1951-06-16-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmsmmm mm Sivu 2 Lauantaina, kesäkuun 16 p. ~ Saturday, June 16,1951 'ii mi lii m imi i m m (UKESTT) Ind Organ of Ffnnisb Canadlans. Es- . tabllsbed Nov. 6. 1917. Authorized 85 secotul class matl tor the Post ' OtOee Department/ Ottawa. Put»^ 'UBbed thrlce veeiOyy 4*^^ursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 £lm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telepbones; Business Office 4<426t. Editori^ Office «•4265. Mana«er B. 0uksl. Editor W. Eklund. Mailing address Box 69. Sudbury. Ontario. Advertlslng rates upon applicatloa Translatlon free of cbarge. . TILAUSHINNAT: Canada^sa: 1 vk, IM 6 kk. 3.75 3 kk. 2 ^ yhdy.4vaUoL3sa: 1 vk. 8J)0 6 kk. 430 Suomeftsa: 1 vk^ 8.50 6 kk. 4.75 '^bäimän^' nyrkki pöytään • Eräässä vvashingtonilaisessa uutistiedossa kerrottiin äskettäin, et- •^'tä Yhdysvaltain hallituksen Taloudellisen vakauttamisorgaanin pää-i 'mies Eric Johnston/mikä sivumennen sanoen on ollut Yhdysvaltain ' kaiippakantarinkin päämiehenä, tulee ensi viikolla Ottawaan lukemaan "lakia ja oikeutta" Canadan kauppaministeri Howelle. x^^i^^ M matkan sanotaan johtuvan siitä kun '' Canadassa nostettiin äskettäin jälleen sanomalehtipaperin hintaa kym-önenellä dollarilla tonnia kohti. «Mr. Johnston ei kuulemma tästä hin- . nankorotuksesta tykkää, ja siksi hän tulee nyt lyömään nyrkkiä pöytään Ottawan ministereille. Tässä meillä on todella irvokas tilanne; Yhdysvaltain hallituk-: sen talou5vakauttaja,'joka ei ole siellä saanut aikaan nniuta kuin hin- • nankorotuksia, tulee ITSENÄISEEN Canadaan antamaan helvettiä V siitä kun kanadalaisen sanomalehtipaperin hintaa korotettiin. Canadan osalta kauppaministeri Howe on selittänyt, että "hänen mielestään ""tämä hinnankorotus on ^'oikeutettu" ja asiallinen. Ja mikäli on puhe T' meistä, tästä vaatimattomasta pikkulehdestämme, niin meidän mie-lestämme tuo hinnankorotus on suoranaista maantierosvousta, mutta r • mr. Johnstönin protestien sjihteen me sittenkin sanomme, että parempi " olisi, ettei hän tulisi meille lyömään nyrkkiä pöytähän sillä, Canada ei i ole vielä, eikä todennäköisesti tulekaan Yhdysvaltain 49. valtioksi. Sitäpaitsi mr. Johnston protestoi kokonaan väärään suuntaan. Pantakoon tässä yhteydessä mieleen, että mr. Johnston ei "vain" lyö nyrkkiä pöytään, vaan uhkailee rangaista Canadaa siinä tapaukin sessa> ellei Washingtonin määräyksiin alistuta. On annettu ymmär-tää, että ellei Canadan sanomalehtipaperin hintaa alenneta, niin Yhdys, i vallat voi ostaa parinsa muualta. Toisena "valttina" on vilautettu ti jo sitäkin, että Canadalle ei anneta yhdysvaltalaisia solatilauksia^^^—^ f joiden tähänkin mennessä sanotaan olevan melko paljon vielä pelkkinä ) lupauksina. Tässä Yhdysvaltain hyökkäävä imperialismi kä):ttää Ca- 4 nadaa vastaan samanlaisia uhkailun aseita, mitä se käyttää marshalloi- •* duissa Euroopan imaissal Mutta mitähän sanoisi Yhdysvaltain Halli- *' tus, jos Canadan joku vastuunalainen viranomainen julistaisi, että Yh- * dysvallat ei saa ostaa lainkaan sanomalehtipaperia Canadasta ellei se f' laske Canadaan tuotettavien autojen, maatalouskoneiden ja muiden ^; valmisteiden hintoja? J; Asian irvokkuus ja vakavuus on sitäkin suurempi kun muistetaan, f, että YHDYSVALTALAINEN PÄÄOMA VIE RATKAISEVAA «' OSAA CANADAN PAPERITEOLLISUUDESSA. Tosiasiassa Ga- » nadassa ei nosteta lainkaan sanomalehtipaperin hintaa ilman yhdys- «1 valtalait pääoman suostumusta ja myötävaikutusta. Tämä johtuu 1; siitä tosisiasta, että aina siitä lähtien (v. 1803) jolloin amerikkalaiset IJ kansalaiset perustivat ensimmäisen paperitehtaan Ala-Canadaan(Que-lJ beciin), Yhdysvaltain pääoma on vienyt ratkaisevaa osuutta tällä tu<^ ^jtantoalalla Canadassa. Muistakaamme vain, että Spruce Fall-yhtiö *' on New York Timesin kontrollissa samalla kun Chicago Tribunella on: täällä "oma" paperitehtaahsa jne. Jos Yhdysvaltain '!talousvakauttaja" haluaa pitää nuhdesaarnoja hinnankorottajille, niin silloin on aivan turha tulla rajan tälle puolen. Parempi olisi että hän tukistaisi niitä, amerikkalaisia suuren rahan miehiä, jotka yhdessä canadalaisten paperiteollisuusporvarien kanssa ovat canadalaisen sanomalehtipaperin hintaa keinottelumielessä niin" tavattoman paljon korottaneet! • -Mutta kun mr. Johnston tulee rajan tälle puolen Ottawan hallitus-herroille lakia lukemaan, niin hänen tarkoituksenaan taitaa ollakin jo. vkin muu kuin vaatia sanomalehtipaperin hinnan yleistä alentamista. Itänen pyrkimyksenään taitaa olla se, että saataisiin ranadalaisten veronmaksajain ja kuluttajain taskusta kiskotuksi entistä suurempia ' voittoja yhdysvaltalaisille sijoittajille — joko hallituksen tukirahojen muodossa tai muuten. Millään muulla tavalla el oikein voida ymmärtää sitä, että ulkomaan "talousvakauttaja" tulee uhkauksilleen ja ulti-maattumineen Ottawaan vaatimaan paperihinnan alentamista, vaikka hänen tosiasiassa pitäisi esittää tämän vaatimuksensa ensikädessä Wall Streetin rahakuninkaille. Aniharvoin sattuu, että me voimme liittyä sellaisiin torylehtiin, kuin onesim. Globe and ^Mail, «mutta tässä asiassa olemme sen kanssa ehdottomasti sitä mieltä, että puheet Canadan itsenäisyyden kuolemisesta ovat kaikesta huolimatta "suuresti liioiteltuja", sillä Canada ei die vielä Yhdysvaltain 49. valtio, eikä todennäköisesti tulekaan omas-tavapaasta tahdostaan sellaiseksi "torppariksi". Olympialaismatkan järjestäminen Eräs portarthurilainen lukija esittää yksitysikirjeessään protestin • sen johdosta, kun Vapaus-kustannusliikkeen yhteydessä toimiva mat- " kailutoimisto on mainostanut Ruotsin Amerikan Linjan laivan "Grips- ^ holmin" olympialaismatkaa ja kysyy toimitukselta, että onko tarkol? ; tus "vietellä" maanmlehiämme käyttämään pikkurah*ansa huvimatkaan t siinä tarkoituksessa; että he voisivat mennä "puristamaan Suomen val- •: koisten käsiä". Tässä yhteydessä haluamme erikoisesti korostaa, että Vapauden ; matkallullikkeen tarkoitus ei ole vietellä ketään minnekään. Kysymys ^ siitä, että haluavatko jotkut maanmiehemme mennä Suomeen olympia-r r laiskisojen aikana tai joskus muulloin, on jokaisen maanmiehemme YKSITYISASIA, mihin me emme halua mitenkään sekaantua. Me . EMME kOSKA.\N KEHOITÄ «KETÄÄN MENEMÄÄN SUO- ; MEEN SEN PABMMIN OLYMPLALAISTEN AIKANA KUIN : MUULLpINKA.4N, EMMEKÄ LIIOIN KIELLÄ KETÄÄN; l' Mutta me tiedämme kenenkään sanomatta -r- ja tosiasiat ovat hy- ! vin itsepintaisia -— että suuri määrä maanmiehistämme ja naisistamme l aikoo yhdistää kauan unelmoimansa Suomi-matkan ensi vuonna pldet-tävimolympialabiin. Meikäläisillä Ihmisillä el ole varallisuutta vle- <•" railla vanhassa kotimaassa omaisten luona muuta kuin korkeintaan ? t yhden kerran. Jotkut "onnen myyrät" voivat tehdä parikin matkaa, f mutta paljon on meissä sellaisiakin, jotka emme voi koskaan enää talvi lustella syntymämaamme kamaralla. JA VIELÄ HARVEMMILLA MEISTÄ, NILN URHEILUIHMISIÄ KUIN OLEMMEKIN, ON : TILAISUUS PÄÄSTÄ OLYMPIAKISOJA SEURA.