Vapaus, November 27, 1956

              i^lvu 2 / Tiistaina, fnarraslc. 27 p. — Tuesday, Nov. 27, 1936
VAFAUS
<ferau> of flnnlsb Camdiasu. Es*
M Meond saa »7 tbe eo«l
mfee ireckJy; Tuesdajrs,
«nd 8at»>d«78 lv VApaos
'8t Wv Sudbury, Ont., caiuuls:
Editori»! Office OS. 4-426». Manager
e. Stikffi. fiditor W. CkJtuid. Mailing
»ddregg: Bo» <9, Baaniry, Ontario.
Advortisii^ rates tipon appJlcation.
TksnsIatJoo' free «r eJzarge.
'HLAUSHINNAT;
Canadassa: 1 vk. 74)0 6 kk. 3:75
3 kk, 2.25
mdsvranoltta; l vk. 8J00 6 kk. 4:30
SuomeaBa: l He 8.50 6 kk. 4.75
Nikkelmlueen kunnallisvaalit
Ksdiiia^m siihen, että Sudburyssa ja lähi-setu^
un^if^!jpnissa — eräitä poiMteuksia lukuunottamatta—-
jöi^^Qiti^ö pidet vaaleista muodostuu tilaisuuksia
va ryhimCj-.rajtiaisce asian Suuren Rahan hyväksi ja pikku-omistaj|(
n .sek4 Vuokralaisten turmioksi.
^'f^^Einme luomw halua syyttää välinpitämättö-
^joo/^ sillä sjryt ovat syvemmällä. Tosiasiassa
^mfen/'Kunnallisvaalit järjestetään täällä ikäänkuin ohi-it^
ni^Hräi ja vain sen. verran asioista puhuen, että saadaan por-varftiisesti
ajatteleva m^ vastoin omaa
4li^aah; siten menettelevä — kunnalliseen elämään kiintynyt
Vä^tposa['3iikekannalle. Tämä on ollut järjestelmällistä tak-
^j&aa^j3^n|inön päästy tilanteeseen, missä nyt ollaan. Toi-jji^-
piiolii ViBron^^
ihaijiJmäna kunnallisvaaleja ja antaa siten, kuten kaupungin
^«.'jsiintien asioita määräilleet piirit haluavatkin, hallinto-vj|}
a.n niiilp^ samoille' voimille, jotka ovat toimintansa perus-
' tj^ilii ösojttautuneet^k
^rin^ÄjpIviksi.
'^/jKiiinka irvokas on kunnallinen demokzfatiamme, se ilme­nee
si^ta, että sellaisessa suuressa työläiskeskuksessa kuin
^Bi)^er%l^i SijidfoiuTSsa^ on kaupunginhallinnon jäsenyydessä
yaän^lcsiuppiaita, lakimiehiä ja muita keskiluokkaisia yhtä tai
lj;^ta^^(nniestä lukuunottamatta! Työläiset muodostavat 95
'prd9»nttia^Jcöko (kaupungin väestöstä, mutta heillä ei "ole vii-
'4^r^eä^v!prosentin edustusta kunnallishalli
selysi''sitten on, että työläisten ja pikkukotien omistajien
ed^^.h|i6nido|daan kunnan asioita ratkaistaessa vasta sitten,
K%i?pn vi^:akl(ainipien piirien edut saatu ensiksi huolletuksi.
* J ? ^ t " P O" se, että tämä toivottomuusmieli-al^'
taintuu -paikallisessa työväenliikkeessäkin. Ajatellaan,
y^kka ditä ei-ehkä suoraan sanotakaan, että mitä hyödyttää
^Q^^^ieilä äitä. valtavaa koneistoa vastaan, jonka käytettä-
V^a~qn:kaikki julkisuus- ja mainostusvälineet, sillä se on
)]^in^ilij^ hallitsee muka edelleenkin kuntaamme niin ko-ihmisillä
ole minkäänlaisia valinnan
Jmahdoliteuuksia.
' /'Tätiai^ta epätoivontilasta olisi kuitenkin päästävä. On
.'mi^,ettäva,- etta^ si,elläkin 'missä ei olq työväehehdokkaita, on
'^oä/ehdolckaideh välillä. Ottamalla selvän, mitä kunkin
' alu#en Ehdokkaat ovat miehiään ja naisiaan, voivat valitsijat
livir^tävaiku^taa kuntiensa,asioiden ratkaisua siinäkin tapauk-ftses^
ä/^^ikliÄ^^^
.väenclhdokkaiden puolesta.
,Selväf, niyös ^gn, että nyt suoritettavat kunnallisvaalit
Wiit'.,äärettähän'tärkeät ,ni'kkelialueen ;kaikissa kunnissa.
