Vapaus, September 25, 1956

              sivu 2 Tiistaina, sys^kuun 25 p. — Tuesday, Sept. 25,1956
VAPAUS
OnfUi oi Fixmiah CaiiadJam; . Es*
t*mibeartio9, e. mr Aumorized
a« seeoiid da» maU by tbe Post
•OttUx DeparOneai, Ottswa; Pub'
lUieil tbriee vetkiy: Tueta»ys,
rlRbtodays and Satunlays by Vai>au6
Publiiblog Company Ud., at 100-102
d m SL W4 Sudbory, Ont, Caazäz.
Telcpbones; Bu»/Office OS 4-4264:
EdiU>riAl OftlceOe. 4-4m Manager
£. Suksi, Edltor W. Eklund. &IaUii;ig
addres»: Box C9. Sudbui?^ Ontario. Adviertisihg rates upon appIicatJoti.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
;anadaasa: 1 vk. 7JI» 6 kk. 3.75
3 kk. 229
rbdyxvalloissa: 1 vk. 8J00 6 kk. 430
iuomessa: - 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
l>rewn ero totypuolueen johdosta
Vaikka viimeaikoina on puhuttu melko paljon siitä, että
- V y ^konservatiivipuolueen k a ^ ^ eversti George
' 'Drew on sairauden vuofksi levon tarpeessa, ja että hän voi
'•"'-"'luopua puoluejohtajan tehtävästä, n>in perjantaina saapunut
•/^ tieto hänen erostaan tuli kuitenkin yllätyksenä suurelle ylei-
' ;Wle. Canadalaiset toivovat puolueväreistä huolimatta — ja
i<^:»Vapaus liittyy lämpimästi siihen — että virallisen opposition
'johtajana toiminut mr,Drew parantuisi pian ja saisi elinvoi­mansa
takaisin, sillä 62-vuotiaana politiikkona hän on vielä
' j "meöto nuori mies.
Vapaus on menneinä vuosina arvostellut toisinaan hyvin- . / "i.iJtin terävästi sitä puolueohjelmaa, mitä mr. Drew henkilö-
,.:u;.kohtaisesti edustaa. Tässä suhteessa ei lehdellämme ole mi-
':'*-'täan takaisin vedettävää tai muutettavaa, sillä vakaa käsi-
' "tyksemme on, että -konesrvatiivipuolue edustaa nykyisellä
ohjelmallaan menneisyyttä ja suurpääoman taantumukselli-
...Tsinta osaa. Tästä johtuu se, että torypuolueen kannatus ja
vaikutusvalta on jatkuvasti pienentynyt. Ei ole eversti Drewn
; henkilökohtainen syy, ettei hänen puolueensa ole paremmin
menestynyt, Mr. Drew on tarmokas ja toi mekas mies; Hän
on tehnyt kaikkensa puolueensa pinnalle nostamisen hyväksi,
" M syttynyt tappuroihin". Pain­ia,;
.vastoin; kute^ British Columbian
maakuntavaaleissa nähtiin, torypuolueen joukkokannatus on
'' " edelleen vähentynyt.
• - ^ -' Tosiasiassa me olemme omin silmin näkemässä, että Ca-nadan
paljon mainostettu "kaksi-puoluejärjestelmä" on rap­peutumassa
ja lahoamassa^ Totta on, etteivät, kansanjoukot
ole vielä poliittisesti valmiina määrittelemään selvää uutta
y linjaa itselleen, mutta kaksi-puoluejärjestelmä sellaisena
r ^kuin 8^ on repeillyt
g British Columbiassa ja
Albertassa on Social Credit-puolueen muodostamat maakun­tahallitukset,
Saskatchewanissa on CCF:n muodostama maa-kuntahallitus
ja Quebecissa Duplessisin munalukkokomento,
, mikä on julkisesti sanoutunut irti niin tory- kuin liberaali­puolueestakin.
Tämä selittää osittain sen, että konservatiivipuolue ei
saanut BC:n maakuntavaaleissa valituksi yhtään ainoata eh­dokasta.
Toisaalta on huomattava, että SociaJ Credit puolueen
johdossa on "entisiä" konservatiiveja.
Eversti Drewn johtaman konservatiivipuolueen viime­vuotisten
epäonnistumisien perustana on siis historiallisen
kaksi-puoluejärjestelmän rappeutuminen ja torypuolueen lä-
[ peensä taantumuksellinen ohjelma.
. prewn eroaminen nostaa mielenkiintoisen kysymyksen
sii
j On sanottu, että Ontarion konservativipuolueen johtaja, ja
' -maakuntahallituksen pääministeri Frost löytäisi armon niiden
' silmissä, jotka todella päättävät torypuolueen asioista. Mutta
' mr. Frost muistaa varmaan, että eversti Drew epäonnistui
torypuolueen kansallisena johtajana siitäkin huolimatta
, . yaskka hän oli aikaisemmin Ontarion maakuntahallituksen
pääministerinä! Pääministeri Frost on käsittääksemme siksi
• -harkitseva ja hiottu politiikko, ettei hän lähde syyhymättä
"tällaiseen saunaan.
Torypuolueen kansanomaisinpa kieltämättä pidetyin joh-
; iajakokelas on ehkä John Diefenbaker.jnutta kuten Toronton
^^'^3baily Star myrkyllisesti kerran huomautti, aavikkomaakun-
«talaisena hänellä ei ole suurtakaan valituksi tulon mahdolli-
;:Suutta.
