1951-06-16-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
a mat 'eiU liiiii. makfoiD, URYSTA;:; QUE. MAM.:. CITY destakaUui vähemmän reyhoundia i inat. 3USDI Un 5-5671 Yhdysvallat siirtomaissa Kirj. J. Mirov Vuoden 1945 toukokaussa olivat nidistyneiden K a n s a k n n t i e n säännöt San F r a n c i s c o n konferenssissa vahvistettavina. Keskusteltaessa liolhousneuvoston . te|itävista e h - dotli Neuvostoliiton v a l t u u s k a n - nan johtaja Molotov, että neuvoskin päilniääränä t u l i s i o l l a n i i d en liaosojen täydellisen r i i p p u m a t t o muuden turvaaminen. J o i h i n Y K : n holliöusvalta tulisi i ulott:iniaan. Molotovin ehdotusta vastustivat kaikki siirtomaavallat Y h d y s v a l tain Jolidolla. U S A : n edustaja Taati, ettei sana riippumattomuus saisi edes esiintyä säännöissä. • Nvt Teidän on a i k a suunnitella foppukesän. syksyn j a t a l v e n m a t - kota S U O M E E N . Parempaa v a l i n - tofei VOI tehdä k u i n ovat suositut ""moottonlaivat " G n i P S H O L M" tai " S T O C K H O L M " Näillä l a i v o i l l a nautitte mukavuu- S a levosta j a virkistyinisestä. • Ruokä o n m a i n i o t a j a p a l y e l u ; , moitteetonta, Lalvavuorot New Y o r k i s ta GöteborgUn: S T O C K H O L M . . . . . E l o k u u n 2 p . G K I P S H O L M . . . . . E l o k u u n 8 p. S T O C K H O L M , . . . . E l o k u u n -25 p. G R I P S H O L M Syyskuun 4 p . S T O C K H O L M . , - S y y s k u u ^ l p p . G R I P S H O L M . . . . L o k a k u u n 2 p. S T O C K H O L M . . ; . L o k a k u u n 16 p. H a l i f a x i s t a seur. pnä. G R I P S H O L M . . . . . M a r r a s k . 1 p. S T O C K H O L M . . . . . M a r r a s k . 10 p. G R I P S H O L M . . •. . J o u l u k u u n 5*p. S T O C K H O L M . . . . . J o u l u k u u n 8*p. H a l i f a x i s t a seur. pnä. (•) J o u l u m a t k o j a. • M A T K A T A V A R A lähetetään suoraan tärkeimmille p a i k k a - kunmlle Suomeen. • SUORAT J U N A Y H T E Y D ET Göteborgista Tukholmaan, JOST ta syora hoyrylaivayhteys Suo- -meen.' • :» SUOMEA P U H U V A M A T K A OPAS seuraa matkustajia H e i - sinkun. . t . Alimmat h i n n a t: Turistiluokassa $189—$199,50 . Ensimmäisessä luokassa $299,25 Varatkaa paikat jo N Y T "Gripsholmin" matkalle 10 p . t o u - kok. 1952 .New Y o r k i s t a suoraan H E L S I N K I I N . . T e r v t ^ t u l l e i n lahja Suommfla o n S A L : o l a l i j a p a k e i l i ; Valittavana k o l m e p a k e t t ia • i ^ j l d r i i k a h v i a , r i i s i a , b e d e l m i a i k a a k a o t a, u v u l k f j t a j a i i y l u n n u k k i a h i n l a a i i S5.9S. V.OO, ; i u . 8 0 . Nopea p e r i l l e l o i r o i l u a H e i . >.tit;>ii tuoreeMa v a r a s t o l t a . T O D E L L I N EN L A H J A . > Tilatessanne palkkoja Ja p a k e t t i - asioissa saatte parhaat tiedot' asiamieheltämme, Swedish American Line 1255 P h i U i p s S q . , M o n t r e a l , Que, 470 M a i n St., Winnlpe£r, M a n . Union Bank BIdgr» Calgary, A l U 1835 HaUfax St., R e g i n a , Sask. ItTre asiassa ei tässä olltlit mitään merkillistä.. U S A : n hallitsevat p i i r it edustavat vanhaa j a säälimätöntä siirtomaaherrojen luokkaa. Amerikkalaiset i m p e r i a l i s t i t uskottelevat e t tei U S A m u k a k a n n a t a s i i r t o m a a p o l i t i i k k a a . He . v i i t t a a v a t tällöin s i i h en seikkaan, ettei U S A : l l a ole koskaan o l l u t n i i n monia siirtomaita kuin E n g l a n n i l l a j a R a n s k a l l a . T o d e l l i s u u dessa amerikkalaiset Imperialistit ovat kaikkein j u l k e i i n p i a vieraiden maiden anastajia j a Julmimpia k a n s o j en sortajia, I N T I A A N I E N K U K I S T A M I N EN •Siitä hetkestä alkaen k u n Y h d y s valloista t u l i itsenäinen valtio, ovat sen hallitsevat p i i r i t olleet k i i n n o s t u n e i t a A m e r i k a n mantereen " h a l t u un ottamisesta'^ Se o n i l m e n n y t i n t i a a n i e n tuhoamisessa seka k e s k i - j a e t e lä- Amerikan 'Valtioiden alistamisessa U S A : n v a l l a n alle. Samalla he k u i t e n k i n ahnehtivat m u i t a k i n m a i t a Ja yrittävät hyötyä A a s i a n k i n kansojen kustannuksella. He k o e t t i v a t . h a a l ia o m i i n käsiinsä kaiken, minkä kykenivät anastamaan heikommilta k i l p a i l i j o i l t a a n , j a upottivat k e r r a n jos t o i s e n k i n . saaliinhhnoiset kyntensä A a s i a n kansojen l i h a a n. Nestor Kosldsen omaisille ilmoitettu kuolemasta Läitemme tk. 9 päivän numerossa k e r r o t t i i n , että viranomaiset ovat Codmmessa yrittäneet tuloksetta saa da tietoonsa Joku a i k a t a k a p e r i n k u o l l e en Nestor Koskisen omaisia. V a i n a j a l l a sanotaan olevan noin k a h deksantuhatta dollaria pankissa, o ir keille p e r i l l i s i l l e j a k a m i s t a varten; M r s . L y y d i N e v a l a (Box 210. H e a r s t . Ont.) i l m o i t t i e i l e n lehdellöhme s a a - pimeessa kirjeessä olevansa vainajan pikkuserkku, eikä h^nen tietojensa mukaan v a i n a j a l l a pitäisi o l l a ketään s u k u l a i s i a tällä' tnantereella. Mrs. Nevala, o.s; Pihlajamäki, sanoo k i r joittaneensa Nestor Kosikisen kuoleman johdosta hänen veljelleen Suomeen, j o t e n sieltä saadaan ehkä p i a k k o i n tieto vainajan perintöjen suhteen. Tehokas ihoisyöpälääke keksitty Neuvostoliitossa tJudella lääkkeellä parannettu jo tuhansia potilaita — myös tuberkiiloosisairaita R Y O S T O R E T K E T K I I N A AN J A K O R E A AN U S A : n hallitsevat p i i r i t ovat k a i k k i n a aikoina pitäneet K i i n a a j a K o - ' reaa m i e l u i s i n a ryöstötoiminnan k o h t e i n a j a koettaneet valjastaa näiden maiden kansat ikeensä alle. Vuonna 1839 alkaneensa "ooplu-mlsodassa" amerikkalaiset sotal a i v a t tukivat englantilaisia sotaj o u k k o j a sotatoimissa K i i n a a vast a a n . K i i n a n kärsittyä tappion tässä "oopiumlsodassa'' käjrttlvät U S A : n halUtsevat piU-it tUannet-t a hyväkseen j a pakottivat K i i n an solmimaan vuonna 1844 heille e-d u l l i s e n sopimuksen. . Tämän sopimuksen mukaisesti U - S A . - l l e myönnettiin ensimmäisenä u l komaisena valtana K i i n a s s a e k s t e r r l - toriaaliolkeudet. On syytä huomauttaa, että toisen maailmansodan a i k a n a U S A luopui viimeisenä imper i a l i s t i s e n a v a l t i o n a näistä rosvomai-sista etuoikeuksista K i i n a s s a. Vuosien 1S57—1860 välisenä a i k a n a USiA jatkoi C n g l a i m i n j a R a n s k a n r i n n a l l a t u n k e u t i m i i s t a K i i n a a n / j o l l o i n T l e n t s l n j a P e k h i g m i e h i t e t t i i n . V u o n n a 1862 ^^osallistuivat' a m e r i k kalaiset j a englantilaiset Joukot T a l - p i n g i n kapinaliikkeen, kukistamiseen K i i n a s s a . J o vuonna 1872 t e k i U S A y r i t y k s en tunkeutua väkivalloin K o r e a a n . A - m e r i k k a l a i n e n laivasto-osasto hyökkäsi S o u l i n tien varella olevaa K a i hoan " l i n n o i t u s t a vastaan Ja m i e h i t t i tämän. K u i t e n k i n Jo s i l l o i n t u n k e u - t i u n i n e n K o r e a a n herätti suuttumust a Korean ylpeässä j a itsenäisessä kansassa, eikä U S A :11a ollut käytettävissään tarpeeksi joukkoja Korean miehittämistä varten. Vuonna 1873 astuivat U S A j a J a p a n i yksissä tuumin m a i h i n K i h i a l le kuuluvalle Talwan-saarelle (Pormo-s a l l e ) . Hyvä uusi valikoima suomalaisia Ä Ä N I L E V Y J Ä RYTMI-LEYVJÄ R 6100—Rovaniemen markkinoilla. Jenkka, lauL Justeeri, mieskvartetti Kuubalainen serenadi, tango, laul. Kauko Käyhkö, mieskvartetti VR 6023—Tanssi puutarhassa, valssi, lauL.Eero Väre Juhannusjenkka, laul. Reino Helismaa R 6090—Rakovalkealla,'lauL Tapio Rautavaara, mieskvartetti Kulkuri ja Joutsen, lauL Tapio Rautavaara VR 6074—Arholma-valssi, lauL Rurik Remer Kielon jäähyväiset, valssi, lauL Rurik Remer 6082—Ilta Satamassa, tango, l a u L E r k l d Junkkarinen Ruusuja, valssi, iauL E r k k i Junkkarinen VR €058—l^kainäinen harmonikka, valssf, IauL Erkki Junkkarinen Aron kukka. Foxtrot, laul. E r k k i Junkkarinen • • • . # TRIOLA-LEVYJÄ T 8015—Sallrburgin kukkia, valssi, Triola orkesteri Odette, valssi, Lasse Pihlajamaa, harmonikka T 8013—Kekri masurkka, laul. Jorma Ikävalko Kotimaan kaipuu, valssi, harmonikkasoolo j Paul Norrback DECCA-LEVYJÄ SD 5078—Syysunelma, valssi, laul. Eero Väre Muistelen Karjalaa, tango, IauL Eero Väre Lähetämme levyjä k a i