Vapaus, August 11, 1964

              , 1 _ im
MiTNNOtYMPIÄUISIA VARTEN
^^Öt^Lambert, ^ e . Kova'tuuli
^^lavnbyöskin kovapintainen rata < alen
si^ iäSllS viime perjantaina ja lau-
I'ahtaina(«pidettyjen Canadan «rata- ja
j Icenttäurheilun mestaruuskilpailu-f-
tjen' sekä olympiala iskarslntöjen tu­lostasoa!
Suur-Toronton' urheilijat
tai tarkemmin sanoen Don Millsin
Track Clubin jäsenet ottivat suu-i^^
Temman osan Voitoista i saaliikseen.
^kCanadan olympiajoukkueen val-liineiitajaksi
tuli äänestyksen,perus-
1'teella Bob Adams Saskatoonista.
Canadan rata, ja kenttäurheilun
jpiioila kuori kerman
I Lontoon kilpailuissa
.iLontoo. — Risto Ankio oli menes-
Ltyksellisin suomalainen viime .vii-
[kolIaMäällä päättyneissä, kans^invä-
] lisissä yleisurheilukilpailuia^av joi-
Iden kohokohdaksi muodostui mailin
[juoksu jossa kolme mieä^ä alitti
[neljän minuutin rajan' -Eilolan
[Witold Barän teki 'Eu'rööi)ari'*nnä-tyksn
3.56,0. Ankio y l i t t i seipäällään
1:474 joka riitti voittoon, Henrik Hel­ien
hyppäsi 198 ja se er riittänyt
neljättä sijaa parempaan. Korkeus­hypyn
voittaja Puolan C?;ernik o l i
lomaa luokkaansa tuloksella 217. Es­i
k o Siren taivalsi 3.000 metrin esteet
18 58,8 ja sijoittui kolmanneksi.
Koelasits esteet 8.31,8;'
Odlozil 1500 m 3.41,9
olympiajoukkueen edustajiksi To­kiossa
nimettiin seuraavat r urheili
jat:
100 j a 200 metrin pikajuoksijana
Harry Jerome North Vancouveris­ta.
Bill Crothers, Toronton East
Yorkista j a Don Bertoia, Vancouve­rista
osallistuvat 800 metrin juok­suun
sekä Ergas Leps, Toronton
Track Clubista 1,500 juoksuun.
Nuori eastyorkiläkinen Bruce
Kidd valittiin edustajaksi 5,000 ja
10,000 metrille. Cliff Nuttal, Don
Millsista, 110 metrin aidoille, B i ll
Gardiner, Don Miliisistä kymmen­otteluun
ja Gerry Moro Trailista,
seiväshyppyyn.
Alex Oakley,Oshawasta osallistuu
20,000 ja 50,000 kävelyyn, Irene
Piotrowski Vancouverista 100 ja 200
metrin pikajuoksuun, Abigail Hoff^
man, Toronton Olympic Clubista,
400 ja 800 metrin juoksuihin, Jenni­fer
Wingerson Torontosta viisiotte­luun
ja 80 sekä 100 metrin aitoihin.
Diane Gerace osallistuu viisiotte­luun
ja korkeushyppyyn. Mariam
McCredie Bramptonista ja Don
Millsista kiekonheittoon j a kuulan­työntöön.
Yllä nimitettyjen urheilijoiden l i ­säksi
Canadan edustajajoukkuee,
seen olympialaisien rata- ja kenttä
urheiluun nimitettiin ainoastaan yk­si
varajäsen, Sig Ohlemann Vancou­verista.
Hän ottaa osaa kilpailui­hin
ainoastaan siinä tapauksessa jos
Crothers tai Bertoia eivät voi osalr
listua lajeihinsa. Jos muut urheili­jat
eivät voi osallistua lajeihinsa,
n i in heidän tilalleen ei laiteta edus­tajaa.
— • —
Tänä päivänä maailma seuraa
Järkyttyneenä j a Ihaillen määpak
lomme mustaihoisen väestön tais­telua
tasa-arvoisuuden saavutta­miseksi
valkoisten rinnalla. Nee^
keriväestön kohtalona on, n^yttär
nyt vuosisatojen ajan olleen sor­retun
osa. Tämän sortokauden ai-kuvaihelta
on tätklnut ranskalai­nen
lehtimies Pierre Rondier, jo­ka
seuraavassa kertoo eräitä fak­toja
neekeriorjuuden ja orjakau­pan
synkiltä^ vuosisaj^öiita.
. ^/ •
Musta ongelma! Rotusorron' vas­taisen
vihan kumeina iskuina se tä-^
risyttää Amerikan Yhdysvaltoja ja
Etelä Afrikkaa. Tämä ongelma ön
syntynyt jo kauan sitten, jo orjakau­pan
kukoistuksen aikoina. On kui­tenkin
merkillistä, että j u u r i tämä
osa "mustaa ongelmaa" on vähiten
tutkittu. Syy tähän on kuitenkin
ilmeinen: sitä koskevien asiakirjo'
jen kokoelma olisi kaikkein ankarin
syytös kolonialismille ja samalla se
valaisisi entisten ja nykyisten rotu-ristiriitojen
kaikkein likaisimpia
puolia. ;
Ainoa sokeri, jonka muinainen si­vistys
tunsi, oli hunaja. Harvinai­suutensa
vuoksi sen hinta oli antii­k
in markkinoilla varsin korkea: puo^
— kuolema seurasi
Colombo, Ceylon. — Urheiluval-mentaja
kuoli viime viikon tiistai­na
saatuaan keihään vatsaansa
erään koulun urheilukilpailuissa
Jaffnassa, pohjois-Ceylonissa.