Liittovaltion vaalien lähestyessä joutuu torypuolue pitä-
^ pään kiireellisen konventionin, minkä tärkeimpänä ja miltei
•'"^ainoana tehtävänä on, k tavallista, uuden puoluejohtajan
^^^^^^^^ • v^^ saamme kuulla paljon ja hy­vää
aat|teellisesti ja historiallisesti näivettyneen 'konservatii-ipuolueen
johtajaehdokkaista.
»
r
• y
Puolueeton^ muttei periaatteeton
Viikon lopulla julkaisivat eräät täkäläiset sanomalehdet
Jakartasta keskiviikkona lähetetyn Reuterin uutistiedon,
missä, tai oikeammin, minkä avulla annettiin ymmärtää, että
;;:;:'Indonesian presidentti Sukarno oli Moskovassa "ylittänyt val-
- r ' tuuksiaanV, sillä Indonesian hallitus seuraa edelleenkin "puo-
~'lueettomuusohjelmaa". Tosiasia on luonnollisesti tässäkin
"/tarua kummemp'
.Ensinnäkin on muistettava, että jatkuvasti voimistuva
puolueettomien maiden ryhmä, jonka johdossa on Intia ja In­donesia,
ei ole koskaan julistautunut "periaatteettomien" ryh­mäksi.
Päinvastoin tämä suurta osaa maailmanpolitiikassa
, vievä kansakuntien ryhmä on,selittänyt, että se pysyy ehdot­tomasti
erillään sekä itäisistä että läntisistä sotaliitoista. Tässä
- "puolueettomia".
Mutta kuten Nehru.ja Sukarno ovat moneen kertaan korosta-
? iTneet, nämä puolueettomat maat eivät ole toimettomina ja
' "pelkkinä sivustakatsojina, vaan ne muodostavat aktiivisen
voiman, joka toimii ja taistelee kansainvälisen rauhan säi­lyttämiseksi.
Täkäläiset päivälehdet pitivät eräänlaisena "puolueetto-inuusohjelmasta"
poikkeamisena sitä kun Indonesian presi­dentti
Sukarno allekirjoitti Moskovassa vierailunsa yhtey­dessä
lausunnon, missä tuomitaan siirtomaakomento ja sota-liitot,
vaaditaan Suezin ongelman rauhanomaista ratkaisua
sekä atomiaseiden kieltoa ja maailmanlaajuista aseistariisu­mista.
Tässä lausunnossa ei kuitenkaan ollut yhtään ainoata sel­laista
sanaa tai lausetta, jota presidentti Sukarno ei olisi
aikaisemmin omassa maassaan ja erinäisissä kansainvälisissä
konferensseissa lausunut. Kuten muistetaan. -Indonesia itse­näistyi
pitkän ja suuria uhrauksia vaatineen taistelun tulok­sena
elokuun 7 pnä 1945. Ja puhuessaan maansa yhdennessä-toista
itsenäisyysjuhlassa Jakartassa viime elokuun 18 pnä,
itsenäisyystaistelussa kunnostautunut ja sen vuoksi vuosia
hollantilaisten vankiloissa.istunut presidentti Sukarno sanoi
mm.: , ,
"Aasian ja Afrikan muiden kansojen kanssa Indonesian
kansa on edelleenkin taistelun pyörteissä vapauttaakseen
maailman siirtomaajärjestelmän rutosta. Meidän täyt>'y liit­tää
voimamme niiden kanssa siirtomaakbmennon kukistami-
/^sen hyväksi." Indonesia, hän selosti, "seuraa aktiivista rauhan
politiikkaa. Indonesian kansa hj^väksyy rauhallisen rinnak­kaiselon
periaatteen, hyökkäämättömyy9ohjelman,sekaantu-
Mila nnnit tasiovat . • On ratkaistu kysymys siitä
ÖUYS mSTA kumpi jää voittajaksi Kiinassa''
Nyt käynnissä Oleva kina Suezin i
kanavan kontrollista osoittaa mitä; p^,ji„g, _ -^ubaa rakastavien.- EnJai sanoi edustajille, että toisen
merkitsee meilleje, etiä yMysyal- i ^^.^^^^ kansojen päättävät yri-; v17sjvuotissuunnitelman kuluessa
talaiset BUurynMOt kontroJJOJvat; aikaansaaneet lievennys- j teollisuus tulee kasvamaan kaksiker-maamrae
öJjyresursseja. ^ f ^ kansainvälisessä tilanteessa ja 1 taisesU siitä mitä on suunniteltu v.
Syyskuun 15 paiväna Ottav/asta ,^ ^^.^.^^^^^^^^^ ^^^^^ pysyväisen j 1957 loppuun. JIaatalouden kasvus-ltaiehdeotsestay
sssäa nCotaanaand;i a"nL aPirveaslisiikne nutueteins -j: ^^^^^^ saavuttamiseksi." Tässä >ksi" ta Jiän sanoi, että se tulee olemaan j
keskeyttäminen Suezin kanavalla]
voisi merkitä korotettuja öljyn ja
gasoliinin hintoja, sanovat viran­omaiset."
Me kysymme miksi?
