Vapaus, December 19, 1963

              Sivu 2 •Torstaina, jouliilc. 1,9 p. — Thufsday, Dee. 19,1963
• ^ • . - • - LJ .
\ 7 A TD -A T t C «NDEPENbEfiT L A B O R O R G AN
\ jWi X\ UO-^ OF F I N N I S H C A M A D I A N b
I L I B E R T Y ) ' Ebtabliihed Nov. 6. 1917
-"EdltorrvV. Eklund s , " MtChagsr: E. Sttksi
^ iTelephoner Officfe.614-4204 —'Kdiltonal 674-4?65
Publlshed thnce \vei'klv Tuesdny:. Tluiibdny.saiid Salmdayb bv Vapaiit
'PnWisWns Co> Ltds, lOO-lOX «Im- e t , West. Sudbmy. Ontarfo,, Canada.,
- Alailjnt; addicss. B o x 69 ,
Advertising ratcs 'rtpou application. tranjJations frei: of-cliarge
lAuthofizcd -assecond cliiss mall by :thfli post Office pepjirtnieät, Ottawa,
and for payme«,t of postage in c ^ h ^ ^
• ~ * ^ TILAUSIIINKAT y
Canadassa: 1 vk. $900, 6 kk. $4.76 ipSA.ssa
. • - " . , 3 kk. 2.7Ö • Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5;2I
1 vk,- 10.50 Ö kk. 5.'i
; lihani i M ^ i i i r i i r ^^
Viikon alussa Suomesta saapuneet tiedot viittaavat sii-
.heiiT että Suoniessa voi kellittyä uusi halIituskri;iäi,*jos^eräät
I"p6lleilevät" ministerit eivät dta lopulta luöikkaa kauniiseen
Ikäteen -ja tunnusta, että kokoomuskaan ei saa aina aivan
jkaikkia oikkujaan viimeistä "ii*pilkkua" myöten, toteutetuksi
Näitä rivejä kirjoitettaessa varhain tiistaiaamu?la odote-itaani
tuleeko Kärjälaisciit hallitus esittäniään tiistaina eron-
' Ipyyritönsä, kuten hän viikon lopulla tiedoitti, vai jääkö se
, ivaih.uhkaukseksi ja kiristyHseksii :
Nyt näyttää, siltä,' että sen "porvarillisen eriemmistöhäl-
•litukseii" nquodostaminen taisi sittenkin olla liblpompi teh- ^
', jtävä. kuin hallita^ pitkän päälle poliittisesti v^lveutumutta
' fkansaa niin, että työtätekevä väieatönosa <Jn jätetty paitsioon,
»'vaiicka työtätekevillä on eduskunnassakinj heidän rtumerol-
' llisesta ylimäärästä emmö nyt halua puhua, lähes- toinen
kansE^iedustajapaiköista. , , "
j ' Uutistietojen mukaan hallituksen eronpyj^öh takana
'on kckoomusmaalaisen rahamiM^teri Karttusen' "sankariroo-
' ! l i U " tavoittelu. Maakansa leirtiasi vijkon l o p u l l a tämän "suu-
.rejn rahaministerin" titteliä"tavoittelevan miehen eronpyyh-
' Inön omalaatuiseksi ilveilyksi,- semminkin^ kun hallituksen
;Hyvä'ksymä talousohjelma "ei loppujen lopuksi poikeaa juiin
sanottavasti siitä, mitä Karttunen itse esitti'.
ifeÄNSAN OI^POSriTIO TUNTUU
' Tosiasiassa-^uomen "porvsriUisen enemmistöhallituksen"
'rakoilemisen ?ja mahdollisen kaatunxisen syynä csi sen oma
ikansanvastainen ohjelma, mikä tähtää iaajöjen^kansanjouk-iköjeri
elintasoni alentamiseen veroylönnysttp ja .kulutustava­rain;
fimnankor Otusten tietä;' Porvarillinen enemmistöhallitus
^hyväksyi,, kuten' M talousohjel­man
miltei sellaisenaan — ja: siitä johtuu yhtäällä se, että
;maalaisliiton^asema on heikentynyt kansanjoukkojen kes­kuudessa
ja äärioikeisto haluaa käyttää tfiannetta hyväk-i^
een Itiristääkseen^^^^^^^^h
'rahojen lisäksi vielä kukkaronkin.
• Ja-huolihiatta lainkaan siitä, kaatuuko tämä porvarilli­nen
enemmistöhallitus, joka Suomesta tij^eiden tietojen mu
ikääni on jo niin äärettömän paljrr.i heikentänyt "työläisten,
pikkutalonpoikair^ ja muiden vähävaraisten elintasoa, tai eikö
ikaadu, varmaa kuitenkin on, että pitkäaikainen ei se voi
iolla.> Suomen kansan vastarinta tulee ennen pitkään niin
•voimakkaaksi,: että täniä kokoomuksen määräyksiä toteut­tava;
hallitussuunta joudutaan joko ennemmin tai myöhem-
;lnin romuuttamaan.