k k i a l l e Canadassa. mN!M $1.25 KAPPALE ^ O s t a j a n maksetta/va lähetyskulut) P O S T I T I L A U S T E N T U L E E KÄSriTÄA VÄHINTÄIN K O L M E LEVYJÄ T i l a t k a a osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. P- o. Box 69 Sudbury; Onlarto V i i m e :vuosisadan l o p u l l a a l k o i amer i k k a l a i n e n suurpääoma, j o t a h a l l i t s i vat rautatiekuningas . H a r r l m a n l h , Rockefellerin. Morganin ym; yhtiöt, toimia vilkkaasti saattaalcseen K i i n a n siirtomaan asemaan. Tänäkin päivänä suorittavat näiden miesteii Jälkeläiset kaukoidässä tuhoisaa työtään. Vuonna 1899 j u l i s t i U S A n s . " a v o i men oven p o l i t i i k k a a " K i i n a s s a . T ä män vaatimuksen kärki o l i suunnattu m u i t a siirtomaavaltoja vastaan, Joiden tuli suoda Yhdysvalloille tasavertaiset oikeudet tuoda maahan t a varoitaan. Tähän vaatimukseen kätkeytyi yritys anastaa koko K i i n a j a muuttaa se amerikkalaiseksi s i i r t o maaksi. / •, • •• Vuonna 1900: osallistnlvat amer i k k a l a i s e t sotajoukot: h o k s a r i k a - p i n a n kukistamiseen K i i n a s s a . K a p i n a n kukistamisen Jälkeen vaati U S A : n ulkoministeri ' J o h n H ay K i i n a l t a toimilupien myöntämistä Ja laivastotukikohtaa F u k i e n l n r a n n i k o l t a U S A : U e . F I L I P P I I N I E N A N A S T US Vuonna 1898 anasti U S A E s p a n j a l ta F i l i p p i i n i t , j o i l l a on erittäin s u u ri strateginen merkitys. Yksi tuon a j a n amerikkalaisen imperialismin Ideologeista, senaattori Albert Beve-ridge j u l i s t i tammikuun 4 päivänä 190D Y h d y s v a l t a i n senaatissa: " P i l l p p l i n i t ovat n y t i k u i s i k s i ajoiks i meidän . . . Välittömästi F i l i p p i i n i e n takana sijaitsevat K i i n a n mittaamattomat markkinoimisalueet. M e emme tule ikinä luopumaan kummastakaan . . . T y y n i valtameri on meidän meremme. Tyyntä valtamert a hallitseva v a l t i o on s a m a l l a maai l m a n valtias. Filippinejä hallitseva U S A on;:nyt j a , tulee .Aina olemaan tämän v a l t i o " . ' . , Y h d y s v a l t a i n presidentti M c K i n l ey vakuutteli, että kerran, k u n hän vaelteli Valkoisessa talossa, 'hän sai k i p i nän " j u m a l a l l i s e s t a ;Vlisaudesta", j o k a osoitti hänelle, m i t e n vältbämätön-tä o l i " o t t a a h a l t u u n F i l i p p i i n i e n s a a r e t " . Yhdysvaltain hallitsevat piirit ovat a i n a u l k o k u l l a t u s t i osanneet s i i r tää vastuun- rosvoretkistään t a i v a a l lisen isän kannettavaksi. Meidän päi-; vinämme o n tämän v i r a n p e r i n y t Y K . Tosiasiassa F i l i p p i i n i e n v a l t a u s — t ä mä " j u m a l a l l e o t o l l i n e n " U S A : n tekon e n ,— m e r k i t s i suimantonta valhetta, petosta Ja v e r t a t U i k u v a a r i k o s t a . Joka k o h d i s t u i F i l i p p i i n i e n k a n s a a n Ja Jolla ei ole vertaistaan historiassa. '.j L e n i n sai tästä tapahtumasta a i heen kh-Joittaa, että Yhdysvaltain kansa " j o u t u i näyttelemään palkatun pyövelin osaa, pyövelin. Joka 'vapauttamisen' v a r j o l l a Ja k a p i t a l i s t i s e n rosk a väen mieliksi kuristi Filippiinejä vuonna 1888". K u l u v a n vuosisadan alussa alkoi a m e r i k k a l a i n e n i m p e r i a l i s m i paljastua yhä Julkeammaksi maailmanherruuden tavoittelijaksi. Ensimmäinen maailmansota tuotti amerikkalaisille Imperialisteille sattunaiset liikevoitot. " H e rosvosivat satoja m i l j a r d e j a doll a r e i t a " — k i r j o i t t i L e n i n — " j a j o kaisessa dollarinsetelissä näkyy saast a i s i a JälkiäV. VENÄJÄN J A K I I N A l ^ V A L L A N K U M O U K S E T L o k a k u u n S u u r e n vallankumouksen tapahduttua Venäjällä l a s k e t t i i n ame-rilckalaisia joukkoja maihin Neuvostoliiton pohjoisille r a n n i k o i l l e , S i periaan j a kaukoitään. A m e r i k k a l a i sen Intervention tarkoituksena o l i saada heidän haltuunsa Venäjän luonnonrikkaudet Ja t u k a h d u t t a a V e näjän vallankumous, Joka i t m o s t i A a s i a n Ja m u i d e n mantereiden kansoja taisteluun r a u h a n , vapauden Ja r i i p - piunattomuuden puolesta. Neuvosto^ kansa t o r j u i U S A : n i n t e r v e n t i o n . Jota L e n i n luonnehtii " j u l k e a k s i , r i k o l l i seksi j a rosvomalseksl hyökkäykseksi, j o k a o l i s u u n n i t e l t u v a i n k a p i t a l i s t i en r i k a s t u t t a m i s e k s i " . / Kaadentobta vnodea ajan L o - kakoon TallankunonksMi ^Ukeeo kleitöiytyi USA tmmiufaauuta NeoTOctoIiittoa. Vasta vuonna 1933, Jolloin nutrin osa maailman TslUolsta oli Jo aikoja sitten : solmlnat aohteet i. NeaTostollKtoon, ryhtyi uiSIA toMnenpUefsiin Nen- , Tostolllton tnnnastaihlsekst Amerikkalaiset i m p e r i a l i s t i t käyttivät k a i k k i keinonsa tukahduUaak-seen K i i n a n vanahkumouksien, josta a l k o i uusi s i v u A a s i a n Itahsbjen historiassa. V l e U v u o n n a 1925 o s a l l i s t ui U S A K i i n a s s a s u o r i t e t t u i h i n väestöh j o u k k o m t u i i l i n . Toisen maailmansod a n Jälkeen se a s e t t i Chiaidg K a i - Bhekin käytettäväksi aseita j a varoja 6 m i l j a r d i n d o l l a r i n a r v o s ^ . U SA perusti K U d a n inaapcriuie,-; T t h i a n s ; - HelsInkL — (VS) — Taqnetan neuvostoliittolaisen aikakauslehden "Ogonjokln" vUueisessä nnmeros- 'sa 'saostetaan untta lääkettä. >9ka parantaa Ihosxövän. Lääke on fcdB^tty äskettSn ja sitä p n jo Vut^Ui käytetty NeuvtfstoUitoss». U u s i ' lääke parantaa IhosyövSn yhdellä käsittelyllä j a varsin l y hyessä ajassa.. Uuden lääkkeen, J < ^ on tuonut parantumisen' lievityksen ; Jo tuhansien potilaiden kärsimyksille, on keksinyt länsl-r ukrainalaisessa -° Stanlslavin kaupungissa työskentelevä tri Vjat-sheslav Gordejev. : vaan myös kalkki vieraat ainekset organismien pintakudoksissa. Lääkkeen käyttämisestä "Ogonjok" kertoo seuraavaa: ,• "Hypodermisin: neuloin varustettu lääkäri kumartuu p o t i l a a n yli; ; P o t i - l a a n i h o l l a o n syöpäkasvalmeh'leveä keskus. Syöpä o n t ä n k e u ^ u t k u dokseen syvälle, m i l t e i J u u h u n asti. Iholle pudotettu lääkepisara tunkeutuu kudokseen. Lääkäri pitää hypo dermista neulaa 5—6 s e k u n t i a syöiiä-kasvaimessa,, vetää s e n , p o i s - j a sijoittaa sen uuteen kohtaan 3—4 m l l i i m e t - r i n päässä edellisestä. Näin koko syö-päkeskus o n pistos pistokselta Ja p i s a r a pisaralta käsitelty, 1 5 ^ 0 mhiuutis- Lauantajna, kesäkuun 16 p. -r S^tjiirdäy, JTuhe iB^JiB^i "S •joitöfcioiili^^ Hiiitain kohoaminen aiheilttaa Catiadassa aliravitsemista Totontoi, -T^v&toa^toläen «rikois-t u n t i j a Mjugatet Smith, o u sanonut b l n t a l n aiheuttavan aliravitsemista canadalaistenkeskuudessa. M i s s S m i t h ' o n . C a n a d a n t e r v e y s l i i - t o n ravinto-osaston J o h t a j a . ' Hän s a noo kirjoittaessaan ^asiasta Health Magazinen iiskeisessä numerossa, että ruokatarvikkeiden h i n t a l n kohoamt» n e n . k e h i t t y y rvakavaksi tilanteeksi C a n a d a n k a n s a n terveyttä slbnällä p l - t&6h." kauppiaat noudattamaan m a a n l a a j u l - Nelihenklsen perheen pitää m a k s a a jsessa mittakaavassa myytyjen tavar a i n n i i t i t ^ a l i m p i a ' h i n t o j a , ' j o t k a tuot« t a j a t olivat n i i l l e .määränneet vählt- Hlntäsofa USA:n osastokaupols$fi N e v Y o r k i s s a o n Jo j o n k i n alkaa v a l l i n n u t . " h i n t a s o t a " suurimpien o^: sastokauppojen välillä. Se s y t t y i s en Jälkeen k u n eräällä oikeuden päätöksellä t e h t i i n mltättämäksl sellainen l a i n k o h t a , joka määräsi' vähittäls'- GordeJevbi lääkettä voidaan sa. Käsittelyn päätyttyä kaikki syö-käyttää joukkomitassa sehä yksln-kertaisesU että tehokkaaSU. tiiäke parantaa myös • multa ihotauteja* kuten erilaisia ihopaiseita - sekä palsemaista ja märkivää Ihoiuber-kuloosla. Lääkkeen' tehokkuusas-telkko on mlltd rajaton ulottuen Ihosyövän parantamisesta finnien ja märkäpaiselden parantamiseen sekä tatuointimeriikien jäljettömään poistamiseen. Lääke ei t a hoa ainoastaan syöpäkasvaimia, vän saastuttamat ihon kohdat muut tuvat väriltään verettömiksi Ja v ai koisen-ha«nailcsi. Parantava neste vaikuttaa välittömästi j a syöpäsolut kuolevat. Ne kuolevat heti. Päivän k u l u t t u a pistoksista käsitellylle iholle Ilmestyy k u i v a r u p i . 