Vapaus, February 13, 1951

              te
P
%'. Tiistaina, helmikuun 13 p- — Tuesday, Feb. 13
,|jbllttllnr} lodeiMDdent Laboi
«feflUA « f Flntilsb Canadtann. Eek
$3BnlKor.6tb.m7. Avtuorized
•JSL^eeeaiid claas maU by tlie Post
Clllice OepBitment. Otteva. Pub-
IMieil Umoe wMkl7: T u e s d a y s.
.IlltintdajB « ad SaturdayflT by Vapaus
mtdisblBg Company LtdL. at 10D«102
JOn B t W^ Sudbtiry» Ont. Canada.
TeJepbönea: Btudne» Office 4-«281
Editorial Office «-«ies. Mtaacer e. sukat vmat w. Eklund. Maötait
addres» Bo» «9, Sudbuiy. Ontarto.
Advertiaing rates iqion sppliestion.
Translation free of cbarge.
TTLAUSHXNNAT:
Canada&sa: l vk. 6XW 6 kk. 8.2&
3 kk. 3.00
Y2ulyBT8lloIsM: 1 vk. 7.00 « kk. 3AI
Suomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 455
IMita muut ganovat
mm
1
1 .
1
•X Paperipulan vuoksi Vapaus ilmestyy tänään ndisimnscna ja ''Far-tftarien
päiväpalsia" ilmestyy vasta torstaina.
Titolaisuusko n3rt muotiin?
:KiittämättÖmy>.« näyttää oleva inaa;lman p a l k k a!
i j o k a i t j e n aikaansa seuraava kani>alainen on varmaan havainnut,
«ttii suuret päiväiehtcmmc-- ne objektiivisten ijuti.sten mallia
marsalkka Mannerheim-vainajan, \e
t;v äiklassa'^^^^ myöntäen, fttä sitä valhetta ei enää kannata
!Ä'SVatkataj sillä riittää kuulemma se kun ylistetään Mannerheimin HD-
??atäisiä palveluksia kansain\'klisen taantumuk.sen hyvak.si '•ta1vlft<xlan;'
t ' ja atä seurann 'riemusodan' j)äivinä. Niin pitkälle ovat näm^ä
s; jlähräle^ kiitthniättömyydcs.'aan menneet. ettd\''at maininneet
'edes puolella sanalla siitä häpcämättömän matelevaibesta puheesta,
pjönkaoikeistosoäialideaiiokraattinen johtaja Karl August FaKC
Mannerheimin haudalla p i t i!
mmKaxiSaiii\ä^ taantumus j a sen päivälehdet kaikis.sa miaissa näytr
jjitavat pitävän i selviinä asiana «<ltä, ettei 'Mannerheim voi enää
xnitaän pal^^^ ja niinmuodoin on parasUi unhoittaa
; IJÄ&O mies, joka •hOtllasneroudestaan" huolimatta ei raanut kunniaa
'l^öäallistua edes yhteen ainoaan voitettuun sotaan. .-Vinoastaan Toron-if/
tön Vapaa Sana yrittää epätoivon vimmalla pitää unhoitetun j a hyljä-tyri
m ruhoa j a »veristä sapelia lukijä-i
J(untimsa silmien edessä!
^^Kuolleitten palvelijainsa tilalle taantumus tarvitsee kaikissa maissa
jarfcuKainvälisessämittakaÄvassa eläviä palvelijoita ja ennenkaikkea
?4^1laisia joiden hallusäa on mahdollisimman paljon •ascr
;feVolnjia. Muistetaanpa ^ I n vmilen toistakymmentä .vuotta sitten
ä]^:?]Vlannerbeiminkin maine oli vähällä ])ainua ''maan rakoboa''^ kun
;*'f<Jänluniuksen palveluksessa oli sellaisia '•suurmiehiä'' k u i n MuiisoUtii
^^^ja^iisc" iiitlvr, Aimmtaiin 'talvisodan'* päivinä^Mannerheimin tähti
l r . **säi luvan tehdä pienen loistavan lennon taantumuksen sysimustalla
4taK'aalla. Sitten Aatun j a ^ Musson jälkeen 1 uli taantumuksen lempi-
™3apseksi Chiang K^ii-shek, jota a u t t t t i in j a tuettiin ^niin sydämellTsestV:
• ?^|hihin vain taantuirius pystyy j a sen Jälkeen nousivat .Syngman Rheen
^^poliittiset osakkeet kun hän provosoi Korean s
i^r^MvMsvaMia Chiang Kai-shekin ja Syngman Rheen lentotähdet
»««ivat ole vielä aivan kokonaan: sammuneet, niin kaikesta päättäen
/ijaayttaä siltä, että suuren rahan uudeksi Ifmpipojaksi on nousemassa
Jugoslavian T i t o — j a T i t o n nousu on niin häikäsevän kirkas, että
^ {^^^^^^^ hautajaisjuhlatkin. jonKalaisia ei
?7<ji^ä kansa ole koskiuin aikaisemmin nähnyt. mikäli voidaan Toronton
Äf^-apaa Sanan sivunkokoiseen ia laatusanojen kyllästämä ylistysvir-;
- «töen luottaa. "
;Svi^'-,Xäin Titossa näyttää todellakin olevan ihmiskunnan pelastus. Otr,;.
'hakaamme vaikka Toronton (ilube and M a i l lehden maanantainen
kiötusivu —r mistä lähes toinen puoli on .om:stt.'ttu marsalkka Titolle
s (eHväm^ Siinä kerrottiin'hieille ensinnäkin/ että Titori
j: propagandaniinisteri ^Iilo\'an Djilas; o vieraillut Lontoossa, Britan­nian
"sosialistisen"' hallituksen luona, sekä Icäynyt; kaikkien ministerien
puheilla ja» keskustellut 'pitkän a i k a a " Winston Ghurchillin kanssa.