,y|^esti^ti^etäan, että- ensi vuoden alussa suoritetaan Onta-sriön
Jlu^ailtflautak^^ nikkelialueen
•kuntienjjrhdlstäinusestä. Melko varmana asiana voidaan pitää
:sitfi>„fetta^'iiämfi; kunnat tai oSa niistä tullaan nyt yhdistämään
?j|^4rata4iippuU^
j*«itöibin!e;nbusemain tai laskemaan. Kysymys ei siis ole sen
'^^i^l^fis^^ kuin siitä, tulevatko kunnallis-
^i^^tjclip^ejiedeileen nousemaan, vai voidaanko tälle kohoamis-,
'^i«iihalle,^ntia;sulku ja ruveta.ylötöntä, kunnallisverotaak-
^Itaaliftilne' alöhf amäänl
f{^ijl^iki^ntienMneiyhdistämis,^^ . ei nimittäin ole mitään hyö-ttyjSiJ'i6^'
ei yhdistämisen' avulla saada kunnallisverotuksen
laiaiseksi Incön j ^ Palconbridgen laitoksia. Jos nikkelialueen
Snf^ltet^yararikkotilassa olevat kun
jirniiAiaa^ niin silloin saamme
anonen-pienen, köyhän kunnan tilalle yhden suuren, mutta
|^hta>*Utlk^ jos saamme kuntien • yhdis-
S^isfen'tehdyksi siten; että saadaan sulatot ja kaivokset kun-;
Sfta^isverön- a^ kuten ovat kotimhie ja pikkuliikkeet,
^jUt^infi^aai^
«voiclaan tiijituvastf huojentaa, vaikka kunnallista palveluam-infe.
pa^annettaisiinkin.
l v 'NäincSuurista asioista on kunnallisvaaleissa kysymys.
^/•Siksi vpitäisi^^^^^k vuokralaisten ja
pij^ullikemiesten osallistua yhteisvoimin ja aktiivisesti vaa-
'UtÖii^taäri. Siksi olisi saatava valituksi kaupungissa ja eri
IkttiyiisSa • sellaiset ku pu-iiya:
Kveronniaksajain etujen puolesta ja kykenevät tehok-
^jäaUa; tavalla toimimaan kaivoso.maisuuksien verollepanon
^Uälesta..
<'.;"'* Selvää on, että työväenliikkeen miehet ja naiset ovat täs­sä/
suHt^essa luotettavampia ehdokkaita. Mutta missä ei työ-
Iväenehdokkaita ole, pitäisi veronmaksajain huolehtia siitä,
että saavat valituksi parhaan saatavissa olevan edustajan.
V Burman ja Kiinan sopimus
v^^V'^^^^^^^^^^^^K muistavat oli muutama
yiiyco sitten. Suuren Rahan lehdissä miltei yhtä hysterisiä
{»bpagandaotsikkoja Burman ja Kiinan Kansantasavallan
suhteista; ^ kuin on viimeaikoina ollut esimerkiksi Neuvosto-"
liifon j§ Unkarin suhteista. ^
; i Silloin keiTOttiin kaikenlaisista "tavallisesti luotettavis­t
a " ' ja muista yhtä epäluotettavista "lähteistä" saatujen tie­tojen,
perusteella, että Kiinan Kansantasavallan sotajoukot
(yvat-tunkeutuneet suurella voimalla syvälle Burman alueelö,
että verisiä taisteluja oli käynnissä, ja että suuri "paha" Kii­nan
Kansantasavalta uhkaa niellä koko pienen Burman,
f'^; Mutta kun tämän propaganda-ammunnan savu oli hie-inän.
jt^k^nut ja ihmiset saivat nähdä, että Suuren Rahan so­taiset
kdnekirjoittajakenraalit olivat tehneet höyhenestä ka­nan^
iuiiV^oko Kiinan "sotaretki" Burmaa vasta unhoitet­tiin,
kokonaan.
lopulla tiedoitettiini että Bur-
'roan^jäfKiinan Kansantasavallan kanssa on tehty rajankä
niiljai^neuvottelujen perusteella sopimus näiden maiden väli-
•siBsiätäJasta-alueeUa, missä ei aikaise ole selvää rajaa
• maariielty^ ja kun samassa yhteydessä jouduttiin myöntä-
, nl^iäiii,^^^^ e^^ sovittu raja kulkee "luonnon jakolinjaa,
•S^We^r|rrawad^ vedenjakaa" myöten, 'niin koko juttu
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Maria Marttinco, hong Lake,
Ont. täyttää tänään, marraskuim
27 pnä 60 vuotta;
Oscar Bevoniemi, Lac Du Bon-ett,
Man., täyttää lauantaina; joulu­kuun
1 p n i 84 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
Kauppa Kiinan kanssa
edistäisi Canadan etuja
KIINA ¥K:Iion SANOO
S. SOSIALIDEMOKRAATTI
"Kiina on Kiina. /Fonnasan siksi
todisteleminen on keinotekoista. To­sin
on niiden valtioiden lukumäärä
kasvanut, jotka tunnustavat vallitse­vat
olosuhteet, 24 valtiota äänestinyt
Kiinan jäsenyyden puolesta tämän
luvun oltua kaksi vuotta aikaisemmin
11, Näiden joustossa oli myös Suomi,
joka >jo vuosikausien ajan on kehittä­nyt
ystävällisiä suhteita tähän A a ­sian—
suureen valtakuntaany Mutta
västustaijaln luku on yhä^ yllättävän
luuri,' >; Tunneseikat ; (jferemminkin
"luokkasyytT — Vapaus) ovat edel­leen
saaneet kulkea: tosiasiain edellä.
— Suomen Soslälldemoikraatti.
ippujen
hinnat huipussaan
Melbourne. ~ Laajat olympialippu­jen
mustan pörssin-kaupat olivat k i ­sojen
' edellä käynnissä Melbournessa
Ja 'joka päivä nähtijn satoja asiaa
koskevia ilmoituksia. Järjestäjät ovat
jo myyneet kaikki liput yleisurhei­luun,
voimisteluim Ja koripallon ilta-kilpailuibin
sekär soudun Ja pyöräilyn
toppukllpailuihin.
