Vapaus, August 11, 1964

              i
m
9
'1t
/^T1istamB,^elok.-11 p. — Tuesday, Aug. 11) 1964
m'
,f£. MUISTILISTA
>]*i|i«ion; mainlo;.:^ sauna on
j^veltUäessa; keskivUk^oi
lläiiaAtalsin^ja sunnuntaisin kdi-l^
äakunfairallisi^ nosU^ syytteen
J»iiKllliseäta.^rooottorive aja-
^Sql^tä; erisiä.sudburylaista miestä
^^^^l|ta{a),r> läime ; torstaina l ^ l s o n -
- j m 6 U I ^ t a ^ t u n e e n - qnuettomuu-
^ Ä j a l k e e n .
' ^iS^?^^^ Brisbois, 273 Jean_ ka-
^ ^ ^ ^ asteltiin syyttee-
^l^n j^ea* jSIkeen kun hSnen ohjaa-
'^I^Sisa' moottorivene törmäsi yhteen
Btia kanssa. Kanootissa olleet
1^^. PUver ja L e o n ' Moreau,
Bta, joutuivat veden varaan^
jeiväl loukkautuneet
^^m-olnintapoliisi^onstaäpeli J . C.
:||^b'iiä>^uoritti tutkimukset tapahtu-
,5bailloh(jl9sta.
'lil^fkaa Vapaus!
O K I T E L L UT
M P I T U K S ET
VUOKRATTAVANA
AIKAINEN. HYVX8SX K D N -
.äA oleva kolmen tauoneai
•tfactni^ntti: kyUiyliutMeineen vuok-bvana
Vapauden talossa.'Kuu-
Ji^^.kylmävesi takm puolesta;
uuIUnen V vtt(äcra:r.H Kysykää:
ludäi Jconttori. 100 E lm St. W
.»iifuiKläk^ 674^4264;
viikonloppu
Sudbiirinn seudulla
Umojen "säätäjä" on o l l u t meille
sudburylaisille oikein suotuisalla
päällä lämpimän sään vallitessa lu
kuunottamatta viime viikonloppua,
j o l l o in lämpömittarien - elohopeat
putosivat alas oikein romahtaraialla
Lattantain j a sunnuntain' Välisenä
yönä fahrenheitin lämpömittarit
näyttivät enään hiukan vajaan kyni'
menen astetta (Sä. F.) yläpuolella
jäätymäpisteen joka tähän vuoden
aikaan on kokolailla kylmin sää.
Mahdollisesti tästä johtuen alueen
eri uimarannoilla j a ulkona' sijaitse
v i l l a huvittelupaikoilla voitiin ha
valta ainoastaan muutamia henkilöi­tä,
verraten tätä n i i h in satoihin, joi­ta
näillä paikoilla on nähty kesän
muina viikonloppuina.
Mainita voidaan, että Työn Puis
tossa oli havaittavissa enemmän ui-mamiehiä
kuin muilla yleisillä pai­koilla,
mutta se kaiketi johtui siitä
kun siellä on mainio sauna, josta jo
kaisella on mahdollisuus mennä
polskuttelemaan raikkaaseen . ve­teen
sen jälkeen kun on ensin saa­nut
nahkansa oikein lämpöiseksi hy­vässä
löy^ssä.
Nyt meillä kyllä taas on vähän
paremmat ilmat luvassa, jos niiden
'isäntä" ei satu muuttamaan miel­tään.
^kcmikm^mt taleyaisuus
timtenmton V , ^ ' .
Sud\)ui7n yhden vanhimman ja
parhaiten tunnetun [King.Edward
hotellin tulevaisuus > on- tällä het­kellä
tuntematon.,. '
! Elgin<kadulla sijaitseva King Ed-
Wardin hotelli suljettiin heinäkuun
ensimmäisenä päiyäiia, j o l l o in se
meni Icohkurssiln. Fayrfetto ja Sin-elair,
.valtuutetut tilintarkastajat, on
nimitetty huolehtimaan hotellin l i i ­keasioista.
. Luotetyt ..l»ieb?t ^^sanoivat maa-nantaina,
että velkojien kokous tul­laan
pitämään lähitulevaisuudessa,
jolloin- päätetään yhtiön -varojen
järjestämisestä.
Annetun' lausunnon perusteella
hotelli joutui konkurssiin varojen
puutteessa, syyksi ilmoitettiin- ny­kyaikaiset
vaatimukset j a kilpailu
sekä pysäköintitilan vähyys.
Hotellin liikeasioita hoiti viimei­sen
muutaman vuoden aikana Chris
Johnsonin perikunta.
iKing Edwardin hotelli palveli
sudburylaisia yli puolivuosisataa.
