Vapaus, June 2, 1928

              Liaiiantama, ke^kmm 2 prnä—Sat., Jnne 2
V A P A U S
S. XEDU-T
Ö I M I T T A J A T i
B . A-' TEKHONEN. B . PEBKONCH.
S a C t o m l « A « FMK O i C o a . D a p u t a c u , Ott—i». aa aacood cJaaa Batter.
VAPAUS (Ubartr)
n« «air <Kvn at Föoadli V o d » r is C a u d a . T^Uitbed Aaiif at Sodlrarr. OstazM.
ILMOTUSBtNNAT VAPAUDESSA:
: H^haailBnfkl »1J> Itatta. $ZM katai fcartaa.— AvfoBittaauMaailaota*** SOe.
••••ifnailirrBiiHl.ui Sta. k ^ m . nJOO s kama. — »ymtrmiSimjaai* $1X0 kana. 9iM t k«Ma. —
i«Hgnniuunrt.»ai «SJ» karta. «3X0 kakri kattaa, — Kiltoa:iiM«Tih«t O A * karta. —, K»oleaunfhra»k.
« t ffbi fca^ti. » a . lM2^«ka> kUtoafcagrfia U i a^iakodnyltZ. - flihtiaariad..* Ja «aataiJtaot^
touttuvat nuo 8end:ailijat NKP
(b) :n trotskilaisen oppositsionin
kanssa. Neuvostoliittoa vastaan ju­listivat
he avoimen sodan ja Sak­san
valtiopäivillä julistivat tämän
«maStaoetaiia. l a O
a n M i a a i . — TUadkaia. Joita ai aaana a A a . d «aOa K k a i r l i r f H . » M iotOa
nLAOSHQOuart
•4JMI • kk. «2JA. t kk. f l . n Ja 1 kk. «UM. — Thdya
s 1 «fc. «tjMk < kk. t kk. «axO Ja 1 kk. i L M .
a M k i a Ja
U k t a a a alatst OMakaat fUU tO» konttariaB katU U flMatrai^Iitta i l i U l m i l «kifSMaL
V « » M t e lifwrm« l O a n y »«adiai, SS L a n a Svaat. Pakilta S1CW. .
• » • • I M kaMtotii UkaNT BalUias, U Lofaa St. Pakatia U M . PattlaaotM Baa « » . B a » « 7 . Oat.
maa TSa, p«t taL lUBbags
t U Pbabfc P a a i A I
eka«f« '<a(/aiaiU iaaaitlaa TSe. Tka VI
Jka «tta C&ki
T. V . KA?WASTO. Mjiaaakattaia.
Kapitalifflnm ristiriitaistradel Ja
konunuiikmi
Rappeutumiskauteenaa kehittyneel­lä
kapitalistisella järjestelmällä on
ehtimbeen edessään semmoisia ris-tiriitabuuksia,
joita se ei kykene
mitenkään ratkaisetnaan Ja Joiden
selostajat ja analyseeraajat, kom­munistit,
maalataan hallitsevan luo­kan
taholta mateleviksi kyykäär­meiksi,
yhteiskuntamme sisäisen rau­han
hävittäjiksi. Viittaamme taan-,
noin Montrealissa pidettyihin, maa­ilmansodan
veteraanien juhlallisuuk­siin,
joiden yhteydessä ylikenraali
McBrien huomautti, että "Me (Yh-
' dvsyallat ja Canada) voimme Ryh­distynein
voimin tuhota sen yhteisen
Tihollisemme, mikä meillä on kom­munismissa
ja useissa muissa *ii3-
meissä*, joita me emme hyväksy.
Me voimme yhteisin voimin jalkoi­himme
tallata tuon kaikkia' hallituk­sia
uhkaavan (kommunisinin) vaa­ran
t i
Kommunismia vastaan. taisteltaes­sa
ei emämaamme Britannia aset­tane
mitään esteitä Canadan ja Yh-dysvaltiiin
väliselle yhleistoiminnal-
:ie. Miitta eräällä toisella alalla,
canadalaisten kapitalistien kauppa-vapauksiin
nähden on kellossa tyk­känään
toinen ääni. Samaan aikaan
•kuin ylikenraali McBrien puhui
Mont;realissa Canadan ja Yhdysval­tain
yhteisestä rintamasta 'kommu­nismia;
vastaan, lausui samassa kati-
Upungissa Sir Charles Sykes, Suur-britannian
parlamentin alahuoneen
entinen liberaalinen edustaja muuii
muassa: " .
"Olosuhteet Europassa eivät ole
tyydyttävät, eikä niistä kannata pei­tellen
puhua. Meidän on käytävä
käsiksi asian perusjuurijin, sillä ui-'
komaat kilpailevat kanssamme, jos-,
ta koituu vahinkoa omalle kansal­lemme.
Olen koko elämäni ajan ol­lut
vapaakaupan kannattaja;' mutta
minulle rupeaa selvenemään sem
moinen käsitys, että Suurbritannialle
olisi paljoa parempi, jos me lopet­taisimme
kaikkien semmoisten tuon-titavarain,
kuten teräksen ja pum-pulitavarain,
sisääntuonnin kahden
vuoden ajaksi, tai siksi kunnes Bri­tannian
kansa on päässyt jaloilleen.
Valtakunnan etujen takia me emm?
voi sallia teidän tuottaa mitään kah­den
vuoden aikana. Tämä saattanee
kuulostaa varsin kummalliselta po­litiikalta
vapaakaupan kannattajan
lausumana, mutta loppujen lopuksi
liikeasioissakin on otettava huomi­oon
jtserisäsäilyttäminen. Nykyiset
olosuhteet vaativat voimaperäisiä pa­rannuskeinoja."
