Vapaus, June 16, 1951

              mmsmmm
mm
Sivu 2 Lauantaina, kesäkuun 16 p. ~ Saturday, June 16,1951
'ii
mi
lii
m
imi i
m
m
(UKESTT) Ind
Organ of Ffnnisb Canadlans. Es-
. tabllsbed Nov. 6. 1917. Authorized
85 secotul class matl tor the Post
' OtOee Department/ Ottawa. Put»^
'UBbed thrlce veeiOyy
4*^^ursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
£lm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telepbones; Business Office 4<426t.
Editori^ Office «•4265. Mana«er
B. 0uksl. Editor W. Eklund. Mailing
address Box 69. Sudbury. Ontario.
Advertlslng rates upon applicatloa
Translatlon free of cbarge. .
TILAUSHINNAT:
Canada^sa: 1 vk, IM 6 kk. 3.75
3 kk. 2 ^
yhdy.4vaUoL3sa: 1 vk. 8J)0 6 kk. 430
Suomeftsa: 1 vk^ 8.50 6 kk. 4.75
'^bäimän^' nyrkki pöytään
• Eräässä vvashingtonilaisessa uutistiedossa kerrottiin äskettäin, et-
•^'tä Yhdysvaltain hallituksen Taloudellisen vakauttamisorgaanin pää-i
'mies Eric Johnston/mikä sivumennen sanoen on ollut Yhdysvaltain
' kaiippakantarinkin päämiehenä, tulee ensi viikolla Ottawaan lukemaan
"lakia ja oikeutta" Canadan kauppaministeri Howelle.
x^^i^^ M matkan sanotaan johtuvan siitä kun
'' Canadassa nostettiin äskettäin jälleen sanomalehtipaperin hintaa kym-önenellä
dollarilla tonnia kohti. «Mr. Johnston ei kuulemma tästä hin-
. nankorotuksesta tykkää, ja siksi hän tulee nyt lyömään nyrkkiä pöy­tään
Ottawan ministereille.
Tässä meillä on todella irvokas tilanne; Yhdysvaltain hallituk-:
sen talou5vakauttaja,'joka ei ole siellä saanut aikaan nniuta kuin hin-
• nankorotuksia, tulee ITSENÄISEEN Canadaan antamaan helvettiä
V siitä kun kanadalaisen sanomalehtipaperin hintaa korotettiin. Cana­dan
osalta kauppaministeri Howe on selittänyt, että "hänen mielestään
""tämä hinnankorotus on ^'oikeutettu" ja asiallinen. Ja mikäli on puhe
T' meistä, tästä vaatimattomasta pikkulehdestämme, niin meidän mie-lestämme
tuo hinnankorotus on suoranaista maantierosvousta, mutta
r • mr. Johnstönin protestien sjihteen me sittenkin sanomme, että parempi
" olisi, ettei hän tulisi meille lyömään nyrkkiä pöytähän sillä, Canada ei
i ole vielä, eikä todennäköisesti tulekaan Yhdysvaltain 49. valtioksi.
Sitäpaitsi mr. Johnston protestoi kokonaan väärään suuntaan.
Pantakoon tässä yhteydessä mieleen, että mr. Johnston ei "vain"
lyö nyrkkiä pöytään, vaan uhkailee rangaista Canadaa siinä tapauk­in
sessa> ellei Washingtonin määräyksiin alistuta. On annettu ymmär-tää,
että ellei Canadan sanomalehtipaperin hintaa alenneta, niin Yhdys,
i vallat voi ostaa parinsa muualta. Toisena "valttina" on vilautettu
ti jo sitäkin, että Canadalle ei anneta yhdysvaltalaisia solatilauksia^^^—^
f joiden tähänkin mennessä sanotaan olevan melko paljon vielä pelkkinä
) lupauksina. Tässä Yhdysvaltain hyökkäävä imperialismi kä):ttää Ca-
4 nadaa vastaan samanlaisia uhkailun aseita, mitä se käyttää marshalloi-
•* duissa Euroopan imaissal Mutta mitähän sanoisi Yhdysvaltain Halli-
*' tus, jos Canadan joku vastuunalainen viranomainen julistaisi, että Yh-
* dysvallat ei saa ostaa lainkaan sanomalehtipaperia Canadasta ellei se
f' laske Canadaan tuotettavien autojen, maatalouskoneiden ja muiden
^; valmisteiden hintoja?
J; Asian irvokkuus ja vakavuus on sitäkin suurempi kun muistetaan,
f, että YHDYSVALTALAINEN PÄÄOMA VIE RATKAISEVAA
«' OSAA CANADAN PAPERITEOLLISUUDESSA. Tosiasiassa Ga-
» nadassa ei nosteta lainkaan sanomalehtipaperin hintaa ilman yhdys-
«1 valtalait pääoman suostumusta ja myötävaikutusta. Tämä johtuu
1; siitä tosisiasta, että aina siitä lähtien (v. 1803) jolloin amerikkalaiset
IJ kansalaiset perustivat ensimmäisen paperitehtaan Ala-Canadaan(Que-lJ
beciin), Yhdysvaltain pääoma on vienyt ratkaisevaa osuutta tällä tu<^
^jtantoalalla Canadassa. Muistakaamme vain, että Spruce Fall-yhtiö
*' on New York Timesin kontrollissa samalla kun Chicago Tribunella on:
täällä "oma" paperitehtaahsa jne.
Jos Yhdysvaltain '!talousvakauttaja" haluaa pitää nuhdesaarnoja
hinnankorottajille, niin silloin on aivan turha tulla rajan tälle puolen.