Useimmat ilmoittajat tarjoituivat
myymään enimmän- tarjoaville. Esi-
Ti^rkiklnä mainittakoon * että eräs
henkilö, joka on,ajoissa ostanut, sar­jalipun,
'joka- oikeuttaa: joka päivä
stadionille — Melbourne. Crioket
Groundllle^ pyysi kilpailujen edellä
lipustaan/ ;75.000 Suomen - markkaa.
Lipun virallisen hinnan; ollessa noin
30,000 Suomen markkaa.
Työn seisausten
täia ntenetefty
enenirtjän työpäiviä
OUavira. Viime viikon lopulla
julkaistujen työdepartnlentin : tieto­jen:;
Jtttikaan viime lokakuussa mener
tettiin.enemmän miestyöpäiyiä työn
seisausten, takia kuin syyskuussa.
Seitsemässä 40:stä työseisauksesta
kuluneen lokakuun aikana menetet-tiinlskaltsit
kolmaniAesta: ajasta. -
• Työseisaukset'>. .koskivat 15,315
työläistä-ja niissä menetettiin 133,-
87a.työpaivää. : '
.Killuvan vuoden 10 ensimmäisen
kutlkauden >iaikana -> - menetettiin
työhseisausten takia 1,204,945 työ­päivää
verrattuna 1,155,265 viime
vuoden vastaavalla alalla.
Trafl^ C. —- Lannokkeiden ky
syntä Kiinassa on niin suuri, että
yksistään Sliangbain alueen vuotut
sen kysynnän tyydyttämiseksi tajr-vittaisiin
koko Consolidated Mining
and Sroelting Co:n Trailissa sijait­sevan
laitoksen tuotanto. Tämän
ilmoitti äskettäin maakunnan uusi
kauppa- ja teollisuusministeri Na-naimon
pormestari Earl Westwood
täällä.
'Westwood vetosi voimakkaasti uu­sien
' kotimaisten ja- ulkomaisten
markkinoiden kehittämisen puoles­ta
huomioiden maan tuotannon l i ­sääntymisen
ja sen, että British
Columbian maakunta hyötyisi siitä
suuresti jos vientiä Kiinaan lisättäir
siin huomattavasti.
Asiantuntevilta tahoilta annettu­jen
raporttien mukaan Kiina on
kiinnostunut ostamaan lannokkeita,
lautatavaraa, laivoja, kalastusaluk­sia,
kaivos- ja inaantierakennusko-neistoa,
kemikaaleja ja sanomalehti­paperia.
Useat canadälaiset liikemiehet
ovat kiinnostuneet kaupankäynti-mahdollisuuksiin
Kiinan kanssa,
mutta heitä vastassa on Canadan
hallituksen Kiinaan ja muihin so­sialistisiin
maihin vientiä koskevat
rajoitukset.
Paitsi lannokkeita, miltei kaikki
Kiinan haluamat tavarat ovat vienti-kieltolistalla,
lafsUs^aiitäei ole milSSn epäilys-täkääs."
BlacBfiUan sanoi, että hänen mieli­piteensä
perustuvat keskusteluihin
niiden 'hongkongilaisten liikemies­ten
kanssa, joilla on hyviä yhteyksiä
mannermaalle ja jotlia matkusta­vat
jatkuvasti Kiinan kaupunkeihin.
Canadan kauppaministeri C. D.
Howe esitti odottamispo|itiikkaa
kun hän palasi äskettäin Japanista.
^'Hallitus ei suunnittele mitään heti-kohtaista
kaupparajoitusten helpot­tamista,
mutta on siitä huolimatta
huomioinut; äskeiset kehitykset",
hän sanoi.
ilainitessaanHowen lausunnosta
Vancouver Herald-lehti sanoi:
tf^ilanteesta- ei' voida sanoa: sen
eneinpää; kuin' se, että^sita tulisi
tarkistaa nykyhetken tapahtumien
valossa ja niin vähin ennakkoluu­loin
Iuii0iaabdoll|iia.la9aln pai-vSaäme
tulemme fcäymiä» kaup­paa
komnundstlseo Ktinao kansKk
Kysymys on vain siltä että koska^"
Tästä maasta vieöSän ulkomaille
16% maan kokonaistuotannosta ver­rattuna
Yhdysvaltain 3.5S5^:iin. Ca­nadan
riippuvaisuutta yhdysvalta­laisista
markkinoista kuvaa se, «ttä
60% viennistämme menee sinne.
Canadan kauppamabdoUisuuksien
kehittäminen Kiinaan auttaisi sel­laisen
tilanteen korjaamiseksi.
On arvioitu, että> noin 50% Kiinan
teollistamisessa tarvittavista tava­roista
on tuotava ulkomailta/BC:sta
voisi muodostua Kiinaaau myytävien
canadalaisten tuotteiden lähetyskes-keskus
jos canadalaisten yleinen
mielipide pakottaa Canadan liitto­hallituksen
omaksumaan toisenlai­sen
kannan kaupparajoituksien suh­teen.
Porissa ja vd
yme ihinisiiliria
Beisiiiki,'— W, Bosenlevjo suliUt^
ti- ja fiiivatebtaalla Porissa sattut
tiistaina, roarrask- 20 pnä puolen-pSivSf^
aikaan onnettomuus jäteli-peäsä^
Iiön' luhistuessa ja kuuman
lipeän viiratessa neljän lähistöllä
työskennelleen miehen päälle. Palo­haavoja
saaneet miehet vietiin Po>
rin yleiseen sairaalaan, jossa vai­keamman
: • loukkaantunut työmies
Olavi Laine^kuoli iltapäivällä.
