Vapaus, June 2, 1928

              A AH A
S U O M E E K
Kars^iSaomenHaFkkäa
' Canadan DoHarista
LÄHETYSKULUT»
40c läbetykastä alle f20.00, 60 e 13r
hetyksistä $20.00—^49.99, SÖe H.
betyksistä $50.00—$79.99 j a $1.00
hetyksistä $80.00—$100.09 adcä
^ jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta d o l l ^ t a .
SähkasABomalihetyksuta ovat !&•
betyskulut $8.60 .lähetykseltä.
Sadboryssa j a ympäristöllä asuvat
voivat käydä Vapauden konttorissa
tiedustamassa erikoiskurssia.
LAIVAPILETTEJA MYYDXXN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykspt osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT.
Heti. kun tavätmita Imamiota he­rättänyt
Palmerin kirja torästrustin
Vapaudelle ottaval. raha^Uitykaiä
vastaan mySsldn:-
VAPAUS PORT A K T H U R BRANCH
816 Bay Street,
Poet Arthnr. Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
239 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
A. T. HILL,
957 Broadview Ave., ToTonto, Ont.
DAVID HEUN
eri paikkakunnilla Polij.-Ontariossa
J. OKSANEN
Kirkland Lafce, Ont.
JOHN VUORI,
South Poroiplne,' Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins. Ont.
urkkijoista öU Umestynyt. otti Indust-zialisti
sellaisen knnnan. fttä paljas­tuksiin
olisi suhtauduttaya mabdoUi-rfmman
vaiteliaastL
Kunl^ömies heti julkaisi kirjasta
laajan selostuksen, niin Industrialisti,
vaikka se kävi asiaan vasta seuraava­na
päivänä, julkaisi siitä vai vaak­sanmittaisen
uutispätkän, jonka lopus­sa
se selitti ei uskaltavansa sen i d -
temmäUe kirjan selostamisessa men­nä
kirjassa mainitun jälkipainos-Idel-lon
(copyright) takia. Luvattiih k u i ­tenkin
selostaa kirjaa tarkemmin myö­hemmin.,
jos saadaan myönteinen vas­taus
kirjan tädjälle lähetettyyn^^^ säh­kösanomaan,
jollaisella selostamislu-paa
sanottiin pyydetyn. Mikä tämän
sfihkösanomnn kohtalo oli, on tun­tematonta,
liisäselostu^sia kirjasta
ei vaan ole Industrialistiin ilmaantu­nut.
Sen sijatm on Industrialisti työ­väenluokan
yhteisten etujen nimessä
vaatinut vaikenemaan
myöskin mei^läisiä lehtiä. Myös se
on julaissut erikoisen varotuksen pai­kalliselle
työväestölle, jossa varotuk­sessa
työläisiä kielletään asiaa keskuu­dessaan
pohtimasta. Erikoisesti kiel­letään
työläisiä epäilemästä ketään.
Kun Kummeri nyt on mennyt, niin
äiti vallankumcfcikselllsia sosiaB^la.
Käynyt kansakoulua 3 vuotta. Työs­kennellyt
karitacin käärijänä, kan-gastehtaassa,
vaatetehtaassa ja
kauppa-apulaisena.
liilttyi sosiattstipuolueeseen v. 1907.
Kauppa-apulaisten unien president­tinä
1913—1914. Joutui kauppiaiden
mustalle listalle. Jäsenenä Ämalga-mated
Clofhing Workers uriiossa sit­ten
1918. Valittiin New Yofkin lain-laatijakuntaan
sosialistien listalla.
Talittiin 19l8 New. Yorlön valtuus­toon
sotavastaisella - ohjelnnilla ja oli
ainoa joka pysyi kannallaan kym­menestä
sosialistista. Taisteli aktii­visesti
viime maailmansotaa vastaan.
t)Ii liikkeenhoitajana Hevolution
Age-ritmisessä kommunislftien lehdes­sä
ja Vöice of Laborissa v. 1918
ja 1919. Autti Kommunistisen työvä­enpuolueen
järjestämistä v. 1919.
Tuomittiin v. 1919 New Yorkin
rikollisen syndikalismilain nojalla
viideksi -vuodeksi Sing Singin van­kilaan.
Asetettiin vankilassa • oUes
saan TJew Yorkin kuvernöörin eh-äckkaaksi,
mutta viranomaiset pyyh­käisivät
Tiänen niinensä -vaalilistalta.
Ollessaan yhä vankilassa, asetettiin
•WoAersptrolueen varapresidentin eh­dokkaaksi.
"Kuvernööri Smith armah­ti
v. 1925.
On •Workers-koinmuiiistipuolueen
toimeenpanevan komitean jäsen jä
poliittisen komitean sihteeri; Punai­sen
taloudeHissn "intematsionalen y-leisneuvoston
jäsen. On ottanut osaa
useiMn lakko- ja muihin täistislulhin
eri osissa maata. Oli osanottajana
V. 1927 Kommunistisen mtematsio-nalen
laajennetun toimeenpanevan
komitean istunnossa, ja ,Pmiaisen t a ­loudellisen
Ititemationalen kongres­sissa
V. 1928.
SUOMEN KApPPATBLANNE YHÄTI
HUONONTUMASSA
Miten ön ada käsitettävissä
Industrialisti on koettanut täidä. ti­lastoa
siitä kuinka monta uriddjaa im
kommimistien kiwfcinidpssa paljastu-mit
ja kuinka monta oh paljastunut
LW.W;n keskuudessa, koettaen tässä
rätinöissä saada LW.W:lle edullista
tflinifiätftrtä.
Lapsellista touhua.
