Vapaus, August 8, 1957

              Sivu 2 Torstaina, elolc 8 p. — Thursday, Augiist 8, 1957
V A P A U S
t^aSm Kot, 0. IMT. Asfborized
M MeoDd daM maSt t7~ Ib»
iUtuA .tbHoi jrSklv: ToMdays,
IStiliaai» litki etoidsTi tv ¥«patu PajaHMilt Cpomoy Lt<L, at lOO-lOZ
Sbfi 9k W^,8indbiixF* OBt, Oansd».
TelejAonn: Bos. OffkeOe, 4-«2M:
EOUoxUlomceCe, 4-4286, ICuiager
E. 8tticsL Editor W. Bklimd. MslUiv
addrm: Box m Ctttario.
Atfrertlfb» mtes jtVBiit. ^iiiUcatJon.
Tputflatloxi fiee (rf, ebtive.
TiLAuaBiiarAa^
buadana: 1 «k. 7i» « kk. 3.75
iSiioineaM: 1 fk. M» 0 kk. 475
• J W7—JuMavuosi—40. vumkerta —1957
Rahakas "M^ssinpaakm" kelpaa
' * yaik](a tqrypuolue lupasi Vaalikampanjansa yhteydessä,
hiioiehiia erikoisesti maan itsenäisyyden suojelemisesta ja
myös ^piarlamentin päätösvallan palauttamisesta — saaden
näideiri IUpaWtensa perusteella huomattavaa kannatusta niil­tä
pUreiltä jotka ovat huolissaan siitä, että Canadasta on tu­lossa
Yhdysvaltaiii 49. osavaltio — Ottawasta ilmoitettiin
viikon v«hteessa, että Canadan ilmavoimat on annettu asial­lisesti'pöhuenY^
kontrollin ja hal-lintian
alaiseksi.
' Kuten 6n uutistiedoissa kerrottu, Canadan ja Yhdysval­tain
lentövolmat tulevat toimimaan yhteisen, yhdysvaltalai­sen
komennon alaisena. Ottawan ja Washingtonin välillä
tehdyn sopimuksen mukaan perustetaan uusi yhdistetty esi-hiunta,
jonka ^päämaja tulee Colräado Springsiin, Yhdysval­toihin,
ja tämän uuden esikunnan '— Pohjois-Amerikan II-tn^
jpudlustuspäällikön ylikomentajaksi tulee yhdysvaltalai-heh
kenraali Bearle Patridge ja hänen apulaisekseen cana-dalainen
leniomarsalkka Roy- Slemon., .
Jos^ missään niin 'tässä "yhteisessä ilmapuolustuksessa"
«m kysymys 50^50 lihapullasta — mitä-valmistettaessa on
.käytetty yksi hevosen ja yksi jäniksen ruho. Selvää nimit-
' Itäin on, öttä Canada tulee tämän toimenpiteen perusteella
^(h^nettämään kaiken kontrollin o n ^ ilmavoimiinsa. Jul­kaistujen
tietojen mukaan tämä yhdistetty ilmapuolustus-päällikkö.
— amerikkalainen kenraali — voi hätätilanteessa
töimi{( ilman muuta ja määrätä canadalaiserilmävbimat tais­teluun
kysymättä lainkaan Canadan hallituksen tai parlamenr
^in mielipidettä? Kuinka vaarallinen tämä tilanne on, se nä­kyy
yhdestä^ainoasta ajatuskokeesta: Olettakaamme, että tä-i
mä amerikkalainen kenraali, jonka alaiseksi Canadan lento-^
voimat hyt tehdyn sopimuksen perusteella annetaan, olisi
It^pujen lopuksi sellainen sotahullu yksilö, että hän komen­taisi
eanadalaiset ilmajoukot sotatoimiin sellaisessa tilanteesi
SäV ettei Canadan kansa ja; parlamentti sitä hyväksy? Mutta
Canadan ilmavoimat jatkaisivat kuitenkin tätä sodankäyn­tiä
nyt' tehdyii "sopimuksen perusteella" ja niin vedettäisiin
maämhie Vastoin kansan ja parlamentin tahtoa sellaiseen so­laan,
mihin emme kansakuntana haluaisi mennä.
. Afeille sanottanee, että tällaista tilannetta ei voi syntyä.
Toivottavasti ei^^oi^iiluttä^^^^ se ei ole. Tosiasiassa on
tässä yhteydessä äärettömän paljon epäilyn aihe
Onko. esim. todistettu, ettei Canadan ilmavoimissa ole
Hellaista miestä, joka kykyjensä ja kokemustensa perusteella
kelpaisi 'yhdistettyjen ilmapuolustusvoimien ylipäälliköksi?
fööle, todistettu eikä 3^^^^^
kun • publustusministeri jPeärksilta kysyttiin, että miksi tä­män
Y)^distetynilniapuolustusesikunnanylif|äälliköksi±b^^^
mitettäyä yhdysvaltalainen (eikä canadalainen) kenraali, niin
iiir.PekrlU ei pnhimut mitään yhdysvaltalais^^^
•'etevammyydestä". Kysymykseen, miksi on ylipäälliköksi
SjsiitliV&ämerikHalaineh^ kenraali; puolustusministeri Pearks
antoi' hyvin Jcyynillisen vastauksen: "Koska USA rahoit­taa
piuölustusyritystä, kymmenkettaisesti suuremmalla sum-inällä
kuin me, on kohtuullista huomioida heidän ennakko-ijlkeutensa
korkeimpaan virkaan," Eli toisin sanoen, "yhtei-
' sfen esikunnan** ylipäälliHoksi on hyväksyttävä kuka tahansa
amerikkalainen pässinpä^ ^ siitä yksinkertaisesta syystä kun
Y^dysvfilloilla on. kymmenkertaisesti enemmän rahaa kay-r
tuttavissa; tällaisia tarkoiutksia varten kuin Canadalla! Kun
^Kteisen esikunnan ylipäällyätö nimitetään tällaisilla perus­teilla,
niin silloin eiv: ole mahdotonta enää sekään, että cana-dlälaiset
ilmavoimat voivat joutua kokoinaan edesvastuutto-
'mah miehen komennuksen alaiseksi.
