1962-10-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, lokak. 9 p . — Tuesday, Oct. 9, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
lEdltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editoria! OS 4-4266
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 .
Advertising rates upon application. translatlons free of charge.
Autliorlzed as seconddass mail by the Post Office Department, Ottawa,,
and for payment of postage in cash. ,
TILAUSHINNAT
CanadaBsa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 , USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
<.'-CANADIAN LANGUAGE PRESS
Halleluja, piispa Wilkinson!
Anglikaanikirkon Toronton piispa, Rt. Rev. F. H. Wilkinson,
sai varmaan yltäkyllin tavallisten torontolaisten kiitosta
ja ylistystä siitä, kun hän julkisesti tuomitsi yhdysvaltalaista
rotusyrjintää~puolustavan pappinsa ja sanoi, että ko. Rev.
E. L. H. Taylor "sekaantui sellaisiin asioihin, jotka eivät hänelle
kuulu'', ja että Rev. Taylor ei missään tapauksessa puhunut
mainitun kirkon puolesta, kun hän lähetti tyrmistyttävän
onnittelusähkeensä Mississippin osavaltion kuvernöörille
Ross Barnettille siitä kun viimeksimainittu vastustaa
neekerien pääsyä valkoihoisten yksinomaan kansoittamiin
parempiin oppilaitoksiin. Piispa Wilkinspn sanoi "voimakkaasti
tuomitsevansa papin sekaantumisen Mississippin osavaltion
vakaviin vaikeuksiin, ja että on "erittäin valitettavaa
kun rotukysymys seataan perustuslaillisuuskysymykseen."
Me puolestamme liitymme niihin canadalaisiin, jotka
sanovat tämän piispan lausunnon johdosta, Halleluja, piispa
Wilkinson!
Tosiasiat ovat tunnettuja. Yhdysvaltain neekerit vapautettiin
muodollisesti orjuudesta jo sata vuotta sitten. Mutta
neekerien syrjintä heidän rotunsa perusteella jatkuu siitä
huolimatta aina siinä määrin, että Yhdysvalloissa on vieläkin
kolme sellaista osavaltiota, Mississippi mukaanluettuna, missä
ei ole yhtään ainoata sellaista valkoihoisten kansoittamaa
koulua, mihin olisi hyväksytty yhtään neekerioppilasta.
Tässä, ja Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksestä
huolimatta Mississippin osavaltion kuvernööri Barnett
nousi sotajaloille siitä kun hänen valtiossa määrättiin maan
korkeimman oikeuden ja valtiovallan toimesta ottamaan yksi
neekerinuorukainen, mr. James Meredith, oppilaaksi aikain
semmin yksinomaan valkoihoisten kansoittamaan yliopis-
•.toon.-.'-
Kuvernööri Barnettin ja hänen avustajainsa yllytyksestä
johtuen valkoihoiset huligaanijoukot järjestivät siellä viikko
sitten neekerivastaisia hulinoita, joissa surmattiin kaksi ih-
• •mistä. •• •
Kaikesta täsiä huolimatta anglikaanisen kirkon toronto-lainen
pastori Taylor lähetti viime keskiviikkona kuvernööri
Barnettille sähkeen, missä onnitellaan häntä hirveästä rotu-syrjinnästään
(?)
Totta on, ettei tämä Kongossa syntynyt ja siellä ilmeisesti
äitinsä rinnoista rotusyrjintäopetuksen. imenyt pappis-
, mies kehtaa avoimesti sanoa, että hän on neekerien vainon,
sorron ja syrjinnän kannalla. Hän yritti tässä suhteessa piiloutua
"perustuslaisuus-esiliinan" taakse.
Mutta hänen "perustuslaillisuutensa" paljastui kaikessa
alastomuudessa avoimeksi rotuennakkoluuloksi ja -syrjinnäksi,
kun pastori Taylor lähti kantaansa yksityiskohtaisemmin
selittämään. Torontolaisen Globe and Mailin mukaan
pastori Taylor oli sanonut olevansa "huolissaan Yhdysvaltain
neekerien oikeuksista ja levottomana siitä, etteivät valkoihoiset
menettäisi oikeuksiaan". Toisin sanoin hän on huolissaan
siitä, etteivät neekerit tyydy nykyisiin "oikeuksiinsa"
olla alistettuina, ja samalla hän on oikein "levoton" siitä, etteivät
valkoihoiset menettäisi oikeuttaan syrjiä, sortaa ja
väärinhallita Mississippin neekereitä. Mutta lainatkaamme
hieman enemmän Globen uutistiedosta:
"Yleisesti puhuen Yhdysvaltain neekerit ovat olleet vii-meksikuluneen
50 vuoden aikana vauraampia kuin aikaisemmin
(!), hän sanoi, viitaten neekerien ajamien autojen lukumäärään.
He ovat varmasti paremmassa asemassa kuin heidän
veljensä Afrikassa, hän sanoo."
, Yleisesti puhuen tiedetään, että neekerit ovat Yhdysvalloissa
kaikkein köyhimpiä ihmisiä. Mutta he. elävät sittenkin
aivan liian ylellisesti pastori Taylorin mielestä siksi kun joillakin
heistä on autoja ja kun Afrikassa on neekereitä vieläkin
kurjemmassa asemassa! Vielä yksi lainaus:
"Palauttaen mieleen aikaisemman elämänsä Kongossa,
mr. Taylor sanoi, että kukaan ei voi olla sen raaempi kuin
jotkut afrikkalaiset heimopäälliköt ovat omia ihmisiään koh^
taan. Esimerkiksi hän mainitsi, että eräs afrikkalainen heimopäällikkö
SÖI useita vaimojaan;"
Tässä onkin esimerkki rotusyrjinnän maailmanennätyksestä.
Asiallisesti puhuen pastori Taylor sanoo, että Yhdysvaltain
neekerien pitäisi olla iloisia ja kiitollisia, että heidän
piiskureina on valkoihoisia hirviötiä, eikä mustia rumiluksia,
sillä loppujen lopuksi valkoihoiset piiskurit eivät syö heidän
vaimoväkeään!
Ja tällainen mies, rotusyrjinnän ja ennakkoluulon läpitunkema
ihmispeto, esiintyy rakkauden jumalan edustajana
ja sananselittäjänä!
Isännän n3rrkki pöytään
Washingtonin suuret viskaalit löivät viikon lopulla isännän
nyrkin pöytään ja määräsivät "yksipuolisesti" kuten uu-tistiedoissa
kerrotaan,-että Yhdysvaltain liittolaisten ja ystävien
laivoilta kielletään "pysyvästi oikeus käyttää Yhdysvaltain
^atarnia", jos ne harjoittavat normaalista liiketoimintaansa
Kuuban ja joidenkin toisten maiden välillä.
Irvokkaana hirtehishuumorina tässä yhteydessä on pidettävä
sitä, että Washington kohtelee tässä tapauksessa miltei
kovakouraisemmin ja loukkkaavammin omien liittolais-maittensa
kuin ns. "mahdollisten vihollismaiden" laivoja!
New York Times Servicen viime keskiviikkoisen Wash-ingtonin
uutistiedon mukaan Yhdysvaltain hallitus turvautiii
tähän "yksipuoliseen'' määräysten antoon liittolaistensa ja
ystäviensä laivoille siksi, kun USA "ei ole saanut suostutelluksi
ystävällisiä hallituksia ja kansainvälisiä läivaajia estämään
tankkialustensa ja rahtilaivojensa vuokraamista neu-vostoblokin
maille, tai kieltäytymään vastaanottamasta Kuubaan
menevän lastin kuljetusta.'-
Toisin sanoen tällaisista asioista hyvin tietoinen New
Canad^lainen laulajatar, Shirley
Harmer, joka on ollut jonkin
aikaa Yhdysvalloissa, palaa
tänä syksynä Canadan yleisradion
(CBC) palvelukseen ja ,
esittää ohjelmaansa kahdesti
viikossa, tiistaisin ja torstaisin
iltapäivällä. Ilanen säestäjänään
toimi vibrafonin (lyoma.
soitin) soittaja Peter Appleyar
ja Lloyd Edwardsin johdolla .
toimiva musikaalinen ryhmä.
York Times Service kertoo
meille, etta "los ei hyvällä,
niin sitten pakkokeinoilla" on
Yhdysvaltain liittolaisten tanssittava
kuten Washingtonista
määrätään — tai jos ei tanssir
ta, Yhdysvallat kieltää "ystäviltään"
sekä sotilaallisen että
taloudellisen avunannon!