Tointa sanotaan, että. teillä kom­munisteilla
on enempikin urkkijoita
kuin zxieillä, j a seofiottaa että kommu­nistinen
liike palvelee ka£dtalistien
etujsu
Toisaalta taas sanotaan, että jos
meidän lw.w:läisten kesken on enem­pi
urkkijoita kuin teidän kommunis­tien'
keskuudessa, niin se vain osoit­taa,
että kapitalistit pitävät I.W.W:tÄ
vaarallisempana itselleen, koska pa­nevat
An^^pmän ur^djoita sitä ha­jottamaan.
Nihi.-että tältä kannalta asiaa kat­soen
-voisi' sanoa Sayon ukon (avoin.
heOisiä. n i i n heillä on syytä säpsäh-
Jos tuo politikoiroinftn on johtunut
ptikästäjahtaasta ryhmähengestä, t y -
{inys^estä ja zuihkkunaisesta ha­lusta
tehdä kiusaa kommunisteille,
n i i n biisi pysähtyä miettimään
tuota . päailua ' hufikanfikanuinalta
katsoen.
Kysymyksesäl on suurten työläis-ja
idkku-farmari-joukkojen elinehdot
juiori näillä alueiOa, joOle I$ndustria-listi
pääaäallisesti leviää. Trusti k u ­ristaa
heidän elinehtojaan. Tämä k u ­ristus
ajaa kuristettuja taistelmm
trustin . valtaa vastaan. Miksi pistää
näitä lu(&katiet(dsia raatajaluokan
jäseniä puukolla selkään? Miksi hä­päistä
hddän hyväksymiään äidok-kaita.
kun kerran ei kapitalistiluokan
etuja ajavia virkailijaehdokkaita
THjniTft^n arvostella? Heihin n&hden
ollaan kiltisti puolueettomia.
Eikö te(dlisuusi^unionismin «siaa
voi edustaa sokaroimatta poliittisten
taistelujen alalla kapitalistien puo­lesta?
TEOLLISUUS-UNIONI SMIN VIE­RAAT
USÄKKEET
. .E^ommunistit eivät missään maassa
taistele teollisuus-unionisnia vastaan.
Jos ne sitä vastasi taistelisivat, nlhi
kuuluu kaikki olevan taas hyvin. Ja
Kummerin paljastamisesta ottaa I n ­dustrialisti
ansion itselleen sanoen
toukokmm 20 :n päivän numerossa s i -
vuUa 3, että "Industrialisti on teh-tamiseksi
sen jäJjkeen kun hän kätyrinä
.paljastui". Hm! Sivuseikkoja kai liene­vät
tuollaiset ansio-asiat^ mutta t a ­vallisella
järjellä ajatellen ei Kum­mussa
kai ollut enään paljoakaan pal­jastamista
sen jälkeen, kun-Palmerin
kirjassa oli hänet paljastettu paljon
perusteellisemmasä, kun niissä tie­doissa,
joita Indostrialisti Mrjan Jul­kaisemisen
jälkeen en Kmnmun t o i -
miimoista antanut. Kummerin t o i -
mintafk läheltä ^gjurannelna nlLä I n ­dustri
alistin töiimttajilla epäilemättä
tilaisuus antaa hänen menettelyta­voistaan
tietoja työläisille koko joukon
enemmän i u i n Palmerin Sarjassa
annettiin. Sellaiset tiedot nlisivat
työläisiUe •arvokkaita. Ne auttaisivat
ymmärtämään urkkijata Juonia ja
heidän juoniansa ja menettelytapo-
Jensa yimriärtäminen auttafei työläisiä
olemaan heihin nähden' 'varuillaan.
Tältä kannalta katsoenhan nn Palme­rin
kiilallakin eniten arvoa työläisil­le.
Juuri, urkki jäin menettelytapojen
ja urkinta-systeemin paljastaminen­han
on kirjan "varsinainen tarkoitus.
Mitä -Vähemmän työläiset ymmärtä­vät
nfkkijain menettelytapoja, sitä
helpommin ne lankevat heidän pau­loihinsa.
Sanomalehti tai kirja, joka
voi lisätä työläisten smmärtämystä,
tällä alalla tekee työläisille hsrvän
palveluksen. Mutta tälläkään alalla e\
lehti -voi lukijoitaan . palvella vaike­nemalla.
Jos vaikeneiriinen olisi työ­läisille
edullisinta, nfm silloin suu­rimman
rikoksen työläisiä kohtaan oli­si
tämyt Palmer, joka kirjallaan heit­ti
urkkijakysymyksen -satojen tuhan­sien
työläisten kesknstelun aineeksL
Kaikenlaiset työläiset "Siitä keskustele­vat.
Miksi suomalaisten työläisten,
jotka^ urkkija-alueella joutuvat työs­kentelemään,
pitäisi siis asialle um­mistaa
silmänsä ja vaieta siitä? •
ettär"'kiänty mihin kiänty. nito aina
'on housunahter takanapäin!'.
Jos keskustelu noissa puitteissa k u l -
Icee, niin se on hedelmätöntä. Sellai­nen
keskustelu ei auta työläisiä ym­märtämään
urkkijasysteemiä, eikä urk­ki
jäin toimintatapoja. Ja juuri lisään­tynyt
ymmärtämys tältä alalta on tär­kein
opetus, minkä urkkijakysjmiyk-sestä
keskusteltaessa voimme saada.
Jos keskustelujen ja lehtikirjotusten
kautta voidaan lisätä työläisten kyke-neväisyyttä
olemaan varuillaan urk­kijoihin
nähden, niin silloin luokka-kannalta
katsoen on lu-kkijain pal­jastuksesta
eniten hyödytty kaikkien
eri ryhmiin kuuluvien työläisten kes­kuudessa.
Urkkijat j a eri työläisryhmät
Jo tuon Palmerin pienen kirjan l u ­keminen
riittää osöttamaan, että k a -
pitalistiluokka. koettaa urkkijainsa
avulla hyötyä eri työläisryhmien vä-,
lisistä erimielisyyksistä. Mitä useam­pia
keskenään taistelevia työlätsryh-mlä
on. sitä edullisempaa se on k a ­pitalisteille.