Keihään heitti kilpailuihin osal-.
listunut poika. Valmentaja, joka oli
toimitsijana kilpailuissa, v i e t i in heti
sairaalaan. Hän kuoli vähän ajan
kuluttua.
— • —
British Columbia
voitti m kertaa
South Porcupine. — Keskiyön
tansseissa, joka päätti GSJ:n ja
SCAULn 8; vuotuiset liitto ja lau­lujuhlat,
tultiin tietämään, että Bri­tish
Columbia voitti suosikkikilpai­lun
joka järjestettiin näiden tanssi-lippujen
myynnin yhteydessä. Bri­tish
Columbian suosikki-ehdokas oli
hyvin tunnettu toimihenkilö Manda
Ranta. Voittaja ei ollut paikanpääl­lä
kun kilpailun tulokset ilmoitet­tiin,
j a voittopokaali lähetetään suo­raan
hänelle.
Suosikkiäänestys jakaantui seu­raavasti:
British Columbia
Tukholma. — Suomen Jouko Kuv
Iha selvisi kolmanneksi kovavauhti-tsessa
3,000 metrin estejuoksussa,
joka juostiin viime tiistaina Tuk­holman
stadionilla. Matkan voitti j
JMKmies Gäston Roellants,. Belgia, t Keihäs vatsaan
[ajalla 8.31,8. Kuhan aika o l i 8.44,8.
Toiseksi selvisi Ruotsin Bengt
I Persson/ ajalla 8.40,6.
Kiekonheiton voitti Ruotsin Lars
[Haglund tuloksella 56.61. Pentti
[Repo oli toisena 55.03 metriä kan-
Itäneellä heitollaan. i ^ ^ i V •
Kolmiloikassa o l i Yrjö Tamminen
I samoin toisena, vaikka tulQ^ -7jäikin
j heikommaksi, 15.14. Tshekki Petr
[Nemsovskyn voittotulos ioir J5i20,
Börje Strandin käteen lyötiin toi-inen
palkintb. 100 metrin voitti
U S A : n Ollen Cassel ajalla 10,7.
Istrandin aika oli 11.0.
Muita tuloksia: 400 m aidat: 1)
[ B i l l Kardin' U S A 50,9. ^ 1500 m:
11) Josef Odlozil Tshekkoslovakia
[3.41,9, 2) Karl Uno Olöfsson Ruot­si
3.42,6. '
— • —
Krubys ponnisti
2 O O 9 Kauhanen
[keihästä 68.18
; Forssa. —^ Viime irtfrjantaina
I suoritettiin Forssassa kansainväli-
I set yleisurheilukilpailut, joihin o-sallistui
neljä tshekkiläistä ja noin
6Ö T U L : n urheilijaa. Ukkosta o l i
I ilmassav mutta sateelta säästyttiin.
Puuskittainen tuuli sen sijaan vai­kutti
jonkin verran tuloksiin.
Kilpailujen parhaat tulokset syn­tyivät
korkeushypyssä ja 400 met­rin
aidoissa. Edellisessä Tshekko­slovakian
Josef Krybys selvitti tasan
200 Koskisen ja Pesosen ponnistet­tua
190. Jälkimmäisessä lajissa
tshekki Milan Pfinstner aitoi ajan
55,0. ^auli Ahonen oli toinen (57,-
2) ja Matti Kymäläinen kolmas 57.8.
{Keihäässä Olavi Kauhanen paiskasi
68,18.
Tuloksia: ,
: ^Moukarinheitto: 1) Esa. Wablnan
'niWei 54,37, 2) Gunnar Laakso Lo-
Lou 46,43, 3) Pentti Järvinen F A l
4S,09.
. 300 m 17v: 1) Markku Lepola
; L e i L e i 38,7, 2) Seppo Ahoja L oU
40^5, 3) Markku Leino VauK 40 8.
60 m 15-v: 1) Raimo Lehtonen
L o i L e i 7,5, 2) Pekka Kostila F A l
7»7, 3)„Timo Vuorinen I<oU 7,8.
• 100 m: 1) Frantisek Ortman
Tshekkoslovakia 10,7, 2) Auno Kal­l
io LoLo 11,1, 3) Rolf Virtanen Tu-
Vy 11.1.
1,000 m juoksu: 1) Kiri/Hosek
{Tshekkoslovakia 2.31,5, 2) Erkki
Koskinen TUWei 2.34,6, 3 ) ' E r ik
Mattson LoLo 2.38,0.
jPituUshyppy: 1) Pentti Pesonen
NoPy 641, 2) Pentti Mäkilä LoiLei
637 3) Pentti Tähti RPy 633.
'Keihäänheitto: 1) | Olavi Kauha­nen
T K T 68,18, 2) Antti Lehtinen
LoLo 64,65, 3) Pauli KalliöHnne
V i i s 64,34. ' '
400 m: 1) F . Ortman Tshekkoslo­vakia
48,5, 2) Rauno Kallio LoLo
48,9, S X Rolf Virtanen TuPy 50,4.
' ^Kilpailujen parhaana palkittiin
^feorkeiiihypyn voittaja J o s ^ ' K r u ­bys.