Keskiviikon vastaisen yönä kuoli
85 asteen kuuman jätelipeän polt­tamana
..työnjohtaja >Erik Olssonj ja
työmies Jukka yäinölä.
Neljäs onnettomuudessa palovam-:
moja saanut työmies Esko Helin voi
olosuhteisiin katsoen hyvin, eikä hä­nellä
ole välitöntä hengenvaaraa!
; Onnettomuuden johdosta suori­tettavat^'
tutkimukset ovat vielä kes­ken,
joten lipeäsäiliön luhistumisen
syy on toistaiseksi tuntematon.
Erääsi varsin vitiiittivSi
lamassa Icaikki mojmlebet
yksi oli pyytänyt-lupaä käydi
sa.
"Mikä vikana", kysyi itäneli
teeni. "Oletko sinä ainoa mi
13 laivalla. Jolla ei ole vaimr
satamassa?"
" E i suinkaan, minä olen
jolla on!"
VABMAAN SOPIVA
Eräs nuori äiti oli tarkaste
sa kaupassa lasten leikkikal
eräästäkin hän esiäi vähän <
Vän mielipiteen.
"Eiköhän se ole liian monii
nen niin''pienelle lapselle?"
hän. -
"Se on opetusluontoinen lei
l u " , vastasi ;myyjä.'*Ja sen
tulcsena on opettaa läpsi hyk
seen elämään. . Vaikka hän
sen kokoaisi, se on aina vääri
"On selvääkin, että nykyisissä
rajoituksissa on tapahduttava,
huomattavaa vähennystä jos ai-,
jomme hyötyä täydellisesti kiina­laisesta
kysynnästä", sanoi West-wood.
Suurin osa canadalaisesta viennis­tä
tapahtuu nyt Yhdysvaltoihin,
Britanniaan, Japaniin ja Länsi-Sak­saan;
Yhdysvaltoihin viennin käsit­täessä
noin 60% kokonaisviennistä.
Äskettäiset luottorajoitukset ovat
kuitenkin johtaneet viennin vähen­tymiseen
erikoisestikin lautatavaran,
osalta. ' •/
Westwood- myös varoitti mahdol­lisista
markkinoiden supistumisiät^^
"Canadan on laajennettava kauppa-'
suhteidensa maantieteellisiä rajoja
jos aijomme vähentää kauppatap':
piotamme, vähentää mahdollisen
kauppamabdoUisuuksien tärkeim
missä ostajamaissa vähentymisei;
vaikutusta ja edelleen monipuolis-tuttaa
talouttamme", sanoi. hän.
Metsä- ja kalastusteollisuuden
suurimpia omistajia, H. R. MacMil;
lan myös esitti voimakkaan väitteei^.
Kiinan kanssa käydyn; kaupan puor
Iestä kun hän palasi äskettäin Hong­kongiin
tekemältään matkalta. Mr.
MacMilian sanoi olevan "erittäin tär­keätä,.
että Canada tunnustaa Kii­nan.
Sotaretken seurauksia L ä n s i - E u r p o p a n mais
"Me tulemme olemaan yllätet-i
tyjä kun Kiina tulee tunnuste-''
tuksi ja menemme sinne sekä'^
näemme mitä siellä tapahtuu. Usr^
kon/ että se on erittäin tärkeätä
Canadalle, jotta; Kiina tunnustet-''
URHEILUPAKINAA
Kuka nyrkkeQyn raskaiansarjan mestariksi?
pBiijantai-^iltana,, kuluvan kuun 30
päivänä : ratkaistaan nyrkkeilyn ras­kaansarjan,
sarjojen sarjan maail­manmestaruus.
: ^ Vastakkain ovat ve­riveljet,
vanh»' konkari Archie Moore
ja "nudri Floyd Patterson.' Siis koke-,
mus ji|,raiöu intomielinen nuoruus.
Kumpi vetää pitemmän korren? Ko­kemuksella
jä siihen mttyvällä tiek-nilkalla
ja> voimaiskuiUä on useinkia
ratkaiseva osuus voittoon. Mutta
voidaan myöskin sanoa että vanhuus
on vanhuus joka ei kosikaan korvaa
nuoruutta Ja kiristettyjen köysien si­sällä
tarvittavaa nopeutta. Perjantai-lltana.
ratkaistaan' kumpi näistä
avuista on parhain. Muistamme, että
Archie Moore ottelussaan Marcianoa
vastaani löi hänet kanveesiin, mutta
tässäkin ottelussa voltti nuoruus ja
kovuus jolle ei riittänyt pelkkä koke­mus.
Onhan sanottu ettei Marciano
ollut-mikään teknlikkamles eikä eri­koinen
njTkkellyn taitaja, mutta hä­nellä
oU sitä mikä näännyttää miehen,
kaikissa otteluissa, kovuutta ja lyön-
'titehokkuutta ja kyky kestää vastus­tajan
•ko.viakin lyöntejä;
Nubri Patterson muistetaan Helshi-gin
. olympiakisoista 'joissa hän 17-
vuotlaana voitti kultamitalin ja on
aanmattllalsena kulkenut voitosta
voittoon häviten vain Maximille, sen­kin
kyseenalaisesti. lIän.,voitti myös­kin
liurricäne Jacksonin' jolloin hä­nen
kädestään murtui "luu jota: on
saanut sairastaa pitkän aikaa. Ei siis
tällä kerralla ole kysymystään siitä
etkä, valkoinen>mies joka \isein kehuu
itseään mustaa paremmaksi tulisi
kysymykseenkään • mestaruutta rat-kasivuille.