Canadan öljyreservit ovat eittää
mättömästi riittävät. Vika on sii­nä,
'että yhdysvaltalaiset omistavat
niistä noin 95%. Vaikka tuotantom­me
oli 65 miljoonaa tynnyriä öljyä
tämän vuoden ensimmäisen viiden
kuukauden aikana, meidän, oli tuo­tettava
ulkomailta miltei 38 mil­joonaa
tynnyriä. Vaikka viime vuo­sikymmenen
aikana Canadassa on
valmistunut huomattavasti öljyn
ouhdistuslaitoksia, niitä ei siitä huo-ilmatta
ole riittävästi tyydyttämään
canadalaista öljyn kysyntää.
Canadian Pressin uudistiedosta
«aamme vihjauksen siitä, miksi ca-nadalaiset
mahdollisesti joutuvat
maksamaan enemmän öljystä jos
Oullesin suunnitelma Suezin boiko­tista
toteutuu.
Huomioiden mahdollisen säiliölai-
/ojen puutteen ja siitä johtuvan
Stelä-Amerikasta tuotavan öljyn
linnan korottamisen raportissa sa­notaan:
"Tämä voi koitua hyödyksi län-
;i-Canadan öljyntuottajille. Jos ul­komaisen
raakaöljyn hinta kohoaisi
:tä-Canada^sa, länsi-Canadassa mah­dollisesti
tapahtuisi vastaava koro­tus."
Ilmeisestikin nyt on aika ryhtyä
vastarintaan mahdollista öljyn hin-lan
korottamista vastaan. . .ennen-
'<uin Albertassa olevat yhdysvalta-aiset
kerkiävät sellaiseen hom-
Tiaan. ^ Canadian Tribune.
Mao Tse-tungin avainlauseita pu­heessaan
Kiinan kommunistisen
puolueen 8. kansalliselle kongressil­le,
joka alkoi istuntonsa syyskuun
16 p.
".Meidän on täydellisesti torjutta-,
va kaikki imperialistien suunnitel­mat
j ännittyneisyyden kehittämisek­si
ja sotaan valmistautumiseksi,"
jatkoi tunnettu kiinalainen johtaja
edustajien ja vieraiden osoittaessa
myrskyisästi suosiotaan. .
Kongressissa oli läsnä. 1,021 varsi­naista
edustajaa: ja 107 varalta, edus­taen
y l i 10 miljoonaa jäsentä, joten
Kiinan kommunistista puoluetta
AToidaan pitää maailman suurimpana
"poliittisena puolueena. Myös oli läs­nä
Kiinan demokraattisten puoluei­den
ja ryhmien sekä erinäisten kan­san
järjestöjen edustajia.
"On kulunut 11 vuotta siitä kun
pidettiin 7; kongressi," sanoi Mao.
"Me olemme tässä suuressa.maas­sa,
laajoine alueineen; valtavine
asukaslukuneen jo monitahoine ti-lanteineen,
toteuttaneet porvarit-lis-
demokraattiscn vallankumouk­sen
ja; olemme myös saavuttaneet
ratkaisevan voiton sosialistisessa
vallankumouksessa/! '
toisen viisivuotissuunnitelman ku­luessa
noin 50% :11a ensimmäisen
viisivuotissuunnitelman aikaisista
saavutuksista. Samanaikaisesti
;pru«olTus-t^usrla«i„trok«s^een ja maan hallin- Z^^r^Zl^^r.. "s ja A . A . MacLeod Torontosta se-
Mao lupasi, että Kiina osoittaa
solidaarisuuttaan Aasian, Afrikan ja
Latinalaisen Amerikan maita koh­taan
niiden taistellessa kansallisen
itsenäisyytensä ja vapautumisensa
puolesta sekä rauhan liikettä ja "oi­keutettuja
taisteluita" kohtaan kai­kissa
maissa kautta maailman.
Puhuessaan teollisuuden kasvus­ta
maassa. Kiinan pääministeri Chou
ta verrattuna 3 2 % :iin ensimmäisen
viisivuotissuunnitelman aikaina. Ta­loudellisiin,
kulttuurellisiin ja ope­tustarkoituksiin
tullaan käyttämään
7 0 % valtion käyttämistä varoista
verrattuna S6% : i i n aikaisemman
suunnitelman aikana.
Keskuskomitean poliittisessa ra­portissa,
minkä esitti L i u Shao-cbi
kongressin avajaisistunnossa,
sanottiin, että "tuotantovälineiden
. erittäin monitalioinen ja vaikea
yksityisomistuksesta valtion omis- ,
liiHpisestä
; Siontreali^ ~ Katolisen uniöliiton
(bc^L) 35. vuosikokous alkaa tä^^
lä ensi viikolla ja siihien osallistuu
noin 500 edustajaa eri puolelta
•Quiebecia.;,.r'.
Yhtenä tärkeimpänä kysymykse­nä
kokouksen työjäcjestyksessä -tu­lee
olemaan keskustelu Canadian
Läbor Congressiin liittymisestä.
.Kokouksen puheenjohtajanai tu-
sive puol.u een edju st^a j.a tX Iir^ sh.-e M >^ l^e^e^ o ^l.e^m^^a^^an un^i^o^n^ ^p^r e^sijd^en^t ti Ge-nuntaina
kello 2.15 l.p. Kokouksen
uskotaan kestäväni koko ensi viikon.
takaeeB siirtäniioeD oin pääasiallir
»esti loppDvnsuoritetto. i'^ On rat*
icaistu kysymys siitä l^mpi Jää
Voittajaksi Kiinassa taistelussa ka-pitalisnun
ja sosiaUsmin välillä.''