Kunniapalkinnon saivat^mouka-rfoheiton
voittaja Esa Wahlman ja
kl^ihäänheiton voittaja Olavi Kauha-
PohjoLs-Ontario
Länsi-Ontario
Etelä-Ontario
Keski-Ontario
1500 ääntä
(750 lippua)
895 ääntä
(895 lippua)
880 ääntä
(1760 lippua)
784 ääntä
(1960 Uppua)
738 ääntä
(2215 lippua)
Ovipalkintoja voittivat seuraavat
liput:
Numero Palkinto
2000 Tyyne Männistö, Toronto $50
6521 Hilma Wuori. Sudbury $25
8531 Elmer Pasto Port Arthur $25
1206 Eino Koski, St. Cath^rines $25
3537 A i l i Ivanen, Vancouver $25
2549 L. Karhinen, Toronto $10
2046 V. Kauppila, Toronto $10
4293 Aino Kauppinen Whitefish $10
2100 Martha Owens
Scarborough $10
4011 Ovella myyty $10
, :—o—
Tokion kisojen
jalkapalloilu
Lausanne. — Kansainvälinen jal­kapalloliitto
toimitti viime viikon
maanantaina ' Tokion jalkapallotur­nauksen
arvonnan.
Arvonnan tulos oli seuraava:
A-lohko: Saksa, Iran, Meksikko ja
Romania.
B-lohko: Jugoslavia, Pohjois-Ko-rea,
Unkari ja Marokko.
C-lohko: Tshekkoslovakia, Etelä-
Korea, Brasilia ja Y A T .
• D-lohko: Italia, Japani, Argentii­na
ja iChana.
A-lohkon voittaja kohtaa B-lohkon
parhaan ja C-lohkon voittaja kohtaa
D-lohkon parhaan semifinaaleissa.
Radioaktiivisuus
vähentynyi paljon
Moskova. — Moskovan ydinasekoe-kieltosopimuksen
allekirjoittamifren
Jälkeen on radioaktiivisuus maapal­lolla
erittäin tuntuvasti vähentynyt.
Neuvostoliiton eri puolilla suoritettu i -
Jen tutkimusten mujcaan on radioak­tiivisuus
nyt; satoja kertoja vähäi­sempi
kuin aikana, jolloin ydinaseko­keita
suoritettiin. Nyt se on keski­määrin
vähemmän kuin yksi milli-curie
neliökilometria kohti vuoro­kaudessa,
kertoi lehdistölle Mosko­vassa
Neuvostohiton lääketieteellisen
akatemian varapresidentti V. V. Pa­rin.
Vuosina 1945-T63, jolloin ydinko­keita
suoritettiin, ilmakehään ko­kon
tui valtavan suuri määrä radio­aktiivisuutta.
Suurin osa silloisesta
radioaktiivisesta saastumasta on nyt
laskeutunut maahan, mutta huomat­tava
mäaxa sitä on kuitenkin vielä
ilmakehän ylimmissä kerroksissa,
kertoi akateemikko Parin.
Tähän mennessä ovat jo täysin l a -
kannväet vaikuttamasta monet räjäy­tysten
synnyttämät isotoopit. Joista
cn suunn vaara ihmisen terveydelle.
Vaikka strontium-90:n. Ja caesium^
.137:n maara ei ole paljonkaan vä­hentynyt
sopimuksen allekirjoittami­sen
Jälkeen, voidaan kuitenkin odot­taa,
etta niita vähäisemmässä mää­rin
Joutuu ihmlsren ruoka-aineiden
kautta ihmisorganismlin, koska kas­vein,
lehtien ja hedelmien kautta t u ­leva
saastuminen asteittain vähenee.
Akateemikko Parin korosti, että
ydinasekokeiden Jatkaminen samassa
määrin kuin kuluneina vuosina Joh­taisi
siihen, että radioaktiiviset iso^
toopit yhä vahingollisemmin vaikut­taisivat
ihmisiin ,erityise8ti lapsiin.
Nythän on todettu, että radioaktiivi­suuden
maarä on suorastaan suh­teessa
perinnollisyyssahauksiin. Ja
Jos ydlnasekok-eita laajennetaan,
Jokainen sukupolvi tulee synnyttä­mään
muutamia miljoonia ihmisia.
Joilla on vakavia perinnöllisiä saira­uksia,
korosti akateemikko Parin.
11 l i t r aa hunajaa anäfisoi yhtä paijoh
k u i h lammas; Sokeriruoko tunnet­t
i i n s i l l o in v^in Intiassa ja tarvittiib
A l ^ a n t e r i n si^taretket j a ristiret­kien
vuosisadat ennen kuin Euroo]^
pa ^ääsi s6n. makuun.
Mutta uudeii. mantereen löytämi­nen
muutti kaiken. Siellä o l i sok^
riruokoa kuin kaislikkoa! Portuga-
Jilaiset Brasiliansa, jsitten espanji-läis(
ei Kuubassa, ranskalaiset Martl-niqbessa
ja englantilaiset Santo Did-miiigossa
alkoivat nopeassa t^disäa
muuttaa sokeria - kullaksi. Mutta
Eurooppa vaati sokeria yhä lisää ja
lisää. Uudella mantereella ei kui­tenkaan
riittänyt työvoimaa tämäp
kasvin viljelemiseksi,'^Icun sen si­jaan
Afriicalla o l i työvoimaa y l i tar­peen.