Parempi olisi että hän tukistaisi niitä, amerikkalaisia suuren rahan
miehiä, jotka yhdessä canadalaisten paperiteollisuusporvarien kanssa
ovat canadalaisen sanomalehtipaperin hintaa keinottelumielessä niin"
tavattoman paljon korottaneet!
• -Mutta kun mr. Johnston tulee rajan tälle puolen Ottawan hallitus-herroille
lakia lukemaan, niin hänen tarkoituksenaan taitaa ollakin jo.
vkin muu kuin vaatia sanomalehtipaperin hinnan yleistä alentamista.
Itänen pyrkimyksenään taitaa olla se, että saataisiin ranadalaisten ve­ronmaksajain
ja kuluttajain taskusta kiskotuksi entistä suurempia
' voittoja yhdysvaltalaisille sijoittajille — joko hallituksen tukirahojen
muodossa tai muuten. Millään muulla tavalla el oikein voida ymmär­tää
sitä, että ulkomaan "talousvakauttaja" tulee uhkauksilleen ja ulti-maattumineen
Ottawaan vaatimaan paperihinnan alentamista, vaikka
hänen tosiasiassa pitäisi esittää tämän vaatimuksensa ensikädessä Wall
Streetin rahakuninkaille.
Aniharvoin sattuu, että me voimme liittyä sellaisiin torylehtiin,
kuin onesim. Globe and ^Mail, «mutta tässä asiassa olemme sen kanssa
ehdottomasti sitä mieltä, että puheet Canadan itsenäisyyden kuolemi­sesta
ovat kaikesta huolimatta "suuresti liioiteltuja", sillä Canada ei
die vielä Yhdysvaltain 49. valtio, eikä todennäköisesti tulekaan omas-tavapaasta
tahdostaan sellaiseksi "torppariksi".
Olympialaismatkan järjestäminen
Eräs portarthurilainen lukija esittää yksitysikirjeessään protestin
• sen johdosta, kun Vapaus-kustannusliikkeen yhteydessä toimiva mat-
" kailutoimisto on mainostanut Ruotsin Amerikan Linjan laivan "Grips-
^ holmin" olympialaismatkaa ja kysyy toimitukselta, että onko tarkol?
; tus "vietellä" maanmlehiämme käyttämään pikkurah*ansa huvimatkaan
t siinä tarkoituksessa; että he voisivat mennä "puristamaan Suomen val-
•: koisten käsiä".
Tässä yhteydessä haluamme erikoisesti korostaa, että Vapauden
; matkallullikkeen tarkoitus ei ole vietellä ketään minnekään. Kysymys
^ siitä, että haluavatko jotkut maanmiehemme mennä Suomeen olympia-r
r laiskisojen aikana tai joskus muulloin, on jokaisen maanmiehemme
YKSITYISASIA, mihin me emme halua mitenkään sekaantua. Me
. EMME kOSKA.\N KEHOITÄ «KETÄÄN MENEMÄÄN SUO-
; MEEN SEN PABMMIN OLYMPLALAISTEN AIKANA KUIN
: MUULLpINKA.4N, EMMEKÄ LIIOIN KIELLÄ KETÄÄN;
l' Mutta me tiedämme kenenkään sanomatta -r- ja tosiasiat ovat hy-
! vin itsepintaisia -— että suuri määrä maanmiehistämme ja naisistamme
l aikoo yhdistää kauan unelmoimansa Suomi-matkan ensi vuonna pldet-tävimolympialabiin.
Meikäläisillä Ihmisillä el ole varallisuutta vle-
<•" railla vanhassa kotimaassa omaisten luona muuta kuin korkeintaan
? t yhden kerran. Jotkut "onnen myyrät" voivat tehdä parikin matkaa,
f mutta paljon on meissä sellaisiakin, jotka emme voi koskaan enää tal­vi
lustella syntymämaamme kamaralla. JA VIELÄ HARVEMMILLA
MEISTÄ, NILN URHEILUIHMISIÄ KUIN OLEMMEKIN, ON
: TILAISUUS PÄÄSTÄ OLYMPIAKISOJA SEURA.\MA'.'VN. El siis
l ^ ole lainkaan ihme jos lukuisat maanmiehemme ovatkin yhdistäneet
*\ nämä kakslselkkaa toisiinsa ja suunnitelleet Suomlmatkaa olympia-
* laiskisojen aikana. .
« I Näille maahmiehillemme, jotka omasta tahdostaan ja oman har-
Ki -kintansa mukaisesti ovat päättäneet ensi vuonna matkustaa Suomeen,
SI Vapauden matkalluiilke tarjoaa palvelustaan ja suosittelee edullisena
i l "kauppana" "Gripshblmln" ölymplalaismatkaa, mikä tehdään tältä
';__inantereelta suoraan Suomeen. Mitään muuta tässä asiassa el ole,
7*~i)aitsi se, että Vapauden matkailuliike voi tarjota asiakkailleen aivan
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Hilja LebUsaail. Kapuskasing, Ont.
täyttää 50 vuotta kesäkuun 18 pnä.
Onnittelumme!
Mitä muut sanovat
JiVAKKA KANTENSA HAKEE"
Niitä äuomalaiisa fasisteja. Jotka
taistelivat Hitlerin armeijassa toisessa
maailmansodassa, värvätään parhail­laan
palvelemaan Yhdysvaltain ase-
JouJMlssa Koreassa.
Itsestään selvää on. että sosialide­mokratian
oikeistojohtajat ottavat
osaa tähän värväykseen.
Varmalta taholta tiedoltetaan, että
lentovoimlin halutuille rekryyteille on
annettu 100.000. markkaa Ja lupaus
150.000 markan kuukausipalkasta.
