikymmenen vierailuksi,
tai niin kuin eräissä länsimaisissa arvioinneissa kenties hieman
liioitellenkin tehtiin, tärkeimmäksi tapahtumaksi toisen maailmansodan
päättymisen jälkeen.
I»^yt vierailua Voisi tarkastella kokonaisuudessaan sen tulosten
perusteella. Jos pääpaino pannaan Ranskan valtionpäämiehen ja Neuvostoliiton
väestön tapaamiselle, niin vierailun voidaan sanoa ylittäneen
kaikki odotukset. Vieraan ystävällinen suhde Venäjän kansaan,
hänen puheensa yhteisestä taisleluveljeydestä toisen maailmansodan
aikana sekä historian Ranskalle ja Neuvostoliitolle maanosamme asioissa
antamista yhteisistä tehtävistä löysivät laajaa kaikupohjaa Neuvostoliiton
väestön keskuudessa, ja Ranskan valtionpäämiestä tervehtivät
miljoonat neuvostokansalaiset osoittivat puolestaan käyttäytymisellään,
että he tukevat kaikin voimin kahden syurv^llaij ybteisfyöt^
maanosamme ja maailmanrauhan hyväksi, . .
Juhlapuheita ja ulkonaisia muodollisuuksia tärkeämpiä ovat luon-
^»oUiaesti poliittisten neuvottelujen tulokset. Ranskalais-neuvostoliitto-l9inen
julkilausuma osoittaa, että kaksi suut'valtaa voi löytää yhteisen
liojan monissa aikakautemme keskeimmissä kysymyksissä. Ne ovat
yhtä mieltä siitä, että Vietnamin kysymys on ratkaistava ilman sekaantumista
ulkoapäin. Ne ovat sitä mieltä, että Euroopan tilanteen
ratkaisemiseksi ja tarvittavien sopimusten aikaansaamiseksi on luotava
uusi ilmapiiri mantereen valtioiden välille, ja etti Euroopan kysy-niyl^
en ratkaisu on tapahduttava eurqoppalai^issa puitteissa; Ne ovat
samaa nueltä YK:ta ja aseidenriisuntaa koskevissa kysymyksissä. Ne
avat päättäneet aloittaa säännölliset konsultaatiot Euroopan ja koko
kansainvälisen politiikan ongelmia koskevissa kysymyksissä. Ja vihdoin,
ne ovat sopineet laajasta yhteistoiminnasta talouden, tieteen,
^ t t u u r i n ja avaruudentutkimisen alalla.
Voisiko neuvotteluilta odottaa enempää? Ei, jos pysyttiin tosiasioiden
vankalla pohjalla. Ranskalais-neuvostoliittolainen lähentyminen,
j a laaja yhteistoiminta ovat asiakirjojen valo.ssa tosiasia, uusi
painava tekijä kansainvälisessä politiikassa. Ne ovat rauhanomaisen
rinnäk^^
perkki.
Todettakopn myös, että Ranskan ja Neuvostoliiton yhteistoiminta
((A iperkitse uuden, muita Euroopan valcioita Vastaan suunt
liittoutuman syntymistä, ei Ranskan ja Neuvostoliiton allianssia, josta
eräillä tahoilla on ivaillen puhuttu- Päinvastoin julkilausuma edellyttää
toimenpiteitä jännityksen lieventämiseksi ja Euroopan turvalli-
^juujdep takaamiseksi kaikilta valtioilta, niin suur^
Bf^nsk^lais-neuvostöliittolaiset ystävyyssuhteet voivat antaa perustavaa
laatua olevan panoksen ilmapiirin parantamiselle Euroopassa.
Tässäkin mielessä juuri päättynyt ja laajaa kansainvälistä huomiota
iierättänyt onnistunut vierailu heijasti uusia näköaloja, jotka ovat kehittymässä
tämän päivän Euroopassa, jonka rahskalais-neuvpstoliitto-laisen
julkilausuman sanojen mukaan "täytyy vielä enemmän ilmen-:
tää perinteellistä osuuttaan sivistyksen kehtpna ja yhtyneenä-toimia
i ^ t y k s e n ja rauhan hyväksi koko maailmassa".
Kun nälkäiset pariisilaiset vaJiJLtivat kuningas Ludwig (XVr aikapa,
0ttei heillä ole^cdes leipää, niin heille sanottiin ylimielisesti, että
''syökää kakkua".
Kun etelä öntariolaiset niaitofarmarit ovat^nyt pyytäneet hallituk-a?
lta 30 sentin tukirahaa sadasta paunasta maitoa, mistä heille maksetaan
vain $4.00 (josta heidän täytyy, maksaa ajopaikaksi 30 senttiä
sadalta paunalta) näitä farmareita uhattiin sakkorangaistuksilla jps
heidän mielenosoituksensa hidastuttaa viikonvaihteen aikana "turisti-
Ifikennetta;' maanteillä. Mutta nyt on paljastanut, että monirailjo'
nääri E. P. Taylor ja muuiamat muut "silmanteksvät" ovat saanj^et
valtion avustusta lähes $20,000 —r rotuhevosten kasvattamiseksi!
Vastauksena Ken Brydeniri (NDP, Woodbine) kysymykseen, maakunnan
pääministeri Rqbarts tiedoitti viiköa lopulla lainlaatijakun-nan
istunnolle, että 157:llehevpsenkasvattajalle annettiin v^^^
^a maakunnan avustusta yhteensä $43,000, mutta 16:sta hevosen kas-yättajalle,
joista monimiljonääri mr. Taylor Ön yksi, meni siitä avustusmäärästä
leijonan osuus, eli $19,515.