\^, mikillä on'syytä harkita raha-asioitakin. Tätä ilmavoi-i
miiemme 1^ luovuttamista puolusteltu silla­akin*
että nykyaikaisten ilmavoimien kalleuden takia on py-
A i^^ suureen "tehokkuuteen". Kuten yl­läolevasta
näkyy, tämä "tehokkuuskin" saattaa olla kyseen-ole
rohjennut edes uneksua siitän
et^^ tämä toimenpide; vähentäisi ilmavoimiemme menoja.
rPäinvaStoin, kun asiaa tiedusteltiin puolustusministeri
vPäarksilta, hän antoi välttelevän vastauksen ja sanoi, että
tämä toimenjpide ei jbhda ilmavoimien kustannusten'lisään­tymiseen.
Kokemuksesta myös tiedämme, että vaikka yhdys­valtalaiset
kenraalit haluavat saada ilmavoimamme kontrol-
Ifinsaj^ määräysvaltaansa, he eivät kuitenkaan halua mak-säajsen.
knlujä. Päinvastoin amerikkalaiset tulevat vaatimaan
sen 6n kokema osoittanut — että Canada myöntää yhä
Ja jos Canadan parlamentti ja hallitus päättäisi, että puolus­t
a jos Canadan parlamentti ja hallitus yäättäisi, että puolus­tuslaitoksemme
suuria» menoja on vähennettävä, niin silloin
^ että "ei' tipu" ainakaan ilmavoimien koh­dalta,
sillä sopimukset ovat sopimuksia ja sitäpaitsi Canadan
velvoUistius on olla "puiden hakkaa jana ja veden. kantajana"
tqyös puolustuslaitoksen kohdalta. Juuri näin sanottiin Bri-
V UnniaUe äilloin kun se olosuhteiden pakosta päätti vähentää
sotamenojaan Atlantin-liiton eurooppalaisten miehitysjouk­kojen
kohdalta, joiden ylipäällikkönä toimii myös amerik­kalainen
ketiraali.
. Kun julkisen sanan palstoilla on näkynyt vihjeitä siihen
suuntean, että puolustuslaitoksemme muutjhin osat ^^^^^^-^
vasto ja armeija voidaan alistaa samalla tavalla amerikka­laisen
kenraalien kontrolliin, niin asia on sitäkin vakavampi
Meidän vakaa käsityksemme on, että tämä kehityssuunta on
i pystytettävä alkuunsa, jos emme mieli kansakuntana joutua
äärettömän tukalaan asemaan. /
^ EnsumlQdn on muistettava, että nykyisenä atoidikautena
el. voida tämän maan turvallisuutta lisätä sillä, että anne-r
taan' ihmvoimamme.jonkun ul^^ kontrolliin; J^äinvas-toM
tSäaiset järjestelyt antavat tuulta myllyy^ niille yhdys-'
valtalaisille tulennielijöille, jotka asetakki päällä jpä^ävat
paiva$ta .toiseen sotavalmeudestaah. Canada voisi - r ja sen
tuiljsi omien kansallisetujensa vuoksi niin menetellä — aut-
1 ^ cmak turvallisuuttaan sillä, että hallituksemme pyrldsi
' |c&ikfibllS3rtet
inia^Uei^^ k<3&e9uje^^ aseistuskilpäjUim lopetta-l^
miiiliilill^
Moskovan ysSvyys-jEiNO LAAKSO:
kisojen eri lajien
jljimiisfa
Ittmdu^a. '(KU:n kitjeenvaihtajan
liertoman mokaan) — Viime viikolr
lä fiforitetuissa.n^^
^'«ijniomaläijdlla bllut suurtakaan
menestystä. Tuomiselta aukesi sil­mäkulma
harjoituksissa ja Järven-päältä
sekä Juhtikalta ottelussa,
joten he joutuivat pois pelistä. Sep­po
Kolkka voltti, tiukassa ottelussa
hyvin nyrkkeiUeen skotlantilaisen
Kingin.
Viime torstaina ysuoritettiin 100
metrin loppukilpailu niin naisten
kuin miestenkin kohdalta. Naisten
100 metriä voitti neuvostoliittolai­nen
Vera Krepkina ajalla 11,9. Sak­san
Gisella KöMer oli toinen tasan
12 tuloksellaan.
Miesten 100 metrin: voitti Puolan
M. Foik, jonka aika oli 10,5. Toi­sena
oli N L : a Bartenjev 10,6 ja
kolmantena Bulgarian Bastvarov
10,7.
400 metrin aidat voitti NL:n Juri
Järjestomine on yhtä canadalainen
kvin on itso Canadan maan kamara"
ja' söittojuhlaD sunnuntaipäivän
Juhlapuhuja,, CSl:n kansallinen
sfhteeii Eino Laakso, esitti eng.
lanninkielisessä puheessaan e n l ; :
tä hyvin miielenkiintoisla ajatok-sia
ja toteamuksia. Julkaisemme
oheelUsena tämän puheen hieman
lyhennett}rnä; :
^Ölemme erittäin iloisia ,nähd^
sämme, että te olette saäpuneiet niin
runsaslukuisesti Canadan suomar
laisten vuotuiseen Liitto-, inusiiklä^
ja ystävj^juhlaaii', tänä vuonna.