Luonnollisesti tällaisista suurmiesten virailuista ei anneta mitään yksi-tyisk^
ohtaiscmpia tietoja suurelle ylei.sölle. LehtimfehiHe annetäion
-^'vain vuotoja',: j a '•vihjeitä'' joiden mukaan "arvellaan-j^r^ljji^vajetaan
kannuja, että T i t o on \';dinis vastaanottamaan a.seiiä^ja muuta "'avus-s
t U s t a " . T o i s e s s a jutussa kerrotaan, että Wa.shingtonrn sotasuunhitel-tnissa
on vissi osa;marsalkkaTitolIa j a John M . Hrphtovver selittääkin.
Washingtonin kirjeessään (helmik. 11) •'. . , M a r s a l k k a T i t o n Jugos-.
iavialla on tärkeä asema lännen strattrgiassa . . .Myös taalla katsotaan,
•että T i t o n ennestään huomattavan voiman lujittaminen on mitä suu-rinvmasta
merkityksestä vapaalle maailmalle . . .''
• Kuten ylläolevasta näkyy, mitään mahdotonta ei ole rekään että
Lkuutausien . kuluttua T i t o n kannattamista ja ylistämistä voidaan
pitää .-iojaallsuuden" mittapuuna talla puolen Atlantin ^ kuteii
"talvisodan'' päivinä i)ide(ti!n canadalai^uiiden korkeimpana ilmaisu­muotona
" H e i l M a n n e r h e i m " villitystä.
. . J a T i t o n suhlten on muitakin etuisuuksia kuin se. ettii hän ori
elossa, erkä haudattu. Hänellä on ennestäänkin ''huomattax-ia voi­m
i a " , joita voidaan ''avustaa", hsiinorkin vuoksi todettakoon, että
^Tshekkoslovakian entinen "hyvä' komnuuiisti Vladimir C?Ienientis,
j o u k a a n - e l l a a n enenneen Jugoslaviaan, o n nyt esimerkillinen kansa­lainen,
.mutta hänla ei voida -avustaa • eikä hänestä .saada uutta
"marsalkkaa'' siitä yksinkertaisesta syystä kun hänellä ei ole .sotilaita,
j o i ta hän voisi myydä taantumuksen tykinruoak.<i, Tito o n tässii
suhteessa vallan omaa luokkaansa; Tosiasiassa han on vieläkin ' ' p a ­r
e m p i " marsalkka kuin Manneheimin, sillä hänellä sanotaan olevan
enemmän sotilaita miitä oli .Mannerheimilla kunniansa päi\nnä.
: .Ajatelkaamme sita kimniaa, että sai.simme kansalaisoikeuksien pc-
Tuuttaniisuhkan valo.ssa määräyksen ]>i)lvistua marsalkka Titon j a l ­kojen
juureen! Se korvaa moninverrom Va|)aa Sanan toimitukseri-kJnsydänsurulMannerhfimin,
kuolemasta!
•Mutta vakavasti puhuen. .iintahy()lya on siitä, että tuetaanManner-heimiä,
Hitleriä. Chumg Kai-shekia. .^yngman Rheota ja T i t o a k.o.
maiden kansoja v a s t a a n . - ' Ksinjerkiksi. jos korealaiset haluavat,
heittää Syngman Rheen mereen, niin se on korealaisten oma asia. Jos
kurealaiset haluavat pitää .\vnt;nian Rheen piiskurinaan, niin sekin
on korealaisten asia niihin ci o l e ktnellakaiin ulkopuolisella oikeutta
a.se^'oimin sekaantua, kamoin tin asia marsalkka T i t o n suhteen. Jos
hän on niin " v o i m a k a s " ja niin •pidetty " Jugoslavian kaasan kes-kuudess;
j miksi täkäläiset jniivälehdet hänet kuvailevat, niin silloin hän
ei mftään ulkopuolista 'aiiua" tarvitsekaan tai jos Juuoslavian
kansa halua;» vapautua hänestä, kuten muidenkin maiden kansat ovat
vapauttaneet it.sen.-ä diktaatlon-istaan. niin se on Jugoslavian kansan
asia mihin ulknjniolisilla ei ole mitään oikeutta sekaantua, .
.. Naara onkin siinä, ettaa naita •"marsalkoita" ja nuiita •suuruuksia''
autetaan py.symaan vallassa niiden omien kansojen tahtoa va>taan--
i S - V ja! siten aiheutetaan sekä Korean mallisia sisiillissotia että kansainväli-
'v '. Näitä kansäinväli.sen taantumuksen lempilapsia, joilla ei ole sen
paremitiin Isänmaata kuin kunniantuntoakaan, on siedetty ja auteltu
'0^fK'::::j6,^\fan riittävästi. Nyt oli<i j o aika auttaa kaikkien maiden kansoja
l ' A päättämään omista asioistaan ilman ulkopuolisten painostusta.,
j',; mistä väärin käytetään 'auttaniis'-nimitystä.
Mdälmagti.v. Que. — Hon. Edouard
j ( ! 2linit«t.iiostlhallituk£cn päällikkö, »a.
nOi. tfiällä Bmmuntalna, ettii v. 1951
0;',^;|;^];CAn^ 100-vuotias.
?if ,!^i?4i^^!BÄn'BMol,\eltä\TUoteen. 1831 saakka
jörita^^ huolehti Canadan postlpal-ll^
f;*Biuk^
omjOHMmses tAV.
SVNTO PAKKO-OTOSTA.
Pääministeri St. ijaMxetiX sanoi k a o -
sakunnalle. ettei pakkOKtttoa toteuteta
" e l l e i . . . " Englanninkielelle ^js euo'
mekslkin» käännettyni ee tarkoittaa.
pakko-Otto tulee voimaan heti ktm
hallitus voi «en toteuttaa. Vanhan
tamanlaskun mukaani
K u n diplomaatti eanoo " k y l l a " hän
tarkoittaa "ehkä"
K u n hän iano» -"ehkä", hlm tar­koittaa
" c i ' '
K u n han sanoo "'Cl" hän c i ole dip­lomaatti.
The xntralnian Canadian.
• , - » ' .'•» •• •• •
"KAIKKI MfJUT VAARk^HA,
VAIN' 31INA OLEN OIKEAäSA"
. Yhdysvaltain Käyttäytyminen maa­ilman
pclitUkaäsa palauttaa nunun
mieleeni jutun vanha.^ta puritaanista.