Aikaisemmin hotelli tunnettiin n i ­mellä
Russel House.
y\ s VUOKRATTAVANA
|)ik3nt*l(A; K X S I T T X E N K O L M E huo.
:.^{|^ttA Jniokrattavana kalustettuna
liman. 48 Clnrelyad St.. TOron-
:7i OnL PubeUn H U 9r8389
(8-11-^13)
A U T O J A
SmiLLESIN HINNOIN
INDEPENDENT
, iOTTO SALES
Öingnmy 673-3333
« ^ T A X I
(;75-8051
~ E r o f l d R d . Sudbury
RESTAUBANT
r ' Maiikasta ruokaa
iim^prfii. 6d Brittin O.P.P. bsk.
i^'- OITIKS SERVICE ASEMA
pr
V« POIKETKAA!
L A K E W A Y
GÖNFECflONERY
-Br/i, Varasto aikakausijulkaisuja,
•i . makeisia, ruokatarpeita ym.
ilttim I» Jdin kst. knlDi. Sndbory
Pormestari auto
onnettomuudessa
Sudburyn pormestari Joe Fabbro
oli aut04>nnettomuudessa viime
lauantai-aamuna kello 7.30 aikaan,
noin 20 mailia Sudburysta etelään
maantie no. 69:llä; ollessaan matkal­l
a kotiin French Kiverin alueelta.
Fabbron ohjatessa autoaan kovas­sa
vesisateessa yksi auton renkaista
puhkesi ja Fabbro menetti auton
hallinnan, jolloin ajokki suistui
päällystetyltä tieltä ja pehmeään
tiensivuun, jolloin se pyörähti ym­päri.
Autoon tuli huomattavia peili-vaurioita.
Pormestari Fabbro sai onnetto­muudessa
vamman oikeaan olkapää-hänsä
j a muutamia naarmuja sekä
mustelmia. Hänen mukanaan ollut
sudburylainen korkeakoulun opetta­ja
Bob Grey säilyi onnettomuudessa
vammoitta. Eräs paikalle sattunut
autoilija kuljetti Fabbron ja Greyn
Sudburyn General sairaalaan, jossa
pormestarille annettiin hoitoa, min
kä jälkeen hän pääsi kotiin. Maa
kuntapoliisi Don Barrie suoritti tut­kimukset
onnettomuuden johdosta.
— Jokainen ihminen tarvitsee
määrätyn verran huolia, tuskaa ja
hätää samoin kuin aluskin tarvitsee
painolastia pysyäkseen oikeassa
sunnassa.
—Norjan 142,000 kalastajaa nos­taa
vuosittain merestä noin 1,1 mil­joonaa
tonnia kalaa.
rs DAVEY FUELS
»POLTTOAINELIIKE
on laajentanut liikerakennustaan
54 Elm SL W. Sudbury
»iJDavey Fuels tarjoaa tällä
Jzrviikolla CIL-maaleja erit-i:
«iäiii kohtuullisiin hintoihin.
Kaikki CIL-maalit rnyydään
t VJ
•.Ml.
$ 2 . 0 0
halvemmalla
gallonaa kohden
>IaaU]iarjoja Ja -r^illia
20 PROS.
HALVENNUKSELLA
BLUE DIAMOND
SISÄMAALIT
ERIKOISHINNALLA
$3.95 GAL
PUOLIKULTOISET
KUMIMAALIT
(latex) sisäseiniin $4.95 GAL
Maalihalvennus kestää vain ensi perjantaihin
»dokuun 14 päivään KIIRUHTAKAA!
Kaupan (entinen Empire Fuels) takana vapaata parkkeeraustilaa
' asiakkaille .••..••,— :„,.,:•
* VK DÄVEY FITEIS (STORY) m
^54 ELM ST. WEST PUH. 675-5647
raakaamme: "Länunitys tyydyttävää tai rahanne takaisin."
Ramsey laken
vesiraja aNiaatla
Ramsey Laken veden pinnan ale­neminen
on alkanut nostattaa pel­koa
todellisesta vesipulasta Sudbu­ryn
kaupungissa. Kaupungin virkai
l i j a t väittävät veden laskemisen
johtuvan liian vähäisestä sademää­rästä,
eikä siitäi että kaupungin
vedenkäyttö aiheuttaisi sen.
L i i an vähäinen sademäärä näyt­tää
olevan vastaus tähän vesivai-keuteen.