4—7 päivän k u l u t t u a r u p i putoaa pois Ja alkaä 8—10 päivää kestävä täydellinen parantuminen. Ihosyövän p a l k a l l a on s e n Jälkeen pieni, tuskin huomattava a r p i ". GRÖNIJVNTIN KAAPPAUS Grönlanti o n m a a i l m a n s u u r i n s a a - T l . Se o n E u r o o p a n Ja A m e r i k a n m a n tereet yhdistävän P o h j o i s - A t l a n t in l e n t o r e i t i n v a r r e l l a . Kööpenhaminass a pidetyssä t a n s k a l a i s - a m e r i k k a l a i - sessa kokouksessa on p a r i n v i i k o n a i . k a n a keskusteltu tästä saaresta. . ' Nämä keskustelut?* p i d e t t i i n syvän salaisuuden verhossa; mikä o n t a v a l l i s t a a i n a s i l l o i n k u i n suunnitellaan l i k a i s i a t«koja. Mutta varotoimenpiteet eivät olleet erittäin tehokkaita, sillä keskusteluun osallistui Y h d y s v a l t a i n armeijan, ilmavoimien j a l a i vaston upseereita, ja~lreidän-tarkol-- tuksensa tulivat ilmeiseksi h e t i k o kouksen alussa. A m e r i k a n m i l i t a r i s t i t sanelivat s a - telllteetilleen Tanskalle sopimusluonnoksen, minkä m u k a a n Grönlanti t u lee oleellisesti Y h d y s v a l t a i n omaisuudeksi. .Tämän sopimuksen mukaan Y h d y s v a l l o i l l a on m i l t e i rajattomat oikeudet rakentaa uusia tiikiasemla, l i n n o i t t a a nykyisiä tukiasemia Ja s i j o i t t a a sotajoukkoja Grönlantiin, R u o t s i n uutistoimisto sanoo, ett^ "Grönlantissa .olevia A m e r i k a n sota-? l a i t t e i t a laajennetaan Ja ne täytetään llsäjdukollla. Suuri " B l u e West 1" lentoasema laajennetaan ensimmäiseksi." Kymmenen vuotta sitten, V. 1941, T a n s k a n Washingtonin lähettiläs a l l e k i r j o i t t i Yhdysvaltain hallituksen kanssa sopimuksen tämän saaren suhteen. S e n "mukaan amerikkalaiset s a i vat sijoittaa sotajoukkoja sekä r a kentaa tukiasemia j a l i n n o i t u k s ia Grönlantiin sodan aikana bltlerUäls-lä Saksaa vastaan; . A m e r i k a n halUr tus lupasi pyhästi "kunnioittaa Tanskan K u n i n g a s k i m n a n h a l l i n t a oikeutta Grönlantissa", Ja vakuutt| lähtevänsä pois tältä saarelta. h e ti kun natsivaara on t o r j u t t u . Mutta Washington ei täyttänyt lupaustaan. Kaukana siltä, että olisi vetäytynyt sodan jälkeen sotajoukkoineen pois, Yhdysvallat r y h t y i toimenpiteisiin l u - jlttaakseen asemiaan tällä saarella. Amerikan laivastomanöövereja p i dettiin Grönlanthi aluevesillä Ja s a a ren alueille rakennettiin k i i t o r a t o ja sotalentokonellle sekä. lennätin- j a &äätiedoitusasemla. Yleisen mielipiteen painostuksen johdosta Tanskan h a l l i t u s lähetti' v . 1947 Y h d y s v a l t a i n hallitukselle nootin missä p y y d e t t i i n neuvottelujen a l kamista vuoden 1941 sopimuksen peruuttamiseksi. Siitä ei seurannut m i tään Ja k u n T a n s k a a l l e U r j o l t t i hyökkäävän P o h j o i s - A t l a n t i n p a k t l n , n i in tästä asiasta el p u h u t t u - enää m i tään. ^ ' Tämä on l y h y t m u t t a valaiseva k u vaus miten Yhdysvallat 'kaappasi Grönlantin. n i n (Formosan) seuduille omia l a i vasto- j a l e n t o t u k l k o h t i a a n . Toukok u u n 25 päivänä 1949 t e k i U S A 12 v a l l a l l e , ehdotuksen "yhteisen r i n t a m a n " muodostamisesta demokraattist a K i i n a a vastaan. Tällä hetkellä yrittää U S * -.muodostaa K o r e a a n j a V i e t n a m i i n s o t i l a a l l i s i a sillanpääasemia, j o t k a ovat suunnatut K i i n a n kansantasavaltaa vastaan. Amerikkallset ovat miehittäneet T a i w a n l n , pommittaneet K i i n an kaupunkeja j a kyllä, painostavat m u i t a valtioita pidättymään tunnasta-masta K i i n a n kansantasavaltaa, vaat i v a t K i i n a n j u l i s t a m i s t a taloudelliseen saartoon sekä vaativat muita v a l t i o i t a osallistumaan interventioon K i i n a n kansaa vastaan. U S A elvyttää japanilaista militarismia. Jok a tuotti n i i n valtavia kärsimyksiä K i i n a n Ja muiden Aasian maiden kaasoille. A a s i a n j a A f riitan k a l k i s s a maiss a — Burmassa, Malaijivaltiossa, Indonesiassa, Marokossa, Kongossa — amerikkalaiset i m p e r i a l i s t i t t u kevat E n g l a n n i n , B a n s l i a n , H o l - . l a n n i n j a B e l g i a n siirtomaavaltaa. He. esiintyvät sorrettujen kansoj e n tavoitteleman itsenäisyydeo v e r i v i h o l l i s i n a " a i t o j e n siirtomaa-v a l t i a i d e n tavoin. Työväen-Opiston omaisuus myydään D u l u t h , M i n n . — Täällä viime v i i k o l l a pidetyssä Työväen-Opiston osakk a i d e n vuosikokouksessa päätettiin asettaa opiston omaisuudet myytär vaksi. Jos omaisuudet saadaan myyd y k s i velvoitettiin yhtiön johtokunta ryhtymään toimenpiteisiin yhtiön t o i m i n n a n lopettamiseksi. Työväen- Opisto o l i a i k o i n a a n huomattava suomalaisen työväen opinahjo, joka on o l l u t suomalaisten lww:läisten kontrollissa. Opiston Johtajana toimimaan a i k o i n a a n mm. Y r j ö S i r o l a. Viikossa '125.95 y k s i n t m a a n tärkeiden ruokatarvikkeiden ostamiseen, Maaliskuussa 1939 t a r v i t t i i n s i i h e n ainoas t a a n SlOilCLx ' "Monet meidän ihmisistämme eivät Umeislstikään kykene ostamaan niitä r u o k i a , J o l t a he tarvitsevat o i k e a n r a - v h m o n saamiseksi Ja t i l a n n e tulee entistä vakavammaksi slkäh kuin ruokatarvikkeiden h i n t a i n kohoami n e n Jatkuu", sanoi miss S m i t h . "Dollarin mies" saa suurimman palkan Wa8hington. — Y h d y s v a l t a i n suur i p a l k k a i s i n mies oU v i i m e vuonna General Motors-yhtiön presidentti C h a r l e s E. WiLson, Jonka ilmoitetaan saaneen vuoden palkaksi . 620,300 d o l l a r i a . Toiseksi suurimman vuos i p a l k a n sai viime vuonna saman y h tiön varapresidentti iAll}ert Bradley, 541,423 d o l l a r i a . General Motors on m a a i l m a n eniten voittoa tuottava l i i keyritys. M r . Wilson toimii täällä n.6. d o l l a r i n miehenä Y h d y s v a l t a i n työvoim a - a s i o i d e n Johtajana. Kyllä k a n n a t t a a k i n moisen pallean saatuaan. — Noin 80 pros, Venezuelan vuotuisesta sateesta saadaan toukok,— Idcak. aikana. Olympialaiset muodoslettava rauhankisoiksi Jääkö suomalalsteh haave elympia kisoista j o toisen k e r r a n toive-uneksi, on kysymys. Joka a s k a r r u t t a a u r h e i l u väen mieltä. J o k a i n e n u r h e i l i j a odottaa olympialaisia suurella m i c l e n k i ln n o l l a ; mutta jokainen myöskin y m märtää, että nuo suurkisat voidaan ylettää v a i n r a u h a n olosuhteissa. S i k s i me u r h e i l i j a t olemme huolestuneita nykyisestä m a a i l m a n tllanteseta, e m mekä voi s a l l i a , että sota estäisi meitä harrastamasta urheilua. A k t i i v i u r h e i l i j a , varsin tlukkolne harjoitusohjelmineen j a useine kllpal-luineen Jättäytyy monasti suurienkin asioiden ulkopuolelle suorastaan tietämättömyyteen. M u t t a urheilija-käsitteen taakse el l a a enää piiloutua, sillä emmehän kukaan h a l u a u h r a ta p a r h a i n t a osaa kansasta, nuorlsoam-. me sotakentllle. Välinpitämättömyyden unesta on v i h d o i n k i n herättävä. Onneksi maailman nuoriso el ole n yt o h j a t t a v i s s a yhtä helposti sodan häv i t y k s i i n kuin aikaisemmin. Nuoriso on yhä enen^evässä määrin l i i t t y n yt s i i h e n r i n t a m a a n . Joka epäitsekkäästi, v a i n o j a k a a n pelkääipättä tekee suurenmoista työtään kansakuntien o h jaamiseksi hyvinvoinnin tielle, edistämään rauhaa. Nuorison tähänastiseksi r a u h a n t a h don suuremmaksi Umais.uksi muodostunee, epäilemättä ensi elokuinen B e r l i i n i n F e s t i v a a l i . Toivottavasti m a h d o l l i s i m m a n monelle suomalaiselle u r - h e l l i j a p o j a l l e Ja -tytölle tarjoutuu t i laisuus osanottoon näihin nuorison s u u r j u h l i i n . B e r l i i n i n festivaalista muodostuu kylvö, j o k a k a n t a a m o n i n - kertJiisen sadon. Ohjelma siellä on tiettävästi sangen laaja Ja monipuol i n e n . Urhelliäcllpailut muodostunevat todellisen rauhanhengen elävöitr täjlksl. Veljellisesti - käydään kilpail u t rotuun, väriin t a i puoluetunnuks i i n katsomatta Ja k a l k i l l e yhteinen rauhantunnus on kaiken muun yläpuolella. Myöskin' olympialaiset on muodostettava rauhankisoiksi. Se o n varmaan kaikiken työläisurhellijoUleii y k s i m i e l i n e n vaijitlmus. U r h e i l u on eVäs korkeampien clä-mänthantelden llmene.Trjlsmuoto. E l ole varaa uhrata näitä arvoja Kodan tuhoihin. TX^i^isurhcilun on tehtävä kaikkensa