Joka kääntyi vaimonsa puoleen ja lau-
.suj: ' K o k o maailma on kummallinen
paitsi sinä ja mlrtä. Ja toisinaan
minulla on epailvjä .sinunkin auhtes-
National Ouardlanin Idrje New
Yorkissa.
• .. • • . • • • • • „,
MacARTHURIN "AUTTAJAT^
PIENISIVÄT KOTIIN
(Britannian vakoilutoimisto on sita
mieltä, ja, .se saa laajaa kannatusta
Pentagontea (Y-hdy.svaltain armeijan
päiimajassa — Vaj.), että Jos Chiang
K a i - i h e k i n joukkoja la.sketaan jouk-
•iomltaijsa K i m a n mannermaalle, n im
huomattava mäara niistä pakenisi ja
menisi kotiin. — U.S. Nev/s & World
Report, helmlk. 5 p..
Historiallinen totuus
kenr. Mannerheimista
Saomen fcafuandeitiokraatttoM- vaan olisi,tehnyt jo silloin Neuvosto- i kcigen terrorm.. jonka aikana telol-
«a fcbdJsline» on Jolliaiato SKP:n liiton kanssa 7stäv>7s- Ja at-unanto-itettiin tai murlaUun\'ankileureissaai-paoluetoimikuanan
J a I k flaasmna .«ojimu:£fien, £i Karizlza olusi menetet-otsikolla:
"IlistoriaUinen totoiu
_ ^lannerhelmista*'. Siina sanotaan
'.' 'Msoraavaa: .
: "Mannerheim ei ollut he suuri isän­maanystävä,
jotoi uantumusporva-r
i i to on iianet julistanut. Ne sodat.
Joita porvari/itocn käynyt hänen Jch-ty
Ja Suomi <Jlisl .^aa-stynyt onnetto­muudelta.
"Neljännen kerran Suomen taantu-mu-
j Mannerheimemeen uhka-si tuho­ta
Suomen it£enäisyyden hittoutumal-i
a laionna 1941 H i t l e r in kanssa Neu­vostoliittoa
vastaan- Jos Hitler ja
nakin 3Ö.00OJ» pidettiin kuoleman­leirissä
00,000 vapaustaistelijaa; Vuo­sina
1920—30 Mannerheim tuotim jäl­leen
näyttämölle lapualaisfasismm e-rääna
mnoittajana. jolloin hän otti
vastaan Kosolan paraatin Helsingin
Suurtorilla.
•^Täysin valheellinen on vaite.etta
dollaan, ovat kaikki olleet Suomelle j Jilannerheim olisivat voittaneet sotart- . suoraen työväenliikkeen kavaltajien
turmiollisia. V i i d e ntcenkymmenecn! .«-a. olisi Suonu joutunut Saksan or-ikävuoteensa
asii Mannerheim pai- | juuteen. -Tallakin kerralla Manner-veli
Suomsn sortajaa. Venäjän tsaa-i heimm tappio ja Neuvo-stolilton voit-ria.
Hän pa'ieni Venäjän voittoisaa j to pelastivat Suomen itsenäisyyden:
vallankumousta Suomeen, jossa hani ' K a i k k i ' Mannerheimin Johtamat
Suomen Jaantumuiporvanstcn pyyn-} >.odat ovat siLs olleet luonteeltaan epa-nöstä
j a tolroe')£.siannosta ryhtyi. val-kokaartilaisineen
kukistamaan työ­väen
ja torpparien, kansan suuren e-nemmi.
ston, v a i 1 a n k umoasliiketta.
Mannerheim saavutti tassa kansalais-oikeudenmukaisia
taantumuksellisia
•.sotia./-.
"Sen vuok-si tosiasioihin nojautuva
j a Mannertieunin keskinäinen. sopi­mus
olisi merkinnyt luokkavastakoh-tien
sovittamista Suomessa. Sopimal­la
aikaisemmat pikkuerlmielisyytensa
Väinö. Tannerin j a tämän kannatta­j
i en kanssa Mannerheim vain yritti
'yhdistää* kalkki suomalaiset, myös
valkoisen terrorin aikana murhattu­jen
vapaustaistelijain jälkeläiset, o-rariiMl.
— Yhdysvallat on suo.stunut
luovuttamaan l ä h i t u l e vaisuudessa
Ranskalle >hden lentokoneiden emä-lalvan,
ilmoitti pääministeri Rene P r e -
vcn helmikuun 7 pna. Laiva tullaan
lähettämään Indo-Khnan vesille, nus-
^ tft se tulee avustamaan ranskalaisia
j taistelussa Viet Namin ja Indo-Kll-nan
vapauteen pyrkiviä asukkaita
vastaan.
.sodas.?a voiton saksalainen koulun f lustajana eikä yleeasä isänmaanystä-käyneiden
Jääkärien ja sak-salaisteuivänä. vaan muukalaisena, jonka Suo-sotajoukkojen
avulla. Jcs Suomen | r a p p e u t u n u t taantumusporvans-porvan-
ston hitto txeLsari Wiraelmm 1 to on kohottanut onian isänmäatto-kan.
ssa ei cllsi hajonnut Saksan maa- jmuutcnsa vertauskuvaksi taistelles-ilmamodan
rintamilla karsimiin tap- [saan ulkolaisten: Irnperialistien vasal-pioihin,
olisi Venäjän: sosialistisen i iii,erranä luokkaväliänsä säilyttämi-hi-
storiankirjoitas ei voi pitaa Man- i salllstumaan nöyrinä kansallemme va-nerheimia
Suomen itsenäisyyden puo- j hingoUisiin sotaselkkalluihln Suomel­le
itseniäsyyden lahjoittanutta sosia­listista;.