Suuren Rahan leh­tien
mielestä ei nykyaikana ole
ilmeisestikään mitään "uutis­arvoa"
sillä kun joidenkin naa­purimaiden
väliset suhteet nor­malisoituvat.
"Uutisarvo" on
muka vain sellaisilla propa-gandajutuilla
joiden avulla voi­daan
lietsoa riitaa, epäsopua ja
sotahysteriaa!
kaistaessa, vaan tähän kunniaotte-luun
pääsystä ovat olleet vaalissa
vain värilliset pojat. Lähinnä paras
lienee tällä erää valkoisista toivoista
nuori Willie Pastrano. Pystyykö hän
lähitulevaisuudessa tuomaan tittelin
takaisin . valkoisille sehän taas näh­dään-
aikanaan. Muuten tuntuu siltä,
että taitaa ottaa taas pitkän aikaa
ennen kuin titteli lämmittää valkoi­sen
miehen kättä.
Ammattinyrkkeilyn raskaansarjan
kruunu on 'tähän mennessä korista­nut
18 kovanyrkkisen hanskanhellut-tajan
päätä. Nuorimpana on valta­istuimelle
noussut Joe Louis joka oli
mestaruuden voittaessaan 23-vuotlas.
Vanhin mestarikruunun saanut oli
Joe !Walcott,'jolla oli ikää 37 vuotta.
Joten jos Moore nyt voittaa hän olisi
kaikkein vanhin joka on voittanut
sarjojen sarjan mestaritittelin. Jos
Patterson voittaa hän taitaa olla vie­läkin
nuorempi kuin Joe Louis. Nämä,
allamainitut kovanyrkkiset miehet
ovat järjestyksessä oUeet maaliman
a m' m a t tinyrkkellyn raskaansarjan
mestareita:
John L. Sullivan . . . . . 1882-1«92
James J . Corbett 1892-1897
Robert Fitzsimmons . . . 1897-1899
James J.Jeffries . . . . . . 1899-1905 .
Tommy Burns 1906-1908
, Jack Johnson . . . . . . . . . 1908-1915
Jess WiUard 1915-1919
-Jack Dempsey . . . . . . . . 1919-1926
Gene Tunney . 1 9 2 6 - 1 9 2 8
>Iax Schmeling . . . . . . . 1930-1932
Jack Sharkey . ; . . . . . . . 1932-1933
Primo Camera . . . . . . . . 1933-1934 :
Max Baer" 1934-1935
James J . Braddoc* .. .1935-1937
Joe Louis . . . . . . . . . . . . . 1937-1949
Ezzard Charles . . . . . . .1950-1951
Jersey» Joe Walcott . : . . 1951-1952
Rocky Marciano . . . ; . . 1952T1956
Miten kirjoitetaan mestarin nimi
ensi perjantain jälkeen, onko se van­ha
Archie Moore vaiko nuori Floyd
Patterson. Toivoisin että nuori voit-^
taa.' Perjantain jälkeen voidaan
huudahtaa niin kuin ennen vanhat
roomalaiset "Kuningas on kuollut elä­köön
kuningas" — Tekonlmus.
Sotaretki Suezille ja siitä aiheu-^
tunut kanavan sulkeutuminen on
saattanut' monien Eurotfpan mai­den
talouselämäin vakavaan vaa­raan.
Paitsi hyökkääjämaita so­dan
vahingolliset seuraamukset o-vat
ulottuneet piyös moniin ple-
. niin valtioihini mni«' Buofsiin, jo^
ka käyvät laajaa kauppaa Englan­nin
ja Ranskan kanssa. Jos kana­van
raivaaminen kestää useita
kuukausia, kuten on ennustettu,
niin LänsirEuroopan maissa jou­dutaan
säännöstelemään useiden
- tarvikkeiden kulutusta ja tietysti
suurempaan taloudelliseen riip­puvaisuuteen
Yhdysvalloista.
Julkaisemme moskovalaisen
Trud-lehden edustajan Ognevin
Pariisih.kirjeen, jossa valotetaan
tämän hetken näkymiä Länsi-Eu-rpopassa.
. Englannin; 'Ranskan ja Israelin
hyökkäys Egypitin kimppuun on jo
tähäii mennessä ehtinyt aiheuttaa
eräänlaisia häiriöitä useiden Länsi*
rEuroöpan maiden talouselämässä.
Englannin, Ranskan, Hollannin,
Ruotsijij..Tanskan jne. hallitukset
oy/'if Iciirehtineet laatimaan suunni-telitä^
iä,^ joilla rajoitetaan bensiinin
j a muiden öljytuotteiden kulutusta,
suunnitellaan sähkön kulutuksen
supisemista ja tarkistetaan rauta­tieliikenteen
aikatauluja.
Sotaretki on ennättänyt vaikuttaa
jo - kansalaisten ruokapöytäänkin,
•Ranskalainen ei saa enää kaupasta
sokeria^ kasvisöljyä j a säilykkeitä
pitää jonotella;' . Elintarvikkeiden
hinnat kohoavat jatkuvasti.
Hyvin asioita tuntevat talousmie-het'^^
nnustel,evat, että läliikuukau-vat
Valkoisen Talon ovea, mutta • jettejä sillä retki on maksanut jo
sina ; Lipsi^Euroopan talouselämä
joutua"vakaviin vaikeuksiin.