Hman muuta on selvää, että rekryy­tit
seulotaan tarkasti. Mitään poliit­tisesti
epäiltäviä lentäjiä el tietenkään
haluta. Kelpoisuuden ehtona on fa­sistinen
menneisyys . ; ,—Työmies-;
Eteenpäin.
SODAN TUHLAUSTA
Aivan äskettäin sanoi kenraali
Bradley, että yhden panssaridivisioo­nan
varustaminen maksaa 500 miljoo­naa
dollaria Ja että sellaisia divisioo­nia
tarvitaan yksistään Euroopan uu­dessa
sodassa alnkin 50: Näillä rahoil­la
voisi rakentaa 3,5 miljoonaa 1 per­heen
taloa; Jolloin saisi asunnon n . l5
miljoonaa ihmistä. Yhden lentoko­neiden
emälaivan rakentamiseen tar­vittavilla
varoilla voisi kustantaa ope­tuksen
Ja ylläpidon vuodeksi 100,000
opiskelijalle Jossakin korkeakoulussa.
Nämä numerot puhuvat itse puoles­taan.
— Anna Nevalainen Suomen
naisten rauhankokoukesssa Helsingis­sä,
toukok. 20 pnä.
Tavaranvaihto Neuvostoliiton kanssa
elintärkeä Suomen kansantaloudelle
Sähkötyöläisten
unio kannattaa
rauhansopimusta
Peterboro. Täällä pidetty sähkö-työläisten
union neljännesvuosittain
pidettävä piirineuvoston kokous, johon
osarllistul 150 edustajaa, edustaen 27,-
000 työläistä, asettui kannattamaan
valtakuntien välisten riitakysymysten
rauhallista ratkaisua. Tässä mieles­sä
kokous yhtyi vaatimukseen, että
viiden suurvallan tulee ryhtyä neu­vottelemaan
rauhansopimuksesta.
Yhtenä pääkysymyksenä kokoukr
sessa oli vielä Järjestymättömien työ­läisten
Järjestäminen. Edustajain
tehtäväksi annettiin huolehtia osas­toissaan,
että Järjestämisryntäys suo­ritetaan
tehokkaasti. Järjestämistyön
johtdja Ross Russell sanoi, etbi vii­meksi
pidetyn kokouksen Jälkeen on
saatu 1,600 uutta Jäsentä. Sen 11-'
saksi on Järjestetty yksi uusi työpaik­ka.
Jossa on 400 työläistä. Joiden työ­ehtosopimuksesta
parhaillaan neuvo­tellaan.
Kokous tuomitsi Jyrkästi suurllik-.
keiden volttoilun. /Siellä osoitettiin,
että elinkustannusindeksi nousi tam­mikuun
Ja huhtikuun välisenä aikana
10.7 pistettä. Joten se oli huhtikuussa
81.8 pistettä. TOmä toteaa, että 'hal-lltxis
Ja sum-blsnes asettaa, kaiken
kuorman työläisten harteille.
Parhain vastaus hallituksen Ja
suurbisneksen työväen etujen vastai­seen
politiikkaan on kaikkien työläis­ten
vetäminen unlon Jäsenyyteen, Ju­listi
kokous.
Tri Endicottin
puhetilaisuus
Torontossa 21 pnä
Toronto. — Ulkollmakokous pide-
. tään kesäkann 21 pnä Qneens-puistossa
Torontossa, alkaen kello
8 Ulalla.
Tämän kokouksen on järjestänyt
Canadan Ranhankongressi Ja tulee
siinä pääpuhujana olemaan tri
James Endicott.
Ilelsinki. (VSJ — Pä5mlnii.teri
Urho Kekkonen esitelmöi Neuvos­toliittoinstituutin
Järjestämässä t i ­laisuudessa
Helsingin Yliopistossa-toukok.
23 pnä aiheesta Suomen Ja
Neuvostoliiton : kaapjKisahteiden
kehlty.H lausuen tällöin mm. seu­raavaa:
' ^ I
"Jo pelkkä silmäys^ karttaan riittää
osoittamaan, että Suomen Ja Neuvos­toliiton
maantieteelliset .tekijät ovat
suotuisat kaupan vaihdon kehitykselle.
Näiden maiden naapuruusasema tekee
kuljetukset lyhyiksi Ja verrattain no­peiksi.
Lisäksi on todettava, että
Neuvostoliito.ssa on verrattoman run­saasti
sellaisia elmtärkeitä tarvikkei­ta,
Joita Suomi tarvitsee Ja Jotka se
on pystynyt ja py.styy maksamaan ai­kaisemmin
pääasiassa puunjalostus­teollisuuden
tuotteilla, njrttemmin
suurelta osalta muunkin teollisuuten­sa
työllä. Voidaankin sanoa, että
molempien maiden taloudet Ja tuo­tantokoneistot
pystyvät kimipaakiri
osapuolta hyödyttävällä tavalla täy­dentämään
toisiaan."
Senjlilkeen pääministeri loi mielenr
kuntoisen • katsauksen maamme ja
Neuvostoliiton väliseen kaupanvaih-toon
sodan jälkeiseltä kaudelta. Esi­tyksestä
ilmeni, että. vaihto on jat­kuvasti
laajentunut lukuunottamatta
viime vuoden tilapäistä häiriötä.
. Jatkaessaan esitystänä pääminisleri
mainitsi mm.:
"Viisivuotissopimus edellyttää Suo­men
viennin asteettaista laajenemis­ta
230 miij. ruplasta eli n. 13 miljar­dista
markasta v. 1951 320 mllj. rup­laan
eli n. 18 mlljaardiin mark. v. 1955.