Jotkut yhdysvaltalaiset valtiomiehet
ovat joskus protestoinet
siitä kun kommunistien
ja linjoittumattomien voimien
toimesta ön sanottu, että Yh-1
dysvaltain imperialismi vie j
nyt "kansainvälisen santarmin j
roolia". Mutta kun esimerkiksi
New York Times Servicen j
uutistiedossa puolustellaan tä-i
tä, Washingtonin viimeisintä;
uhkavaatimusta ja ukaasia liit-i
tolaisilleen. niin se sanoo US- j
An toivovan, että tämä nyrkinisku
auttaa Washingtonia "saavuttamaan
päämääränsä pää- j
ministeri Fidel Castron halli-1
tuksen kukistamiseksi". j
Toisin sanoen kansainväli-!
sen santarmin osaa. vievä Yh-!
dysvaltain imperialismi vaatii \
väkevämmän oikeuteen tur-l
vautuen, että sen liittolaisten,!
loilla on suurimmalta osalta!
normaaliset diplomaatti- ja]
kauppasuhteet Kuubaan; oni
ryhdyttävä omista kansallis-eduistaan
välittämättä vihamielisiin
toimenpiteisiin Kuubaa
vastaan, jolta Washington!
voisi saavuttaa "päämääränsä",
toisen maan, tässä tapauk.se.ssa
Kuuban hallituksen kukistamiseksi!
Sen julkeampaa "santarmin"
osaa ja toisten maiden sisäisiin
asioihin sckaantumi.scn ohjcl-
Tiaa ei voida enää kuvitella,
oaitsi avoimen aseolli.sen hyökkäyksen
kannalta katsoen.
Jos koskaan, niin liittohallituksemme
velvollisuus olisi nyt
puolestaan noustava avoimeen
taisteluun, ei vain Kuuban,
vaan myös Yhdysvaltain liitto-
'aisten itsemääräämisoikeuden
ouolesla. Washingtonille olisi
sanottava suoraan ja kauniste
'ematta, kuten ulkoministeri
jfreen aivan -oikein antoi ym-närtää,
että mikäli on puhe
Canadan ja Kuuban välisistä
suhteista — joko kaupankäyn-listä
Kuuban kanssa tai Canadan
laivojen liikennöimisestä
Kuuban ja joidenkin toisten
maiden välillä — se on Cana-
:lan oma asia eikä kuulu vähääkään
Yhdysvalloille. Tosi-isiassa
maamme edut vaativat
kaupankäynnin laajentamista
kaikkien maiden, mukaanlukien
Kuuban kanssa ja'siihen
sisältyy myös oikeus laivoillemme
liikennöidä, mistä liiketoimintaa
on saatavana. Tässä
asiassa on Canadan kan.san
enemmistö yksimielinen, .
Angola ^ Mosambik
Santa Maria-kaappauksen suorittanen
kapteeni Henrique Galvaon
mukaan on Angolasta viimeisten
kymmenen vuoden aikana siirtynyt
— laillisesti tai laittomasti — miljoona
asukasta, jotka ovat asettiir
neet Kongoon, Rhodesiaan, Lou-na;
s-ja Etelä-Afrikkaan. Kun Mosambik
otetaan lukuun mukaan on
poissiirtyneiden määrä kaksi miljoonaa.
Luvut puhuvat itse puoles-taan.
Portugali ei laadi liikoja tilastoja
eikä harrasta sosiaalista tutkimusta
,ei ainakaan saata tuloksia
juJki. Poissiirtyjat ovat parasta työvoimaa
ja niinpä Angolassa ja Mosambikissa
onkin työkuntoisen väestön
raaarä alhainen. Jäljellejääneiden
tila er ole kadehdittava,
mm on lapsikuolleisuus maailman
korkeimpia:, kokonaista 60 %.
VERO, PASSI, TYÖKIRJA
Pakkotyö on Angolan pahin vitsaus
mutta ei ainoa. Jokainen 16: ja
60 ikävuoden välillä oleva alkuäsu-kasmies
joutuu maksaniaari veroa,
joka vastaa maatyoläiseh kuukausipalkkaa.
Lisaksi on voimassa passi-pakko.
Kylästä toiseen ei ole lupn
siirtyä ilman passia. Epäämälläi pas-
.sm saannin voi chefe de posto estää
alkuasukkaita hakeutumasta Vapaisiin
toihm, joissa: palkka ja •olosuhteet
saattavat olla paremmat.
(Nii.ssakm tosin tehdään sopinius )
.Jokaisella yli 18 vuotiaalla michell.i
tulee edelleen olla työkirja ^ ca-dcrneta
indiKena — johon työnantaja
tekee merkintänsä.
•Vngolan olosuhteista on vaikea
saada täydellista kuvaa sen takia,
otta Portugali harrastaa cräiinlaista
"kaksinkertaista kirjanpitoa". Alkuasukkaita
koskeva lainsäädäntö
puhuu kauniisti- alkuasukkaiden sivistämisestä,
ohjaamisesta ja kasvattamisesta,
mutta totuus on toisenlainen.
MU.STAT PORTlKiALILAISET"
Poitu.'4aiin siirtomaapolitiikka OM
jopa niin 'vapaamielistä', että a i -j
kuasukkailla on mahdollisuus tulla 1
i*ortuj:alin kansalaisiksi, assimila-j
eloiksi, jolloin he ovat nuiodollisesti i
-ama-ssa asoma.^jsa kuin syntperäisct i
portuyalilai.set. .\ssimilacfojen hikii- i
määrä — 70.000 kaikkiaan 4,7 mil- i
Joonasta — osoittaa, että assimihi' |
do-järjestelmän merkitys on lähin- I
nä propagandistinen. j
Tullakseen assimiladoksi on alku- '
asukkaan täytettävä .seuraavat eh- j
dot: oltava vähintäin 18 vuotias ja :
tunnettava —portugalilainen sivis-1
tys", omaltava ammatti, kyettävä :
huolehtimaan perheestään ja käyt-;
täydyttävä hyvin. On'oikeastaan ih- i
me. että assimiladoja. mustia portu- i
galilaisia, on näinkään paljon, sillä :
assimiladoksi tullakseen on alku-1
asukkaan käytävä koulua, johon '
päästäkseen hänen tulee jo olla a i -•
similado. kuten eräs YK:n raportti^
murskaavasti toteaa. '
Assimiladoilla on ä'änioikeus An- i
golan kansalliskokouksen vaaleiss.i, |
joi-ssa listoilla on vain SalazarinJ
Uniao Nacionalin ehdokkaita. Kan- i
salliskokouksen 29:stä edustajastai
valitaan vaaleissa 21 ja 70,000:n as !
similadon ohella on 220.000 valkoista
ääntä. Jo listoille asettelu.ssa on
etukäteen pidetty huoli siitä, ettei i
tumma väri liiaksi näy Angolan i
kansalliskokouksessa, jojia muu-1
toinkaan ei ole kovin suuria vai-I
tuiiksia: Angolan asiat lalkaistaaii;
emämaassa, jonka kansalliskokouk. i
.sen jäsenet Salazar nimeään Ango-,
lah kolme edustajaa voivat olla jo- !
pa Portugalissa asuvia poitugalilai-1
sia. •. • .
" L I SITANIS.MI" JA
ELIITTIOPPI
, Samoja tarkoituksia kuin assimi-lado-
politiikka ajaa Salazarin omaksuma
' lusilanisinin aate", jolla tarkoitetaan
Portugalin ja sen siirtomaiden
väitettyä historiallista ja si-vislykscliistä
"yhtenäisyyttä". Salazarin
Uniao Nacionalin puheenjon-taja
ilmaisee asian näin:
Bi'Kautta koko meidän Afrikkamme
vaikuttaa syvä elävä kaiLsalli-suustunne,
joka yhdistää valkoiset
ja mustat samalla hehkuvalla ylpeydellä.
Tämä on niin voimakas kull-luiirin
yhtenäisyyden ja täysin samanlaisten
etujen jjr toiveiden tunne,
että se sulattaa eri rotuainekset
yhteen portugalilaiseksi yhteiskunnaksi.''
Angola ja Mosambik eivät virallisesti
ole siirtomaita, tämä häiritsevä
nimitys poistettiin lainuudis..
luksella v. 1951. Kun Y K nyt haluaa
puuttua Portugalin haijoitlamaaii
siirtomaapolitiikkaan, saattaa Salä-zar
näytellä oikeutetusti loukkaantunutta
ja sanoa: "Ne jotka halu.i-vat
vapauttaa Afrikan, ovat myöhässä.