Ensimmäinen kuiva vuosi
oli 1958, j o l l o in saatiin sadetta 26.40
tuumaa. Vuosina 1959, 1960 ja 1961
saatiin sadetta enemmän, j o l l o in sa­demääräksi
niitattiin 38,67, 38.50 ja
34,19 tuumaa. Vuosina 1 0 6 2 -^
alue joutui kärsimään jälleen vähäi­sen
sademäärän vuoksi, tällöin mi­tattiin
sademääräksi ainoastaan
25,64 ja 25,73 tuumaa. Tänä vuonna
tähän mennessä saatu sademäärä on
ainoastaan 11,62 tuumaa verrattuna
viime vuoden samaan aikaan, jol­loin
oli saatu 14,22 tuumaa.
Miehet, jotka eivät kylläkään ole
asiantuntijoita, mutta ovat seuran­neet
Ramsey Laken vesitasoa 60
vuoden ajan sanovat, että järven
pinta on alhaisempi kuin mitä se
on ollut koskaan aikaisemmin.
Vesivarojen lisäämiseksi on aja­teltu
Lake Wahnapitaeta, josta pi­täisi
rakentaa putkilinja, ellei talla
hetkellä Ontarion vesivarakomission
ja Falconbridgen nikkelikaivoksien
sekä Incon suorittamat poraukset
tuota tuloksia maanalaisien vesi­paikkojen
löytämisessä.
Muina mahdomsuuksina on mai­nittu
veden ottaminen Wahnapitae-joesta,
Whitson Lakesta ja myös­k
in Junction Creekistä.
Viime vuonna Sudburyssa käytet­tiin
vettä 1,600,000,000 gallonaa kes­kimäärän
vaihdellessa 5 360,000 gal­lonasta
7,166,000 gallonaan päivit
täin. Tänä vuonna kesäkuun erää­nä
kuumimpana päivänä pumpattiin
kaupungin käyttöön 9,000,000 gallo­naa
vettä.
Mklihymn järjestämme kaikH^
AUTOVAKUUTUKSENNE
Lähompia tietoja saatte soittamalla 675-5683
: RITARI kmm LTD.
VAKUUTUS-
7 Cedar St. .
Ja MATKAILUTOIMISTO
Sudbury Puh. 675-5683
Eino Jaakkola
kuoli lauantaina
Sudburyn seudulla 64 vuotta asu­nut
Emo Antti Jaakkola kuoli vii­me
lauantaina Copper Cliffin sai­raalassa
lyhyen sairauden jälkeen.
Hän oli 71 vuoden ikäinen.
Jaakkola oli syntynyt Suomessa,
Ensossa, josta hän tuli Canadaan ol­lessaan
7 vuoden ikäinen. Viimeiset
19 vuotta hän työskenteli Copper
C l i f f in kauppalan palveluksessa,
jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle.
Koulunsa hän oli käynyt Copper
Cliffissä.
Lähinnä suremaan jäi kaksi sis­koa
mrs. W i l l i am (Olga) Hietala
Detroitissa. ^Jich. ^ j a mirs. Sophia
Salo, Copper Cliffissä. sekä yksi
veli, Reino, Vancouverissa, B.C.:ssa
ja lukuisia muita sukulaisia Sud­buryn
alueella.
, Vainaja haudataan tänään (tiis­taina)
kello 2 ip. Lougheedin hau­taustoimistosta
Park Lawn hautaus­maahan.
Ruumiinsiunauksen suorit­taa
pastori P. Heinilä.
T I L A T K A A V A P A US
Kaiholla mulstaea
Eino Antti Jaal(i(ola
Kuoli 71 vuoden ikäisenä Cop­per
Cliffin sairaalassa viime lau­antaina,
elokuon 8 pälvftnft 1964.
^ttnanaan Jäivät siskot mrs. Wil­liam
(Olffa) Hietala Detroitista.
Mleh., mrs. Sopbl» Salo Copper
CUfflflta, Ont. Ja VeU Beino Van'
couverlsta, B.C. sekä useita sisa­rien-
Ja veljlentyttftrlit.
Hautaus toimitetaan tttnä&n
Lonrheedin hantnustolmlstost» 62
Eyre-kaduUa kdlo 2 lp.
SunmlliMänauksen toimittaa
pastori P. Heinilä.