Mitä vähemmän työläi­sillä
on keskinäisiä eri ryhmittymien
välillä taisteluita sitä eduUlsempaa se
on työläisille koko työväenluokan y h ­teisten
etujen kannalta katsoen. Tar­peettomien
riitaisuuksien ohella yrit­tävät
riistäjämme urkkijalnsa j a kä-tyriensä
avulla toisinaan tt&ea sitä
ryhnnttymää, jonka pitävät itselleen
vähemmän vaarallisena. Palmerin
kirjassa mainitaan nimeltään eräs
urkMja, jonka farmerrlabor-Ulkkeessä
tormirieet ^ luokkatietoiset suomalaiset
jä ''pikkuvIljelijät"'liuomaslvat viime
talven kuluessakin usein olevan vas­tassaan.
Parmer-liahor liikkeen sisäl­lä
tämä nyt paljastettu urkkija kävi
sotaa "kommunistisia "hajottajia" vas­taan.
Hän kamppailu sen ryhmän
puolesta, joka tukee Shlpsteadlä. Mik­si?
TSen vuoksi, koska liän käsitti, että
farmer-labor liiitoen palaaminen
SHlpsteadin kaltaisten yksilöpoUtikoit-sijäin
leikkikaluksi, on käytännöllisin
keino tehdä larmer-labor-Uike kapita­listeille
vaarattomsiksL
Tullihallitufcsen tietokin mukaan oU
tuonnin arvo Cdf) viime huhtikuussa
01.8 milj. mk.,; sen oltua maallskuus-a
650,3 milj. mk. j a viime vuoden
uhtikuussa 466,1'ttdlj. mk. Tammi—
uhtikuun aikaxia "öll tuonnin arvo
,292,2 milj. mk. sen oltu viime vuo-en
vastaavana aUcana 1,676,9 mflj.
Viennin arvo (fob) oU ^riime huhö-ussa
2393 hMlJ. mk., ja viime vuo-en
huhtikuussa 267,3 mUj. mk. Tam-i—
huhtikinm aUc^ia ÖH viennin a r -
0 983,1 milj. mk., sen oltua viime
oden vastaavana aikana 996,5 milj.
Tuontienemmyys tämän vuoden nel-än
ensi kuukauden aikana oli siis
raikfriaan 1,309,1 miljoonaa markkaa,
Ituaan vielä viime vuonna 6804 m i l -
oonaa. Maan kaupsm taloudellinen
rlanne on siten jatkuvasti ja nopeasti
uononemassa.
HRANAN UHREILLE OIKEUSA­VUN
HANKEXMINEN
Äskettäin vangittujen vasemmisto-ten
työläisten avustamiseksi tule-assa
"oikeudenkäynnissä", ovat Suo^
ien työläiset keränneet jo useita t u -
ansia markkoja. Lukemattomat työ-äenjärjestöt
ympäri maata ovat lah­ottaneet
varoistaan huranattaviä
launia tähän ta^ItukseeiL Vangit­sen
oikeusavustajiksi tulee kaikesta
Jättäen tuomari Salo Helsingistä ja
lomari Branting Tökhömasta.
Vaitlolo-soplmns
Industrialisti on useampaankin ker­taan
huomauttanut meikäläisille, että
kun teidän kommunistien joukossa on
ollut ja voi olla urkkijoita aivan niin­kuin
meidän l.w.w:läistenkin keskuu­dessa,
joten molemmin ollaan ikään­kuin
samassa kadotuksessa, niin eikö
yhteisen edun kannalta katsoen olisi
viisstnta heittäytyä hiljaäseksl. Oltai­siin
ikäänkuin yhteisessä rintamassa!
Hyvät ystävät! Yhteinen rintama
on kylläkin monta kertaa liyvä asia,
mutta» jos yhteiseen rintamaan nive-taan
tarkoituksella p l t ^ työläiset
epätietoisuudessa tosiasioihin nähden,
kesken olisi rikos työläisiä kohtaa;
Työläisinä on oikeus vaatia lehtiänsä
käslttelen^än kaikkia työläisille tär­keitä
feysysäyksiä silloin, kun ne päi­väjärjestyksessä
ovat. Lehti, joka täl­löin
pyrkii vaikenemaan, el täytä vel­vollisuuttaan
työväenlehtenä, Porva-rilehdille
sopii valkehemlskanta täl­laisessa
asiassa. Niinpä kuparitrustin
kätyrilehti Valvoja Mrjpittaa raiskasi
Palmerin paljastusten johdosta seu­raavasti:
"
Kirjasessa paljastetaan-eräs snoma-laihenkin
"vakooja", joka on työsken-neDyt
L VF. W. lUton sisällä Ja kon-bnmt
nun. liiton suomalaisen äänen­kannattajan
Indnstrialistin henkOö-knntaan.
Kommunistinen Työmles-lehti
on täsfä aikamoisen ^äkän pääs­tänyt,
ikäänkuin hyvinkin snnresta ja
alnutlaatolsesta asiasta, vaikka itse­asiassa
ei se kannattaisi mitään son-rempaa
huomiota**.
Onko siis Valvojakin ottanut urkki-jakysymyksen
luokkakannalta, kun se
nuhtelee Työmiestä miltei samanlai­sin
sanoin kuin Industrialistikin.
Epäilemättä Valvoja on sen ottanut
täydellisesti luokkakannalta, nimittäin
kapifallstilnokan etnjen kannalta. K a ­pitalistien
kätyrilehtenä V ^ o j a Pltää
tavattoman pahana sitä, että kommu­nistisissa
lehdissä urkkija-kysymystä
käsitellääfi. Valvojan mielestä asian
käsittely on vain turhaa melua, eik^
asia kannattaisi mitään- suorempaa
huomiota.