Mahdollisesti valtiovallan täytyy avustaa monimiljonäärejä rotu-hevosten
kasvattamisessa, että heille saadaan Hunnon kilpa-ajokoniejia.
Mutta jos sellaiseen tarkoitukseen riittää yhteiskunnan varoja, niin
luulisi sitä silloin riittävän Vähän rahaa raBitofarmareillckin, jotka
jouiuvat "tehdaskäyttöä" varten tuottamaan maitoa vajaan HOÖ
hinnasta sata pauuaa! C
Johtaako ei
I i i maailmansotaan?
It9^p,^t9iset H^i^Hif väi^^v|i, ftii USA m Jo tehnyt pHätttksen BOS-taa
Etelä-Vietnamissa olevien joukkojensa määrän tämän vuoden loppuni
mennessä f00,000 loipb^en. Nykyään on amerikkalaisia sotilaita
todistuksena siitä, että VSA i^k,<M» lasloptaa liyolMtäyB|9Mi4nt9«>i9»
Jjiaik^lla inaJtiaqUlslUa tiptanU|la, oya| |i^e|tä^ aloitetut p<Mniiatu]c^t,
jotka ov^t uiottWeet yain S k^ ia l^aii^oiii-stv
l{9WH9)U4lu,e.CiU?>
Canberrassa pidetyssä Kaakkols.-Aasian SQtUasUitiUi (SEATQn kokouksessa
oU.pääasiana USAn kaqnajjt^ j^ainostaa sen lUttola||9la ot^-
maan qykyistä tehokKaammin p^aa y s ^ ^ ^än nV^tUt»
lännin nlkPmlDlsteri Michael Stewartin Ganberrassa antaina lausunto,
jonka mukaan Englanti ''voi läliett^ä joukko|aw Viptnq^in''.
USA on astumassa eskalaatiossaan sei^ räjaip yli^ J9l4u|t t|no^a puolen
'.'kunnialllsea'' vptäytymisen mah^oljisautta ei enää ole. Presidentti Johnsonin
poUtiikka on tällä kohden niiu bämäjTää wnUle iiMll»i>)i«)iil-leenkin,
«ttä republikaaniset koogressijolitajat ^verett DirMep Qtir^ld
Ford enneii juhapnusta iäj;)estäini«Bsääli lelkdistotUalsuuflesjia V9|(9Y9^
tiedustelivat pxesidentin ailteita.
USAa edy^tfljainhuoneen asianomainen
vEliokijtnta on l^yväksynyt
hjeiuäkuup 1 päiväpä alksv^He budjettivuodelle
5Ä,610 löiljqonan dol-l
^ i n eimätysQiäj^en BuoLustusbud-ietin
Vietnsjnio sotaa varten. Vjalio-kunta
toteaa mietinnössään, että
kenties tämäkään ei riitä vaan tarvitaan
lisäbudjetti kutep tänäkin
vuonna, iollpin Vietnamin sotaan
myönnettiin 11 miljardia dollaria
UsäMetin pujtteiss^. Valkoinen
ialQ on kuitenkin Kieltäytynyt kom-n^
tpifaasj^ ^nnäty^uipmaa v*h
Yistaao}st9 väittämiä. joidf!P mukaan,
USA valmistautuu laajentamaan
Pohjois-Vietnamiin suuntautuneita
ponimituksiaan. -
HAALISTUVA "SUURI
YHTEISKUNTA"
Vietnamin sota on jo pitkät ajat
ollut hallitseva aihe USAn lehdistössä:
etusivujen suurimmat uutisotsikot
koskevat sitä ja sisäsivuilla
julkaistavat kommentit käsittelevät
tämän sodan eri puolia alkaen sodan
aiheutamista kotimaisista ongelmista
ja päätyen pondintaan:
"suuresta sodasta" Kiinan kanssa.
Kiinan ydinpommituksen "uhan"
sanottiin oUeen SEATOn kokouksen
pääaiheita — siitä huolimatta, että
asiantuntijat ovat todenneet Kiinan
ydinräjäytyksistä vielä olevan vuosien
malka käyttökelpoiseen ydinpommiin;
Niin ikään on väitetty USAn
tietävän Kiinan ydinkeskuksen
sijaintipaikan, joka on "helposti tu-hottavis.
sa".
USAn kotinäyttämöllä alkaa Vietnamin
sota yhä enemmän olla muutakin
kuin kaukana pelattu näytelmä,
yhä useammista perheistä on
asevelvollisia suuren meren takana
ja yhä enemmän tuntuu sotameno-jen
vaikutus rakentamisen ja sosiaalisten
olojen parantamisen hidastumisena.
"Sota köyhyyttä vastaan",
koulutusmäärärahojen kasvu ja monet
yleiset rakennustyöt ovat pysähtyneet
tai käpristyneet määrärahojen
puutteesta. Johnsonin lupaama
"suuri yhteiskunta" on haalistunut
paperille sota peittää kaiken alleen...
• •
GALLUPIEN ORJA ~ JOHNSON
Viimcisis.sä mielipidetiedusteluissa
on ensi kerran sitten pommitusten
aloittamisen helmikuussa 1965
todettavissa presidentin suosion
laskua. Vain 4 6% vastaajista hyväksyi
"tavan, jolla Johnson hoitaa tehtäväänsä".
Vastaava hyväksyjien
määrä.oli viime tammikuussa 63%.