Konepajateollisuuden tuotteiden —
laivojen ja koneiden — suhteellinen
osuus viennistä nousee prosenteissa
laskettuna 40 prosentista v. 1951 yli
70 prosenttiin viisivuotissopimuksen
viimeisenä vuonna. Suomen Neuvos­toliitosta
tapahtuva tuonti on vuositr
tain arvioitu 80—'100 mllj. ruplaa vien­tiä
pienemmäksi ja erotus on tar­koitus
peittää vuosittain Suomen^
Neuvostoliiton ja kolmansien -maiden
kesken vuonna 1949 tehtyjen sopi­musten
avulla. Näiden sopimusten
nojalla Suomi viennillään Neuvosto­liittoon
voi maksaa taloudelleen tär­keiden
tavaroiden tuonnin kolmansis­ta
maista.
Viisivuotissopimuksen edellyttä­mät
konepajateollisuuden;.,toimi­tukset
vastaavat huomattavalta
, osalta sitä supistusta,mikä tapah­tuu
sotakorvaustoimituksissa. .Tä­mä
merkitsee toisaalta sitä, että
sopimultsen asettaman ioimitusoh-
Jelman toteuttaminen antaa työtä
niille 7—10.000 iyöntekijäUe, jotka
mijuten olisi sijoitettava muihin
töihin.
'Metalliteollisuutemme kannalta vii­sivuotissopimuksen
vlentiohjelma näin
ollen on tyydytystä herättävä.
Puulaivateollisuuden kapasitee­tista
viisivuotissopimuk.sen toimi-tusohjelma
täyttää noin 60 pros.
ja turvaa täten viideksi vuodeksi
työtä tämän kapasiteetin vaati­malle
2,700 miehen työvoimalie.^
PuutaloteoUisuutemme tnotan-tannosta
on sodan jälkeen vuosit­tain
yli 80 pros. mennyt Neuvosto­liittoon.
Viisivuotissopimus takaa
näiden toimitusten jatkumisen
varmentaen samalla työtä tälle
teollisuudenhaaralle, jonka palve­luksessa
on noin 5,000 työntekijää.
Raaka-aineena tullaan toimitetta­viin
talolhm käyttämään sahatavaraa
kaikkiaan n. 300,000 std. "
Tuontlpuolella sopimus edellyttää
tuontlmme nousua 150 milj. ruplasta
V. 1951 220 mllj. ruplaan v. 1955 eli
n. 9 miljardista markasta n. 13 m i l ­jardiin
markkaan. Osittain on tuon­ti
Jätetty tarkemmin erittelemättä so­vittavaksi
kalenterivuosittain Suomen
tuontitarpeita silmällä pitäen. Se
tuonnin osa, joka on määrältään
Pääministeri Urho Kekkosen Helsingin Yliopistossa
pitämästä Neuvostoliiton ja Suomen kauppasuhtei­den
kehitystä käsittelevästä esitelmästä
Joka munalta ostettuna olisi sil­oistenkin
hintojeh mnkaaii Vaatl-nnt
yajiaita pääasiassa
määritelty. lEäsittää sellaiset Suomel­le
elintärkeätvtuotteei^i Kuin viljan,
väkire^ut, väkl|annoitt^et|' naftatuot-teet
Ja teräksen. - ':
Jos ; aiicastelemme tuontiohjelmaa
kansantaloutemme .kokonaistarpeen
kannalta, 'voimme todeta, että > tar­peemme
sen turvin tulevat monien
muidenkin tärkeiden ::itatvikkeiden
kuin viljan osalta suurelta osalta, tyy­dytetyiksi.
Tämä i«>?kee esim; soke­ria.
Jota aluksi tulee n. 40 pros.
vuositarpeesta. mutta vuodesta 1952
lähtien noin 70 -pros., sekärväkirehu-
Ja Ja väkilannoitteita. Nestemäisten,
polttoaineiden, lähinnä bensiinin, va-lopetroolln,
moottoripetroolin ja kaa-suöljyn
tuonti tulee olemaan sopimuk­sen
alkuvuosina noin 40 pros. tuonti­tarpeestamme
mutta nousee loppua
kohden.
Esimerkkinä siltä, kuinka tärkeä
Neuvostoliiton kauppamme on ni­menomaan
valuuttapollittisestl; voi­daan^
mainita, että viitenä sodanjäl­keisenä
vuotena
olemme saaneet Neuvostoliitosta
leipäviljaa lähes 800,000 tonnia.
dollareita, yU 70—75 milj. dollaria.
!:; Nyt ^ tämän tuonti / melkein: koko­naan
on voitu maksaa pnntalotoi-mituksilla.
i , yiisivuotlssopimuksen nojalla me
tiedämme läliivuosina saavamme u -
selden .meille elintärkeiden massata­varoiden
tummin suurelta osalta
maksetuksi metalllteollisiy^temme Ja
puutaloteollisuutemme viennillä tar­vitsematta
varata siihen punta- tai
dollarivaluuttaa. Toiselta puolen
Neuvostoliittoon: menevä metalliteol-lisinistuotteiden
enempää kuin puu­talojenkaan
vienti ei vähennä va-luutansaantia
muualta.
Sodanjälkeisen kauppavaihdon l i ­sääntymisen
kautta tavManvaihtom-me
» Neuvostoliiton kanssa varsinkin
viisivuotissopimuksen tultua- solmi­tuksi
on saatettu kiinteälle pohjalle Ja
samalla siihen suuruusluokkaan. Jota
molempien maiden välisen kauppa-vaiiii^
on luontoiset ; mahdollisuudet
edellyttävät.
Lisäksi on huomattava, että nyt
ensimmäistä vuottaan toteutetta­vana
oleva 'Viisivuotissopimus on
tarkoitettu tavaranvaihdon minl-rniobjelmaksi,
jota molemmat so­pimuspuolet
pyrkivät laajenta-
: maan myöhemmin tehtävillä^ Usä-sopimuicsllla.