\MA'.'VN. El siis l ^ ole lainkaan ihme jos lukuisat maanmiehemme ovatkin yhdistäneet *\ nämä kakslselkkaa toisiinsa ja suunnitelleet Suomlmatkaa olympia- * laiskisojen aikana. . « I Näille maahmiehillemme, jotka omasta tahdostaan ja oman har- Ki -kintansa mukaisesti ovat päättäneet ensi vuonna matkustaa Suomeen, SI Vapauden matkalluiilke tarjoaa palvelustaan ja suosittelee edullisena i l "kauppana" "Gripshblmln" ölymplalaismatkaa, mikä tehdään tältä ';__inantereelta suoraan Suomeen. Mitään muuta tässä asiassa el ole, 7*~i)aitsi se, että Vapauden matkailuliike voi tarjota asiakkailleen aivan SYNTYMÄPÄIVIÄ Hilja LebUsaail. Kapuskasing, Ont. täyttää 50 vuotta kesäkuun 18 pnä. Onnittelumme! Mitä muut sanovat JiVAKKA KANTENSA HAKEE" Niitä äuomalaiisa fasisteja. Jotka taistelivat Hitlerin armeijassa toisessa maailmansodassa, värvätään parhaillaan palvelemaan Yhdysvaltain ase- JouJMlssa Koreassa. Itsestään selvää on. että sosialidemokratian oikeistojohtajat ottavat osaa tähän värväykseen. Varmalta taholta tiedoltetaan, että lentovoimlin halutuille rekryyteille on annettu 100.000. markkaa Ja lupaus 150.000 markan kuukausipalkasta. Hman muuta on selvää, että rekryytit seulotaan tarkasti. Mitään poliittisesti epäiltäviä lentäjiä el tietenkään haluta. Kelpoisuuden ehtona on fasistinen menneisyys . ; ,—Työmies-; Eteenpäin. SODAN TUHLAUSTA Aivan äskettäin sanoi kenraali Bradley, että yhden panssaridivisioonan varustaminen maksaa 500 miljoonaa dollaria Ja että sellaisia divisioonia tarvitaan yksistään Euroopan uudessa sodassa alnkin 50: Näillä rahoilla voisi rakentaa 3,5 miljoonaa 1 perheen taloa; Jolloin saisi asunnon n . l5 miljoonaa ihmistä. Yhden lentokoneiden emälaivan rakentamiseen tarvittavilla varoilla voisi kustantaa opetuksen Ja ylläpidon vuodeksi 100,000 opiskelijalle Jossakin korkeakoulussa. Nämä numerot puhuvat itse puolestaan. — Anna Nevalainen Suomen naisten rauhankokoukesssa Helsingissä, toukok. 20 pnä. Tavaranvaihto Neuvostoliiton kanssa elintärkeä Suomen kansantaloudelle Sähkötyöläisten unio kannattaa rauhansopimusta Peterboro. Täällä pidetty sähkö-työläisten union neljännesvuosittain pidettävä piirineuvoston kokous, johon osarllistul 150 edustajaa, edustaen 27,- 000 työläistä, asettui kannattamaan valtakuntien välisten riitakysymysten rauhallista ratkaisua. Tässä mielessä kokous yhtyi vaatimukseen, että viiden suurvallan tulee ryhtyä neuvottelemaan rauhansopimuksesta. Yhtenä pääkysymyksenä kokoukr sessa oli vielä Järjestymättömien työläisten Järjestäminen. Edustajain tehtäväksi annettiin huolehtia osastoissaan, että Järjestämisryntäys suoritetaan tehokkaasti. Järjestämistyön johtdja Ross Russell sanoi, etbi viimeksi pidetyn kokouksen Jälkeen on saatu 1,600 uutta Jäsentä. Sen 11-' saksi on Järjestetty yksi uusi työpaikka. Jossa on 400 työläistä. Joiden työehtosopimuksesta parhaillaan neuvotellaan. Kokous tuomitsi Jyrkästi suurllik-. keiden volttoilun. /Siellä osoitettiin, että elinkustannusindeksi nousi tammikuun Ja huhtikuun välisenä aikana 10.7 pistettä. Joten se oli huhtikuussa 81.8 pistettä. TOmä toteaa, että 'hal-lltxis Ja sum-blsnes asettaa, kaiken kuorman työläisten harteille. Parhain vastaus hallituksen Ja suurbisneksen työväen etujen vastaiseen politiikkaan on kaikkien työläisten vetäminen unlon Jäsenyyteen, Julisti kokous. Tri Endicottin puhetilaisuus Torontossa 21 pnä Toronto. — Ulkollmakokous pide- . tään kesäkann 21 pnä Qneens-puistossa Torontossa, alkaen kello 8 Ulalla. Tämän kokouksen on järjestänyt Canadan Ranhankongressi Ja tulee siinä pääpuhujana olemaan tri James Endicott. Ilelsinki. (VSJ — Pä5mlnii.teri Urho Kekkonen esitelmöi Neuvostoliittoinstituutin Järjestämässä t i laisuudessa Helsingin Yliopistossa-toukok. 23 pnä aiheesta Suomen Ja Neuvostoliiton : kaapjKisahteiden kehlty.H lausuen tällöin mm. seuraavaa: ' ^ I "Jo pelkkä silmäys^ karttaan riittää osoittamaan, että Suomen Ja Neuvostoliiton maantieteelliset .tekijät ovat suotuisat kaupan vaihdon kehitykselle. Näiden maiden naapuruusasema tekee kuljetukset lyhyiksi Ja verrattain nopeiksi. Lisäksi on todettava, että Neuvostoliito.ssa on verrattoman runsaasti sellaisia elmtärkeitä tarvikkeita, Joita Suomi tarvitsee Ja Jotka se on pystynyt ja py.styy maksamaan aikaisemmin pääasiassa puunjalostusteollisuuden tuotteilla, njrttemmin suurelta osalta muunkin teollisuutensa työllä. Voidaankin sanoa, että molempien maiden taloudet Ja tuotantokoneistot pystyvät kimipaakiri osapuolta hyödyttävällä tavalla täydentämään toisiaan." Senjlilkeen pääministeri loi mielenr kuntoisen • katsauksen maamme ja Neuvostoliiton väliseen kaupanvaih-toon sodan jälkeiseltä kaudelta. Esityksestä ilmeni, että. vaihto on jatkuvasti laajentunut lukuunottamatta viime vuoden tilapäistä häiriötä. . Jatkaessaan esitystänä pääminisleri mainitsi mm.: "Viisivuotissopimus edellyttää Suomen viennin asteettaista laajenemista 230 miij. ruplasta eli n. 13 miljardista markasta v. 1951 320 mllj. ruplaan eli n. 18 mlljaardiin mark. v. 1955. Konepajateollisuuden tuotteiden — laivojen ja koneiden — suhteellinen osuus viennistä nousee prosenteissa laskettuna 40 prosentista v. 1951 yli 70 prosenttiin viisivuotissopimuksen viimeisenä vuonna. Suomen Neuvostoliitosta tapahtuva tuonti on vuositr tain arvioitu 80—'100 mllj. ruplaa vientiä pienemmäksi ja erotus on tarkoitus peittää vuosittain Suomen^ Neuvostoliiton ja kolmansien -maiden kesken vuonna 1949 tehtyjen sopimusten avulla. Näiden sopimusten nojalla Suomi viennillään Neuvostoliittoon voi maksaa taloudelleen tärkeiden tavaroiden tuonnin kolmansista maista. Viisivuotissopimuksen edellyttämät konepajateollisuuden;.,toimitukset vastaavat huomattavalta , osalta sitä supistusta,mikä tapahtuu sotakorvaustoimituksissa. .Tämä merkitsee toisaalta sitä, että sopimultsen asettaman ioimitusoh- Jelman toteuttaminen antaa työtä niille 7—10.000 iyöntekijäUe, jotka mijuten olisi sijoitettava muihin töihin. 'Metalliteollisuutemme kannalta viisivuotissopimuksen vlentiohjelma näin ollen on tyydytystä herättävä. Puulaivateollisuuden kapasiteetista viisivuotissopimuk.sen toimi-tusohjelma täyttää noin 60 pros. ja turvaa täten viideksi vuodeksi työtä tämän kapasiteetin vaatimalle 2,700 miehen työvoimalie.^ PuutaloteoUisuutemme tnotan-tannosta on sodan jälkeen vuosittain yli 80 pros. mennyt Neuvostoliittoon. Viisivuotissopimus takaa näiden toimitusten jatkumisen varmentaen samalla työtä tälle teollisuudenhaaralle, jonka palveluksessa on noin 5,000 työntekijää. Raaka-aineena tullaan toimitettaviin talolhm käyttämään sahatavaraa kaikkiaan n. 300,000 std. " Tuontlpuolella sopimus edellyttää tuontlmme nousua 150 milj. ruplasta V. 1951 220 mllj. ruplaan v. 1955 eli n. 9 miljardista markasta n. 13 m i l jardiin markkaan. Osittain on tuonti Jätetty tarkemmin erittelemättä sovittavaksi kalenterivuosittain Suomen tuontitarpeita silmällä pitäen. Se tuonnin osa, joka on määrältään Pääministeri Urho Kekkosen Helsingin Yliopistossa pitämästä Neuvostoliiton ja Suomen kauppasuhteiden kehitystä käsittelevästä esitelmästä Joka munalta ostettuna olisi siloistenkin hintojeh mnkaaii Vaatl-nnt yajiaita pääasiassa määritelty. lEäsittää sellaiset Suomelle elintärkeätvtuotteei^i Kuin viljan, väkire^ut, väkl|annoitt^et|' naftatuot-teet Ja teräksen. - ': Jos ; aiicastelemme tuontiohjelmaa kansantaloutemme .kokonaistarpeen kannalta, 'voimme todeta, että > tarpeemme sen turvin tulevat monien muidenkin tärkeiden ::itatvikkeiden kuin viljan osalta suurelta osalta, tyydytetyiksi. Tämä i«>?kee esim; sokeria. Jota aluksi tulee n. 40 pros. vuositarpeesta. mutta vuodesta 1952 lähtien noin 70 -pros., sekärväkirehu- Ja Ja väkilannoitteita. Nestemäisten, polttoaineiden, lähinnä bensiinin, va-lopetroolln, moottoripetroolin ja kaa-suöljyn tuonti tulee olemaan sopimuksen alkuvuosina noin 40 pros. tuontitarpeestamme mutta nousee loppua kohden. Esimerkkinä siltä, kuinka tärkeä Neuvostoliiton kauppamme on nimenomaan valuuttapollittisestl; voidaan^ mainita, että viitenä sodanjälkeisenä vuotena olemme saaneet Neuvostoliitosta leipäviljaa lähes 800,000 tonnia. dollareita, yU 70—75 milj. dollaria. !:; Nyt ^ tämän tuonti / melkein: kokonaan on voitu maksaa pnntalotoi-mituksilla. i , yiisivuotlssopimuksen nojalla me tiedämme läliivuosina saavamme u - selden .meille elintärkeiden massatavaroiden tummin suurelta osalta maksetuksi metalllteollisiy^temme Ja puutaloteollisuutemme viennillä tarvitsematta varata siihen punta- tai dollarivaluuttaa. Toiselta puolen Neuvostoliittoon: menevä metalliteol-lisinistuotteiden enempää kuin puutalojenkaan vienti ei vähennä va-luutansaantia muualta. Sodanjälkeisen kauppavaihdon l i sääntymisen kautta tavManvaihtom-me » Neuvostoliiton kanssa varsinkin viisivuotissopimuksen tultua- solmituksi on saatettu kiinteälle pohjalle Ja samalla siihen suuruusluokkaan. Jota molempien maiden välisen kauppa-vaiiii^ on luontoiset ; mahdollisuudet