3 5% suurempi kuin on suunniteltu ^J"'^»^»; klinSf ^
-ta^t i»^.>t...» tiöti o..,r:«; Chu Teh kehoitti kaikkia kimalai- .u.ee™„lS^ 1 - .,ö.t.„;e.emää,> T.iwa„i„ ,For.
l u j u t u i c v «saauijTiufl ' mosan) vapauttamiseksi rauhallism
neuvotteluin.
Kongressissa oli läsnä veljesedus-tajina
canadalaisen Lgbor Progres-
SITÄ
Til
ja Tom McEwen Vancouverista.
Neuvostoliittolaisia veljesedustajia
johti Neuvostoliiton kommunistisen
puolueen keskuskomitean jäsen
Anastus Mikojan.
Mikojan sai osakseen raikuvat
suosionosoitukset kun hän . terveh­ti
kongressia Neuvostoliiton kommu-,
nistisen puolueen puolesta. " E i kos­kaan
maailmassa ole vallinhut sel­laista
ystävyyttä kuin se, joka on
meidän kahden suuren maan, kan­san
ja kahden voimakkaan puolueen
välillä", sanoi neuvostojohtaja.
INTIAANEILU SUURET PUUTARHAT
JO ENNEN COLUMBUKSEN TULOA
'Michiganissa oM i p u t a r h o j a — v i e -
läpä hyvinkin suuria Ja erinomaisesti
hoidettuja jo ennen Columbuksen
Amerikkaan ensi kerran saapumista,
toteaa maisema-arkkitehtuurin pro>
fessori Har;ow O . Whlttemore, M i c h i ­gan
College of Archltectiire a n d D e ­sign
korkeaopistosta. Joka tänä syk­synä
j u h l i i 50: t t a toimintansa vuosi-
Juhlaa.
V, Näiden kauan ' s i t t e n hävinneiden
esihistoriallisten puutarhojen pohjia
o n löydetty Kalamazoo Ja S t . Joseph
Jokien laaksoissa Ja. preeriaukeamilla
M i c h i g a n i n lounaisessa osassa sanoo
tämä talojen ympäristön kaunistus-ekspertti.
-1
Kalamazoo kauniissa : o n tavattu
näitä puutarhojen pohjia 17, s.o.
enemmän kuin missään toisessa
kauntlssa; (Mutta St. Joseph k a u n ­iissa
on näistä puutarhanpohjista
kaikkein suurin, nimittäin 120 eekke­r
i n laajuinen Ja se o n lähellä Three
Riveriä. Branch kauniissa on niitä
kViksi; V a n B u r e n kauniissa kolme;
Cass kauniissa yksi; Berrlen k a u n i i s ­sa
yksi; Shlawassee kauniissa kolme;
Sanilac kauniissa yksi Ja Saginaw
kauntlssa yksi.
Vuonna 1748, sanoo professori
VVhiltemore. lledoitli löytöretkeilijä
La Verendrye näiden puutarhojen
jlemassaolon Ranskan hallitukselle.
Vuonna 1827 antoi intiaanien asioiden
asioitslja Henry Rowe Schoolcraft,
Sault Ste. M a r i e s l a näiden puutarho­jen
pohjapiirroksen Ja tarkat mitta­suhteet.
Professori Whlltemore sellttääi että
nämä puutarhojen pohjat kohoavat
17 tuumaa ympäröivää maan pintaa
ylemmäksi. Joten niiden tekemiseen
on käytetty tavattoman suuri työn
määrä. Ne ovat olleet Järjesteltyinä
yhdenmukaisiksi palstoiksi. Jotka ovat
olleet edistettyinä toisistaan sjrven-nelyillä
käytävillä Ja kulkuteillä, joi­den
varrelta lähtee riittävästi pol­kuja.
Jotkut näistä, kuten se Joka sijait­see
Kalamazoossa siiiitä paikassa,
missä Park C l u b House nyt o n , olivat
kärryn pyörän muotoiset säteettäin
kulkevlne polkuineen j a kehyksineen.
Toiset olivat potkupallokentän muo­toiset
säännöUisine suoralinjaisine k u ­vioineen
yhdenmukaisine kasvlpenk-keineen.
Jotka olivat noin kolmen J a ­l
a n päässä toisistaan, selittää hän.
. Puutarhanpenklt, jotka saivat tä-män#
erikolsnlmltyksen siksi että ne
muistuttivat eurooppalaisten puutar-hapenkkejä
muotonsa puolesta, on
kaikki hävitetty valkoihoisten Ja i n t i ­aanien
välisien taisteluiden aikana.
Mitä Ikinä niistä nyt tiedetään on
koottu Schoolcraftin, maanmittari
Bela Hubbardin Ja joidenkin toisten
kirjoituksista. Jotka ne omin silmin
olivat nähneet alkuperäisessä muo­dossaan,
sanoo professori Whittemore.
" K o k o n s a puolesta". Jatkaa hän,
"käsittivät ne 20:sta 120:een eekke­riin.
Niissä olevat palstat olivat Jaetut
järjestyksessä..taidolla Ja symetrisiksi.
Joka ne erottaa kaikesta muusta i n t i ­aaniheimojen
maanviljelystoiminnas-ta
Mexicon pohjoispuolella.''
K u k a teki nämä mystilliset puutar­hat?.