Neuvostoliittoa' vastaan: Töir
mien vuosina 1 9 3 9 - ^ Suomen armei­j
an ylipäällikkönä sodissa ulkolaisten
imperiallBtlen puolesta Neuvostoliit­toa
vastaan Mannerheim ei tehnyt
mitaan lopettaakseen sen terrorin, j o -
vallankumoulcsen johtajilta. L e n i p i l - j seksi j a Suomen työtätekevien vapaus- ta taantumu^orvaristo harjoitti so­ta
j a Stalinilta itsenatsyytensa saanut j taistelun tukahduttamiseksi.
Suomi joutunut Saksan orjuuteen.
danvastustajia kohtaan teloittamalla
Porvariston viralliset historiankir- tai sulkemalla keslsitysleireililn kaikki
Nestor Hietaoja
kuollut 9 pnä
Cochranessa
Cocbrane, — Metsatyolainen
XRitorUtetaoJa kuoHtOÄUä helmi­kuun
9 pnä; Hän tuli edellisenä
päivänä Torontoita, missä oli ollut
sairaalaB.sa pari kuukautta.
Hietaoja oleili tällä paikkakun­nalla
yli 20 vuotia; työskennelleen
pääasiassa metsissä. — V. K,
Kansainvälisiä
myyjäisiä Niagaran
niemimaalla
WeUan, — Niagaran niemimaalla
tullaan helmi- ja maaliskuun aikana
pitämään kansainvälisiä nQ^yJälstilai-suuksia
seuraavis.sa paikoissa:
Niagara Pallsilla helmikuun 16 ja 17
pna. alkaen kello 8 ip. Myyjäiset p i ­detään
ukrainalaisten haaliila 2196
Stanley St. St. Catharincshsa pide­tään
myyjäiset helmikuun 23—24 pnä,
85 Havne.s Ave. ja WellandiEsa ukrair-nalaiäten
haaliila maaliskuun 2 ja 3
pnä, iltaisin kumma-ssakin paika&sa.
'Kaikis.sa nais.sa myyjaiii.=sa on pal­l
i e n erilaisia tavaroita myytävänä.
I nlif.sa Jaetaan ovipalklnnolta. saadaan
imulla musiikkia ja nauttia virvok­keista
j<l scurapeleista. Kaikki ovat
terv2tulleita. — M. D.
Port Arhtur, Ont. — Thunder Bay-piirin
lakimiesyhdistyksen taalla as-
«ettahi pidetyssä vuosikokouksessa
valittiin palkallinen suomalainen l a ­kimies
Arthur A. Kajander yhdistyk-
.-«(•n presidentiksi kuluvan vuodeii
ajaksi. Siihen mennessä oli presi-
[denttma toiminut M. W. Babe Fort
' Williamlsta.
mi Saksan keisarin vasallivaltiok-si:
oh epäonnistunut, taantumusporva-rlsto
solmi Mannerheimin avus-tuksel-l
a suhteet Englannin ja Ranskan h a l -
lituspiireihin. Joiden johdolla silloin
järjestettiin, sotaretkiä Neuvosto-Ve­näjän
kukistamiseksi j a venäläisten
valkokaartilaisten vallan palauttami­seksi;
Mannerheim julisti silloin; et­tei
han pans miekkaansa tuppeen en­nenkuin
suur-Suomi on luotu. Hänen
'suur-suomalaisef Joukkonsa osallis­tuivat
ympärysvaltojen neuvostovas­taiseen
sotaretkeen, vaikka venäläiset
valkokaartilaiskenraalit olivat jo en­nakolta
Julistaneet, etteivät he tun­nusta
bolshevikkien Suomelle anta­maan
Itsenäisyyttä, vaan palauttavat
valtaan paastyaan Suomen Venäjän
alaisuuteen. Jos tämä Mannerheimin
sotaretki Neuvosto-Ven a j aa vastaan
vuosina 1918-22 olisi päättynyt voit­toon,
olhi se m2rkinn3rt jälleen Suo­men
itsenäisyyden menettämistä.
Suomen onneksi Neuvosto-Venaja
voitti Ja pelasti toisen kerran Suomen
Itsenäisyyden.
"Kolmannen kciraii Mannsrheim
liittoutui ulkolaisten voimien' kanssa
V.' 1939, Jolloin hän Suomea vasalli­valtioksi
himoitsevien englantilaisten,
ranskalaisten Ja amerikkalaisten i m -
periallstivaltojen auttamana lähti so­taan
Neuvo-stoliittoa vastaan, ja -me­netti
tassa sodassa Karjalan seka a i ­heutti
Suomen kansalle tavattomia
kärsimyksiä. Jos Suomi ei olisi seu­rannut
Mannerheimia tähän sotaan.
"Sen Jälkeen kun yntys alistaa Suo- , j^j^tajat ovat väittäneet, että Man- « e suomalaiset isänmaanystävät, jot-nerheUn
olisi pyrkinyt poistamaan uskalsivat ,np^^^^^^
luokkavastaköhdat Suomesta j a esiin­tynyt
yleensä suurena humanistina,
ihmisystävänä. Sekm cn totuuden
täydellistä niuinkaantamistä.
"Mannerheimin armeija aloitti tam­mikuun
2Tp:na V. 1918 aseellisen kan­salaissodan
Suomen työväkeä Ja torp­pareita
va,staan. Ku'iist2ttuaan sak­salaisten'
maahantunkeilijain käsky­läisenä
Suomen^ työväen ja torppari­en
vapaustaistelun h a n järjesti val­ta
sotaa vastustamaan ja puolusta­maan
isänmaamme rauhaa. Vasta
neuvostoarmeijan voitto teki lapim
tästä epäinhimillisen valkoisen teno­r
i n toisesta kaudesta j a pakoitti Suo­men
natsimieliset valtaherrat pidät­täytymään
tihutöistä.
"Historioitsijat: ia muut sultsuttajat,
jotka yrittävät tehdä näihin julmiin
terrcritekoihin syylhstyneen taantu-musporvariston
sotapäälliköstä suur-
CCF:n johtajat hyväksyvät
hallituksen sotaohjelman
Toronton naisten
huomioon
Toronto. — Naisten kerhon viime
työkokouksessa keskusteltim siitä, m i ­ten
voisimme saada naisia enempi o-sallistiimaan
kokou^tsun. Joku tove­reista
ehdotti, että alkaisimme pitää l
kokouksia kaksi kertaa kuukaudes-j kuun lopulla oh OttaAvassa antoi han
Juuri ilmestyneessä Tribune-Ieh-dessä
julkaistussa. Canadan ulko-politiUdtaan
käsittelevässä Charlie
Simsin artikkelissa sanotaan Cana-dan
ulkopolitiikasta ja CCF: n Joh-jien
siihen suhtautumisesta mpti.