Sir Sykes puhuu, selvää kieltä.
Hänen sanoistaan kaikuu^ Suurbri-tänian
maailmanvallan joutsenlaulu,
kuolinlaulu, jonka laulamiseen Suur-britannia
on syöksynyt kapitalistisen
maailmantalouden syiihyttämäin ris-tiriitain
takia. Näiden ristiriitain tier
teellinen selostelu työväenluokalle on
ineidän kommunistien yksi perusCefa-tävistämme.
Toisena lähempänä teb-tävänämme
on järjestää ammatti- ja
sekatyöläiset semmoisiin ammatilli-
5jin järjestöihin, jotka kykeneyät ei
vain ehkäisemään vallitsevain palk­ka-
ja työsuhteiden huonontamisen,
vaan myös hankkimaan parannuk­sia
niihin. Näistä toimenpiteistä ei
meitä, historiallisten olosuhteiden
synnyttämiä, rappeutumiskauteensa
kehittyneen kapitalistisen järjestel­män
tieteellisiä selostelijoita ja toi­meliaita
kommunisteja voi estää
mitkään ylikenraali macbrieniein
suunnittelut.
Työhön ja toimeen kommunismin
levittämiseksi paremmalla harkih->
nalla ja tehoisemmalla energialla.
' ••••-••A.rv.-''
trots eh antauttimiiien
Kuten uutisissa . on aikaisenimin
kerrottu, ovat Saksan trotskilaiset,
Masi ovin, Ruth Fischerin ja Schole-inin
johtama ryhmä^ Saksan kom­munistipuolueen
keskuskomitealle lä^
hettämässään kirjeessä ilmbttaneet
eronneensa perustamastaan "lenini-
^ Iäisestä liitosta" ja luopuvanpa'tais­telusta
Saksan kominunislipuoiuetla
^ja ^Kommunistista kansainvälistä
, vipistään, tuominneet tähänastisen po-"
litiikkansa ja -pyytäneet päästä ta- että tämä saksalaisten trotskilaisten
ta luonteestai, vaan sentähden, että
''leniniläisen liiton" taktiikka osot-tautui
heille kelpäamatt^inaksr-.ja
tul oksettomaksi kommunistipuolueen
hajottamisessa. Sentähden kk. se­littää
katsovansa tarpeetloniaksi ryh­tyä
keskusteinihin konkurssin teh­neen
pettäjäin puoluieen vararikkou-turieitten
johtajien ,kanssa.
Lopuksi Saksan kommunistipuor
lueen kk:n lausunnossa osotetaan,
sa asettaa omat ehdokkaansa kom-mimistisen
puolueen ehdokkaita vas­taan.
ryhmän edustajat avoimesti, että so­dan
syttyessä ei Saksan työläisten
ole puolustettava SSSR:ää. Useissa
kaupungeissa kunnallisvaaleissa aset­tivat
maslovilaiset omat ehdoldcaan-sa
kommunistisen puolueen ehdok­kaita
vastaan, mutta kärsivät häpe­ällisen
tappion. Oman *'Ieniniläisen
liiton" perustaminen oli tämän ka­valluksen
huippukohta. Tällainen
on iyhesti tuon ultravasemmisto-laisen
ryhmän kulkema seikkailntie.
.Kaikessa katalassa juonittelussaan Työläiset alkoivat erota mas-ja
v^eilyssaan vetosivat nama luo- i^-^-^j
piot Leninm nuneen. Sosialidemok
Tosiasioiden väärennyksao, val­heiden
J3 parjauksen avulla onnis­tui
maslovilaisten pitää talutusnuo­rassaan
muutamia satoja työläisiä.
Mutta pitkälle ei voitu näiltäkään.
työläisiltä, jotka ti^ämättömyydes-sään
luulivat ultravasemmistolaisten
rehellisesti pjayan proletariaatin
asiaa, totuutta peittää. /
Maslovilaisten häpeällinen liitto
sosialidemokraattien kanssa taiste­lussa
kommunismia vastaan, aukaisi
lopullisesti työläisten siimat näke­mään
, tuon koplan todelliset tarko-pros.
Neuvc3to!ilton osims tekee ny­kyään
Jo 42 prosenttia. Kaurasadon
suhteen olivat vastaavat luvut 20
Ja 21.
Mitä tulee tySläistaQ palkkoihin, niin
ovat reaJlpalkat Neuvostcfliitossa nous­seet
sodan edelliseen aikaan verraten
28 prosentilla. Tftiglffrmlssa 8 ja Rans­kassa
vain 4 prosentilla. Italian, por­varien
ftiatmoiman ihannevaltakunnan,
työläisten palkat tdcee njrtcyisin vain
85 prosenttia sodan edellisen vuoden
paTkkoihin verrattuna.
Bdeiiäölevista numeroista selviää
siis, ettei Neuvostoliiton teollisuus- ja
talousäämä sentä&n niinkään "takapa­juinen"
ole kuin miksi sen porvaristo
tahtoo työläisille uskottaa. Ifelkein
fcfttirfUn tärkeimmillä teolUsTmsaloilla
täällä rsutatiepihalla Ja oikeudessa
tuomari antoi pojiHe^.. tn<milan: 10
dollaria sakkoa Ja karkoifiettavaksi ta­kaisin
Yhdysvaltain puolelle. Pojat tu-raattien
ja muiden työväenluokan
vdmljjsten kanssa salavuoteutta har-jottavan
.liittonsa ristivät nämä her­rat
''Leniniläiseksi liitoksi". Vasta-vällankomouksellista
hajotustyötään
yrittivät he verhota ja peittää Leni­nin
auktoriteetilla.