selviytyäkseen voittajana maailman klljiakcntlllä. Vain r a u hanomaisissa eloissa saattaa menestys muodostua toIvotunlaLseksi. U r h e i l i j o i d en on yhdyttitvä taisteluun sodanlietsojia vastaan, Työlälsurhel-llja, o t a p a i k a k s i h y v i n tahdon i h misten r i n n a l l a taistelussa m a a i l m a n r a u h a n puolesta! — K , S „ Työkansan Sanomat, H e l s i n k i, tälskauppaa varten. Tämä s e i k k a l i e nee ollut -kuitenkin p a r e m m i n k i n a i - : noastaah' muodollisena aiheena t ä män " h i n t a s o d a n " alkamiseen; Poh<^: j i m n i a l s e n a 'syynä -siihen o n . . o l l ut k u i t e n k i n se tosiasia, että vähittäls-myyntllilMcelden varastoihin o l i k e - rfi-äntynyt suuret määrät e r i l a a t u i s ia k u l u t u s t a r v i k k e l t a . • L i i k e m a a i l m an lehdet ovat avoimesti myöntäneet, e t tä ellei olisi olema.ssa " J u m a l a n l ä hettämää" K o r e a n sotaa Ja " p u o l t i s - t u s u r a k o i t a " o l t a i s i i n YhdysvallQlssa p a r h a i l l a a n vpurjehtimossar suoraan ensiluokkaisen talouspulan ^ k a r i l l e . Joka a i h e u t u i s i ' kulutustarvikkeiden l i i k a t u o t a n n o s t a ; Alati u u s i i n t u n e i l l a h u h u i l l a rauhanteon mahdollisuuksista K o r e a n sodassa o n o l l u t "her^ mostuttava' vaikutus maamme l l l k e - elämään" myönäl eräs W a l l Streetin l e h t i . Sekin lienee Johtanut siihen, että kysymyksessä oleva "hintasota^' on levinnyt New Y o r k i s t a m a a n m u i h i n osiin. Ihan länsirannikolle saakka. K i r j o i t t a e s s a a n tästä asiasta Eanoo "TyömIes-Eteenpäln"-lehtl, että k y - symykse-s-sä e l ole sellaisten k u l u t u s - tarvikkeiden hintain alentaminen, Jotka ovat välttämättömiä jokapäiväisiä kulutustarvikkeita; k u t e n esimerkiksi ruokatarvikkeet " v a a n koskee suuremmalta osalta sellaista t a varaa, Jokii e l ole välttämätöntä. E i ole mitään 'vuokrosotaa' eikä 'lihä-sotaa'. NäiUä välttämättömien t a r peiden a l o i l l a Istuvat t r u s t i t k o r k e i m m a l l a o r r e l l a " J a kykenevät pitämään h i n n a t ennallaan. suutensa tiävä^yolma a-psfat^fnyt^f tätnään toitota; maallnnttnsdtakl JM ' j a ^ e n 8uurf«n imtenxtikeaxaisty&ai&f^^ G o r k i n u ^ o ' i h m i s e e n el p1»fkttiafiM 8dsiall$mln . i n a ^ l m o s s a ' r- ise'61 pe^^^^ siellä, m l ^ ' ihmiset luovat 4tse' p ä r| rempaa riwailmaa.^ ; . , /.Jf] ilÄftiiiiiiÄftliÄ^S K I R O P B A K T O B I ' : ^ ; ; ^ 31 Cedar S t . , S u d b u i y t lv. v v P u h e l i n 3-7914-, ; < ^• ESPANOLASSA ^ERJANTAlSIM^ 6 Oentrg S t . " Puhepn 141 R o o m a . > - Italiassa o n kesäuthellu Jo täydessä vauhdissa Ja monet u r h e i l i j a t ovat saavuttaneet huomattavia tuloksia. Erikolsest 1 o v a t kunnostou-tuneet helttcmestarlt Consollnl i J a T o s i , Joista edelllnncn o n paiskannut K r e i k a n limppua 63.00 j a jälkimmäinen moukaria 53.52 . KOKONAINEN TIETOKIRJASTO YHDESSÄ TEOKSESSA TIETOJEN KIRJA , Kuusi osaa, kuldn osc käsittäen y l i 800 sivua Koko teolcsc3 binta std. $15.00 K u u s i o s a i n e n opiskeluteos, jossa a n n e t a a n kolmenkymmenen eri tietoalan peruskureslt osa osalta edeten. Soveltuu yhtä h y v in ominpähiopiskeluun k u i n koulujen t a i k u r s s i en täydennykseksi - E i edeUytä l u k i j a l t a a n alkeistietoja, m u t t a tarjoaa täysopplneel-l e k i n m a i n i o n t i l a i s u u d e n kertaamiseen j a tietojen syventämiseen. TEOS SISÄLTÄÄ SEURAAVIEN AINEIDEN KURSSIT: biologia, eläintiede, englaohin klcU, filosofia J» sldnttode, f y siikka, fysiologia, geologia. Suomen ^ miallmanhlstorl», ilmatiede, lunsanUlous, kasvitiede, kemia; klrJaUlsuttslilsfMla, kirjanpito Ja liikelaskenta, latinankieli, maantiede, maatalous, matematiikka, moslikki, plinutas > maalaoa, pikakirjolttis, rsnikan kleU. ruotsin ft^ll, saksan kieli, suomen kieli, UIdehlttorto, Uk-nikka, fifatltlede^ nskonto. ' TILATKAA OSOITTEELLA: VAPAUS PUBLISHING CO, Box 69 Sttdbury, OntarU) Suomalaiset voittivat Puolassa 7-r-l H e l s l n k L — Tshekkoslovakiassa, Unkarissa j a Puolassa vieraillut T U L : n palnljoukkue otteli viimeisen klertueottelunsa Lodzlssa a m m a t t i l i l t - tojoukkuetta vastaan voittaen 7-1. V a i n 87 k g . sarjassa painiva Löppönen hävisi. Unkarissa suoritettu toinen ottelu päättyi tasatulokseen 4-4, ensimmäinen T U L : n tapptoon 5-3, K u n T s h e k - icbslovakiassa suoritettu ottelu o l i suom a l a i s i l l e voitokas 5-3, n i i n voidaan menestys. katsoa hyväksi, v a i k k a k in vastassa el o l l u t missään varsinaiset maajoukkueet. Maksim Gorki . . . ( J a t k o a edelliseltä sivulta) totuudellisuuttaan, mikä pätee tänäk i n päivänä edistyksellisen k i r j a l l i suuden metodina. Jo v a r h a l s v u o s i - naan G o r k i uskalsi k o h o t t a a elämän korkeimmaksi arvoksi ihmisen Ja h ä nen parhaansa. Ja i h m i s e n väkevimmäksi aseeksi hänen oman . l u o v an työnsä. Molemmat tunnukset h a l litsevat tällä hetkellä koko neuvost o k u l t t u u r i a . E l o l e . unohdettavaa; että j u u r i G o r k i j u l i s t i aikaiaisUleen: "Perusolemukseltaan taide o n t a i s t e l u a puolesta Ja vastaan, puolueetonta t a i d e t t a ei ole eikä voi o l l a , sillä ih/> tninen ei o l e mikään valokuvauskoi/e, hän c i 'fIkseeraa'' t o d e l l i s u u t t a ; vaan Jo::o säilyttää sitä t a i muuttaa, t u - iioaa sitä." Hedelmällisempää ohje-lauuftta c l voisi antaa nykyhetken nuorille klrjaUiJollle. K i r j a i l i j a , jonka toimintaa pohjaa usko Ihmiseen, ei v o i o l l a muuta k u in r a u h a n puolustaja, sodan vihaaja, n i l n p j y ö s G o r k i , luukuisia kertoja hän osoitti sanansa eri m a i d e n . työ-läLslIlc, talonpojille, äideille, edistyksen: sivistyneistölle vaatien : heitä paljastamaan sodanlietsojat Ja n o u semaan sotavarusteluja myöskin vastaan. "Te kykenette estämään sod a n ; te j a k a l k k i ihmiset, Jotka vielä kykenevät ymmärtämään uuden, k o ko Eurooppaa Icäslttävän i o d a n järjettömyyden j a r i k o l l i s u u d e n , voitte SUDBURY CLINIC; ; Lääkärit j a k i r u r g i t ^ ' , v "Sri D R . S . S. P O L A C K . , DB. R . M . T H O M S O N r , D R . I . W , DAVmSON i - D R . J . M . T A I N S H D R P . . R . P y P B ^ o , Hammaslääkärit * ^ ' DB, I , O . POLAOK. , DB. L . N . H O B B S >. Suomalainen t u l k k i : ^ ^ V> 130 E l m S t . E . , p u h . ^ r » » ! , Sadtmry m m mm limniHiiiiiiiiiiiiiii iiiiiriiHiiiiiimv Dr. 3ohn Vf. Haiiai L A A K A R I J A KIRURGI ! Puhelimet: konttori 4-4303 Kotiin 3-1232 Huone 201 —67 E lm St. E , . Begcnt Tbeatre Boildliic. I IIII mi' m 1 mm lllililllllliiUiliilllllllillilllilllllllllHllltl^^' Sudfotury Footvreär t E n s i l u o k k a i n e n k e n k i e n ' " korjaamo ' E. L A T V A L A^ /tl Lareh . K i n g Edward rakea I i l Rosery Flörist K U K K I A K A H C I L LB T I L A I S U U K S I L L E 74 L a r c h S t . P a h . S - U 8 2 Sndbarjr FINNISH B A K E RY V E I K K O K E T O L A : P u h e l i n 9-99*»^ , . 883 Antvrerp 6t. 8ud|nu]F Hääkttkbamhkojk — K U K K A K I M P P U JA Pi;HELIirs-8S41 MANHATTAN FLORIST 2Z Durbam St, N . Sodbotr* Ont., KOKEILKAA 2-WAy ^ JUOMAA: Hyvää yksin tai seurassa 7 SUP£RIOR BEVERAtiE; P U H E L I N 4^4313 305 Alblnson St. SucUhiry Isä tappoi poikansa ja pani rumiin öljy tynnyriin Detroit. — L e o L l s s tunnusti perj a n t a i n a tappaneensa Z-vuotlaan p o i kansa V t t l t e r l n Ja panneensa ruu^ m i l n öljytynnyriln. M u r h a saatiin selville k u n I,lss i l m o i t t i poliisille, että hänellä o n v i i s i l a s t a J a naapuri väittivät heitä olevan kuusi. R u u m i s o l i ollut tynnyrissä kahdeksan viikkoa. JAMES H. DAVEY K O K S I A . K O L I A - P U I TA Parbalmpaa öljytty! •trbkerl-koUa PUHELIN 5-8647 177 Kathleen Sf. W. Sodbtifjr A L U M I I N I T E I I U A S L A K K O T I L A S S A Cleveland. — Keeäkuun 11 p n ä p y sähtyivät työt täällä sijaitsevassa a l u - i n l l n i k o r p o r a t i i l o n l n tehtaassa; k u n 2 , - 400 työläistä r y h t y i lakkoon. Työläiset kuuiuyat U A W (CTO)"unloon. LAATU POLTTOAlNEitA K u u l u i s a a P C.I.L. maalia ja vernissaa Puh. 6-6433 ' EMPIRE GOAL & LUMBER C O . LIMITED 54 E lm W. Sodboinr/ NASH, AUSTIN JA WILLYS :> •v::':>'AUTOJA^P-:JEBPÄ' RED JA waj[;YS LEADER TRAKTOREITA
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 16, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-06-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510616 |