Jaakkola saatetaan viimeiseen
lepoonsa Parii: L«wn hautausmaa­han
SadburyBUt. .
vuosisatojen jakaa
K a i k k e i n tunnetuimpiin j a ylei^-
simpilh huvituksiin maalimassa
kuuluvat aivan ilmeisesti pelikortit,^
joita tavataan .nykyisin kaikkialla
yhtä hyvin idässä kuii;i lännessäkin,
n i in ;vetelässä kuin pobjolsessakini:
Kukajan ei varmuu^dellarvoi tietää
niiden ikää. mutta yleisiibmin ar­vellaan
niiden syntyneen Intiassa;
joista niiden on voitu toäeta levin­neen
Kiinaan, jossa niitä'on tavattu
kertomuksista päätellen j npin vuo­den
1000 Uenoilla. .
Eiiirooppaan kortit tulivat Saksan
kautta Kiinasta; ensimmäisen ker­ran
pelikorteista on maininta rWurz-burgissa
vuodelta 1329. Sitten ne
levisivät .Italiaan. Espanjaan ja
Ranskassa pelikortit saivat suuf
ren suosion heti alusta lähtien. To­dennäköisesti
joskus 1300-luvun
alussa tai edellisen vuosisadan lop­pupuolella
ne alkoivat voittokulkun­sa,
joka vähitellen kehittyi niin suu­reksi,
että Ranskan kuninkaat kat­soivat
parhaaksi ryhtyä lakitekstein
säätelemään korttipelien järjeste­lyä
ja korttiharrastuksen kehitty­mistä.
Ensimmäinen tällainen teksti
on peräisin vuodelta 1382 ja se on
annettu L i l l e n kaupungissa. Rans­kan
kuninkaatkaan eivät tosin näyt-täneet
itsekään erikoisemmin välit­tävän
omista kiellostaan, sillä v.
1392 kuningas Kaarle V I tilasi hovi­maalariltaan
Jacquemin Gringon-neuriltä
kolme pakkaa käsinmaalat­tuja,
kullattuja pelikortteja.
Pelikorttien hinnat olivat alku­vaiheessaan
vielä melkoisen kor­keat,
sillä ne valmistettiin tilaus­työnä
ja tekijöinä olivat tavallisesti
tunnetut taiteilijat. Kuitenkin opit­tiin
varsin pian käyttämään erilaisia
monistusmenetelmiä ja siten kort­tien
hinnat laskivatkin tavallisinkin
kansalaisen ulottuville. Korttien
kehittyminen sellaisiksi, jollaisina
me ne nykyisin näemme, kesti var­sin
kauan.' Itse asiassa vasta 1800-
luvun loppupuolella ne ovat saaneet
nykyisen asunsa kaksipäisinä ja
keskeltä toisiinsa liittyvine hahmoi-neen.
Ranskassa ensimmäiset tällai­set
molemmin puolin identtiset ku­vat
valmistettiin v. 1827. •
Varsin pian kortit joutuivat Rans­kassa,
ankaran verotuksen kohteik­si.
Se kohosi vähitellen niin suu­reksi,
että näin saaduilla verotuloil­la
rahoitettiin myöhemmin melkein
suurimmaksi osaksi Ludvig X V n a i ­kana
sotakoulun perustaminen; Ran­gaistukset
vaihtelivat: suurestii''^at»
ta korttien väärästä valmistamisesta
liman valtion lupaa saattoi saada
jopa tuomion kaleeriorjaksi!
Murhaajien nimet
Honolulu. — Neekerinäyttelijä
Dick Gregory kertoi torstaina leh­timiehille
Honolulussa, että hän on
äänittänyt nauhalle niiden miesten
nimet, jotka murhasivat Mississip-pissä
kolme kansalaisoikeuksien
puolesta taistellutta nuorukaista.
Hän sanoi, että F B l : l l e on annet­tu
kopio tästä ääninauhasta sekä
kirje, jossa osoitetaan paikka min­ne
nuorukaisten ruumiit on haudat­tu.
Murhaajat ovat Grcgoryn mukaan
neljä Mississippistä kotoisin olevaa
miestä . •
VVarren-raportti
julkisuuteen 14. 9.
W a s h i n g t o n .— Warrcnin komis­sio,
joka on tutkinut presidentti
Kennedyn murhaa, julkaisee raport­tinsa
syyskuun 14 päivänä ja torjuu
kaikki väitteet, että Kennedy kuoli
kansainvälisen tai amerikkalaisen
salaliiton uhrina, kertoi Washingto-nilaislehti
Evcning Star.
Presidentti Johnson saa lehden
mukaan raportin kaksi viikkoa ai­kaisemmin.
Raportissa on 660 si­vua.