Ja selviytyäkseen jumalansa
edessä ja ollakseen turhaan rasitta­matta
omaatuntoaan kirkko kaivoi
raamatusta esille kaksimielisen en­nustuksen
siitä, että muka musta
Haam ja hänen poikansa tulevat vel­jiensä
orjiksi.^
O R J A K A U P P A A L K AA
Vuonna 1510 hänen korkeutensa
Ferdinand V antoi Espanjassa julki
virallisen määräyksen: hän määräsi
upseerinsa Amerikan molemmissa
osissa käyttämään hyväkseen mustia
työkäsiä ja upseerinsa Afrikassa
hän velvoitti turvaamaan plantaas-hit
palkattomalla työvoimalla. A l ­koi
kolmesataa vuotinen laillistettu
orjakauppa. Sen seurauksista on
tällä hetkellä vaikea \ vieläpä lukea­kin.
Portugalilaiset nousivat Niger-jo
kea pitkin aina 3000 kilometriä
mantereen sisäosiin ja yhden ainoan
vuoden aikana kuljettivat Brasili
aan 15,000 vankia. Heidän hollan­tilaiset
ja englantilaiset seuraajan
sa pitivät komentoa Guinean ja An­golan
rannikoilla.
Kymmenessä vuodessa englanti­lainen
kuninkaallinen yhtymä kul
jetti pois 50,000 ihmistä ja yksityi­set
"tukkukauppiaat" hankkivat
kolmessa vuodessa 42,000 kappalet­ta
(portugalilaisten, ranskalaisten
ja englantilaisten alusten laivakir-joissa
neekereitä käsiteltiin kuin
tavaraa ainakin: heidät laskettiin
"kappaleiksi") Yhden ainoan vuo­den
aikana lähti Lontoon ja Liver­poolin
satamista merille sata laivaa,
joiden reittien kolmena kärkenä oli­vat
Länsi-Eurooppa—Afrikka—A
merikka. Länsi^Euroopasta kulje­tettiin
Afrikkaan arvotonta rihka-.
maa, sieltä Amerikkaan orjatyövoi­maa
ja takaisin Eurooppaan tulles­saan
olivat laivat täynnä sokerisäk
kejä. Kustannusten suhde tuloihin
oli yhden suhde kymmeneen.
Pian englantilaiset tunnetusti hy­vinä
organisaattoreina valloittivat
markkinat kokonaan. Yksistään vuo­sina
1678—1688 he toivat markki­noille
25,000 orjaa ja sitten vuosit­tain
14,000—15,000 Guineasta ja
4000—5000 Angolasta.
Nämä ovat ^virallisia .lukuja. Tä­mä
on syytä muistaa, kun luetaan
näitä lukuja. -Virallisuutta on ko­rostettava
siksi, että kuninkaan vir­kamiehet
vaativat veronsa jokaises­ta
kuljetetusta neekeristä ja kaup­piaat
tietysti yrittivät hämätä virka­miehiä.
Ranskalaiset eivät tässä suhteessa
yltäneet englantilaisten tasolle en­sinnäkin
sen vuoksi, että monet jo
tuona aikana vastustivat ihmiskaup­paa
ja niinpä esim. jo vuonna 1571
vapautettiin Guineassa kokonainen
laivalastillinen myytäväksi aiottu-
U S A toimittaa lannoite­tehtaan
Neuvostoliittoon
Amerikkalainen Occidental Pet­roleum
Corporation on tehnyt alus­tavan
sopimuksen suuren keinolan^
noitetehtaan toimittamisesta Neu-vostliitloon,
vahvisti yhtymän joh­taja
A. Hammer äsken New Yorkis­sa.
Konetoiniituksiin osallistuu myös
joukko englantilaisia firmoja, joiden
kanssa Occidental Petroleum Cor­poration
on laatinut jo yhteiset
suunnitelmat. Yksityiskohtaiset neu­vottelut
Neuvostoliiton edustajien
kanssa aloitetaan lähiaikoina, lau­sui
Hammer.
Jo v. 1958 Neuvostoliiton silloi­nen
varapääministeri A. Mikojan
käydessään USA:ssa ilmoitti ame­rikkalaisille
firmoille Neuvostolii­ton
olevan halukkaan sijoittamaan
USA:han 100 miljoonan dollarin ar­voiset
kemiallisen teollisuuden ko-netilaukset.
Kaupoista olisi tullut
New Yorfc ei hyväksy
Clay—Liston uusintaa
New York. — New Yorkin valtion
nyrkkeilykomissio ilmoitti viime
tiistaina, että se vastustaa viralli­sesti
Cassius Clayn ja Sonny Liston-in
toista ottelua maailmanmestaruus
desta raskaassa sarjassa. Komissio
ilmoitti, että pakotteita käytettäisiin
sellaisia komissioita tai l i i t i o ja vas­taan,
jotka hyväksyvät ottelua, .
totta, mutta USA:n silloinen ulko­ministeri
Dulles puuttui asiaan ja
kauppahanke raukesi.
Ilmapiiri USA:n ja Neuvostoliiton
kaupan avaamismahdollisuuksia on
tuosta ajasta melkoisesti muuttunut.
USA:n hallituksen virallinen kanta
maitten väliseen kauppaan on: ol­lut
j o pitemmän aikaa myönteinen.
Tämä ilmeni mm. vehnäkaupoissa.