LuKuja voidaan kuitenkin tulkita
pdopella tayalla ja presidentti Johnson
tulkitsee asian siten, että arvostelu
kohdistuu USAn hitauteen ja
aika waamattomuutepn. K a i k ki
tarkkailijatkaan eivät katso lukujen
ilmaisevan "haukkojen" ja "kyyhkysten',
sotaintoilljain ja rauhan-haluisien,
suh4etta.
Johnsonin riippuvuutta mielipidetiedusteluista
on tässä yhteydessä
POtyq; an^QsteUu: Politiikkaa ei pidä
t.eh4ä mielipidetiedustelujen pulssi-lyöntien
mi^kaqn ja perspektiivien
ja vaihtoehtojen on oltava selviä:
Johnson on kuitenkin presidenttinäkin
toiminut kuin kongresSiiyhmän
neuvottelija ja taivutteli ja tähtäimessään
vain lähitulevaisuus. Hänen
taipumuksensa, kirjoittaa englantilaisen
New St.itesmanin kommentoija,
viittai>vat lainsäädännölliseen
manipulaaUorUn — "hän^tä tulisi
hyvä pääministeri ja mätä kuningas",
Andre Kopkind sanoo. Kuuluisa
amerikkalainen Walter Lipp-mann
näyttää hänkin jo heittäneen
toiveet toisenlaisesta hallinnosta ja
koettaa New6weekissä osoittaa sanansa
Amerikan kansalle selittäessään,
että kysymys tällä m?ailman-ajalia
on jcko alistumisesta eilisen
päivän stereotyyppiselle ajattelulle
tai .sen voittamisesta. "Emme voi pakottaa
tahtoamme edes niin pienessä
maassa kuin Vietnam", hän sanoo
todetessaan, että sissitaktiikka
pystyy pitämään pintansa teknisesti
voimakkaampia armeijoita vastaan.
USAn PULMA — KIINA
USAn senaatin ulkoasiainvaliokunnan
joitakin aikoja sitten toimeenpanemissa
Vietnamin, sotaan
liittyvissä kulusteluissa todettiin
itse asiassiJ, että ' USAn mahdollisuudet
voittoon onnellisimmassakin
tapauksessa ovat jokseenkin vähäiset
elleivät suorastaan olemattomat.
"Sillanpiiätaktiikka". joidenkin hyvin
puolustettujen ja rannikolla sijaitsevien
tukikohtien pitänrinen ja
säilyttäminen katsottiin näissä neuvonpidoissa
lähes ainoaksi kestäväksi
keinoksi ylläpitää jalansija Vietnamin
alueella.
Myös Kiinasta on keskusteltu
Pentagonissa ja sen ulkopuolella.
Robert Kennedy, joka äskettäin keräsi
pisteitä Etelä-Afrikka-matkallaan,
on "klaaninsa" avulla pannut
alulle keskustelun siitä, eikö USAn
tulisi tarkistaa suhtautumistaan Kiinaan
ja lakata vastustamasta sen
pääsyä YKh jäseneksi. Jos Kiijoalle
taattaisiin sille kuuluva paikka YK-ssa,
se pysyisi aisoissa eikä "uhkaisi"
Kaakkois-Aasiaa ja USAta,
näin päättelevät Kiinan YK-jäse-nyyden
puolustajat, joita on jo 5 7%
Heitä pelottaa myös mahjdoUisuus
esk^la^tiqifl ulQltunMs^t^ KM^n
alueelle. Se merkitsisi kolmatta
maailmansptaa. Kiinalla ja Neuvostoliitolla
or. keskenään avunantosopimus,
joka silloin astuisi täytäntöön.
TYÖVÄENHALLITUS
ASEKAUPPIAANA
L a b o u r - E n g l ^ i n "Vietnamin
yäplceus' on päivä päivältä käynyt
y p selvemmäksi. Se, että Englannin
ulkoministeri sanoo maansa
mahdollisesti lähettävän joukkoja
Vietnamiin osoittaa jo sellaisenaan,
miten voimakkailla kahleilla Englanti,
sen talouselämä ja labour-
PUQlue on kytketty USA:han. Näihin
asti on tässä yhteydessä viitattu
Englannin luomaan Malesian keino-valtioon,
jcka varjelee Englannin
intressejä Kaakkois-Aasiassa. On
katsottu, että Englanti "maksaa"
USAn Male.<:ialle antamasta siunauksesta
tukemalla vuorostaan USAn
Vietnamin politiikkaa. Nyt kun Indonesia
solmeilee antaumuksella
suhteita Malesiaan ja uhka tällä
suunnalla on väistynyt, ei Malesian
enää pitäisi entisellä tavalla sitoa
Englannin käsiä. Mutta pelissä on
myös Eng^onin punta jonka säästymisestä
devalvoinnilta osakiitos lan^
keaa USAUe.Osa Vietnamin "boomia"
on myös siirtynyt Englannille,
Juuri ennen juhannusta keitoi Daily
Mail Englannin saaneen suuren
raketti- ja pommitilauksen USAsta
-r- täten saadulla valuutalla maksetaan
Englannin USAsta tilaamat
F-lU-koncet. Kaupan tarkoituksena
on parantaa Englannin valuuttati-lannetta—
ja samalla taata sen tuki
Vietnamin sodalle. Se osa, jota työväenhallitus
tässä on näytellyt
osoittaa todeksi ennustelut, joiden
mukaan Harold Wilsonista on tulossa
"Englannin paras konsei-vatiivi-nen"
pääministeri.
SISÄLLISSOTA SISÄLLISSODAN
SKSiaLA
Päänäyttämöllä Vietnamissa on
tilanteensa tapahtunut muutamien
viime kuukausien aikana merkittävä
muutos budhalaisten liikehtimisen
saatua "sisällissodan luonteen"
r— toisen sisällissodan keskellä!