• ¥astuu tästä tilanteesta lankeaa luonnollisesti Suomen
^porvaristolle kokonaisuudessaan ja e«nnenkaikkea porvaris-vton
äärioikeistolle -^^ kokoomuslaisille. Suomen kansa ilmaisi
Jviimeksipidetyissä eduskuntavaaleissa täysin selvästi, että se
'haluaa edustajikseen ja siis hallituskokoomukseen työväen­puolueet,
mistä suurin on SKDL ja maatalousväestön kes­kuudessa
vielä suurta ryleisökannatusta nauttivan Maalais­liiton.
SKDL, molemmat sosialidemokraattiset puolueet ja
maalaisliitto inauUfvät yhteenlaskien Suomen kansan valta-
;osan luottamusta — mutta juuri tälle demokraattiselle poh­jalle
perustuvan hallituskokoomuksen muodostamista on ää­rioikeisto
menestyksellisesti tähän,asti vastustanut.
; Karjalaisen hallitusta — pääasiassa maalaisliiton ja kör
koomuksen kokoomushaHitusta -—on pitänyt koossa pääasi-iassa
kansanvastainen asenne, mistä suuriin hyöty on mennyt
hallituksessa vähemmistönä.olevan kokoomuspuolueen taus-itamiehille.
Suomen laajemmin leviävä työväen päivälehti,
SKDLn äänenkannattaja-Kanssm Uutiset kirjoitti viime per-jjantaina
tämän hallituksen olemuksestay: mm. • seuraavaa:
». ". . .Hallitus jatkaa kovaa njfTkkipeliään ja lyö kansaa
yhä hurjemmin. Koukk^ seuraa suoraa ja koukkua. iskut
vyön alle. 'Valtiotalouden tasapainottamisen' inimellä annet»;
tu ohjelma on välitöntä jatkoa liikevaihtoverouudfstukselle,
jolla kansan elintasoa alentamalla lohkaistaan jättiläisetuja
puurleollisuudelle . . .
' "'Tasapainottamisohjelmakin' — mihin Karjalaisen hal­lituksen
sanotaan jnyt kompastuvan-T^V. — kohdistuu kaikes­sa
kohtuuttomuudessaan lähinnä juuri palkkatyöväestöön j a—
heidän tulotasollaan oleviin.' Se tietää ensinnäkin uusia hin-jiankorotuksia
periessään takaisin valtion kassaan- niitä vä­häisiä
hinnanalennuksia^ joita väläyteltiin liikevaihtovero-uudistuksen
aiheuttaminen hinnannousujen, pienemä vasta­painona,
Tupakan hinta ja vero tuleekin nousemaan ja ben­siini
ja moottoriajoneuvoveron kasvu on kohottava epäilemät-
|ä kuljetusmaksuja. Mutta ennenkaikkea joutuu pienipalk­kainen
väestö kantamaan raskaana taakkana suunnitellut
Wrokorotukset . . . "
Häkkilä liimitti brittiläis-amerikkalaisia,
JienraaJeita."idiiM)teiksi'*;iRy^ luotti
sokeaisti maan "rajojen siirlämisfeefi"
<vUelsiiiki; ^ J ( K U ) - r - lUgnar nykyisin eläkettä naut­t
i v a , ' m ^ h e r r a , aikaisempi Ruotsin'L
tiedotussihteeri, sosiaKdemokraattiiken saiJoinäleJkientoiDilfi^av J^^^ am-mät^
lyhjlistyshistorioitsija An julkaisut koliiiiosaiset m u i s t ^^
tä Viiitlein^u <<Briiinande Hofisontfer" (Palavat JiorlsiMtii) cn^ heidän
maamine'näkökulmasta kiintoisa. Siinä tämä; j t u i i i ^ ^ ämstetto joh­tava
ruotsalainen ammättiVhdistysinies ia i ^ l t i ^
tään ja kqhtauksistaaji suomalaistan puoluei^i»e|flensa-lln^
llmansodän^äikahä. kuva» joiilla hän piirtää monesia suomalaisesta
poliitikosta, on asianomaisen kannata kaikessa realismissaan vähemmän
imarteleva, multa varmasti totuuden kanssa yhtäpitävä.
Vaikka. Ruotsin asenteestaV^Suo-mea
v.istaan toisen maailmansodan
'sri-vaiheissa on käytettävissä lun-
';aa$H<aineifitoaj tuo kirjojttaja. esil­le
yhtä ja toisia uutta ja mielen-dintbista.