edellyttävät. Lisäksi on huomattava, että nyt ensimmäistä vuottaan toteutettavana oleva 'Viisivuotissopimus on tarkoitettu tavaranvaihdon minl-rniobjelmaksi, jota molemmat sopimuspuolet pyrkivät laajenta- : maan myöhemmin tehtävillä^ Usä-sopimuicsllla. Näin ollen ei ole ainoastaan luotu perusta tavaranvaihdon Jatkumiselle, vaan jmyös: avattu mahdollisuus Ja ilmaistu^ molempien maiden aikomus edelleen laajentaa taloudellista kanssakäymistä molemminpuolisten etujen Ja niiden kunnioittamisen pohjalla. Viisivuotissopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä oli minulla tilaisuus todeta, millä positiivisella mielenkiinnolla Neuvostoliiton poliittiset Ja kaupalliset Johtajat suhtautuivat Suomen Ja Neuvostoliiton kaupankäynnin InaJpntflTPisePT^, ^•'»nmmp talouden kannalta on tärkeää, että me omalta osaltamme käytämme kaikki , mahdollisuudet Suomen Ja 'Neuvostoliiton välisen kaupan kehittämiseen. Tämä on tähdellistä myös siltä syystä, että se on maittemme välillä solmitun ystävyys- Ja avunantosopimuksen käytännöllistä toteuttamista. • • • - SITÄ: /a. Neuvostoliiton metsätyöläisten työn nopea koneistaminen Neuvostoliitossa on enemmän kuin Kirj. s . Vasiljev kolmannes ma*ailman metsävaroista. Kauko-Idän. Siperian, iEuroopanpuo-leisen Pohjolan ja maan monien'muiden alueiden metsärikkaudet käsittivät satojen miljoonien hehtaarien a-lan. Sosialistinen valtio ikäyttää suunnitelmallisesti , näitä lukemattomia "vihreän kullan" varoja teollisuuden Ja maatalouden kelhlttämlseen, kansan eduksi. .: Neuvostoliitto rakentaa maaliman suurimpia vesivoimalaitoksia, kastelu- ja lalvakanavla, tehtaita, kouluja Ja kulttuuripalatseja. Niin kaupungeissa kuin maaseudullakin on käynnissä laajasuuntalnen rakennustyö. Maan puutavaran tarve lisääntyy vuosi vuodelta. : Siksi •. neuvostphalUtus V kllnmttää metakäteouisuuteen^ erikoisen suurta huomiota. Jo ennen sotaa 'Neuvostoliiton metsäteollisuudelle oli luotu laaja teknillinen pohja. . Sodanjälkeisessä ivlisivuotlssuunni-telmassa viitoitettiin vielä laajempi metsänhakkuden koneistaminen. Ja aietsänhakkuiden ja metsäteollisuuden muuttaminen korkeasti kehittyneeksi teollisuusalaksi. Valtion suim\ittelukomitean Ja t i lastollisen keskushallinnon tiedonanto iodanjälkeifen viisivuotissuunnitelman täyttämisen tuloksista osoittaa, että tehtävät koneitten toimittamisesta metsäteollisuudelle on täytetty ylittäen. , IMetsänhaikkulden koneistaminen on Neuvostoliitossa kehitetty erikoisen laajaksi. Tärkeimmillä alueilla, esim. Uraalilla metsätyömaat on kytketty valtion keskus-säihköverkostoon. S i ten voidaan sähköistää kalkki raskaat työvaiheet —' kaato-, juon taus, lastaus Ja kuljetus, toisin sanoen suorittaa kaiikkien metsätyövalheiden kompleksi-koneistaminen. • Kaikki etäiset metsätyölohkot saavat sähkövoimaa siirrettävistä voinja-laitoksista. Jotka on tavallisesti asennettu erikoisautoihin, kapearaide-rautateiden vaunuihhi tai traktoreille. Siirrettävien sähkölaitosten teho vaihtelee, riippuen siitä millaisia säh-kölaitteta ne käyttävät. . Nämä voimalaitokset ovat helposti siirrettäviä ja taloudellisia. Järjestämällä tällaisten laitosten massatuotatmon neuvostovaltio on turvaimut työvaiheiden laajan sähköistämisen metsätöissä. Säh&ö on helpottanut metsätyölälsen työtä Ja tehnyt sen tuottavammaksi. Vielä 15 vuotta sitten metsä työläinen heilutteli kirvestä. Joka- tahi kat-kosahaa: Nyt hänen käytettävänään on neuvostoliittolainen tehokas sähkö-saha. Se on mainio työkalu: kevyt, kätevä Ja tuottoisa. ;NeuvostoliIttolai-nen sähkösaha "TSNnME-k-5" painaa esim. vain 9,5 kiloa, kun taas vastaavanlaiset amerikkalaiset sahat painavat yli 20 kiloa. Monet'Neuvostoliiton metsätyöläiset ovat näillä sahoilla saavuttaneet erittäin suuria tuloksia. Niinpä esim. .tunnettu sähkö-sahaaja Pjotr Korobelnlkov kaataa päivittäin ryhmineen ;500—450 kuutiometriä puutavaraa ylittäen huomattavasti tehtävänsä. Mainitussa ryhmässä puiden kaato, niiden karsiminen, ja katkominen on koneistettu täydellisesti. Metsätyölälsen tehtäväksi Jää vain koneiden hoitaminen. (Puutavaran ajo ja Juontaiis on Neuvostoliitossa niinikään laajalti koneistettua. Juon taus. Joka on raskaimpia vaiheita, on aina vaatinut suuren määrän xuumiilllsesti voimakkaita työläisiä. Neuvostomaassa tuon työn tekevät koneet — sähikövinttiu*It Ja traktorit. Neuvostoliiton teollisuus tuottaa mainiolta koneita — Juontaustrakto-relta "KT-12", joUalsla el ole tunnettu vielä maailman; traktoriteollisuuden historiassa: Juontaustraktorelssa on kalkki tarvittavat laitteet puutavaran koneellista ajoa varten. Niinmuodoin se vapauttaa metsätyöläiset täydellisesti raskaasta lihastyöstä. Yhden matkan aikana traktori voi kuljettaa 5—«: kuutiometriä- puutavaraa Ja 8- tuntisen työpäivän aikana 50 ikuutio-' metriä kilometrin päähän. Monet stahanovilaiset kuljettavat vielä enemmän. Niinpä /Tomskln alueella Timu-Järven metsätyömaan trakto-rlnkuljettaja Jeromln ajaa päivittäin. 90—115 kuutiometriä. Sellaisia ^esimerkkejä on- satoja; • Traktori "KT- 12" on erittäin hyväkulkuinen kerrassaan tiett<^m|äsä*palkoissa. Se toimii pilkkeillä Ja dn niinmuodon hyvlnta-loudelllnen. Kone toimii yhtä hyvin talvella Ja kesälläV varhain keväällä Ja m y ö h ä ä n ' s i j i k s y i f ä ! ' ' ' Neuvostoliiton metsäteollisuudessa käytetään Juontaustraktorelden lisäksi myös suuritehoisia kotimaisia- traktoreita "S-80" Ja '"S-65"^jn. Kymmen net tuhannet tällaiset traktorit ovat korvanneet hevosajon Ja helpottaneet työläisten työtä. Metsätöissä käsitetään laajalti neuvostoliittolaista sähkövlntturla "TL- 3". Sitä ei käytetä yksinomaan juon-- tauksessa, vaan monissa muissakin töissä: tukkien hinaamisessa kuor-mauspalkalle. niiden lastaamisessa rautatlevaxmuihin, vaunujen purkamisessa, tukkien nostamisessa vedestä, niiden lauttaamlsessa, kuljettamisessa varatoihin y.m. 'Neuvotolllton metsäteollisuudessa on koneistettu runsaasti muutkin työvaiheet mm. lastaiis- Ja lauttaus. Metsätyöläisten työ on tehty helpommaksi, se~: on koneistettu Ja on muuttumassa erääksi teollisuustyön muodok- ' -TATj OMA ON smjs Hyvin puhelias nainen awj nimiinsä onkivan mläien noi: "Etkö sinä edes Y&9^\ Iäisesi suuri mies voisi tdiä kin kuin raakamalsesU nvnJl kaloja." "Olette ehkä oikeassa" t l klmles, "mutta jos t ä i 4 ^ pitänyt fiuunia kiinni, n ä jj olisi tapahtunut mitään pasj T I E D E ARVOSSJI Sataa kuin saavista •Meteorologian professoria! dössä ulos, jolloin'paivdnstjta telee häntä, huudahtamalh:' — Mutta herra prpfesson,a ki unohtako sateensuojaaiinfi •-T..^. Lähden Ilman, oien vaksi ennustanut kiricasta paistetta enka tietysu'sen voi ottaa sateensuojaa amij^ MUUTTUVAISinJS "Aika muuttaa ihmiset, pariin vuoteen nähnyt jotj tapahtua, että tuskin tuntee j "Vuoteen Minä sanon, «uj riittää nykyään muuttamaai sen kokonaan. Näkisitpl rjij minun rouvani ennen kiitsa^j pukeutumista ja seri jälkeea* si. Neuvostoliitossa suoritetaan 80 % kaadoista, Juontauksesta, ajoista ja kuormauksesta koneellisesti. Komp-leksikonelstamlnen on muuttanut pe- Työtapaturmat Onta.j riossa sitten 1915 Toronto. — Sen jälkeen kua» men's Compensation Board i mlntansa Ontarion ma lautakunta maksanut työtapa Johdosta tähän päivään i 300 miljoonaa dollaria, loppuun mennessä on lautaiiä| sitellyt yli kolme miljoonaa, tomuustapausta, sanotaan nan äskeisessä tiedonannosa' rlnpohjalsestl metsätöiden hbj nologiaa. Otetaan käytäntöalf työmenetelmä aivan kuin kausiluontoisuus katoaa jaäji rytmllllsesti koko vuoden 1 työhön . . Helpotettuaan metJ työntekijäin työtä laaja nen oh tmvannut heille mjii tulojen lisääntymisen työ on palkattu astettaisesti II urakkajärjestelman mukaan:! sesta-suunnitelman yllttävästiil tista he saavat palkan korotttajj ka-aste£kon.mukaan. Täiiäncl lä lisättävä palvelusvuosilisä, i not hyvästä työstä ja valtioni mat palkalliset lomat. iMona työläiset ansaitsevat »-5 ruplaar j a . enemmänkin, sähkösahaaja D. Gubakoy metsätyömaalla Siperiassa