Hiljattato kerroimme miten Suo­men
sodalidemokraattisen paiolueen
pomomies ja Helsingin rahatcdmika-marin
johtaja New York Tlniedn
kautta antoi valheeUisen kuvan Suo­men
tilanteesta tarkotuksella muokata
maaperää suotuisaksi lainansaannille
Amerikasta. Nyt on Hnpli valheitaan
vain paruitanut. Raivaajan edusta­jalle
on M n kertonut jokseenkin sa­maa
kuin New York Timesinkin r a -
portterille. Raivaajan kertoman mu­kaan
on Buiäl lausunut Suomen t a ­loudellisesta
asemasta: "Sen kauppa-balanssi
on saavuttanut tasapainon
Ja viime vuosina jättänyt jo voittoa­kin
Ja on y t ^ paranemassa."
Viittaamme tässä yhteydessä Eteen-päissä
No. 122 olleeseen tov.-O. Vilmin
jestSön." Ja kumminkin HupU hy­vin
tietää, että kommunistisen puo­lueen
täytyi olla salainen sillolnklti.
kun haUitus oli sosialidemokraattien
käsissä ja HupU itse oU ndnisterin&-
Eivätkö sitten lakkautetut sanoma­lehdet
Juuri olleet kommunististen
artikkeliin "Suomen taloudellinen t i ­lanne".
Jossa osotetaan tuHlhalUtuk-
Neuvostoliitossa ei suinkaan voisi olla
maailman suurinta teolllsuus-unionls-tlsta
taloudellista Järjestöä, kuten
siellä tänä päivänä on, vaikka Indus
trialisti ei halua sUtä milloinkaan mi­tään
lukijoilleen hiiskua.
Eivät täälläkään kommunistit tais­tele
teollisuus-tmionLsmia vastaan,
päin vastoin. Kommunisteilla puolu­eensa
puolesta on täysi oikeus kuulua
I.W.W:liittoon j a velvoitus toimia sii­nä
Uitossa mahdollisimman aktiivi­sesti
työläisten. taloudellisen järjesty­misen
edistämiseksi.
sen jpiirals^Tnl'*r» tilastojen tniikf>Aw
maahan tuonnin olleen tanunl-maa-liskuun
aikana 1.691.2 milj. markkaa
ja viennin 974.4 milj. markkaa. V i i ­me
vuosina samaan aikaan oli vien­ti
vajaus ainoastaan 481.7 milj. mark­kaa
Suomelle epäedullinen, joten ero­tus
On hidm&ivasti tänä vuonna
lisääntynyt Minkälaisen tulkinnan
aatteiden julkisia levittäjiä? Mutta
sittenkhi ne lakkautettiin, vieläpä ma^
Jautumalla tekosyihin, joiden p l t ^
hävettää Huplla Ja koko v a l k c ^ ^ ko-ment(
KL Muodollisena lald»uttami-sien
syynähän öU vuoden 1918 tapah­tumien
kertominen. Sogla^tdemokraat-tien
tärohurskasta suhtaantmnlsta työ­läisten
vangitsemisiin kuvaa par­haiten
Hupiin selostus, että "sosiaUs«
teille el voi Jäädä muuta kuin katr
soa' perään, että syytettyihin nSlh-den
ei harjoiteta., .laittomuutta, ta^
vääryyttä." .. .^-v-,
Sosialidemokraatit oivat todella poor-variston
palkkaamia peräänkatsojla ja
tästä toimestaan ovat he rikuissaan.
He orat teoillaan tämän tehtävän
ansainneet. NUniäl Huplikin lausuu
TJBKKUA-KYSTMYS JA LEHTI-EMME
OHJELMA
Jo edellämainittu terästrustln toi­minta
farmer-lahor-lilkkeen slsäHä
osqttaa, että trusti koettaa upottaa l i ­maiset
kouransa niin syvälle kuin
suinkin kaikkialle, missä Ilmenee työ-
Iäisten luokkatoimintaa,' El se tyydy
vain pitämään mustaa Ustaa työmaita
varten. Trusti on laäjakat^isempL
Farmer-Labor-Ulkkeessä näkee se te-ollisuustyöläisten
ja köyhien maanvil­jelijäin
pyrkivän järj^ymään yhte­näiseksi
yhteiskunnalliseksi voimateki­jäksi.
Tuollaisen voimatekijäh synty­misessä
trusti näkee vaaran rilstoe-duilleen.
Siksi se. haluaa olla varuil­laan
siihen nähden jo alusta pitäen.
Paljon rahaa,on käytetty luokkatle-tolsen
aieksen vaikutusvallan tuhoa­miseksi
farmer-latxir-liikkeessä. Sa­toja
tuhansia on pantu taistelemaan
toiselta puolelta silloin, kun köyhien
työläisten ja maanviljelijäin on täy­tynyt
pusertaa kokoon rahaa taistelu-kustaiintiksla
varten niukoista lelpära-hoist^
m- ISihä taistelu trustin etu­jen
ja työläistfeh Jä.köyhien maanvil-jeUjähi
etujen välillä farmer-Iabor-lllkkeessä
on tapahtunut ihan Indus-triallstin
toimituksen silmien edessä.
Miten oh Industrialisti siihen suhtau­tunut?
I.W.W:n viralliseh ohjelman mu­kaan
tulisi Industrialistin olla puo­lueeton
poliittiseen toimintaan näh­den.
Onko se ollut puolueeton?
Se ei ole ollut puolueeton.
Kenen puolesta se on asettunut.
Vastauksen tähän kysymykseen voi
saada silmäilemällä viime : viikkojen
aikana ilmestyneitä . Industrialistin
numeroita. Jatkuvasti pn Jndustrialls-tissa
julaistu juuri farmer-Iabor-liik-keen
Inokkatietoista ryhmää, vastaan
tähdättyjä naljailuja. pOTvarilehtlen
mukaan on selostettu. Shipst^d e-dustaa
"todellista*^ fcamer-labor-lii-kettä,
ja kuinka ne kokoukset, joita
Shipsteadin kannattajat eivät ole on­nistuneet
saamaan kontrollinsa- aUe.
ovat olleet "aivan arvottomia"
ISstä johtuu se, että Indiptrialisti
poliittisesta puolueettomuudestaan
huolimatta täten systemaattisesti poli­tikoi
samaan suuntaan kufh palka<-
tut trustin kätyrit?