, T^okaönsa alkusivuilla kiijoittaja
toteaa, mrtcn romanttishohtoineri
innostus maatamme kohtaan viileni
.nopeasti, kun Suomi liittyi sotaan
Hijtler^SaJcsan puolella. Manner-feeimin
kuulussa Itä-Karjalan, päivä-
Jkäskyssä käytettiin niin mahtipon
lista; Jsieltä;; että se olisi voitu teh
da' JHitlerin valtakunnankansliassa,
tiiumii; ; Casparsson muiden petty-iiciden
^ ja-yllättvneiden i^uotsalais-fen
ohella. Ei. edes 'Suomen Sosia-
Kdferaokraatin" varaus valloitetuilla
NeuvosloUiton alueilla suoritetta­vasta
kansanäänestyksestä, mihin
valtioon miehitettyjen alueiden
väestö 'haluaa kuuluav rauhoittanut
ruotsalai.sia. Suomalaisen ja saksa
laisen sodanjohdon esittämä vaati­mus;
aseistetun .saksalaisen, divisioo­nan
siirtäinisestä Ruotsin, "kalitta
Sudmeii aintamalle. oli kirjoittajal­le
ainakin'.näin jälkikäteen; mainit-tun'^
piioaIlinen mj'önnytys. .
Sodlm alkuvaiheessa luotsalatsia
-ioslalidcmkoraatteja suututti v c n -
.'yise^ti suomalaisten puohielQverei-
•'leii .selitykset sotaan •'joufiimisos-
"ä 'i-Pääniinislcri Tor A l h in Hans
SOB oU melko ärtynvt. kun Väinö
Tanner vakuutti, ettei suomalais­een
ja HiUer-Saksan välillä ollut:
vät olleefrkuulunect Suomeen, tuli­sivat
siten suomalaisiksi. Tähän kir-joiUaja
huomautti kuulleensa toi­selta
taholta, että myös Leningrad
sekä Eestr muuttuisivat suomalai­siksi.
'Jojo",: vastasi. Fagerholm.
• On- kyllä spekuloitu sinne ja tän-^
ne'.
Jos Saksa voittaa, miten käy Suo­men
itsenäisyyden, uteli kirjoittaja
edelleen. Luotattako länsivaltojen
armoon? Ja jos Saksa voittaa, — us
kötttekOj että tyÄväeniiike voi: o l la
olemassa itsenäisenä, mahtitekijänä.
Suomen poliittisessa elämässä?
' Meillä ei. ole mitään muuta, tehtä­vissä?:"
vastasi Fagerholm."Jos. em­me
olisi menneet mukaan, olisim­me
olleet •kaput'", selitti Fager­holm.
S,euraavana vuonna, kirjoitta-
10 tapa.si jälleen Fagerholmin olles­saan
täällä LOtn valtuuskunnan jä-
>enenä. Vierailulla, missä oli mu-kaha;
useita; tunettuja sosialidemo­kraatteja
hän selvitteli varovassa
äänilajissa ruotsalaisien, näkökanto­ja.
K A . Fa'4erholm veti myöhem-nin
kirjoittajan syrjään ja ilmoitti
hyväksyvänsä hänen mielipiteensä.
Kirjoittaja kertoo lavanecnsa monia
ruotsalaisten näkökantoihin harmis-luncila
suomalaisia. Äänensävy o l i
ärtynyt ja todistelu sekavaa. Hän
siteeraa myös Ruotsin Helsingin lä:
hottilästä K. J . Westmania, jonka
mukaan Fagerholnf.. tuskin oli \^i'
KiiuUunut, että kurssi oii^suunnattu
luotettavan merikortin mukaan,
mutta hän o l i vailla .itsenäisyyttä
taa tietä 'Suomen- sodasta irrottäu- e l ole minkäänlaista sopimusta sak
lumisella) totesi hän. sen. ol^ey an salaisten ^kanssa. ' N ä i n : jsuoraviivai-,
r.äikjkca muuta kuin helppoa. Siio- sen yksinkcrlämen'ja nalvi i o l i ta-mössa
kun o l i ; sellaisia ^ silotlel- savallan pi'ysiUöntih :käfe|tys^ tilan-l
«n--^omehsi-l{aännettynä--^ po-t teestä^ ja^S^
minkäänlaisia sopimuksia ennen.22.; suhteessa Väinö Taniveiiih.
5. .1941. Ruotsin ulkoasiainministc-iöllä
oli nimittäin tarkat tiedot jo:
Kaikkein kovakouraisimmin eikä
aihcctla Casparsson käsitteitä eau.>-
.uhtikmissa siitä nMlä oli lekoilla, j kunnan puhemies Väinö Hakkilaa
iksi pääministeri lausui, ettei ole \ Hän siteeraa Hakkilan sodan alku-jiitään
.syytä tavata, jos ei olla val­miita
' rantamaan oikeita tietoja."
Myös ^Ruotsin Ilelsin:;in suurlähe-
•ystön. sanonialehtiattasliea oli hy­v
in informoitu Suomen j a Saksan
suhteid;!n kehityksestä.