_UBMMIST/I
PUHEEN O U C f
nQtxyno kutn suuri voTrnonponnlstut.
lytmnmukoan
PSataolItt
vohBn pyil
paljon dok
.1 X
TELEVISIOVASTAANOTTIMEN
SYDÄN KEHITTYY
JATKUVASI
Tv/vastaanotin on vielä varsin
nuori tulokas kodissamme. Kuiten­kin
se' on jo ollut monien muutds-ten
alainen, nimittäin sen sydän:
kuvaputki Piirroksemme esittää ku*
vaputken muodon IcehitystS Vuoden
1945 jälkeen. Kuva oU «luksi ^ieni
Ja kaikkea muuta kuin rauhallinen,
nyt se on paljon suul-empl, puhu­nuttakaan
tekniikan uudesta saavu-tuks^
ta, jonka'' avttUa itivaruuiu
saadaan elokuvakankaata suuruisek­si.
Oleellista tv-vastaanoitimessa ta­pahtuneille
mautoksille on laslttk-nlllinen
kehitys. Sen ansiosta saim­me
suuremman kuvaruudun ja Iit-.
teämmSt vastaanoUimet kävivät
mahdollisiksi kuvaputken muutos­ten
Johdosta. Kuvan mdodostajan,
'elektronikanuDuanV kehitys on an­tanut
kuvaputkelle aivan uuden
muodin verrattuna seitsemiä vuot­ta
aikaisempiin laittaisiin; Televisio­tekniikka
kehittyy no^astl, mutta
nopeasti liikkuu sädekin kuvaput­kessa,
nimittäin vllsl Jtertaa nope­ammin
kuin kiväärin laukaus.
T I L A T K A A V A P A US
SUOMEN
viikkQ- ja kuukausi­julkaisuja
saatavana
kirjakaupastamme
«APir
Numero 14^17—ia-<ia-2a-ai
22—24-25-26—27—28
Irtonunreron hinta 45c
. Postitse lähetettynä SOc
'halitut palat"
Huhti-. touko-, kseä-, heinä-
Ja elokuun numerot
Irtonumeron hinta 35c
Postitse 40c
Neuvostoliitto
No. 73-«8-HM-40
Kerran kuussa limestyvft
Icuvalehti
HINTA 25e — Postitse 86c'
"SEURA"
No. 27—28-29
Koko perheen lehti
Irtonumeron HINTA 45c
Postitse lähetettynä 60c
"Kotiliesi"
No. 13
Irtonumeron HINTA 45i-
Postitse lähetettynä 60o
"Viikonloppu"
Saatavana No. 14-15—16-17
18-19-20—21-^2-23—24-2S
26—27-28—29
Irtonumeron hinta 35c
Postitse lähfetettyhä 40c
"HopeapeiU"
Saatavana No. 3
Irtonumeron hmta 60c
Postitse lähetettynä 65c
"Kotiposti"
No. l4
Irtonumcrno hinta'45c
Postitse lähetettynä 50c
"Me naiset"
Saatavana No. 19—20—21—22
23--24-2S(7-2ö-27-28—ä9 !
Irtonumeron hinta 40c
Postltee lähetettynä 45c i
^'Suomen
Ku^lilekti"
, NO. 28-29
Irtonumeron HINTA 4te
Postitse lähetettynä 50o i
Seuratkaa ilmoitustamme; «UU
Joka viikko saapuu uusia Irtonu­merolta
yllämamituista vilkkojul-kaisulBta.
Lähettäkää irtonumere-tUauksenne
osoitteella:
Vapaus Publishing
Company Limited
H^^ttn St; WMt; ÖtidlHtty
Ontario
P.O. HoH 6a
AfrikliÄ • '^^ ' '
mmettänyt 150
miljopnaa ilimistä |
(Jattcoa' edelliseltä sivulta)' ;
kuljettuaan 60—80 päivää. Vangit
o l i kiinnitetty yhteen käsistään ja
useiji myös jaloistaan. Kuinka pal­jon
heitä jäikään hengettöminä v i i -
dakoitten ^syvyyksiin ennen kuin
joukko ennätti rannikolle asti!
Laitureilla neekerit' merkittiin
polttomerkilläkuten karja ja tämäii
jälkeen neekeri oli sen yhtiön omai­suutta,'
jonka,merkkiä hän kantoi
poskessaan. Monet tekivät jo tuos­sa
: vä'lh'eessa, itsemurhan välttääk­seen
vielä suurempia kärsimyksiä.
' Kolme kuukautta kesti laivan mati
ka Amerikkaan. Orjat sijoitettiin
koppeihin, jotka sijaitsivat lähellä:
laivan perää, miehet ja naiset erik^
seen. Voitonpyynnlssään kauppiaat
ylikuormittivat alukset aivan äärim­milleen.
Eräässä esitelmässä mai­nittiin,
että neekereltä kehotettiin
asettumaan päällekkäin, lusikoiden
tavoin, jotta "heille jäisi tilaa juuri
n i in paljon kuin ruumisarkussa".