Se työ, johon he aikovat ryhtyä,
on jo suoritettu."
Salazar on puheissaan korostanut
monirotuisen yhteiskunnan luomista,
jossa kaikilla olisi samanlaiset
oikeudet - ^ e r ä ä l l ä varauksella:
Yhteiskunnan johto on annettava
"kelvollisimmille ja taitavammille"
— ja .sellaisiahan ovat portugalilai.
.set verrattuna alkuiisukkaisiin, joilta
koulutiet ovat .'^uljctut. Rotuopin
ja fasistisen "eliittiopin" välillä ei
todellakaan ole mitään eroa.
VAIN 5 % LAPSISTA 7
PÄÄSEE KOULUUN
UNESCÖ:n suorittamien tutkimusten
mukaan . kävi Angolan lapsista
lukuvuonna 1954—55 koulua
vain 5 %. Luvussa ovat mukana
myös valkoisten lapset. Alkuasu-kaskoulut,
jotka ovat pääasiassa; lä-hetysköuluja,
eivät anna oppilailleen
juuri mitään kristinuskon opetuksen
lisäksi. Useimmat niistä ovat
katolisia iähetysköuluja. Prötestant^
tiset ovat hieman pareinpia ja useat
kansalliset johtajat Angolassa niin
kuin muuallakin Afrikassa ovat
juuri protestanttisten lähetyskoulu-jen
kasvatteja (rhm. Lumuniba).
Portugalin diktaattori Salazar so
iittää, että hänen tarkoituksenaan
on nostaa afrikkalaiset portugalilaisen
kulttuurin tasolle. Jos näinkin
olisii ei taso ole kehuttava. Portugalin
oma lukutaidottomuusprosentti
on kokonaista 40. Angolan
valkoisellakaan väestöllä ei siis ole
sanottavia sivistynriismahdpllisuuk-sia,
yliopistoa ei Angolassa ole.
Opiskelemaan pystyvien on mentävä
aina Lissaboniin asti.
lUyRSKYN MERKKEJÄ
Angolan oloihin kiintyi maailman
huomio viime vuoden niaaliskuussa
levottomuuksien puhkeamisen jälkeen.
Hälytyksen toimecnpanijpina
olivat engiaritilaiset lähetyssaarnaajat,
jotka kertoivat kauhistuttavia
kokemuksiaan Angola.ssa portugali-iai.
slen rankaisuretkikuntien toimeenpaneman
terrorin silminnäkijöinä.
Angolan levottomuudet kytkeytyivät
CJalvan Santa Maria-kaappaukseen,
lluhuttiinhan, että Santa Maria
purjehtisi Angolaan ja aloittaisi
kapinan Salazarin hallitusta vastaan
Afrikasta käsin. Tämä olikin
seikkaiiijakaptecnin aie. josta hän
kuitenkin varsin nopeasti joutui
luopumaan. Ajatus tällaisesta voi-manlisästä
sai Angolan alkuasukkaat
liikehtimään.
Kdellisenä vuonna — siis 19G0 —
oli Portugalin salainen poliisi IMDK
pidättänyt joukon afrikkalaisjohtajia.
50 heistä asetettiin heinäkuuss-i
1960 sotaoikeuteen .joka jakeli sekä
hirtto- että karkoitustuomioila. Ratsioita
ja pidätyksiä oli toimeenpantu
pilkin vuotta. Kun sitten Galvao
tammikuussa 1961 suoritti kaappauksensa
ryhtyivät angolalaiset kapinaan
heinäkuun, 4 päivänä.
K A N S A L L I S E T L I I K K K ET
Kapinaa johtivat kansalliset liikkeet,
jotka edellisen vuoden terrorin
aikana olivat perustaneet päil-majansa
maan rajojen ulkopuolella.
Moni-Sta kansallisia tarkoitusperiä
ajavista liikkcslä on tässä yhtey-de.
s.sä mainittava llolden Roberton
v. 1954 perustama ja johtama UP.'\
(Uniao das Populacocs de Angola»
ja Luandas-sa 19.50 perustettu MP-L.\
(Moviniento Popuhir de Liber-tacao
de Angola). Viimemainitun
johdossa on afrikkalaista sivistyneistöä
ja sen puheenjohtaja on
Lissabonissa vankina oleva lääkäri-runoilija
Agoslhino Neto, jota pidetään
Angolan Jomo Keniattana.
Liiton toimiva presidentti on Mario
de Andrade. \
UPA ei ole kurssLssa Angolassa,
vaikka Portuuali toisaalta kertoessaan
levottomuuksista väittää juuri
UPA.-n olevan niiden takana. UPA
ei ole julkaissut mitään ohjelmaa,
jä sen väitetään olevan länteen
suuntautuvan: MPLA:n parempi
maine perustuu ennen kaikkea sii^
hen, että järjestö on työskennellyt
itse Angolassa UPA:n toimiessa
vain Leopoldvillestä käsin.
MPLAn ohjelmassa vaaditaan
Portugalin vallan ja isiis siirtomaajärjestelmän
kukistamista, ' demc-^
kraattisen ja sosialistisen valtion
muodostamista", laajaa maauudistusta,
; etuoikeuksien poistamista
jne. Ulkopoliittisesti MPLA:n linja
vastaa Casablanca-valtioiden -mm.
Guinean omaksumaa. MPLA on
huomipnärvoineri myös siksi, että
se ön jäsenenä portugalilaisten siirtomaiden
yhteiselimessä eONGP:-
isä. •
KAPINA I^UHKEAA
Kapinan alkusignaali anneltiin
Luandassa, mutta varsinaiset alku-taistelut
käytiin Angolan pohjois •
osassa, jossa UPA:n joukot ensin
ryhtyivät toimintaan. .Luandassa
avasivat portugalilaiset tulen afrikkalaista
väkijoukkoa vastaan helmikuun
5 pnä. Portugalin uutistöimis-:
to ilmoitti "ulkomaisten terroristien"
toiminnasta! .Maalis^^^ 15
pnä aloittivat kapinailiset hyökkäyksensä
Angolan pohjoisosissa.
Seuraavien viikkojen ja kuukausien
aikana vallitsi Angolassa täysi
sotatila, -jonka aikana tuhatkunta
portugalilaista ja noin 30,000 afrikkalaista
menetti henkensä eli
moninkertaisesti se määrä, minkä
Mau-Mau-kapina aikoinaan vaati
Keniassa. Lissabonista lähetettiin
paikalle lisää armeijaosastoja, joille
ohjeeksi annettiin terorrin kiristäminen.
Portugalin sotavoimien
vahvuus nousi kesän aikana 80,000
mieheen, joista vain 20,000 oli valkoista:
YK:n yleiskokous kehotti huhtikuun
20 pnä ja turvallisuusneuvosto
kesäkuun 9 pnä Portugalia ryhtymään
sellaisiin sosiaalisiin uudistuksiin,
jotka olisivat palauttaneet
ihmisoikeudet alkuasukkaille.
RANKAISURETKIKUNTIEN
TERRORI
Vctoomuk.set eivät kuitenkaan
auttaneet. Salazarin ainoa vastaus
oli rangaistusretkikuntien järjestäminen
ja täysin summittainen teloittaminen
ja kylien hävittäminen.
•Huhtikuussa", on Ehnmarkille
kertonut eräs »pakolainen, "he ampuivat
vain ne, jotka osasivat kirjoittaa".
Pakolaisten kuvaukset portugalilaisten
rangaistusretkikuntien
iiieneltclytavoista ovat pöyristyttäviä.
Samanlaisia todistuksia ovat
anfaneei lähetyssaarnaajat Jotka'
tuolloin hälyttivät maailmaan yle!|-
tä mielipidettä esittämään vastalau?
seita Portugalin imperialismille.
Tällä hetkellä on Angolan naapurimaassa
kymmeniätuhansia pakolaisia.
Yksin Kongossa heitä on
heinäkuun alussa annetun tiedon
mukaan 200,000. Vasta v^v^autti-ncessa
Algeriassa on heitä myös.
Tilanne Kongoon paenneiden keskuudessa
on surkea Heiltä puuttuu
kaikki elämiseen välttämätön
ja pakolaisia uhkaa suoranainen
nälkäkuolema. — Hi A.
"< r t ' :
Tilatkaa Vapaus!