Kesäkuun 27 päivänä »iis^ sodah
ensimmäisinä vuorokausina, kirjoit-vaihcessa
pitämää kuulua puhetta
Suonien elintilan laajentamisesta
Neuvostoliiton kustannuksella. Neu­votteluissa
sosialidemokraattistiou
johtavien poliitikkojen kanssa
vuonna 1942, Hakkila osoittautui
henkilöksi, jolta puuttui poliittinen
arvostelukyky kokonaisuudessaan.
laja tapasi K-A. Fagerholmin. Kun I Hän nimitteli englantilaisia ja ame-hän
kysyi puolileikillä, laajenne- rikkalaisia kenraaleja idiooteiksi ja
taanko Suomen itäiajoja Säkson tuhahti halveksivasti, kun puhuttiin
avullai otti Fagerholm esille Nor- länsivalloista. Norjalaiset olivat hä-i
disk Fämiljehök-in (tunneUu theto- j nen mukaansa ansainneet kohtalon-sanakirja)
ja osoiUi, nulen Suomi j s a . Rauhasta venäläisten barbaarien
voisi turvata rajansa, jos ne kulki­sivat
_ linjaa Laatokka^Aänisjärvi
—Vienanmeri. Kuollan niemimaa
kanssa ei voi olla puhetta. Sodan
viimeisinä kuukausina, kun kirjoit­taja
muiden asiassa mukana ole-äittisestt
sielullisesti sairaita (al­kutekstissä
-politiska ^^dai') • k u in
puhemies Hakkila. < '\
• KÖ^^auB Suomen: työnari^jain kes-kusTiiton.^
johdon i'i^6tsataisille: - ja.
4(<Wiä'l^äteiIle amäiattiyhdisty
jtfie ' tarjoamasta' päivällisestä edek'
JÖnw^'i^n'LO:n valtuuskunnan y i ^ -
raii(^un..aikaiiaj, Ku^ myös 'teolk;-
en kiintoisimpiin kohtiin. Suoma­lainen
selluloosateollisuuden johto­mies,
jolle Casparsson katsoo teke^
^vönsä palveluksen jättämällä hänen
nimensä, maöiitsematta, kysöli. jäl-leeni
milloin taistelusta syrjässä py-jytelleet
.ruotsalaiset kuolevat hä­peästä.
Norjalaiset olivat ansainneet
kohtalonsa. Olivathan he joka ta­pauksessa,
sivistyneen . maan mie-hittämfä.
Te, siis i-uötsalaiset,' ase­tatte
50 teloitettua norjalaista kor­keammalle
kuin 50,000 suomalaista,
jotka ovat uhrautuneet koko Euroo­pan
puolesta. Surullisinta o l i , ettei­vät
suomalaiset ammattiyhdistys­miehet
tehneet minkäänlaisia vas­taväitteitä
vaan päinvastoin nyök­käilivät
mukana ijnnokkaasli: Myö-,
!iään yöllä, kirjoittaja tuumiskeli
hotellihuoneessaan verratessaan vai-kutelmiaan
LO:n taloudenhoitaja
'Strandin kanssa, miten Suomi jat­kaa
marssiaan; kohti kadotusta.
Caspar.sson piirtää luonnekuvan
myös tasavallan pre-sidcntli Rytistä,
jonka hiin kohtflsi toistamiseen so­dan
aikana. Erittäin puhelias herra,
joka mielellään selvitteli käsityk­siään
poliittisesta tilanteesta.- Vuo­den
kuluttua hän o l i yhtä vakuu­tettu
kuin sodan alussa; että Suo-,
men tulee siirtää rajojaan itään­päin;
Iso-Britannia oli tuomittu hä­viöön
päättyi sota miten tahansa.
Jos länsivallat- voittavat, kiitos sii­tä
lankeaa Amerikalle. Miten: se on
mahdollista, jatkoi presidentti edel­leen
ja selitti: Amerikalta puuttu­vat
sotaan kouliintuneet joukot.
Toista rintamaa ei pidä ottaa vaka­vasti.
.'Multa jos, kuten Te uskotte
Palasimme ' kotimaahamme ° ma-:
sentuneella mielellä;^ kertoo kirjoit^
ta^i^..'Suomi kulki bniaa t|i^t§ä'n J 1 ;
'pimBy^)dissä j a kohti' kataäti^fin.
emfte .voineet sitä'; autteäi Suomaläi-f
set luottivat Sdifean ^t^rägaian^i-jaan!',
jökfi- Aieidän Vätteäiitilih hy-vväi^
skoisissa silmissämme o l i kad(dt-f
|,tän)iktviyömB,ttö'mäii< iskuvoimani kii^^
laaman loistonsa kohdatessaan ken­raali
Talven, vastustajan, 4oka ei
tunne armeliaisuutta; - joka on. sa­manaikaisesti
strategi; t a k t U ^ o . ja
häikäilemätön. Sellaisia olivat Cäs^
•paresonin vaikutelmat hänen-pala-tessaan
syksyiseltä Suomen vierai­lulta
vuonna 1942.
Myöhemmässä vaiheessa Stalin-,
gradin- tappion jälkeen Casparsson
kumppaneineen käsitteli Suomen
sodasta irrottautumisen ongelmaa
moneen otteeseen milloin pienen
p i i . i n lounaalla länsivaltojen, edus­tajain
kanssa," m i l l o in Neuvostolii­ton
lähetystössä. Sellaiset nimet
kuin Koilontay ja Paasikivi Ja lu­kuisat
. Suomen -u-auhanopposition
jäsenet..toistuvat muistelmien si­vuilla.