Professori Whittemore sanoo, että
Michiganin alkuasukaskausi toteaa,
että valtion eteläosassa Ja lähellä
Ohio- ja Mississippi' Joen laaksoja
asui hyvin varhaisesta kaudesta läh­tien
'kumpuja ja kyllä rakentava ja
puutarhoja suunnitteleva i n t i a a n i h e i ­mo,
jonka sitten sotaisammat, met­sästävät
Ja kalastavat intiaaniheimot,
sellaiset kuin Shawneeslt. pottawat-tomle*
sit. chippewat. foxit ja sauksit
ajoivat etelämmäksi.
" E i ole mitään epäilystä siltä, et­teivätkö
nämä rauhaarakastavat h e i ­mot
istuttaneet näihin puutarhapenk-keihinsä
lääkeyrttejä. Jotka ne olivat
havainneet kaikfcen hyödyllisimmik-s
i " , sanoo professori 'Whittemore. Ja
myöskin, on todettu, että jotkut i n ­tiaaniheimot
kasvattivat myöskin h e ­delmäpuita,
kuten omenapuita.. Siitä
on todisteita saatu m.m. Ylä-New
•Yorkissa. -^.-^
Alumiinilyöläiset
vaalivat korkeam­pia
paikkoja
' A r v i d a . Q u e . — Aluminum Com­pany
of Canadan j a National Metals
Trades Federationin (CCCL) val­tuutetut
alkoivat tääll ä keskiviikko­na
neuvottelut, uudesta työehtosopi­muksesta,
joka tulisi koskemaan
6,400 työläistä Lake St. Johnin pii­rissä.
Unio on esittänyt vaatimuksen
tuntipalkkojen korottamisesta 30
sentillä ja työviikon lyhentämistä
42 tunnista 40 tuntiin.
Yhtiön- ilmoitetaan esittäneen
kolmen. vuoden sopimusta nykyisen-kahden
vuoden sopimuksen. sijasta,
joka päättyy ensi marraskuussa.
ICänadalaisen työväen-lehden
1,000. numero
painoon tällä viikolla
Toronto, v— Täällä ilmestyvä ca-nadalainen
työväenlehti, Canadian
Tribune on tähän mennessä painat­tanut
999 numeroa lehteä. Tämän
viikon vaihteessa se painattaa 1,000
numeronsa.
Lehti alkoi ilmestymään tammi­kuussa
1940. Nykyään se on viikko­lehti
vaikka yhdessä vaiheessa kus­tantajat
yrittivät tehdä siitä päi­välehden
josta yrityksestä oli kui­tenkin
luovuttava.
Kustantajat arvioivat, että sitten
tammikuun 1940 on lehden ilmesty­misen
yhteydessä käytetty 650 ton­nia,
sanomalehtipaperia ja kirjoitet­tu
y l i 16 miljoonaa sanaa.
Ystävyyssopimus
solmittu Kiinan^
ja Nepalin välillä
New Delhi. <— Täällä tiedoitettiin
torstaina, että.N^al on allekirjoit­tanut
Kiinan kanssa ystävyyssopi-muksen,-
jonka mukaan se tunnustaa
Tibetin yhdeksi osaksi Kiinaa..
Yhdeksäntoista kiinalaista ja t i -
bettiläinen Katmandu ovat olleet
täällä sitten elokuun 14 päivän neu­vottelemassa
kauppa- ja ystävyysso­pimuksesta
Nepalin kanssa.
Uusi sopimus tekee mitättömäk­si
100 vuotta voimassa olleen Tibe­tin
ja Nepalin välillä, jonka mu­kaan
Tibetin tuli maksaa vuosit­tain
10,000 rupeeta Nepalille.
Senjälkeen kun kaksi suurinta
Canadan uniokeskusta — Trades
"and Labor Congress of Canada ja
Canadian Congress of Labor yh­distyivät
muodostamalla Canadian
Labor Congressin —^ on CCCL:n ta­holta
harkittu yhtymistä CLC:n.
Reiman .Moskovassa
Moskova. — Maanantaina, syyskuun
10 pnä järjestettiin Moskovassa vasta-lausetilaisuus
sen johdosta, että Län­si-
Saksan kommunistipuolue oli h a -
joitettu. Puhujana esintyi hajoitetun
puolueen Johtaja M a x R e i m a n n .
H a n oleskelee parhaillaan Mosko­vassa.
kauttakulkumatkalla Pekingiin,
Jossa hän aikoo olla mukana K i i n an
k o m m u nistipuolueen kongressissa.
Maanantaina hän oli neuvotteluissa
Neuvostoliiton kommimistipuolueen
johtajien kanssa.
Joukko parasbutisteja oU
harjoituksilla lentokoneKsa.
nen mies oli juuri byppääm
ulos koneesta kun ko^santtl
sikin, että miehellä ei ollut L
joa. ,:. • , •
'~- Kerran nimessä mies, eä
vain' aijo hypätä ilman varjt
— Miksi ei? Mehän vain
telemme.
. • •* • • •* • .• *•• HYVÄ TUXTOBIEBKI
— Silinkä näköinen mies s
todella on?
; — Weil. se on sen näköln
jos joskus jossain näet mieh
tävän lainata rahaa toiselta,
päätään pudistava, mies on Intian mellakoissa
USArn !ki^j^n takia
kuoli 18 ihmistä
New Delhi. — Kaksi viiki
täneissä mellakoissa, on
kuollut .viime maanantaihin
sä 18 ihmistä ja 100 on louk
nut erään yhdysvaltalaisen
takia, jonka sanotaan häp
profeetta Muhammedia.