Victnnmiss.) ei kuulemma enää ole
vapautettuja ja vapauttamattomia
alueita, vaan vapautettuja j<, puoliksi
vapautettuja. Viimeksiraainituilla
tarkoitetaan mm. Saigonia, Hueta ja
muita kaupunkeja, joita on totuttu
pitämään amerikkalaisten asettaman
marionetlihallitsijan, tätä nykyä
hän?n nime.nsä Ngujen Cao Ky,
alueena. Etelä-Vietnamin armeija,
jonka vahvuus liikkuu puolen miljoonan
tienoilla ja jonka "syntype-räisyytensä"
ansiosta pitä.si olla
paljon tehokkaampi tekijä - kuin
300,000 amerikkalaista, on taistelu-haluton
ja epäluotettava. Väitetään
että sen riveissä on jopa 40'^^ Viet-kongin
edurtajia. Amerikkalaiset ja
marionettiarmeija eivät ole teknisestä
ylivoimastaan huolimatta onnistuneet
saavuttamaan voitto-otetta.
On väitetty, että tähän vaaditaan
kymmenkertainen ylivoima sissei-
NY T i m ^ huolissa^ Itään
New York. — Yhdymraltain nyt
noudattama Vietnamin politiikka
on periaatteessa sama, jpta senaattori
Gel^ater vuoden 1964
presidenltiiivaaUkampanJassa ehdotti,
ja jota presidentti Johnson
sUIoin arvosti; kirjoitu New
— i^esixHie^^ JohnsiviaUA ei 0I9
mi\ 1*W«01^ iW 9«>>ö!M*SWt
set, eni^ntllaiset, ranskalaiset ja
monet muijat pvat |iuoUsjs^anf sJUä
sota on 89)WHi m i A e a h tmba-enteisen
suunnan, sanottiin lpb>
dess*
Lehti jatkoi: Sodan luonne
on~ muuttuiqut |^e^i4ent^ Johnsonin
päätjcttyä pommittvfi Ha-phongin
_ läbf i#iä «l^ai|r9«toJa>
Itse asiana kaiJkU Yhdysvalloissa
ja muualla ovat myo^tänpet nm-hiii
verrattuna. Sissien lukumäärä
on vaikeasti arvioitavissa — on puhuttu
100,000 ja 200,000 miehestä.
Kymmenkertaiseen ylivoimaan tarvittaisiin
ilmeisesti vielä paljon run
saampaa amerikkalaispanosta kuin
mitä nyt kaavaillaan. Tämäkin tie
on epävarma. Monet amerikkalaiset
asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei
Vietnamin maastossa sissejä vas-ta)
an t^aiistell^ssa y l i m ^ k ^ n QU*
tään vo;t9n keippj?.
Se mitä amerikkalaiset parhaimmassa
tapauksessa voivat aikaansaada
— j a ovat jo saaneet—r- on kokonaisen
kansan murhaaminen.
SODAN HINTA JA VIETKONG
On kysytty ja kysytään, kannattaako
Vietnamin kansan taistella
tällä hinnalla. ^Vastausta p'tää hakea
Etelä-Vietnamista ja eteläviet-namilaiiilta.
E i Moskovasta, Pekingistä
— eikä edes Hanoista. Etelä-
Vietnamin sotaa käydään sellaisissa
olosuhteissa, ettei sellaista ulkopuolista
voimaa olekaan, joka- pystyy
komentamaan sissejä sen enempää
rauhaan kuin sotimaankaan. Heidän
valintansa on ollut USAn hyökkäyksen
vastustaminen ja kiincipitämi-nen
Geneven vuoden 1954 Indokii'
nan sopimuksesta. Se etleliyttää
kaikkien vieraiden joukkojen poistumista,
tukikohtien purkamista ja
maan neutralisoimista. Kun USA
propaganda.«saan väittää kannattavansa
Geneven sopimusta, se pääsisi
tähän päämäärään vain poistamalla
joukkonsa ja tukikohtansa.
Se, ettei se näin tee, osoittaa, ettei
USAn vakuutuksilla Geneven sopimuksen
kannattamisesta ole mitään
arvoa. USA on myös ilmoittanut
(Johnsonin suuren "raubanoflen-siivin''
liikoihin), että se on valmis
neuvottelemaan missä tahansa, milloin
tahansa ja kenen kanssa tahansa.
Kuitenkaan se ei halua neuvotella
ainoiden todellisten asianosaisten,
Vietkongin ja budhalaisliik-keen,
kanssa. Kenraali Kyn lupaamat
syyskuun vaalit ovat nekin
vain showta: Etukäteen ilmoitetaan,
että ehdokkaiksi el saa asettaa Vietkongin
edustajia eikä puolueettomuuden
kannattajia, mikä sellaisenaan
sotii Geneven sopimuksen kirjainta
vastaan.