Neuvostoliiton Tukholman,
lähetystön ponnisteluista'rauhan ai­kaansaamiseksi
hän {»ntaa verrata-tain
myönteisen kuvan,.vaikka asen­noituu
muuten Nöiivostoliiltoon taU
Visodan tunnelmien kriitillisessä
hengessä. Vaikka Ruotsin osuutta
täB.sä loppuvaiheessa on paljon .se­lostettu,
si.sältävät muistelmat yhtä
ja toista uutta. Teoksen Suomea ja
suomalaisia poliitikkoja, lähinnä so
sialidemokraattejav koskevat luvut
muodostavat favöilaan yhtenätsen
kehityskaaren. . Sodan alkupäivien
ylimieliset ristiretkeläiset muuttui­vat
lopulta .rauhantahtoisiksi sodas­ta
eroon -pyrkijöiksi, joille ruotsa­laisten
sensuuntaiset tunjiustelul ja
palvelukset kelpaavat. Elävä ku.
vaus tästä lahden toiselta puolelta
esitettynä on tutustumisen arvoi<
ElC MAATALOUSTUOTE- \
PULMAT EIVÄT RATKEA
lUlanne kuutosmaiden maatalous- kohtaisesti uhkavaatimukset^ jonka
IcysyftiylKen. ympäilUä oiu: kuluval- mukaan yht6israarkkinat liajoaT^at
-a viikoRa^kiristynyt jälleen tiuk;in ellei 'ranskalaiseen' maatalousjkr- [
kierroksen Brysselissä parhaillaan jestykseen suo^stuta. P i t k i i i syksyä.;
pidettävässä "kuulosmärd?n HEECT[kUiUösmäal Ovat käyneet neuvotte-;
inlnisterineuvoston . '^kokouksessa luja Brysselissä j a Pariisissa sekä
i^RanskanKmaataloiisnum^ti^t^^^ ministeri- että. vaUokuntataeoUatä-öli'
esittänyt jäUeen .Batiskäö', " v u -
l i ^ e i ^ n " uhkavaätimilkseil'^ yhteis­markkinoilla
tu(iteitavl6ii iiiäata-
[ibiisbiotteiden t^ikitbjien, yhteiiäistä-t)
iiB^.viimeistääh jöulukiiun viiitiei-seeh;
päivään, nlennesääl Oman, ryh-tiiäHsä
ttiud*?st^vat^sii»illha, kanäri^
munat ja siipikarja, oman ryhmän­sä
naudanliha, r i i s i ja.:.maitotalous
tuotteet j a oman ryhmänsä vihan­nekset
ja hedelmät. Näiden hinnois­sa
sopimukseen pääseminen ei ole
ylivoimaista. .Sen sijaan.keskeisim­pänä
olevasta vehnän hinnasta uh­kaa
muodostua panos, johon on si­joitettu
jo sytytin. Vastakkain ovat
Ranskan j a rLänsi-Saksariredut, jot­ka
lyövät voimakkaimmin^ ristiin.
Jo viime toukokuussa ministeri­neuvosto
sitoutui juhlallisesti myö^
tävaikuttamaan kuutosten maata-
:lousmarkkinain. yhtenäistämiseen
siten, että uudfet yhtenäiset viljan
lilnnat.,otetaan käytäntöön ensi. sa­tokautena
eli 1. päivästä heinäkuu-ta
1964 lukien. Heinäkuun lopussa yiYjäämänsä" 'sijoTttäm^sta'" ennen
kaiKKea Lansi-Saksaan. Ranskalais­ten
vilja- ja muiden m
teiden hiritoje^
met kitsisi ijähsi^aksaile ja iiiifnen-omaaii
sen ihäätalöusyäestölfe^^
mattayia menetyksiä. Kiiutosteh mt-histerineuvostoiji,
yarapuhc-enjohta-jan
j a samalla isen maatalöusvälid-niain:
saman ijVsymj^kSen^y^
Asiassa, ei ole; edistytty ollunkaan.:
P a r i i k i t e a d n jälleen koolla kuu^
losmaidett! mihistiäriueuvoston ko­kous
ja tunii^hhä; ön o l l u t mitä k i ­rein,
kaiklci diplomaattiset kohte­liaisuudet
j a muut muodollisuujlet
m heitetty .syrjääni Tilaisuudessa
esiintynyt" Ranskan maatalousmi-niste.
i Pisani ei ole halunnut edes
kuunnella mitään esitj^ksiä maata-iOusKysymystä
koskevan aikataulun
vesittämiseksi. Kaikesta huolimatta
Seuraa vieläkin' hengähdystauko;
sillä neuvotteluja jalketaati vielä:
ennen joulua. . ' ,
Viljakysymyksen saraa kdskee "
suurin piirtein myös muitd imaata-lo4Sluotteita
vaikka vähäh eri'muo­doissa
eri jäsenmaiden ja eri tuot­teiden
kohdalla —^ ydin. on; se, että
Ranska vaatii toisaalta ulkomailta;
pääasiassa uoA;sia, tuotavan veh­nän
jyrKKää supistamista j a ."oman
kenraali de Gaulle esitti henkilö
Jokabrael
far ardiiinaat
Kööpenhamina. — "Tanskalaiset
yritykset eivät voi samanaikaisesti ^ " " f " johtajan, hollanUlaisen Sic-käydä
kauppaa sekä Eyvptin että i Mansho Un, joka toimii itse asi-
Isiaelin kanssa, koska Egypti kat- 1 ^ ' . ' " äänitorvena, laskel-
.soo olevansa sodassa Israelin kans­sa",
sanoi Egyptin Kööpenhammuiv
asiainhoitaja Mahmoud Selim.