Description
Title | 1951-06-16-05 |
OCR text | a mat 'eiU liiiii. makfoiD, URYSTA;:; QUE. MAM.:. CITY destakaUui vähemmän reyhoundia i inat. 3USDI Un 5-5671 Yhdysvallat siirtomaissa Kirj. J. Mirov Vuoden 1945 toukokaussa olivat nidistyneiden K a n s a k n n t i e n säännöt San F r a n c i s c o n konferenssissa vahvistettavina. Keskusteltaessa liolhousneuvoston . te|itävista e h - dotli Neuvostoliiton v a l t u u s k a n - nan johtaja Molotov, että neuvoskin päilniääränä t u l i s i o l l a n i i d en liaosojen täydellisen r i i p p u m a t t o muuden turvaaminen. J o i h i n Y K : n holliöusvalta tulisi i ulott:iniaan. Molotovin ehdotusta vastustivat kaikki siirtomaavallat Y h d y s v a l tain Jolidolla. U S A : n edustaja Taati, ettei sana riippumattomuus saisi edes esiintyä säännöissä. • Nvt Teidän on a i k a suunnitella foppukesän. syksyn j a t a l v e n m a t - kota S U O M E E N . Parempaa v a l i n - tofei VOI tehdä k u i n ovat suositut ""moottonlaivat " G n i P S H O L M" tai " S T O C K H O L M " Näillä l a i v o i l l a nautitte mukavuu- S a levosta j a virkistyinisestä. • Ruokä o n m a i n i o t a j a p a l y e l u ; , moitteetonta, Lalvavuorot New Y o r k i s ta GöteborgUn: S T O C K H O L M . . . . . E l o k u u n 2 p . G K I P S H O L M . . . . . E l o k u u n 8 p. S T O C K H O L M , . . . . E l o k u u n -25 p. G R I P S H O L M Syyskuun 4 p . S T O C K H O L M . , - S y y s k u u ^ l p p . G R I P S H O L M . . . . L o k a k u u n 2 p. S T O C K H O L M . . ; . L o k a k u u n 16 p. H a l i f a x i s t a seur. pnä. G R I P S H O L M . . . . . M a r r a s k . 1 p. S T O C K H O L M . . . . . M a r r a s k . 10 p. G R I P S H O L M . . •. . J o u l u k u u n 5*p. S T O C K H O L M . . . . . J o u l u k u u n 8*p. H a l i f a x i s t a seur. pnä. (•) J o u l u m a t k o j a. • M A T K A T A V A R A lähetetään suoraan tärkeimmille p a i k k a - kunmlle Suomeen. • SUORAT J U N A Y H T E Y D ET Göteborgista Tukholmaan, JOST ta syora hoyrylaivayhteys Suo- -meen.' • :» SUOMEA P U H U V A M A T K A OPAS seuraa matkustajia H e i - sinkun. . t . Alimmat h i n n a t: Turistiluokassa $189—$199,50 . Ensimmäisessä luokassa $299,25 Varatkaa paikat jo N Y T "Gripsholmin" matkalle 10 p . t o u - kok. 1952 .New Y o r k i s t a suoraan H E L S I N K I I N . . T e r v t ^ t u l l e i n lahja Suommfla o n S A L : o l a l i j a p a k e i l i ; Valittavana k o l m e p a k e t t ia • i ^ j l d r i i k a h v i a , r i i s i a , b e d e l m i a i k a a k a o t a, u v u l k f j t a j a i i y l u n n u k k i a h i n l a a i i S5.9S. V.OO, ; i u . 8 0 . Nopea p e r i l l e l o i r o i l u a H e i . >.tit;>ii tuoreeMa v a r a s t o l t a . T O D E L L I N EN L A H J A . > Tilatessanne palkkoja Ja p a k e t t i - asioissa saatte parhaat tiedot' asiamieheltämme, Swedish American Line 1255 P h i U i p s S q . , M o n t r e a l , Que, 470 M a i n St., Winnlpe£r, M a n . Union Bank BIdgr» Calgary, A l U 1835 HaUfax St., R e g i n a , Sask. ItTre asiassa ei tässä olltlit mitään merkillistä.. U S A : n hallitsevat p i i r it edustavat vanhaa j a säälimätöntä siirtomaaherrojen luokkaa. Amerikkalaiset i m p e r i a l i s t i t uskottelevat e t tei U S A m u k a k a n n a t a s i i r t o m a a p o l i t i i k k a a . He . v i i t t a a v a t tällöin s i i h en seikkaan, ettei U S A : l l a ole koskaan o l l u t n i i n monia siirtomaita kuin E n g l a n n i l l a j a R a n s k a l l a . T o d e l l i s u u dessa amerikkalaiset Imperialistit ovat kaikkein j u l k e i i n p i a vieraiden maiden anastajia j a Julmimpia k a n s o j en sortajia, I N T I A A N I E N K U K I S T A M I N EN •Siitä hetkestä alkaen k u n Y h d y s valloista t u l i itsenäinen valtio, ovat sen hallitsevat p i i r i t olleet k i i n n o s t u n e i t a A m e r i k a n mantereen " h a l t u un ottamisesta'^ Se o n i l m e n n y t i n t i a a n i e n tuhoamisessa seka k e s k i - j a e t e lä- Amerikan 'Valtioiden alistamisessa U S A : n v a l l a n alle. Samalla he k u i t e n k i n ahnehtivat m u i t a k i n m a i t a Ja yrittävät hyötyä A a s i a n k i n kansojen kustannuksella. He k o e t t i v a t . h a a l ia o m i i n käsiinsä kaiken, minkä kykenivät anastamaan heikommilta k i l p a i l i j o i l t a a n , j a upottivat k e r r a n jos t o i s e n k i n . saaliinhhnoiset kyntensä A a s i a n kansojen l i h a a n. Nestor Kosldsen omaisille ilmoitettu kuolemasta Läitemme tk. 9 päivän numerossa k e r r o t t i i n , että viranomaiset ovat Codmmessa yrittäneet tuloksetta saa da tietoonsa Joku a i k a t a k a p e r i n k u o l l e en Nestor Koskisen omaisia. V a i n a j a l l a sanotaan olevan noin k a h deksantuhatta dollaria pankissa, o ir keille p e r i l l i s i l l e j a k a m i s t a varten; M r s . L y y d i N e v a l a (Box 210. H e a r s t . Ont.) i l m o i t t i e i l e n lehdellöhme s a a - pimeessa kirjeessä olevansa vainajan pikkuserkku, eikä h^nen tietojensa mukaan v a i n a j a l l a pitäisi o l l a ketään s u k u l a i s i a tällä' tnantereella. Mrs. Nevala, o.s; Pihlajamäki, sanoo k i r joittaneensa Nestor Kosikisen kuoleman johdosta hänen veljelleen Suomeen, j o t e n sieltä saadaan ehkä p i a k k o i n tieto vainajan perintöjen suhteen. Tehokas ihoisyöpälääke keksitty Neuvostoliitossa tJudella lääkkeellä parannettu jo tuhansia potilaita — myös tuberkiiloosisairaita R Y O S T O R E T K E T K I I N A AN J A K O R E A AN U S A : n hallitsevat p i i r i t ovat k a i k k i n a aikoina pitäneet K i i n a a j a K o - ' reaa m i e l u i s i n a ryöstötoiminnan k o h t e i n a j a koettaneet valjastaa näiden maiden kansat ikeensä alle. Vuonna 1839 alkaneensa "ooplu-mlsodassa" amerikkalaiset sotal a i v a t tukivat englantilaisia sotaj o u k k o j a sotatoimissa K i i n a a vast a a n . K i i n a n kärsittyä tappion tässä "oopiumlsodassa'' käjrttlvät U S A : n halUtsevat piU-it tUannet-t a hyväkseen j a pakottivat K i i n an solmimaan vuonna 1844 heille e-d u l l i s e n sopimuksen. . Tämän sopimuksen mukaisesti U - S A . - l l e myönnettiin ensimmäisenä u l komaisena valtana K i i n a s s a e k s t e r r l - toriaaliolkeudet. On syytä huomauttaa, että toisen maailmansodan a i k a n a U S A luopui viimeisenä imper i a l i s t i s e n a v a l t i o n a näistä rosvomai-sista etuoikeuksista K i i n a s s a. Vuosien 1S57—1860 välisenä a i k a n a USiA jatkoi C n g l a i m i n j a R a n s k a n r i n n a l l a t u n k e u t i m i i s t a K i i n a a n / j o l l o i n T l e n t s l n j a P e k h i g m i e h i t e t t i i n . V u o n n a 1862 ^^osallistuivat' a m e r i k kalaiset j a englantilaiset Joukot T a l - p i n g i n kapinaliikkeen, kukistamiseen K i i n a s s a . J o vuonna 1872 t e k i U S A y r i t y k s en tunkeutua väkivalloin K o r e a a n . A - m e r i k k a l a i n e n laivasto-osasto hyökkäsi S o u l i n tien varella olevaa K a i hoan " l i n n o i t u s t a vastaan Ja m i e h i t t i tämän. K u i t e n k i n Jo s i l l o i n t u n k e u - t i u n i n e n K o r e a a n herätti suuttumust a Korean ylpeässä j a itsenäisessä kansassa, eikä U S A :11a ollut käytettävissään tarpeeksi joukkoja Korean miehittämistä varten. Vuonna 1873 astuivat U S A j a J a p a n i yksissä tuumin m a i h i n K i h i a l le kuuluvalle Talwan-saarelle (Pormo-s a l l e ) . Hyvä uusi valikoima suomalaisia Ä Ä N I L E V Y J Ä RYTMI-LEYVJÄ R 6100—Rovaniemen markkinoilla. Jenkka, lauL Justeeri, mieskvartetti Kuubalainen serenadi, tango, laul. Kauko Käyhkö, mieskvartetti VR 6023—Tanssi puutarhassa, valssi, lauL.Eero Väre Juhannusjenkka, laul. Reino Helismaa R 6090—Rakovalkealla,'lauL Tapio Rautavaara, mieskvartetti Kulkuri ja Joutsen, lauL Tapio Rautavaara VR 6074—Arholma-valssi, lauL Rurik Remer Kielon jäähyväiset, valssi, lauL Rurik Remer 6082—Ilta Satamassa, tango, l a u L E r k l d Junkkarinen Ruusuja, valssi, iauL E r k k i Junkkarinen VR €058—l^kainäinen harmonikka, valssf, IauL Erkki Junkkarinen Aron kukka. Foxtrot, laul. E r k k i Junkkarinen • • • . # TRIOLA-LEVYJÄ T 8015—Sallrburgin kukkia, valssi, Triola orkesteri Odette, valssi, Lasse Pihlajamaa, harmonikka T 8013—Kekri masurkka, laul. Jorma Ikävalko Kotimaan kaipuu, valssi, harmonikkasoolo j Paul Norrback DECCA-LEVYJÄ SD 5078—Syysunelma, valssi, laul. Eero Väre Muistelen