'Ki^itillisin tilanne.on hävaitta-v^
sat iiljymarkkinoilla. Tämä on­k
i ^ , hyviin ymmärrettävää, sillä
esim. Englanti tuo vuosittain 39.8
milj. tonnia öljyä (siitä 26.8 Kes­ki-
Idästä) , Ranska 26 miij. tonnia
(Keski-Idästä 23.8) ja Italia 18.2
milj. tonn!aC15.6 Keski-Idästä).
Näistä numeroista käy ha,vainnol-lisesti
selville, että Länsi-Eurooppa
saa valtaosan tarvitsemastaan öljys­tä
Keski-Idästä. öljyjohtojen rä­jäyttämisen
ja Suezin laivaliiken­teen
pysähtymisen vuoksi . öljyn
saanti on nyt kokonaan tyrehtynyt;
Tilanteen pelastamiseksi on suun­niteltu
75 milj-, öljytonnin tuomista
USA:sta ja Venezuelasta^ mutta voi­tettavana
on vielä monenlaisia es-,
teitä. Amerikkalaiset öljymonopoo-lit
eivät' erikoisemmin hätäile Idl-pailijoittensa
auttamisesisa, sillä
hinnathan nousevat koko ajan. Sitä­paitsi
Länsi-Euroopalla ei oler tar-peelcsi'
säiliöaluksia ja, mikäa pa­hinta
ei ole tarpeeksi dollareita^,
Euroopan hallitukset kolkuttele-
Washington ei pidä kiirettä, avaami-seUa:
Nähtävästi siellä lasketaan,
että nyt on tullut otollinen hetki ot^
taa länsi eurooppalaiset liittolaiset
lujempaan otteeseen. Ranskalainen
talouslehti Echo kiijoittaäkin, että
"epäUemättä USA saa öljynsä avul­la
uusia, mahdollisuuksia vaikuttaa
Eurooppaan".
Taloudellisten julkaisujen mu­kaan
Länsi-Euroopan öljyvarastot
riittävät korkeintaan; neljäksi v i i -
koksL . Eräät maat ovatkin jo ryh­tyneet
säännöstelemään bensiinin
kulutusta. Englannissa on supistet­tu
10 prosentilla polttoaineen toimi­tuksia
teollisuudelle, ja huoltoase­mille.
Tanskassa supistus on peräti
25—^30 prosentin ja Ruotsi puoles­taan
on kieltänyt moottoriajoneu;
voliikenteen sunnuntaisin.
Autonomistajia koskevat rajoi­tukset
eivät sinänsä merkitsisi;
vielä paljoakaan, mutta kysymyk­sessä
onkin paljtfn vakavampi ta­loudellinen
vaara., Esimerkiksi;
Ranska tuo 91 prosenttia öljys­tään
keski-Idästä ja 20 prosenttia
energiasta saadaan öljystä. Nester
mäistä polttoainetta käyttävät
monet sähkölaitokset, suuri osa
vetureista, 2/3 lasitehtaista sekä
monet konepaja-,; metalli- ja ke­miallisen
teollisuuden laitoksista.
Laajassa mittakaavassa .- öljyä
käytetään myöskin asuintalojen
lämmitykseen; - - -
öljytuotteiden niukkuus lisää
hiilen kysyntää ja siten on edessä:
myös hiilipula.
- Suezin kanava on ollut Länsi-Eu-roopalle
ensiarvoisen tärkeä valti­mo
raaka-aineiden kuljetuksessa.
Aasian ja Idän juuttii kautsuk, v i i
la, sinkki, lyijy, tee ja puuvilla jou­dutaan
nyt kuljettamaan Afrikan
eteläkärjen ympäri, mikä nostaa
rahteja 60 prosentilla. Englanti ja
Ranska eivät saa tällä haavaa enää
Egyptin puuvillaa ja niin on:puuvil­lateollisuus
joutunut noissa maissa
vakavaan vaaraan.
Länsi-Euroopan viralliset piirit
rauhoittavat kansojaan, että Ame­rikka
auttaa hädässä. Ranskalainen
sanomalehti Le Monde Idrjoittaa tä­män
johdosta, että "joka tapaukses­sa
Eurooppa joutuu ensimmäisiä so­danjälkeisiä
vuosia muistuttavaan
taloudelliseen ja poliittiseen riippu--,
vaisuuteen."
Taloudellisetvaikeudet ovat jo en­nättäneet
vaikuttaa myös valuut­taan.
Yhdessä viikossa, lokakuun 26
marraskuun 2. päivään — Englan­nin
punnan kursii laski L58 pro­senttia
ja Ranskan frangin 3.76 pro­senttia.
Sotaretki Egyptiin on kouraissut
myös Englannin ja Ranskan bud-noin
50'miljoonaa frangia^ Ranskasi
sa ollaan syvästi huolestuneita tilan­teesta.
Echo* kirjoittaa: "Taloudelli­nen
ifse;iaisyytemme on vakavassa
vaarassa, sillä Egjrptin retki merkit­si
tuhoisaa käännettä. Aivan samoin
kuin maailmansodan jälkeen, me
olemme nyt varsin riippuvaisia U
SA:sta joka kahlitsee, nyt meidät
öljyn ja dollarien avulla."