Ultravasemmistolaisten pääsanka-ri
Maslov, jouduttuaan porvarillisen
oikeuden eteen, esiintyi inhottavan
raukkamaisesti ja katalästi kaval­taen
kommunistisen puolueen, jonka
johtoon hän silloin kuului, osti. it­sensä
vapaaksi, i)
Perustettuaan "leniniläisen U Uit­tonsa"
yrittivät nuo "leniniläise^"
pakottaa Saksan kommunistista ^ifp-luetta
myönnjrtyksiin ja peräänjty-mään
uhkaamalla valtiopäivävaalBis-lovilaisten
leiristä ja palata takai­sin
kommunistisen puolueen ja le­niniläisen
Konmitemin. lippujen
alle.
Tämä ennusti maslovilaisille sur­keata
ja häpeällistä loppua. Val­lankumouksellisen
työväenliikkeen
voimakas nousu, joka Saksassa nyt
on havaittavissa, sysäsi maslovilai­set
pikkuporvarilliset politikoitsijat
taas uudelleen proletariaatin puo­lelle.
Saksan kommunistisen puo­lueen
jä Kominternin tarmokas tais­telu
ultravasemmistolaisia sjrrjäpyr-kimyksiä
vastaan on tuottanut hyviä
tuloksia. Saksan troijalaisten an-taiituniinen
on taas jälleen uusi to­distus,
että Kominternin noudatta­ma
linja taistelussa trotskilaisuutta
vastaan, on oikea.
on sen talous päinvastoin noussut ko­kolailla
korkeammalle kuin Johtavam-pien
porvarillisteil teollisuusmaiden
teoIUsuus, Syy sellaiseen menestyk­seen
on yksinkertaisesti löydettävissä
siinä, että NeuvostoUiton työläiset tie­tävät
rakentavansa teoUisutUlaan yh­teiskuntaansa,
eikä yksityisiä porva­reita
varten. He,tietävät, että mitä
Iri^tem"'»» heidän yhteiskuntansa teol­lisuus
nousee Ja n^tä korkeammalle
se nousee, sen .paremmaksi käy kan­san
yleinen taloudellinen asema. Yl­läolevista
numeroista huomataankin,
että esimerkiksi palkat ovat nousseet.
Jo nyt suhteellisesti enemmän kuin
nousu teollisuudessa edellyttäisL Tä­män
seikan selittää se, että koska
siellä Johtava teollisuus on yhteiskun­nan
hallussa, niin silloin voidaan käyt­tää
- suurempi määrä teollisuudes­ta
tulleesta voitosta, oikeammin ^ -
voista, työläisten itsensä hyvinvoin­nin
kohottamiseen. Tämä seUttää siis
miksi.Neuvostoliiton työläisten palkat
Viisi vuotta toveri Voroviskin
murhaamisesta
Toukokuun kynmienentenä päivä­nä
tuli kuluneeksi viisi vuotta siitä,
kUn venäläinen valkokaartilainen
murhasi Sveitsissä Lausannen konfe­renssissa
olleen Neuvostoliiton e<lus-^
tajiston puheenjohtajan, tov. Vo-rovskin.
.
Sveitsin hallitus, jonka alueella
tämä kavala murha suoritettiin, ju­listi
silloin itsensä kokonaan osat­tomaksi
tuohon rikokseen, ja sveit­siläinen
oikeusistuin vapautti mur­haaja
Konradin.
Tov. Vorovskin murhaamisesta ku­lunut
viisi vuotta ei ole mennyt jäl­kiä
jättämättä. Neuvostoliiton kan­sainvälinen
merkitys ja voima on
suurenmoisesti kasvanut. Pilsudskin
komentama Puolakaan ei enää . us­kalla
olla niin röyhkeä, että se ko­konaan
vapauttaisi tov. Voikovin
murhaaja Kaverdan ja äskeisen
murbayrittäjä Voitsehövskin.
Mutta Neuvostoliitto yhä.on viha­mielisten
imperialististen valtojen
ympäröimänä. Edelleen tuntevat
valkokaartilaiset itsensä vapaiksi ja
huolettomiksi Neuvostoliiton naapu­rimaissa.
Edelleeinkin on jokaisen
neuvostodiplomaatin,^; pannen' hen­kensä
alttiiksi sitä vaaniville, seisot­tava
horjumatta täistelii^paikallaah.
« Uinen maa»
kaisin Saksan kommunistipuolueen
ja Kominternin jäsenyyteen. Tähän
ilniolukseen yhtyivät Shimanski,
Schieht ja nionet muut "leniniläisen
iiitbn" huomattavat jäsenet. Mas­lov,
Ruth Fischer ja Scholem pe­rustelivat
ilmötustaän selittämällä,
että "leniniläisen liiton" keskusko-mitieaharjotti
politiikkaa, joka oli
samanlaista kuin "Saksan kommu­nistisen
työväenpuolueen" (anarko-syndikalistinen
ryhmä) politiikka,
että "leniniläinen liitto" käytännös­sä
muuttui puolueeksi, joka toimii
Kominternia ja kommunistista lii­kettä
vastaan ja että omien ehdok-kiaitten
asettaminen valtiopäivävaa-
• leihin oli turmiollinen erehdys itse
«leriinUäiselfe liitolle".
Saksan kommunistisen puolueen
keskuskomitea on antanut lausun­tonsa
Meslovin, Ruth Fischerin ja
Scholemin kirjelmän johdosta, josr
sä se alleviivaa sitä, että tuo kirje
ei vain tuomitse lähettäjäinsä po­liittista
linjaa, vaan suoraan todis­taa
heidän vastavallankumouksen i-suutensa.