EI mitään Ilmäreikiä, kaikkialla
t i i v i i t ovet, jotka suljettiin yöksi ja-päivisin
pidettiin vain hieman raol­laan
ja ympärillä troopillinen
helle . . . Tässä voin jälleen lainata
erästä tuon ajan laivakirjaa: " K u n
tyrmä aamuisin avattiin, ei kannella
voinut hengittää — haju tunkeutui
kurkkuun. Ja orjakauppiaiden lai­vat
tunnettiin tästä hajusta muuta­mien
mailien päästä".
Nämä laivat tunnettiin myös eri­koisesta
rakennelmasta laivan perä­osassa/
siellä oli lujatekoinen aitaus
ampuma-aukkoineen, mihin kapi­nan
puhjetessa saatettiin suojautua
ja mistä saatettiin ampua. Laivois­sa
o l i 2 0 - ^ 0 ihmistä viittäsataa vasr
taan j a miehistö seurasi tarkasti, et­tä
tyrmien lukot olivat kunnossa j a
jos laivamiesten piti laskeutua alas,
tekivät he sen piiska toisessa ja pis­tooli
toisessa kädessä. Muuan lai-valehtl
kertoo: " O n parempi ampua
pari miestä tästä karjasta kuin an­taa
heille mahdollisuus kapinoida".
Kolmeksi-neljäksI kuukaudeksi
laivan ruumaan suljettujen puoli-nälkäisten
vankien keskuudessa le'
visivät erilaiset taudit j a niinpä l a i -
vakirjat saattoivat julmasti kertoa:
"Kuljetettu 700 kappaletta; kuollut
300" tai "kuljetettu 412 kappaletta,
315 kuollut j a 32 sairastunut". A i ­kakirjat
kertovat, että jos kuljete­tuista
joka kolmas jäi eloon, kaup­paa
pidettiin vielä kannattavana, ja
jos puolet saatiin elävinä perille, o li
tulos loistava.
;David Livingstone toteaa että jo­kaista
Amerikkaan asti elävänä eh­tinyttä
neekeriorjaa kohden on nel­jän
matkan varrella kuollutta. K un
siis Amerikkaan asti "pääsi" 30 mil­joonaa
neekeriä, voidaan varmuu­della
sanoa, että kolmen vuosisa­dan
kuluessa A f r i k k a on orjakaupan
vuoksi menettänyt noin 130 miljoo­naa
Ihmistä.
" U U D E S S A M A A I L M A S S A"
Voidaan vielä kertoa paljon nee­kereiden
kohtalosta Amerikassa.
Esimerkiksi kolmasosa neekereistä,
jotka vietiin Brasilian kaakaoplan-taasheille,
Martiniquen sokerifar-meille
tai U S A : n puuvillaviljelmille
kuoli viimeistään kolmen vuoden si­sällä.
Kaikkein terveimmät ja nuo­rimmat
elivät hädin tuskin 10 vuot­ta.
Kun uusien orjien tuonti Pohjois-
Amcrikkaan kiellettiin liittovaltio-lailla
vuonna 1808 ilmestyi Marylan­din,
Virginian, Carolinan, Tenne-c
seen ja Missourin valtioissa uusia
firmoja ihmisten tuottamista var­ten;
Täällä neekerit pakotettiin l i ­sääntymään
ja syntyneet uudet nee­keriorjat
myytiin sitä kalliimasta,
mitä vähemmän heitä nyt o l i saata­vissa.
Tämä karmealta tuntuva esi­merkki
on v a i n ^ i s t o r i a l l i n c n tosi­asia..
•
Valkosten kirjoittamat historiat
eivät kerro siitä, miten käyttäytyi­vät
Uudelle mantereelle tuodut nee-.
kerit. Brasiliassa y r i t in saada tätä
koskevaa aineistoa arkistoista
mutta minulle vastattiin vaikene­malla.
Pitkien etsiskelyjen jälkeen
sain selville eräitä tosiasioita, jotka
osoittavat neekerien taistelleen va­pautensa
puolesta orjuudenkin an
karissa oloissa. Taistelu meni niin
pitkälle, että he perustivat viidak­koihin
riippumattoman mustan ta­savallan
ja puolustivat sitä 65 vuot­ta
tuhoten 16 tasavaltaa vastaan lä­hetettyä
sotilasretkikuntaa. •
Ja vielä miiuan seikka, jonka täs­sä
yhteydessä esittävät brasilialaiset
sosiologit: "Brasiliaan kuljetettiin
islamin uskoisia neekereitä, jotka
sivistystasoltaan ylittivät eivät vain
intiaaneja, vaan myös suurimman
osan siirtokuntien valkoihoisista,
porutgalllaisista ja heidän jälkeläi­sistään,
joista 00 prosenttia oli luku­taidottomia
. . ."