Sotaretken aiheuttamat seuraa­mukset
laskeutuvat raskaana taak­kana
ennenkaikkea työtätekevien^
harteille. Ranskassa ja Englan­nissa
suunnitellaan jo eräiden
.tuotantolaitosten sulkemista, tai
niiden tuotannon rajoittai
Tämä koskee-ensi tilassa, aii)
lisuutta^ Tuhansia työlaisi
kaa työttömyys. Kulutustani
den hinnat ovat kohonnee
moin- lämmitysmenoti ja sc
nojen kasvu. lupaa myös v(
kohoamista.: .
Pariisin myymälöissä ja 1
voi nähdä huolestuneita nais
ka odottelevat sokerin, kasv
ja^ leivonnaisten ilmaant
myyntiin. Myyjät levittelevä
tomina . käsiään . j a : neuvova
maan uudelleen ensi viikolI<
käpä siihen mennessä jota
maantuu."
Jähftit korjasivat kultaa
ja nopeata lauantaihä
Melbourne^----yhdysvaltalaiset ur-:
heilijat onnistuivat erittäin. hyvin
olympialaiskisojen lauantaisissa kil-,
pailuissa. '
He saivat kaksoisvoiton sadan met­rin
juoksussa, minkä ' amerikkalaiset
ovatkin < -voittaneet jatkuvasti vuodes­ta
1928, jolloin voittajaksi selviytyi
vancouvei^lainen Percy .Williams, ^
. 400 niet^in: aitajuoksussa amerikka­laiset
tempaisivat, peräti IcolmoisvoL-,
ton. ?Ifcuushypyn voittivat ataerik-ikalaiset
nyt seitsemännen peräkkäi­sen
kerran ja moukarinheitonkin
voitti ,eräs amerikkalahien. Hyvin
kunnostautui suomalainen Jorma;
Valkama; joka tuli kolmanneksi p i ­tuushypyssä.
50 .kilometrin kävelyn voltti uiisi-seelaritilainen
Norman Read.
Neuvostoliittolaiset painonnostajat
olivat vefokunnossa. He* voittivat
painonnostossa amerikkalaisten a i -
kaisenunin isännöimät kaksi- sarjaa;
(kevyt- ja itevyt ke^isarja). ja rö:-
koivat samalla.olympialaisennätykset
Canadalainen- Adrien Gilbert - (Port
Alfred. Ont.) tuli kahdeksanneksi ke­vyessä
keskisarjassa.
. Lauantaisten voittojensa perus­teella
nousi Yhdysvallat "epäviralli­sessa"
pistekilvassa neljänneltä Ulal­ta
johtajarasemaan, Neuvostoliiton
ollessa -isiitl 20 pistettä jälessä' ja-kaikki
muutijkaukana niistä molem­mista.
• -Canadalainen Ken Money
(Ferriä,iOnt^) sai Isaksi pistettä sijoit­tautumalla
omalla ja Canadan, ennä­tyksellä
(6 jalkaa 7'ä tuumaa) vii­denneksi
korkeushypyssä. Sitä ennen
oli Canadan nimissä 4 pistettä, viime
kesänä .-Tukholnaassa pidetyistä rat-;
sastuskUpailuista.
Torontolainen Stan Levenson sel­viytyi
100= metrin alkukilpailujen kah­desta
erästä : perjantaina, mutta^ jäi
välierässä viidenneksi. *
^ Yhdysvaltalainen' Bobby 1
voitti rlOO.; mv; saaden-ajaksee
Toiselle •tilalle- tuli voittajan
toveri Thane'Baker jä kolms
australialainen Hector Hogan.
400 metrin aitajuoksussa voi
dysvaltalainen Silas Southen
erän mainiossa: ajassa,: 50.1.
loppukilpailun voitti hänen st
verlnsa Glen Davis ajalla i
Southern 'tuli. toiseksii Amerl
nen Josh Culbreath tuli k
neksi.- * , -
Moukarhiheiton l o p p u-kilp:
rikkoi 6 miestä ölympiakisojei
m. ennätyksen, jonka unkat
Josef C^ermaik' teki Helsingin
pialaisissa. Csei-mak Itse hei
toista - jalkaa pitemmälle mui
silti "tyytyä viidenteen•. tUaan
valtalaisen Hai ConnoUyn -hei
kokonaista; 207 Jalkaa 3<^ tuux
Naisten 100 metrin olympiae
rikottiin ijo alkuerissä. Austr
nen Betty' Chithbeit alensi tätä
tystä sektmnin kymmenosalla
ajakseen: 11.4. Canadalaistytöt
nor Haslam ; Saskatoonista, i/i
Rever Reginasta ja Diane M J
Montrealista, jäivät pois peli
välierissä. (Epäsuotuisasta i
huolimatta miss Matfihews ja
Iäinen miss Armitage saivat aj
11.6.
Amerikkalainen .Gregory Bel
hyvällä tuloksella 7.84, joskaan
nätystä rikkoen.-pituushypyn
mitalin, toisen am^&kalaisen
Bennettin Jcorjatessa hopean.-
siin asti kantoi suomalaisen
Valkaman hyppy, mikä oli jal£
voittajan tulosta lyhyempi.
< Canadälaiset voittivat Sing
joukkueen koripallon alkukilp
tuloksella -85-58 Ja ranskalalse
tlvat neuvostoliittolaiset 76-67
Hysteriasta ei ole totuuden i(orvik1(eeksi
Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana
on viimeaikoina menettänyt hyste­rian
: vallassa ollessaan kaiken sub'
teellisuustajuntansa, puhumatta­kaan
nyt siitä, että se pyrkisi vä­hänkään
asiallisuuteen. '
Myönnämme.-kernaasti, että tällai-
:sillä pikkulebdillä kuin esimerkiksi
tämän maan: suomenkielisillä leh-dUläi"
on videissä tilanteissa vaikea^
saada ehdottomasti totuudenmukais-^
ta kuvää maailman tapahtumista.