viime vuonna keskimäärin ruplaa kuukaudessa, eli kertaa enemmän kuin silloin! oli heilutellut kirvestä ja Sähkösahaaja Voinov metsätyömaalla Sahalinin ansaitsee yli 4 tuhatta ruplaa 1 Mainitun metsätyömaan esimies Ivan Kulinits ansaitsi^ tämän vuoden tammikuussa t laa; Mozhkinin metsätyömaani kuljettaja D. Vätshininin kausiansiot ovat viimeisten vuoden aikana olleet yli koto*.' ta. Kun tällöin otetaan pttä vähittäishintoja on aikana alennettu neljästi, nSn^ hinhiin, ikuten muidenkin Na ton työtätekevien reaalipattb» hoimut tuntuvasti. PÄIVÄN PAKINA Mitä filastot kertovat yhtä hyvän palveluksen kuin mikä tahansa muu liike j'a niinmuodoin täkäläiset maanmiehenrme ja -naisemme voivat luottamuksella kääntyä Vapauden matkailuliikkeen puoleen ja siten kannattaa myös omaa yhteistä liikettään. Mitä taas tulee "Suomen valkoisten tervehtimiseen", niin muistaa tulee, että täkäläisillä maanmiehillämme (huolimatta siitä mihin ryhmiin he täällä lukeutuvat) on Suomessa poliittisesti puhuen monenlaisia siteitä,-mutta plUäasiassa kuitenkin tygväenmielisiä yhteyksiä —- sillä juuri työläisten ja talonpoikain piireistähän me olemme lähtöisin, ja muistaa tulee, että noin toinen puoli koko Suomen aikuisesta väestöstä äänestää järjestelmällisesti työväenpuolueitten ehdokkaiden puti-lesta. Tästä näkyy, että "punaisia'' ja ''vaaleanpunaisia'/tervehditä2ta täältä mentäessä paljon useammin kuin ketään muita. Ja mikäli>öh puhe varsinaisista olympialaisista^ niin liian aikaista on niitäkään vielä tuomita (tai ylistää) mutta mahdollistä oh, ja kaikki rehelliset ur- ' heiluihmiset sitä toivovat, että Helsingin kisoista tulee SUURET RAUHAN OLYMPIAJ^AISET. Ja jos tämä toive toteutuu, niin onkoi silloin mitään väärin, jos tuettaisiin ja kannatettaisiin sellaisi^R.AUHAN .^.OLyMPIALAISIA?,- ' „• _ ,v' Mehaluammie siis korostaa seuraavaa: V'.\P.\US EI KE^ HOITA EIKÄ'KIELLÄ KETÄÄN OLYMPIALAISIIX MENEMÄSTÄ. MUTT.\ KEN TAHANS.\ ÖX P.ÄÄrr.ÄNYT SUOMESSA KÄYl)ÄOLY^rPIALAlSTEN AI KANAj HEHJLE ME S A N O M M E : OSTAKAA MATK.\LIPPUNJ«IE V A P A U D E N M.^TKAILUTOI M ISTOSTA JA ^UTeiÄ EDUIXISEMIPANA M A T K A N A SU0SITTELEM>IE SITÄ MIKÄ T E H D . U N T Ä L T Ä M . \ N T E R E E L T A SUÖ- R . \ A N SUOMEEN. Liittovaltion työministeriön kustan-nuksella Julkaistaan "Labour Ga-zette"- nimistä kuukausijulkaisua. Jossa on erilaatuisia virallisia tietoja työväestöä koskevista asioista. Koska satuimme silmäilemään tiistaina saapunutta toukokuun numeroa niin lienee asiallista mainita joistakin huom i o i s t a . - • Mikäli mttovaltion tUastolllsen toimiston keräämiin tietoihin voidaan luottaa on tehdastuotannossa työskentelevien työläisten työviikon keski-määrälnerl pituus lyhentynyt vuodessa (helmikuusta 1945 tämän vuoden helmikuuhun mennesisä) kahdella" Ja puoleil8f tunnilla, ollen nyt (vUine helmikuussa) kesklznäärln 42J timtla. Se todistaa varsin . vaatlnoattomalla tavalla, että imioihln Icannattaa kuulua. Mikäli tämän maan tehdastyöläisten keskimääräiset tuntipalkat ovat kysymyksessäi ovat rie kohonneet mainittujen kuuden: vuoden aikana 40.1 sentillä, ollen viimie helmikuussa keskhnäärln 110.2 senttiä. Keskimääräiset viikkoanslot kohosivat mainittuna aikana 31.83 dollarista 47.28 doll a r i i n , ; " , • Olimme utelias luyaltsemaan miten suuri tämä keskimääräisten vUkkoan-sioiden lisääntyminen on ollut prosenteissa Ja havaitsimme pikaisen laskutoimituksen perusteella, että viikko-ansiot ovat kohonneet keskimäärin lähes 52 prosentilla. ' ' Kun sitten kääaslmnie lehteä nlto havaitsimme elinkus:annuslndeksiä koskevasta taulukosta valmiiksi laskettuna, että keskimääräiset elinkus-taimukset ovat samana aikana kohonneet 73.8 prosentilla — siis 21.8 prosenttia enemmän kuin keskimääräiset viikkoanslot. Mikä todistaa työläisten Jääneen pahasti perään mikäli on kysymyksessä palkkain korottaminen kohonneiden ellnkustaimusten Johdosta. Työläisten palkat ovat siten varsin pahasti kuopassa verrattuna niihin palkkoihin. Jotka maksettiin helmikuussa 1945. Siitä syystä onkin nyt päiväjärjestyksessä yleinen palkkojen korottamisryntäys. Kun tarkastamme näitä tllastoija 'maakunnittain niin saamme havaita. ,että tehdastyöläisten työviikon keski-määräizten pituus oli, lyhin British Columbian maakunnassa, keskimää-rfii 38.1 tuntia viikossa. Väärinkäsitysten välttämiseksi oh tässä todettava, etät kysymyksessä eV ole työehtosopimuksissa määritelty työviikon pituus vaan se todellinen tuntimäärä. Jonka työläiset ovat olleet työssä viime helmikuussa. Ontariossa oli tämä keskimäärä 423 tuntia. Quebecissa 44.7 tuntia Ja New Brunswicklssa 45.4 tuhtia.'//' . • Keskimääräiset tuntipalkat olivat korkeinunat luoiuiolUsestikih B. C:n maakunnassa, nhnittäln 132.7 senttiä. Ontarion keskimääräinen tuntipalkka oli 117.4 senttiä, Quebecin 98Jt senttiä Jav alhaisin, 86.2 senttiä, Nova Sco.- tiassa. Suurimpiin kaupunkeihin nähden olivat keskimääräiset tuntipalkat seuraavat: WindsorIssa 144.9 senttiä, Vancouverissa 129.8 senttiä, Hamiltonissa 128.7 senttiä, Torontossa 115.1 senttiä, Winnlpegicsä .104.2 senttiä. Ja Montrealissa 102.8 senttiä. Tämän lehden lukijat ovat varmaankin usein havainneet sen tosiasian ( että Montreal on elinktistannukslin nähden kalkkein kallein Canadan suurkaupungeista Ja se on se yhä edelleenkin. Ei siis pidä paikkaansa se väite, $ttä elinkustannukset kohoavat sitä mukaan kuin palkatkin koska kerran Montrealissa maksrtaan alhal-shnmat palkat Jd:. elinkustannukset ovat kälkk(BUi korkeimmat. Asla oh siten, että palkkataso rllpuu työväestön järjestyneisyydestä ja taisteluvai-miudesta, eikä mistään muusta, . Kun käänsimme sivua tuli vastaamme taulukko. Jossa kerrottiin työläisten keskimääräisistä ansioista eri teol-llsuusaiollla viime helmikuussa. Korkein keskimääräinen vilkkoansio oli paperi- Ja puimiassatehtaiden työläisillä, 55.06 dollaria. Toisella tilalla olivat metallinkaivajat, 54.05 dollaria (kullankaivajilla ainoastaan 5ii)l dollaria) Ja kolmannella tilalla aiitbtyö-lälset. 53.05 dollaria. Kaikkein huonoimmin palkatut"olivat palvelusalojen työläiset s i l l i pesu-, värjäys- Ja puhdistuslaitosten työläisten keskimääräinen viikköansio oli air ifoastalan 26,26 dollaria Ja dollarin Ja kynamenen senttiä paremmat hotelleissa j a ravintoloissa. Mikäli varsinaiset tehdastyöläiset ovat kysymyksessä olivat keskimäärili-set viikkoanslot alhajlsimmat tekstilli-tuotahnossa. nimittäin 2933. dollaria. Työllisyyttä koskeva tilasto osoittaa viime huhtikuussa olleen haUltuksen kiaan 290,276 työtöntä, JoK«i oU naisia. Viime helmikuusal settUn työttömyysvakuutusta 1 kaikkiaan 158,045 henkilöDe; silloin ilmoitettiin työttömiä > määrä 300,046 henkilöksi,! ten, että ainoastaan hiukan* kuin puolet työttömistä " salvat työttömyysvakuutusta,!! distaa vuorostaan. työttömjJ! tusjärjestelmän puutteellisiMl^J Puhuaksemme edelleen vakuutuksesta voidaan todA^ työttömyysvakuutusrahasto^J helmikuussa kaikkiaan iSfsm larin tulot. Joista työnantej^J Iäiset maksoivat 12,216,792j'- liittovaltion hallitus 2.4423äJ Loput tuloista oli sakoista J»' ta. Koska kuukauden ailo»^ settiin työttömUle alnoastaaa^ 313 dollaria, jäi siten käy"* 5J3 mUjoonaa doUaria, joka' vararahastoon, jossa oli ti^^ kuun lopulla kerrassaan ma. miltei 660 nuljoonaa do^f Kuluneiden yhdeksän viio«=, na on tähän rahastoon saa» kaikkiaan 990 miljoonaa, maksettu 33LmilJoonaa doBE»»] pyörelssä luvuissa sanoenj»^ kerääntyneistä varoista tämättä Ja ovat vararat»»*' via tarpeita varten. ' Lopuksi emme malta oD* ta. että kun VV. 1935-39J5 nuksia pidetään > ' « r t a u^ ovat elinkustannukset tcH^ lituksen "Virallisten-tietoja, yli 82 prosentilla, on TaBW pitääkö nämä laskelB]»^ Työläiset välttävät deri olevan tohtoroituja,*»»^ tekisi niin kipeätä, että tuislvat pahemman k»»^ ^öhdostiu:-^;»^'^^!^^ 'm3w& . r . . , . . . , ^ . . '*yö°VlUItyStOtnii8tQJW
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 16, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-06-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510616 |