H A N N A J A ANTTI PITKÄNEN, Port Arthur, Ont., lahjjoittavat
$2 00 Vapauden ja Liekin talousaseman fukendseksi Ja toivoo "isojoke-:
Iai8ten'viiittyvän lahjoittajien Joukkoon. ,
MATTI MATTILA, Solsqua, B. C, vatsita $2.00 August Latvalan
haasteeseen ja haastaa seuraavat: Ed. Lahti,.Cambie, B. C . j|a Gust Pu.
tula, Mara, B. C. > ' , <
A L U MATTILA, Gera)dton, Out., vasUa $5.00 Aino Mäkilän haas-,
teeseen Vapauden Ja Lietiin hyväksL
ANNI J A JOHN LIC:yONEN, Su4l>^ry, Ont., viut^vat |da ja Oscar
Männistön haasteeseen lahjoittamalla' $5.0Q Vapauden ja Liekin hyvi^sl
ja toivovat että kaikki joita ei ole vielä b^tettu, lahjoittaisivat lehtiem-,.
me ilmestymisen.turvaamiseksi. -i ' ''-r. •-•^''y-iy..:-:
SIIRI JA KALLE SILLANPÄÄ, Sudbury, Ont., lahjoittavat $10 00
VAiauden ja Liekin hyväksi 'ja toivovat, että seuraa^^
tetta: Arne Hako-oja, Walihapitae, Ont., Heniy Lahtia R. 2, Sudbury, •
Ont., Antton Linna, Onni Hormisto sekä Lempi ja Olavi Hirvelii Sudbu- '
ry, Ont.;\';;-•, \'\'-}-'' -•
WALTER KANGAS, Nairn Centre, Ont.* vastaa $2.00 K. Törmälän '
haasteeseen, ja haastaa seuraavat: Antti Junkalä ja Lauri Sinisalo, Naim '; '''^'
Centre, Ont., jatkamaan haastetta/i,: i •. ; ' ' : :
MOl^REÄLIN SUOMALÄISE^f NAKTENKERTO
vat Paarin haasteesta vaarin ja lahjoittavat $25.00 Vapaudelle ja sanian- •
ven-an Liekille, yhteensä $50.<I0,. ettei kumpikaan jää osattomaksi, ja toi- ' '
vovat,että:kaikki Vapauden ja Liekin ystävät ottavat osaa, lahjoittamalla ''
«uhimän minkä'kukin parhaaksi näkee. ; ; • ^ .
IDA NOPPLUND» Sudbury, Ont., vastaa Revoniemen ja Rajalan
haasteisiinjahjoittämalla $500 Vapauden ja Liokin hyväksi.-
MARTHA PENTTILÄ, Sudbury, Ont, yairtaa $5.00 Heikki Vä^^
haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat: Toini—
Gemecki, Toronto, Ont., Anni Skehar, Tjmmins, Ont., Ida Ahlgren, I^ort -
Arthur, Ont. sekä Martha ja Frank Mäki Schumacher Ont., siitäkin huo- ,
limatta, vaikka teidäiit perheessä on hiljan tapahtunut hyvin ikävä asia. —
Auttakaa jokainen vointinne mukaan lehtiämme! Kiitos Heikille haasteesta!
• • : • • • - ' • " l ^ ' -
JACK S A AR AKKAL A, Sudbury, Ont., vastaa S5 00 Jallu Miettisen' t,.
*a Valentine Rintamäen haasteisiin ja haastaa Yi'jö Wallin, Sudburysta, - ;
jatkamaan haastetta.
SITRI JA KUSTI LATVALA, Canmore, Alta, vastaavat $5.00 mr. ja ^' V
mrs. Charles Raunion haasteeseen ja haastavat puolestaan mr. ja mrs. "
Hemmi Männikön, Vancouverista, B. C, lahjoittamaan yfiintinsa mukaan.
EMIL RUOHONIEMI, R. R. 2, Käpuskasing, Olit., vastaa S2.00 Vikkl
Huhdan haasteeseen. {
YRJÖ LÄHTEINEN, Käpuskasing, Örit., lahjoittaa $5,00 Vapauden
jä Liekin hyväksi ja haastaa Toivo, Kivikankaah, Käpuskasing, Ont.
JOHN H A K A L A , Nipigpn, Ont, lahjoittaa $10.00 Vapaudd^^^
maila vastaa saamiinsa haasteisiin. • ' ^^-^.y^i,
HILDA KÖVERONKÖSKL South Porcupine, Ont, lahjoittaa $3.00
V.T>auden ja Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat: Bertha Mäki, Aarne
Purra ja Pentti Ahonen, kaikki South Porcupinesta, Ont.
JENNY JA WM. KANGAS, Sault Ste. Marie, Ont., vastaavat $2.00
saamiinsa haasteisiin Vajauden ja Liekin hyväksi.
ALMA JA SULO MERISALO, Sault Ste. Marie, Ont, vastaavat $5.00
saamiinsa haasteisiin ja haastavat seuraavat: Helga ja Kaarlo Harju sek.i
Aili ja Vili Lintula, Sault Ste. Mrie, Ont.
IDA JA EINO MUHONEN, SauU Ste. Marie, Ont., lahjoittavat $5,00
Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastavat kaikki kivijärveläiset ja kars-. - ,
tuiaiset tekemään samoin tai paremmin. '
VILHO KOTILA, R.R 3, Sudbury, Ont.. vastaa Uno Kosken haasteeseen
lahjoittamalla $10.00 Vapauden ja Liekin hyväksL
MILJA JA LAURI AHO, Pegan, Ont. (Milja Sudburysta), lahjoittavat
SIO.OO Vapauden ja Liekin hyväksi, että niiden ilmestyminen
olisi turvattu.
ERKKI AALTO, Rocan. Ont.; vastaa $5.00 Vilma ja Eino Lehtolan
haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi.
.\NTTI HIRVIKOSKI. Refan. Ont.. vastaa $5.00 Aarno Hietalahden
haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi.
AIMO HIRVIKOSKI, Regan, Ont.,kastaa $500 Aarno Hietalahden
haasteeseen Vanaudcn ia Liekin talousaseman tukemiseksi.
BERTHA JA KAARLO TOIKKA, Long Lake, Ont, vastaavat $5.00
saamiinsa haasteisiin ja haastavat seuraavat: Tyyne ja Väinö Haavisto,
Garson. Ont. ia Emil Teitto, Mokomon, Ontapo.
ARVI SALO, Beaver Lake, Ont., vastaa $2 00 Vilho Häkkisen haasteeseen
ja haastaa seuraavat jatkamaan haastetta: John Turpeinen (vanhempi)
ja Otto Paasila. Beaver Lakelta, Väinö Kiloinen ja Viljo Hietikko.
Worthington. Ont! ja Arnold Mänty, Whitefish, Ont.
JOHN PIISPANEN, Beaver Lake, Ont., vastaa $2.00 Joonas Kiven ~
haasteeseen ja haastaa seuraavat: toivo Nurmi, Kaarlo Kalenius ja Kalle
Honkanen, Beaver Lakelta. Kauno Hietikko, Worthington, Ont. ja
August Ojanperä. R.R. L Whitefish, Ont, jatkamaan haastetta.
NIILO LINDEN. Haney.B.C. vastaa S5.00 Martti Vuoren haastce.
seen .ia haastaa Yrjö Korhosen. Hammond, B.C., vastaamaan haasteeseen.
Kiitos, Martti, että muistit!
MR. J A MRS. E. PUOLIVÄLI, Notch Hill, B.C., lahjoittavat $5.00 Vapauden
ja Liekin hvväksi ia edesmenneen Liekin toimittajan Kalle Salon
muistoPe. Samalla tämä on vastaus Lyydia Korven haasteeseen.
MP,. JA MRS. B. JOHNSON. Vancouver, B.C., lahioittavat $2.00 Vapauden
jä Liekin hyväksi ja haastavat seuraavat: mr ja mrs. A. Maunus
sekä mrs. Inga Salo, Vancouver, B.C. ja A. Karjala, South Bumaby,
B.C.
Tässä katsauksessa 5 182.00
Aikaisemmin Vaiaudcssa julkaistut - 4,520.76
4,702.76
Liekissä julkaistut lahjoitukset—— 56105
Yhteensä $5,263.81
PÄIVÄN PAKINA
Nelivuotias Maida, ja Fidel
Olemme tänään luovuttaneet tämän
palstatilan kokonaan -sydämä
lämmittävälle, tunteita liikuttavalle
ja todella kauniille kertomukselle
nelivuotiaasta tytöstä ja hänen "hyvästä
hengestään'' jos niin saamme
sanoa. Se on oikeammin kertomus
kahdestakin 4-vuotiaasta tytön tylle'-
röstä ja heidän edustamastaan kahdesta
maailmasta, sekä niistä voimista,
jotka ovat näiden viattomien
pikkutyttöjen takana.