Jos Industrialistin toimittajat pyr­kivät
olemaa työväenluokalle re-
Kuitenkin sillä menettelytavalla, jo­ta
Industrialisti noudattaa, saadaan
helposti sjmtymään sellainen ^ i t y s,
etta kommunistit ovat taistelussa teol-lisuusunlonismla
vastaan, kun he Jou­tuvat
pakosta taistelemaan teolUsuos-nnlonismiin
liitettyjä tarpeettomia l i ­säkkeitä
vastaan.
Sillä mitä merkitsee teollisuus-unlo-nlsmi
sellaisena knin IndostrialisU s i ­tä
edustaa?
Industrialisti on saanut teoUlsuusu-nlonlsmin
puitteisiin mahtumaan
m.m. seuraavat harrastukset:
1) Taistelu osuustoiminta-liikettä
vastaan;
2) Neuvostoliiton parjauksen Suo­men
ohrana-noskten lehtien ja por-
'.'arien levittämien valheiden perus­teella.
^
3) Työläisten j a köyhien tarmarien
trusli-vastaisen taistelun saboteeraa-misen.
« Kaikkien niitten lakkotalstelujen
parjauksen. Joiden johdossa el ole 1:
W.-W:llltto.
5) TyöläS^n puolustusliiton mus­taamisen.
. , *
6) Naisten järjestymisen vastusta­misen.
7) Hajtftustyön työläisten urheDn-liitossa.
8) Imperialististen sotien hyväksy­misen.
9) Kansalllsuusvihan lietsomisen, e-rlkolsesti
juutalaisia j a venäläisiä työ-
Täisiä vastaan.
10) Nuorison järjestymisen vastus­tamisen.
Kuinka fanaattisia Industriaristln
tolmitta;jat näls^ syrjäsokarolmisls-saan
ovat olleet, -siltä mainittakoon
•seuraara esimerkki.
Eräänä iltana viime talvena saapui
Duluthin idustriaJistilaisten haäiata
hyvin kiihottuneina joitakin Nuorten
Työläisten Liittoon kuuluvia Amerikan
avulla voi HuplitäUöln seUttää, että
"kauppabalanssi on saavuttanut tasa-ppainon"?
Kehuessaan Suomen poliittista " v a ­kautumista"
on Hupli TimesiUe anta­maansa
haastattelua yhä petrannut.
Hän alentuu ohrana-asteelle Ja hy­väksyy
sen selostuksen viimeaikaisista
vasemmistolaisten vtogitsemlsta. "...
ketään ei ole pidätetty kommunisti­seen
puolueeseen Icuulumlsen täh­den,
taikka kommunl^iiBten aatteiden
julkisen levlttämlseh*'tähden, vaan
kuuluvat kdikki pidätetyt Suomen
kommunistisesta puolueesta kokonaan
riippumattomaan maanalaiseen jär-llonsa
senjohdosta. että sosialidemo­kraattinen
hallitus k^rkeni osötta­maan
olevansa porvariston uskolli­nen
lakeija. Hallituksessa olosta on
hänen sanojensa mukaan ollut se
seuraus, että "kansaa suurin osa
(porvaristo) vapautui ikäänkuin pa­hasta
unesta taikka painajaisesta ja
luottamus sekä arvonanto sosialide­mokratiaa
kohtaan on nyt aivan toi­nen
kuin ennen."
Hupli on tyypIlUnen sosialidemo­kraatti.
Eroaa vain siinä suhtees­sa
muiden maiden aateveljistään, et­tä
hän el edes yritäkään arvostella
porvarillista hällltuskdmentoa. vaan
Pääkonsoltvirastx):^'
Simmen
koko Caaadsa vsrteD suorittaa iealk.
kia maan viraXUselle «doatateea*
kuuluvia tdxtilTiS, «Bts» p«a8e|»
matkustaata trarteo kotJmaatmn tai
mnvalle, yalnriBtMi asiakirjoia, kftia^
nBksiä V-m., Mlvittiä peiintS- Ja
muita Suomen kanaalatsiJn kohdin*
tuvia asioita. '
', ^Osoite:' •
CoBsaUte G«seral of FialaaJ»
Bo<«i 918
U S Stanley^ Str«e% Uontr«d.
(Corner St. Cmtiiarine aoid Stanley)
A K S E U RAUANHEMO,
pSikoBsoII
Lisiksi on Suonena edustaJiBa
Cohadasaa: Konsuli EHek J . Korte,
Port Arthur, Ont. — D. J . Cablt,
40, King St., St. Jobo, N. B.
Adiel Saarimäki. at9 Bay St., Tj>
ronto, Ont. — G. W. T«mrooB 661
Hbwe St. Vancouver, B- ?. — H .
P. Albert HermanM», 47» Main S t ,
Winnipe«, Maa. — Thoma» Pranwl,
Box L . Conaer CHgf. Ont. - -
kalsdla nellökUometrilia 160 asukasta.
suitsuttaa yjltsevuotavftt ylistelynsä
Suomen valkoiselle komennolle peit­telemättä.
Hän ön valkoisen Suomen
ylpeä aseenkantaja. — Eteenpäin.
suomalaisten toiseen sukupolveen kuu­luvia
nuorukaisia. Puhuivat n ä i n :
"Mitä joukkoa on se siellä Indust­rialistin
haalilla? Olemme luulleet, et­tä
ne ovat vallankumouksellisia työ­läisiä.