Näin ollen ei ole ainoastaan luotu
perusta tavaranvaihdon Jatkumiselle,
vaan jmyös: avattu mahdollisuus Ja
ilmaistu^ molempien maiden aikomus
edelleen laajentaa taloudellista kans­sakäymistä
molemminpuolisten etujen
Ja niiden kunnioittamisen pohjalla.
Viisivuotissopimuksen allekirjoitta­misen
yhteydessä oli minulla tilaisuus
todeta, millä positiivisella mielenkiin­nolla
Neuvostoliiton poliittiset Ja
kaupalliset Johtajat suhtautuivat
Suomen Ja Neuvostoliiton kaupan­käynnin
InaJpntflTPisePT^, ^•'»nmmp
talouden kannalta on tärkeää, että
me omalta osaltamme käytämme
kaikki , mahdollisuudet Suomen Ja
'Neuvostoliiton välisen kaupan kehit­tämiseen.
Tämä on tähdellistä myös
siltä syystä, että se on maittemme vä­lillä
solmitun ystävyys- Ja avunanto­sopimuksen
käytännöllistä toteutta­mista.
• • • -
SITÄ:
/a.
Neuvostoliiton metsätyöläisten
työn nopea koneistaminen
Neuvostoliitossa on enemmän kuin Kirj. s . Vasiljev
kolmannes ma*ailman metsävaroista.
Kauko-Idän. Siperian, iEuroopanpuo-leisen
Pohjolan ja maan monien'mui­den
alueiden metsärikkaudet käsitti­vät
satojen miljoonien hehtaarien a-lan.
Sosialistinen valtio ikäyttää suun­nitelmallisesti
, näitä lukemattomia
"vihreän kullan" varoja teollisuuden
Ja maatalouden kelhlttämlseen, kansan
eduksi. .:
Neuvostoliitto rakentaa maaliman
suurimpia vesivoimalaitoksia, kaste­lu-
ja lalvakanavla, tehtaita, kouluja
Ja kulttuuripalatseja. Niin kaupun­geissa
kuin maaseudullakin on käyn­nissä
laajasuuntalnen rakennustyö.
Maan puutavaran tarve lisääntyy vuo­si
vuodelta.
: Siksi •. neuvostphalUtus V kllnmttää
metakäteouisuuteen^ erikoisen suurta
huomiota. Jo ennen sotaa 'Neuvosto­liiton
metsäteollisuudelle oli luotu laa­ja
teknillinen pohja. .
Sodanjälkeisessä ivlisivuotlssuunni-telmassa
viitoitettiin vielä laajempi
metsänhakkuden koneistaminen. Ja
aietsänhakkuiden ja metsäteollisuu­den
muuttaminen korkeasti kehitty­neeksi
teollisuusalaksi.
Valtion suim\ittelukomitean Ja t i ­lastollisen
keskushallinnon tiedonanto
iodanjälkeifen viisivuotissuunnitel­man
täyttämisen tuloksista osoittaa,
että tehtävät koneitten toimittamises­ta
metsäteollisuudelle on täytetty ylit­täen.
,
IMetsänhaikkulden koneistaminen on
Neuvostoliitossa kehitetty erikoisen
laajaksi. Tärkeimmillä alueilla, esim.
Uraalilla metsätyömaat on kytketty
valtion keskus-säihköverkostoon. S i ­ten
voidaan sähköistää kalkki raskaat
työvaiheet —' kaato-, juon taus, las­taus
Ja kuljetus, toisin sanoen suorit­taa
kaiikkien metsätyövalheiden
kompleksi-koneistaminen.
• Kaikki etäiset metsätyölohkot saa­vat
sähkövoimaa siirrettävistä voinja-laitoksista.
Jotka on tavallisesti asen­nettu
erikoisautoihin, kapearaide-rautateiden
vaunuihhi tai traktoreil­le.
Siirrettävien sähkölaitosten teho
vaihtelee, riippuen siitä millaisia säh-kölaitteta
ne käyttävät. . Nämä voi­malaitokset
ovat helposti siirrettäviä
ja taloudellisia. Järjestämällä täl­laisten
laitosten massatuotatmon neu­vostovaltio
on turvaimut työvaiheiden
laajan sähköistämisen metsätöissä.
Säh&ö on helpottanut metsätyölälsen
työtä Ja tehnyt sen tuottavammaksi.
Vielä 15 vuotta sitten metsä työläi­nen
heilutteli kirvestä. Joka- tahi kat-kosahaa:
Nyt hänen käytettävänään
on neuvostoliittolainen tehokas sähkö-saha.
Se on mainio työkalu: kevyt,
kätevä Ja tuottoisa. ;NeuvostoliIttolai-nen
sähkösaha "TSNnME-k-5" pai­naa
esim. vain 9,5 kiloa, kun taas vas­taavanlaiset
amerikkalaiset sahat
painavat yli 20 kiloa. Monet'Neuvos­toliiton
metsätyöläiset ovat näillä sa­hoilla
saavuttaneet erittäin suuria tu­loksia.
Niinpä esim. .tunnettu sähkö-sahaaja
Pjotr Korobelnlkov kaataa
päivittäin ryhmineen ;500—450 kuu­tiometriä
puutavaraa ylittäen huo­mattavasti
tehtävänsä. Mainitussa
ryhmässä puiden kaato, niiden karsi­minen,
ja katkominen on koneistettu
täydellisesti. Metsätyölälsen tehtä­väksi
Jää vain koneiden hoitaminen.