Jubbulporesta, Keski-
, maanantaina tulleissa nutisti
kerrottiin, että uudessa ka
kuoli 1 ja loukaantui 4 i
Kaikkiaan on. kahakkain j
vangittu yli tuhat ihmistä jo
Jubbulporessa. Mellakoita
taneen kirjan nimi on " B
Leaders."
.mattomuuden kansojen sisäisiin asioihin, kaikkien kansojen
tasa-arvoisuuden tunnustamisen ja kaikkia osapuolia autta­van
yhteistoiminnan."
Kuten näkyy, Moskovan julistuksessa ei sanottu mitään
sellaista, mitä presidentti Sukarno ei olisi aikaisemmin sano­nut.
Mutta olisi kuitenkin harhaanjohtavaa olettaa, ettei SU-karnon
Moskovan matka merkitse mitään. Päinvastoin on
asia. Palauttakaamme mieleemme tämä: Sukarno viei*aili en­nen
Moskovaan menoaan Yhdysvalloissa ja käväisi täällä Ca-nadassakin.
Yhdysvalloista presidentti Sukarno olisi halun­nut
saada talousvaikeuksissa olevalle, juuri itsenäistyneelle
maalleen taloudellista apua. Ja myöntää täytyy^ että presi­dentti
Sukarnoa kohdeltiin Wäshingtonissa hyvin — siellä
järjestettiin loistavia . illallistilaisuuksia hänen kunniakseen
ja osoitettiin muutenkin suurta ystävj^ttä.-^ Mutta, ja tämä
on tärkeätä, mitään talousapua hän ei saanut!
Tämän epäonnistuneen yrityksen jälkeen presidentti
Sukarno meni Neuvostoliittoon, missä hän oli pari viikkoa ja
sai siellä sadan miljoonan dollarin arvoisen kauppasopimuk­sen
sekä luottoa halvalla korolla kahdeksitoista vuodeksi
ilman mitään ehtoja! Kaiken lisäksi kaupankäynti tulee ta­pahtumaan
vaihtokaupan perusteella niin. että Indonesia voi
maksaa runsaista raaka-ainevarastoistaan Neuvostoliitosta
teollisuutensa kehittämiseksi hankkimansa koneet ja välineet.
Me epäilemmekin, että presidentti Sukarnon taloudelli­nen
menestys Moskovassa on eräitten propagandistien todelli­sena
vihanpuuskan aiheena eikä se lausunto, minkä hän rieu-vostojohtajain-
kanssa allekirjoitti Moskovassa.
Kotona pesttäviä •
miesten pukuja
tulonsa markkinoille
New Orleans. — Miesten pukuja,
joita voidaan kotona pestä ja, silit­tää
automaattisesti, tulee markki­noille
ensi keväänä.
; New Orleansin vaatetusliike Has-pel
Brothers Inc., joka neljä vuotta
sitten laski markkinoille "wash-n-vvear"
puvuti on suunnitellut tämän
uuden pukulajin. . Se tulee myytä­väksi
useimmissa suurkaupungeissa
$59.50 hinnasta ensi keväänä. .
Tämä kevyt kesäpuku on valmis­tettu
kankaasta, missä on 65 pro­senttia
polyester-kuitua, 25 pro­senttia
rayonia ja 10 prosenttia mo-lairia.
Quebecin entinen
pääministeri
tapaturmaisesti
Montreal. — Senaattori Adelard
Goäbout, Quebecin entinen päämi­nisteri,
kuoli täällä sairaalassa tiis­taina
niihin vammoihin, Joita Hän
sai pudottuaan kotinsa yläkerrasta
rappusia alas maanantaina.
Lääkärien antamassa tiedonannos­sa
sanotaan, että pudotessaan God-bout
sai pääluun murtuman. "Hän
oli kuollessaan 63-vuotiaSi •
Senaattori Godbout luopui libe­raalipuolueen
Quebecin jaoston joh­tajan
toimesta . heinäkuussa 1949
pian senjälkeen kun hMe^ n i m i t e t -
tiin senaattiin.
• Hänet tunnetaan parhaiten siitä,
että ollessaan Quebecin pääminis­terinä
hänen johdollaan saatiin
maakunnassa naisille äänioikeus
maakuntavaaleissa.
NOPEUSRAJOITUKSET MAANTEILLÄ
VAIHTELEVAT KAUHA CANADAN
Hailia-alueiden lähetystö
kävi Helsingissä -
Helsinki. — (S-S) — Pohjois-Suo-men
halla-alueiden lähetystönä kä^
vivät eräät kansanedustajat 1 1 /9
valtiovarainministeri A. Simosen ja
ministeri M. Jussilan puheilla selos­tamassa
-niitä vaikeuksia, joita hal­l
a on viljelijöille tuottanut. .
Ministerit A. Simonen ja Jussila
lupasivat ottaa lähetystön esittämät
toivomukset hallituksessa käsiteltä­väksi.
(Maak).
' Ontarion ajoneuvojen rekisteri­toimiston
johtaja A. G. McNab el
suinkaan pidä siitä, että valtaosa
canadalaisista ajokortin omaavista
henkilöistä ei tiedä mitä laki sää­tää
ajonopeuksien suhteen. Äsket­täin
toimitetussa tarkastuksessa to­dettiin,
että 9 1 % ei tietänyt mitä
nopeutta oli sallittu ajaa kunkin
maakunnan maanteillä.