Keskuskomitea on selit­tänyt
kirjeen osottavan, että Mas-lov,
Rutln Fischer ja Scholem ervät
eronneet "leniniläisestä liitosta" sik­si,
että olisivat tulleet vakuutetuiksi
tuon järjestön bolshevismivastaises-vararikko
osottaa jokaiselle työläi
sello, että Kominternin ja Saksan
komn^imistisen puolueen leniniläisen
politiikan lopullinen voitto on kier­tämätön,
f ja että trotskilaisten pau­loihin
joutuneet rehelliset vallanku­moukselliset
työläiset voiVat pää«{g
takaisin puolueeseen Kominternin
toimeenpanevan komitean ohjeitten
mukaisesti. '
Nämä "ulträvasenMhistolaiset" al­koivat
kommimistisen liikkeen ha:
jottamisella ja syyttämällä Komin­ternia
leninismin kavaltamisesta,
kirjotetaan neuvostoliittolaisessa to-verilehdessä
ja jatketaan seuraavas­ti:
Nyt he tuomitsevat linjansa,
tunnustavat virheensä" ja pyrkivät
kommunistiseen puolueeseen.
Tällä välin ehtivät nämä luopiot
luisua äärettömän kauas leninilri^-
seltä linjalta ja aatteellisesti lähetä
sosialidemokraatteja.
Jouduttuaan loppujen lopuksi
Saksan komrqunistisen puolueen ri­vien
ulkopuolelle, ailottivat nämä
ultravasemmistolaiset hurj an kamp­pailun
kommunismia ja proletari­aatin
diktatuuria ja maailman val­lankumouksen
etulinnaketta. Sosia­lististen
neuvostotasavaltojen liittoa
vastaan.
Tällä kunniattomalla tiellä liit-
Kun porvarit Ja sosdemit mainitse­vat
Neuvostoliitosta, Jonka tekevätkin
sangen u s e i n Ja hammasta pur­ren,
niin on heidän yhtenä tunnus­lauseenaan
parjatessaah myöskin mai­nita
sitä, sangen .takapajuiseksi maak­si
niin> teollisuuteen kuin muuhun­kin
taloudelliseen elämään nähden.
Neuvostoliiton talouselämä on kuule­ma,
heidän sanojensa mukaan, ker­rassaan
rappiolla, paljon jälessä ppr-varimaiden
kukoistavasta teollisuudes­ta.
Eikä Neuvostoliiton rahatalous­kaan
porvarien Ja sosdemien puhei­den
mukaan pysyisi muuten tasapai­nossa
kuin myymällä vallankumouk­sessa
porvaristolta takavarikoituja kal­leuksia
ynnä muilla samoihin verrat­tavilla
keinoilla.' Ja kansa sitten. Se
näiden Neuvostoliiton sisäistä elämää
selostavien" mukaan elää mitä suu-riiimiassa
kxirjuudessa,. näkee nälkää
ja elää bolshevikien orjuudessa.
Totta .kyllä, eräät Neuvostoliitossa
käyijeet porvaritkin ovat jo olleet pa-koiteituja
myöntämään, että Neuvos­toliiton
talouselämä on noussut ih­meteltävän
nopeasti ja on edelleenkin
nousemassa, mutta suurimmalta osal­taan
kuitenkin porvariston sanoma­lehdistö
huutaa sen rappeutuneesta
teollisuudesta ym., samalla kun loih­tii
esiin^. maalaa pirun kuvia seinälle,
kuinka vaarallinen koinmunismi on,
tarkoituksella täten osoittaa omissa,
porvarillisissa maissa eläville työläi­sille,
että sUtä "paheesta" on paras
pysyä erillään. Koska mUka kommu­nismi
on Venäjälläkin tuottanut kan
salle vapauden asemasta vain nälkää
ja kurjuutta sekä bolshevistisen hir­muvallan
laupiaan kapitalistisen Jär­jestelmä
asemasta. Tällainen sävy
önyleezisä maaliman porvarillisessa
sanomalehdistössä, vaikka, kuten edel­lä^
mainitsimme, toisinaan täytyy hei­dänkin,
Ilmaista osa tottmdesta.
Mutta tarkistelkaamme tilannetta
hiukan niuneroldenkln valossa. Ne
ovat tosin Ikävä seuralaisia lukijalle,
mutta siltä erinomaisia, että ne puhu­vat
järkkymättömän lahjomatonta
kieltään.
Tsaarivallalta perintönä saadusta
takapajuisesta teollisuudesta huoli­matta
on Neuvostoliiton talous kyen­nyt
viime Vuosien aikana nousemaan
maailmansodan alaslskemästä ase­masta
nopeammin kuin monien joh­tavien
porvarimaiden teollisuus. Ot­takaamme
muutamia esimerkkejä.
Suurteollisuustuotanto on Neuvostolii­tossa
lisääntynyt noin 19 prosenttia
verrattuna vuoteeni 1913, Ranskan
vain 8 prosenttia ja Saksan vielä­kin
vähemmän eli 6.5 prosenttia. Etagr
annissa, maailman tunnetuimmassa
oU vain 98.6 prosenttia vuoden 1913
tuotantoon verrattuna. Vain Yhdys­vallat,
Joka vaurastui toisten kustan­nuksella
maailmansodan aikana, on
kyennyt kohottaman tuotantoaan n:
50:ilä prosentilla sodan edelliseen vuo­teen
verraten.