. ' seuraavaa: •.• ,
Sotaministeri Glaxton esiintyi par­lamentin
istunnossa helmikuun 5 pna
kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla
han Ilmoitti, etta hallitus harkitsee
natsien SS joukkojen kenraalm Kurt
Meyerin vapauttamisanomusta. K u ­ten
tiedetaan, tuomittiin hänet V. 1945
canadalaisten sotavankien murhaa­miseen
syyllisenä. Toisella kerralla
han esitti St. Laurentin hallituksen $5
biljoonaan sotavarusteluohjelman.
Taman sotaohjelman 15. kohta o-soittaa
miksi St. .Laurentin hallitus
harkitsee Kurt Meyerin vapauttamis­ta.
Siina osoitetaan milla tavalla C a ­nadan
kansan tulee maksaa tykit,
pcmmit ja muut välineet aseistaak-semme
Atlantin pakti-*'liittolaisem-me".
K u n kenraali Eisenhouer viime
Sosdem lehdistöä
ohjataan Britan­nian
lähetystöstä
Helsinki, —TakäJamcn T>'okan-san
Sanomat julkaisi tammlk. 9 päi­vän
n;imcro.ssaan Britannian täkä­läisen
lähetystön liedonajito-osaston
kirjeen jäljennöksen, joka osoittaa
mainitun lähetystön ohjailevan sita
neuvostovastaista propagandaa, jota
liarjoitetaan mm. tämän maan sos-dem-
lehdistossa. Vaikka lähetystön
toimittajalle lähettämässä : kirjeessä
sanotaan, että lahetettv aineliisto el
ole tarkoitettu julkaistavaksi vaan
eräänlaiseksi taustamateriaaliksi oli
Suomen Sosialidemokraatin alaiertu-r
i Jahvetti j-Jlkalssut osan siitä, k u ­ten
julkaistut valokuvajäljennokset
osoittavat; Tassa julkaistussa kappa­leessa
oli mm. tarkea -^ärennys L e -
ninm lausunnosta, joka oli tehty siten,
että se .soveltmsi parhaalla tavalla
läntisten imperialistien : sotapropa­gandan
tarkoituksito.
T>'okansan sanomat kirjoitti taman
tapauksen johdosta mm. seuraavaan
tapaan:
" K u n : kansandemokraattisissa leh­dissä
on JO aikaisemminkm osoitettu,
että eräät sosialidemokraatit toimivat
vieraiden valtojen sotapropagandis-teina,
toimivat naiden ohjeiden ja
määräysten mukaan, on sosdem-leh-distö.
ssä. yritetty leimata tämä suoras­taan
naurettavaksi ja mahdottomaksi.
Mutta tässa julkaistut valokuvajal-
Jennökset osoittavat> herroilla "tyo-väenjohtajilla"
on. aivan suora y h ­teys
ulkovaltojen lähetystöihin pro-paganada-
asioissakin ' — mita sitten
muissa."
sa, työkokoukset joka kuukauden v i i ­meisenä
maanantaina Ja keskikuus-sa
perheissä Jonkmlaiset seurustelu-kokoukset
ja niinpä päätettiinkin rj-h-tya
sen mukaisesti toimimaan.
Ensiaimkhien kokoustilaisuus pää­tettiin
pitaa tk. 17 pna Lydia A n ­dersonin
asunnossa 33 Barton Ave.,
apt. 11, alkaen kello 7.30 ip. Pitakaä
tämä mielessänne naiset. Miehet
myöskin mukaan. — L. A.
: Ilamilton. — Hamiltonin sähkölyö-läistcn
unIon osasto 520 Jäsenet sai­vat
neuvottelujen kautta \yallace-
Bariies yhtiöltä 10 sentin palkan­korotuksen
tuntltyöläislllc. Montrea­lissa
ovat .sähköt>öläisct niinikään
.saaneet: 10 sentin •korotuk.scn. -
Kemin veritorstain muisto
Suomi-Seuran '•.Suomen uutiset' ovat niin tendeiLssimäisiä ja ykst-puolisfa.
että niistä on kadonnut rippeetkin siitä mita voitaisiin rin­nastaa
tosiiHTäiscen uutispalvelukseen.
M u t t a Suomi-Seurankin uutinen itsevelisosialidemokraattisena joh­tajana
tunnetun kauppaministeri l * . T e r v on puheesta antaa jonkin­laisen
käsityksen siitä, kuinka likaista karkeistyötä oikeist;>sosiali-flemokraatit
«Hl ta;is pantu.suorittamaan Suomen hallituksessa. Mai­nitun
uutislähteen mukaan, oikeistososialidemokraattincn V. Tervo
oli Htl.siiigin työväen talolla pitanulssaanpuhee.ssa korostanut ••ettei eri
intressipiirien jännityksen ratkaiseminen ole mahdollinen ])elkästaän
kansantaloudellisia teorioita noudattaen''.
Kysymys < i siis ole -leiviu^tä'" — v a a n elika uusista sotaserkkailuista.
joiden vuoksi on rahvasta kansaa ranjjaistava ja ojennettava Kemin
veritorstain malliin, jolloin 'oikeus o l i konepLstoolin piipussa ". Että
tJVstä on kyy.<y,mys. se ilmenee herra Tervon puheen siitä kohdasta,
mi.ssa han i-anoi: ••.•.. ei liene ensimmäinen kerta maailmas.^^a. jolloin
piihaa ajetaan kovilla lääkkeillä."'
Näitä ' k o v i a lääkkeitä " o n käytetty Suomen kansaa vastaan v.