Mutta siellähän on suorastaan
kapitalistien kätyreltä. Siellä oU. pu­humassa
Industrialistin eräs toimitta­ja,
nmtta sellaista puhetta ei olisi
luullut voivan pitää kenenkään miran
kuin mustimman kapitalistien kätyrin.
Se pauhasi että täällä Duluthissa on
Saccon ja Vanzettin te­lottajia
ei jätetä
rauhaan
Miesten mnlstolle pcmlstettQ kansallis-lUtto
pommittaa terävUlä kysy­myksillä
kuvernööri Fullcrla
Ja yltoplstojohtaja
LowelIia
den vangituksi. SUtä Johtui että he
valehtelivat, mikä sitten antoi tuomari
ThayeriUe aiheen syyttää heitä "syyn-tunnosta".
Tämä "syyntunto" katsot­tiin
päätodlstukseksi Saccoa ja Van-zettla
vastaan. Mutta se perustui vä-
Uttömästi Salsedon kyseenalaiseen
kuolemaan. Minkätähden siis el L o -
Weilin raportissa kosketeltu tähän a-sian
puoleen?
Vanzettia syytettUn siltä, että hän
oU viikkokausia kantanut murhatun
palkanmaksajan Bcrardellln pyssyä.
Voiko olla kaukaistakaan mahdolli­suutta,
että murhaaja teldsl siten, o-lematta
täysi mielipuoli? Eikö se p i -
kemndnkln osota, että syyttäjät oli­vat
kokonaan vääräJssä pyssyn omis­tuksen
suhteen? Mhikätähden el ko­mitea
koskenut tähän merkittävään
seikkaan?
Miksi el mainittu Salsedon kuo­lemasta?
Miksi el puhuttu mitään
BerardelUn pyssystä? "Miksi ei r a ­portissa
puhuttu mitään Saccon Ja . .
Vanzettto hyvästä maineesta? Miksi Ja minkätähden ei puhuttu^mitään
Madeirosln tunnustus pidettiin ttrvot-tomana?
Näillä 'sekä kuudelta muulla tärke­ällä
^rsymyksellä Sacco-Vanzettln
Kansanisllitto ponnhittaa Massachu­settsin
yliopiston presidenttiä l i o -
wellla, avaten uudelleen vireille tä­män
kuuluisan työväenjutun, syytök­sellä,
että "LoweTlin johtaman tut-kljakomitean
kolme jäsentä eivät o l -
^ t avomielisiä, -niinkuin nämä kol­me
tarvon herraa sanoivat olevansa,
vaan päinvastoin he olivat täynnään
vihaa ja ennakkbluulolsuutta."
Sacco-Vanzettln Kansallislfltto jul­kaisee
vihkosen -nimellä "Kymmenen
kommunisthien nuorisoliitto päässyt
kasvamaan vaarallisen suureksi ja,
että se pitäisi saada hävitettyä millä
keinoilla tahansa. El luulisi olevan
tuollaisia raukkoja missään työväen­liikkeessä."
Ja eräs nuorisoliittolaisista jatkoi:
"Harmitti, että en osannut riittävän
hyvin suomen kieltä vastatakseni tuol­le
raukalle. Mutta jos tilaisuus olisi
ollut englanninkielinen, niin minä o-llsln
opettanut sille vähän työläisten
luokkasoUdaarisuutta."
Suomalaiset työläiset, joille nämä
suomalaisten työläisten pojat tätä ker­toivat
häpesivät Industrialistin toimit-,
tajan puolesta, vaikka eivät Industria­listin
ryhmään kindukaan.
MikäU kapitalistien lehdistä käy
selville on myöskin täinä nuorisoliitto
ollut kapitalistien tu-Unnan alaisena
j a paraikaa miettivät kaupungin k a ­pitalistiset
valtaherrat, miten he I n ­dustrialistin
toimittajan lausuman toi­vomuksen
toteuttaisivat, nimittäin hä­vittäisivät
tuon nuorisoliiton keinoil­la
millä tahansa. Nuoriso on td-jaastl
käynyt taisteluun liittonsa puo­lesta
ylivoimaista' vihollista vastaan-kysymystä,
joihin el koskaan ole vas­tattu."
Kysymjteet koskevat kjrm-mentä
ammottavaa kuilua Lowellin
komitean raportissa mitkä katkaisi­vat
onnettomilta miehiltä kaikki pe­lastumisen
toiveet. Chicagon yli­opiston
lakitieteen professori Robert
Morrs Lovett, Sacco-Vanzettln Kan­sallisliiton
presidentti, esittäessään
mainitut kysymykset, llmottaa vihko­sen
ilmestymisestä ensi elokuussa. Sen
toimittaja on Karl Llewelljm, Colum­bian
yliopistosta. Tunnetut lakitie­teen,
filosofian ja yleistieteiden auk­toriteetit
Julkaisevat selityksensä kah­den
työlälstaistelijan oikeusmurhan
pääpihteistä.
Minkätähden, kysyy liitto, el rapor­tissa
mainita Salsedon kuolemasta,
jonka ruumis löydettiin murskaantu­neena
Park Rovir^ssa, kymmenen ker­rosta
vankilansa alla, joka sijaitsi o i -
keusviraston -huoneustossa. Ruumis
löydettiin muutama päivä ennen Sac­con
ja Vanzettin vangitsemista. Mo>-
lemmat miehet olivat järjestämässä
protestlkokouksia Salsedon kuoleman
johdosta ja uskoivat tulleensa sentäh-
Tätä, nuorisoa, tulevien luokkataiste­lujen
rintamajoukkoa kohtaan, jokai­nen
luokkatietoinen työläinen tuntee
kunnioitusta, mutta mitä on ajatel- »
tava Industrialistin toimittajasta, joka'
ensimäisenä astuu tuota nuorisojoidc-koa
vastaan, viittoen luokkamme v i -
hollisme, että tuolla, t u o l l a . . . , lyö­kää
keinfrfsta välittämättä.