Mitä tulee esimerkiksi hlilltuotan-non
koneelUstimilseen on siinäkin
"takapajuinen" Neuvostoliitto vain 2
pros. jälessä Englannista. ' Englan­nissa
tuotetaan 19 prosenttia hiilestä
koneellisesti ja Neuvostoliitossa 17
prosenttia. Myöskin on ulkomailla
tavallisena puheenaiheena, että Neu­vostoliiton
, viljantuotanto olisi suu­resti
vielä jälessä ennen sotaa. val­linnutta
tasoa. Tämä ei kuitenkaan
pidä palkkaansa, sillä Neuvostoliiton
viljantuotanto on ylittänsrt jo sodan
edellisen tasoiL Eämen maailmanso­taa
oli Venäjän osuus niaallman veh-nätuotannossa
18.5" pros.; viime vuon­na
teki tämä osuus 20- prosenttia.
Maailman rulstuotannosta teki Venä­jän
osuus ennen maailmansotaa 41
ovat suhteellisesti nousseet enemmän
kuin porvarimaiden työläisten itikat.
Toiselta puolen oh tosin otettava. huo­mioon
se tosiseikka, että ennen maail­mansotaa
olivat palkat Venäjällä huo-
•aattavastl alhaisemmat kuin muissa
maissa. Mutta se el suinkaan vähennä
siellä saatujen tuloksien arvoa. Toi­selta
puolen on myöskin huomioono­tettava
: seikka, että Neuvostovallan
työläisten elintaso on päi,vä päivältä
yhä vain nouseniassa. sensijaan kuin
kapitalistimaiden työläisten asema
huononee päivä päivältä.
. Puhukoonpa porvaristo ja heidän
kätyrinsä Neuvostoliiton 'ftakapajui-suudesta"
mitä tahansa, nllh tosi­asiaksi
kuitenkin Jää, että Venäjän
työläiset ovat suorittaneet suurtyön,
jollaista "ei minkään muun maan työ­läiset
ole vielä kyenneet suorittamaan.
Ja ^ syy siihen osaltaan on siinä,: että
työläJset useissa kapitalistimaissa ovat
iilln lapsellisen herkkäuskoisia, että
lee siis saamaan uuden vapaan kyy­din-
.-•
LÖYDETTHN JOESTA
Tuntemattoman miehen ruumis on
löydetty Joesta. Tarkastus on todista­nut,
että mies on ollut Jo vedessä 8
päivää. Yhdessä pronsf^mftanissa, mi­kä
on mieheltä löydetty, on Mrjaimet
C. H. S. Miehen koko on 5 Jalkaa Ja
7 tuumaa ja painaa noin 150 paunaa.
Yllään hänellä on sininen puku, pu­naisen
ja sinisen Juovikkainen kaula­nauha.
Mitään tietoa el ole vielä saa­tu
kuka olisi hukkunut mi^, mutta
poliisit koettavat ottaa selvää.
TUHANNEN DOLLABIA SAKKOA
Paikallisessa rlkosoikeud^sa oli syy­tettynä
3:me uhkapeliluolan pitäjää
Ja saivat sakkoa 1,000 dollaria Jokai­nen,
Joka on raskaampia kuin mitä
on nlfrqispmniin annettu. Samoin oli
samassa oikeudessa 63 naista syy­tettynä,
jotka poliisi tapasi vierailul­laan.
Talojen pitäjät salvat 50 dolla­ria
.sakkoa kukin. Poliisit tekevät ai­na
vierailuja eri palkkoihin ja tällä
tavalla veroltetaan "liikkeiden" pitä­jiä
toisinaan, sillä melkein jokaisessa
paikassa aletaan afna "liike" heti uu­delleen
kun sakko on saatu.
DR. KIANG KIINAN KYSY­MYKSESTÄ
McGlll yliopistossa koulun suoritta­nut
kiinalainen lääkäri oli pitänyt
luennon Kiinan kysymyksestä Rose-mount
kirkkokunnan järjestämässä
tilaisuudessa. Ensinnäkin Klang oli
puheensa kohdistanut Japanin hyök­käykseen
Kiinaan,. Tilandshuriaan, ja
selostanut että Mandshuria on e-roittamaton
osa Kiinasta eikä Ja­panilla
ole mitään oikeutta siellä 1-
säimöimään. Mutta Mandshm^, ol­len
rikas maanviljelysmaa siksi Japa­ni-
haluaa sitä. Puheensa hän kuletti
myöskin lyhyesti läpi pitkäaikaisen
historian esittämällä miten Kiinan
No. 112 - 1928 • 11
FL WilliamHi DDdsia
NAINEN ON NAINEN
Teattöi Annie Mörk on valinnat
kolmanneksi näytdmäkseen hollanti­laisten
C. P. von Bossenin ja j p
Soesmanin kirjoittaman salonkömvi^
näytelmän "Nainen on nainen" alku"
peräiseltä nimeltään Femina. Tässä
Iskevät vuorosanat Ja hupaisat tilan­teet
pitävät katsojan mlelenMirmo^
vireillä alusta loppuun. Rouva Hoes-drecht.
Jouduttuaan leskeksi on kier­rellyt
Europaa parisen vuotta ja koi
tiuduttuaan tapaa sattumalta erälM
päivällisillä nuoren tohtori van
htln. m n ' rakastuu sllmittömästL
mutta ei kuitentoan heti uskalla tun­nustaa
sitä, vaan käyttää valittaja­naan
lankoaan herra Hoesdrechtiä, jnl
ka, sen pajiempi, itsekin on rakastu­nut
velivainajansa: rouvaan, mutta
taas kainoudestahan el ole voinut sitä
tunnustaa. Tästä Johtuu koko kapna
leen Juoni ja sen ymifirille punoutui
mitä monivivahteisin toiminta, i i s ­sä
rälsksrvässä vuoropuhelussa ei
säästetä sanoja Ja millä kepeydellä la
joustavuudella ndltä slnkoUeekaan.