Tällä tietämällä Vietnamin sota
siis jatkun ja laajenee. UäA,
joka Vietnamissa on täysin vieras
ja ulkopuolinen, on päättänyt jatkaa
uhkapolitiikkaansa, . Jonka
seurauksena saattaa olla kolmas
maailmanpalo. Näköalat eivät q)e
ilahduUavla. >- Hilkka Ahmala.
tojksen tapahtoneeni paitsi John-
«Hdn halfitnlBBen edustajat. Näyt- ^
tää epäjjohdonmnkidMlta: bajkn- >
taa sotaa katen ameiiUtalalset
ovat tehneet Ja silti odottaa
Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin
ryhtyviifi neuvottelemaan. '
Tohaen jp^tnUon^qlpen mnar
tos o|9 p«j[nwi»tce9 sj^yii^iiii^
sodaslba, teiHMk t9ifl^ni|k»§»a ^
kommnnistisen Kiinan pitäminen
alsois^ sq^n. Joka t^|ij|$ mel-kci|
« yj^sipKin^ PelKip|%{Vibtna- •
min Ja Vietkongin sotilaalliseen
voitVmOae^n,
HANOITA UHKAA MY<V%^TU%.VA
HanoL-T Piuiainen joki Viei^^^
tt^&9, n^luia tulvia yli äyrä/ltten,
ja tämän uskotaan osaltai^ v^i- -
iuUtaneen PohJois-Vletnamln l^l-lituksen
päätökseen enak^i^
nuian i^ääkaupun^ HanpL
Aiemmin pidettiin selvänä, että
määräys evakuoinnista ' annettiin
ylcsinomaan amerikkalaisten pom-.
mitusten t a l ^ . Hanoin tyhjentyi-sesta
ilmoitettiin perjantaina.
Veden korjceus Punaisessa joessa
on noussut viime päivinä uhkaavasti.
Junnanin maakunnassa ICii-nassa
on satanut kaatamalla, ja
tämä on .iiostanut vedenpinnan
joessa paljon normaalia kprkeam-malle.
Lausntaiaanxuna levitettiin ynu>ä-ri
Hanoin tiedonantoa siitä, että
kaikkien on lähdettävä kaupungista
niitä lukuun ottamatta, jotka työskentelevät
elintärkeän tuotannon
palveluksessa tai osallistuvat kaupungin
puolustukseen. Evakuoidut
kuljetettiin kuorma-autoilla määräpaikkoihin,
jotka sijaitsevat 50 km
säteellä Hanoista. Virkamiehet kulkivat
talosta taloon ja selittivät
asukkaille, miksi näiden oli lähdettävä.
Muutamassa päivässä Hanoi
on autio kaupunki, jossa tulee olemaan
jäljellä neljäsosa sen tavallisesta
väestöstä. Myös diplomaatti-edustustoille
on ilmoitettu, että
niiden tulisi vähentää henkilökuntansa
minimiin.
HANOI EI LUOTA IVILSONHN
Hongkong. -— PohjoisvietnamilaiT'
set ovat syyttäneet Englannin pääministeri
Harold Wilsonia ^'kroko-diilinkyyneleiden
vuodattamisesta'
amerikkalaisten pommitettua Hanoin
ja Haiphongin ympäristöjä.
Wilson esitti valittelunsa^' ja irrotti
hallituksensa asiasta amerikkalaisten
ensimmäisten hyökkäyk-siensien
jälkeen viime viikolla
Hanoin virallisen päivälehden
Nlian Danin mukaan WiIsooin valittelu
oli toimenpide, jolla hän vält-'
ti englantilaisten ja koko maailman
hänen politiikkansa kohdistamaan
arvostelun.
Ilmeisesti 00 laskettu, ettei Pe- '
kiog puutn asiaan, samoin kuin
kaiken aikaa on uskottu, ettei
Moskova aotiaisi Hanoita. Presi-dontti
Jo^unson näyttiiä uskovan,
että sota voidaan taistoa ja voittaa
yksinomaan Pohjois- ja Etelä-
VietMmIn sellaisten maiden kuten
Thaimaan avuIIa.-Ölisi snml-lista
Yhdysvalloille ja nu^ilmalle,
ifls nämä laskelmat osoittautoLii-yat
vääriksi, kirjoitti New York
Times.
PÄIVÄN PAKINA
Fanny Suominen, Waters Tovvn-ship,
täyttää perjanlaina, heinäkuun
15 päivänä 70 vuotta.
Jöel Niemi, Cobalt, Ont., täyttää
keskiviikkonai, heinäkuun 13 pnä
77 vuotta.
Aino Hendrickspn, Vancouver,
B.G., täyttää heinäkuun 18 pnä 63
vuotta. „'V;v
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Maailman turu3ta
AVULIAS POLIISI
Philadelphialainen liikennepoliisi
John Gunning iörnväsi mieheen,
joka yritti irroittaa raskasta
akkua pysäköidystä autosta;
äskettäin yli 30 (C) asteen kuu-rauudessa
Philädephiassa. ,
— Kuumaa työtä, vai kuinka? hän
kysyi ystävällisesti..
— On tosiaan, vastasi mies.
.—- Tarvitsetteko apua, tarjoutui
poliisi. •
— Kiitos en, yritän vain saada
tämän akun irti, että voisin viedä
sen ladattavaksi.
Liikennepoliisi Gunning oli hetken
hiljaa ja sitten lausui tyrmäävät
sanat: — Teidän olisi parasta
tulla kanssani, tärna sattuu
olemaan minun autoni.
Mies asetettiin syytteeseen murrosta,
varkaudesta ja varastetun
tavaran vastaanotosta.
"Eikä me olla veljehsiV
vaikka me ollaan kahden . . . "
Näin voivat laulaa Saigonin sotilasjuntan
päämies, kenraali Ngu-yen
Cao Ky — ja torontolaisen
Vapaa Sanan viime torstaisen toi-mituskirjoituksen
laatija.
Heinäsuovasta on helpompi löytää
nykyään neula kuin Canadan
julkisen elämän alalta sellaista sanomalehteä,
laitosta tai yksilöä,
joka kehtaa puolustaa sitä kun
Yhdysvaltain toimesta eskaloitiin
uudelleen sodankäyntiä, aloittamalla
suurten asutuske.skusten
pommitus Pohjois-Vietnamissa.