1918 luokkastidassa ja' lajnian päivien nälkävuosina: naita ••kovia
lääkkeitä"' k a y t e t t i i n " t a l \ ' i - " ja"rit'mus(Kla.>isa" seka .\rabian lakossa
.syksyllä 19-tS. Mutta sitten t u l i elokuu vuonna 1949. Kuten niuis-tetaau.
Kemin työläisten täytyi nousta palkkutaistelmin, kun h?idän
palkkojaan uhattiin vähentää 20--;—10 jirosenttia. Työläisten rintama
oli kuitenkin horjumaton ja työnantajat j«AUuivat palkanalennus-
•iiiunnitclmassaan peräähtymään.. ' M u t t a oikeistososialidemökraatti-nen
hallitus katsoi .Miioin, kiiten herra P. T e r v o nyt. "ettei eri intressi-parien
jännityksen ratkaiseminen ole mahdollinen pelkästään kansan­taloudellisia
teorioita noudattaen!'. Niinpä silloin avattiin tuli Kemih
rauhallisia lakkolaisia vastaan ja oikeistososialidemokraattinen hallitus
.<yylli.-:t>-i kahden suomalai.H'n työläisen kuoleman aihcuttamLseen.
•"Pahaa a j e t t i i n " silloinkin kiittämättömän kansiin sydämestä •'ko­v
i l la lääkkeillä'", joilla herra I*. T e r v o taas uhkaa Suomen kovaa
kokenutta kansaa. .Mutta mitä tahansa pahaa oikei.stososialidemo-kraattisct
|x'tturijohtajat voinevatkaan^ aikaansaada, n i i n tosiasiana
pys}^. että-v, 1951 ei ole sen.paremniinv, 1919 k u i n 1930:kaan ja
tuskin edes vuosi l ^ S . joTca muistetaan Kemin veritorstain \nioksi.
selvästi ymmärtää, että paäpyrkimyk-
-sena on Atlantin paktimailla on Sak­ean
uudelleen aseistaminen. Kun
Lansl-Saksa on Intetty "hittcon", voi-
1 daau: olettaa etta murhaaja Meyeris-ta
voidaan telida yhden hanhenmars-
.si-divislonan komentaja.
Samalla kun Claxton julisti $5 b i l -
jconan sotaohjelman, ilmoitti yleis­ten
varojen ministeri Wlnters, etta
i koteja tullaan rakentamaan vahem-f
man j a etta hallitus vähentää kotien
rakentamista varten annettavia laino­ja
20 prasentilla. Hän .samalla va­roitti,
etta kcticn rakentamlstai-peita
ei ole riittävästi j a etta ne kayvat
vielä vähemmäksi. Hän kehoitti r a ­kentamista
aikovien ottamaan taman
huomioonsa.
Pääministeri S t . Laurent antoi tie­doksi,
että han kannattaa pakollisen
sotapalveluksen käytäntöön otta­milta.
Työministeri. Gregg puoles­taan
ilmoitti, että 27-henkinen mies-voimaneuvosto-'
t u l l a an perustamaan
ja etta siihen otetaan 4 "työväen" e-dustajaa,
tarkoituksella avustaa hal­lituksen
suunnitelman tunnetuksite­kemistä
kansan-keskuudessa. Kaikki
edellämainittu merkitsee pakollisen a -
sevelvoUisuuden ja työvoiman kont­r
o l l in kaytäntoonottamista — työpaik­koihin
jäädyttämistä. .
Parlamentin ensimmäisen viikon i s ­tunnot
osoittivat,/etta samalla kun
hallituksen puhemiehet jotka toisessa
lauseessa mainitsevat sanan "rauha",
sen ohjelmana on suurisuuntalnan
sotavarustelu.
Sotavarustelun tehostaminen ^on ja
tulee edelleen merkitsemään Canadan
kansan harteille asetetun kuorman
lisääntymistä: Se on Canadan kansa
joka maksaa kaiken ja " h i n t a tulee
olemaan korkea", kuten paammisten
sanoi. . • • . j •
Yhtaan aanta ei Canadan parla­mentissa
noussut tukemaan St. L a u -
rj^ntln sotaohjelman vastustajia, eikä
myöskään vaatimaan 100 pros. veroa
ylimääräiselle voitoille, joita suurbis­neksen
harjoittajat tekevät sotatilauk-sista.
.
C C P : n parlamenttiedustaja Stewart
sanoi helmikuun 2 pna: "Mina l u u -
Kysymys: Mikä on Suomen maifean
oikea arvo ybdl>'5valtaln «JoUarim
nähden? Ja ottaaSu» hallitus sota­veroa
rahanlähetyJcsJstä ja miten
paljon? — Vapauden pitkäaiJzalnen
tilaaja.
%'astans: — Yhdysvaltain j a Cana­dan
dollarin vähUä on vain nom 6c
ero. Toisin sanoen, Canadan dollari
on noiit 94 senttiä Yhdysvaltain dol­l
a r i in verraten j a tämä pitää paik­kansa
myös muiden maiden raha-markkmoilla.
Vastaamme kysymyk^
sen alkuosaan nam koska ilmeisesti on
kysymys canadalaisen rahan lähettä­misestä
Suomeen.
Canadan dollarm arvo on vimie
päinnä ollut noto 217 Smk.
Mutta Canadasta ei voi rajattomasti
lähettää r a h a a i i l k o m a i l l e — r vaikka
sitä olisikm. Ny^QTisten- säädösten
mukaan voidaan Suomeen lähettää,
ilman lupaa $25 lahjaksi. Jos halu­taan
lähettää • suurempi summa ra­haa,
silloin on pyydettävä - pankin
kautta valuutan lähetyslupa. Mamit- ;
takoon vielä, että matkustaessa hen-kilö
voi nyt viedä pankin antamalla
luvalla mennessään Suomeen v$500. -
Jos on enemmän rahaa, silloin on
hankittava vientilupa.
Suomen hallitus ei tietääksemme
peri mitään, veroa taalta lähetetyistä
lahjarahoista.