USA:n ulkoministeri {lusk ja kaup­paministeri
Hodges ovat useita ker­toja
kehottaneet amerikkalaisia l i i -
ker j a teollisuusmiehiä ryhtymään
kaupankäyntiin. Viime huhtikuussa
pidetyssä USA:n mahtavan kauppa­kamarin
kokouksessa lähes 4,000-
henkinen liike ja teoUisuusmiesten
edustajisto asettui miltei yksimieli­sesti
kannattamaan kauppatoimen
avaamista yleensä Itä-Euroopan
maiden ja erikoisesti Neuvostoliiton
kanssa. Länsi-Euroopan maiden ja
varsinkin Englannin aloittamat suu­ret
kemian tehtaiden kaupat Neu­vostoliiton
ja muiden sosialististe;i
maiden kanssa ovat viimeisimmässä
vaiheessa olleet antamassa yllykettä
myös amerikkalaisten mukaantulol­le
idän markkinoille.
Occidental Petroleum Corpora­tionin
ja englantilaisten firmojen
yhteistyötä lannoitetehtaan tQjfnljt-tamiseksi
Neuvostoliittoon pidetään
eräänä huomattavana alkukauppa-na.
ja orjia.^ Toinen syy on huomatta­vasti
painavampi: Ranskan laivasto
oli tuona aikana varsin vähäinen.
Ludvig XIV:n aikana 1600-luvulla
Colbert antoi orjakaupalie virallisen
luvan ja perusti kuninkaallisen yh­tiön
vankien kuljettamista varten;
Sillä: "mikään ei auta kolonioiden
kukoistusta ja sivlstymistM. siinä
määrin kuin neekerien ahkera työ".
Nantes, l a - R o c h e l l e , St. Malo,
Rouen Dunkerque ja eniten kaik­kea
Bordeaux muuttuivat uuden
Jiaupan keskuksiksi. .Eräs tätä ai­kakautta
tutkinut historioitsija saat-:
toikin kirjoittaa: 'Palatsit Borde-uax'n
rantakatujen varrella, jossa
asuivat kaikkein rikkaimmat porva­rit,
eivät voineet nousta itsestään
niin kuin sienet sateen jälkeen. Ne
kasvoivat neekerien luista".
Vuosi vuodelta orjakauppa sai
yhä laajemmat mittasuhteet.
Eräs vuonna 1702 laadittu asia­kirja
osoittaa, että tuona vuonna
kuljetetuin 104,000 neekeriä: eng­lantilaiset
53,000, ranskalaiset 33,000
hollantilaiset 10,000, portugalilaiset
8,000. Virallisesti tietenkin.
Näin siis Amerikan satamiin tuo­tiin
joka vuosi noin 100,000 neeke­riä
virallisten tietojen mukaan.
Jos tarkastellaan englantilaisten
tukkukauppiaiden luotettavana pi­dettävää
kirjanpitoa, voidaan pääs­tä
lukuun 5 miljoonaa —• näin pal­jon
neekereitä kuljetettiin vuosina
1798—1898, vaikka orjakauppa oli
virallisesti kielletty Englannissa
vuonna 1807, Ranskassa 1819, US-A:
ssa: 1820 ja Brasiliassa vuonna
1888. Salaiset kuljetukset jatkuivat
Afrikan ja Amerikan välillä siitä
huolimatta, että orjalaivojen kaptee­nit
hirtettiin ilman oikeudenkäyntiä
laivan raakapuuhun jos laiva saa­tiin
pidätetyksi avomerellä.
Noina aikoina vietiin Amerikan
molemmille mantereille vähintään
30 miljoonaa ihmistä.
T I E A F R I K A N VIIDAKOISTA
A M E R I K K A AN
M^ten sitten tapahtui näiden ih­misten
metsästys?
Ensi aikoina laiva yksinkertaisesti
kulki pitkin Afrikan rannikkoa
joen suistosta toiseen ja laivamiehet
pidättivät kaikki, jotka tielle sattui­vat,
olivatpa vaikka naisia ja lapsia­kin.
Mutta varsin pian työ ''rationali
soltah^' 'Ja orjakauppaan sijoitettiin
huothattavia summia — niiden mää->
riä on nykyisin vaikea tarkistaa. Ih­mismetsästäjien
joukot tunkeutuivat
Afrikan sydämeen, ne saapuivat ai­na
Tanganjikaan asti! Vankikulku-eet
saapuivat Gabonin rannikolle
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
''Kolme vuotta
liian myöhään"^
pres. Kekkonen
Helsinki. — Presidentti Kekkonen
on New York Times-lehden kirjeen­vaihtajalle
antamassaan haastatte­lussa-
sanonut, että hänen v. 1952
«sittamänsä lausunto siitä, että Pohr
Joismaiden pysyttäytyminen suurval­tojen
• sotilasryhmittymien ulkopuo-olisi
Suomen etujen mukaista tapah­tui
kolme vuotta liian myöhään. Nor­ja
Ja Tanska liittyivät jo v. 1949 A t -
lantlnliittoon.
Tri Kekkonen lausui, että Norjan
Ja Tanskan kieltäytyminen sallimas­ta
maaperällään ulkomaisia Joukko­ja
tai ydinaseita on vaikuttanut s i ­ten,
että se on pitänyt myös nämä
NATOn Jäsenet "varsinaisten . soti­laallisten
valmistelujen ulkopuolella.^'
Presidentti sanoi, että hänen ehdo­tuksensa
ydinaseettoman vyöhyk­keen
luomisesta Pohjolaan on ym­märrettävä
jatkoksi V. 1952 lausun­nolle.