Tosiasiassa Canadan työväenliike
kokonaisuudessaan, kommunisteista
sosialisteihin ja ammattiyhdistysjohtajiin
asti; lukemattoman
monet papit ja seurakunnat^
sekä vastuunalaiset poliitikot aina
pääministeri Lester B. Pearsonia
myöten, ovat joko tuominneet Hanoin
ja Haiphongin pommituksen
tai esittäneet "valittelunsa" tapahtuman
johdosta, mikä "ei rauhanasiaa
auta", kuten esini. pääminis'
teri Pearson sanoi.
Yhdysvaltain "liittolaiset* aina
Britannian pääministeri Harold
Wilsonia myöten, puhumattakaan
nyt Ranskan presidentti Charles
de Gaullesta sekä Norjan ja Tanskan
hallitusmiehistä, ovat sanoutuneet
irti tästä jenkkien viimeisimmästä
mielettömyydestä.
Mutta —- ja se on todella väli-tetavaa,
enemmän sääliä ja pahoittelua
kuin mitään muuta aiheuttava
Toronton Vapaa Sana
voitti torstaisella toimituskirjoi-tuksellaan
jopa kenraali Kyn ja
hänen kaltaisensa intoilussa Yhdysvaltain
sotavouhottelun puolesta!
Uutistiedoissa kerrotaan, että
kenrali Ky oh saanut Yhdysvaltain
hyökkäysvoimille tekemistään
palveluksista muun lisäksi
palkkioksi suurv^n loisto-lentokoneen
televisiovastaanottimineen,
baareineen, stereotneen ja kullat-tuine
avaimineen.
Mitä on saanut Vapaa Sana?
Onko tullut kunnon murujakaan?
Vaikka Vapaa Sanan toimitus
sanoo nyt sokeasti uskovansa Yhdysvaltain
sotavoimaan, me rohkenemme
kuitenkin esittää, että
sen lehden lukijat leikkaisivat
viime torstaisen toimituskirjoi-tukscn
pois ja liimaisivat sen hattunsa
vuoriin voidakseen tulevaisuudessa
verrata sitä tapahtumain
kulkuun. Vapauden lukijain huviksi
otamme vapauden poimia
parhaat helmet Vapaa Sanan mainitusta
toimituskirjoituksesta: :
— Kun Yhdysvaltain hallitus
on moneen otteeseen ilmoittanut
j ulkisesti olevansa erittäin halukas
minkälaisiin neuvotteluihin
hyvänsä (kaikkien muiden kanssa
paitsi ei Vietkongin kanssa, jota
vastaan se sotii — K) Vietnamin
sodan lopettamiseksi ja koska nämä
rauhanneuvottclutarjouksct
ovat Hanoin ja yleensä sen takana
olevien koramunistipiirien,
Moskovan ja Pe]qpgin t^holt^
kerta toisensa jälkeen ilman muuta
torjuttu, kukaan täydellä järjellä
varustettu ihminen ei ihmettele,
vaikka USAn kärsivällisyys
alkaa loppua ja sodankäyntiä aletaan
kiristänuiän. (Meitä ''täysjärkisten"
ulkopuolella on ilmeisesti
legio — Canadan työväenliike ko-konaisuudessaan,
suuri määrä
pappeja sekä poliitikkoja aina
pääministeri Pearsonia myöten,
puhumattakaan nyt Suomen pääministeristä,
Rafael Paasiosta jne.
— K).
Ja edelleen:
— Tämä ärtymys on sitäkin ym-märrettävämpää
kun monet USAn
'ystävätkin' (aina Harold biisonia,
myöten — K) ovat alkaneet
sitä1>>stelemään Vietnamin politiikan
vuoksi. . .
"Myöskään ei ole mitään ihmettelemistä
siinäkään, vaikkapa
Yhdysvallat tulisi lähiaikoina an^
lamaan vieläkin kovempia iskuja
Pohjois-Vietnamille, sillä jos kerran
kommunistit eivät suostu neuvottelemaan
rauhasta, niin muuta
tietä ei ole kuin iskeä heitä niin
lujasti kuin mahdollista järkiinsä
palauttamiseksi. Eikä kenenkään
muuten tarvitse ajatella, etteik$
Yhdysvalloilla tule olemaan. keinoja
'ja voimavaroja, jolla sot*
Vietnamissa voidaan kiristää täy/
teen tehoonsa, siUä nykyiset taistelut
siellä ovat oUeet vain 'tavanomaisia'
. . .
"Ja kun kommuniatit lyävät
viimeisen naulan rauhanneuvottelujen
ruvmisarkknnn, niin ^et-namista
voidaan odottaa toaso-
• : dan uutisia.
Tummennukset ovat aliäkirjoit-taneen
— ja sitten vain pari vaa-,
timatopta reunahuomautusta. '
Kukaan ei epäile Yhdysvaltain
suuren asemahdin hävitysmahdol- ^
lisuuksia. Se voi mielettömyydes-.
, sään tuhota vetypommeillaan ehkä
koko maailman.
Mutta sittenkin näyttnä siltä,,
että yhdysvaltalaiset hyökkääjät-eivät
koskaan voita sotaansa Vietnamissa,
Jokatapauksessa ine epäi-*
lemme sitä. Tärkeä tosiasia nimit-.
täin on, että maailmassa on mui-;
takin ybimia kuin USA. -
Sanotaan että "tikulla silmään:
joka vanhoja muistelevat". Yllä-:
esitetty sokea "usko" Yhdysval-J
tain sotamahdin "kaikkivoipai-*
suuteen" palauttaa kuitenkin!
mieleemme ne_ajat noin 25 vuotta?
sitten, jolloin torontol.aisystäväm-'
me rakastivat lausepartta, että*
saksalaiset painuvat ryssänraaalle
kuin voi juustoon. r
Se oli myös siihen aik-aan, jolloin
rohkenimme esittää mielipiteen,
että Natsi-Saksa häviää sittenkin
sotansa, ja jolloin Vapaa!