Description
Title | 1951-06-16-02 |
OCR text | mmsmmm mm Sivu 2 Lauantaina, kesäkuun 16 p. ~ Saturday, June 16,1951 'ii mi lii m imi i m m (UKESTT) Ind Organ of Ffnnisb Canadlans. Es- . tabllsbed Nov. 6. 1917. Authorized 85 secotul class matl tor the Post ' OtOee Department/ Ottawa. Put»^ 'UBbed thrlce veeiOyy 4*^^ursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 £lm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telepbones; Business Office 4<426t. Editori^ Office «•4265. Mana«er B. 0uksl. Editor W. Eklund. Mailing address Box 69. Sudbury. Ontario. Advertlslng rates upon applicatloa Translatlon free of cbarge. . TILAUSHINNAT: Canada^sa: 1 vk, IM 6 kk. 3.75 3 kk. 2 ^ yhdy.4vaUoL3sa: 1 vk. 8J)0 6 kk. 430 Suomeftsa: 1 vk^ 8.50 6 kk. 4.75 '^bäimän^' nyrkki pöytään • Eräässä vvashingtonilaisessa uutistiedossa kerrottiin äskettäin, et- •^'tä Yhdysvaltain hallituksen Taloudellisen vakauttamisorgaanin pää-i 'mies Eric Johnston/mikä sivumennen sanoen on ollut Yhdysvaltain ' kaiippakantarinkin päämiehenä, tulee ensi viikolla Ottawaan lukemaan "lakia ja oikeutta" Canadan kauppaministeri Howelle. x^^i^^ M matkan sanotaan johtuvan siitä kun '' Canadassa nostettiin äskettäin jälleen sanomalehtipaperin hintaa kym-önenellä dollarilla tonnia kohti. «Mr. Johnston ei kuulemma tästä hin- . nankorotuksesta tykkää, ja siksi hän tulee nyt lyömään nyrkkiä pöytään Ottawan ministereille. Tässä meillä on todella irvokas tilanne; Yhdysvaltain hallituk-: sen talou5vakauttaja,'joka ei ole siellä saanut aikaan nniuta kuin hin- • nankorotuksia, tulee ITSENÄISEEN Canadaan antamaan helvettiä V siitä kun kanadalaisen sanomalehtipaperin hintaa korotettiin. Canadan osalta kauppaministeri Howe on selittänyt, että "hänen mielestään ""tämä hinnankorotus on ^'oikeutettu" ja asiallinen. Ja mikäli on puhe T' meistä, tästä vaatimattomasta pikkulehdestämme, niin meidän mie-lestämme tuo hinnankorotus on suoranaista maantierosvousta, mutta r • mr. Johnstönin protestien sjihteen me sittenkin sanomme, että parempi " olisi, ettei hän tulisi meille lyömään nyrkkiä pöytähän sillä, Canada ei i ole vielä, eikä todennäköisesti tulekaan Yhdysvaltain 49. valtioksi. Sitäpaitsi mr. Johnston protestoi kokonaan väärään suuntaan. Pantakoon tässä yhteydessä mieleen, että mr. Johnston ei "vain" lyö nyrkkiä pöytään, vaan uhkailee rangaista Canadaa siinä tapaukin sessa> ellei Washingtonin määräyksiin alistuta. On annettu ymmär-tää, että ellei Canadan sanomalehtipaperin hintaa alenneta, niin Yhdys, i vallat voi ostaa parinsa muualta. Toisena "valttina" on vilautettu ti jo sitäkin, että Canadalle ei anneta yhdysvaltalaisia solatilauksia^^^—^ f joiden tähänkin mennessä sanotaan olevan melko paljon vielä pelkkinä ) lupauksina. Tässä Yhdysvaltain hyökkäävä imperialismi kä):ttää Ca- 4 nadaa vastaan samanlaisia uhkailun aseita, mitä se käyttää marshalloi- •* duissa Euroopan imaissal Mutta mitähän sanoisi Yhdysvaltain Halli- *' tus, jos Canadan joku vastuunalainen viranomainen julistaisi, että Yh- * dysvallat ei saa ostaa lainkaan sanomalehtipaperia Canadasta ellei se f' laske Canadaan tuotettavien autojen, maatalouskoneiden ja muiden ^; valmisteiden hintoja? J; Asian irvokkuus ja vakavuus on sitäkin suurempi kun muistetaan, f, että YHDYSVALTALAINEN PÄÄOMA VIE RATKAISEVAA «' OSAA CANADAN PAPERITEOLLISUUDESSA. Tosiasiassa Ga- » nadassa ei nosteta lainkaan sanomalehtipaperin hintaa ilman yhdys- «1 valtalait pääoman suostumusta ja myötävaikutusta. Tämä johtuu 1; siitä tosisiasta, että aina siitä lähtien (v. 1803) jolloin amerikkalaiset IJ kansalaiset perustivat ensimmäisen paperitehtaan Ala-Canadaan(Que-lJ beciin), Yhdysvaltain pääoma on vienyt ratkaisevaa osuutta tällä tu<^ ^jtantoalalla Canadassa. Muistakaamme vain, että Spruce Fall-yhtiö *' on New York Timesin kontrollissa samalla kun Chicago Tribunella on: täällä "oma" paperitehtaahsa jne. Jos Yhdysvaltain '!talousvakauttaja" haluaa pitää nuhdesaarnoja hinnankorottajille, niin silloin on aivan turha tulla rajan tälle puolen. Parempi olisi että hän tukistaisi niitä, amerikkalaisia suuren rahan miehiä, jotka yhdessä canadalaisten paperiteollisuusporvarien kanssa ovat canadalaisen sanomalehtipaperin hintaa keinottelumielessä niin" tavattoman paljon korottaneet! • -Mutta kun mr. Johnston tulee rajan tälle puolen Ottawan hallitus-herroille lakia lukemaan, niin hänen tarkoituksenaan taitaa ollakin jo. vkin muu kuin vaatia sanomalehtipaperin hinnan yleistä alentamista. Itänen pyrkimyksenään taitaa olla se, että saataisiin ranadalaisten veronmaksajain ja kuluttajain taskusta kiskotuksi entistä suurempia ' voittoja yhdysvaltalaisille sijoittajille — joko hallituksen tukirahojen muodossa tai muuten. Millään muulla tavalla el oikein voida ymmärtää sitä, että ulkomaan "talousvakauttaja" tulee uhkauksilleen ja ulti-maattumineen Ottawaan vaatimaan paperihinnan alentamista, vaikka hänen tosiasiassa pitäisi esittää tämän vaatimuksensa ensikädessä Wall Streetin rahakuninkaille. Aniharvoin sattuu, että me voimme liittyä sellaisiin torylehtiin, kuin onesim. Globe and ^Mail, «mutta tässä asiassa olemme sen kanssa ehdottomasti sitä mieltä, että puheet Canadan itsenäisyyden kuolemisesta ovat kaikesta huolimatta "suuresti liioiteltuja", sillä Canada ei die vielä Yhdysvaltain 49. valtio, eikä todennäköisesti tulekaan omas-tavapaasta tahdostaan sellaiseksi "torppariksi". Olympialaismatkan järjestäminen Eräs portarthurilainen lukija esittää yksitysikirjeessään protestin • sen johdosta, kun Vapaus-kustannusliikkeen yhteydessä toimiva mat- " kailutoimisto on mainostanut Ruotsin Amerikan Linjan laivan "Grips- ^ holmin" olympialaismatkaa ja kysyy toimitukselta, että onko tarkol? ; tus "vietellä" maanmlehiämme käyttämään pikkurah*ansa huvimatkaan t siinä tarkoituksessa; että he voisivat mennä "puristamaan Suomen val- •: koisten käsiä". Tässä yhteydessä haluamme erikoisesti korostaa, että Vapauden ; matkallullikkeen tarkoitus ei ole vietellä ketään minnekään. Kysymys ^ siitä, että haluavatko jotkut maanmiehemme mennä Suomeen olympia-r r laiskisojen aikana tai joskus muulloin, on jokaisen maanmiehemme YKSITYISASIA, mihin me emme halua mitenkään sekaantua. Me . EMME kOSKA.\N KEHOITÄ «KETÄÄN MENEMÄÄN SUO- ; MEEN SEN PABMMIN OLYMPLALAISTEN AIKANA KUIN : MUULLpINKA.4N, EMMEKÄ LIIOIN KIELLÄ KETÄÄN; l' Mutta me tiedämme kenenkään sanomatta -r- ja tosiasiat ovat hy- ! vin itsepintaisia -— että suuri määrä maanmiehistämme ja naisistamme l aikoo yhdistää kauan unelmoimansa Suomi-matkan ensi vuonna pldet-tävimolympialabiin. Meikäläisillä Ihmisillä el ole varallisuutta vle- <•" railla vanhassa kotimaassa omaisten luona muuta kuin korkeintaan ? t yhden kerran. Jotkut "onnen myyrät" voivat tehdä parikin matkaa, f mutta paljon on meissä sellaisiakin, jotka emme voi koskaan enää talvi lustella syntymämaamme kamaralla. JA VIELÄ HARVEMMILLA MEISTÄ, NILN URHEILUIHMISIÄ KUIN OLEMMEKIN, ON : TILAISUUS PÄÄSTÄ OLYMPIAKISOJA SEURA.