Parasta kuitenkin on, että se on
tosikertomus alusta loppuun saakka,
jonkalaisia vain anihai-voin nykyajan
valtalehdistä löytyy.
Eräs lukijamme Haneysta; B.
e:sta lähetti meille viime viikolla
lyhyen kirjeen ja sen mukana Vancouver
Sun-lehdestä saksimansa
Jack Scottin pakinan esittäen, että
Vapaus julkaisisi sen näytteenä porvarillisen
sanomalehtimiehen rehellisestä
kannanmäärittelystä. Valitettavasti
kirjeenvaihtajamme ei
mainitse, minkä päivän lehdestä se
on saksittu, mutta ilmeistä on, että
kirjoitus on melko tuore Jack Scott
kirjoittaa:
• ii • • » •• »
Milloin tahan.sa minä kirjoitan
Kuubasta .. . . silmäni harhailevat
kirjoituskoneesta työhuoneeni seinälle.
Siellä on kuva tytöstä, johon
rakastuin. Tä.ssä se on:
Hänen niinensä on^ Maida Pozo.
Hän on neljän ja puolen vuoden
ikäinen . . . Minä haluan teidän näkevän
sen kuvan. Se voi auttaa ymmärtämään
miksi minä olen .Fidel
Gastron puolella.
Luonnollisesti tiedän liiankin hyvin,
että nykyajan tapahtumien mainingit
voivat hyvinkin tehdä vaikeaksi
pitää kiinni tästä tunnustuksesta
sitten kun Yhdysvallat on pakottanut
Kuuban lopullisesti Neuvostoliiton
vaikutuspiiriin. Mut
ta_se on pieni ja vähäpätöinen riski
silloin kun on vaa'an kielellä
miljoonien lapsien kohtalot:
, Maida asuu vanhempiensa, kolmen
veljensä ja kahden sisarensa
kanssa noin 30 mailin päässä Havannasta
sijaitsevalla plantaasilla. Kun
minä tapasin hänet viime keväänä,
he Olivat juuri muuttaneet uuteen
asuntoonsa. Se oli ensimmäinen koti,
mikä Pozo-perheen millään jäsenellä
on koskaan ollut, ilman maalattiaa.
Se oli ensimmäinen juoksevalla
vedellä ja sisäkäymälällä varustettu
koti mikä on sen plantaasin
millään työläisellä koskaan ollut.
Tavatessaan Maidan minä olin.
juuri tullut lähes kaksiku.ukauti-selta
matkalta Etelä-.^merikan
maista.
Perussa, Chilessä, Argentiinas.sa
ja Brasiliassa olin nähnyt kymmeniätuhansia
lapsia, jotka olivat kuo-lcma.
ssa hitaasti nälkiintymisestä
tai nopeasti sellai.sten tautien
kuin lavantaudin ja tuberkuloosin
takia.
Olin nähnyt tuhansia lapsia r3-
paleisissa vaatteissa ja liassa, tuomittuna
elämään ilman riittävää
määrää ruokaa, ilman säädyllistä a-suinpaikkaa,
ilman lääkkeitä ja Tää-kärinhoitoa.
ilman mitään mahdollisuutta
saada opetusta tai parempaa
turvallisuutta ja säädyllisyyttä
kuin eläimet.
Minä vihasin niitä rumiluksia jotka
loukkaavat näitä lapsia suurten
voitto-osinkojen vuoksi. Minä vihasin
amerikkalaisia rumiluksi.%
joiden miljoonat dollarit ja sota-aseet
tukevat Etelä-Amerikan ly
ninncja voidakseen pitää kontrollissa
pääomasijoituksensa.: ja pitävät
tyranneja vallassa avoimen asemah-din
avulla.
Niinpä sitten Kuubaan saavuttuani,
neljä ja puolivuotias Maida Pozo
sai minun kantani muuttumaan
Fidel Castron vallankumoukseen
nähden. ! ,
Ilman Castroa Maidan edessä olisi
samanlainen kohtalo kuin hänen
serkuillaan muissa. Etelä-Amerikan
maissa. Castron avulla Maidalla ja
Kuuban jokaisella lapsella on nyt
riittävästi ruokaa, riittävästi lääkkeitä,
katto pään piialla, mikä pitää
heidät pois sateesta ja heillä on, tilaisuus
opiskeluun sekä täyteläiseen
ja tarkoituksenmukaiseen
elämään. . •
Minusta tuntuu, että tämä on pe-loittava,
sokea kohta .Amerikassa tänään,
Amerikassa, joka, ihailee toista
nelivuotiasta tyttöä, jota sano.-
taan Carolinek.si, joka kasvaa satumaailmassa,
tietäinättömicn rikkauksien
ja komeuksien ympäröimänä.
Amerikka on unhoittanut miljoonat
Maidat. Fidel Castro ei ole.
Ja jos se saattaa miehen mielivaltaisen,
kylmäverisen vaihtoehdon
eteen.joko Marxin ja Leninin filosofian
tai liikasyötetyn, liiaksi hem-moitellun,
ryöstävän kapitalismin
välillä, silloin minä menen Fidel
Castron mukana.
Jos lasten on kuoltava vauvoina,
jotta yhdysvaltalaiset yhtiöt pysyisivät
voimakkaina Etelä-Amerikassa,
silloin minun mielestäni koko
demokraattinen elämäntapa, meidän
mukaanlukien, on toivotonta ja hä:,.
viävää peliä. "•'
M inä uskon että näin ajattelevat
vakavamieliset ja syvästi huolestur •
neet miehet ja naiset kautta maail- .
man, ja että se on paljon tärkeämpää
kuin ideologisen väittelyn pauhu,
ja että Castro, jota Yhdysvalloissa
pilkataan ja mustamaalataan,
on meidän aikakautemme yksi
suurmies.
.Fidel Castro on tekemässä maailmaa
hyväksi Maida PozoUe. Jos on
lainkaan jälcUä oikeutta, hän tulee
voittamaan ne, jotka eivät tiedä, että
hän (Maida Pozo) on olemassa-kaan.-'
•
Älkäämme lisätkö tähän yhtään
ainoata sanaa; sillä niin syvästi Jack
Scottin rehti ja rehellinen kannanilmaisu
on asioista, joita hän on i l meisesti
sydämensä syvyydessä mo- .
neen kertaan tutkinut ja uudelleen
tutkinut. Kiitos sentään lehtemme
lukijalle, joka meitä ilahdutti lähettämällä
tämän leikkeleen nuhtiivuk-semme.—
Känsäkoura.
T
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 9, 1962 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1962-10-09 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus621009 |
Description
| Title | 1962-10-09-02 |
| OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, lokak. 9 p . — Tuesday, Oct. 9, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
lEdltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editoria! OS 4-4266
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 .
Advertising rates upon application. translatlons free of charge.
Autliorlzed as seconddass mail by the Post Office Department, Ottawa,,
and for payment of postage in cash. ,
TILAUSHINNAT
CanadaBsa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 , USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
<.'-CANADIAN LANGUAGE PRESS
Halleluja, piispa Wilkinson!
Anglikaanikirkon Toronton piispa, Rt. Rev. F. H. Wilkinson,
sai varmaan yltäkyllin tavallisten torontolaisten kiitosta
ja ylistystä siitä, kun hän julkisesti tuomitsi yhdysvaltalaista
rotusyrjintää~puolustavan pappinsa ja sanoi, että ko. Rev.
E. L. H. Taylor "sekaantui sellaisiin asioihin, jotka eivät hänelle
kuulu'', ja että Rev. Taylor ei missään tapauksessa puhunut
mainitun kirkon puolesta, kun hän lähetti tyrmistyttävän
onnittelusähkeensä Mississippin osavaltion kuvernöörille
Ross Barnettille siitä kun viimeksimainittu vastustaa
neekerien pääsyä valkoihoisten yksinomaan kansoittamiin
parempiin oppilaitoksiin. Piispa Wilkinspn sanoi "voimakkaasti
tuomitsevansa papin sekaantumisen Mississippin osavaltion
vakaviin vaikeuksiin, ja että on "erittäin valitettavaa
kun rotukysymys seataan perustuslaillisuuskysymykseen."
Me puolestamme liitymme niihin canadalaisiin, jotka
sanovat tämän piispan lausunnon johdosta, Halleluja, piispa
Wilkinson!