Sana uhosi meille, että jos Kremlin
tiilet eivät sammu, silloin me
(Vapaa Sana) uskonune Vapau-'
den muitakin juttuja.
Me epäilemme, ja toivomme
myös, että torontolaisten ystävi-enune
kaikista voitonlupauksista
huolimatta Yhdysvaltain imperialismi
on nyt Vietnamissa sellaisessa
sodassa, mistä ei kunnian.
kukko sille laula. Perästä kuiUuu,
sanoo torventekijä.
— Känsäkoura. :
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 12, 1966 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1966-07-12 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus660712 |
Description
| Title | 1966-07-12-02 |
| OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, heinäk. 12 p. — Tuesday, July 12,1966 Vietnam tänään:
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS .
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
pDITOJI: W. EKLUND MANA9ER: E. BUI^I
TpLEPHpN?: OFFICE Al^D ePlJpRI^L ^74.48^4 '
Publlsbed tbrlce weekly: Tuesdays, Thur^days and Saturdays by yapauB
PubltehlDg Co. Limited, 100-102 Elm St.'Vgest, Sudbury. Ontario, Cana^,
Malli]% Aödress: Box ,f 9
Advertiaing rates upon aijplicatlbn, translatlon free' of cba|ge, .
Aulbörlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and «or payment pf pp^tage. incash.
; M t - n i b c r d f t h 'CANADIAN LANGUAGEPRESS
Oanadaasa: l vk. $9.00. 6 kk. $4.75-" USA:ssa 1 vk. $10.00, fl I5.2S
3 kk; 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 Wfi. Ö.7Ö
Yhteiset lipj^t
Presidentti Charles de GaulleiT Neuvot toiiitto-vierailun alussa
j^i^y^iin julkisen-sanan palstoilla kautta maailma.i, että pääsevätkö
nSn^ k^ksi eurooppalaista suurmaata yhlei5tjöhön?
Vastaus on nyt saatu, ja se oli odotusten mukaisesti myönteinen.
Väliää ennen kotimatkalle lähtöään (heinäk. 1 pnä) kenraali de
Ga^^fl piti Moskovan televisioaseman välityksellä neuvostokansalle
pi^^een, jonka yhteydessä hän sanoi, että "Neuvostoliitto ja Ranska
voiy$t l^ulkea käsi kädessä". Edellisenä päivänä, eli torstaina julkais-tttasa
yhteisessä lausunnossa selitettiin, että Ranska ja Neuvostoliitto
tulevat olemaan yhteistyössä EuroQpan rauhan turvaaminen hyväksi.
Lausunnosta ilmenee, että Ranskan ja Neuvostoliiton välille on aiko-muj5
kehittää suurempaa kaupankäyntiä ja järjestää enemmän yhteis-
^Imia^a tieteen ja taiteen alalla. Moskovan ja Pariisin välille järjes-tftääii
suora yhteys eli "kuuma linja" kiireellistan suurkysymysten
pikaista käsittelyä varten. Yhteisessä julkilausunjiassa selitetään, että
kummatkin osapuolet ovat Vietnamin sodan lopettamisen kannalla v.
1954 tel\dyn Geneven sopimuksen pohjalla. • '
~ Miltei kaikkien länsivaltojen valtiopäämiehet ja pääministerit
ovat viime aikoina puhuneet parempien ja läheisempien suhteiden
luomisesta itä-Euroopan valtioiden kanssa, kirjoitti asiasta Suomen
yhden hallituspuolueen, SKDLn äänenkannattaja, Kansan Uijtiset,
viiBie lauantaina ja selitti: Useissa tapauksissa puheet ovat jääneet
puheiksi, joita el ole teoin vahvistettu. Itsenäistä politiikkaa harjoittavan
Ranskan valtionpäämies meni kaikkia muita pitemmälle: hän
saapui Neuvostoliittoon, kävi maan johtohenkilöiden kanssa laajoja
pipttisja keskusteluja ja ehdotti useita yhteistyökysymyksiä sisältävää
laajaa lähentymisohjelmaa Ranskan ja Neuvostoliiton välille.
JCysymy^csessä on erään mantereemme suurvallan valtionpäämies. E i
sen vuoksi ole ihme, että vierailua nimitettiin vuosikymmenen vierailuksi,
tai niin kuin eräissä länsimaisissa arvioinneissa kenties hieman
liioitellenkin tehtiin, tärkeimmäksi tapahtumaksi toisen maailmansodan
päättymisen jälkeen.
I»^yt vierailua Voisi tarkastella kokonaisuudessaan sen tulosten
perusteella. Jos pääpaino pannaan Ranskan valtionpäämiehen ja Neuvostoliiton
väestön tapaamiselle, niin vierailun voidaan sanoa ylittäneen
kaikki odotukset. Vieraan ystävällinen suhde Venäjän kansaan,
hänen puheensa yhteisestä taisleluveljeydestä toisen maailmansodan
aikana sekä historian Ranskalle ja Neuvostoliitolle maanosamme asioissa
antamista yhteisistä tehtävistä löysivät laajaa kaikupohjaa Neuvostoliiton
väestön keskuudessa, ja Ranskan valtionpäämiestä tervehtivät
miljoonat neuvostokansalaiset osoittivat puolestaan käyttäytymisellään,
että he tukevat kaikin voimin kahden syurv^llaij ybteisfyöt^
maanosamme ja maailmanrauhan hyväksi, . .