Karjalaa, tango, IauL Eero Väre Lähetämme levyjä k a i k k i a l l e Canadassa. mN!M $1.25 KAPPALE ^ O s t a j a n maksetta/va lähetyskulut) P O S T I T I L A U S T E N T U L E E KÄSriTÄA VÄHINTÄIN K O L M E LEVYJÄ T i l a t k a a osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. P- o. Box 69 Sudbury; Onlarto V i i m e :vuosisadan l o p u l l a a l k o i amer i k k a l a i n e n suurpääoma, j o t a h a l l i t s i vat rautatiekuningas . H a r r l m a n l h , Rockefellerin. Morganin ym; yhtiöt, toimia vilkkaasti saattaalcseen K i i n a n siirtomaan asemaan. Tänäkin päivänä suorittavat näiden miesteii Jälkeläiset kaukoidässä tuhoisaa työtään. Vuonna 1899 j u l i s t i U S A n s . " a v o i men oven p o l i t i i k k a a " K i i n a s s a . T ä män vaatimuksen kärki o l i suunnattu m u i t a siirtomaavaltoja vastaan, Joiden tuli suoda Yhdysvalloille tasavertaiset oikeudet tuoda maahan t a varoitaan. Tähän vaatimukseen kätkeytyi yritys anastaa koko K i i n a j a muuttaa se amerikkalaiseksi s i i r t o maaksi. / •, • •• Vuonna 1900: osallistnlvat amer i k k a l a i s e t sotajoukot: h o k s a r i k a - p i n a n kukistamiseen K i i n a s s a . K a p i n a n kukistamisen Jälkeen vaati U S A : n ulkoministeri ' J o h n H ay K i i n a l t a toimilupien myöntämistä Ja laivastotukikohtaa F u k i e n l n r a n n i k o l t a U S A : U e . F I L I P P I I N I E N A N A S T US Vuonna 1898 anasti U S A E s p a n j a l ta F i l i p p i i n i t , j o i l l a on erittäin s u u ri strateginen merkitys. Yksi tuon a j a n amerikkalaisen imperialismin Ideologeista, senaattori Albert Beve-ridge j u l i s t i tammikuun 4 päivänä 190D Y h d y s v a l t a i n senaatissa: " P i l l p p l i n i t ovat n y t i k u i s i k s i ajoiks i meidän . . . Välittömästi F i l i p p i i n i e n takana sijaitsevat K i i n a n mittaamattomat markkinoimisalueet. M e emme tule ikinä luopumaan kummastakaan . . . T y y n i valtameri on meidän meremme. Tyyntä valtamert a hallitseva v a l t i o on s a m a l l a maai l m a n valtias. Filippinejä hallitseva U S A on;:nyt j a , tulee .Aina olemaan tämän v a l t i o " . ' . , Y h d y s v a l t a i n presidentti M c K i n l ey vakuutteli, että kerran, k u n hän vaelteli Valkoisessa talossa, 'hän sai k i p i nän " j u m a l a l l i s e s t a ;Vlisaudesta", j o k a osoitti hänelle, m i t e n vältbämätön-tä o l i " o t t a a h a l t u u n F i l i p p i i n i e n s a a r e t " . Yhdysvaltain hallitsevat piirit ovat a i n a u l k o k u l l a t u s t i osanneet s i i r tää vastuun- rosvoretkistään t a i v a a l lisen isän kannettavaksi. Meidän päi-; vinämme o n tämän v i r a n p e r i n y t Y K . Tosiasiassa F i l i p p i i n i e n v a l t a u s — t ä mä " j u m a l a l l e o t o l l i n e n " U S A : n tekon e n ,— m e r k i t s i suimantonta valhetta, petosta Ja v e r t a t U i k u v a a r i k o s t a . Joka k o h d i s t u i F i l i p p i i n i e n k a n s a a n Ja Jolla ei ole vertaistaan historiassa. '.j L e n i n sai tästä tapahtumasta a i heen kh-Joittaa, että Yhdysvaltain kansa " j o u t u i näyttelemään palkatun pyövelin osaa, pyövelin. Joka 'vapauttamisen' v a r j o l l a Ja k a p i t a l i s t i s e n rosk a väen mieliksi kuristi Filippiinejä vuonna 1888". K u l u v a n vuosisadan alussa alkoi a m e r i k k a l a i n e n i m p e r i a l i s m i paljastua yhä Julkeammaksi maailmanherruuden tavoittelijaksi. Ensimmäinen maailmansota tuotti amerikkalaisille Imperialisteille sattunaiset liikevoitot. " H e rosvosivat satoja m i l j a r d e j a doll a r e i t a " — k i r j o i t t i L e n i n — " j a j o kaisessa dollarinsetelissä näkyy saast a i s i a JälkiäV. VENÄJÄN J A K I I N A l ^ V A L L A N K U M O U K S E T L o k a k u u n S u u r e n vallankumouksen tapahduttua Venäjällä l a s k e t t i i n ame-rilckalaisia joukkoja maihin Neuvostoliiton pohjoisille r a n n i k o i l l e , S i periaan j a kaukoitään. A m e r i k k a l a i sen Intervention tarkoituksena o l i saada heidän haltuunsa Venäjän luonnonrikkaudet Ja t u k a h d u t t a a V e näjän vallankumous, Joka i t m o s t i A a s i a n Ja m u i d e n mantereiden kansoja taisteluun r a u h a n , vapauden Ja r i i p - piunattomuuden puolesta. Neuvosto^ kansa t o r j u i U S A : n i n t e r v e n t i o n . Jota L e n i n luonnehtii " j u l k e a k s i , r i k o l l i seksi j a rosvomalseksl hyökkäykseksi, j o k a o l i s u u n n i t e l t u v a i n k a p i t a l i s t i en r i k a s t u t t a m i s e k s i " . / Kaadentobta vnodea ajan L o - kakoon TallankunonksMi ^Ukeeo kleitöiytyi USA tmmiufaauuta NeoTOctoIiittoa. Vasta vuonna 1933, Jolloin nutrin osa maailman TslUolsta oli Jo aikoja sitten : solmlnat aohteet i. NeaTostollKtoon, ryhtyi uiSIA toMnenpUefsiin Nen- , Tostolllton tnnnastaihlsekst Amerikkalaiset i m p e r i a l i s t i t käyttivät k a i k k i keinonsa tukahduUaak-seen K i i n a n vanahkumouksien, josta a l k o i uusi s i v u A a s i a n Itahsbjen historiassa. V l e U v u o n n a 1925 o s a l l i s t ui U S A K i i n a s s a s u o r i t e t t u i h i n väestöh j o u k k o m t u i i l i n . Toisen maailmansod a n Jälkeen se a s e t t i Chiaidg K a i - Bhekin käytettäväksi aseita j a varoja 6 m i l j a r d i n d o l l a r i n a r v o s ^ . U SA perusti K U d a n inaapcriuie,-; T t h i a n s ; - HelsInkL — (VS) — Taqnetan neuvostoliittolaisen aikakauslehden "Ogonjokln" vUueisessä nnmeros- 'sa 'saostetaan untta lääkettä. >9ka parantaa Ihosxövän. Lääke on fcdB^tty äskettSn ja sitä p n jo Vut^Ui käytetty NeuvtfstoUitoss». U u s i ' lääke parantaa IhosyövSn yhdellä käsittelyllä j a varsin l y hyessä ajassa.. Uuden lääkkeen, J < ^ on tuonut parantumisen' lievityksen ; Jo tuhansien potilaiden kärsimyksille, on keksinyt länsl-r ukrainalaisessa -° Stanlslavin kaupungissa työskentelevä tri Vjat-sheslav Gordejev. : vaan myös kalkki vieraat ainekset organismien pintakudoksissa. Lääkkeen käyttämisestä "Ogonjok" kertoo seuraavaa: ,• "Hypodermisin: neuloin varustettu lääkäri kumartuu p o t i l a a n yli; ; P o t i - l a a n i h o l l a o n syöpäkasvalmeh'leveä keskus. Syöpä o n t ä n k e u ^ u t k u dokseen syvälle, m i l t e i J u u h u n asti. Iholle pudotettu lääkepisara tunkeutuu kudokseen. Lääkäri pitää hypo dermista neulaa 5—6 s e k u n t i a syöiiä-kasvaimessa,, vetää s e n , p o i s - j a sijoittaa sen uuteen kohtaan 3—4 m l l i i m e t - r i n päässä edellisestä. Näin koko syö-päkeskus o n pistos pistokselta Ja p i s a r a pisaralta käsitelty, 1 5 ^ 0 mhiuutis- Lauantajna, kesäkuun 16 p. -r S^tjiirdäy, JTuhe iB^JiB^i "S •joitöfcioiili^^ Hiiitain kohoaminen aiheilttaa Catiadassa aliravitsemista Totontoi, -T^v&toa^toläen «rikois-t u n t i j a Mjugatet Smith, o u sanonut b l n t a l n aiheuttavan aliravitsemista canadalaistenkeskuudessa. M i s s S m i t h ' o n . C a n a d a n t e r v e y s l i i - t o n ravinto-osaston J o h t a j a . ' Hän s a noo kirjoittaessaan ^asiasta Health Magazinen iiskeisessä numerossa, että ruokatarvikkeiden h i n t a l n kohoamt» n e n . k e h i t t y y rvakavaksi tilanteeksi C a n a d a n k a n s a n terveyttä slbnällä p l - t&6h." kauppiaat noudattamaan m a a n l a a j u l - Nelihenklsen perheen pitää m a k s a a jsessa mittakaavassa myytyjen tavar a i n n i i t i t ^ a l i m p i a ' h i n t o j a , ' j o t k a tuot« t a j a t olivat n i i l l e .määränneet vählt- Hlntäsofa USA:n osastokaupols$fi N e v Y o r k i s s a o n Jo j o n k i n alkaa v a l l i n n u t . " h i n t a s o t a " suurimpien o^: sastokauppojen välillä. Se s y t t y i s en Jälkeen k u n eräällä oikeuden päätöksellä t e h t i i n mltättämäksl sellainen l a i n k o h t a , joka määräsi' vähittäls'- GordeJevbi lääkettä voidaan sa. Käsittelyn päätyttyä kaikki syö-käyttää joukkomitassa sehä yksln-kertaisesU että tehokkaaSU. tiiäke parantaa myös • multa ihotauteja* kuten erilaisia ihopaiseita - sekä palsemaista ja märkivää Ihoiuber-kuloosla. Lääkkeen' tehokkuusas-telkko on mlltd rajaton ulottuen Ihosyövän parantamisesta finnien ja märkäpaiselden parantamiseen sekä tatuointimeriikien jäljettömään poistamiseen. Lääke ei t a hoa ainoastaan syöpäkasvaimia, vän saastuttamat ihon kohdat muut tuvat väriltään verettömiksi Ja v ai koisen-ha«nailcsi. Parantava neste vaikuttaa välittömästi j a syöpäsolut kuolevat. Ne kuolevat heti. Päivän k u l u t t u a pistoksista käsitellylle iholle Ilmestyy k u i v a r u p i . 