•'Mutta me emme »Minosta >"r-tään
liikeyrityksiä. M? annamme
niiden itse päättää kumman kuiiaba
lie lialuavat käydä kauppaa
raien mukaan Saksan maatalouden
menetykset olisivat 560 miljoonaa
Dmarkkaa. Länsi-Saksan maatalous-nanistorio
laskee menetysten nouse­van
yli 1 m i l j a i d in D-markan j a
Länsi-öaksan talonpoikaisliitto ar-asenne
jo useiden vuosien ajan ja
rten. Vaikka inujstplmat..eivät ole monet tanskalaiset yritykset ovat
yioi menetykset 15 miljardiksi D-Egyptilir
ön"7llut"7a^mä sama ' "'»'^««'^s'- J« y ^ s ' " "äiden summien
ei otus osoittaa erimielisjvksien mit-lasuhteet.
', •
sellaisenaan hisloiiaa, täydentävät
\lHötsissa, Saksa häviää, niin se e i ; ja "kastuttavat ne myös tässä ta-voi
vaikuttaa Suomen {isemaart. Me oaiiksessa kokonaiskuvaa.
käymme omaa sotaamme ja meillä
pauksessa kokonaiskuvaa.-
— Ei"kki ^Saloinaa.
joutuneet antamaan kirjallisen va-kuutuk.
sen siitä, että ne eivät käy Alkuperäisen suunnitelman mu-uiuppaa
Israelin kanssa voidakseen i k«an .kuutosten inaatalouskysymys
loimittaa tavaroita Egyptiin.
sekä Itä Karjala, jotka koskaan ei- vien ruotsalaisten kera yritti tasoit-
KAMI^PAILEE KÖYHYYDESSÄ
m AMERiKALÄIlSTÄ
Washliigton. — Yksi .kymme­nestä
merikkalaisesta. e l i 20 mil­joonaa
amerikkalaista elää viime
toi^taina / annetun raportin mu­kaan
säälittävässä köyhyydessä ja
heidän elintasonsa on alle Yhdys-valtojetf
väestön vähiinmäiseliliVa-son.
-
\ : sitten, tulee .tiistaisessa uutistiedossamme mainit­tuun
pakollisen lainami porimissuunnitelmaan, mitä esimer­kiksi
GKDL oli valmiina kannattamaaan silloin, jos sitä pe- -
rittäisiin suuryhtiöiltä ja rikkailta rahamiehiltä, mutta vas­tustaa
sen perimistä niiltä, joilta ei muutenkaan tahdo tulot
tiittää^jokapäiväisten menojensa' maksamiseen, niki sekin
muodostaa elimellisen o.san porvarisenemmistöisen hallituk­sen
kansanvastaisesta ohjelmasta.
.' Emme siis epäile lainkarin, vaikka maa horjuukin Suo-ipien
nykyisen hallituskokoomukson alla ja jos se kattuu nyt, '
kuten ennakkotietojen perusteella on otaksuttavaa/sen kaa­tumista,
ei itketä ainakaan työläisten ja muiden vähävarais­ten
piireissä Suomessa., . •
Nämä tilastolliset tiedot antoi
valiokunta, joka on pitänyt koko­uksen
Washingtonis8a tutkiakseen'
sosiologien vii meksl kuluneista
kahdesta vuodesta laatimaa ra­porttia.
Selonteon mukaan sitä mukaa
kun Yhdysvallat on vaurastunut;
sitä enemmän on tullut myös köy­hiä
ihmisiä, j o i l l a ci ole osuutta
kasvavaa!) runsauteen.
. Valiokunta luetteli joukon ehto­ja,
jotka ylidessä tekevät mahdotto­maksi
sen, että joku amerikkalainen
välttyisi olemasta köyhä. - Tärkeys­järjestyksessä
kolme vaarallisinta
tilannetta tässä suhteessa olivat:
— että amerikkalainen ci ole val­koihoinen
— että hän asuu maaseudulla
— että hän on y l i 65:Vuotias per­hettä
elättävä nainen.
PiiUeUn- eli kntsutyttö Christine
Iteelcr; joka tali kuuluisaksi
Britannian sotaministeri John
ProAimon skandaalin yhteydes^
sä, tuomittiin Lontoossa .aikai­semmasta
vääränvälanteosta 9
kuukaudeksi vankilaan. Mitään.
uu&la paljastuksia ei' hänen öi-keuskuulustelunsa
yhteydessä
noussui.esille. — TNS-kuva.