I-SITÄ:
T Ä T Ä J
t a humanistia, väärentävät karkeasti
historiaa,- Mannerheim oli valkoisen
terrorin, lapualaisfasismin j a h i t l e r i -
läisen natsismin henkilöitymä Suo­men
maaperällä. :
" M i k s i taantumusmieQiet, porvaris­ton
ja tannerilaisen oikeistososialide-mokratian
johtajat turvautuvat Man­nerheimin
nimen yhteydessä toiikeaan
histonanvaarennykseen?"
Ien että se on hyvä asia, kun jarkeva
yhteisymmrrys säilytetään mahdolh-simman
hyvänä nykyiseen ulkopoli­tiikkaan
nanden. Se on vallinnut tä­hän
asti j a mina uskon sen tulevan
jatkumaan,"
Stewart ja hanta ennemmin puhu­nut
M . J . Cold^ell anloivat ymmärtää,
sttä CCP:n parlamenttiryhmä tu­kee
St. Laurentin sotaohjelmaa koko­naisuudessaan.
""Me emme usko, ettu
maailman todellinen vaara tanaan on
K i i n a . Mikäli me käsitämme, n i in to­dellinen
vaara on NeuvostoUitto",.sa­noi
Stewart. Han jatkoi: "Jos sota
tuiee. n i in me käsitämme mistä se t u -
l e e . . . ne miehet ovat -Kremlmissa."
Coldwelin-Stewardin Ainerikan i m ­perialismin
Korean politiikan "arvos-
SYYTÄ HERMOSTUA • ,'
Herra Mynttinen kutsui uuden laä-V
kärm katsomaan sairasta vaimoaan,
kun muita ei ollut saatavissa.
Lääkäri saapui ja meni kiireesti
sairaan huoneeseen, mutta tuli pian
takaisin ja kysyi: "Onko teillä kork­kiruuvia?"
Saatuaan korkkiruuvin
meni hän uudelleen sairaan huonee-
•seen, mutta palasi pian takaisin pyy­tämään
ruuviavainta, mennen" heti
takaisin sairaan huoneessen. r..
E i kestänyt kuitenkaan-ikauan kun
hän taas- tuli takaism pyytäen Her­ra
Mynttisbä antamaan nopeasti tal­tan
ja vasaran. Tama oli jo hikaa
Mynttiselle j a han kysyi:
'••Mutta hyvänen aika, läakari, m i ­kä
mmun vaimoani oikein, vaivaa?'
• " E n tiedä vielä", tuli vastaus, "silla
en ole saanut auki valinelaukkuani."
OTTI NEUVON HUOMIOON
Kauppiaalle oh; saapunut uusi kaup-pa-
apulamen, J o l l a ei- ollut silla alalla
entistä kokemusta. Siksi kauppias
neuvoi uutta tulpkasta.
Han sanoi, että jos ostaja sattuu
pyytämään sellaista tavaraa, jota. ei
Silloin satu olemaan, niin silloin on
parasta esittää jotam toista saman­laista..
•. ••:
Niinpa saapui 'kauppaan ostaja, jo-telu"
on yhdistetty ehdotuk5een,.etta ka pyysi toalettipaperia, jota ei sattu
Anglo-Amerikan sotilaalliset paa voi­mat
tulee keskittää Eurooppaan.
He uudelleen osoittivat, etta C CP
edelleen tukee U.S:n alkuperäistä
hyobkaysohijelmaa, kun heidän lisäys­ehdotuksessaan
V a i taistumpuheeseen
sanotaan: 'Me edelleen teistämme,
että kun teidän Korkearvoisuutenne
neuvonantajat jotka ovat ylei.sesti
seuranneet rakentavaa suuntaa K o ­rean
ristirutojen ratkaisussa, ovat nyt,
hyväksyessään Kiinan hyökkääjäksi
tuominneen paataslauselman, kannat­taneet
suuntaa joka on harkitsematon
j a vaara erikoisesti talla kerralla..
E i sanaakaan K i i n a n tunnustami-
.sesta Canadan toimesta!
Mutta Canadan kansan suun e-nemmlstö
haluaa rauhaa, se haluaa
K i i n a n tunnustamista, sekä viiden
suurvallan . rauhallisia neuvotteluja
nut silla kerralla olemaan.
Kauppa-apulainen otti esille santa­paperia
j a sanoi:
"•Meillä ei ole toalettipaperia, mutta
eikö santapaperi ole tarkoitukseen yh­tä
hyvää?"
erimielisyyksien sopimiseksi. Canada-laiset
eivät halua Saksan uudelleen
aseistamista ja natsikenraall Kurt
Meyerin johdolla marssia Neuvosto­liittoa
vastaan.
Canadan parlamentin ensimmäisen
viikon istunnot osoittivat kuinka suu­resti
tarvitaan kaikkien raithanysta-vien
päättävää toimintaa. .iLPP:n,
C C P : n , Liberaali- ja Conservatifvi-puolueen
jäsenten j a kaikkien patn-oottlen
tulee ilmaista, että he halua­vat,
Canadan esittävän tärkeää osaa
maailman rauhan tm'vaamisessa.
Kun paholainen rikeeraa
Sanomme heti aluksi, etta tällä
jutulla ei ole mitaan tekemista var­sinaisten
uskonasioiden kanssa, vaik-esimerkkeja
siita, minkälaisia kom­melluksia
se VOI aikaansaada, mutta
sanomme vain, että ,: monta kertaa
ka joku otsikon luettuaan saattaisiikin i saattaa lauseen tarkoitus muuttua
tulla sellaiseen käsitykseen. Tama j kokonaan päinvastaiseksi, toisinaan
paholainen josta tassa puhumme, el) kokonaan, ymmärtämättömäksi jne.
ollenkaan haaraa ihmisten sielupar- Joskus saattaa kietaista juttuun koko-
1 kojen kimpussa, mutta rikeeraa ja
I sotkee ihan taivaanvaltakunnan a s i -
i oista enllaan olevia hommia ja asioi-j
Se on se kuuluisa paniCTvirhepaho- virhepaholaista voida
lainen.