Hän sanoi, että Norjan ja
Tanskan vakuutukset pääministeri
Hrushtshevin äskeisen matkan aika­na
silta, että ne eivät aio sallia ato­miaseita
maaperällään "palvelevat
samaa tarkoitusta" kuin hänen ehdo­tuksensa.
Haastattelussa pres. Kekkonen
viittasi myös nykyiseen hallitustilan­teeseen
Ja sanoi olevan traagillista,
että Suomen^ nykyinen pollltthjen
umpikuja estää sitä käyttämästä täy.
sin hyväkseen tilaisuuksia sisä- ja
ulkopolitUkassä.
NLoon peradeifu
Mttdtova.' — Hwvoat(rtiltpa ml-ntoicrinenvooton
yhtvytetn i^^
n|s(etta iUnallumlntrterid, ^M»;
hoitaa kOkö Neavo^rtpUltön atvilU-lenttriUkemiettft;
MlnbteHö;
mallimanisterlksi '„ nlmltettJMtMit
Aeroflotin ^ nykyinen ^p&iJoMiMa»
kenraalleversU /Jevfenl L o f ^^
Ministeriön - ^peruatomiaen" lienee
käynyt tarpeelliseksi Neuvostoliiton
lentoliikenteen valtavan kasvun
vuoksi. NeuvostolUion ••^' läntokoneet
lennättävät Jö'nykyfiäii''30% maaU-ihan
kalkista lentokuljetukalsta ja
tämän vuoden 38 nUUoonaamatkus^
tajan määrän arvellaan ^v; IfflO, noti-sevan
kakshikertaiseksl. Eritylfen Jl-malluminlsteriön
tarpeellisuutta ko­rostavat
muutamat numerot edeim-ten
lisäksi: Neuvostoliitona on 350
yleisliittolaista kotimaista lentolln.
Jaa, Joiden yhteinen pituus on 430.000
km sekä ulkomaan linjoja 150;0()0 km.
Lukuihta on lisättävä vielä ne tu­hannet
ns; palkallisllnjat, Joita Ien*
netään eri neuvostotasavaltojen s i ­sällä.
Eshnerkiksl Ukrainassa tällaisia
linjoja on 500, Kazakstanissa y l i 400
Jne. Niiden yhtelnea pituus, yUttää
moninkertaisesti mainitun 430,000.
Tiistaji;ia, elok. 11 p. — Tuesday, A u g . l l , 1964 ' ;^/siyit 3 / ,^
YHÄ
Äaläi Lehfo
kuoFlut
Viime perjantain kuoli Emerald
Nursing Homossa (toipilaskodissa)
Highland Creekissa asuva Vapau­den
ja L i e k i n ystävä Aaku Lehto.
Hänet haudattiin maanantaina
Thomsonin hautaustoimistosta.
Lähinnä suremaan jäivät hänen
vaimonsa Anna sekä tytär ja tyttä­rentytär.
A N K K A
Tunnettu on ilmaisu "ankka', jol­la
kyllä ei ole mitään tekemistä
kotoisen, vesilammikossa uiskentele­van
lintumme kanssa. Ilmaus on pe­räisin
18. vuosisadalta, jolloin polii­tikot
ja johtavat henkilöt merkka­sivat
sellaisten kirjoitusten reunaan
joita he eivät pitäneet totuudenmu­kaisina:
"n.t.". Tämä on lyhennys
sanoista "non testatum" ja merkit­see:
ei todista. Ilmaisusta "n.t* ke­hittyi
sittemmin saksankielinen sa­na
"Ente", e l i anklfä, joka ei ilmaise
sellaisenaan alkuperäistä tarkoitus­ta.
Pori Arthurin
kuulumisia
Port Arthur. — V i i k k o sitten sun­nuntaina
satoi täällä heti aamu­varhaisesta
alkaen kuin "saavista
kaataen". Sade jatkui hiljaisempa­na
noin kahdeksan tuntia. Kaikki­aan
saatiin vettä 1.47 tuuman vah­vuudelta.
Heinäkuun ajalla saatiin
sadevettä ainoastaan .73 tuumaa.
EdeUämainittu vesimäärä y l i t t i siis
koko heinäkuun aikana saadun ve­den
määrän. Kasvis-ja perunamaat
kaipasivat sitä kipeäsU.
Sanomalehtipaperia lähetti Great
Lakes Paper-yhtiö tämän vuoden
ensimmäisen kuuden kuukauden
ajalla ulos maasta ,138,660 tonnia.
Vastaavana aikana viime vuonna
lähetettiin 128,873 tonnia.
Yhtiön taholta aloitettiin raken­tamaan
6 miljoonan dollarin "kraft
myllyä", jonka rakennustyöt edisty­vät
nopeasti. Suunnitelman mukai­sesti
tulee se valmistumaan ensi
vuoden ajalla.
Port Arthur. — C5SJ:n Port Art­hurin
osaston Jäsenille on tämä vii­meinen
huomautus kokouksesta. Jo­ka
pidetään torstaina, elcdcuun 13 p.,
alkavin kello 8 Ulalla. Johtokunta ko­koontuu
kello 7 Illalla yleisen ko­kouksen
edellä.
Port Willlamln kaupungin valtuus­toon
kutsuttiin ensimmäinen vara-
Jäsen M. Chlcorll. Palkka Jäi tyh­jäksi
äskettäh) kun valtuuston jäsen
Frank Wllliam8 kuoli. Mr. Chlcorll
työskentelee Can-Gar tehtaalla ja
poliittisesti hän kuuluu NDP:n. Hän
oli aikaisemmin kaksi kertaa CCF:n
ehdokkaana Ontarion lainlaatija-kuntaan.