J A M I T A L I N TOINEN PUOLI
j Washington. — Jllinoisilaincn de­mokraattinen
. senaattori Paul
Douglas. joklT vaatii Yhdysvalto­j
en verolainsäädännön uusimista',:
kertoi torstaina senaatissa ölj]fpo'-
hatasta, joka ansaitsi vuonna IdOO
reippaasti y l i 28 miljoonaa dolla­ria,
mutta e) jou\unut maksamaan
senttiäkään veroa liittovaltiolle.
Kertoessaan viidefitä muusta ni­meltä-
mainitsemattomasta öljymil-jonääristä;
jotka maksoivat mitättö
män vähän tai> ei ollenkaan veroa
vuonna 1960 Douglas sanoi, e t ^ ti­lanne
on epäoikeudenmukainen jd
törkeä ja. että tavalliset kansalaiset
kadottavat luottamukscnBa hallituk­seen,
ellei verolainsäädäntöä uusi­ta.
. Senaattori Douglas sanoi mainit-semiensa
viiden öljypohatan ansain­neen
1,300,000—4,500,000 dollaria,
mutta kaksi heistä ei ollut maksa­nut
lainkaan veroa muiden makset­tua
5,9—8,4 prosenttia atuloistaan.
Jouluaatto —: tbivesukkineen!
pui lätkäistä asteittain 1970 men­nessä.
Ranska on esittänyt, että teol-usuusluotteiden
osalva kuutosten s i ­säisiä
tulleja on alennettu 60%,
muita sen sijaan maalaloust^iottej?
d t a hinnat ovat saman: hinnanmuo­dostuksen
alaisepa kuin 1958; P i an
ijoi^iiuvat teollisuustuotteiden osal­ta
loputkin tullit ja Ranska on •'käi'-
sinyt' tämän johdosta menetyksiä
saamatta maataloustuotteilleen mi­tään
hyvitystä. E i Ranska voi jat­kaa
enää tällaista hyödytöntä ^ ja •
Uippiouista yhteismarkkinointia,
.iiTuiuu ilaiiskan uhkavaatimuksen
peiuslelu.
Mansholtin suunnitelman larkoi-uksena
on 1) maksaa Länsi-Saksan
UUonpojilIe ko/vausta lähimmän
.oJnien vuoden aikana j a 2) Rans-
(alle olisi makseltava tukipalkkioi­na
sen maataloustuotteiden ja ni-aenoiKaaii
vehnän viennistä koi-
;T)ansiin maihin, j o i l la ranskalaisten
hinnat eivät ole muuten kilpailu­kykyisiä.
Tätä varten olisi, perustel­tava
yhteinen rahasto. Mutta pal­jonko
kukin maksaisi tiihän rahas­toon
ja paljonko kukin saisi siitä,
ci ole vielä sovittu. Se tiedetään
iiyllä, että ranskalaisten suunnitel-
.tiien mukaan pääasiassa Länsi-Sak­sa
jäisi maksajaksi. Tällöin tulee
vaisinainen suurpolitiikka mutkaan
riihen peliin, missä . Ranskalla ja
uänsi-Saksalla on suuret panokset.
— Kras.
r
PÄIVÄN PAKINA
Yhteinen morsian yhteisijyYäksi
Sanotaan, että kun '!ympäri käy­dään
niin yhteen tullaan" j a n i in
on todella;.nyt käynyt! Liekö se jou­lutunnelman
ansiota tai paremman
kehityssuunnan enne -^^Jltä, joko
Vapaa'San&n'Kiviperän. P e k k a " on
ajautunut allekirjoittaneen kanssa
samoille linjoille, tai päinvastoin,
ja nyt saamme laulaa täysin rin­noin:
• :
'iMeillä morsian molcmmiir on
yhteinen.
Miss Judy LaMarsh nimeltään..."
Me puolestamme tervehdimme K i -
viperän Pekan viime lauantaista pa­kinaa,
missä kiinnitetään asiallista
ja ajankohtaista huomita siihen
huolestuttavaan tosiasiaan, että liit­tohallituksen
terveysministeri Miss
Judy LaMarsh aiotaan ilmeisesti si­vuuttaa
toimestaan, jotta saataisiin
yhdysvaltalaisten rahamiesten omis­tamille
j a kontrolloimille suurille
vakuutusyhtiöille parempi tilaisuus
jatkaa canadalaistejnjjylkemistä ja
kynimistä niiden 'yksityisten" elä-kesuunnitelmien
perusteella - ja
puitteissa.
n i in varmasti nuo huhut Judy La-
Marshin siirtämisestä . . saisivat
aikaan vastalausemyrskyn päämi-:
nisteri Pearsonille . . ."