Mutta mikään ei oikeuta ; Vapaa
Sanan viimeaikaista kysymysten
: asettelua. Samalla kun se on näkevfc
nään heikkouksia esimerkiksi Va-vpauden-:
uutispalvelun ja kaiman-
. määrittelyjen suhten, ja sillä on
täysr oikeus- arvostella heikkouk­siamme}
se itse syyllistyy tahallisesti^
mitä • karkeampaan tosiasiain. vääris­telyyn.
Hysterian vinunassa se ulvoo,
pahimpien taantumusvoimien muka­na
-Unkarin kansantasavaltaa vas-taan^
ja unhoittaa-kokonaan Egyptiä
- vastaan tehdyn hyökkäyksen silloin
kuin se ei oikein kehtaa avoimesti
(hyökkääjämaita puolustaa. Tämä on
jo" niin'pahasti muunnettua totuutta
maailman .tilanteesta että sen takia
täytyy hävetä niiden suomalaisten,
joilla ei ole osaa eikä arpaa Vapaa
Sanan toimituspolitiikan määritte­lyssä.
Ajatellaanpa vain kahta seikkaa.
Lehti, jonka toimittajat ovat suoma­laista
syntyperää -ja -joiden pitäisi
olla suomalaismielisiäkin ovat koko^
naan unhoittaneet pikkukansojen it>
semääräämisoikeuden ja, kiivailevat,
ties mistä ljyy^tä,-miiien- s u i i n ^ - :
den puolesta vj^otka haluavat; pitää
erään pikkumaan, Egyptin, riippu-vaisuussuhteissa:
ja -ryöstää^ siltä
voimakeinoin alueita sekä tärkeän
kulkuväylän, 1 Suezin' kanavan.
Koko suomalainen oikeuskäsitys
nousee moista tekoa vastaan-— sillä
ken: on valmis uhraamaan esim.
Egyptin imperialismin riistoalueek-si,
hän -on valmis tekemään saman
kolttosen muillekin pikkumaille, ai­na
Suomea myöten.
Vaikka fiävettääkin likaa levittää
lehtemme välityksellä, meillä on
syytä antaa Vapaudenkin lukijoil­le
näs^tteen silta, minkälaisia pikku­kansojen
ystäviä < ja vapauspuolusr
matkien on "taatusti kommun
täinen" sosialidemokr^
keistojolitajä, ön juikteesti t
niit Britannian iElanskan ja
apulaisen /; Israelin; ;>.. hjrökk
.-Egyptiin:
. B r i t a n n i a n siiuri ; sosialii
raättiiiien; p^^
ka tieiää^^^ par
kuin muut
on Jyrkästi j ä p
Britannian,^ R ^ ^
hyökkäylcseh Egyptiin.
semnus, bn tuomhohut Brifc
Ranskan ja Is^^^
Egyptiin. . , '
i Ihäuskimna^^ ienenun
YK:n kautta tuominnut E:
tehdyn hyökkäyksen ja es
päättävän vaatimuksen, että
k ä ä j ä m Ä n t ä y t j O ' k u t
töni^t vieraat j ^ i ^ mi
:niai-altai;'-''-S?;^:''^^ . p:
Puh
paras!
Tbiyöttayästi-OT J
tyvät havaittuaan, ettei hy
lietsomisella'päästä ihihihkää
kuten sanotaan, "totuus ei p
lessakaan? — ja itsepintais
taan tunnettu totuus voittaa
sittenkini/viaikka toisinaan h
ja toivotaan, että hysterinen
kiä. CCF:n kansallinen johtaja M. lietsonta kelpaa jonkilatseksi
J . Coldwell, joka Vapaa Sanan tyyliä den korvikkeeksL — Känsal
tajia Vapaa Sanan toimittajat ovat:
Sivumennen sanoen Vapaa Sanan
toimittajat ovat'joskus eri tilanteis­sa
väittäneet, että hekin edustavat
jonkinlaista työväenliikettä, vaikka
eivät hyväksykään "kommunismia".
Mutta nyt (esim marrask. 22 pnä)
he kirjoittivat: -
"Kun Jsrael epätoivoissaan . . .
läksi i>uhdistamaan Egyptin puolelle
noita terrorlpesäkkeitä niin eikös
vain melu siitä noussut.
" J a arvatkaapa, olisiko Y K . n pää­töslauselmilla
tuo Israelin ja Egyp­tin
väliUe puhjennut avoin sota voi­tu
pysäyttää, 'elleivät Englanti ja
Ranska olisi äkkiä hypänneet väliin
ja eroittaneet riitapuolet?
"Kattia kanssa. . .
"Ja sen-sijaan, että Englantia ja
Ranskaa. kiitettäisiin ryssien hank­keiden
tybjäksltekemistä (hyökkää^
misestä -Egyptiin - K ) , niitä panetel­laan
tappelupukareina..."
Tässä: nyt on näyte siitä "kommu­nismista
vapaasta" je ehdottomasti
"puhtaasta työväenaatteesta.!"
Se on todella "puhdasta työväen­aatetta",
niin puhdasta ettei sima
ole hajuakaan sen paremmin työ­väenaatteesta
kuin pikkukansojen
itsemääräämisoikeuksienkaan - puo­lustamisesta.
Mainittakoon tässä pari esimerk-