Juhlapuheita ja ulkonaisia muodollisuuksia tärkeämpiä ovat luon-
^»oUiaesti poliittisten neuvottelujen tulokset. Ranskalais-neuvostoliitto-l9inen
julkilausuma osoittaa, että kaksi suut'valtaa voi löytää yhteisen
liojan monissa aikakautemme keskeimmissä kysymyksissä. Ne ovat
yhtä mieltä siitä, että Vietnamin kysymys on ratkaistava ilman sekaantumista
ulkoapäin. Ne ovat sitä mieltä, että Euroopan tilanteen
ratkaisemiseksi ja tarvittavien sopimusten aikaansaamiseksi on luotava
uusi ilmapiiri mantereen valtioiden välille, ja etti Euroopan kysy-niyl^
en ratkaisu on tapahduttava eurqoppalai^issa puitteissa; Ne ovat
samaa nueltä YK:ta ja aseidenriisuntaa koskevissa kysymyksissä. Ne
avat päättäneet aloittaa säännölliset konsultaatiot Euroopan ja koko
kansainvälisen politiikan ongelmia koskevissa kysymyksissä. Ja vihdoin,
ne ovat sopineet laajasta yhteistoiminnasta talouden, tieteen,
^ t t u u r i n ja avaruudentutkimisen alalla.
Voisiko neuvotteluilta odottaa enempää? Ei, jos pysyttiin tosiasioiden
vankalla pohjalla. Ranskalais-neuvostoliittolainen lähentyminen,
j a laaja yhteistoiminta ovat asiakirjojen valo.ssa tosiasia, uusi
painava tekijä kansainvälisessä politiikassa. Ne ovat rauhanomaisen
rinnäk^^
perkki.
Todettakopn myös, että Ranskan ja Neuvostoliiton yhteistoiminta
((A iperkitse uuden, muita Euroopan valcioita Vastaan suunt
liittoutuman syntymistä, ei Ranskan ja Neuvostoliiton allianssia, josta
eräillä tahoilla on ivaillen puhuttu- Päinvastoin julkilausuma edellyttää
toimenpiteitä jännityksen lieventämiseksi ja Euroopan turvalli-
^juujdep takaamiseksi kaikilta valtioilta, niin suur^
Bf^nsk^lais-neuvostöliittolaiset ystävyyssuhteet voivat antaa perustavaa
laatua olevan panoksen ilmapiirin parantamiselle Euroopassa.
Tässäkin mielessä juuri päättynyt ja laajaa kansainvälistä huomiota
iierättänyt onnistunut vierailu heijasti uusia näköaloja, jotka ovat kehittymässä
tämän päivän Euroopassa, jonka rahskalais-neuvpstoliitto-laisen
julkilausuman sanojen mukaan "täytyy vielä enemmän ilmen-:
tää perinteellistä osuuttaan sivistyksen kehtpna ja yhtyneenä-toimia
i ^ t y k s e n ja rauhan hyväksi koko maailmassa".
Kun nälkäiset pariisilaiset vaJiJLtivat kuningas Ludwig (XVr aikapa,
0ttei heillä ole^cdes leipää, niin heille sanottiin ylimielisesti, että
''syökää kakkua".
Kun etelä öntariolaiset niaitofarmarit ovat^nyt pyytäneet hallituk-a?
lta 30 sentin tukirahaa sadasta paunasta maitoa, mistä heille maksetaan
vain $4.00 (josta heidän täytyy, maksaa ajopaikaksi 30 senttiä
sadalta paunalta) näitä farmareita uhattiin sakkorangaistuksilla jps
heidän mielenosoituksensa hidastuttaa viikonvaihteen aikana "turisti-
Ifikennetta;' maanteillä. Mutta nyt on paljastanut, että monirailjo'
nääri E. P. Taylor ja muuiamat muut "silmanteksvät" ovat saanj^et
valtion avustusta lähes $20,000 —r rotuhevosten kasvattamiseksi!
Vastauksena Ken Brydeniri (NDP, Woodbine) kysymykseen, maakunnan
pääministeri Rqbarts tiedoitti viiköa lopulla lainlaatijakun-nan
istunnolle, että 157:llehevpsenkasvattajalle annettiin v^^^
^a maakunnan avustusta yhteensä $43,000, mutta 16:sta hevosen kas-yättajalle,
joista monimiljonääri mr. Taylor Ön yksi, meni siitä avustusmäärästä
leijonan osuus, eli $19,515.
Mahdollisesti valtiovallan täytyy avustaa monimiljonäärejä rotu-hevosten
kasvattamisessa, että heille saadaan Hunnon kilpa-ajokoniejia.
Mutta jos sellaiseen tarkoitukseen riittää yhteiskunnan varoja, niin
luulisi sitä silloin riittävän Vähän rahaa raBitofarmareillckin, jotka
jouiuvat "tehdaskäyttöä" varten tuottamaan maitoa vajaan HOÖ
hinnasta sata pauuaa! C
Johtaako ei
I i i maailmansotaan?
It9^p,^t9iset H^i^Hif väi^^v|i, ftii USA m Jo tehnyt pHätttksen BOS-taa
Etelä-Vietnamissa olevien joukkojensa määrän tämän vuoden loppuni
mennessä f00,000 loipb^en. Nykyään on amerikkalaisia sotilaita
todistuksena siitä, että VSA i^k, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-07-12-02