Tehkäämme siis molemmissa leh^
dissämme. n i in Vapaa Sanassa ktiin
Vapaudessakin, kaikki voitavainme
sen hyväksi, että tällainen yhteis­kunnallinen
'välinpitämättömyys"
saataisiin kitketyksi ainakin omien
kansalaistemme keskuudesta juuri­neen
pois siten,: että vastuuntuntoi­sina
kansalaisina voisimme muiden
hyvää V tarkoittavien canadalaisten
rinnalla osallistua todella laajan
vastalausemyrskyn järjestämiseen
niitä etupiirejä vastaaan, jotka ha­luavat
Judy. LaMarshin esittämää
Canadan vanhuudeneläkelakiesitys-tä
vesittää j a huonontaa.
Ja tämän 'Hyvän tahdon juhlan"
aattopäivinä esitämme puolestam­me
toivoniuksen, että nämä lehtem­me
— Vapaa Sana j a Vapaus —
ryhtyisivät tulevana vuonna etsi­mään
tosimielessä yhteisymmärryk­seen
pääsemiseksi - kaikkia keinoja
työtäte'keviä ja vähävaraisia catia-dalaisia
— j o i h in me kaikki lukeu-jon
enemmän kuin on niitä erotta- kesuunnitelmaansa^huonontaakseen
, "Kiviperän Pekka" sanoo, että dumnie — 1<oskevls6a, asioissa.
"jos ihmisten välinpitämättömyys
yleisiin asioihin nähden e i olisi n i in
suuri kuin mitä se näyttää olevan.
Uskomnipf että jos on hyvää tah­toa,
niin tällaisia yhdistäviä seik­koja
löytyy loppujen lopuRsi palr
via ja hajoittavia sellaisia, joita tie­tenkin
on myös löydettävissä jos
niitä tikulla haetaan. -
• Ottakaamme esimerkiksi tämä yh­teinen
poliittinen heilamme Judy
LaMrirsIi.
: Meillä ei ole mitään aikomusta
mennä hänen kanssaan papin pu
heille ^iinä mielessä, että vedettäi­s
i in se ikuisesti kestävä umpisolmu.
, Käsitylcsemme nimittäin on, että
työväenliikkeen toimesta ja aloit-'
teestä lullaan jonakin kauniina päi­vänä
esittämään monessa suhteössa
paljon paremmin kansan syviä jouk­koja
palveleva eläkcsuunnitelma.
Kuin on miss Judyn esittämä Cana­dan
eläkelaki. Meidän poliittinen
avioliittomme tehdään .siis työväen­liikkeeseen
kuuluvan "morsiamen
kajissa. Miss Judy on niinmuodoin
vain 'väliaikainen ' ^ joskin mukava
sellainen.
Mutta tämän sanottuamme meillä
el ole pienintäkään fuskuntekoa
mielessämme esittäessämmer että
Miss Judy LaMarshin ehdottama
eläkesuunnitelma on paljon parem­pi
kuin esimerkiksi Ontarion maa­kuntahallituksen
eläke-efidotus, pu­humattakaan
nyt niiden vakuutus­yhtiöiden
"eläkkeistä".
. Tältä pohjalta katsoen me siis
liitymme kaikella voimallamme nii­hin
c a n a d a l a i s i i n - ^ mukaan lukien
Vapaa Sananstoimiltajatkin — jotka
katsovat, että nyt on aika ilmaista
todella päättävä protesti niitä vas
taan, jotka vaativat Miss Judy L a :
Marshin päätä vadilla — hänen elä-
Sanottakoon yhteisvoimin ja mah­dollisimman
voimakkaasti päämi­nisteri
Pearsonille, että Miss Judy
on tässä asiassa"mcidän likkamme"
n i in kauan kuin hän pitää k i i n n i'
kunniastaan, alkuperäisestä- eläke-ehdotuksestaan
ilman vesityksiä.
Emme tiedä, miten esim; 'Kivi­perän
Pekka" suhtautuu liberaalei-liin
yleensä j a erikoisesti mr. Pear­sonin
hallitukseen, eikä sillä sei­kalla
ole tässä tapauksessa suurta­kaan
merkitystä. Tarkoituksemme
on vain osoittaa, että_yhtymäk^htia
on hyvällä tahdolla löydettävissä,
kuten esim Miss Judy LaMarshin
eläkesuunnitelman puolustamisessa,
vaikka kii-^tyksemme hänen poliit­tisten
yhteyksiensä merkityksestä
ja arvosta eroaisivatkin.: Me siis
tervehdimme vielä uudelleen ' K i ­viperän
Pekan" 'myönteistä asen>
noitumista Miss Judy LaMarshin
eläkesuunnitelmaan. .
Olisiko liian uskallettua, jos sa­noisimme,
että toivottavasti tällai­sia
myönteisiä yhtymäkohUa löytyy
tulevaisuude.ssa mahdollisimman
paljon lehtiömme lukijakunnan ja
myös toimitusten välillä? Loppujen
lopuksi on kaiketi niin, että "laiha
sovinto" näissä yhteiskunnallisissa­kin
asioissa, "on lihavaa riitaa pa­rempi",
Jokatapauksessa voimme näinä
joulunaluspäivinä nyt laulella, että
'meillä morsian molemmlH' on yh­teinen
. . . " — Känsäkoura'