Ajoneuvojen ajureilta oli kysyt­ty
josko he ovat tyytyväisiä tai ei
vallitseviin säädöksiin nopeuden
suhteen. Yleensä kaikki olivat si­tä
mieltä, että nopeusrajoitukset
ovat kohtuulliset. Ontariolaiset oli­vat
kaikkein pienemmässä määräs­sä
tyytyväisiä, sillä vain 5 3 % heistä
sanoi,.että säädökset ovat kohtuul­lisia.
Kysymys kuitenkin on siitä,
että nopeusrajoitukset vaihtelevat
suuresti maakunnasta toiseen ja
joissakin maakunnissa ei ole min­käänlaisia;
rajoituksia nopeuden suh­teen.
Esitämme lyhyen selostuksen no­peusrajoituksista
eri maakunnissa:
Albertassa sallitaan henkilöauto­jen
kulkevan maantietä 60 mailin
tuntinopeudella päivisin ja 50 mai­lin
nopeudella öisin; kuorma-autojen
50 päivisin: ja öisin, linja-autojen
'55 päivisin, ja öisin, kouluautojen
(koululaisia kuljettavien) .40 päivi­sin
ja öisin Ja kaikkien ajoneuvojen
asutusalueilla ja koulujen ohi 25
mailin tuntinopeudella. '
British Columbiassa maantieno-peus
on rajoitettu 50 mailiin kaik­kina
aikoina, liike- ja asutusalueil­la
30 mailia, katuristeyksissä ja vaa­rallisissa
palkoissa 15, koulujen lä­hettyvillä
15 koulupäivinä kello 8-5
ja leikkikenttien lähettyvillä 15 mai­lia
auringonnoususta auringonlasr
kuun.
Manitobassa ' lienkilöautot saavat
kulkea maantiellä 60 mailin nopeu­della
päivisin ja 50 ; ipailin öisin,
kuorma-autot 50 päivisin ja 40 öisin,
liike- Ja asutusalueilla kaikki 30 tai
25 riippuen tilanteista ja koulujen
lähettyvillä 15 mailia.
. T New Brunswickissa henki
on rajoitettu 50 mailiin maa
kuorma-autot 40 ja liike- ja
alueilla sekä koulujen lähe
30 mailiin.
New foundlandissa ei oi
käänlaisia nopeusrajoituksia
kien on sallitu ajaa valitset
nopeudella "huolellisesti, \
sesti, harkitusti ja kunnollisi
Nova Scotiassa sallitaan h
autojen ajaa maanteitä koh
ta ja soveliasta nopeutta, m:
kuitenkaan sallita ylittävän
lia vahingon sattuessa.. tark(
että jos. joutuu syytettäväksi;
ajojen yms. sattuessa 40 mail
täneitä voidaan syyttää liian i
ta ajosta.' Samoin on: salli
hiailin nopeus liike- ja asu tui
Ia.
'Ontariossa sallitaan kaikki
neuvojen kulkevan 50 mailir
nopeutta Ja 30 liike-ja asutui
ia paitsi eri kunnallisten sää
mukaisesti.
Prince Edward Islandissa i
taan kaikkien ajoneuvojen i
50 mailiin maanteillä, 30 mai
ke- ja vasutusalueilla Ja 20 koulujen lähettyvillä.
Quebecissa sallitaan" ajone
kulkevan enintään 60 mailih
nopeudella kestopäällysteillä
teillä, 50 mailin niillä teillä
on asutuksia, 4 0 mailin vuori
sorateillä 30 mailin kaupunge
25 mailin mutkasilla teillä j
lujen lähettyvillä.
Saskatchewariissa ra joi
kuorma-autot yms. 40 mailin,
teen maanteillä ja kaikki toi
mailiin, liike- ja asutus sekä
alueilla, paikallisten säädöste
kaisesti..
Ja niin Ontarion ajoneuvoj
kisteritoimiston johtaja onk
hän pahalla päällä kun aino
yksi kymmenestä ajokortin or
ta tietää mitä nopeutta hän
sallittu ajaa milläkin alueela.
"Rotuparemmuuden" iiianuuksia
K u t e n tiedetään, Jumala lyö sokeu-l
e l l a kaikki ne. jotka hän haluaa
juuressa viisaudessaan hukuttaa.
Muistetaanpa vain niitä eilisiä suu-
-uuksia jotka "rotuparemmuutta"
>aamaten lupasivat kansoilleen " p i e l -
:3rsmiehen'' paikkoja aina Suomen
jappia myöten sillä perusteella, että
k a i k k i v a l t i a s Jumala on suuressa v i i ­saudessaan
luonut "puhdasrotuiset"
nallitsemaan ja sekarotuiset miljoo-lat
haUittaviksi.
Myös muistetaan; että tässä jupa-tassa
kävi, kuten kävi kerran sille
.mustalaisen hevoselle, joka " k u o l i heti
lyömättömäksi opittuaan". JVrjalai-
'.uuden p&äkihot. A a t u Eevoineen ja
nuut niiden mUkana. kuolla kupsah­tivat
l ^ t i k u n olivat oppineet rotu­teoriansa
k i ^ n o u d e n ! , :
Kaikesta huolimatta "rotupuhtaut-
: a " ylläpitävä rotuvaino elää j a r e -
hoittaa — muuallakin k u i n Y h d y s v a l ­tain
surullisen kuuluisissa eteläval­tioissa.