Kuudesosa Kongosta
kapilnfillisten käsissä
Stanleyville. — Canadalainen sa
nömalehtlkirjecnvaihtaja Robin
Mannock kirjoitti täältä tällä viikol
ia^ että kylä toisensa jälkeen Kon­gon
itäisessä osassa on joutumassa
ja joutnnut kapinallisten ainesten
käsjlh. Hänen arvionsa mukaan vä
hintään kuudes Kongon alueesta on
tähän'mennessä joutunut kapinallis
ten haltuun.
mmmmmm
'mmm
MM
THE MIRAGLE
' Where did' the first plant come
from? No one knovvs the ansvver
to that; as yet; However we do
know a great deal about plant llf(^;
and now, when the warm spring
sun i s again bringin forth the green
grass and a l i the beautiful flovvers
to be found i n our fields and gar^
dens, is a good time to have a l o ok
at this annual and ever-welcome
miracle of spring. - '
First of a l i , of course^ the dark
muddy earth deosn't just throw
up the plants We see. What hap-pened
is that seeds' f rom other
plants settie dowiu on the earth —
either having been dropped there,
or placed there by someone, or very
of ten, blown there through the air.
' Once in the earth, the seed finds
ali things needed to grow into a
plant. First of ali is moisture,
which makes the seed swell and
burst ils covcr, allowing the embryo
inside to grovir^
Throughout the life of the plant,
the earth keeps contributing vital
substances and materials. The plant
takes air, moisture and minerals
f rom the earth and tums them Into
food through the action of its green
leaves.
A U seeds grow in some kind
of "bundle" or "package" on the
plants. They are wrapped lip
tightly to pro teet them f r om the
sun and the rain. When the seeds
are ripe, the wrappings open and
the seeds f a l i out. Sometlmes there
is only one seed in a package. Some-times
there are hundreds, so tiny
that one can hardly see them.
Many seed packages are very
attractive and the plants are grown
for the beauty of the seed pods
alone.
One of the biggest seed -pack­ages
in the vegetable garden is the
vvatermelon. Tomatoes, cantelopes,
squash, and pumpkins are also full
of seeds. The seeds in these are
ripe when the vegetables are ready
to eat, except i n the case of cu-cumbe.
S; We eat these when they
are green. Ripe cucumbers are yel-low.
•
T R E E S E E D P A C K A G ES
Trees, too, have their vvays of
packaging their seeds. The birch
tree keeps its seeds i n catkins, as
they are called, until Winter. ^Tlie'
little brown catkins swing from the
twigs of the trees. They appear f i rm
and hard, but if you. should pinch
the tip, a shower of scales and
seeds would tumble o ut
In each of these queer little
seed packages there ape about a
thousand seeds. They are fastened
in ctrcles around a stem inside the
catkin. When the catkin is ripe.
the scales and seeds are loosened
from the stem, but are held in the
pod by the hard tip at the end.
As soon as the tip is broken, the
light fluffy seeds fall out and float
away in the air. But the scales,
which are heavy, fall to the fool
of the tree.
One very attractive seed pack­age
is callcd the Ghinesc Lantorn.
It looks like a little lantcrn made
Qf orangc colourcd paper. Inside
the lantern' is one. round orangc-coloured
seed, placed almost like a
tiny light.
Some poppies have dark brown
i seed;;f>aci^
top öf ^eai^£'i>ackage. Arouij|^j|ll^i;
edge .oifj^^ tinder the topir^rt
openings,'tb^t ällow the s e e ^ ^ ^ j
sift out l i k e sait from a sait sti{^er>-^^
After.the biossoms of hoUyluHdB^i;
have falteft to the ground, ,r^un^ ^
flat green-^ed packages' näy
found "aU' tttö way np. fbe,'|)e,n(
of the piäni' Later i n ' t h e sufmmeili 1<
these little^seed nests tun4,)igb||„:
brown and open up, and-J^ e i ^ , ^;
l i k e wee-cookies packed i n »titioji 'i
box, are almut forty little 'V^^B^
seeds. L ^TTv^s^.