\MA'.'VN. El siis l ^ ole lainkaan ihme jos lukuisat maanmiehemme ovatkin yhdistäneet *\ nämä kakslselkkaa toisiinsa ja suunnitelleet Suomlmatkaa olympia- * laiskisojen aikana. . « I Näille maahmiehillemme, jotka omasta tahdostaan ja oman har- Ki -kintansa mukaisesti ovat päättäneet ensi vuonna matkustaa Suomeen, SI Vapauden matkalluiilke tarjoaa palvelustaan ja suosittelee edullisena i l "kauppana" "Gripshblmln" ölymplalaismatkaa, mikä tehdään tältä ';__inantereelta suoraan Suomeen. Mitään muuta tässä asiassa el ole, 7*~i)aitsi se, että Vapauden matkailuliike voi tarjota asiakkailleen aivan SYNTYMÄPÄIVIÄ Hilja LebUsaail. Kapuskasing, Ont. täyttää 50 vuotta kesäkuun 18 pnä. Onnittelumme! Mitä muut sanovat JiVAKKA KANTENSA HAKEE" Niitä äuomalaiisa fasisteja. Jotka taistelivat Hitlerin armeijassa toisessa maailmansodassa, värvätään parhaillaan palvelemaan Yhdysvaltain ase- JouJMlssa Koreassa. Itsestään selvää on. että sosialidemokratian oikeistojohtajat ottavat osaa tähän värväykseen. Varmalta taholta tiedoltetaan, että lentovoimlin halutuille rekryyteille on annettu 100.000. markkaa Ja lupaus 150.000 markan kuukausipalkasta. Hman muuta on selvää, että rekryytit seulotaan tarkasti. Mitään poliittisesti epäiltäviä lentäjiä el tietenkään haluta. Kelpoisuuden ehtona on fasistinen menneisyys . ; ,—Työmies-; Eteenpäin. SODAN TUHLAUSTA Aivan äskettäin sanoi kenraali Bradley, että yhden panssaridivisioonan varustaminen maksaa 500 miljoonaa dollaria Ja että sellaisia divisioonia tarvitaan yksistään Euroopan uudessa sodassa alnkin 50: Näillä rahoilla voisi rakentaa 3,5 miljoonaa 1 perheen taloa; Jolloin saisi asunnon n . l5 miljoonaa ihmistä. Yhden lentokoneiden emälaivan rakentamiseen tarvittavilla varoilla voisi kustantaa opetuksen Ja ylläpidon vuodeksi 100,000 opiskelijalle Jossakin korkeakoulussa. Nämä numerot puhuvat itse puolestaan. — Anna Nevalainen Suomen naisten rauhankokoukesssa Helsingissä, toukok. 20 pnä. Tavaranvaihto Neuvostoliiton kanssa elintärkeä Suomen kansantaloudelle Sähkötyöläisten unio kannattaa rauhansopimusta Peterboro. Täällä pidetty sähkö-työläisten union neljännesvuosittain pidettävä piirineuvoston kokous, johon osarllistul 150 edustajaa, edustaen 27,- 000 työläistä, asettui kannattamaan valtakuntien välisten riitakysymysten rauhallista ratkaisua. Tässä mielessä kokous yhtyi vaatimukseen, että viiden suurvallan tulee ryhtyä neuvottelemaan rauhansopimuksesta. Yhtenä pääkysymyksenä kokoukr sessa oli vielä Järjestymättömien työläisten Järjestäminen. Edustajain tehtäväksi annettiin huolehtia osastoissaan, että Järjestämisryntäys suoritetaan tehokkaasti. Järjestämistyön johtdja Ross Russell sanoi, etbi viimeksi pidetyn kokouksen Jälkeen on saatu 1,600 uutta Jäsentä. Sen 11-' saksi on Järjestetty yksi uusi työpaikka. Jossa on 400 työläistä. Joiden työehtosopimuksesta parhaillaan neuvotellaan. Kokous tuomitsi Jyrkästi suurllik-. keiden volttoilun. /Siellä osoitettiin, että elinkustannusindeksi nousi tammikuun Ja huhtikuun välisenä aikana 10.7 pistettä. Joten se oli huhtikuussa 81.8 pistettä. TOmä toteaa, että 'hal-lltxis Ja sum-blsnes asettaa, kaiken kuorman työläisten harteille. Parhain vastaus hallituksen Ja suurbisneksen työväen etujen vastaiseen politiikkaan on kaikkien työläisten vetäminen unlon Jäsenyyteen, Julisti kokous. Tri Endicottin puhetilaisuus Torontossa 21 pnä Toronto. — Ulkollmakokous pide- . tään kesäkann 21 pnä Qneens-puistossa Torontossa, alkaen kello 8 Ulalla. Tämän kokouksen on järjestänyt Canadan Ranhankongressi Ja tulee siinä pääpuhujana olemaan tri James Endicott. Ilelsinki. (VSJ — Pä5mlnii.teri Urho Kekkonen esitelmöi Neuvostoliittoinstituutin Järjestämässä t i laisuudessa Helsingin Yliopistossa-toukok. 23 pnä aiheesta Suomen Ja Neuvostoliiton : kaapjKisahteiden kehlty.H lausuen tällöin mm. seuraavaa: ' ^ I "Jo pelkkä silmäys^ karttaan riittää osoittamaan, että Suomen Ja Neuvostoliiton maantieteelliset .tekijät ovat suotuisat kaupan vaihdon kehitykselle. Näiden maiden naapuruusasema tekee kuljetukset lyhyiksi Ja verrattain nopeiksi. Lisäksi on todettava, että Neuvostoliito.ssa on verrattoman runsaasti sellaisia elmtärkeitä tarvikkeita, Joita Suomi tarvitsee Ja Jotka se on pystynyt ja py.styy maksamaan aikaisemmin pääasiassa puunjalostusteollisuuden tuotteilla, njrttemmin suurelta osalta muunkin teollisuutensa työllä. Voidaankin sanoa, että molempien maiden taloudet Ja tuotantokoneistot pystyvät kimipaakiri osapuolta hyödyttävällä tavalla täydentämään toisiaan." Senjlilkeen pääministeri loi mielenr kuntoisen • katsauksen maamme ja Neuvostoliiton väliseen kaupanvaih-toon sodan jälkeiseltä kaudelta. Esityksestä ilmeni, että. vaihto on jatkuvasti laajentunut lukuunottamatta viime vuoden tilapäistä häiriötä. . Jatkaessaan esitystänä pääminisleri mainitsi mm.: "Viisivuotissopimus edellyttää Suomen viennin asteettaista laajenemista 230 miij. ruplasta eli n. 13 miljardista markasta v. 1951 320 mllj. ruplaan eli n. 18 mlljaardiin mark. v. 1955. Konepajateollisuuden tuotteiden — laivojen ja koneiden — suhteellinen osuus viennistä nousee prosenteissa laskettuna 40 prosentista v. 1951 yli 70 prosenttiin viisivuotissopimuksen viimeisenä vuonna. Suomen Neuvostoliitosta tapahtuva tuonti on vuositr tain arvioitu 80—'100 mllj. ruplaa vientiä pienemmäksi ja erotus on tarkoitus peittää vuosittain Suomen^ Neuvostoliiton ja kolmansien -maiden kesken vuonna 1949 tehtyjen sopimusten avulla. Näiden sopimusten nojalla Suomi viennillään Neuvostoliittoon voi maksaa taloudelleen tärkeiden tavaroiden tuonnin kolmansista maista. Viisivuotissopimuksen edellyttämät konepajateollisuuden;.,toimitukset vastaavat huomattavalta , osalta sitä supistusta,mikä tapahtuu sotakorvaustoimituksissa. .Tämä merkitsee toisaalta sitä, että sopimultsen asettaman ioimitusoh- Jelman toteuttaminen antaa työtä niille 7—10.000 iyöntekijäUe, jotka mijuten olisi sijoitettava muihin töihin. 'Metalliteollisuutemme kannalta viisivuotissopimuksen vlentiohjelma näin ollen on tyydytystä herättävä. Puulaivateollisuuden kapasiteetista viisivuotissopimuk.sen toimi-tusohjelma täyttää noin 60 pros. ja turvaa täten viideksi vuodeksi työtä tämän kapasiteetin vaatimalle 2,700 miehen työvoimalie.^ PuutaloteoUisuutemme tnotan-tannosta on sodan jälkeen vuosittain yli 80 pros. mennyt Neuvostoliittoon. Viisivuotissopimus takaa näiden toimitusten jatkumisen varmentaen samalla työtä tälle teollisuudenhaaralle, jonka palveluksessa on noin 5,000 työntekijää. Raaka-aineena tullaan toimitettaviin talolhm käyttämään sahatavaraa kaikkiaan n. 300,000 std. " Tuontlpuolella sopimus edellyttää tuontlmme nousua 150 milj. ruplasta V. 1951 220 mllj. ruplaan v. 1955 eli n. 9 miljardista markasta n. 13 m i l jardiin markkaan. Osittain on tuonti Jätetty tarkemmin erittelemättä sovittavaksi kalenterivuosittain Suomen tuontitarpeita silmällä pitäen. Se tuonnin osa, joka on määrältään Pääministeri Urho Kekkosen Helsingin Yliopistossa pitämästä Neuvostoliiton ja Suomen kauppasuhteiden kehitystä käsittelevästä esitelmästä Joka munalta ostettuna olisi siloistenkin hintojeh mnkaaii Vaatl-nnt yajiaita pääasiassa määritelty. lEäsittää sellaiset Suomelle elintärkeätvtuotteei^i Kuin viljan, väkire^ut, väkl|annoitt^et|' naftatuot-teet Ja teräksen. - ': Jos ; aiicastelemme tuontiohjelmaa kansantaloutemme .kokonaistarpeen kannalta, 'voimme todeta, että > tarpeemme sen turvin tulevat monien muidenkin tärkeiden ::itatvikkeiden kuin viljan osalta suurelta osalta, tyydytetyiksi. Tämä i«>?kee esim; sokeria. Jota aluksi tulee n. 40 pros. vuositarpeesta. mutta vuodesta 1952 lähtien noin 70 -pros., sekärväkirehu- Ja Ja väkilannoitteita. Nestemäisten, polttoaineiden, lähinnä bensiinin, va-lopetroolln, moottoripetroolin ja kaa-suöljyn tuonti tulee olemaan sopimuksen alkuvuosina noin 40 pros. tuontitarpeestamme mutta nousee loppua kohden. Esimerkkinä siltä, kuinka tärkeä Neuvostoliiton kauppamme on nimenomaan valuuttapollittisestl; voidaan^ mainita, että viitenä sodanjälkeisenä vuotena olemme saaneet Neuvostoliitosta leipäviljaa lähes 800,000 tonnia. dollareita, yU 70—75 milj. dollaria. !:; Nyt ^ tämän tuonti / melkein: kokonaan on voitu maksaa pnntalotoi-mituksilla. i , yiisivuotlssopimuksen nojalla me tiedämme läliivuosina saavamme u - selden .meille elintärkeiden massatavaroiden tummin suurelta osalta maksetuksi metalllteollisiy^temme Ja puutaloteollisuutemme viennillä tarvitsematta varata siihen punta- tai dollarivaluuttaa. Toiselta puolen Neuvostoliittoon: menevä metalliteol-lisinistuotteiden enempää kuin puutalojenkaan vienti ei vähennä va-luutansaantia muualta. Sodanjälkeisen kauppavaihdon l i sääntymisen kautta tavManvaihtom-me » Neuvostoliiton kanssa varsinkin viisivuotissopimuksen tultua- solmituksi on saatettu kiinteälle pohjalle Ja samalla siihen suuruusluokkaan. Jota molempien maiden