MinuIIa^;^on suuri ilo'tervehtiä teitä
Suomalais Canadalälsen Amatööri-urheiluliiton
ja Ca'nadän Suomalai­sen
Järjestön puolesta. Minä ha­luan
tervehtiä myös niitä useita
Amerikan suomalaisia, jotka ovat
. . . . . , , saapuneet juhlimaan kanssamme.
Litujev ajalla 51,2. Hänen ..rngan-j jje olemme iloisia vierailustanne
miehensä Igor, l i jm sai yhtä sekun- jg toivomme, että vieraUunne
tin/ kymmenystä huonomman . ajan,
Soutukilpailuihin osallistuu kah­deksan
maan soutajia: Neuvostoin-:
ton, Tshekkoslovaklan> Puolan, Ro­manian,,
Itä-Saksan, Egyptin, Eng­lannin
ja Suomen.' Loppukilpailu
tapahtuu elokuun 4 pnä.
Suomen koripallojoukkue sai op­pitunnin
otellessaan Brasilian jouk­kuetta
vastaan ja kärsi murskaavan
tappion. Lopputulos oli 77—126,
vaikka suomalaisetkin pelasivat
melkoisen hyvin. Täällä, ollaankin
sitä mieltä, että Brasilia tulee ole­maan
yksi vaarallisimmista finalis­teista.
Aivolkone sävelsi
Rockin rollin!
Baltimore. — Kuuluisa elektroni-aivokone
"Univac" on jonkun avul­la
säveltänyt rock 'n' roll-kappaleen,
joka on saanut nimekseen. "Paino-nappiberta".
Johns Hopkinsin yli­opistossa,
missä kone on, huomau­tetaan,'
ettei Univac tosin ole mi­kään
Mozart mutta cl ta .sillä:''on
hyvä rytmitaju.
täällä muodostuisi nautintorlkkaak-si.
Sallikaa minun ehdottaa Teille,
että palatessanne kotiinne, kertoi­sitte^
ystävillenne Yhdysvalloissa
m/eidän rakastetusta maastamme,
sen hyvistä riistamaista ja kalave­sistä
ja minun mielestäni voitte
myös kertoa kotiväelle, ettei mei­dän
maassamme ole pelkoa radio­aktiivisesta
sateesta, sillä me emme
kokeile täällä sen paremmin "likai­sia"
kuin "puhtaitakaan" atomi­pommeja...
Tämän sanottuani minulle sallit­tanee
tilaisuus puhua CSJ:sta, jon­ka
kanssa olen välittömästi yhteyk­sissä,
järjestöstä, jonka jäsenet ovat
vieneet niin tärkeätä osaa Canadan
kehittämisessä. Tämän järjestön
perustivat y l i viisikymmentä vuotta
sitten tähän maahan saapuneet suo­malaiset
siirtolaiset. Näiden luja­tahtoisten
miesten ja naisten saapu­minen
tähän maahan tapahtui juuri
sinä ajankohtana -jolloin meidän
maamme aloitti kehittämään suuria
luonnonresurssejaan.
Suomalaiset työskentelivät rauta-
Ystävyyden riemujuhla
Valtuuskuntien keskinäiset vierailut avat
keskeisempiä tapahtumia Moskovan juhlilla
Moskova.. — (KU) — Neljä-
; kymmentä V kansallista' iä viisi
kansainvälistä konserttia, 12 tai-dekilpailutllaisnnfta.
yhdeksän
eri maiden teatterinäytäntöä, y l i
20 elokuvaa^ seitsemän sirkusta
ja kymmenkunta eri ammattialo­jen
kesknstelatilalsuutta sekä
kymmeniä nrheilakilpailuja • sii­nä
tiiman päivän festivaalitapahtu­mat
numeroilla ilmaisttma. Mutta
vain numeroilla, jotka eivät ky­kene
ilmaisemaan kaikkea sitä
-kauneutta,, mikä niissä on avautu­nut
niille, joilla on ollut onni olla
seuraamassa. Taiteellisen nautin­non'
ohella • ne ovat tarjonneet
kukkuramitoin nuoruuden pur-suavaa
elämäniloa ja todistusaine-hlstoa
nuorison maailmaa käsittä­västä
ystävyydestä ja oikeamieli­syydestä.
»
Tästä viimeksiii(iainltusta oli erää­nä
. vakuuttavana todistuksena Kos-tankinon
puistossa slirtomaanuori-soUe
solidaarisuuden osoittamiseksi
järjestetty ilta, josta; muodostui to­dellinen
ystävyyden riemujuhla. Sa­maa
voidaan sanoa kiinalaisten
nuorten vierailusta amerikkalaisten
kutsuilla. NIideyi epävirallisesta
luonteesta huolimatta tästäkin yh­dessäolosta
muodostui voimallinen
osoitus siitä, että molempien mai­den
nuo):et haluavat elää ystävyy­d
e t ja tahtoisivat virallistenkin
suhteiden olevan toiset kuin mitä ne
tällä hetkellä ovat. Tämä tahto i l -
lAaistiin nuorten kanssakäymisessä
monin muodoin ja se sanottiin myös
julki sanoin ja sävelin. '
Meille tietenkin sanotaan,
että yhdistämällä* Yhdysvaltain
ja Canadan ilmavoimat saa­daan
edullinen voimanlisä
mahdolliseen viholliseen ver­raten.
Mutta asiallisesti puhuen
tällaiset toimenpiteet johtavat
vastatoimenpiteisim; VMahdol-linen
vihollinen*' tekee vastaa­vanlaisen
.siirron'omalta koh­daltaan
ja niin ollaan taas
samassa "tasossa", tosin .vain
sillä erotuksella^ että on'tehos­tettu
aseistamiskilpailua ja si­ten
pahennettu loppukädessä
kansainvälistä jännitystilan^
netta.