Tosiasiat ovat tunnettuja. Yhdysvaltain neekerit vapautettiin
muodollisesti orjuudesta jo sata vuotta sitten. Mutta
neekerien syrjintä heidän rotunsa perusteella jatkuu siitä
huolimatta aina siinä määrin, että Yhdysvalloissa on vieläkin
kolme sellaista osavaltiota, Mississippi mukaanluettuna, missä
ei ole yhtään ainoata sellaista valkoihoisten kansoittamaa
koulua, mihin olisi hyväksytty yhtään neekerioppilasta.
Tässä, ja Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksestä
huolimatta Mississippin osavaltion kuvernööri Barnett
nousi sotajaloille siitä kun hänen valtiossa määrättiin maan
korkeimman oikeuden ja valtiovallan toimesta ottamaan yksi
neekerinuorukainen, mr. James Meredith, oppilaaksi aikain
semmin yksinomaan valkoihoisten kansoittamaan yliopis-
•.toon.-.'-
Kuvernööri Barnettin ja hänen avustajainsa yllytyksestä
johtuen valkoihoiset huligaanijoukot järjestivät siellä viikko
sitten neekerivastaisia hulinoita, joissa surmattiin kaksi ih-
• •mistä. •• •
Kaikesta täsiä huolimatta anglikaanisen kirkon toronto-lainen
pastori Taylor lähetti viime keskiviikkona kuvernööri
Barnettille sähkeen, missä onnitellaan häntä hirveästä rotu-syrjinnästään
(?)
Totta on, ettei tämä Kongossa syntynyt ja siellä ilmeisesti
äitinsä rinnoista rotusyrjintäopetuksen. imenyt pappis-
, mies kehtaa avoimesti sanoa, että hän on neekerien vainon,
sorron ja syrjinnän kannalla. Hän yritti tässä suhteessa piiloutua
"perustuslaisuus-esiliinan" taakse.
Mutta hänen "perustuslaillisuutensa" paljastui kaikessa
alastomuudessa avoimeksi rotuennakkoluuloksi ja -syrjinnäksi,
kun pastori Taylor lähti kantaansa yksityiskohtaisemmin
selittämään. Torontolaisen Globe and Mailin mukaan
pastori Taylor oli sanonut olevansa "huolissaan Yhdysvaltain
neekerien oikeuksista ja levottomana siitä, etteivät valkoihoiset
menettäisi oikeuksiaan". Toisin sanoin hän on huolissaan
siitä, etteivät neekerit tyydy nykyisiin "oikeuksiinsa"
olla alistettuina, ja samalla hän on oikein "levoton" siitä, etteivät
valkoihoiset menettäisi oikeuttaan syrjiä, sortaa ja
väärinhallita Mississippin neekereitä. Mutta lainatkaamme
hieman enemmän Globen uutistiedosta:
"Yleisesti puhuen Yhdysvaltain neekerit ovat olleet vii-meksikuluneen
50 vuoden aikana vauraampia kuin aikaisemmin
(!), hän sanoi, viitaten neekerien ajamien autojen lukumäärään.
He ovat varmasti paremmassa asemassa kuin heidän
veljensä Afrikassa, hän sanoo."
, Yleisesti puhuen tiedetään, että neekerit ovat Yhdysvalloissa
kaikkein köyhimpiä ihmisiä. Mutta he. elävät sittenkin
aivan liian ylellisesti pastori Taylorin mielestä siksi kun joillakin
heistä on autoja ja kun Afrikassa on neekereitä vieläkin
kurjemmassa asemassa! Vielä yksi lainaus:
"Palauttaen mieleen aikaisemman elämänsä Kongossa,
mr. Taylor sanoi, että kukaan ei voi olla sen raaempi kuin
jotkut afrikkalaiset heimopäälliköt ovat omia ihmisiään koh^
taan. Esimerkiksi hän mainitsi, että eräs afrikkalainen heimopäällikkö
SÖI useita vaimojaan;"
Tässä onkin esimerkki rotusyrjinnän maailmanennätyksestä.
Asiallisesti puhuen pastori Taylor sanoo, että Yhdysvaltain
neekerien pitäisi olla iloisia ja kiitollisia, että heidän
piiskureina on valkoihoisia hirviötiä, eikä mustia rumiluksia,
sillä loppujen lopuksi valkoihoiset piiskurit eivät syö heidän
vaimoväkeään!
Ja tällainen mies, rotusyrjinnän ja ennakkoluulon läpitunkema
ihmispeto, esiintyy rakkauden jumalan edustajana
ja sananselittäjänä!
Isännän n3rrkki pöytään
Washingtonin suuret viskaalit löivät viikon lopulla isännän
nyrkin pöytään ja määräsivät "yksipuolisesti" kuten uu-tistiedoissa
kerrotaan,-että Yhdysvaltain liittolaisten ja ystävien
laivoilta kielletään "pysyvästi oikeus käyttää Yhdysvaltain
^atarnia", jos ne harjoittavat normaalista liiketoimintaansa
Kuuban ja joidenkin toisten maiden välillä.
Irvokkaana hirtehishuumorina tässä yhteydessä on pidettävä
sitä, että Washington kohtelee tässä tapauksessa miltei
kovakouraisemmin ja loukkkaavammin omien liittolais-maittensa
kuin ns. "mahdollisten vihollismaiden" laivoja!
New York Times Servicen viime keskiviikkoisen Wash-ingtonin
uutistiedon mukaan Yhdysvaltain hallitus turvautiii
tähän "yksipuoliseen'' määräysten antoon liittolaistensa ja
ystäviensä laivoille siksi, kun USA "ei ole saanut suostutelluksi
ystävällisiä hallituksia ja kansainvälisiä läivaajia estämään
tankkialustensa ja rahtilaivojensa vuokraamista neu-vostoblokin
maille, tai kieltäytymään vastaanottamasta Kuubaan
menevän lastin kuljetusta.'-
Toisin sanoen tällaisista asioista hyvin tietoinen New
Canad^lainen laulajatar, Shirley
Harmer, joka on ollut jonkin
aikaa Yhdysvalloissa, palaa
tänä syksynä Canadan yleisradion
(CBC) palvelukseen ja ,
esittää ohjelmaansa kahdesti
viikossa, tiistaisin ja torstaisin
iltapäivällä. Ilanen säestäjänään
toimi vibrafonin (lyoma.
soitin) soittaja Peter Appleyar
ja Lloyd Edwardsin johdolla .
toimiva musikaalinen ryhmä.
York Times Service kertoo
meille, etta "los ei hyvällä,
niin sitten pakkokeinoilla" on
Yhdysvaltain liittolaisten tanssittava
kuten Washingtonista
määrätään — tai jos ei tanssir
ta, Yhdysvallat kieltää "ystäviltään"
sekä sotilaallisen että
taloudellisen avunannon!
Jotkut yhdysvaltalaiset valtiomiehet
ovat joskus protestoinet
siitä kun kommunistien
ja linjoittumattomien voimien
toimesta ön sanottu, että Yh-1
dysvaltain imperialismi vie j
nyt "kansainvälisen santarmin j
roolia". Mutta kun esimerkiksi
New York Times Servicen j
uutistiedossa puolustellaan tä-i
tä, Washingtonin viimeisintä;
uhkavaatimusta ja ukaasia liit-i
tolaisilleen. niin se sanoo US- j
An toivovan, että tämä nyrkinisku
auttaa Washingtonia "saavuttamaan
päämääränsä pää- j
ministeri Fidel Castron halli-1
tuksen kukistamiseksi". j
Toisin sanoen kansainväli-!
sen santarmin osaa. vievä Yh-!
dysvaltain imperialismi vaatii \
väkevämmän oikeuteen tur-l
vautuen, että sen liittolaisten,!
loilla on suurimmalta osalta!
normaaliset diplomaatti- ja]
kauppasuhteet Kuubaan; oni
ryhdyttävä omista kansallis-eduistaan
välittämättä vihamielisiin
toimenpiteisiin Kuubaa
vastaan, jolta Washington!
voisi saavuttaa "päämääränsä",
toisen maan, tässä tapauk.se.ssa
Kuuban hallituksen kukistamiseksi!
Sen julkeampaa "santarmin"
osaa ja toisten maiden sisäisiin
asioihin sckaantumi.scn ohjcl-
Tiaa ei voida enää kuvitella,
oaitsi avoimen aseolli.sen hyökkäyksen
kannalta katsoen.