4—7 päivän k u l u t t u a r u p i putoaa pois Ja alkaä 8—10 päivää kestävä täydellinen parantuminen. Ihosyövän p a l k a l l a on s e n Jälkeen pieni, tuskin huomattava a r p i ". GRÖNIJVNTIN KAAPPAUS Grönlanti o n m a a i l m a n s u u r i n s a a - T l . Se o n E u r o o p a n Ja A m e r i k a n m a n tereet yhdistävän P o h j o i s - A t l a n t in l e n t o r e i t i n v a r r e l l a . Kööpenhaminass a pidetyssä t a n s k a l a i s - a m e r i k k a l a i - sessa kokouksessa on p a r i n v i i k o n a i . k a n a keskusteltu tästä saaresta. . ' Nämä keskustelut?* p i d e t t i i n syvän salaisuuden verhossa; mikä o n t a v a l l i s t a a i n a s i l l o i n k u i n suunnitellaan l i k a i s i a t«koja. Mutta varotoimenpiteet eivät olleet erittäin tehokkaita, sillä keskusteluun osallistui Y h d y s v a l t a i n armeijan, ilmavoimien j a l a i vaston upseereita, ja~lreidän-tarkol-- tuksensa tulivat ilmeiseksi h e t i k o kouksen alussa. A m e r i k a n m i l i t a r i s t i t sanelivat s a - telllteetilleen Tanskalle sopimusluonnoksen, minkä m u k a a n Grönlanti t u lee oleellisesti Y h d y s v a l t a i n omaisuudeksi. .Tämän sopimuksen mukaan Y h d y s v a l l o i l l a on m i l t e i rajattomat oikeudet rakentaa uusia tiikiasemla, l i n n o i t t a a nykyisiä tukiasemia Ja s i j o i t t a a sotajoukkoja Grönlantiin, R u o t s i n uutistoimisto sanoo, ett^ "Grönlantissa .olevia A m e r i k a n sota-? l a i t t e i t a laajennetaan Ja ne täytetään llsäjdukollla. Suuri " B l u e West 1" lentoasema laajennetaan ensimmäiseksi." Kymmenen vuotta sitten, V. 1941, T a n s k a n Washingtonin lähettiläs a l l e k i r j o i t t i Yhdysvaltain hallituksen kanssa sopimuksen tämän saaren suhteen. S e n "mukaan amerikkalaiset s a i vat sijoittaa sotajoukkoja sekä r a kentaa tukiasemia j a l i n n o i t u k s ia Grönlantiin sodan aikana bltlerUäls-lä Saksaa vastaan; . A m e r i k a n halUr tus lupasi pyhästi "kunnioittaa Tanskan K u n i n g a s k i m n a n h a l l i n t a oikeutta Grönlantissa", Ja vakuutt| lähtevänsä pois tältä saarelta. h e ti kun natsivaara on t o r j u t t u . Mutta Washington ei täyttänyt lupaustaan. Kaukana siltä, että olisi vetäytynyt sodan jälkeen sotajoukkoineen pois, Yhdysvallat r y h t y i toimenpiteisiin l u - jlttaakseen asemiaan tällä saarella. Amerikan laivastomanöövereja p i dettiin Grönlanthi aluevesillä Ja s a a ren alueille rakennettiin k i i t o r a t o ja sotalentokonellle sekä. lennätin- j a &äätiedoitusasemla. Yleisen mielipiteen painostuksen johdosta Tanskan h a l l i t u s lähetti' v . 1947 Y h d y s v a l t a i n hallitukselle nootin missä p y y d e t t i i n neuvottelujen a l kamista vuoden 1941 sopimuksen peruuttamiseksi. Siitä ei seurannut m i tään Ja k u n T a n s k a a l l e U r j o l t t i hyökkäävän P o h j o i s - A t l a n t i n p a k t l n , n i in tästä asiasta el p u h u t t u - enää m i tään. ^ ' Tämä on l y h y t m u t t a valaiseva k u vaus miten Yhdysvallat 'kaappasi Grönlantin. n i n (Formosan) seuduille omia l a i vasto- j a l e n t o t u k l k o h t i a a n . Toukok u u n 25 päivänä 1949 t e k i U S A 12 v a l l a l l e , ehdotuksen "yhteisen r i n t a m a n " muodostamisesta demokraattist a K i i n a a vastaan. Tällä hetkellä yrittää U S * -.muodostaa K o r e a a n j a V i e t n a m i i n s o t i l a a l l i s i a sillanpääasemia, j o t k a ovat suunnatut K i i n a n kansantasavaltaa vastaan. Amerikkallset ovat miehittäneet T a i w a n l n , pommittaneet K i i n an kaupunkeja j a kyllä, painostavat m u i t a valtioita pidättymään tunnasta-masta K i i n a n kansantasavaltaa, vaat i v a t K i i n a n j u l i s t a m i s t a taloudelliseen saartoon sekä vaativat muita v a l t i o i t a osallistumaan interventioon K i i n a n kansaa vastaan. U S A elvyttää japanilaista militarismia. Jok a tuotti n i i n valtavia kärsimyksiä K i i n a n Ja muiden Aasian maiden kaasoille. A a s i a n j a A f riitan k a l k i s s a maiss a — Burmassa, Malaijivaltiossa, Indonesiassa, Marokossa, Kongossa — amerikkalaiset i m p e r i a l i s t i t t u kevat E n g l a n n i n , B a n s l i a n , H o l - . l a n n i n j a B e l g i a n siirtomaavaltaa. He. esiintyvät sorrettujen kansoj e n tavoitteleman itsenäisyydeo v e r i v i h o l l i s i n a " a i t o j e n siirtomaa-v a l t i a i d e n tavoin. Työväen-Opiston omaisuus myydään D u l u t h , M i n n . — Täällä viime v i i k o l l a pidetyssä Työväen-Opiston osakk a i d e n vuosikokouksessa päätettiin asettaa opiston omaisuudet myytär vaksi. Jos omaisuudet saadaan myyd y k s i velvoitettiin yhtiön johtokunta ryhtymään toimenpiteisiin yhtiön t o i m i n n a n lopettamiseksi. Työväen- Opisto o l i a i k o i n a a n huomattava suomalaisen työväen opinahjo, joka on o l l u t suomalaisten lww:läisten kontrollissa. Opiston Johtajana toimimaan a i k o i n a a n mm. Y r j ö S i r o l a. Viikossa '125.95 y k s i n t m a a n tärkeiden ruokatarvikkeiden ostamiseen, Maaliskuussa 1939 t a r v i t t i i n s i i h e n ainoas t a a n SlOilCLx ' "Monet meidän ihmisistämme eivät Umeislstikään kykene ostamaan niitä r u o k i a , J o l t a he tarvitsevat o i k e a n r a - v h m o n saamiseksi Ja t i l a n n e tulee entistä vakavammaksi slkäh kuin ruokatarvikkeiden h i n t a i n kohoami n e n Jatkuu", sanoi miss S m i t h . "Dollarin mies" saa suurimman palkan Wa8hington. — Y h d y s v a l t a i n suur i p a l k k a i s i n mies oU v i i m e vuonna General Motors-yhtiön presidentti C h a r l e s E. WiLson, Jonka ilmoitetaan saaneen vuoden palkaksi . 620,300 d o l l a r i a . Toiseksi suurimman vuos i p a l k a n sai viime vuonna saman y h tiön varapresidentti iAll}ert Bradley, 541,423 d o l l a r i a . General Motors on m a a i l m a n eniten voittoa tuottava l i i keyritys. M r . Wilson toimii täällä n.6. d o l l a r i n miehenä Y h d y s v a l t a i n työvoim a - a s i o i d e n Johtajana. Kyllä k a n n a t t a a k i n moisen pallean saatuaan. — Noin 80 pros, Venezuelan vuotuisesta sateesta saadaan toukok,— Idcak. aikana. Olympialaiset muodoslettava rauhankisoiksi Jääkö suomalalsteh haave elympia kisoista j o toisen k e r r a n toive-uneksi, on kysymys. Joka a s k a r r u t t a a u r h e i l u väen mieltä. J o k a i n e n u r h e i l i j a odottaa olympialaisia suurella m i c l e n k i ln n o l l a ; mutta jokainen myöskin y m märtää, että nuo suurkisat voidaan ylettää v a i n r a u h a n olosuhteissa. S i k s i me u r h e i l i j a t olemme huolestuneita nykyisestä m a a i l m a n tllanteseta, e m mekä voi s a l l i a , että sota estäisi meitä harrastamasta urheilua. A k t i i v i u r h e i l i j a , varsin tlukkolne harjoitusohjelmineen j a useine kllpal-luineen Jättäytyy monasti suurienkin asioiden ulkopuolelle suorastaan tietämättömyyteen. M u t t a urheilija-käsitteen taakse el l a a enää piiloutua, sillä emmehän kukaan h a l u a u h r a ta p a r h a i n t a osaa kansasta, nuorlsoam-. me sotakentllle. Välinpitämättömyyden unesta on v i h d o i n k i n herättävä. Onneksi maailman nuoriso el ole n yt o h j a t t a v i s s a yhtä helposti sodan häv i t y k s i i n kuin aikaisemmin. Nuoriso on yhä enen^evässä määrin l i i t t y n yt s i i h e n r i n t a m a a n . Joka epäitsekkäästi, v a i n o j a k a a n pelkääipättä tekee suurenmoista työtään kansakuntien o h jaamiseksi hyvinvoinnin tielle, edistämään rauhaa. Nuorison tähänastiseksi r a u h a n t a h don suuremmaksi Umais.uksi muodostunee, epäilemättä ensi elokuinen B e r l i i n i n F e s t i v a a l i . Toivottavasti m a h d o l l i s i m m a n monelle suomalaiselle u r - h e l l i j a p o j a l l e Ja -tytölle tarjoutuu t i laisuus osanottoon näihin nuorison s u u r j u h l i i n . B e r l i i n i n festivaalista muodostuu kylvö, j o k a k a n t a a m o n i n - kertJiisen sadon. Ohjelma siellä on tiettävästi sangen laaja Ja monipuol i n e n . Urhelliäcllpailut muodostunevat todellisen rauhanhengen elävöitr täjlksl. Veljellisesti - käydään kilpail u t rotuun, väriin t a i puoluetunnuks i i n katsomatta Ja k a l k i l l e yhteinen rauhantunnus on kaiken muun yläpuolella. Myöskin' olympialaiset on muodostettava rauhankisoiksi. Se o n varmaan kaikiken työläisurhellijoUleii y k s i m i e l i n e n vaijitlmus. U r h e i l u on eVäs korkeampien clä-mänthantelden llmene.Trjlsmuoto. E l ole varaa uhrata näitä arvoja Kodan