Parlamentin jäsenten pyhä
velvollisuus on tarttua tähän
asiaan kiinni vakavassa mie­lessä,'
sillä jos he eivät näin
menettele, he tulevat osavas­tuullisiksi
kohtalokkaasta vir­heestä,
joka voi pahentaa yleis­maailmallista,
jännitystilannet-ta
ja antaa aivan varmasti ame­rikkalaisille
: entistä suurennr
man isäntavallan taalla.
. Suomen-valtuuskunta on myoskift
osallistunut päivän mittaan toimea
liaasti ystävyyden rakentamiseen ja-kanssakäymiseen
muiden maiden
nuorten kanssa ja lisäksi suoritta-:
nut ryhmäkäyntejä teattereissa, mu­seoissa
j a tehtaissa. Suomalaisilla
oli yhteinen tilaisuus kiinalaisten ja
Baumanin kaupunginosan nuorten
kanssa. Ensinmainittu tilaisuus oli
järjestetty maatalousnäyttelyalueetf
eräässä ravintolassa ja siihen osal­listui
300 suomalaista nuorta. Kum^
massakin tilaisuudessa esitettiin oh­jelmaa
puolin ja toisin ja baumanl-lalsten
tilaisuudessa suomalaisille
ojennettiin myös lahjoja. Illan ku­luessa
osa suomalaisia oli vielä vie
raina albanialaisten Vahtangovlh
teatterissa järjestämässä juhlakon­sertissa
ja armenialaisten illassa.
Näiden lisäksi suomalaisilla oli oma­kin
harrastelljakonserttlnsa Gorkin
kulttuurlpuiston pienellä lavalla.
Ohjelmassa oli sekä musiikki-, että
Kotkien naisvoimistelljain esityk­siä.:,
• •• •.
SUOMALAISKONSERTTI
TÄYDELLE HUONEELLE
Suomalaisten myöhäiskonsertti
Nemlrovltsh-Dantshenkon teatteris­sa,
josta lupasimme kertoa, muodos­tui
hyväksi yleisömenestykseksi. T i ­lava
teatteri oli täysi siitä huolimat­ta,
että eri tilaisuuksia oli kymme­nittäin.
Konsertin ohjelma oli var­sin
laaja ja siinä esiintyi sekä varsi­naisia
taiteilijoita että harrastelija-nuoria.
Kieltä ymmärtämättömälle
yleisölle ohjelma oli ehkä vain lilan
raskas ja suomalaisten hidassävyi-nen.
Mainittakoon, että tilaisuu­dessa
oli läsnä myös professori Yrjö
Kilpinen, jonka yleisö huusi esiin
hänen laulunsa esittämisen jälkeen.
Ohjelman aloitti Oulun kaupun­gin
jousikvartetti, joka esitti Hayd­nin,
Tshaikovskin ja Sibeliuksen sä^
vällykslä. Sitten lauloi Harri Mik­konen
kansanlauluja mm. Kilpisen
"Jänkä". Balettitanssijat Elsa Syl^
vestersson ja Uuno Onkinen esitti-^
vät katkelman ^'Don Quijotesta" saa­den
runsaasti suosiota. Voimakkaat
suosionosoitukset sai osakseen myös
harmonlkkatalturi Paul Norrback
fantasiallaan suomalaisista kansan­lauluista
ja ilveilijäntanssilla sekä
Onni Kelon johtama Koiton nuoriso^
kuoro, Sylvsterssonin balettiryhmä
kansansävelsovituksellaan "Juhan­nusyö",
taitovoimistelua esittäneet
Nokipojat ja Maynie Siren suometit
ruotsalaisilla kansanlauluilla. Mat
uittakoon, että viimeksimainittu
saavutti suurta menestystä myJä
känsanotäaisten laulujen kilpailtaisi
sa~ esittämillään iskelminä, vaikka
lopullisesta sijoituksesta on Tielä ai­kaista
puhua, koska kilpailu on käs-ken.>
Edellämainittujen'lisäksi ^
lisillan bhtjelmassa tdi^kahsantanhtt"
ja; vitilusooloja ja kisäUiläuItUa. §lt
ten: tHaisnus ^ t k u i paolem yShSit^ ^
teiden rakennustöissä^vtehtaissa, ra­kennuksilla,
kaivoksissa, farmeilla
sekä metsä- Ja puuteollisuudessa.
Näissä töissä uurastaessaan ei suo­malaisilla
ollut suuriakaan vaikeuk­sia
mukautua Canadan pioneerielä-mään.
Siihen aikaan kehittyi tässä
suuressa maassa hsrvin nopeasti
vilkkaita "erämaan" raja-asutuksia
ilman mitään kulttuuritoiminnan
mahdollisuuksia siirtolaisille. Nii­den
pääasiallisimpina ajanviete­paikkoina
olivat kapakat j a uhka-peliluolat.
Kulttuuriset suomalaiset
eivät kuitenkaan tyytyneet uusien
asumpalkkojensa t ä m än tapaisiin
ajanviettopaikkoihin. Heidän luohi.
nollinen: rakkautensa musiikkiin,
näytelmiin ja urheiluun sai suoma­laiset
uneksumaan kulttuurikotien
saannista. Niinpä, hetimiten suo­malaisten
tänne saavuttua, aloitet­tiin
rakentamaan ajanvietepaikkoja
ja nämä paikat suunniteltiin tavalli­sesti
siksi avariksi, että niissä oli
tilaa ^ sekä nuoremmille että : van­hemmille.
Niissä oli näyttämöt vä­lineineen,
voimistelusalit laittelr
neen, tanssipaikat, ravintolahuoneet
ja saunatkin, ja kalkki ne edistivät
terveen ja kehittävän ajanvietetoi-minnan
kehittämistä. Nämä kult-tuurikodit
rakennettiin useimmiten
vapaaehtoisella työllä ja parhaiten
saatavissa oleesta materiaalista.