välisen kauppa-vaiiii^ on luontoiset ; mahdollisuudet edellyttävät. Lisäksi on huomattava, että nyt ensimmäistä vuottaan toteutettavana oleva 'Viisivuotissopimus on tarkoitettu tavaranvaihdon minl-rniobjelmaksi, jota molemmat sopimuspuolet pyrkivät laajenta- : maan myöhemmin tehtävillä^ Usä-sopimuicsllla. Näin ollen ei ole ainoastaan luotu perusta tavaranvaihdon Jatkumiselle, vaan jmyös: avattu mahdollisuus Ja ilmaistu^ molempien maiden aikomus edelleen laajentaa taloudellista kanssakäymistä molemminpuolisten etujen Ja niiden kunnioittamisen pohjalla. Viisivuotissopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä oli minulla tilaisuus todeta, millä positiivisella mielenkiinnolla Neuvostoliiton poliittiset Ja kaupalliset Johtajat suhtautuivat Suomen Ja Neuvostoliiton kaupankäynnin InaJpntflTPisePT^, ^•'»nmmp talouden kannalta on tärkeää, että me omalta osaltamme käytämme kaikki , mahdollisuudet Suomen Ja 'Neuvostoliiton välisen kaupan kehittämiseen. Tämä on tähdellistä myös siltä syystä, että se on maittemme välillä solmitun ystävyys- Ja avunantosopimuksen käytännöllistä toteuttamista. • • • - SITÄ: /a. Neuvostoliiton metsätyöläisten työn nopea koneistaminen Neuvostoliitossa on enemmän kuin Kirj. s . Vasiljev kolmannes ma*ailman metsävaroista. Kauko-Idän. Siperian, iEuroopanpuo-leisen Pohjolan ja maan monien'muiden alueiden metsärikkaudet käsittivät satojen miljoonien hehtaarien a-lan. Sosialistinen valtio ikäyttää suunnitelmallisesti , näitä lukemattomia "vihreän kullan" varoja teollisuuden Ja maatalouden kelhlttämlseen, kansan eduksi. .: Neuvostoliitto rakentaa maaliman suurimpia vesivoimalaitoksia, kastelu- ja lalvakanavla, tehtaita, kouluja Ja kulttuuripalatseja. Niin kaupungeissa kuin maaseudullakin on käynnissä laajasuuntalnen rakennustyö. Maan puutavaran tarve lisääntyy vuosi vuodelta. : Siksi •. neuvostphalUtus V kllnmttää metakäteouisuuteen^ erikoisen suurta huomiota. Jo ennen sotaa 'Neuvostoliiton metsäteollisuudelle oli luotu laaja teknillinen pohja. . Sodanjälkeisessä ivlisivuotlssuunni-telmassa viitoitettiin vielä laajempi metsänhakkuden koneistaminen. Ja aietsänhakkuiden ja metsäteollisuuden muuttaminen korkeasti kehittyneeksi teollisuusalaksi. Valtion suim\ittelukomitean Ja t i lastollisen keskushallinnon tiedonanto iodanjälkeifen viisivuotissuunnitelman täyttämisen tuloksista osoittaa, että tehtävät koneitten toimittamisesta metsäteollisuudelle on täytetty ylittäen. , IMetsänhaikkulden koneistaminen on Neuvostoliitossa kehitetty erikoisen laajaksi. Tärkeimmillä alueilla, esim. Uraalilla metsätyömaat on kytketty valtion keskus-säihköverkostoon. S i ten voidaan sähköistää kalkki raskaat työvaiheet —' kaato-, juon taus, lastaus Ja kuljetus, toisin sanoen suorittaa kaiikkien metsätyövalheiden kompleksi-koneistaminen. • Kaikki etäiset metsätyölohkot saavat sähkövoimaa siirrettävistä voinja-laitoksista. Jotka on tavallisesti asennettu erikoisautoihin, kapearaide-rautateiden vaunuihhi tai traktoreille. Siirrettävien sähkölaitosten teho vaihtelee, riippuen siitä millaisia säh-kölaitteta ne käyttävät. . Nämä voimalaitokset ovat helposti siirrettäviä ja taloudellisia. Järjestämällä tällaisten laitosten massatuotatmon neuvostovaltio on turvaimut työvaiheiden laajan sähköistämisen metsätöissä. Säh&ö on helpottanut metsätyölälsen työtä Ja tehnyt sen tuottavammaksi. Vielä 15 vuotta sitten metsä työläinen heilutteli kirvestä. Joka- tahi kat-kosahaa: Nyt hänen käytettävänään on neuvostoliittolainen tehokas sähkö-saha. Se on mainio työkalu: kevyt, kätevä Ja tuottoisa. ;NeuvostoliIttolai-nen sähkösaha "TSNnME-k-5" painaa esim. vain 9,5 kiloa, kun taas vastaavanlaiset amerikkalaiset sahat painavat yli 20 kiloa. Monet'Neuvostoliiton metsätyöläiset ovat näillä sahoilla saavuttaneet erittäin suuria tuloksia. Niinpä esim. .tunnettu sähkö-sahaaja Pjotr Korobelnlkov kaataa päivittäin ryhmineen ;500—450 kuutiometriä puutavaraa ylittäen huomattavasti tehtävänsä. Mainitussa ryhmässä puiden kaato, niiden karsiminen, ja katkominen on koneistettu täydellisesti. Metsätyölälsen tehtäväksi Jää vain koneiden hoitaminen. (Puutavaran ajo ja Juontaiis on Neuvostoliitossa niinikään laajalti koneistettua. Juon taus. Joka on raskaimpia vaiheita, on aina vaatinut suuren määrän xuumiilllsesti voimakkaita työläisiä. Neuvostomaassa tuon työn tekevät koneet — sähikövinttiu*It Ja traktorit. Neuvostoliiton teollisuus tuottaa mainiolta koneita — Juontaustrakto-relta "KT-12", joUalsla el ole tunnettu vielä maailman; traktoriteollisuuden historiassa: Juontaustraktorelssa on kalkki tarvittavat laitteet puutavaran koneellista ajoa varten. Niinmuodoin se vapauttaa metsätyöläiset täydellisesti raskaasta lihastyöstä. Yhden matkan aikana traktori voi kuljettaa 5—«: kuutiometriä- puutavaraa Ja 8- tuntisen työpäivän aikana 50 ikuutio-' metriä kilometrin päähän. Monet stahanovilaiset kuljettavat vielä enemmän. Niinpä /Tomskln alueella Timu-Järven metsätyömaan trakto-rlnkuljettaja Jeromln ajaa päivittäin. 90—115 kuutiometriä. Sellaisia ^esimerkkejä on- satoja; • Traktori "KT- 12" on erittäin hyväkulkuinen kerrassaan tiett<^m|äsä*palkoissa. Se toimii pilkkeillä Ja dn niinmuodon hyvlnta-loudelllnen. Kone toimii yhtä hyvin talvella Ja kesälläV varhain keväällä Ja m y ö h ä ä n ' s i j i k s y i f ä ! ' ' ' Neuvostoliiton metsäteollisuudessa käytetään Juontaustraktorelden lisäksi myös suuritehoisia kotimaisia- traktoreita "S-80" Ja '"S-65"^jn. Kymmen net tuhannet tällaiset traktorit ovat korvanneet hevosajon Ja helpottaneet työläisten työtä. Metsätöissä käsitetään laajalti neuvostoliittolaista sähkövlntturla "TL- 3". Sitä ei käytetä yksinomaan juon-- tauksessa, vaan monissa muissakin töissä: tukkien hinaamisessa kuor-mauspalkalle. niiden lastaamisessa rautatlevaxmuihin, vaunujen purkamisessa, tukkien nostamisessa vedestä, niiden lauttaamlsessa, kuljettamisessa varatoihin y.m. 'Neuvotolllton metsäteollisuudessa on koneistettu runsaasti muutkin työvaiheet mm. lastaiis- Ja lauttaus. Metsätyöläisten työ on tehty helpommaksi, se~: on koneistettu Ja on muuttumassa erääksi teollisuustyön muodok- ' -TATj OMA ON smjs Hyvin puhelias nainen awj nimiinsä onkivan mläien noi: "Etkö sinä edes Y&9^\ Iäisesi suuri mies voisi tdiä kin kuin raakamalsesU nvnJl kaloja." "Olette ehkä oikeassa" t l klmles, "mutta jos t ä i 4 ^ pitänyt fiuunia kiinni, n ä jj olisi tapahtunut mitään pasj T I E D E ARVOSSJI Sataa kuin saavista •Meteorologian professoria! dössä ulos, jolloin'paivdnstjta telee häntä, huudahtamalh:' — Mutta herra prpfesson,a ki unohtako sateensuojaaiinfi •-T..^. Lähden Ilman, oien vaksi ennustanut kiricasta paistetta enka tietysu'sen voi ottaa sateensuojaa amij^ MUUTTUVAISinJS "Aika muuttaa ihmiset, pariin vuoteen nähnyt jotj tapahtua, että tuskin tuntee j "Vuoteen Minä sanon, «uj riittää nykyään muuttamaai sen kokonaan. Näkisitpl rjij minun rouvani ennen kiitsa^j pukeutumista ja seri jälkeea* si. Neuvostoliitossa suoritetaan 80 % kaadoista, Juontauksesta, ajoista ja kuormauksesta koneellisesti. Komp-leksikonelstamlnen on muuttanut pe- Työtapaturmat Onta.j riossa sitten 1915 Toronto. — Sen jälkeen kua» men's Compensation Board i mlntansa Ontarion ma lautakunta maksanut työtapa Johdosta tähän päivään i 300 miljoonaa dollaria, loppuun mennessä on lautaiiä| sitellyt yli kolme miljoonaa, tomuustapausta, sanotaan nan äskeisessä tiedonannosa' rlnpohjalsestl metsätöiden hbj nologiaa. Otetaan käytäntöalf työmenetelmä aivan kuin kausiluontoisuus katoaa jaäji rytmllllsesti koko vuoden 1 työhön . . Helpotettuaan metJ työntekijäin työtä laaja nen oh tmvannut heille mjii tulojen lisääntymisen työ on palkattu astettaisesti II urakkajärjestelman mukaan:! sesta-suunnitelman yllttävästiil tista he saavat palkan korotttajj ka-aste£kon.mukaan. Täiiäncl lä lisättävä palvelusvuosilisä, i not hyvästä työstä ja valtioni mat palkalliset lomat. iMona työläiset ansaitsevat »-5 ruplaar j a . enemmänkin, sähkösahaaja