(Puutavaran ajo ja Juontaiis on Neu­vostoliitossa
niinikään laajalti koneis­tettua.
Juon taus. Joka on raskaimpia
vaiheita, on aina vaatinut suuren
määrän xuumiilllsesti voimakkaita
työläisiä. Neuvostomaassa tuon työn
tekevät koneet — sähikövinttiu*It Ja
traktorit.
Neuvostoliiton teollisuus tuottaa
mainiolta koneita — Juontaustrakto-relta
"KT-12", joUalsla el ole tunnettu
vielä maailman; traktoriteollisuuden
historiassa: Juontaustraktorelssa on
kalkki tarvittavat laitteet puutavaran
koneellista ajoa varten. Niinmuodoin
se vapauttaa metsätyöläiset täydelli­sesti
raskaasta lihastyöstä. Yhden
matkan aikana traktori voi kuljettaa
5—«: kuutiometriä- puutavaraa Ja 8-
tuntisen työpäivän aikana 50 ikuutio-'
metriä kilometrin päähän. Monet
stahanovilaiset kuljettavat vielä
enemmän. Niinpä /Tomskln alueella
Timu-Järven metsätyömaan trakto-rlnkuljettaja
Jeromln ajaa päivittäin.
90—115 kuutiometriä. Sellaisia ^esi­merkkejä
on- satoja; • Traktori "KT-
12" on erittäin hyväkulkuinen kerras­saan
tiett<^m|äsä*palkoissa. Se toimii
pilkkeillä Ja dn niinmuodon hyvlnta-loudelllnen.
Kone toimii yhtä hyvin
talvella Ja kesälläV varhain keväällä
Ja m y ö h ä ä n ' s i j i k s y i f ä ! ' ' '
Neuvostoliiton metsäteollisuudessa
käytetään Juontaustraktorelden lisäksi
myös suuritehoisia kotimaisia- trakto­reita
"S-80" Ja '"S-65"^jn. Kymmen
net tuhannet tällaiset traktorit ovat
korvanneet hevosajon Ja helpotta­neet
työläisten työtä.
Metsätöissä käsitetään laajalti neu­vostoliittolaista
sähkövlntturla "TL-
3". Sitä ei käytetä yksinomaan juon--
tauksessa, vaan monissa muissakin
töissä: tukkien hinaamisessa kuor-mauspalkalle.
niiden lastaamisessa
rautatlevaxmuihin, vaunujen purkami­sessa,
tukkien nostamisessa vedestä,
niiden lauttaamlsessa, kuljettamisessa
varatoihin y.m.
'Neuvotolllton metsäteollisuudessa on
koneistettu runsaasti muutkin työvai­heet
mm. lastaiis- Ja lauttaus. Met­sätyöläisten
työ on tehty helpommak­si,
se~: on koneistettu Ja on muuttu­massa
erääksi teollisuustyön muodok-
' -TATj
OMA ON smjs
Hyvin puhelias nainen awj
nimiinsä onkivan mläien
noi: "Etkö sinä edes Y&9^\
Iäisesi suuri mies voisi tdiä
kin kuin raakamalsesU nvnJl
kaloja."
"Olette ehkä oikeassa" t l
klmles, "mutta jos t ä i 4 ^
pitänyt fiuunia kiinni, n ä jj
olisi tapahtunut mitään pasj
T I E D E ARVOSSJI
Sataa kuin saavista
•Meteorologian professoria!
dössä ulos, jolloin'paivdnstjta
telee häntä, huudahtamalh:'
— Mutta herra prpfesson,a
ki unohtako sateensuojaaiinfi
•-T..^. Lähden Ilman, oien
vaksi ennustanut kiricasta
paistetta enka tietysu'sen
voi ottaa sateensuojaa amij^
MUUTTUVAISinJS
"Aika muuttaa ihmiset,
pariin vuoteen nähnyt jotj
tapahtua, että tuskin tuntee j
"Vuoteen Minä sanon, «uj
riittää nykyään muuttamaai
sen kokonaan. Näkisitpl rjij
minun rouvani ennen kiitsa^j
pukeutumista ja seri jälkeea*
si.
Neuvostoliitossa suoritetaan 80 %
kaadoista, Juontauksesta, ajoista ja
kuormauksesta koneellisesti. Komp-leksikonelstamlnen
on muuttanut pe-
Työtapaturmat Onta.j
riossa sitten 1915
Toronto. — Sen jälkeen kua»
men's Compensation Board i
mlntansa Ontarion ma
lautakunta maksanut työtapa
Johdosta tähän päivään i
300 miljoonaa dollaria,
loppuun mennessä on lautaiiä|
sitellyt yli kolme miljoonaa,
tomuustapausta, sanotaan
nan äskeisessä tiedonannosa'
rlnpohjalsestl metsätöiden hbj
nologiaa. Otetaan käytäntöalf
työmenetelmä aivan kuin
kausiluontoisuus katoaa jaäji
rytmllllsesti koko vuoden 1
työhön . .
Helpotettuaan metJ
työntekijäin työtä laaja
nen oh tmvannut heille mjii
tulojen lisääntymisen
työ on palkattu astettaisesti II
urakkajärjestelman mukaan:!
sesta-suunnitelman yllttävästiil
tista he saavat palkan korotttajj
ka-aste£kon.mukaan. Täiiäncl
lä lisättävä palvelusvuosilisä, i
not hyvästä työstä ja valtioni
mat palkalliset lomat. iMona
työläiset ansaitsevat »-5
ruplaar j a . enemmänkin,
sähkösahaaja D. Gubakoy
metsätyömaalla Siperiassa
viime vuonna keskimäärin
ruplaa kuukaudessa, eli
kertaa enemmän kuin silloin!
oli heilutellut kirvestä ja
Sähkösahaaja Voinov
metsätyömaalla Sahalinin
ansaitsee yli 4 tuhatta ruplaa 1
Mainitun metsätyömaan
esimies Ivan Kulinits ansaitsi^
tämän vuoden tammikuussa t
laa; Mozhkinin metsätyömaani
kuljettaja D. Vätshininin
kausiansiot ovat viimeisten
vuoden aikana olleet yli koto*.'
ta. Kun tällöin otetaan
pttä vähittäishintoja on
aikana alennettu neljästi, nSn^
hinhiin, ikuten muidenkin Na
ton työtätekevien reaalipattb»
hoimut tuntuvasti.