Meidän Canadamme on rikas met­sistään
ja niinollen nämä uutterat
suomalaiset, saivat pian. hankituksi
tarvittavaa rakennusainetta hirsistä
ja käsin sahatuista lankuistakin.
Tässä yhteydessä haluan viitata sii­hen
tosiasiaan, että Sudburyn . alu­eella,
mikä on Canadan yksi vanhin
ja toiseksi suurin suomalaiskeskus,
nähdään vieläkin: maaseudulla että
suomalaiset ovat mestareita ^hirsi-ja
yleensä puutyössä. Niinpä ny­kyään,
missä tahansa on suomalais­asutus,
siellä on myös osasto Cana­dan
Suomalaisella Järjestöllä, jonka
liittohallitus on tunnustanut anta­malla
sille toimiluvan vuonna 1923.
Tästä järjestöstä on tullut kultttiuri-ja
opiskelutoimlnnan keskus edis­tysmielisille
Canadan suomalaisille,
jotka ovat ajan kuluessa sulautu­neet
yhä kiinteämmin muihin capa-dalalslln,
mutta jotka haluavat kui­tenkin
vaalia kansallisia kulttuuri­perinteitään;
Nykyaikana - voidaan
todeta^ että meidän Järjestömme on
yhtä canadalainen kuin on itse Ca­nadan
maankamara.
Me, nykyisen sukupolven Cana-^
dan suomalaiset olemme ylpeitä
edeltäjistämme; me olemme ylpeitä-Ja Moskovassa
siitä osasta, mitä edeltäjämme ovat ^
vieneet Canadan kehittämisessä ja
me olemme ylpeitä niistä rikkaista
kulttuuriperinteistä, millä he ovat
rikastuttaneet Canadan elämää. Me
olemme Iloisia siitä, että näiden
pioneerien, jälkeläiset ovat tärkeissä
asemissa Canadan elämässä joko
työläisinä, farmareina tai vapaiden
ammattien harjoittajina.
Suoipi lähettää j älleea osan par­haista
pojistaan ja tyttäristään tän­ne
Canadaan. Kaikille heille me
annamme kutsun liittyä järjestööm-*
me. He tulevat oppimaan paljon
meidän kokemuksistamme. Tulkoot
he auttamaan, <meitä Canadan kult­tuurin
kehittämiseksi liittymällä
kuoroihimme, näytelmäseuroihim-me,
urheilujärjestöihimme ja opin­tokerhoihimme.
Me lausumme hei­dät
tervetulleiksi joukkoomme ja
tulemme myös auttamaan heitä saa­maan
ystäviä ystäviemme keskuu­dessa
muissa canadalaisryiimissä.
Me käsitämme, ettei: uuden siirto­laisen
.ole läheskään aina helppo
selvitä niistä monista pulmista, mitä
vieras kieli ja oudot tavat aiheutta­vat
Mutta me voimme — ja olem­me
valmiita auttamaan heitä Cana­dan
elämään tutustumisessa.
Meidän järjestömme ei ole poliit­tinen
puolue; meidän jäsenistömme
muodostuu poliittisesti; eri tavalla
ajattelevista ihmisistä. Me olemme
yksimielisiä kuitenkin eräistä perus­seikoista,
kuten Canadan itsenäi-T
syyden säilyttämisestä ja Canadan
edelleen kehittämisestä. Me uskom­me
rauhaan/ja ystävyyteen^ kuten
esi-isämmekin, jotka saapuivat' Ca­nadaan
harvainv4ltaa paetessaan se­kä
työtä ja parempaa elämää tavoi­tellessaan
. . .
Canada on rikas maa suurine
luonnonresursseineen ja se voi taa­ta
paremman elämän meille kaikil­le.
Mutta sen saavuttamiseksi on
tehtävä työtä ja pidettävä kiinni sti-'
tä, että kehittyvä teollisuutemme
ja maataloutemme tuotteet saadaan
kaupaksi maailman markkinoille.
Tämän vuoksi me canadalaiset toi­vomme
hyviä kansainvälisiä suhtei­ta.
Me haluamme erikoisen ;hyvlä
suhteita Canadan ja sen maan Vä­lille,
josta me, tai meidän esi-^isäm-me
ovat lähtöisin. Me emme kan­nata
vihamielisten "pakolaishallitus­ten"
muodostamista, vaan pyrki­mystä
ystävällisiin suhteisiin kaik­kien
kansojen kesken . . .
Canada ei ole rikas .ainoastaan
resurssiensa suhteen, vaaa myös
kansastaan, jonka juuret ovat läh­töisin
maailman kaikilta kolkilta.
Nykyaikana me havaitsemme mieli­hyvin
miten nuoret canadalaiset ke­hittävät
suurella innostuksella Ca­nadan
tervettä kulttuuria. Tämän
kulttuurisen kehityksen kärkenä on
CBC (Yleisradio), radio ja TV sekä
Stratfordin Shakesp^are-näytelmät.
Me tervehdimme lämpimästi tätä
kehityssuuntaa ja toi,vomme sen
keskeytymätöntä jatkumista .•. .