D. Gubakoy metsätyömaalla Siperiassa viime vuonna keskimäärin ruplaa kuukaudessa, eli kertaa enemmän kuin silloin! oli heilutellut kirvestä ja Sähkösahaaja Voinov metsätyömaalla Sahalinin ansaitsee yli 4 tuhatta ruplaa 1 Mainitun metsätyömaan esimies Ivan Kulinits ansaitsi^ tämän vuoden tammikuussa t laa; Mozhkinin metsätyömaani kuljettaja D. Vätshininin kausiansiot ovat viimeisten vuoden aikana olleet yli koto*.' ta. Kun tällöin otetaan pttä vähittäishintoja on aikana alennettu neljästi, nSn^ hinhiin, ikuten muidenkin Na ton työtätekevien reaalipattb» hoimut tuntuvasti. PÄIVÄN PAKINA Mitä filastot kertovat yhtä hyvän palveluksen kuin mikä tahansa muu liike j'a niinmuodoin täkäläiset maanmiehenrme ja -naisemme voivat luottamuksella kääntyä Vapauden matkailuliikkeen puoleen ja siten kannattaa myös omaa yhteistä liikettään. Mitä taas tulee "Suomen valkoisten tervehtimiseen", niin muistaa tulee, että täkäläisillä maanmiehillämme (huolimatta siitä mihin ryhmiin he täällä lukeutuvat) on Suomessa poliittisesti puhuen monenlaisia siteitä,-mutta plUäasiassa kuitenkin tygväenmielisiä yhteyksiä —- sillä juuri työläisten ja talonpoikain piireistähän me olemme lähtöisin, ja muistaa tulee, että noin toinen puoli koko Suomen aikuisesta väestöstä äänestää järjestelmällisesti työväenpuolueitten ehdokkaiden puti-lesta. Tästä näkyy, että "punaisia'' ja ''vaaleanpunaisia'/tervehditä2ta täältä mentäessä paljon useammin kuin ketään muita. Ja mikäli>öh puhe varsinaisista olympialaisista^ niin liian aikaista on niitäkään vielä tuomita (tai ylistää) mutta mahdollistä oh, ja kaikki rehelliset ur- ' heiluihmiset sitä toivovat, että Helsingin kisoista tulee SUURET RAUHAN OLYMPIAJ^AISET. Ja jos tämä toive toteutuu, niin onkoi silloin mitään väärin, jos tuettaisiin ja kannatettaisiin sellaisi^R.AUHAN .^.OLyMPIALAISIA?,- ' „• _ ,v' Mehaluammie siis korostaa seuraavaa: V'.\P.\US EI KE^ HOITA EIKÄ'KIELLÄ KETÄÄN OLYMPIALAISIIX MENEMÄSTÄ. MUTT.\ KEN TAHANS.\ ÖX P.ÄÄrr.ÄNYT SUOMESSA KÄYl)ÄOLY^rPIALAlSTEN AI KANAj HEHJLE ME S A N O M M E : OSTAKAA MATK.\LIPPUNJ«IE V A P A U D E N M.^TKAILUTOI M ISTOSTA JA ^UTeiÄ EDUIXISEMIPANA M A T K A N A SU0SITTELEM>IE SITÄ MIKÄ T E H D . U N T Ä L T Ä M . \ N T E R E E L T A SUÖ- R . \ A N SUOMEEN. Liittovaltion työministeriön kustan-nuksella Julkaistaan "Labour Ga-zette"- nimistä kuukausijulkaisua. Jossa on erilaatuisia virallisia tietoja työväestöä koskevista asioista. Koska satuimme silmäilemään tiistaina saapunutta toukokuun numeroa niin lienee asiallista mainita joistakin huom i o i s t a . - • Mikäli mttovaltion tUastolllsen toimiston keräämiin tietoihin voidaan luottaa on tehdastuotannossa työskentelevien työläisten työviikon keski-määrälnerl pituus lyhentynyt vuodessa (helmikuusta 1945 tämän vuoden helmikuuhun mennesisä) kahdella" Ja puoleil8f tunnilla, ollen nyt (vUine helmikuussa) kesklznäärln 42J timtla. Se todistaa varsin . vaatlnoattomalla tavalla, että imioihln Icannattaa kuulua. Mikäli tämän maan tehdastyöläisten keskimääräiset tuntipalkat ovat kysymyksessäi ovat rie kohonneet mainittujen kuuden: vuoden aikana 40.1 sentillä, ollen viimie helmikuussa keskhnäärln 110.2 senttiä. Keskimääräiset viikkoanslot kohosivat mainittuna aikana 31.83 dollarista 47.28 doll a r i i n , ; " , • Olimme utelias luyaltsemaan miten suuri tämä keskimääräisten vUkkoan-sioiden lisääntyminen on ollut prosenteissa Ja havaitsimme pikaisen laskutoimituksen perusteella, että viikko-ansiot ovat kohonneet keskimäärin lähes 52 prosentilla. ' ' Kun sitten kääaslmnie lehteä nlto havaitsimme elinkus:annuslndeksiä koskevasta taulukosta valmiiksi laskettuna, että keskimääräiset elinkus-taimukset ovat samana aikana kohonneet 73.8 prosentilla — siis 21.8 prosenttia enemmän kuin keskimääräiset viikkoanslot. Mikä todistaa työläisten Jääneen pahasti perään mikäli on kysymyksessä palkkain korottaminen kohonneiden ellnkustaimusten Johdosta. Työläisten palkat ovat siten varsin pahasti kuopassa verrattuna niihin palkkoihin. Jotka maksettiin helmikuussa 1945. Siitä syystä onkin nyt päiväjärjestyksessä yleinen palkkojen korottamisryntäys. Kun tarkastamme näitä tllastoija 'maakunnittain niin saamme havaita. ,että tehdastyöläisten työviikon keski-määräizten pituus oli, lyhin British Columbian maakunnassa, keskimää-rfii 38.1 tuntia viikossa. Väärinkäsitysten välttämiseksi oh tässä todettava, etät kysymyksessä eV ole työehtosopimuksissa määritelty työviikon pituus vaan se todellinen tuntimäärä. Jonka työläiset ovat olleet työssä viime helmikuussa. Ontariossa oli tämä keskimäärä 423 tuntia. Quebecissa 44.7 tuntia Ja New Brunswicklssa 45.4 tuhtia.'//' . • Keskimääräiset tuntipalkat olivat korkeinunat luoiuiolUsestikih B. C:n maakunnassa, nhnittäln 132.7 senttiä. Ontarion keskimääräinen tuntipalkka oli 117.4 senttiä, Quebecin 98Jt senttiä Jav alhaisin, 86.2 senttiä, Nova Sco.- tiassa. Suurimpiin kaupunkeihin nähden olivat keskimääräiset tuntipalkat seuraavat: WindsorIssa 144.9 senttiä, Vancouverissa 129.8 senttiä, Hamiltonissa 128.7 senttiä, Torontossa 115.1 senttiä, Winnlpegicsä .104.2 senttiä. Ja Montrealissa 102.8 senttiä. Tämän lehden lukijat ovat varmaankin usein havainneet sen tosiasian ( että Montreal on elinktistannukslin nähden kalkkein kallein Canadan suurkaupungeista Ja se on se yhä edelleenkin. Ei siis pidä paikkaansa se väite, $ttä elinkustannukset kohoavat sitä mukaan kuin palkatkin koska kerran Montrealissa maksrtaan alhal-shnmat palkat Jd:. elinkustannukset ovat kälkk(BUi korkeimmat. Asla oh siten, että palkkataso rllpuu työväestön järjestyneisyydestä ja taisteluvai-miudesta, eikä mistään muusta, . Kun käänsimme sivua tuli vastaamme taulukko. Jossa kerrottiin työläisten keskimääräisistä ansioista eri teol-llsuusaiollla viime helmikuussa. Korkein keskimääräinen vilkkoansio oli paperi- Ja puimiassatehtaiden työläisillä, 55.06 dollaria. Toisella tilalla olivat metallinkaivajat, 54.05 dollaria (kullankaivajilla ainoastaan 5ii)l dollaria) Ja kolmannella tilalla aiitbtyö-lälset. 53.05 dollaria. Kaikkein huonoimmin palkatut"olivat palvelusalojen työläiset s i l l i pesu-, värjäys- Ja puhdistuslaitosten työläisten keskimääräinen viikköansio oli air ifoastalan 26,26 dollaria Ja dollarin Ja kynamenen senttiä paremmat hotelleissa j a ravintoloissa. Mikäli varsinaiset tehdastyöläiset ovat kysymyksessä olivat keskimäärili-set viikkoanslot alhajlsimmat tekstilli-tuotahnossa. nimittäin 2933. dollaria. Työllisyyttä koskeva tilasto osoittaa viime huhtikuussa olleen haUltuksen kiaan 290,276 työtöntä, JoK«i oU naisia. Viime helmikuusal settUn työttömyysvakuutusta 1 kaikkiaan 158,045 henkilöDe; silloin ilmoitettiin työttömiä > määrä 300,046 henkilöksi,! ten, että ainoastaan hiukan* kuin puolet työttömistä " salvat työttömyysvakuutusta,!! distaa vuorostaan. työttömjJ! tusjärjestelmän puutteellisiMl^J Puhuaksemme edelleen vakuutuksesta voidaan todA^ työttömyysvakuutusrahasto^J helmikuussa kaikkiaan iSfsm larin tulot. Joista työnantej^J Iäiset maksoivat 12,216,792j'- liittovaltion hallitus 2.4423äJ Loput tuloista oli sakoista J»' ta. Koska kuukauden ailo»^ settiin työttömUle alnoastaaa^ 313 dollaria, jäi siten käy"* 5J3 mUjoonaa doUaria, joka' vararahastoon, jossa oli ti^^ kuun lopulla kerrassaan ma. miltei 660 nuljoonaa do^f Kuluneiden yhdeksän viio«=, na on tähän rahastoon saa» kaikkiaan 990 miljoonaa, maksettu 33LmilJoonaa doBE»»] pyörelssä luvuissa sanoenj»^ kerääntyneistä varoista tämättä Ja ovat vararat»»*' via tarpeita varten. ' Lopuksi emme malta oD* ta. että kun VV. 1935-39J5 nuksia pidetään > ' « r t a u^ ovat elinkustannukset tcH^ lituksen "Virallisten-tietoja, yli 82 prosentilla, on TaBW pitääkö nämä laskelB]»^ Työläiset välttävät deri olevan tohtoroituja,*»»^ tekisi niin kipeätä, että tuislvat pahemman k»»^ ^öhdostiu:-^;»^'^^!^^ 'm3w& . r . . , . . . , ^ . . '*yö°VlUItyStOtnii8tQJW |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-06-16-02