• • • .
Fort Williamhi kaupunginvaltuusto
päätti viime torstaina kokouksessaan
ryhtyä säännöstelemään määrätylle
ajalle päivästä veden käytön kasvl-
Ja kukkatarhojen kasteluun.
Samalla tehtiin ehdotus, että ve­den
kuluttajien laskuja nostetaan 20
prosenttia.
* • • I*
Meijerien työläiset uhkaavat lak-koutua
ellei suostuta heidän vaati
muksllnsa palkkojen korottamiseksi
Ja työtuntien y.m. työehtojen sään­nöstelyyn
-nähden. Teamsters union
lokaali 990 Jäsenistö hylkäsi kokouk­sessaan
viime tiistaina meljeriyhtiöi-den
edustajain esitykset sovittelu-lautakunnalle,
r
Neuvottelut ovat olleet käynnissä
yhdeksän kuukauden ajan. Vanha
sopimus päättyi joulukutm 31 pnä
1963. "Viime vuoden syyskuussa nos
tettihi maidon hintaa 2 sentillä
kvarttia kohti, mutta työläisille ' ei
ole : onnistuttu lisäämään palkkaa",
selittää union- p i ^ l d e n t t i John Hap­ponen.
— A T H .
Turkki kai4a>ittaii
Ankara. — Turkin ulkoministe­riö
määräsi viime. Viikolla jälleen 58
Turkissa asuvaa Kreikan kansalais­ta
poistumaan Istanbulista kuluvan
viikon aikana. Karkotusmääräys an­nettiin
kreikkalaisten väitetyn maa­ta
vahingoittavan toiminnan johdos­ta.
Uuden karkotuksen jälkeen kaik­kiaan
1073- kreikkalaista on saanut
kehotuksen lähteK Turkista.
liittokansleri Konrad Adepauer puo-
I i » t i v i i m e ^ v U k o U k ' : p ^ '*^e
Oaijdlea k h d i i t ö a ^^
ja tM iftHeen «edotuksensa, että
Bänslca j a I^änsl-Sak^ sbhnislVat
iteskenäi&n' lUion.
' 'Adehäuer.'sanoi Bonnissa' p l d e t ]^
lehidisttfvastaanotfdla, että : Jos - joku
kuudelta m6-kaaskÄkk tällä hetket
lä tahdo tehdä, aloitteita poliittisen
Uitoh -aikaan^aamtoeksl' muiden ' Jä­senten'
<m ryhdyttävä tähän.' _
. T r i Adehauer selitti, että «^euvos-toliItt<^
Iaiset piirit'; ovat' koettaneet
kylvää eripuraisimtiä' LänBinSaksdn
ja'^nskän-vällilei Ja Vältti, että en-ttM^-
kalltkeä Neuvoartlitto hyöfylsl
tällaisesta epäsovusta.
Hän sanoi olevansa, sitä niteitä, et­tä
.matkin kUln~EEC:n Jäsenmaat
voivat liittyä pbuittlseen unlonUh.
"Meklän on tehtävä aloite'', hän sa­noi.
K u n Adenauerllta tledustelUhi, p l -
"AabSL^A-r^^^-i^^ shtshievlh: stiunnitekiia
"HriishtkffV -käVi ^^t^^
sa;1;flk(d hän «1
jsellaiBessakln kapli
Län8l-Salffiä".-^"iiöj8Briai^ » - i v ^
-Jos hän tuleeXiUö.
iovat hänen 8 u u n n l t e | j ^ 1 ] ^ ; ^ - j 5^
; m n kehoitti l A n s i H a U ^
malehtiä lopettamaan ' ' "^
«raterln
kommentoimisen:' ^^MfltiJ,
mistä meuän kanaa. 6 % : ^
kalaisten asla. MeSlä el M ^ . .
noa muille kuhika lieMläthMllr^;
mla. Meillä on n i in pfiijdirf
omasiaUn inäa88a'%'' sa^ijjjäli
— Etelämahttteen s^ätt8ti|il|»^:-'-'^^
kö on h i in vahav«n ^uiiH.
se sulaisi,^ nifn vaUänie^d^^l^-
kohoaisi ainaldn 30 m6tHll|,; - - V ' '
— Alpipimuhnell; m&\-t^:^:\
rene^tten,'. Alj^piep, jä.'