Me keholtamme Canadan suomalais­ta
nuorisoa kehittämään taiteellisia
lahjojaan siin^ toivossa, että jotkut
heistä voivat tulevaisuudessa esiin­tyä
Stratfordissa, kansallisessa ra­dio-
ja TVohjelmistossa niin, että
me Canadbn suomalaiset yhdessä
muiden canadalalsten kanssa voljn-me
olla ylpeitä heistä. Me toivom­me
lisäksi hyviä kulttuurisuhteita
Canadan ja kalkkien muiden kan­sojen
kesken. Olen vakuuttunut
silta, että kalkki canadalaiset olivat
mielissään siitä . mainiosta vastaan­otosta^
.minkä lahjakas talteilljam-me
-Glen Gould sai Euroopan- eri
maissa, ja erikoisesti Leningradissa
Me 'toivomme, että
AmatÖöriurheiluliittomme järjestäi­sivät
enemmän; kansainvälisiä kil­pailuja
ja kansainvälistä vuorovai-,
kutusta, sillä siten.edistetään yhteis­ymmärrystä
kansojen kesken. ; y
Lopuksi, Canadan Suomalainen
Järjestö tulee jatkamaan työtään
kaikkien kansojen ystävällisten suh­teiden
ylläpitämisen ja edelleen ke­hittämisen
hyväksi . . . Me tulemme
edistämään toimipaikoissamme tätä
canadalaista. kulttuuria- ja tulevan
toimintakauden suunnitelmat tulr
laan laatimaan syyslcuun alussa ko­koontuvassa
kansallisessa edustaja­kokouksessamme.
Meidän urheilu­liittomme
pitää myös kokouksensa
täällä ensi maanantailta ja laatii
suunnitelmansa seuraavaa toimi-vuotta
varten. Kaikki merkit viit­taavatkin
siihen, että ensi vuoden
liitto-, laulu-' ja soittojuhlaan val­mistaudutaan
suurella Innostuksel­la.
Vaikka asiaa ei olekaan lopulli­sesti
lyöty lukkoon, niin kaikki mer­kit
viittaavat siihen, että juhlat p i ­detään
Port Arthurissa. •
Me toivdmme, että olette nautti­neet
juhlastamme- tkällä; ;ja että
Nolal^isten hyvä
ulfcoilmajuhla 11 p.
Rouitd Ukella
N o I a I i i . ^ € S J : n täkäläisen osas­ton
ylimääfSuiea kokous käsitteli
eräitä tärkeitä i a kiireellisiS asioita.
Luettiin saapunut kirjeenvadito ja
huomioitiin nilsäi esitetyt ehdotuk­set
Järjestön edustajakokouksen ja
Vapaadeir^^tlokokoukseea edusta­jiksi
jCihdbl^ainaoUeista äänestet­tiin.
Port Arthurin alueella lähete­tään
slime kaksi edustajaa.
Kokous ilmaisi' toivomuksen, että
Vapaus voisi edelleen ilmestyä ny­kyisessä
koossa ja että edustajako­kouksessa,
huomioidaan edustajaim-me
ehdotukset pitämällä silmällä
Vapauden-..taloudellista. puolta ja
kaikkia siihen koskevia seikkoja.
Samalla osasto päätti tehdä kaiken
voitavansa; Vapauden talousaseman
lujittamisen hyväksi, sillä onhan se
meidän vähpvaraisten oma lehti.
CSJ:n, Nolalun osasto toimeenpa­nee
hauskan ulkoilmajuhlan Round
Ranskan teatterin
suurtähti ^öoHut
PatiisL — ^ Sadia GoiIry,.rti
Bandcan teatterin suurimpia 0 ^
joka kinoitti, tuotti ja oJjJS
enemmäsjÄ kuin sadassa näytetefc.
sä j a elokuvassa^, kuoli täällä J^äi
viikkona TSivuoden ikäisenä.
Osittain halvaantuneena v i i n u^
kaksi vaotta hermovian iShgqc.
Guitry kuoli talossa jonka häiiS
näyteUjä isältään, ja sijaitsee SeSain
joen, vasenunalla rannalla EifekftP
nin lähellä, _
LakeUa jelokuun 11 pnä. Jnh^ aii^^
jo aamuvarhain, miten Itse b4ia
vain haluaa. Toimitsijain pitää inj.
tenkin ollarpaikalla jo kello ^yriöne-nestä
alkaen '-aamulla. Muun oBeJ.
la siellä;.pelataan seurapeleji etö
aika kuluu rattoisasti. Ruoaksi hat
Jcitaan monta lajia -r- lihakeittoa; ijl
hapullia, "kuumia koiria", ^UioaL
jäätelöä, kahvia, vesimelooneja ja
kuka mitä kaikkia voi luetellakaan.
Ruoan puolesta ei siis ole mitään
hätää keneUäkään. Tervetuloa viet-tämään
rattoisa päivä Round Lakd/
la. — S. K .
25 VUOTTA TröVÄENLIIKiaEESSÄj
Valistustyön tekijäksi
K i r j . J IM TESTER
"Mitä sanot otatko suoritettavakr
sesi Worirers osuusliikkeen valis-tustyöh
johtajan tehtävän?'*
Pudistin päätäni. "Enhän minä
tiedä initään osuusliikkeen vallstus-toiminiia^
stä^', vastasin innostuneelle
nuorellemiehelle, joka oli juuri
väosi aikaisemmin astunut erään
Ontarion suurimman osuusliikkeen
johtajan tehtäviin.
Garth Teeple oli ainutlaatuinen
llikenue&. Hänen Isällään pU ollut
kauppa lännessä, mutta hänen äi­tinsä
puolella oli pitkäaikainen kos­ketus
työväenliikkeeseen. Hänen
äitinsä Veli oli ollut A. E. Smithin
läheinen ystävä ja oli myös ollut
vuosia tyqväen valtuusmiehenä
Prince Albertissa. \
Se oli talvella 1934—35 jolloin yh­dessä
tämän nuoren miehen kanssa
opiskelimme Kirkland Lakella po­liittista^
t^oust|edettä. Hän oli Eat-
-mln ruokatavarakaupassa apulais­johtajana
ja myöhemmin hän toimi
saman yhtiön kauppojen johtajana
.Vew - Lisl^ardlssa; Sudburyssa ja
Kapuskaslngissa. /
Viimeksimainitulla, paikkakunnalr
la ollessaan osuusliikkeen edustajat
kävivät hänen puheUIaani ja pyysi­vät
häntä eroamaan Eatonin-palve­luksesta
ja auttaa- osuusliikettä' hä­nen
laajalla* kokemuksellaan, Hän
suostui pyyntöön.