Ja se Industrialistin toimittaja, jos­ta
tässä oh kysymys, ei ollut No, 9.
E i ole tarkotus syyttää häntä p a l -
naättlsella ryhmäraivollakini
Siten ei edusteta teolUsuus-unlo-nlsmla.
Sillä menettelyllä kylvetään
äärinnnäistä katkeroitumista. Jos te-olllsuus-
unionlsmla edustetaan teolli-suus-
unlonlsmlna, niin kommunisteis­sa
teollisuus-unionistit löytävät par­haat
taistelutoverinsa. Ja jos Indus­trialisti
haluaisi .pyrkiä luokkasoUdaa­risuutta
edustavaksi työväenlehdeksl,
niin sellaista pyrkimystä olisi ilolla
tervehdittävä. Mutta siihen suuntaan
pyrkiessä on enslmälnen ehto luopua
noista teoUIsuusimlonismille vieraista
sivuohjelmista, joiden ajaminen I n ­dustrialistin
palstat on täyttänjrt sU-nä
määrässä, että teolUsuus-unlonlSr
mille tuskin on enää kzdkin ajoin eh-
"hyvän Jalklnetyölälsen Ja köyhän k a -
löEkaupplaan" hyvästä maineesta?
Kumpaakaan ei oltu koskaan van
Slttu ennen toukokuun 5:ttä päivää
19i20. lakä kumpikaan muuttanut väa
timatonta elämäntapaansa sen jäi
keen. kun heidän olisi pitänyt saada
$15,000 ryöistösaallhi.
Monet maan huomätulmmat lain­oppineet,
vaikka eivät olleet kosketuk­sissa
kummankaan puolen kanssa, a n ­toivat
vakavan huomion provldence^-
laisen sakllalsen, Madelrosin tunhus-tukseUe.
joka sanoi, että South Braln-treen
ryöstömiirhan toimeenpanivat
hänen sakilalsensa. Minkätähden ko­mitea
painoi vUlasella tämän tärke­än
tunnustuksen, kuin myös sen sei­kan,
että Madelros Ja Sacco olivat hy­vin
toistensa näköiset?
Mhikätähden — minkätähden. Jat­kaa
Lovett, presidentti Lowell Jätti
täyttämättä kuusi muuta kuilua syyt­täjien
syytös-sarjassa, kuusi kuilua
Jotka kumoamattomasti todistivat
Saccon ja Vanzettin syyttömyyden,
"Miksikä el mainittu mistään vastus­ta
jOle edullisista selkoista Ja minkä­tähden
kosketeltiin läajasanalsestl
mitättömiin sivuseikkoihin, jos ne oU-vat
vangeille epäedullisia, ja pidet­tiin
ne muka kumoamattomina todls-tukstaa
syyllisyydestä?" lopettaa
Lovett.
Vihkosta "Kymmenen kysymystä,
joihin el koskaan ole vastattu" saa o-sotteella:
Sacco-Vanzetti National
League. 104 Pifth ave., New York
City.
Tilanteesta Japanissa
katuksi Ja numeroiduksi kätyriksi
mutta rajansa pitäisi keniaan öOa.
ditty tehdä edes muodollista buuU-palvelusta
vanhan kaavan mukaisen
yhdestä suuresta uniosta maininnan
muodossa. J a jos nlUlä työläisillä, jot­ka
IndustriaUstia yllä pitävät, olisi
keinoja lopettaa nuo kaikkia multa
työväen toin^inta-muotoja vastaan
suunnatut tarpeettomat ja katkeruut­ta
synnyttävät räävittömät hyökkäyk­set,
nUn nämä työläiset tulisivat nä-kemMn.
että kiusallinen lehtien vä-linen
toisteta Inppnljd itj»st2i^n. Ja
typeryydellä, {dkkumaisuudeOa ja £a- se olisi luoktoUcännalta katsoen smt- rtmr^f^nt^ri ^tAttA — jc Ast,
Tarkastelemme talouselämän teol
llsoitumisen vaikutusta maatalouteen,
ennenkuin ryhdymme luonnehtimaan
Japatdn sisä- ja ulkopoUIttista tilan­netta.
Itsenäisiä maanvilJeUjöitä, JoiUa ei
ole maanviljelyksen ohella erikoisia
sivutoimia — teollisuuslaitoksia, kaup­poja,
vakinaisia vtoköja täUalsIa
maatalousyksikköjä on Japanissa 1,-
600,000 perhettä. Näistä on nohi MO,-
000 sellaista suurviljelljää, joIUa on
maata yli 5 desjatlnaa (desjatina^-.
IJOS ha), 500,000 keskikokoista talon-polkaisperhettä,
joilla on maata 1%
sta desjat. 5 desjathiaan, ja toista
miljoonaa sellaista köyhää talonpol-kalsperhettä,
joilla on maata korkein­taan
1% ha. Sitäpaitsi on vielä yli 2
miljoonaa sellaista talonpoikalsper-hettä,
jotka ovat osaksi maanomista­jia
ja osaksi maanvuokraajia sekä
puoUtoIsta miljoonaa sellaista perhet­tä,
jotka ovat yksinomaan maanvuok-raajla-
K u t i k i n maanomistajaa koh­den
on Japanissa keskimäärin neljä
maänvuokraajaa, joilla on erittäin
Vertauksen vuoksi mainittakoon, että
Suomessa asuu keskimäärin neUökilo-metiriä
kohden vata 10 henkeä. Japa­nin
pinta-alasta on vähän yU 40 pros,
vUJeltyä, vuorinllttyjen haUussa on
nohi 7. j a metsä käsittää noin 43 pros.
Japania haUltsee n.8. perustusl^dlll-nen
moharkl. Keisari pn JapanUais-ten
mielestä (ahaa vUmelshnplin a l -
koUita asti) pyhä persoona. Ja Japani­laiset
ovat olleet erityisen ylpeitä sen
Johdosta, että sama kelsariUInen su­ku
on pysynyt vallassa yhtämittaisesti
vuodesta 660 ennen jiykylsen ajanlas­kun
alkua.