Jos koskaan, niin liittohallituksemme
velvollisuus olisi nyt
puolestaan noustava avoimeen
taisteluun, ei vain Kuuban,
vaan myös Yhdysvaltain liitto-
'aisten itsemääräämisoikeuden
ouolesla. Washingtonille olisi
sanottava suoraan ja kauniste
'ematta, kuten ulkoministeri
jfreen aivan -oikein antoi ym-närtää,
että mikäli on puhe
Canadan ja Kuuban välisistä
suhteista — joko kaupankäyn-listä
Kuuban kanssa tai Canadan
laivojen liikennöimisestä
Kuuban ja joidenkin toisten
maiden välillä — se on Cana-
:lan oma asia eikä kuulu vähääkään
Yhdysvalloille. Tosi-isiassa
maamme edut vaativat
kaupankäynnin laajentamista
kaikkien maiden, mukaanlukien
Kuuban kanssa ja'siihen
sisältyy myös oikeus laivoillemme
liikennöidä, mistä liiketoimintaa
on saatavana. Tässä
asiassa on Canadan kan.san
enemmistö yksimielinen, .
Angola ^ Mosambik
Santa Maria-kaappauksen suorittanen
kapteeni Henrique Galvaon
mukaan on Angolasta viimeisten
kymmenen vuoden aikana siirtynyt
— laillisesti tai laittomasti — miljoona
asukasta, jotka ovat asettiir
neet Kongoon, Rhodesiaan, Lou-na;
s-ja Etelä-Afrikkaan. Kun Mosambik
otetaan lukuun mukaan on
poissiirtyneiden määrä kaksi miljoonaa.
Luvut puhuvat itse puoles-taan.
Portugali ei laadi liikoja tilastoja
eikä harrasta sosiaalista tutkimusta
,ei ainakaan saata tuloksia
juJki. Poissiirtyjat ovat parasta työvoimaa
ja niinpä Angolassa ja Mosambikissa
onkin työkuntoisen väestön
raaarä alhainen. Jäljellejääneiden
tila er ole kadehdittava,
mm on lapsikuolleisuus maailman
korkeimpia:, kokonaista 60 %.
VERO, PASSI, TYÖKIRJA
Pakkotyö on Angolan pahin vitsaus
mutta ei ainoa. Jokainen 16: ja
60 ikävuoden välillä oleva alkuäsu-kasmies
joutuu maksaniaari veroa,
joka vastaa maatyoläiseh kuukausipalkkaa.
Lisaksi on voimassa passi-pakko.
Kylästä toiseen ei ole lupn
siirtyä ilman passia. Epäämälläi pas-
.sm saannin voi chefe de posto estää
alkuasukkaita hakeutumasta Vapaisiin
toihm, joissa: palkka ja •olosuhteet
saattavat olla paremmat.
(Nii.ssakm tosin tehdään sopinius )
.Jokaisella yli 18 vuotiaalla michell.i
tulee edelleen olla työkirja ^ ca-dcrneta
indiKena — johon työnantaja
tekee merkintänsä.
•Vngolan olosuhteista on vaikea
saada täydellista kuvaa sen takia,
otta Portugali harrastaa cräiinlaista
"kaksinkertaista kirjanpitoa". Alkuasukkaita
koskeva lainsäädäntö
puhuu kauniisti- alkuasukkaiden sivistämisestä,
ohjaamisesta ja kasvattamisesta,
mutta totuus on toisenlainen.
MU.STAT PORTlKiALILAISET"
Poitu.'4aiin siirtomaapolitiikka OM
jopa niin 'vapaamielistä', että a i -j
kuasukkailla on mahdollisuus tulla 1
i*ortuj:alin kansalaisiksi, assimila-j
eloiksi, jolloin he ovat nuiodollisesti i
-ama-ssa asoma.^jsa kuin syntperäisct i
portuyalilai.set. .\ssimilacfojen hikii- i
määrä — 70.000 kaikkiaan 4,7 mil- i
Joonasta — osoittaa, että assimihi' |
do-järjestelmän merkitys on lähin- I
nä propagandistinen. j
Tullakseen assimiladoksi on alku- '
asukkaan täytettävä .seuraavat eh- j
dot: oltava vähintäin 18 vuotias ja :
tunnettava —portugalilainen sivis-1
tys", omaltava ammatti, kyettävä :
huolehtimaan perheestään ja käyt-;
täydyttävä hyvin. On'oikeastaan ih- i
me. että assimiladoja. mustia portu- i
galilaisia, on näinkään paljon, sillä :
assimiladoksi tullakseen on alku-1
asukkaan käytävä koulua, johon '
päästäkseen hänen tulee jo olla a i -•
similado. kuten eräs YK:n raportti^
murskaavasti toteaa. '
Assimiladoilla on ä'änioikeus An- i
golan kansalliskokouksen vaaleiss.i, |
joi-ssa listoilla on vain SalazarinJ
Uniao Nacionalin ehdokkaita. Kan- i
salliskokouksen 29:stä edustajastai
valitaan vaaleissa 21 ja 70,000:n as !
similadon ohella on 220.000 valkoista
ääntä. Jo listoille asettelu.ssa on
etukäteen pidetty huoli siitä, ettei i
tumma väri liiaksi näy Angolan i
kansalliskokouksessa, jojia muu-1
toinkaan ei ole kovin suuria vai-I
tuiiksia: Angolan asiat lalkaistaaii;
emämaassa, jonka kansalliskokouk. i
.sen jäsenet Salazar nimeään Ango-,
lah kolme edustajaa voivat olla jo- !
pa Portugalissa asuvia poitugalilai-1
sia. •. • .
" L I SITANIS.MI" JA
ELIITTIOPPI
, Samoja tarkoituksia kuin assimi-lado-
politiikka ajaa Salazarin omaksuma
' lusilanisinin aate", jolla tarkoitetaan
Portugalin ja sen siirtomaiden
väitettyä historiallista ja si-vislykscliistä
"yhtenäisyyttä". Salazarin
Uniao Nacionalin puheenjon-taja
ilmaisee asian näin:
Bi'Kautta koko meidän Afrikkamme
vaikuttaa syvä elävä kaiLsalli-suustunne,
joka yhdistää valkoiset
ja mustat samalla hehkuvalla ylpeydellä.
Tämä on niin voimakas kull-luiirin
yhtenäisyyden ja täysin samanlaisten
etujen jjr toiveiden tunne,
että se sulattaa eri rotuainekset
yhteen portugalilaiseksi yhteiskunnaksi.''
Angola ja Mosambik eivät virallisesti
ole siirtomaita, tämä häiritsevä
nimitys poistettiin lainuudis..
luksella v. 1951. Kun Y K nyt haluaa
puuttua Portugalin haijoitlamaaii
siirtomaapolitiikkaan, saattaa Salä-zar
näytellä oikeutetusti loukkaantunutta
ja sanoa: "Ne jotka halu.i-vat
vapauttaa Afrikan, ovat myöhässä.
Se työ, johon he aikovat ryhtyä,
on jo suoritettu."
Salazar on puheissaan korostanut
monirotuisen yhteiskunnan luomista,
jossa kaikilla olisi samanlaiset
oikeudet - ^ e r ä ä l l ä varauksella:
Yhteiskunnan johto on annettava
"kelvollisimmille ja taitavammille"
— ja .sellaisiahan ovat portugalilai.
.set verrattuna alkuiisukkaisiin, joilta
koulutiet ovat .'^uljctut. Rotuopin
ja fasistisen "eliittiopin" välillä ei
todellakaan ole mitään eroa.
VAIN 5 % LAPSISTA 7
PÄÄSEE KOULUUN
UNESCÖ:n suorittamien tutkimusten
mukaan . kävi Angolan lapsista
lukuvuonna 1954—55 koulua
vain 5 %. Luvussa ovat mukana
myös valkoisten lapset. Alkuasu-kaskoulut,
jotka ovat pääasiassa; lä-hetysköuluja,
eivät anna oppilailleen
juuri mitään kristinuskon opetuksen
lisäksi. Useimmat niistä ovat
katolisia iähetysköuluja. Prötestant^
tiset ovat hieman pareinpia ja useat
kansalliset johtajat Angolassa niin
kuin muuallakin Afrikassa ovat
juuri protestanttisten lähetyskoulu-jen
kasvatteja (rhm. Lumuniba).
Portugalin diktaattori Salazar so
iittää, että hänen tarkoituksenaan
on nostaa afrikkalaiset portugalilaisen
kulttuurin tasolle. Jos näinkin
olisii ei taso ole kehuttava. Portugalin
oma lukutaidottomuusprosentti
on kokonaista 40. Angolan
valkoisellakaan väestöllä ei siis ole
sanottavia sivistynriismahdpllisuuk-sia,
yliopistoa ei Angolassa ole.