tuhoihin. TX^i^isurhcilun on tehtävä kaikkensa selviytyäkseen voittajana maailman klljiakcntlllä. Vain r a u hanomaisissa eloissa saattaa menestys muodostua toIvotunlaLseksi. U r h e i l i j o i d en on yhdyttitvä taisteluun sodanlietsojia vastaan, Työlälsurhel-llja, o t a p a i k a k s i h y v i n tahdon i h misten r i n n a l l a taistelussa m a a i l m a n r a u h a n puolesta! — K , S „ Työkansan Sanomat, H e l s i n k i, tälskauppaa varten. Tämä s e i k k a l i e nee ollut -kuitenkin p a r e m m i n k i n a i - : noastaah' muodollisena aiheena t ä män " h i n t a s o d a n " alkamiseen; Poh<^: j i m n i a l s e n a 'syynä -siihen o n . . o l l ut k u i t e n k i n se tosiasia, että vähittäls-myyntllilMcelden varastoihin o l i k e - rfi-äntynyt suuret määrät e r i l a a t u i s ia k u l u t u s t a r v i k k e l t a . • L i i k e m a a i l m an lehdet ovat avoimesti myöntäneet, e t tä ellei olisi olema.ssa " J u m a l a n l ä hettämää" K o r e a n sotaa Ja " p u o l t i s - t u s u r a k o i t a " o l t a i s i i n YhdysvallQlssa p a r h a i l l a a n vpurjehtimossar suoraan ensiluokkaisen talouspulan ^ k a r i l l e . Joka a i h e u t u i s i ' kulutustarvikkeiden l i i k a t u o t a n n o s t a ; Alati u u s i i n t u n e i l l a h u h u i l l a rauhanteon mahdollisuuksista K o r e a n sodassa o n o l l u t "her^ mostuttava' vaikutus maamme l l l k e - elämään" myönäl eräs W a l l Streetin l e h t i . Sekin lienee Johtanut siihen, että kysymyksessä oleva "hintasota^' on levinnyt New Y o r k i s t a m a a n m u i h i n osiin. Ihan länsirannikolle saakka. K i r j o i t t a e s s a a n tästä asiasta Eanoo "TyömIes-Eteenpäln"-lehtl, että k y - symykse-s-sä e l ole sellaisten k u l u t u s - tarvikkeiden hintain alentaminen, Jotka ovat välttämättömiä jokapäiväisiä kulutustarvikkeita; k u t e n esimerkiksi ruokatarvikkeet " v a a n koskee suuremmalta osalta sellaista t a varaa, Jokii e l ole välttämätöntä. E i ole mitään 'vuokrosotaa' eikä 'lihä-sotaa'. NäiUä välttämättömien t a r peiden a l o i l l a Istuvat t r u s t i t k o r k e i m m a l l a o r r e l l a " J a kykenevät pitämään h i n n a t ennallaan. suutensa tiävä^yolma a-psfat^fnyt^f tätnään toitota; maallnnttnsdtakl JM ' j a ^ e n 8uurf«n imtenxtikeaxaisty&ai&f^^ G o r k i n u ^ o ' i h m i s e e n el p1»fkttiafiM 8dsiall$mln . i n a ^ l m o s s a ' r- ise'61 pe^^^^ siellä, m l ^ ' ihmiset luovat 4tse' p ä r| rempaa riwailmaa.^ ; . , /.Jf] ilÄftiiiiiiÄftliÄ^S K I R O P B A K T O B I ' : ^ ; ; ^ 31 Cedar S t . , S u d b u i y t lv. v v P u h e l i n 3-7914-, ; < ^• ESPANOLASSA ^ERJANTAlSIM^ 6 Oentrg S t . " Puhepn 141 R o o m a . > - Italiassa o n kesäuthellu Jo täydessä vauhdissa Ja monet u r h e i l i j a t ovat saavuttaneet huomattavia tuloksia. Erikolsest 1 o v a t kunnostou-tuneet helttcmestarlt Consollnl i J a T o s i , Joista edelllnncn o n paiskannut K r e i k a n limppua 63.00 j a jälkimmäinen moukaria 53.52 . KOKONAINEN TIETOKIRJASTO YHDESSÄ TEOKSESSA TIETOJEN KIRJA , Kuusi osaa, kuldn osc käsittäen y l i 800 sivua Koko teolcsc3 binta std. $15.00 K u u s i o s a i n e n opiskeluteos, jossa a n n e t a a n kolmenkymmenen eri tietoalan peruskureslt osa osalta edeten. Soveltuu yhtä h y v in ominpähiopiskeluun k u i n koulujen t a i k u r s s i en täydennykseksi - E i edeUytä l u k i j a l t a a n alkeistietoja, m u t t a tarjoaa täysopplneel-l e k i n m a i n i o n t i l a i s u u d e n kertaamiseen j a tietojen syventämiseen. TEOS SISÄLTÄÄ SEURAAVIEN AINEIDEN KURSSIT: biologia, eläintiede, englaohin klcU, filosofia J» sldnttode, f y siikka, fysiologia, geologia. Suomen ^ miallmanhlstorl», ilmatiede, lunsanUlous, kasvitiede, kemia; klrJaUlsuttslilsfMla, kirjanpito Ja liikelaskenta, latinankieli, maantiede, maatalous, matematiikka, moslikki, plinutas > maalaoa, pikakirjolttis, rsnikan kleU. ruotsin ft^ll, saksan kieli, suomen kieli, UIdehlttorto, Uk-nikka, fifatltlede^ nskonto. ' TILATKAA OSOITTEELLA: VAPAUS PUBLISHING CO, Box 69 Sttdbury, OntarU) Suomalaiset voittivat Puolassa 7-r-l H e l s l n k L — Tshekkoslovakiassa, Unkarissa j a Puolassa vieraillut T U L : n palnljoukkue otteli viimeisen klertueottelunsa Lodzlssa a m m a t t i l i l t - tojoukkuetta vastaan voittaen 7-1. V a i n 87 k g . sarjassa painiva Löppönen hävisi. Unkarissa suoritettu toinen ottelu päättyi tasatulokseen 4-4, ensimmäinen T U L : n tapptoon 5-3, K u n T s h e k - icbslovakiassa suoritettu ottelu o l i suom a l a i s i l l e voitokas 5-3, n i i n voidaan menestys. katsoa hyväksi, v a i k k a k in vastassa el o l l u t missään varsinaiset maajoukkueet. Maksim Gorki . . . ( J a t k o a edelliseltä sivulta) totuudellisuuttaan, mikä pätee tänäk i n päivänä edistyksellisen k i r j a l l i suuden metodina. Jo v a r h a l s v u o s i - naan G o r k i uskalsi k o h o t t a a elämän korkeimmaksi arvoksi ihmisen Ja h ä nen parhaansa. Ja i h m i s e n väkevimmäksi aseeksi hänen oman . l u o v an työnsä. Molemmat tunnukset h a l litsevat tällä hetkellä koko neuvost o k u l t t u u r i a . E l o l e . unohdettavaa; että j u u r i G o r k i j u l i s t i aikaiaisUleen: "Perusolemukseltaan taide o n t a i s t e l u a puolesta Ja vastaan, puolueetonta t a i d e t t a ei ole eikä voi o l l a , sillä ih/> tninen ei o l e mikään valokuvauskoi/e, hän c i 'fIkseeraa'' t o d e l l i s u u t t a ; vaan Jo::o säilyttää sitä t a i muuttaa, t u - iioaa sitä." Hedelmällisempää ohje-lauuftta c l voisi antaa nykyhetken nuorille klrjaUiJollle. K i r j a i l i j a , jonka toimintaa pohjaa usko Ihmiseen, ei v o i o l l a muuta k u in r a u h a n puolustaja, sodan vihaaja, n i l n p j y ö s G o r k i , luukuisia kertoja hän osoitti sanansa eri m a i d e n . työ-läLslIlc, talonpojille, äideille, edistyksen: sivistyneistölle vaatien : heitä paljastamaan sodanlietsojat Ja n o u semaan sotavarusteluja myöskin vastaan. "Te kykenette estämään sod a n ; te j a k a l k k i ihmiset, Jotka vielä kykenevät ymmärtämään uuden, k o ko Eurooppaa Icäslttävän i o d a n järjettömyyden j a r i k o l l i s u u d e n , voitte SUDBURY CLINIC; ; Lääkärit j a k i r u r g i t ^ ' , v "Sri D R . S . S. P O L A C K . , DB. R . M . T H O M S O N r , D R . I . W , DAVmSON i - D R . J . M . T A I N S H D R P . . R . P y P B ^ o , Hammaslääkärit * ^ ' DB, I , O . POLAOK. , DB. L . N . H O B B S >. Suomalainen t u l k k i : ^ ^ V> 130 E l m S t . E . , p u h . ^ r » » ! , Sadtmry m m mm limniHiiiiiiiiiiiiiii iiiiiriiHiiiiiimv Dr. 3ohn Vf. Haiiai L A A K A R I J A KIRURGI ! Puhelimet: konttori 4-4303 Kotiin 3-1232 Huone 201 —67 E lm St. E , . Begcnt Tbeatre Boildliic. I IIII mi' m 1 mm lllililllllliiUiliilllllllillilllilllllllllHllltl^^' Sudfotury Footvreär t E n s i l u o k k a i n e n k e n k i e n ' " korjaamo ' E. L A T V A L A^ /tl Lareh . K i n g Edward rakea I i l Rosery Flörist K U K K I A K A H C I L LB T I L A I S U U K S I L L E 74 L a r c h S t . P a h . S - U 8 2 Sndbarjr FINNISH B A K E RY V E I K K O K E T O L A : P u h e l i n 9-99*»^ , . 883 Antvrerp 6t. 8ud|nu]F Hääkttkbamhkojk — K U K K A K I M P P U JA Pi;HELIirs-8S41 MANHATTAN FLORIST 2Z Durbam St, N . Sodbotr* Ont., KOKEILKAA 2-WAy ^ JUOMAA: Hyvää yksin tai seurassa 7 SUP£RIOR BEVERAtiE; P U H E L I N 4^4313 305 Alblnson St. SucUhiry Isä tappoi poikansa ja pani rumiin öljy tynnyriin Detroit. — L e o L l s s tunnusti perj a n t a i n a tappaneensa Z-vuotlaan p o i kansa V t t l t e r l n Ja panneensa ruu^ m i l n öljytynnyriln. M u r h a saatiin selville k u n I,lss i l m o i t t i poliisille, että hänellä o n v i i s i l a s t a J a naapuri väittivät heitä olevan kuusi. R u u m i s o l i ollut tynnyrissä kahdeksan viikkoa. JAMES H. DAVEY K O K S I A . K O L I A - P U I TA Parbalmpaa öljytty! •trbkerl-koUa PUHELIN 5-8647 177 Kathleen Sf. W. Sodbtifjr A L U M I I N I T E I I U A S L A K K O T I L A S S A Cleveland. — Keeäkuun 11 p n ä p y sähtyivät työt täällä sijaitsevassa a l u - i n l l n i k o r p o r a t i i l o n l n tehtaassa; k u n 2 , - 400 työläistä r y h t y i lakkoon. Työläiset kuuiuyat U A W (CTO)"unloon. LAATU POLTTOAlNEitA K u u l u i s a a P C.I.L. maalia ja vernissaa Puh. 6-6433 ' EMPIRE GOAL & LUMBER C O . LIMITED 54 E lm W. Sodboinr/ NASH, AUSTIN JA WILLYS :> •v::':>'AUTOJA^P-:JEBPÄ' RED JA waj[;YS LEADER TRAKTOREITA |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-06-16-05