SUnä saavat sekä miehet että tiefle
osansa, mutta ^ ^ e n on kuitenkin-..
aina nainen.
Tämä hupaisa näytelmä esitetään
ainoastaan POrt wmiamlssa sunnun­taina
kesäk. 10 p. klo* 8 ili.
antavat porvarien vetää itseään ne
nästä. Niinkuin edellämainitussakin
ksrsymyksessä. Sillä kieltämättä suu­ret
Joukot porvarimaiden työläisiä us­kovat
kapitalistilehtieri valheet Neu­vosto^
Venäjästä, olkoonpa ne kuin­ka
paksuja tahansa. — R.
LUOKKAVANKEJA ,PUOLUS-TAMAAN
Työväen Puolustusliiton kutsumassa
yleisessä protestikokouksessa valittu
komitea panee toimeen suuren ohjel­mallisen
kokouksen osaston lukutu­valla
t.k. 9 päivän illalla. Kaikkia
keholtetaari saapiunaah tähän tilai­suuteen
joilla vähänkin on myötätun­toa
luokkatovereittemme puolesta,
jotka joutuvat nykyään viimnään
Suomen vankiloissa. Ojentakaa autta­va
kätenne heille ja antakaa ym­märtää,
että olemme heidän kanssaan.
Lukutuvalle järjestetty tilaisuus on
sitä varten.
VAPAALLA KYYDILL.^
Kolme miestä joutui kiinni, jotka
olivat tulleet Yhdysvaltain puolelta
tänne, Canadaan tavarajunassa, ottaen
vapaata kyytiä. Pojat joutuivat kiinni
kansa on ratiha^a. elävää Ja rauhaa
rakastavaa kansaa, mutta kahdeksan-nellätoista
vuosisadalla, jolloin länsi­mainen
kulttmi alkoi pyrkimään Kii­naan,
senjälkeen on ollut mo­nen
sisällissodan pyörteissä; sitä en­nen
asuivat kiinalaiset/ vain itsellensä.
Kun länsimainen sivistys ^Ikoi tun-
Ikeutumaan Kilnaan,alkol K»rian: kansa
hyvin pikaisesti tulemaan sen vaiku­tuksen
alaiseksi ja omaamaan ; länsi­maisen
sivistyksen.
Myös hän mainitsi, että hän on a-sunut
ermen Pekingissä mutta on vai­kea
mennä sinne nyt,- sillä Kiinalla
el ole mitään hallitusta joka olisi
määrävä. Kuitenkin hän selosti, että
nationalistista suimtaa kannattaa suu­ret
kansajoukot, • jotävastoin Pekin­gin
hallitus on pantu kokoon sota-loordelsta,
jotka ovat länsimaiden tu­kemia.
Tiedekunnan oppilaana hän
ei halunnut lausua kumpaankaan
.puoleen. Suurien työläisjoukkojen, ase­masta
ei hän puhunut puheessaan
mitään, eikä siitä terrorista mitä ny­kyään
Harjoitetaan Kiinassa.
UUSIA OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ
Terveyslautakunta on antanut uusia
ohjeita ja määräyksiä.-etienkin mai­don
ja kerman välittäjille ja jjuötta-jille.
Uusissa ohjesäännöissä sakon u-haUa
määrätään, että kaikki kerma
ja maito on pasteuriseerattava 145 as­teen
kuumuudessa Fahrenheitiä vä­hintään
kolmenkymmenen minuutin
ajan j a senjälkeen Jäähdyttää 50 as­teen
läöipöönja pitää sellaisena niin-kauan
kuin se viedään kuluttajille.
Myöskin määrätään, ankarasti, että
kaikkien jotka työskentelevät tällä a-laUa,
ön käytävä lääkärintarkastuksen
läpi aina pullojen pesijöistä asti. E r i -
sia roycoja ja tauteja, jotka tahtoo
väkisinkin levitä, luullaan voitavan tä-män
kautta osaltaan rajoittaa. — J.
I I I Yaarin
teollisuusmaassa Yhdysvaltojen Jäl­keen,
cn sensij£ian menty tässä suh­teessa
taaksepäin, slCä sen tuotanto
Kun ahkerasti: lueskelee noitakin
tiedöntuoJia> sanomalehtiä, niin aina
sieltä huomaa muutaman suuta tiau-ruun
vetävän palankin. Niinpä huo­masin
eräästä ulkomaisesta lehdestä
kirjoituksen,' jossa tehtiin selvää
eräästä loistavasta keksinnöstä, /ku­ten
sanat kuuluivat. Muuan englan­tilainen
misis, Bro'wn nimeltään, oli
huomannut etteivät lontoolaiset au-tonajurit
olleet erittäin kohteliaita
edes naisillekaan, vaan ajaa huraut-telivat
silloin tällöin näidenkin pääl­le.
Misis alkoi mietiskellä, kuinka
turvaisi henkensä, joka Lontoon val­tavassa
liikenteessä .toisinaan oli
ihan hiuskarvan varassa. Ja vii­mein
hän keksikin keinon.- Laittoi
itselleen päällystakin, jossa oli kaksi
suurta taskua ja valkoisesta nahasta
tehty vyö. Päällystakki jo sinänsä-kin
veti huomion puoleensa, sillä
misis oli komeanpuoleinen vartalol­taan.