Keisarin persoonan pyhlmysaate on
aina viimeisimpiin aikoihin asti saa­nut
Japanilaiset lapsen uskoUa luule­maan,
että keisari todella on ainoa
valtias maanpäällä. He eivät ole Jak­saneet
nähdä, että vahv kapltaUsml
eikä mikään miiu, on nykyajan Japa­nissakin
BO voima. Jolla on ylto ja
lopulUnen nUläräämlsvalta kalkissa
yleisissä, Jopa hyvin monissa j^sltyl--
sissäkin asioissa. Vilmelslmpinä aikoi­na
on asianlaita alkanut muuttua no­peassa
tempossa kokonaan toiseksi.
Lapsenuskonsa ovat Japanilaiset
saaheet kaUllsti maksaa* KapltaUsmln
kehittyessä on JapanUn syntynyt suu-remmolsla
rahamlesyhtymiä. Esim,
puuvUlateoUlsuudestd on 95 prosenttia;
erityisen puuvUlakartelUn kontrol­loinnin
alainen. Muullakin tavoin on
JapanUi kapitalismi — amerlkalalsla
esimerkkejä noudattaen - r varustau­tunut
työväestöä vastaan. Japanin
työtätekevät ovat oUeet pakotetut vU-melsImpUn
aikoihin asti raatamaan
10_17-tuntlsla työpäiviä palkoilla.
Jotka ykslnpä Europan huonoimmin
paUcattuJen työläisten paUtkplbln ver­raten
ovat mitättömiä.
Japanin kapltallsoitiunlsen yhtenfe
välittömänä ulkopoUIttlsena seurauk­sena
ön ollut Uusien markklnäpaikko-jeln
saannin välttämättömyys ja laa--
Jemplen '^tilojen valloittaminen aurin- •
gossa", t.s, siirtomaita yhä llsääntyväl--
le väestölle. Japanin silmät ovathl-f
molnncet etenkin Tyyhen merett ylfo'
herruutta ja Plllpplnejä. Yhdysval­tain
Ja Japanin välit ovat olleet v i i -
melslmplnä vuosina erityisen kärjisty­neet
sen johdosta, että YhdysvaUat
kielsi japanilaisten Yhdysvaltoihin
muuton miltei kokonaan. i
Ja sitten sisäiset ristiriidat. Tuntuu
siltä, kuin kapltaUsmln "aaltoilu" o-
Usl Japanissa tällä hetkellä paljon
nopeampaa Ja syvempää kuin muual­la.
Tuoreessa mulstljssa ovat vielä äs­keiset
Japanin suurijankklen romah­dukset,
jotka uhkasivat selsahdusti-lalla
suurinta osaa teollisuutta. Sisä­poliittiset
suhteet ovat nykyään erit­täin
kireät. Esim. wIenUäInen lehti.
Arbclter Zeitung, tiesi kertoa, ettei
tilanne Japanissa ole vielä koskaan
ollut niin kriitillinen kuin nyt. Näin
on asianlaita niin maaseuduUa kuin
kaupunkikeskuksissakin. Ja edistys­mielinen
japanllahien sanomalehti Y o -
rodzu, luonnehti äskettäin Japanin
sisäpoliittisia oloja seuraavasti: Olem­me
samanlaisessa tilanteessa kuin
Ranska ja Venäjä suurten väkivaltais­ten
kumoustiensa edellä. Vallankumo­us
on tunnus. Joka kulkee salaisesti
suusta suuhun. Kuka tietää, miten
pian se todeUIstuu?
Japanin nykyinen niin uiko- kuin
slsäpdUIttlötenkta^ kriisitilanne tekee
omalta osaltaan uiiden maailmanso­dan
vaaran yhä ilmeisemmäksi.
Mutta mitä lähiaikoina tai -vuosi­na
tapahtuneekin, joka tapauksessa
ön varmaa, ettei kapitalismi pysty
lankaUcen haUitsemaan niitä voimia,
jotka se on Japanissakin herättänyt.
Idän miljoonat proletaarit kohottavat
jo—- keisariuskosta vapautuneina —
iCsetietoIsesti katseensa työtätekevien
vapautumista kohden.
SUOMEN TYOItXISUBHEILUÄIN
OSANOTTO MOSKOVAN 8PAB-TAKIAAOEIHIN
korkeat suoranaiset verot suoritetta-vanaan.
Japanin pinta-ala on vain vähän
suurempi kuin Suomen. Sen vuoksi
siellä vallifseekhi katiririana suuri l i i ­ka-
asutus, Viimeisemplen tietojen mu­kaan
asuu Japanissa keskimäärin Jo-
Suomeh TULrn lUttoneuvostÖ on
viimeksi pitämässään kokouksessa
päättänyt pienellä äänten ehcmmls-töUä
olla ottamatta osaa Moskovassa
liidettäviin työlälsurheUijata maaU-manklsolhln.
Päätöksen tekivät nos-kelalset
sUlä perusteella, että Luzer-nin
interiiatlonale, johon Suomenkin
TUL kuuluu, oli tehnyt malnlttuihlik
kisoihin osanottoon nähden kleltdsen .
päätöksen.
Nyt ovat kuitenkin Suomen työläls-
UrhcUljat, Valtavin osa aiktUviurhelU-joista.-
vaatinee* mttoäänestystä kisoi­hin
osallistumisen vtioksi. Häihin on
yhtynyt liiton kaikki huomattavhnmat
seiu-at j a lisäksi useita piirikuntia ko­konaisuudessaan.
Tiedossa el ole vielä,
aikooko. noskelainen johto asettaa a -
dan ään&tyksen alaiseksi, vai aikoi­ko
se vain vaitiololla stvnuttaa liibm
pohjajoukkojen Vflattmnksen. -
«