Johtajan 4J; tehtävään: astuttuaan
hän sovitteli uudenaikaiset myynti-menetelmät
osuusliikkeeseen ja
pian my^ni^ alkoivat lisääntyä ja
osuusliikkeen tiliasema pääsi voiton
puolelle. ' ••
Teej^Ie' ja osuusliikkeen johtokun­ta
käsittivät, että osuustoiminta-alalla
el riitä vain menestyksellinien
liiketoiminta. Osuusliike on perus­teeltaan
kansanliike. Menestyksel­lisen
osuusliikkeen . rakentaminen
merkitsee.fettä sen on oltava sekä
liikelaitos, että järjestö.
Tämäbtapahtui keväällä vuonna
1937. Olii^ ,ollut osuusliikkeen pal­velussa
=n. vuoden trokinajurina ja
kauppa-apulaisena. Olin juuri esit-tänj^
eronpyynnön ja valmistauduin
lähtemään Espanjaan Mac-Pap. pa-olette
tavanneet paljon vanhoja ys­täviä
ja solmineet paljon uusia ys-tävyyssiteitä
-H- siis, kunnes jälleen
tapaammfi,^§nsi kesänä, toimikaam­me
kaikin. Canadan kulttuurin ja
kansojenvälisen ystävyyden hyväksL
taljoonan mukana taistelemaan lait
tari Francqa;Vastaan. Silloin osuofr
liikkeen toimesta ^pyydettiin minui
valistustyön johtajaksi.
Kun olin asiasta jonkun aikaa
neuvotellut osuusliikkeen kannatta,
jien ammattiyhdistysliikkeen jäse­nien-
kanssa tulin vakuuttuneelta
siitä, että olen hyödyllisempi valis-tustyön
tekijänä kuin sotilaana riihv
tamalla. Vaikutti siltä, että puht
ja kirjoituskykyni oli tehokkaampi
kuin miekkani. •
' Mitä on tehtävä kun ottaa vastaan
tehtävän, josta ei ole harmaatakaan
aavistusta? Päätin, että ensirnrfö.;
nen tehtävä on mahdollisimman
perusteellisesti.' tutustua Workers-osuusliikkeeseen,
koska se perustet­tiin,
mlksiT'se rakennettiin, ketki
olivat sen -rakentajina, minkälaisia
sisäisiä taisteluja oli käyty ohjel­masta
ja^inlkä oli sen paikka kan­sallisessa
ja kansainvälisessä osuus­toiminnassa.
Tulin vakuuttuneeksi siitä, ettJ
tehtäväni /oli saada ^osuusliilckeen
mahdollisimman lähelle sitä omis­tavia
työläisiä ja kannattajia. Koe­tin
bitä-toteuttaa sanomalehtikirjoj-r
• tuslen ja osuuslaitoksen työläisten
kautta, fadio-ohjelmien avulla, ja
ennenkaikkea kerran kuukaudessa ^
järjestettyjen ajanviete- ja valistufr^^
tilaisuuksien avulla.
Osuusliike jatkoi kasvuaan ja eV
kä se johtui siitä, että täytimme
taloudellisen tarpeen ja samalla so­siaalisen
tarpeen. Me käsitimme,
: että onnistuminen merkitsee huo­mion
kiinnittämistä näihin molem­piin
puoliin.
MinöÄ on ollut • vaikea käsitöi i
miksi,, minut, valittiin valistustyön 5
johtajaksi., Ehkä se johtui silti,^
että olen aina, ollut moraalisesti |a
fyysillisesti rehellinen; ehkä sliti,
että olin ollut mukana työväenliilC'.
keessä ja. olin kaivosyhtiöiden "mus-tIUalistolUa";
ehkä.se johtui siiti,^
että vaikka omasin radikaaliset aja­tukset
aina tulin toimeen toisio:
ajattelevien Ihmisten kanssa. Toi­saalta
ehkä nämä puolet eivät lain­kaan,
vaiki^ttaneet siihen. ^ .
Mielenkiintoista on muistella,
että Garth Teeple oli silloin 24;
vuotias, Ronny Buck oli 20-vuotia$
kun hän tiili liikkeen kirjanpitäjäin:
sl ja minä olin vasta 23-vuotias tm
otin _ valistustyön huollettavakseni:;
Eh^ä Qui^lson pirteydessä on joii|
kinlainen voima.
Hebnasyntiä kesälomalla
Tämä on se vuoden aika, jolloin
useimmat meistä toivovat: sellaista
lainlaadinnallista uudistusta, että
kesälomaa pitää jatkaa ainakin vii­kolla
tai kahdella jokaiselle omasta
työstään elävälle henldlöUe, ja että
kesäloman jälkeen määrättäisiin
vankllatuoinion uhalla' ainakin yksi
pakollinen "lepoviikko" — tietysti
täydellä palkalla; '
Kesäloma voidaankin rinnastaa
muihin sellaisiin harvinaisuuksiin,
mitä "nautitaan" ylenpalttisesti, ku­ten
joidenkin muuten hyvän koti­kasvatuksen
saaneen ukkomiesten
sanotaan "nauttivan" sQloiu tallöhi
kun joutuvat pois emännap valvo­van
silmän alta. Kesäloman tarjoa-jliasta
uutuudesta; matkustamiseäfa,
vieranusta,ulkonusta' ja;.pelkäsi
rentoutumisesta - raittiissa- Umassa
nautitaan niin paljon, että kenestä-^
kään lomalaisesta ei ole.kunnon työ­miestä,
^ tai 4iatsta ainakaan muu-
^Anian päivään.' Jos kerran on tar­peellista
lainTaadinnallisesti '6uojca-la
luontokappaleita eläinrääkkäyk­seltä,
^niiU totfa kai pitSI^ lomalai­sia
s i o o j ^ l i i a n^
pakottamiselta. • • "
Hnttteb, idtddifofttänut- ttn sita
miellpttolta, että lomasta pitää naut-;
tia aktiivisesti, kunkin yksilön oman
halun ja taipumuksen mukaan,mi­käli
varat ja mahdollisuudet periksi
antavat Maattu kesäloma on haas^
kattua aikaa r-- paitsi tietenkin sil­loin
josr terveys- tai paremminkin
sairaussyistä: on siihen pakko.