Taskuihin hän pistää kaupun­gille
lähtiessään kaksi keskikokoista
pahelinpatteria, joista kulkee johdot
vyöhön, mihin on kiinnitetty kaksi
lamppua, toinen etu- j a toinen taka­puolelle.
Hämärän tultua painaa
misis vain katkasijaa, niin silloin
loistaa joko etu- tai takapuolen
lamppu, kuten kulloinkin tarve vaa-tii._
Selkäpuolen lamppu hohtaa ru­biininpunaisena
jar etupuolen lainp-pu
oranssinkeltaisena.
Kun misis oli ensi kerran lähte­nyt
uusissa varusteissaan ulkosalle
ja rohkeasti marssiskellut keksintö­ään
koetellen-yli katujen,.olivat au­tona
jurit olleet hyvin hämmästykda-sään
ja koettaneet kaikin mokomin
välttää tulemasta ^lähempään koske­tukseen
hänen kanssaan.. Jalankul-kevissa
miehissä herätti misis seka­laisen
kunnioituksen tunteen, mutta
toiset naiset olivat olleet kovin kiu­kuissaan
ja heitelleet hänelle ohi­kulkiessaan
vähemmän mairittelevia
huomautuksia. Misis ei kuitenkaan
kuulu väUttäneen niistä sen enem­pää,
vaan kuuluu lausuneen, että
pääasia on siinä, että hän tuntee
itsensä turvalliseksi kaduilla kulkies­saan.
Täällä Canadan maaseudulla ei
kylläkään tuollaisia keksintöjä vielä
tarvita, mutta kaupunkilaisille sitä
sensijaan suosittelisimme. Hiukan
parannettuna tietysti. Naimattomat
naiset voisivat esimerkiksi käyttää
etupuolellaan punaista valoa ja ta­kapuolellaan
keltaista ja naimisissa
olevat päinvastoin. Miehet erottai­sivat
silloin valon väristä, kumpaako
ahdistelevat, _ neiti-ihmistä vaiko toi­sen
miehen akkaa. Siinä olisi tur­vallisuus
taattu monessa siihteessa.
Lueskelemme toisinaan porvarileh-tiäkin.
Emme valistuaksemme, mut­ta
siksi, että niissä toisinaan näkee
hanskoja pilakuvauksia heidän tou­huistaan.
Edessämme on nytkin
eräs. porvarilehti, mustin suomen-uoiue
Taistelijat Workers-puolueen
ehdok­kaina
maalainen -taantumustörvi, nimeltä
Iltalehti. Siinä m.m. kaiken muun
ohella kehua hajautetaan helsinki­läisten
sosdemien vappukulkuetta
suurenmoiseksi. Sanotaan siinä ol­leen
osanottajia 1,400. Itse sosde­mien
äänenkannattaja kertoo siinä
oUeien X,,300 ja työväenlehti Työ,
jonka-lausunto lienee kaikkein lä­hempänä
totuutta sanoo siinä **val-tavassa"
kulkueessa olleen kaikki­aan
1200 henkeä, lukuunptettrma
nekin porvarit, nimittäin täysveriset
lahtarit, jotka sosdem puoluetoimi­kunta
oli oikein kutsukirjeillä kul­kueeseensa
haalinut.
Mutta Utilehti, enempää kuin sos-demienkään
lehdet, eivät mamitse
halaistua sanaa rasvanahkaisten työ­läisten
kulkueen lukumäärästa.^ Kai­pa
se ei heidän mielestään valtava
ollutkaan. Siinä kun ei Helsmgissä-kään
kuulu olleen kuin noin 22,000
proletaaria. Siis melkein kaksilqrm-mentä
kertaa enemmän kuin s.osde-mien
kulkueessa 1 Lisäksi oli porva-reilTe
tullut paha h a ^ r i . Olivat ko­mentaneet
komppanian sotaväkeä
mielenosoitukselle työläisten vappu-kulkuetta
vastaan, mutta komppa­nian
komentaja oli isänmaallisessa
hurmiossaan ereht3rnyt ja komenta­nut
komppaniansa " . . . niskasta kiin­ni
ja puukolla selkään..." laulun
säestämänä demoveljien kulkuetta
häiritsemään. Porvarit olivat katu­vierillä
kiroilleet erehdystä niin, et­tä
maha oli ollut vetelän^ pari päi­vää
jälkeenkin päin. Komppanian
konaentajalle oli annettu haiseva
muistutus skandaalin johdosta. —
Ehkäpä ensi vappuna demot lähte-
Yhdysvaltain Workers'-konununisti-puolueen
kpnyeirtslonin nimittämät
presidentin jpT varapresidentin ehdok-kaat
seuraaviin vaaleihin ovat koko
elämänsä taistelleet työväenluokan
etujen • puolesta. Daily Worker ker­too
heidän .elämänvaiheitaan lyhyes­ti,
olen n^V pääasiassa seuraavalal-set:
• \ • ,. ., ' , :,
Williani Z. Fosteir
on synytyn .Pauntonlssa, Mass., hel­mikuun
25; pälväv V. 188L Hänen
isänsä oli vaunujen • pesijä. Foster
meni työhön 10-vuptiaana, kun oli
sitä .ennen "nauttinut"' koulunkäyn­nistä
kolme vuotta. Hänen työalols- .
taan mainittakoon: - kirjasimien va-lurl,
tehdastyölähien, putkityölälnen,
jarrumies, veturin, lämmittäjä, met-sätyöläinen,
katuvatmun kuljettaja,
satamatyöläinen, farmari, merimies
ja rautatievaunujen tarkastaja.
Hän liittyi, sosiallstipuolueeseen y.„, ,
1900 ja erotettiin 1909. Luttjl I.w:"
W:hen. Oli edustajana Budapestissa
uriioslhteerlstöjen kokouksessa v. 1910.