PÄIVÄN PAKINA
Mitä filastot kertovat
yhtä hyvän palveluksen kuin mikä tahansa muu liike j'a niinmuodoin
täkäläiset maanmiehenrme ja -naisemme voivat luottamuksella kään­tyä
Vapauden matkailuliikkeen puoleen ja siten kannattaa myös omaa
yhteistä liikettään.
Mitä taas tulee "Suomen valkoisten tervehtimiseen", niin muistaa
tulee, että täkäläisillä maanmiehillämme (huolimatta siitä mihin ryh­miin
he täällä lukeutuvat) on Suomessa poliittisesti puhuen monen­laisia
siteitä,-mutta plUäasiassa kuitenkin tygväenmielisiä yhteyksiä —-
sillä juuri työläisten ja talonpoikain piireistähän me olemme lähtöisin,
ja muistaa tulee, että noin toinen puoli koko Suomen aikuisesta väes­töstä
äänestää järjestelmällisesti työväenpuolueitten ehdokkaiden puti-lesta.
Tästä näkyy, että "punaisia'' ja ''vaaleanpunaisia'/tervehditä2ta
täältä mentäessä paljon useammin kuin ketään muita. Ja mikäli>öh
puhe varsinaisista olympialaisista^ niin liian aikaista on niitäkään vie­lä
tuomita (tai ylistää) mutta mahdollistä oh, ja kaikki rehelliset ur-
' heiluihmiset sitä toivovat, että Helsingin kisoista tulee SUURET RAU­HAN
OLYMPIAJ^AISET. Ja jos tämä toive toteutuu, niin onkoi sil­loin
mitään väärin, jos tuettaisiin ja kannatettaisiin sellaisi^R.AUHAN
.^.OLyMPIALAISIA?,- ' „• _ ,v'
Mehaluammie siis korostaa seuraavaa: V'.\P.\US EI KE^
HOITA EIKÄ'KIELLÄ KETÄÄN OLYMPIALAISIIX ME­NEMÄSTÄ.
MUTT.\ KEN TAHANS.\ ÖX P.ÄÄrr.ÄNYT
SUOMESSA KÄYl)ÄOLY^rPIALAlSTEN AI KANAj
HEHJLE ME S A N O M M E : OSTAKAA MATK.\LIPPUNJ«IE
V A P A U D E N M.^TKAILUTOI M ISTOSTA JA ^UTeiÄ
EDUIXISEMIPANA M A T K A N A SU0SITTELEM>IE SI­TÄ
MIKÄ T E H D . U N T Ä L T Ä M . \ N T E R E E L T A SUÖ-
R . \ A N SUOMEEN.
Liittovaltion työministeriön kustan-nuksella
Julkaistaan "Labour Ga-zette"-
nimistä kuukausijulkaisua. Jos­sa
on erilaatuisia virallisia tietoja työ­väestöä
koskevista asioista. Koska
satuimme silmäilemään tiistaina saa­punutta
toukokuun numeroa niin lie­nee
asiallista mainita joistakin huo­m
i o i s t a . - •
Mikäli mttovaltion tUastolllsen toi­miston
keräämiin tietoihin voidaan
luottaa on tehdastuotannossa työs­kentelevien
työläisten työviikon keski-määrälnerl
pituus lyhentynyt vuodessa
(helmikuusta 1945 tämän vuoden hel­mikuuhun
mennesisä) kahdella" Ja
puoleil8f tunnilla, ollen nyt (vUine
helmikuussa) kesklznäärln 42J timtla.
Se todistaa varsin . vaatlnoattomalla
tavalla, että imioihln Icannattaa kuu­lua.
Mikäli tämän maan tehdastyö­läisten
keskimääräiset tuntipalkat
ovat kysymyksessäi ovat rie kohonneet
mainittujen kuuden: vuoden aikana
40.1 sentillä, ollen viimie helmikuussa
keskhnäärln 110.2 senttiä. Keskimää­räiset
viikkoanslot kohosivat mainit­tuna
aikana 31.83 dollarista 47.28 dol­l
a r i i n , ; " , •
Olimme utelias luyaltsemaan miten
suuri tämä keskimääräisten vUkkoan-sioiden
lisääntyminen on ollut prosen­teissa
Ja havaitsimme pikaisen lasku­toimituksen
perusteella, että viikko-ansiot
ovat kohonneet keskimäärin
lähes 52 prosentilla. ' '
Kun sitten kääaslmnie lehteä nlto
havaitsimme elinkus:annuslndeksiä
koskevasta taulukosta valmiiksi las­kettuna,
että keskimääräiset elinkus-taimukset
ovat samana aikana kohon­neet
73.8 prosentilla — siis 21.8 pro­senttia
enemmän kuin keskimääräiset
viikkoanslot. Mikä todistaa työläisten
Jääneen pahasti perään mikäli on ky­symyksessä
palkkain korottaminen
kohonneiden ellnkustaimusten Johdos­ta.