Vaikka yleensä kaikki paholaiset
kuuluvat olevan erikoisen nokkeha
kaikenlaisten kolttostci:/ ja harmillis­ten
kepposten keksimisessä j a niiden
suorittamisessa, niin uskomme kaik­kien
muitten sentään olevan vain op­pipoikia
vanhan kokeneen painovirhe­paholaisen
rinnalla.
; Kaikkein suosituimmat' ja mielut-simma
t temmellj-spalka t ' pa InoVirhe-paholaiselle
näy ttävät olevan sanoma­lehdet
ja miksei myöskin julkaisut ja
kirjat — yleisesti pamettu; sana.
Kalkkein iloisempia jä kummalll-simpal
kikoja ja kuperkeikkoja se
tekee sanomalehtien si-vullla, m i n y h ­den
kuin toisenkin,..saaden monasti
aika suurta harmia aikaan ja asiasta
vastuussa olevien toUnlttajain ym.
kar\-at tiirmuisesta vihasta Ja suuttu-mulcsesta
nousemaan pystyyn.
Emme lähde tässä nyt kaivelemaan
naan vaaran otsikon, joskus sotkea
rivit sekaisin tai tehdä joskin muun
komnisrvenkin.
Missa sitten on vika? Eiko paino-karkoittaa
tai
panna rautoihin?
Tuskinpa vain. Silla jos se voi­taisiin
tehdä n i in kyUä kai se olisi'jo
kytketty aikoja sitten, sillä m i n kauan
on se rienaustaan liaTjolttanut kun
painamisen taito ön ollut tunnettua,
aina Gutenbergin päivistä 14. vuosi­sadalta
lähtien.
Mutta vaikka painovirhepaholaisen
kepposia; kolttosia ja itikkoja ei voi­dakaan
kokonaan poistaa, niin juur-julmasti
sitäk vastaan taistelemalla ja
mahdollisimman suurta ruolellisuuttä
noudattaen sen rienausta voidaan
huomattaTasti vähentää. ^
Ensiksikin jos toimitustyö tehdään
r i n suuna mahdollisuuksia, mutta on
kuitenkin.
N i in etta sellainen sc on se paho­lainen,
jonka kanssa me sanomalehti­alalla
olevat Ihmiset joudumme päivä
päivän perään taistelemaan j a tukka­nuottaa
vetämään ja jossa me useim­miten
tahdomme jäada huonommalle
puolelle.
Mikah sitten on erikoisesti tassa
meidän lehdessämme ilmenevat kir­j
a i n - , lause-, ym. virheet kysymykses­sa,
niin niita ci kaikkia kylläkään
voida asettaa tuon edellämainitun pa­holaisen
kontolle. Osa nlista johtuu
muista seikoista.
On nimittäin n im asia, etta tällai­sessa
työkansan aviisissa joudutaan
toimitustyö tekemään mahdolhsim-man
pienellä voimalla, ja kuten talla­kin
kerralla korjausluku on ollut jä­tettävä
nuoremman toimittajan teh­täväksi,
vaikka siinä on oppineella
anunattllaisellakln kylliksi pullista­mista,
voidakseen vähentää virheet
mahdollisimman vähiin.
Kokonaan ei niitä sanomalehdestä,
johon viime minuutteihin asti on t o i ­mitettava
uutisia, voida ko.skaan pois­taa.
.• _
Mutta parastaan tulisi Jcuitenkin "jo­kaisen
koettaa ja v a i n s i t e n , että
esim. sanomalehdessä jokaisella osas­tolla
tehdään työ mahdollisimman
huolellisesti — toimituksessa, lato­mossa,
taittamisessa ja korjausluvus-mahdoUisimman
huolellisesti ja sei- jsa — voidaan virheet vähentää mlnl-västi,
samoin latominen j a talttami- mlin.
ncn. mutta elrikolsestikin korjausluku
ja korjausten suorittaminen. Jos
korjauslukijana on oikein tarkasti
tehtävästään huolehtiva ammattilai­nen,
ei painovirhepaholaiselle ole Jä-
; Sitten on vielä eräs toinenkin juttu.
Josta tässä samassa yhteydessä sovel­tuu
mainita. Se on sellainen asia, että
Joskus Jokin Uutinen — useimminkin
sellainen, tuuman parin mittainen —
saattaa haiskahtaa pahoin vanhentu­neelta.
Jao.vaikka se vanhalta haiskahtaa­kin,
saatetaan siinä kuitenkin alussa
sanoa "eilen ilmoitettiin" tai jotain
sinne pain.
Tammötset sattumat Johtuvat silta
yksinkertaisesta syystä, että lehdessä
mihin nama jutut on aiottu el ole sat­tunut
olemaan tilaa kalkille uutisju­tuille
ja joltakin jäänyt odottamaan
julfcisuuten pääsyä seuraavasso leh-dessa.
•
Mutta saattaa sattua min. etta ne
ovat unohtuneet tai jääneet slvuUn
seuraavastakin numerosta j a niin ne
sitten viimein lehteen; jouduttuaan
haiskahtavat homehtuneilta.
Tatakm tietenkin pyritään välttä­mään
mahdollisimman paljon, mutta
silta huolimatta sellaista sattuu sil­loin
talloin.
Olisimme kiitollisia jos asia kaik­kien
lehtemme lukijain kohdalta ohsi
niin. kuten eräs torontolalnen vakaa
lehtemme kannattaja äskettäin alle­kirjoittaneelle
sanoi: "Virheitä, var­sinkin
niitä painovirhepaholaisen
•kontolle lykättäviä, saisi olla vähem­män,
mutta muuten lehti dn hpä.
asiallinen ja oikeamielisellä, tavalla
tofmltettu kansanlehti . . /' :
K u n arvostelu tulee sellaisella asial­lisella
tavalla tekee se hyvän vaiku-r
tuksenv,
Se innostaa ja rohkaisee ponnista­maan
edelleen niin toimitusta kuin
lehden muitakin o-iastoja, pitääkseen
lehden yhta hyvänä j a ^lelä paran-taakseenkln
sitä. el v a in sisällön laa­dun
mutta myöskin>.ikeinktrJoituk.scn
.suhteen. — , K u l k i n ' l . - »-