Otti osaa* syndlkallstisen liiton työ­hön
1911. Autti kansainvälisen &m-mattiuniolden
valistuslilton perusta­mista
1916. OU sihteerinä komite-assa,
joka 1917 Järjesti 200,000 teu-rastambtyöläistä.
Sihteerinä komite­assa,
joka järjesti 250,000 terästyö-läistä
V. 1918. Johti 400,000 teräs- '
työläistä käsittävää lakkoa, joka
seuraSr edellä käynyttä järjestämls-työtä.
Vuotina 1921 meni Foster Neuvos­toliitossa
käymään. Otti osaa Kom­munistisen
Ja Punaisen taloudellisen
Intematiönalen konferesseihin. Liit­tyi
samana vuonnia Amerikan kom­munistipuolueeseen.
Oli kommunisti­en
presidentin ehdokkaana vuoden
1924 vaaleissa, joka oli kommunis­tien
ehsimäinen kansallinen vaali­taistelu'
Ammattlunioiden valistu5-„.,
liiton sihteeri. Workers-konmiunisti-; '
puolueen toimeenpanevan komitean ^
ja poliittisen toimiston jäsen. Monia
vuosia puolueen presidenttinä,
Benjamin GftIow
on «ynjrtynyt laizabethportissa, N.J., '
joulukuun 22 päivänä v. 1891. Isä A
vätkin "mielenosoitukselle" sinival­koista
lippua kantaen, ettei vain mi­tään
erehdyksiä tulisi.
, • '»
Täytyy tämä Mrjpitus tällä ker­taa
lopettaa tähän. On nimittäin
kiire kanojen piiskaamiseen ja leh­mien
lypsyyn. Muija lähti eilen.;
Sudburjryn naisten edustajakokouK--,.-^
seen ja siksi minun täytyy nyt herä­tellä
lehmän utareita ja puuhaili
kaikissa muissakin ' taloustehtävissä.
Tervehdimme täältä lypsinkiulun ää­restä
naisten edustajakokousta ja
toivomme, me miehet nimittäin, että
naiset siellä edustajakokouksessaan
ottaisivat oikein railakkaasti osaa
asioidensa käsittelyihin. Sanomm»
tämän siksi, että naiset tahtovat ai­na
olla yleisissä kokoustilaisuuksissa
sellaisia tuppisuita. Muualla he kyl­lä,
varsinkin täällä kotona, raplatta­vat
niin ettei tällainen hidasmeinin-kinen
aviopuolirico tahdo saada
suunvuoroa ilveellä eikä millään-
Ainakin minulle On käynyt lukemat­tomat
kerrat siten.
Muuten on ainakin allekirjoittanut
sangen mielissään, että naisetkin al­kavat
ymmärtää mitä heidän tulee
työläisnaisina tehdä — alkavat TO-hitellen
ponnistella samoille linjoiDe
tällä luokkataiEitelurintamalla knm
miehetkin. Ja siitä kannattaa naisia
tervehtiä ihan kädestäpitäen. P""
riistan siis hengessä Sudburyssa fa>-
koohthvan naisten heuvottelukokoni-sen
edustajättarien Msiä ja lähden
tästä jauhamaan iräkfeon^ia porsliini-astioita
kanojen ruuaksi että mo*
niin tulisi kestävä kuori.
Toliin vaali
LÄ
40e lähetyk)
hetyksistä 1
hetyksistä 4
IpetyloBistä
25c jokaise]
sadalta doll
Sähkosam
hetyskulut
Sndburyst
voivat käyd
tiedustamasi
LAIVAFI
TIEDUSTAl
Tehkää I
Box 69
VapandelJ
vastaan my
VAPAUS P<
81
Port
VAPAUS
239
957 BroadV
D.
eri paikkak
J
Kirk
J<
South
CHARl
Osnuskai
äiti vaBank
KSynyt kam
kenneHyt fc
gastehtaassa,
kauppa-apulJ
Liittyi sosi
Kauppa-apul
tinä 1913—1:
mustalle Iisi
mated Clofh
ten 1918. VJ
I laatijakunta^
Valittiin 191
toon sotavas
ainoa joka
menestä sos:
visesti Viime
Oli liikkt
Age-nimisessi
5ä ja Vöia
ja 1919. Äul
enpuölueen j
Tuomittiin
rikollisen s
viideka yuo(
I Mlaan. Ase
[saan l^ew "
i äckkaäksi, m
[käisivät "hän
jOllKsaan yi
Wonjerspirolu
dokkaaksi. 1
jti V. 1925.
On •Woi
I toimeenpanev
poliittisen ko
sen talouden
leisneuvoston
j useihin lakko
(eri osissa m
IV. 1927 IKoE
nalen laajei
komitean isti
jlondellisen ä
Isissä y. 1928.
ISUOMEN KU
HUO
TuHihallitu!!
•tuonnin arvo
01,8 milj. mi
sa 650,3 milj.
huhtikuussa 4
Quhtikuun ai]
232,2 milj. n
ien vastaava
Viennin arv
uussa 2395 1
Ben huhtlkuus
-huhökuui
f o 983,1 mflj,
uoden vastaa
Tuontlenemi
|än ensi kuul
1,30
iltuaan vielä '
|oonaa. Maan
lanne on slte
puononemassa.
>HRANAN l
VUN ]
Äskettäin w
" ten työläis!
sa "oikeude
pen työläiset :
ISia m^rlrfrf
Qjärjestöt y
pittaneet var
pamia tähän
pjen oikeiisaV
ättäen tuom
BrantI