,Sweet peas have very smali sp^
pods tbat hang down fron^-1})|
stem. -. , • % f
V E G E T A B L E SEEDS ?*«
I Our vegetable gardenshave
intere?(ing? seed packages.'
and '^eas and corn are aU, aeedrä
We p i c k ' t h em before t h e y - ' r i ^^
and tubi .l>rown. and eat tfaemi
If the seeds^ of peas and bean ara
wanted f o r spring planting, thäy, jani}
l e f t oilirthefvines until ttaeyttutiK>-
batd ^ b>own. Then ttaejib?U|
split ^^'sjdom, too becomes:bara
and v^ltikl£ii( before it can be u s ej
for ieei. .
•f"
^DDEN BIRDS t
There IS" a ' b l r d hidden in ever]|
sentenee. Can you f i nd them ali? «
1. Jobh' 1? a-rough, awkward boyj
but very clever. -^r|
2. KÄte bas a similar kind of'dfes|
to i^nk% «
3. Wy'W)|box is made of half i n c^
4. I hope there w i l l be a gleam o f
sunshinji.^today. , , J
5. IVe/Jjöfced a comic row of bpy*
at ihe^fency dress parade. *' *
6. Y o u r essay will do very «elbi
saidteacher. . J
7. He ^'s(te't!M the rope w i th a k i nd
of twist or knot. /
8. I d i d notv realize how long th€
joilimey would be. . " <,. t
^ ANSWERS: } mi
VmS 'L -aAoa 'MOJO -g laiSeg ••»
SOME AN.S!yEBS
V/During toe histoiy l e s s o n t e a*
cber tbl^''a class that surnamei
of ten intlicated the occupatlonsv o{
ancestors, who had bome tiie jsamf|
name. H e gave the simple exampln
of Smith. Taylor and B^ker. .fhep
he qu^tioned oneof the boys: " A n d
wbat. were your ancestors, Wel>bzf*
"Spiders. s i r ."
EXAM^LE ^.
Teacher^VNow Jimmy, canrrou
give me asentence beginning.„wiili
the w0hi."tban".
Jiraroy:"'"Yäs'm. 'Than* is a - u n rd
with tourletters." « M K
ftpraaiatt
t!-|| ' ;UI
Ostakaa omalla hinnaJifi
postihuutökauppani kaut]^, ^
LUETTELO ILMAISEKSI
. FRED C. PETEORSu» »4
Stattoa' "j^r, Wiimipeir W. .Äfcim,
(Kirjeetrcnglanniksi ainoaisiy^^,,^,
1
HALPOJA ROPANEJi
kesäkauden luefjt^^l^^i*
Mika Wallari:
"NELJÄ PÄIVÄNJLASK^A*'
194 sivua Hinta nid. $1.00
Pä:vakirJaromaani "Smulicn" syntyvRiheistR-<ja--kirjaiIJian oman>-8y'^'
dämen mcrkiUisista seikkailuista siitä hetkestä'alkaen, kun' tämä "hup-.^-
£U ja häiritsevä kapine" löytyy liinnvaatekaapista Ja katoaa ^f$|, ~
uudellsen. Hurja, ällistyttaVä, pureva Viehättävä.kertomus - - val­laton
tarina kirjailijasta Ja hänen syrjähyppyjä tekevästä sydäme»t
taan. ' \ >
Willa Cather:
"ANTONIA YSTÄVÄNI''
248 sivua ^ Hinia nid. $1.00
Maineikas amerikkalainen uudisasukasromaani,' Joka vie lukijan kau­kaiseen
l»nteen, Nebraskan laajoille preerloiUe - Ja- pienten, nopeasti
kasvavien kaupunkien omalaatuiseen ilmapiiriin kaiken väritt&vSjQl^.^
taustahahmona kauniin ja elinvoimaisen, xdhkeaati eteenpäin kulke^.
van siirtolaistyton Antonian tarina.
Oscar Wilde: - \
"DORIAN GRAYN MUOTOKUVA'*
244 sivua ;' Hinia nid. $1.25
Mieleenpainuva kertomus nuorukaisesta, Jost^ tuli pahan orja. K a n ­kaalla
olevat kasvo vanhenivat tunti tunnilta, Viikko viikolta. Ne tdu^
slvat Dorian Grayn salaisuuden Ja kertoivat.^hKnen tarinansa; Pvdrpi ^'
puranpunaisen liinan takana muotokuvan. |M(rieet< muuttuivat eläintä-lisiksi,
pöhöttyneiksi Ja turmeltuneiksi. Jgjpatneii Dorian Grayn ;ete«^v
kemii synti tatuasi Ja turmeli hänen taulunsa kauneutta. >
TILATKAA OSOnTB^LLA ' '"''^"**
VAPAUS RiBLiSHii^co. iTD.;:;
PO. Box 69 Sudbury,. Opt.
S.