Opiskelemaan pystyvien on mentävä
aina Lissaboniin asti.
lUyRSKYN MERKKEJÄ
Angolan oloihin kiintyi maailman
huomio viime vuoden niaaliskuussa
levottomuuksien puhkeamisen jälkeen.
Hälytyksen toimecnpanijpina
olivat engiaritilaiset lähetyssaarnaajat,
jotka kertoivat kauhistuttavia
kokemuksiaan Angola.ssa portugali-iai.
slen rankaisuretkikuntien toimeenpaneman
terrorin silminnäkijöinä.
Angolan levottomuudet kytkeytyivät
CJalvan Santa Maria-kaappaukseen,
lluhuttiinhan, että Santa Maria
purjehtisi Angolaan ja aloittaisi
kapinan Salazarin hallitusta vastaan
Afrikasta käsin. Tämä olikin
seikkaiiijakaptecnin aie. josta hän
kuitenkin varsin nopeasti joutui
luopumaan. Ajatus tällaisesta voi-manlisästä
sai Angolan alkuasukkaat
liikehtimään.
Kdellisenä vuonna — siis 19G0 —
oli Portugalin salainen poliisi IMDK
pidättänyt joukon afrikkalaisjohtajia.
50 heistä asetettiin heinäkuuss-i
1960 sotaoikeuteen .joka jakeli sekä
hirtto- että karkoitustuomioila. Ratsioita
ja pidätyksiä oli toimeenpantu
pilkin vuotta. Kun sitten Galvao
tammikuussa 1961 suoritti kaappauksensa
ryhtyivät angolalaiset kapinaan
heinäkuun, 4 päivänä.
K A N S A L L I S E T L I I K K K ET
Kapinaa johtivat kansalliset liikkeet,
jotka edellisen vuoden terrorin
aikana olivat perustaneet päil-majansa
maan rajojen ulkopuolella.
Moni-Sta kansallisia tarkoitusperiä
ajavista liikkcslä on tässä yhtey-de.
s.sä mainittava llolden Roberton
v. 1954 perustama ja johtama UP.'\
(Uniao das Populacocs de Angola»
ja Luandas-sa 19.50 perustettu MP-L.\
(Moviniento Popuhir de Liber-tacao
de Angola). Viimemainitun
johdossa on afrikkalaista sivistyneistöä
ja sen puheenjohtaja on
Lissabonissa vankina oleva lääkäri-runoilija
Agoslhino Neto, jota pidetään
Angolan Jomo Keniattana.
Liiton toimiva presidentti on Mario
de Andrade. \
UPA ei ole kurssLssa Angolassa,
vaikka Portuuali toisaalta kertoessaan
levottomuuksista väittää juuri
UPA.-n olevan niiden takana. UPA
ei ole julkaissut mitään ohjelmaa,
jä sen väitetään olevan länteen
suuntautuvan: MPLA:n parempi
maine perustuu ennen kaikkea sii^
hen, että järjestö on työskennellyt
itse Angolassa UPA:n toimiessa
vain Leopoldvillestä käsin.
MPLAn ohjelmassa vaaditaan
Portugalin vallan ja isiis siirtomaajärjestelmän
kukistamista, ' demc-^
kraattisen ja sosialistisen valtion
muodostamista", laajaa maauudistusta,
; etuoikeuksien poistamista
jne. Ulkopoliittisesti MPLA:n linja
vastaa Casablanca-valtioiden -mm.
Guinean omaksumaa. MPLA on
huomipnärvoineri myös siksi, että
se ön jäsenenä portugalilaisten siirtomaiden
yhteiselimessä eONGP:-
isä. •
KAPINA I^UHKEAA
Kapinan alkusignaali anneltiin
Luandassa, mutta varsinaiset alku-taistelut
käytiin Angolan pohjois •
osassa, jossa UPA:n joukot ensin
ryhtyivät toimintaan. .Luandassa
avasivat portugalilaiset tulen afrikkalaista
väkijoukkoa vastaan helmikuun
5 pnä. Portugalin uutistöimis-:
to ilmoitti "ulkomaisten terroristien"
toiminnasta! .Maalis^^^ 15
pnä aloittivat kapinailiset hyökkäyksensä
Angolan pohjoisosissa.
Seuraavien viikkojen ja kuukausien
aikana vallitsi Angolassa täysi
sotatila, -jonka aikana tuhatkunta
portugalilaista ja noin 30,000 afrikkalaista
menetti henkensä eli
moninkertaisesti se määrä, minkä
Mau-Mau-kapina aikoinaan vaati
Keniassa. Lissabonista lähetettiin
paikalle lisää armeijaosastoja, joille
ohjeeksi annettiin terorrin kiristäminen.
Portugalin sotavoimien
vahvuus nousi kesän aikana 80,000
mieheen, joista vain 20,000 oli valkoista:
YK:n yleiskokous kehotti huhtikuun
20 pnä ja turvallisuusneuvosto
kesäkuun 9 pnä Portugalia ryhtymään
sellaisiin sosiaalisiin uudistuksiin,
jotka olisivat palauttaneet
ihmisoikeudet alkuasukkaille.
RANKAISURETKIKUNTIEN
TERRORI
Vctoomuk.set eivät kuitenkaan
auttaneet. Salazarin ainoa vastaus
oli rangaistusretkikuntien järjestäminen
ja täysin summittainen teloittaminen
ja kylien hävittäminen.
•Huhtikuussa", on Ehnmarkille
kertonut eräs »pakolainen, "he ampuivat
vain ne, jotka osasivat kirjoittaa".
Pakolaisten kuvaukset portugalilaisten
rangaistusretkikuntien
iiieneltclytavoista ovat pöyristyttäviä.
Samanlaisia todistuksia ovat
anfaneei lähetyssaarnaajat Jotka'
tuolloin hälyttivät maailmaan yle!|-
tä mielipidettä esittämään vastalau?
seita Portugalin imperialismille.
Tällä hetkellä on Angolan naapurimaassa
kymmeniätuhansia pakolaisia.
Yksin Kongossa heitä on
heinäkuun alussa annetun tiedon
mukaan 200,000. Vasta v^v^autti-ncessa
Algeriassa on heitä myös.
Tilanne Kongoon paenneiden keskuudessa
on surkea Heiltä puuttuu
kaikki elämiseen välttämätön
ja pakolaisia uhkaa suoranainen
nälkäkuolema. — Hi A.
"< r t ' :
Tilatkaa Vapaus!
H A N N A J A ANTTI PITKÄNEN, Port Arthur, Ont., lahjjoittavat
$2 00 Vapauden ja Liekin talousaseman fukendseksi Ja toivoo "isojoke-:
Iai8ten'viiittyvän lahjoittajien Joukkoon. ,
MATTI MATTILA, Solsqua, B. C, vatsita $2.00 August Latvalan
haasteeseen ja haastaa seuraavat: Ed. Lahti,.Cambie, B. C . j|a Gust Pu.
tula, Mara, B. C. > ' , <
A L U MATTILA, Gera)dton, Out., vasUa $5.00 Aino Mäkilän haas-,
teeseen Vapauden Ja Lietiin hyväksL
ANNI J A JOHN LIC:yONEN, Su4l>^ry, Ont., viut^vat |da ja Oscar
Männistön haasteeseen lahjoittamalla' $5.0Q Vapauden ja Liekin hyvi^sl
ja toivovat että kaikki joita ei ole vielä b^tettu, lahjoittaisivat lehtiem-,.
me ilmestymisen.turvaamiseksi. -i ' ''-r. •-•^''y-iy..:-:
SIIRI JA KALLE SILLANPÄÄ, Sudbury, Ont., lahjoittavat $10 00
VAiauden ja Liekin hyväksi 'ja toivovat, että seuraa^^
tetta: Arne Hako-oja, Walihapitae, Ont., Heniy Lahtia R. 2, Sudbury, •
Ont., Antton Linna, Onni Hormisto sekä Lempi ja Olavi Hirvelii Sudbu- '
ry, Ont.;\';;-•, \'\'-}-'' -•
WALTER KANGAS, Nairn Centre, Ont.* vastaa $2.00 K. Törmälän '
haasteeseen, ja haastaa seuraavat: Antti Junkalä ja Lauri Sinisalo, Naim '; '''^'
Centre, Ont., jatkamaan haastetta/i,: i •. ; ' ' : :
MOl^REÄLIN SUOMALÄISE^f NAKTENKERTO
vat Paarin haasteesta vaarin ja lahjoittavat $25.00 Vapaudelle ja sanian- •
ven-an Liekille, yhteensä $50. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-10-09-02