. ylängöillä metsärajan
tääkö hän päämhilsterl Nikita Hru- nukkuu %"osaa VuÖd&tai'.V''^''V?^
U U S I A
r • • • •
seikkailusta, ra!kkai^e$tä ja jännlttäiilä
kuviauksia ihmKdaihästa
M' SIRKKALIISA OKSANEN:
'^Minä ja toinen''
387 sivua
'^Inä ja se toinenT on pirteä. vaididBus npaaai^
Joasa hdumori Ja tragiiU» käyvät bäd iän^a^
MINA — Ihmisarka, vähäpätöinen pieni mies, bömpelii hJasukk^^^JqtArV
naapurit pitivät salamyhkäisenä Ja merkllUseiiä tyyppiiift:' JA^^ffi-
TOINEN — mahtaiUjä ja kehuskellja, joka tahtoi tthdä vpo^Vk^nS»'
tahtoi olla enemmän kuin olikaan. T - . r /
INDRIDI G. THORSTEINSSONt
'^Numero 79 ajcnmP,
137 sivua Hinta sid. $1»
Indrldi G. Thorsteinssonin romaani on kova iat ayk^jTatkälHen. J»
Jännittävä. 3e on taitavasti totputattp dmmoatMiMut rnifKi^iff^iftffaipMff
nyky-Islannlsta, kolmiodraama. Jossa vahi kahteen p&äbeiddlQfin » 1 4 -
daan tutustua: meUreen. nuoreen takslsuharlhi. Joka on k A t q ^ ^
laistumassa, vasta oppimassa peUn säännöt/ja naiseen, jonka a v i o - '"
mies on kaukana Kööpenhaminassa. -
ANNA UNGELO;
^Tieni kehtolaulu rajaDa"
134 sivua Hlntft dd. i i lS
Herkkä JA persoonallinen V: '
PIENI KEHTOLAUI^U RAJALLA kertoo ra:auudesta, «dl
pelosta jft koti-ikävästä suuressa vieraassa ;luuq;>Ungi^tfitv;
henkilö on Karin, Samin vaimo, Joka asuu Pariisissa.. I C M i p u i i ^ l t i ^^
tamilia. Siellä hauella on oma piha Ja ailnä Jopa puu. Se tuottpt HS'
vältä Ja turvalliselta sUloin. kun koti-ikävä painaa j a mielessä öVäi''
koivut Ja suo.
'J! fo-r
ARMI KLEMETTI:
^'Välähdyksiä elämästSi^^
107 sivua Hinta sid. $2.00 — Kuvii^ttlilSÄi^'
Hdkki Klemetin vnftOamMMn-Xoiam
Kulttuurlkaskutv musiikin Ja talteen suurnUehUn imteVSttmt^
välähdykset lapsuudesta ovat tällä kertaa päälliinmäisinä ;!
metin muistojen lippaassa. SUnä on välähdyksiä fiiUnRin-^^ttttitti^
säveltäjistä — Helkki Klemetistä. Ttolvo KuulastC<Srltoffi)l
nosta Ja Jean SibeBuksesta. Erlttäto mlelenteilntötnMt ti^ vA^JMUXnk
harrastajille. ^ "^V^ >
GEOFFREY >IENKINS:
"Jäähyyhmää"
287 sivua Hinta Bid. Mi»
"Pelon mestarin" karmea fUmUyvtarinn , , -
Geoffrey Jenklnsin. "Luurankorannikon' Ja "Savujen maaft'?'''«mfi-> -
mankunlun tekijän uuden seikkailuromaanin huimat tapahttimfe^^^
kuvat Etelämantereella Ja Eteläisen Jäämeren stunuisllla. äkkinBl^t^ •
myrskyjen piiskaamilla vesillä. Tarinan keskudieiiktlö on ^^Sttilee
Wetharby, sodanaikaisen englantUaisen vartioaluksen n^kea kaift^dili '
rauhan toimissa Cambridgen ylloplstoh harmiton luOnnontieteilin 'jä^-
merentukimuksen professori.
MICHEL DEL CASTILLO:
"Tara^'
339 sivua mnia Bid.; « L »
Kuin andalusialainen tonln — känni», «mii^intoHtMnn;' tri(«»riK^V^' "
Taran elämäntarina, mhiamuotohien aviomiehelle kirjalt^tt''ttitdttli^^«'
tus, romaani vihasta Ja rakkaudesta, pelosta Ja intohimosta.^5ä{i>-^
mättä lt5'dään tai muita nainen paljastaa siinä elämänsä koko'^tftih-'"-
dian. ' /.
ALISTAIR MACLEAN:
Jääasema '^Zebra^ ,
305 sivua Hinta ftld
" Z e b r a " on englantilaisten säähavahitoasema kaukana pötaJ6Uiäk,'iiäi^
paJäätiköUä: Se toimii tehokkaasti, kunnes .siätä k e r i r a n ' l 3 h ^^
heikkoja SOS-merkkeJä. Käy ihnl, että siellä Qht$pähtBhilttäm^WK, ^
kas onnettomuus: raivoisa tulipalo hävittää asemaa. .
EILA PENNANEN:
240 sivua
«Mutta" 4
HiiMi''ii|t:;;
" M u t t a " on nimeään vastaava teos ihmisistä, joldeii eläihäti
salaperäinen Ja yllättäen saapuva "mutta" sdtoittaa. r-^ A n J < ( i ^ . . _ _
kohtalo on E l l a Pennasen kertomana Johdonmukainen kO|lWiliyiifail' "^^^
pahtuma. looginen välttämättömyys, jossa vain kuUoIsetktn l i P l ^ t i
arvaamattomia. : "
DAPHNE DU MAURIER:
^'Lasinpuhaltajat!'
370 sivua Hiniä
Daphne du Maurler on omistanut uuden romaänUaa esi'
lonnerien, Cherlgnyn. la Pierren Ja CheanerBldäuIfn^ 1<
mestareUle. Buvun jäsenten Jännittävlta liralheislin lUttyy
kan suuren vallankumouksen myrskyisistä vuo(i;iAta.Kiir.
minä on vanha leskhrouva Sophie Duval. jcAa SO^viiöf''
veljensä pojan Louls-Mathurln Busson du MaurieHi ja - -
kunsa tamlan. jotta poika saisi tietää totuuden isäatun Ja
Mk >
Tilatkaa osoitteella:
VÄPÄUS PUBIISHING CO.
P.O. Box 69, Sudbury
i l i i m ä t i
.... ^
; ' V . iu
U . . i n
^^.f..
»• -