Tämän enemmän tai vähemmän
koeteUim teoriamme 'perusteella
vIStimme siis tänäkin vuonna niin
aktiivisen loman mihin tällä iällä
pysymme. Teimme vähän; sitä: ja
tätä — ja niitä kotitöitä.kertyykin
tavallisesti lomaraikaa varten melko
runsaasti. Lisäksi • kävimme tietysti
kalassa ~ oikein niissä "iiyvissä pai­koissa"/;
missä käydään vain kesä­lomalla
ollessa ja nautimme muu­tenkin
luonnon raittiista ilmästa.> :
Ilmoista puhuen täytyy myjontää;
että-l^llä o l i Ukko Ilmojen Haltija
suopea ja myStmielinen ?niille kai­kille
— myös allekirjoittaneelle —
jotka järjeestivätIomansa'^:niin, että
voivat' sen päättää osallistumalla
Liitto-; laulu- j a söittojnhlaan viime
lauantaina ja sunnuntaina. Täti
seikkaa kannattaa,pitää yksinomaan
ilmojen; tal^a mielessäte^ i^vtiodett
kesälcHhla snnnntteltaessa!'
Loiäahune ^nent Isiis lAalmostl ^—
kiitos kysjmnästä. Vain jrUi^en vir­heen
teimme lankesimme aivan
huomaamatta helmasyntiin.'Oikeas­taan
emme siihen langenneet omas­ta
vapaasta -tahdostamme, vaan mi-suksen
viettelyn perusteella. Näin
se tapahtui:
Kotityöt tehtyämme — ja siihen
meni useita päiviä — päätimme läh­teä;
eräänä-^polttavan kuumana lo-mäpäivänä^
kalaan> Sopimus oli^ ^et­tä
nyt ^itetään montako körmynis-kaista/
xJ^i^bä ja hässiä saadaan |a
kilpailfoaiFJ^in vaittkahden kesken
siitäkin, kuka sitä suurimman von­kaleen
saai4
No, niistä liy^en kalapaikkojen
tulellista ei tavallisesti puhuta näin
julkiisen sanan palstoilla mutta
totuudestakin kUipi pitäen voidaan
sanoa, että kalakeittoa me söimme
shfiä iltana.
Noin, että se helmasyntiko?
-Kuten ennen Eeva, samoin misus
johdatti meidän kaikkein kuumim^
pana päiväpaikana pienelle avoimel­le
s a ^ U e ' m u s t i k k a a n . Us^ta
tunteja siälä; uurastaessa-^ «almme
IppiUta kokonaista kölmekor&iäius^
tikolta —- enemmän mSä olemme
mondea vuoteto poimitukä säänefet
Mutta -äiää.yhleydes^ selveni
-aireknrjDitäneelle my& 'helmasyn­nin'
'sjrvyys. hyvänä marja-saareUa
«Ii ilmeisesti kSyiqt tatilta,
kin koin mustia kariittja j a he olivat
vl&ntet -^yhikeotetusli'kyllä —
katUd.^pintamarJar*. Meidän <säk-tSetame
oU^iQnj^ rcttsaasti'tansfi-koifa^^
uiitfa nlitil':ISyl7i iräiniTarsiiI
eli 'Aelmoja" nostamalla — ja M
päivänä nostettiin helmoja paljoo.
Mutta kun olimme saaneet TBSM
kaikki mustikanvarpujen he
nostetuksi ja korimme täyteen vaa',.
joja, silloin käsitimme myös tämäi
heliteasyTinin suuruuden — syytto- •
mät karhuparat jäivät puille paljoil­le,
ilman Icunnollista marja ateri»
Ja tämä aikana, joUoin amakin siP
seudulla on tavallista vähemini»-
marjoja!
' Sivumennen sanoen, tätä beta»
syntiä tehdessä joiiduiÄirae kokeile
maan eräitä teorioita ja toteamaan
mik^ ^ a i l i s e ^ kansan keskuudessa
"teoriaa ovat' niin harmaita7!<»a
nutä "pintamarjoja" oU vähän, min
tuunripame; ^ttä' eiköhän jossakm
"piktoimäftäässä*'' ole koskemalta
mia; varpuja, sillä eiväthän enj
tuUeet ole perustaneet niistä-ta
suruksemme saimme havaita, ew
jotitut "edeltäkäyneet" oUvat d »
ajatelleet samoni, j'a puhdistane»
pikkuihättäät marjoista — bchn»,
jenkin alta. - - „
Misnks4n käytännön teoriana f
sensijaan .ajatus, että "suurenun*
ta", mätkäistä löytyy sellaisiakin «r-puja
jotka ovat jääneet toisUta ttj-maaTpgft^,
Niin hän säilyi taitSB*
juoksnnth j a täytti vielä "MPP*?*
sakm" paljonnopeainmin - r ^OT*"
hänen köilsäaan ollut puoli
siitä itoskamäärästä m i ^ ']L.i*
taviom'löysi tiensä allddtjoittaai»;
mänöSeii jookkooöi.'
. Onneksi kesalomaion nyt siOi