Työläisten palkat ovat siten var­sin
pahasti kuopassa verrattuna nii­hin
palkkoihin. Jotka maksettiin hel­mikuussa
1945. Siitä syystä onkin nyt
päiväjärjestyksessä yleinen palkkojen
korottamisryntäys.
Kun tarkastamme näitä tllastoija
'maakunnittain niin saamme havaita.
,että tehdastyöläisten työviikon keski-määräizten
pituus oli, lyhin British
Columbian maakunnassa, keskimää-rfii
38.1 tuntia viikossa. Väärinkäsi­tysten
välttämiseksi oh tässä todet­tava,
etät kysymyksessä eV ole työ­ehtosopimuksissa
määritelty työviikon
pituus vaan se todellinen tuntimäärä.
Jonka työläiset ovat olleet työssä vii­me
helmikuussa. Ontariossa oli tämä
keskimäärä 423 tuntia. Quebecissa
44.7 tuntia Ja New Brunswicklssa 45.4
tuhtia.'//' . •
Keskimääräiset tuntipalkat olivat
korkeinunat luoiuiolUsestikih B. C:n
maakunnassa, nhnittäln 132.7 senttiä.
Ontarion keskimääräinen tuntipalkka
oli 117.4 senttiä, Quebecin 98Jt senttiä
Jav alhaisin, 86.2 senttiä, Nova Sco.-
tiassa. Suurimpiin kaupunkeihin näh­den
olivat keskimääräiset tuntipalkat
seuraavat: WindsorIssa 144.9 senttiä,
Vancouverissa 129.8 senttiä, Hamilto­nissa
128.7 senttiä, Torontossa 115.1
senttiä, Winnlpegicsä .104.2 senttiä. Ja
Montrealissa 102.8 senttiä.
Tämän lehden lukijat ovat varmaan­kin
usein havainneet sen tosiasian (
että Montreal on elinktistannukslin
nähden kalkkein kallein Canadan
suurkaupungeista Ja se on se yhä
edelleenkin. Ei siis pidä paikkaansa
se väite, $ttä elinkustannukset kohoa­vat
sitä mukaan kuin palkatkin koska
kerran Montrealissa maksrtaan alhal-shnmat
palkat Jd:. elinkustannukset
ovat kälkk(BUi korkeimmat. Asla oh
siten, että palkkataso rllpuu työväes­tön
järjestyneisyydestä ja taisteluvai-miudesta,
eikä mistään muusta,
. Kun käänsimme sivua tuli vastaam­me
taulukko. Jossa kerrottiin työläis­ten
keskimääräisistä ansioista eri teol-llsuusaiollla
viime helmikuussa. Kor­kein
keskimääräinen vilkkoansio oli
paperi- Ja puimiassatehtaiden työläi­sillä,
55.06 dollaria. Toisella tilalla
olivat metallinkaivajat, 54.05 dollaria
(kullankaivajilla ainoastaan 5ii)l dol­laria)
Ja kolmannella tilalla aiitbtyö-lälset.
53.05 dollaria.
Kaikkein huonoimmin palkatut"oli­vat
palvelusalojen työläiset s i l l i pesu-,
värjäys- Ja puhdistuslaitosten työläis­ten
keskimääräinen viikköansio oli air
ifoastalan 26,26 dollaria Ja dollarin Ja
kynamenen senttiä paremmat hotel­leissa
j a ravintoloissa.
Mikäli varsinaiset tehdastyöläiset
ovat kysymyksessä olivat keskimäärili-set
viikkoanslot alhajlsimmat tekstilli-tuotahnossa.
nimittäin 2933. dollaria.
Työllisyyttä koskeva tilasto osoittaa
viime huhtikuussa olleen haUltuksen
kiaan 290,276 työtöntä, JoK«i
oU naisia. Viime helmikuusal
settUn työttömyysvakuutusta 1
kaikkiaan 158,045 henkilöDe;
silloin ilmoitettiin työttömiä >
määrä 300,046 henkilöksi,!
ten, että ainoastaan hiukan*
kuin puolet työttömistä "
salvat työttömyysvakuutusta,!!
distaa vuorostaan. työttömjJ!
tusjärjestelmän puutteellisiMl^J
Puhuaksemme edelleen
vakuutuksesta voidaan todA^
työttömyysvakuutusrahasto^J
helmikuussa kaikkiaan iSfsm
larin tulot. Joista työnantej^J
Iäiset maksoivat 12,216,792j'-
liittovaltion hallitus 2.4423äJ
Loput tuloista oli sakoista J»'
ta. Koska kuukauden ailo»^
settiin työttömUle alnoastaaa^
313 dollaria, jäi siten käy"*
5J3 mUjoonaa doUaria, joka'
vararahastoon, jossa oli ti^^
kuun lopulla kerrassaan
ma. miltei 660 nuljoonaa do^f
Kuluneiden yhdeksän viio«=,
na on tähän rahastoon saa»
kaikkiaan 990 miljoonaa,
maksettu 33LmilJoonaa doBE»»]
pyörelssä luvuissa sanoenj»^
kerääntyneistä varoista
tämättä Ja ovat vararat»»*'
via tarpeita varten. '
Lopuksi emme malta oD*
ta. että kun VV. 1935-39J5
nuksia pidetään > ' « r t a u^
ovat elinkustannukset tcH^
lituksen "Virallisten-tietoja,
yli 82 prosentilla, on TaBW
pitääkö nämä laskelB]»^
Työläiset välttävät
deri olevan tohtoroituja,*»»^
tekisi niin kipeätä, että
tuislvat pahemman k»»^
^öhdostiu:-^;»^'^^!^^
'm3w&
. r . . , . . . , ^ . . '*yö°VlUItyStOtnii8tQJW