V a i mitä sanotaan Johannesbur­gista
syyskuun 18 pnä lähetetystä
AP:n uutistiedosta, missä kerrottiin
sanasta sanaan näin:
"Veripankkien erottaminen tnli':
Etelä-Afrikassä virallisesti voi-
''«aan-tänään^-
. "Etelä-Af rikan lääkintäneavos-tot
hyräksjivät suunnitebnan,
minkä mukaan pannaan .valkoiset
merlut astioihin, missä säilytetään
valkoihoisten lahjoittamaa verta,
ja mustat merkit astioihin, missä
säilytetään ei-välkoisten ihmisten .
lahjoittamaa verta.
"Xeuvosto toimi haliitulisen sää­döksen
mukaisesti siinä mielessä,
että ei-valkoisten verenlahjoitta-jain
verta ei annettaisi valko­ihoisille'
potilaille.
Verensiirtopalvelun johtaja tri
M. Shapiro vastusti tätä hommaa
sillä perusteella, ettei sillä ole
tieteellistä perustaa,"
Tämän johdosta riittäisi kun kysyt-vaiii
siitä ilosta, että voisi pitää " v e ­rensä
puhtaana" .— millä määritel­mällä
ei ole mitään tieteellistä poh­jaa?
T a i . pitäisikö meidän uskoa, että
kalastajaministerisämme, mr. S i n c l a i r
rista tuli " p u n a i n e n kommunisti" sen
johdosta kun h ä n sattui Neuvostolii­ton
matkallaan loukkaantumaan, J a
sai siellä, jos ei kommimistien, niin
a i n a k i n kommunismia kannattavien
verenlahjoittajain verta?
M u i t a mielenkiintoisia ajatuskokei­ta
voitaisiin - esittää. Mutta kiusaus
vetää rinnastamaan Etelä-Afrikan
hallituksen nykyistä vouhottelua edel­täjäänsä,
natsihallituksen mielettö­m
y y k s i i n . ' ; •
Natsien rotuteorian yhtenä kukka­sena
voidaan esittää Gestapopäällikkö
H e i n r i c h H i m m l e r i n lausuntoa, jonka
hänen kerrotaan antaneen suoma-'
laissyntyiselle hierojalleen, , natsi-tohtori
Felix Kerstenille. T^män
lausunnon mukaan Saksan suurin r o -
tukiihftoilija. Berliinin raunioihin
kuollut ja kuopattu Johtaja Hitler
täisUn. että "feumka huUuiksi" voivat .^Hitleristä puhuttaessa oli aina k i r ­joitettava
Johtaja suurella "J":llä)
aikoi jouduttaa rotupuhtauiita myös
aviolakeja muuttaen taen: -
yliviisaat valtiomiehet tulla?
M u t t a ottakaamme pari ajatuskoet-ta.
Olettakaamme, että joku Etelä-
A f r i k a n valkoihoinen sattuisi jossakin
" e i - v a l k o i s t e n " sydänmaalla saamaan
n i i n pahan verenvuodon, että hänen
henkensä olisi mennyttä kalua, ellei
hän saisi verensiirtoa. Mutta jbs v e ­ripankissa
ei o l i s i muuta kuin " m u s ­t
i l la merkeillä'.' varattuja veripulloja.
j a valkoihoisia verenlahjoittajia ei
olisi m a i l l a eikä halmeilla, n i i n täy­tyisikö
tämän valkoihoisen kuolla
"Sodan jälkeen Hitler aikoi
muuttaa kaikkia olemassaolevia
avioliittolakeja. Luonnostaan mo­niavioisilta
miehiltä ei enää vaa-'
dittaisi yksiavioisuutta., SS ja
sotaveteraanit saavat erikoisia
etuoikeuksia. He saavat heti etu-
-(äken4en ottaa itselleen toisen
' vaimon, joka katsotaan yhtä
liseksi kuin ensimmäinenkhi
J a jotta; el rintamalottia vas
tyttäriäkään unhoitettaisi oli de
taja luvannut, mikäli mies osi
tuu syj-pääksi lapsettomuuteer
r a a v a a :
"Jos mies on syynä aviol
lapsettomuuteen, vaimo voi
moittaa tapauksen toiseen v
toon, jonka nimeksi tulee def
bensborn.. Tämä Elämäni
a.settaa hänen käytettäväh
pätevän miehen, 'Niittäjän*,
tä avioliiton ulkopuolisesta
teestä syntyvä lapsi katso
lailliseksi, ja-äidin aviomiehei
.tunnustettava hänet lailU
lapselcseen.
"Der Lebensbom saa synnj
laitoksia, joissa jollainen fodl
lavasti rotnpuhdas nainen
synn3rttää ilmaiseksi.'*
Sifettavaksi jää
-huomen
H i s t b r i an
määrin esi
sotaherrat; Mannerheimit j a k u
nit valmistautuivat Hitlerin l ii
s i n a der Lebeasbomin käj
M u t t a v a n n a n a asiana voidaan
sitä, että Etelä^Äfrikassa on jo
valmiina tätäkin mielettömyytt
ten. ' '
Roti^jaremmuuden v tielle läh
essä ei ole fauUuudella: mitään
Se on tosiasia, jonka sietää
mielessä sillohikta k u n meille i
tetääh juttuja "keltaisesta vaaj
ja muusta siihen verrattavasta
Känsäko